Vapaus, December 15, 1962

              •V.
3uolmi odotetusti
voittaja nuorten
n^Maaottelussa
Helsinki. — 'Suomen nuoret voi-misteVijat
osoittautuivat odotusten
naukaisesti vakuuttavasti parhaiksi
siinniintaina Munkkivuoressa pääW
tyhe^sä voimistelun Pohjoismaises­sa
nuorten neiimaaottelussa. Suomi
kokosi, pisteitä 216,85 toiseksi si­j
o i t t u i Ruotsi pistemäärällä 203,00,
^kolmanneksi Norja 198,15 ja neljän­neksi
Tanska 197,20. i'^-''
Henkilökohtaisesti parhaaksi voi-misfelijfaksi
tuli Suomen Olli Laiho
yiiteispristemäärällä 55.80, hopean
sai niinikarin suomalaispoika Timo
Lassila -pistemäärällä 54,80 ja kol­manneksi
sijoittui Norjan Harald:
Wigaafd pistemäärällä 5', 10.
Itä- ja Länsi-
Saksalle omat
^jntnpiajoukkileet
Nytrkkeily vei
miehen muistin
Detroit. — Amerikkalaihen kevy-ensarjan
nyrkkeilijä, Leroy Jeffrey,
jouduttiin viikko sitten perjantaina
pikaisesti viemään sairaalaan —
luultj<v5sti vammojen takia, jotkn
hän, sai Lontoossa pari viikkoa s\tr
ten käydyssä ottelussa.
26-vuotias Jeffrey on myös me-,
nettänyt muistinsa ja hänen tilaan­sa
pidetään vakavana.
hujNjAUsanne. — Itä- j a Länsi-Saksa;
JbJflÖ&vat nimeämään omat urheili-aMsea
erikseen -vuoden 1964 olym-pMisoihin,
mutta molempien mai­den
joukkueet käyttävät kuitenkin
samaa lippua, ilmoitettiin: Lausan-
BlBissa lauantai-iltana. ^
Molempien maiden edustajat seKä
Kansainvälinen Olympiakomitea
>s*aosit'telivat tätä päivän kestäneen
neuvottelun jälkeen.
: Ehdotus esitetään lOCn toimeen­panevalle
elimelle, joka kokoontuu
.Lausannessa helmikuussa.
Rautaa nousi
'Riihimätci. — Lopen Laaka järjes­ti
sunnuntaina piirikunnalliset pai-nonnostokilpailut,
joihin osallistui'
28 piirin parhaimmistoon kuuluvaa
nostajaa. Kilpailuissa saavutettiin
kaikkiaan 5 S V U L n uutta piirien-nätystä.
Ruotsi päihitti Japanin
jalkapallossa 5^—^1
Tokio. — Ruotsin jalkapallomaa­joukkue
voitti yleisjapanilaisen
joukkueen sunnuntaina 5-r-l Toki­ossa
pidetyssä ottelussa. Puoliajalla
ruotsalaiset'johtivat 4—1.
OK. JOHNSON & ASSOCIATES LIMITED
HI. 4-3356 WA. 3-4378
K A I K E N L A I S I A V A K U U T U K S IA
Soittakaa "tai kirjoittakaa
OLAVr NUMMINEN i I — H E L t N HIRVONEN
697 Bay St. Törontoi OnL EM. 6-8586
LATVIALAiNEN KUKKAKAUPPA
LOTUS FLORISTS
o Hienoja kukkia, taiteellisesti laitettuja
O Ku^tkalaitteita kaikkiin tarkoituksiin. :
O Puhutaan ruotsia,, saksaa ja venäjää
Puhelin L E 3-3884
802 Bathurst St. at Bloor St. W„' Toronto. Ont.
Olkaa hyvä: Tehkää, tilaiiksenne aikaisin!
•TUOMME KOTIIN
Kuvassamme hymyilevä'' E a r l Gameron odottaa esitys-vuoroaan
kansainvälisten uutisten lukijana p B C n iToron-tön
TV-studiossa. Cameron on lukenut kansainväliset uu­tiset
vuodesta 1944 — siihen aikaan radiossa. Hän on syn­tynyt
Moose Jawssa, Sask, 47 vuotta sitten toimien l y ­hyen
aikaa opettajana ennen kuin alkoi lähetykset pai­kalliselta
C H A B asemalta v. 1939. Hänen päämääränsä
oli kansainväliset uutiskatsaukset ja tultuaan GBGn pal­velukseen
V. 1944, hän' kuukauden kuluttua saavutti pää­määränsä.
Näkemyksiä Suomireissolta
(13-15-18-20)
ANTAKAA
JOULULAHJANA
SUURIA KUVATEOKSIA
SUURI LAHJAKIRJA
"HANGOSTA IISALMEEN"
SAARISTON JA SAIMAAN VELIEN KAUNEUTTA
••tässä loistoasuisessa teoksessa on 106 sivua, j o i l l a on 48
liitupaperille painettua monivärikuvaa'. '
Koko IOV2" X 13% — HINTA SID. $10.75
Loistelias Suomen luonnonkauneulla esittelevä teos.
jonka kaltaista ei ennen ole julkaistu. Teksti julkaistaan
lyhennettynä ruotsiksi, saksaksi ja englanniksi teoksen
lopussa.
JÄLLEEN HIENO JA ARVOKAS LAHJATEOS
" S U O M E N K A U P U N G I T '
Sanoin ja kuvin
. ' MATTI PÖUTVAARA
Teoksen 464 s i v u l l a on 694 suurta syväpainokuvaa sekä
16 monivärikuvaai jotka yhdessä tuoreen ja asiallisen
tekstiesittelyn kanssa antavat yksityiskohtaisen, nyky­todellisuuteen
perustuvan kuvan Suomen 34 kaupun­gista
sekä Rovaniemen ja Kouvolan kauppaloista.
Koko 9" X 12" - HINTA SID. $10.00
VÄRIKÄS JA HIIENO LAHJATEOS
Jäämeren taikapiiri
" R U I J A N R A N T O J A"
värikuvina
Loistavat värikuvat j a tenhoava teksti vievät Ruijan
repaleisille, jylhänkauniille ;rannoille, missä koskema­ton
luonto juhlavassa hiljaisuudessaan mykistää vieraan
matkamiehen. Saamme tutustua pohjan perille muutta­neisiin
suomalaisiin ja heidän jälkeläisiinsä, tunturien
salaperäiseen taikamaailmaan, Ruijan menneisyyteen,
tämänhetkiseen arkipäivään ja mielenkiintoisiin tule­vaisuudennäkymiin.
A R V O K A S L A H J A K E N E L L E V A I N!
98 sivua — 48 monivärikuvaa -- HINTA $7.25
SUURI LAHJAKIRJA
KUOPIOSTA KUUSAMOON -
Erämaitten kauneutta
113 sivua — 50 monivärikuiyaa — kannessa moniväri-valokuva
Teoksen koko lOVz"xl3'/2" — Hinta kan-gaskansissa
$10.50
Edelleen arvokas ja loistel"as lahjakirja
ALEKSIS KIVEN
SEITSEMÄN VELJESTÄ
jKORUPAINOKSENA
Nahkaselkakansi.ssa—Sprhislanut Akseli Ga.Uen-Kallela
' ^ 600 sivua — HINTA $7.50
Tilatkaa osoitteclia:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
BOX 69 SUDBURY. ONTARIO
Kolmekymmentävisi vuotta sitten
olin vielä poikamiehenä. Odottelim-
(Ae Pohjois-Ontarion kuuluisas.«ia
metsätyökeskuksessa, Hearstissa,
kämppien avautumista. Siihen ai-liaan
ei ollut vielä avattu laillisia
oluen anniskelupaikkoja, mutta ko­vasti
toiset ryyppäsivät jo s i l l o in
ja työmaiden avautumista odotel­lessa
monet joutuivat pitämään pi­tempiä
ruokavälejäkin. Istuskelim­me
erään kansalaisen asuntotalon
etuhuoneessa, jossa miehet pohtivat
näitä elämän ongelmia. Ja suoraan
sanoen siinä joukossa oli toisinaan
järkeäkin aika paljon. Siinä monen
mieleen juolahti, että pitäisi ruveta
bisnesmieheksi", mutta mitä l i i -
keuä sitä oikein harjoittaisi.. Siitä
pulma, kaikessa kun tarvitaan va­roja.
Tällöin kuulin erään iäkkääm­män
metsämiehen sanovan: '•Kyllä
työmiehen aina voittaa, vaikka aset:
tuisi myymään omenoita hautaus­maan
portille". •
Canadassa en ole. nähnyt min­käänlaista
liiketoimintaa harjoitet­tavan
hautausmaan veräjällä, mut­ta
Suomessa tehdään hautausma.nn
portilla jatkuvasti suuria kauppoja.
Ainakin .jokaisen .kpupunginhau^
tausmaan portilla, on kukkien myyn-tikioski.
Esimerkiksi Turussa on
jatkuvasti yksi kauppa käynnissä,
mutta sunnuntaisin ja juhlapäivinä
niitä oli kaksikin. Kukkia myytiin
kovasti ja liike näytti käyneen hy­vin
laatuun. i •
Suomen kansan keskuuteen on
levinnyt jonkinlainen "kukkakult-l
u u r i " . Tätäkään hommaa ei siellä
vielä tunnettu niin paljon kun me
vanhemmat Canadan suomalaiset
.sieltä ensi kerran lähdimme. Tiety.s-
!i suomalaiset ovat aina olleet kuk­kia
rakastavia, mutta saada siitä
niin suuri liiketoimi, mitä se on
tällä kertaa, se tuntuu miltei usko­mattomalta
sellaiselle, joka ei ole
sitä nähnyt omin silmin. Sukulaiset
ja tuttavat kun menevät katsele­maan
hoita läheistensä viimeisiä le­popaikkoja,
he vievät aina kukkia
hautakummuille; Toiset ostavat tai­mia
ja istuttavat niitä. Nämä tie­tenkin
kukoistavat siinä koko ke­sän.
Mutta joka kerta kun mennään
hautausmaalle viedään myös kimp­pu
liljoja tai ruusuja lisäksi. '
Ne kioskien miehet ja naiset jot­ka
ovat ammattilaisia tällä alalla,
osaavat antautua aina osta aa mie­len
mukaan, hiljalleen kehuskellen
vainajia. Ja puheittensa mukaan
ovat juuri omienkin sukulaistensa
haudalle vieneet tuollaisia kukkia,
ja he lisäävät, että eräs rouva osti
eilen valtavan suuren kimpun juuri
noita, (osoittaa sormellaan). Tällöin
syntyy myöskin huomattava kauppa.
Riippuu tietenkin loppukädessä sil­iä,
minkälainen ja miten painava
on tämän ostajan rahapussi.
En kerro tätä kukka-juttua sillä,
2ttä moittisin sitä, vaan sillä, että se
3n jotakin erikoista, jota Canadan
suomalaisen on vaikea ymmärtää.
Me kun nähkääs olemme niin tark­koja
näissä jokapäiväisissä asioissa,
että korkeintaan ostamme kukkia
jonkun tuttavan h'austau.stilaisuu-teen."
Mutta runsas kukkien käsittely ei
Suomessa rajoitu vain hautauksiin
ja hautausmailla vierailemisiin. Nii­tä
käsitellään jatkuvasti kun men­nään
johonkin kylään ja aivan joka­päiväisiä
tuttavia katsomaan. Yk-simpä
lapsetkin vievät kukkia kun
vierailevat toistensa tykönä, Mut­ta
erikoisen kukkarikkaik.si muodos­t
i v a t nimi: ja syntymäpäivät. Ja
ios on jokin arvossa pidetty henki­lö
niin hän saa kukkia aivan kärry-
Iiäkkikaupalla. Ja jos ön kyseessä
mieshenkilö, niin jonkin kukkapu-kctin
sisällä .saattaa olla piiloilettu-na
pullo ' Koskenkorvaa", taikka
'pa empaakin" ainetta,
Kun on kysymykscj-sä jokin kun-nallispolitjikko,
joka on tunnettu
paikkakunnalla pilommäp aikaili
hän saattaa myös olla kunnallisneu­vos,
tai eläkkeelle siirtynyt opettaja,
eli kätilö jolla on kymmenien vuo­sien
toimi takanaan —hänen syn-tymäpäivilleen
tulee niin paljon
kukkia, että niitä ei tahdo saada mi­hinkään
mahtumaan. Niitä viedään
päivän sankarin käskystä paikkakun­nan
sairaalaan, sekä kunnalliskotei-hin.
Tietenkin on pukettien sisältä
poistettu erinäiset lahjaputellit.
Näin suuren kukkakulutuksen ol­lessa
on ymmärrettävää, että kukka­kauppoja
on runsaasti ja että tuhan­net
ihmiset hankkivat vellikuppin-sa
tälläkin alalla.
• <i
Toinen valtava ja suurisuuntainen
kehitys on myöskin tullut näkyviin
Suomen kansan keskuudesta. Niitä
muistopatsaita on pystytetty niin
paljon, että sille harvemmat suur­vallat
vetävät vertoja. Esimerkiksi
sodissa kaatuneiden haudoille. on
jokaisessa pitäjässä yhteinen ; mulsr
topatsas, mutta vielä jokaiselle so­tilaalle
on pystytetty punaisesta
marmoorista pienikokoinen risii,
jossa on sotilaan nimi, sotilasarvo
ja milloin kaatunut. Nämä haudat
on jokaisella hautausmaalla hyvin
hoidettu, kuten yleensäkin Suomen
hautausmaat ovat hyvin hoidettu­ja.
Siellä on ^ina työssä melko suu­ret
joukot, jotka tekevät kunnosta-mis-
ja puhdistustyötä jatkuvasti.
Näistä hautausmaan kunnossapitä­jistä
on huomattava osa naisia,: jot­ka
näyttävät erittäin hyviltä tässä
tehtävässä.
Sotilasahautojen lisäksi on vielä
esim. karjalaisten pystyttämiä muis­topatsaita,
sinne jääneiden ja hau­tautuneiden
muistolle. Näitä pat­saita
on myöskin jokaisessa kaupun­gissa
ja maaseutupitäjissä. Ainakin
siellä missä on tätä "siirtolaisväkcä"
asutettu.
Tähän kun lisätään vielä vuonna
1918 kaatuneiden patsaat, joita, on
niin valkoisilla kuin punaisillakin,
niin täytyy myöntää, että suuri työ
on tehty tälläkin alalla eikä taida
löytyä montakaan maata maailmas­ta
joka vetäisi vertoja suomalaisille
tässä.
Lisäksi on vielä viime vuosikym­meninä
rakennettu suuria ja oman
merkityk.sensä omaavia muistopat­saita.
Ne on pystytetty jonkin eh­kä
satoja vuosia vanhan, mahdolli­sesti
nuijasodan ja ison vihan ai­kuisten
taisteluiden muistolle. Niis­sä
on taiteellinen asukin kuvasta­massa
mennyttä aikaa, mutta nyky­suomalainen
niihin syventyessä tun­tee
jonkinlaista kansalliskiihkon
henkeä, ja totta puhuen voi olla
niinkin, että paljon noita patsaita
ja muislomerkkejä on pysytetty
kansalliskiihkon hengessä, jolla ei
nykyoloi.ssa olo suurempaa arvoa,
kun ajatellaan asiaa todellisessa
mielessä.
Kerron tässä erään omakohtaisen
esimerkin. Olimme vaimoni serkun
kanssa eräällä hautausmaalla. Kat­selimme
niitä pitkiä kaatuneiden
muistomerkkirivejä. Tein kysymyk­sen
tälle .'vieraalle'' sukulaiselle, et­tä
olikohan tämä aivan välttämätön­tä
uhrata näitä Suomen kansan poi­kia
tuolla tavalla? Hän .kertoi, et­tä
itsenäisyytemme säilyttämiseksi
se on ollut pakko, muuten olisi
kuulema käynyt niin kuin kävi V i ­ron,
Lieltuen ja Latvian. Näin on
sitä asiaa kuulema 'viisaampien" ta-
:olta selostettu.
Suomen järjestyneen tvöväenliik-kcen
piirissä varsinkin SKDL:n r i -
viessä on asiasta kuitenkin vallan
toisenlainen käsitys. Ne selittävät,
että Suomen .silloiset hallitusmiehet
vaaranisivat maan itsenäisyydenkin,''
ryhtymällä solaan I l i l . h i i i n S a k s in
linnalla; Kiihkottomat suomalai-
.•jot myöntävät vapaasti, että Neuvos­toliitto
olisi voinut .sodan loppuvai-hce.
ssa vallata melko helposti koko
maan, jos se olisi halunnut Suomen
itsenäi.syyden hävittää..
Mutia huolimatta siitä, mitä jot-^
kut yksilöt ja eri ryhmät näistä
VAPAUS
T u l in mä terveiset telUe tuomaan
sorretuille, kärsineUIe,
syksyn myrskyjen myllertäissä.
sanansaattajaksi totuuden.
Sanomalehdeksi minä vain synnyin
Känsät oli käsissä lääkäreiden,
känsät oU käsissä kätilöiden.
Käymättä oU opinahjot auttajien.
Minkä annamme nimeksi
uudelle tulokkaalle? '
"Vapaus tuU kaikkien suusta,
sitä hie tarvitsemme^"
Vapauden puolesta puhun teille
kafnsollle' sbrretuille. t
!Miistiile/keUal8ilIei valkoisille
kädet yhtehen lUttäklä.
Me sodan pilvet poistamme
vhdessä rynnistäen.
Nyt rauhan aurinkip nousee jo
sulattaen kateuden vallan.-.
Nyt rauhan kättä lyödään
idässä sekä lännessä^
Kansat veljiksi tulevat
se on Vapauden toivomus.
Terveiset mä teille tuon
sinisen tähtitaivaan
matkalta tekokuiden,
kiertokulusta avaruuslaivan.
Neljäymmentäviisi on vuosia,
miehen iässä mä kuljen vain
joukot vahvat tukenain,
cn koskaan minä sortua voi.
Lisätkäämme Vapauden voimaa
aika on tullut meille
Vapaus kotia valoksi tulkoon
poistaen pimeyden vallan.
MASA.
"vanhoista" asioista ajattelevat.
Suomen kansaa enemmistö j a val­tiovalta
ovat hyljänneet sotaa edel­täneen
ohjelman ja seuraavat nyt
ns. l*aasikiven linjaa, eli hyvien naa­purien
ohjelmaa, .niin itään kuin
länteenkin.,/
Suomessa on myöskin runsaasti
tunnetuille yksilöille rakennettuja
muistopatsaita. Ensiiinäkin Hel­singissä
kävelemme rautatiieasemal-ta
linja-autoasemalle. Tässä kau­pungin
vilkasliikkeisessä kohdassa
on marsalkka Mannerheimiin 'Rat­sastajapatsas".
. Seii pystyttämistä
tuolle paikalle työläiset kovasti vas­tustivat,
mutta rahamiesmaailma,
jota tämä kenraali edusti, pystytti
kuitenkin sen siihen missä se nyt
•on ; •
Muuten Mannerheimilla lienee
montakin muistopatsasta. Mutta Sei­näjoella,
missä on myöskin pystytet­ty
h^nen muotokuvansa mukainen
patsas, on mielestäni hyvin kiihko­mielinen
lause. Siinä sanotaan
'Lakeuksien miehet kunnioitetulle
ylipäällikölleen'*»
Mutta sitten on aivan suurilukui­nen
määrä niitä kunnioitettuja yk-
.silöitä, jolle suomalaiset ovat pys­tyttäneet
muistopatsaita. Helsingis­sä
Kansallisteatterin edessä on A-leksis
Kiven patsas. Se on kaik­kien
hyväksymä siihen, Lahdessa on
J . K. Paasikivelle pystytetty suuri^
kokoinen patsas. Helsingissä Olym­pia
Stadionin edessä on Suomen
suurjuoksijan Paavo Nurmen juok­si
japatsas ja samanlainen patsas on
myöskin Turussa Aurajoen sillan
korvassa. Se on siinä muistutta­massa
tästä vielä elossa olevasta
suurjuoksijasta, naumalla on Ank­kuri
muistomerkki kuolleiden me­rimiesten
muistoksi.
Porissa ovat työläiset pystyttäneet
muistopatsaan Suomen työväen yh­den
esiraivaajan E Salinin muistok-
.si. Patsas kuvaa kuokkamiestä jo­ka
erikoisen hikisen työn uuvutta­mana
on käynyt virkistävän lähteen
reunall:? nauttiakseen siitä vettä,
(on totta, että Salin on tehnyt hiki­sen
työn Suomen työväenliikkees­sä.)
Samoin on Porissa Juselius-mau-seleum,
joka on rakennettu koko­naan-
Marmorista. Tämän erittäin
kallisarvoi.sen hautakammion on ra­kennuttanut
tuo kuuluisa teollisuus­mies
ainoalle tyttärelleen, joka on
haudattuna siinä kammiossa.
Tampereella on hyvin paljon
muistopatsaita, mutta mainitsen
niistä vain yhden tässä: Vuonna
1929 syyskuun 7 päivänä joutui Nä­sijärvellä
"Kuru"-niminen matku.s-tajalaiva
myrskyn revittäväksi: Täs­sä
haaksirikossa sai, surmansa 138
henkilöä. Tämän muistopatsaan ovat
tietenkin pystyttäneet tamperelaiset
luon xsäjärven suurimman haaksi­rikon
muistoksi. , Taiteellisesti se
kuvaa äitiä josta pienet lapset koetr
tavat hakea turvaansa. — H.
Vancouverin
kuulumisia
Vancouver. —- Joulukuun tilai­suuksien
kohdalla sivuutettiin jo
toinen juhla nimittäin "kuorojen
konsertti" joka oli sunnuntaina 9
pnä. Ilmojen haltija on näin talven
aikana hyvin juonikas: toisinaan
sataa vettä j a lunta mutta nyt kui­tenkin
paiskasi n i in sakean sumun,
että autoilla kulku oli melkein hen­genvaarallista,
sillä näkyväisyys oli
todella huono. Ohjelmallisesti tilai­suus
oli täysipainoinen,,kaikki läs­näolleet
olivat, yksimielisiä siitä.
.Luultavasti järjestetään tämä illan­vietto
uudelleen jolloinkin ensivuo­den
alkupuolella. S i l l o in on kaikilla
niillä tilaisuus, jotka eivät voineet
tällä kertaa saapua, etenkin ulko­paikkakuntalaisia
kehoitetaan pitä-ifiMn
tämä mielessä.
Osaston joulukuun kokous on
myöskin pidetty. Siinä piti käsitellä
asioita noin päällisin puolin kun a i - -
kaa oli hyvin rajoitetusti. Siksipä
päätettiinkin pitää ylimääräinen
kokous, keskiviikkona^ tammikuun
toisena päivänä, alkaen kello puoli
kahdeksan. Kokous pidetään luon­nollisesti
Clinton haalissa. Silloin
käydään läpi asioita jotka koskevat
tulevaa järjestön edustajakokousta.
Tässä kokouksessa tulee olemaan
tarpeeksi aikaa kaikkien asiain poh­dinnalle
jotka koskevat järjestöm­me
parasta. Pidämme siis kokouk­sen
mielessämme j a kasaamme eh
dotuksemme valmiiksi tälle kokouk­selle.
Ensi vuosi tulee olemaan täällä
Vancouverissa "Kultavuosi", sillä
s i l l o in tulee meidän ylpeytemme
Clinton haali olleeksi 50 vuotta
edistysmielisten suomalaisten valis­tus-
ja kulttuuritilaisuuksien toimi­paikkana.
Onpa siinä syytäkin juh­linnalle.
: Mahtavana se vain seisoo
pystyssä vuosistaan huolimatta; ei­pä
tietenkään vaalimatta, sillä jat­kuvasti
on jouduttu paikkoja ko­hentamaan,
maalaamaan ja kaikin­puolin
korjaamaan. Ei se muutoin
olisi paikkakunnan komein työväen­talo.
Parhaimmat vuodenvaihteen ter­vehdykset
täältä Vancouverista ja
tervetuloa Clinton haalille uuden­vuoden
valyojaistansseihin. Silloin
soittaa harvinaisen. hyvä orkesteri
joka on aivan erikoisesti harjoitel­lut
näitä tansseja varten. Soiton l i ­säksi
tulee siellä olemaan tavanmu­kainen
uudenvuoden riemu kor­keimmillaan.
.
. Rauhanomaista j a kaiken hyvän-täyteistä
uutta vuotta. — M. S.
Lauantaina, jouluk 15 p. r— Saturday, Dee, 15, 1962 .Sivu 3
Tiedotuksia Don-haalilta
Toronto. — Viime viikolla kaikki
Don-haalin komiteat, mukaanluet­tuna
Yritys, pitivät yhteisen' '.'istun­non",
jossa tehtiin täydellinen
suunnitelma talvi- ja kevättoimln-nalle.
Aikaisemmin puhutuista
"sarjajuhlista" päätettiin luopua,
koska kaikki komiteat ovat hyvin
elinvoimaisia j a kaikki viikonlopun
päivät täytettiin. Näytöskappaleita
tulee ainakin kolme, joista ensim­mäinen
' R u m a E l s a " on jo harjoi­tettavana
j a se esitetään tammi­kuun
lopulla, Näyttämökomitea
järjestää mieIenkiintoisen"pano-raama"-
illan ja musikaalineh jaosto
viihde-illan. Laatikkopäivällisiä on
tulossa, samoin kuorojen konsertti
ja monia muita tilaisuuksia, joista
ilmoitetaan aikanaan.
: Lausumme Wilbert Bohm'in ter­vetulleeksi
kotiin ja hänelle onkin
järjestetty puhetilaisuus haalille
tammikuun 6 pnä, s i l l o in varmasti
saamme * kuulla mielenkiintoisen
kertomuksen hänen matkastaan.
• li it . . ,
TOIMEN NAISET KIITTÄÄ
Toimen Naisten joulumyyjäiset
sunnuntaina 9 pnä, onnistuivat hyt.
vin. Tästä haluamme kiittää kaik­kia
lahjoittajia, sekä yleisöä, joka
osti meiltä monia erilaisia tavaroita.
Lahjavoittoja saivat: Taimi":Num­mi,
Mary Keralan tekemän villapeit­teen,
Ida Heikkilä, Sylvia Sund­vall,
tyynyn, mrs. Kauppinen esilii­nan
jamrs. Heikkinen pyyheliinan.
Arvauskilpailun voitti David Waren
ja amerikkalaisen huutokaupan Syl­via
Sundwall.
Vielä kerran kiitos kaikesta, ja e i
unohdeta, että UUDENVUODEN
vastaänottajaisissa tavataan. Tilat­kaa
ajoissa pöytäpaikkanne, sillä
niitä on ainoastaan rajoitettu mää­rä.
— H . H . -
Toronton
kuulumisia
' Toronto. — Lauantaina joulu-kijun
22 päivän iltana on taas mah­tavat
tanssit Don haalilla kello 8,
mutta- aikaisemminkin saavat tulla
he. joilla on enemmän aikaa.
Uudenvuoden tansseihin tulee ti­lata
paikat etukäteen; sillä viime
vuonna moni jäi ulos. Siis uuden
vuoden vastaanottotanssit ovat maa­nantaina
jouluk. 31 päivän iltana
ja näistä mahtavista juhlista tus­kin
kukaan voi o l l a pois. Tässä ta­pauksessa
lauantaina 29 pn iltana
ei ole tanssia, koska uudenvuoden
tanssit ovat seuraavana maanantai-iltana,
joka on hyvä huomioida.
Nyt tulee j ö kiire, että joulupuk­ki
tulisi lehdJllemme Liekille ja
Vapaudelle. On joukkotyönä han­kittava
uusia tilauksia lehdillemme.
Se on paras joululahja myös tutta­villemme
ja ystävillemme. Ei ole
parempaa kuin oikeat, rehelliset
tiedot, joita saa lehdistämme. '-'Tie­to
valtaa", sanotaan ja siltä se näyt­tää
tämän päivän maailmassa, että
ne ihmiset, jotka yhdessä yrittävät
parantaa elämäänsä, he siinä onnis­tuvat.
.
Nyt tulisi erikoisesti muistaa
liikkeitä, jotka ilmoittavat lehdis-sämme,
että he huomaisivat kuinka
hyvin kannattaa ilmoittaa Vapau­dessa
j a Liekissä.
Varmaankin elohopea laskee nol­laan
tänä yönä. Lunta ei ole ja
radiossa sanotaan, että pohjois-On-tariossa
tulee kylmää 20 F. alle
nollan. Yhdysvalloissakin on 20 j a ­lan
nietoksia. Täällä on 10 F. ylä^
puolella nollan 11 päivän iltana.
— Koska joku pohjoisesta aikaisem­min
haastoi Väinö Hylkistä, voin
kertoa, että. Väinö kuoli täällä noin
vuosi sitten, sairastettuaan johkun
vuoden. Hän oli Espanjan kansan­rintaman
sotaveteraani ja Yrityk­sen
painijoita. — N.
/ KOSKA JOKATARMJKSESSASEN TEETTE, NIIN..../.
Terveellisiä vihjertö jokopaivtin vorolle. tm
m
Kun htohdatto luksmoah. Jos nCHjsette vu^^
ÄiCTyt^^Rsto» sESSninen l ä m m i&
säWtött«5ydtmtanne.»lllä^^^ r^^
mainittu osentoedistäJj. todftnnäköisesti uni tulee
verenkiertoo. ; piankin.
41
Kun lähdette kävelylle,
kävelkääailloinikäänkuin
Teillä olisi päömäärä
mielessänne.
Moleksimiseatoeiole •
suurtakaan hyötyä
lihaksillenne.
C S J : N O S A S T O J E N KOKOUKSET
CSJ:n Wanupln. osaatoh kuukau-
/sikokoukset pidetään ioisAlsea
kuukauden viimeisenä sunnun­taina'
klo 1 ip. osaston haalilla.
Sihteerin osoite: Voitto Lehti,
R. R. 3, Sudbury, Ont.
CSJ:n Sault Ste. Marien osaston
sääntömääräinen kokous pide­tään
joka kuukauden ensimmäi­senä
tiistaina kello 8 illalla
omalla talolla, 321 John St.
CSJ:n Vancouverin osaaton kuu­kausikokoukset
pidetään Clin-ton-
haalissa Joka kuukauden
toinen sunnuntai, alkaen kello
2 iltapäivällä. Kirjeenvaihto sih­teerille:
A. HendrickBon, 2628
East Sth Ave., Vancouver 12, B.C.
Jäsenkirjuri Aune Rintanen, sa­ma
osoite.
CSJ:n Beaver Laken osaston kuu­kausikokous
pidetään Joka kuu­kauden
toisena sunnuntahia klo
1 päivällä osaston haalilla. Kh--
jeenvaihtajan osoite: N. Piispa­nen,
R.R. 1, Worthlngton. Ont
CSJ:n Toronton osaston varsinai­nen
kuukausikokous pidetään Jo­ka
kuukauden ensimmäisenä
maananaina klo 8 illalla Don^^
haalilla. 1
CSJtnTimminsin osaston kuukau­sikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden ensimmäisenä sun­nuntaina
kello 7 illalla.
CSJ: n Port Arthnrin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään Joka
kuukauden ensimmäisenä tiis­taina
kello 8 illalla Ja johto­kunnan
kokous samana iltana
tuntia, aikaisemmin eli , klo 7
illalla. Kirjeenvaihto osoite 316
Bay St., Port Arthur, Ont.
CSI:n Sudburyn osaston kokouk­set
pidetään kerran kuukaudes­sa
Johtokunnan kutsusta. Johto­kunta
kokoontuu , useammin
asiain vaatiessa puheenjohtajan
kutsusta. Puheenjohtaja Edwin
Suksi ja kirjeenvaihtaja: A i ­mo
Mäki, Box 354, Sudbury, Ont.
SONY- merkkisiä
TRANSISTORI-RADIOITA
Vapauden liikkeestä on nyt saatavissa näitä erittäin
vähällä paristosähkövdimalla toimivia pienoiskokoisia;
radioita, jotka soveltuvat erinomaisesti käyttöön mat­kustaessa,
autossa, metsästys- ja kalastusmatkoilla
lyhyesti sanottuna vaikka missä, jossa ei ole saatavissa
tavanomaista sähkövirtaa. :
V
Varastossa on seuraavia malleja:
TR-608
3V^ tuuman kovaääninen, pai­naa
vain 2 paunaa, toimii 6
kuukaudesta vuoteen 3:lla
taskulampun patterilla.
HINTA $ 4 9 . 95
• 6 TRANSISTORIA
1 TR-75
Erittäin siro näöltään, varus-:
tettu 7 transistorilla. Kolmes­sa
taskulampun patterissa
riittää sähkövoima aina vuo­teen
asti.
HINTA $ 5 9 . 95
TR-84 HINTA $69.95
Erittäin tehokas radio, jonka
ääni on selvä, täyteläinen Ja voi­makas.
Erittäin herkkä vastaan­otossa:
Mitoiltaan 7% x4'^ 11/16
t. Painaa alle 2 paunaa. Koneis­toon,
sijoitettu antenni. 8 transis­toria,
toimii 12: kuukautta 3:11a
taskulampun patterilla.
SONY TR7I6Y
Uusilla ominaisuuksilla varus­tettu
7-transistonnen radio uu-.
teen alhaiseen luntaan. Erittäin
herkkä asemien erittelyssä ly-hyaalloilla.
Kokoonmenevä an­tenni.
Toimii 6—12 kuukauteen
kahdella tava.Uisella taskulam­pun
patterilla. Yhdessä nahkai-.
sen kotelon ja kuulotorvien
kanssa. - /
AINOASTAAN
$ 6 9 . 9 5
SONY TR-712 — UUSIN KOTI- JA MATKARADIO
. . . vähäisimmät käyttökustannukset — 7 TR.\NSISTORIA ei
ulkopuolista Johtoa, voi käyttää kalkkial.a. Siro ja moderni radio,
jeniin voi helposti kuljettaa mihin tahansa. Erottaa hyvnr asemat
toisistaan ja soi täyteläisellä äänellä. Toimii aina 12 kuukauteen
as.i kolmella tasku'ampun patterilla. Koko If-j x 4 x 5'li. Painaa
3 iiaunaa, 6 unssia.
AINOASTAAN $ 5 9 . 95
NAISTA RADIOISTA VOIDAAN ANTAA 10 PROS.
ALENNUS KÄTEISMAKSULLA OSTAJILLE.
T i l a t k a a osoitteella:
Vapaus Publishing Company Ltd.
100 Elm St.W. P.O. Box 69 Sudbury. Ont.