1962-12-15-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
''Iiii) _ i Oft N^^liitossa todelli saifiöHu Viss^bilä pzriaatislcysymyksistä ? Torontolainen aamulehti, Globe and Mail, julkaisi tiistaina etusivullaan Moskovan uutisen» jonka nelipalstäidena otsikkdna oli: "Prav'da jul- I d s i arvostelun--il v e n ^ ^ äu" Miiita samanlaisia uutisia näemmiitiy&yään muurissa päivSIehdiss» palfön. JoAiut "rohkeimmat" ennustelevat Neuvostoliiton ja Kiinan välien rikkoutumista, jne. , Vapauden lukijat tietävät,^ että N^voätoUiton ja Kiinan välillä ou ollut, ja on ilmeisesti vieläkin vissejä periaatteellisia erimielisyyksiä. E i pidtä lainkaan paikkaanpa Suurenr Rah^ii^ lehtien väite, että Kiina "haluaa sotaa". Erimielisyyden perustana on kysyinys siitä; voidaanko sodat nykyoloissa välttää vai eikö Voida Neuvostoliitto on omaksunut kannan, ettd sosialististen maiden ja kansainvälisten rauhanpuohistajata voimat ovat niin suuret ja valtavat; ett^ ne voivat estää imperialistien sotahankkeet. Kiina on omaksunut asenteen, että liiin kauan kuin on imperialistisia 'maita, tulee myös olemaan sotia Tästä periaatteellisesta erimielisyydestä on kasvanut vissejä^ taktillisiakin kiistoja Neuvostoliiton ja Kiinan välille. Kuten sanottu, lehtemme lukijat ovat näistä asioista tietoisia. Julkaisemme nyt (jäUuosan) Kansan Uutiset lehden suomentaman B. Pono-inarevi]} artikkelin, mikä julkaistiin: Pravdassa 18 pnä marraskuuta. Täsr sä artikkelissa käsitellään kommuölstisenUikkeen tehtäviä ja kysymyksiä V. 1957 ja 1960 Moskovassa pidettyjen ueavottelukokousten päätösten valossa: H A U S K A A J O U L UA ja onnellista uiutta vuotta! Winnipeg, Manitoba ^ Antton Hakanen Toivo Ristihonka Väinö Mäkinen Einari Rantala - Nick Saari » Lac du Bonnet, Man. Matilda ja Oscar Revoniemi • Dinsmore, Sask. Hilda ja John Särkilahti Osciir Hauta • Eston, Sask. Hilja ja Lauri Honkala Ted, Alice ja Allan Honkala Emma Perälä • Sointula, B.C. L i i s a j a Matti Syrjälä Liisa j a E r k k i Syrjälä Dennis, Leila, ja Paul Salo Voitto Wirkki Ar^o Tynjälä Saima ja Oscar Aitonen Anselm Huhtala ' Amanda Tanner Katri Riksman Janet j a Teuvo Tanner _ Annä-Kulmala Lyyli ja Sulo Salo Ida j a John Fredrickson A l l i ja Wesley Niemi Eva j a Anton Impola A i l i j a Matt Anderson Selma ja Maitt Korte * Port Essington^ B.C. Marie j a Arne Hautanen » Westview Lodge, Rocky Mountain House, Alta Otto Hänninen Kustaa< Apponen » Chase, B.C. Hanna ja A l e x Laurila ja Raymond. • Eckville, Alta Mary ja Chas. Raunio Ida j a Jack H i ll Arthur Stenlund Jack Laitinen H i l j a ja Joe Mäki » Rocky Mountain House, Alta Viljo ja Nick Kohtala, Box 369, Rocky Mountain House, Alta * Websters Corners, B.C. Oskari Salmi Onni Jokela A i l i ja L a u r i Kauppinen Armi ja Arvo Skytte Sylvi ja Sam Saari Violet j a Wm. Ojaniemi Ida j a Jack Turunen j a perhe Ada ja Walter Rauma j a tytöt Blairmore, Alta SUri Mackie Väinö Ross • Vancouver, B.C. Jemiisa ja H e i k k i Niska H j . Lemmetty E l l i ja Reino Saari Tyyne ja Lauri V i i t a l a j a E l i as Fanny L i nd Martha ja E i n o Suojonen ja ' .• Irene L. ja M . V a r i la Inez ja Kaarlo Huovinen Carl Elllson Mr. J a mrs. L.Kajander Albert Tuominen Otto Johansson Martha ja Mikko Terävä ja lapset W. Hamonen Minnie ja Karl Vainio Hilma Freeman- A i l i ja Henry Lahti ja perhe Helena ja E l s a Norrena Vilho Nyberg Maire ja John Jokela E r v i n Randell L i l l i a n , Martha ja Elmer Ketola Arvi Seppänen Ida j a Pentti Joukaine Kaisa Gestrin Henry Koljonen Lydia ja Bert Johnson A i n o ja N i c k Wälimaa Inga Salo Hilda ja M a ^ i Saari • Camp "W", Beaver Gove, BiC. Ahti Vuorela, Sointula, B. C. Arvi Seppälä Jack Laine Ed. Pirhonen Unto Koivisto «» Ladysmith, B.C. Hulda Nelson Sandra Similä Martha ja. L en Juola Olga Klemola Jenny ja E m i l Raunio Hilma Leaf V. Alton Ida ja< Ben Sarlund E l l i ja A l e x Muhola Urho Lähde Ida Erkkilä, Vilma: ja Ed. » Revelstoke, B'. C. Venla ja Wm. Heiiionen, Box 629, Revelstoke, B.C. • Hammond, B.C. Maria j a Yrjö Karlianen Anna ja Armas Hornhan • Haney, B.C. Ellen ja Niilo Linden Laila j a Alex Hyytiäinen North Surrey, B.C. Annie Tapio Kalle Pitkänen I^OMMUNISTISEN L I I K K E EN JOUKKOVOIMA K A S V AA Nykyäjan tärkein sille ominainen kehityssuunta on kommunismin voiman ja (arvovallan kasvu. Mopien' .'capitalismin maiden kommunlfitis- :en puolueiden jäsenmäärän; arvovallan ja vaikutusvallan jatkuva' tasvu todistaa kiiitattomaSti lilid^n yleislinjan (Aevan oikeaa:. Luönnoi-lisesti kommunistinen liike maailman eri oäissa kehittyy eri tavofft: eräissä osissa se kulkee. eteenpäin myrskyisästi, toiäissa se Kokoaa voimia tai oh voittamassa vakavia'Vaikeuksia ja heikkouksia. Kommunistien kapitalistisissa mai^a käymä taistelu on monimutkaista j a vaikeaa Koko porvarillinen valtiokoneisto vainoaa heitä. Lähes puolet kapitalismin maiden kommunistisist a puolueista ön ajettu maan alle. Mikään ei kuitenkaan voi heikeUtäti kommunistien vaikutusta; sillä kommunistisen puolueen lisäksi ei ole toista poliittista voimaa, joka ilmentäisi oikein työväenluokan, työtätekevien joukkojen etuja, valaisisi heidän taistelunsa päämääriä ja avaisi heidän ihanteilleen voiton näköalat. Marxilais-lcniniiaisten puolueiden edustajakokouksissa ja keskuskomiteoiden täysistunnoissa puhutaan aina avoimesti omista puutteista ja heikkouksista. Kapitalististen mai^ den kommunistipuolueet pitävät aivan oikein tehtävänään jäsenjouk-kojensa lukumäärän kartuttamista, niiden kaikkien muodostamista joukkopuolueiksi, niiden toiminnan voimistamista demokraattisissa järjestöissä sekä taistelun laajentamista työtätekevien joukkojen elinetM-jen puolesta ja sodan, vaaraa vastaan. Erityistä huomiota kommunistiset puolueet kiinnittävät jäsentensä ideologisen tason kohottamiseen j a heidän leniniläiseen karaisemi-seensa. Monien kommunististen, puolueiden voiman ja leniniläisen työtavan osoituksena on niiden pyrkimys eritellä omaa toimintaansa äskeisen kansainvälisen knisin antamien opetusten valossa. Niiden tekemä tärkein johtopäätös on se, että maailmansodan sytyttämiseen pyrkivien hydkkäyshaluii-ten imperialististen piirien j a demokratian kaventamiseen tähtäävien taantumuksellisten ryhmien toiminnan lamaannuttamiseksi on suuresti voimistettava omien järjestöjen työväenluokan joukkojärjestö-jen ja kaikkien työtätekevien tais-telukykyki niiden kykyä mobilisoida nopeasti kaikki voimansa i a saada aikaan järjestetty ja voimakas rynnäkkö imperialismin j a taantumuk' .sen asemia vastaan. Kapitalismin maiden kommunistiset puolueet yhdistävät yhteiskunnan kaikki kerrokset, jotka taistelevat monopolien iestä j a imperialistien integraatiota vastaan näiden pyrkiessä voimistamaan kansanjoukkojen riistoa, tukahduttamaan kaikki demokraattiset oikeudet ja kukistamaan kansalliset vapautusliikkeet. Sosialidemokraattien oikeistojohtajien vastustuksesta huolimatta nousee työväenluokan yhtenäisille toimenpiteille yha enemmän mahdollisuuksia^ sillä monissa maissa työväenliike vasemmistolais-tuu ja alkaa tuntea yhä suurempaa vastuuta rauhan säilymisestä ja demokratian puolustamisesta dikta- , tuuriijärjestelmien " pystyttämiseen entistään voimakkaammin pyrkiviä hallitsevassa asemassa olevia imperialistisia piirejä vastaan. . ! kommunistisessa liikkeessä on Suurimpana vaarana revisionisml, jonKa ideologia on saanut täydelli-simmän: - ilmauksensa Jugoslavian (ommunistien Uiton ohjelmassa. Vaikka >revisionisroiHe-on annettu murskaavia iskuja, sitä vastaan käyty taistelu on; yhä kommunistien tärkeä tehtävä. < , i A L B A N I A N JOHTOMIEHET V A S T U S T A V A T f A U H A N - OMAISTA RINNAKKAISOLOA Julkilausumassa tähdennetään myös toista kommunistisessa liikkeessä ilmenevää vaaraa; dogmaatr tisuutta j a lahkolaisuutta. 'Dogmaattisuus ja lahkolaisuus voivat myös muodostua teoriassa ja käytännössä, ellei • johdonmukaisesti taistella niitä vastaan, päävaaraksi eri puolueiden jossakin kehitysvaiheessa.*' Neuvottelukokouksen a-siakirjoissa puhutaan erittäin voimakkaasti myös nationalismin, kansallisen' rajoittuneisuuden vaarasta. Dogmaattisuuden,' lahkolaisuuden, nationalismin ja kangistuneen henkilöpalvonnasta kiinnitämisen saviselta perustalta Ovat kasvaneet A l banian^ työväenpuolueen johtomiesten liajotustoimenpiteet, heidän hyökkäyksensä luovaa marxismia-leninismiä sekä sosialistista yhtenai-r syyttä ja kansainvälistä kommynis- ,tista liikettä vastaan. Albanian johtomiehet hyökkäävät nykyisin jokaista kommunististen ja työväenpuolueiden kansainvälisten neuvottelukokousten asiakirjoihin sisältyvää johtopäätöstä vastaan. He ovat aloittaneet erityisen hä-peämättömän ja suoraan sanoen provokatorisen kamppailun. Karibian meren kriisin yhteydessä^ A i kaisemmin albanialaiset johtomiehet puhuivat ulkokultaisesti rauhanomaisen rinnakkaiselon politiikasta antaen sille leninisminv^stai-sen sisällön, mutta viime aikoina he ovat ottaneet avoimesti suunnan rauhanomaisen rinnakkainelon lopettamiseen j a ihmiskunnan syöksc-miseen ydinsotaan. He vastustavat Maailman sosialistisen järjestel kansainvälisten ongelmien rauhano • kehitykseen liittyvät kaikki ny-maista järjestämistä, sosialismiin , ^yajv,,, vallankumoukselliset prose.- siirtymisen erilaisia muotoja ja . : , .., • • • •• kamppailua aseistariisunnan puolessa. Albanian johto on alkanut määrättömästi panetella Neuvostoliittoa, NKPta ja muita marxilais-leni-niläisiä puolueita. Tässä se itseasiassa yhtyy imperialistiseen propagandaan. Jokin aika sitten US An imperialismin ideologit ehdottivat, että yleisen kommunismmvastai-sein strategian" aseiden joukosta poistettaisiin periaate "joka ei ole kanssamme (so. USAn imperialistien kanssa) on meitä vastaan" ja korvattaisiin se periaatteella "joka on NKPta ja neuvostopolitiikkaa vastaan on meidän kanssamme". E-siintyminen maailman kommunistisen liikkeen yleisesti tunnustettua etujoukkoa vastaan, jona N K P Moskovan neuvottelukokousten määrittelyn mukaan bn ollut ja on edelleenkin ja joka kantaa suurimman taakan taistelussa imperialismia vastaan sekä antaa suurta ja todellista tukea kaikille edistyksellisille vapautuspyrkimyksille ja l i i k k e i l l e. vie Albanian (johdon samaan l e i r i in kommunismin vastustajien kanssa. Pseudovallankumoukselliset fraasit ja kehotukset eivät voi peittää pääseikkaa: Albanian johdon toiminta on vahingoksi sosialismin ja kommunismin asialle. Nykyoloissa ovat ajankohtaisimpina kuin koreitaan V. I. L e n i n in sanat: -'Hystee-iset- purkaukset, ovat meille tarpeettomia. Tarvitsemme proletariaatin rautapataljoonien tasaista täyttäytymistä." (teokset, osa 27, 246). ' . KOMMUNISTISEN L I I K K E EN YHTENÄISYYDEN LUJITTA- .UINEN Kommunistiset ja työväenpuolueet kantavat erittäin vakavan historiallisen vastuun maailman sosialistisen järjestelmän kohtalosta. Tämän maailmanjärjestelmän kehitys ja lujittuminen on uusi ja mutkallinen prosessi. Tällaisessa suuressa asiassa tulee eteen myös vaikeuksia. Maailman taantumus käyttää kaikki voimansa murtaakseen sosialististen maiden yhtenäisyyden ja^ kasa-takseen vaikeudet ylitsepääsemättömiksi esteiksi. Mutta kaikki nämä laskelmat on rakennettu hiekalle. Sosialistisia maita yhdistää yhteinen päämäärä ja yhtenäinen ideov !Ogia ja se on se sementti, joka te- Kee sosialistisesta yhteisöstä horjumattoman. "Marxismin-Ieninismin, työväenluokan kansainvälisyyden poriaat-leisiin nojaava yhteenkuuluvuutem ne on tärkein ehto työväenluokan voitolle imperialismista. Meille: on pyhä suuren Leninin kehotus: on^ Kuljettava eteenpäin lujasti kä^i kär dessä. Rivimme yhtenäisyys kymmenkertaistaa kommunismin voimat. Yhtenäisyys, yhtenäisyys ja viela kerran yhtenäisyys — se on kansainvälisen kommunistisen liikkeen l a k i . ' sanoo toveri N. S. Hrus-htshev. Jokaisessa kommunistisessa puolueessa marxismin-leninismin y l in käsky kuuluu: on tehtävä kaikki mahdollinen maailman sosialistisen järjestelmän ja koko kommunistisen liikkeen yhtenäisyyden lujitta^ miseksi. I X ON « 0 ASTETTA C. ^^^^ LAnPaillATUUVUQRGaA ONN.ICOO/eTmAC KUUMUUS AURINGON PINNALLA ON N . S O O O A b l U I A C . E R Ä KUUMIMMISTA NTOOOOASItTIAC. ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ATOMIPOMMIN TUtlfVVrSASON NSOOOOOASTC w AURINGON MORONA ON MIUOONA . ASTETTA t T X M H E N SISUS ONSOMIUOONAA A S T E H A C . TÄHTIEN TBRMTESSX TOISIINSA SVNTVy NIOOOMUASlLXmö sit, ihmiskunnan valoisat toiveet vapautumisesta ydinasesodan uhasta, toiveet onnesta j a rauhallisesta elämästä. Vastuuntunto sosialismin j a ihmiskunnan kohtaloista kansansa, kansainvälisen kommunistisen llik- Keen ja kansainvälisen vapausliikkeen edessä pakottaa jokaisen mar-xllais- leniniläisen puolueen kaikin tavoin lujittamaan mailman sosialistista järjestelmää, tätä koko työtä tekevän ihmiskunnan majakkaa la rauhan linnoitusta. Tämä on jokainen kommunistisen puolueen korkein kansainvälinen velvollisuus. , N K P on tehnyt ja tekee kaikkensa maailman sosialistisen järjestelmän lujittamiseksi. Kansallisten tehtävien ratkaisun niveltäminen sosialistiseen yhteisöön, koko koiv-nunistisen liikkeen kansainvälisiin tehtäviin, on N K P n internationalis-n i a käytännössä. Ilman tällaista oikeaa kansallisten tehtävien sovittamista kansainvälisiin ei noudatei a marxismia ja leninismiä, ei tä}rtetä velvollisuutta kansainvälistä työväenliikettä j a kommunistista liikettä kohtaan. Toisin sosialidemokraatit, joiden oikeistojohtajat vaikeassa tUantees: sa hajaantuvat omiin kansallisiin soppiinsa ja noudattavat kansallis-iiiihkoista politiikkaa toisiin kansoihin nähden, marxilais-leniniläiset pitävät . pyhänä velvollisuutenaan sosialististen maiden kansojen ystävyyden, kommunististen puolueiden koko maailman käsittävän perheen keskinäisen ystävyyden ja yhtenäisyyden lujittamista kaikin tavoin n i in suotuisalla kuin myrskyiselläkin säällä. Ne pitävät velvollisuutenaan kansallisten etujen sovittamista kansainvälisiin, kommunistisen liikkeen lujittamista kaikin voimin eikä heikentämistä, edistyksel- •ic^on voimien koko rintaman voimistumista, toimintansa tarkentamisia KOKO maailman kommunististen j a työväenliikkeen julistusten j a julkilausumien kanssa. Kaikkien maiden työväenluokan ja sen marxilais-leniniläisen etujoukon edessä on suuret vastuunalaiset tehtävät. Rivejä on tiivistettävä en^ tisestään, lujitettava jatkuvasti kaik in tavoin maailman sosialistista järjestelmää, herätettävä kansan-1 joukkojen valppautta ja aktiivisuulta uuden maailmansodan estämiseksi seka turvattava nopea eteneminen kohti vallankumouksellisen vapaustaistelun suurten päämäärien toteuttamista. Menestyksen varma tae: kommunistien suuressa taistelussa koko ihmiskunnan valoisan tulevaisuuden, rauhan ja .sosialismin voiton puolesta ovat uskollisuus omalle taistelulipulle, Moskovan neuvottelujen asiakirjoille. Lauantaina, jouluk. 15 p. — Saturday, Dee, 15, 1962 Sivu 5 Tuntuu siltä kuin kuvassamme näkyvä koira olisi sitä mieltä, ettei oikein kannattaisi riemuita sen takia, että on satanut lunta. Moni. ihminen varmaan on sydämessään toivonut, että saapuisi valkoinen joulu, mutta koiranpennulle se lumi on varmaankin vain kylmää ja märkää a i - ' netta. ,•• ..; mustista laatikoista" On myös valmis suostumaan tarkkailuasemien kansainväliseen valvontaan 100,000 kävi Pyynikin tornissa TO ONE AND ALL WE WISH Very Merry Ghristmas and a iost ^ Happy lew Year OUR HEARTIEST THANKS TO OUR ADVERTISERS AND WORTHY SUP-PORTERS FOR THEIR VALUED PATRONAGE DURING THE YEAR We are looking fonvard to our pleasant relsltionship during the coming year. WE ASK ALL OUR SUBSCRIBERS TO PATRONI^^^ OUR ADVERTISERS WHENEVER POSSIBLE VAPAUS PUBLISHING CO. LIMITED 100 E L M S T R E E T WEST SUDBURY. ONTARIO Tampere. — Television, paikallisen radion sekä lukuisten sano malehtien edustajat, jotka olivat varustautuneet vastaanottamaaan tämän vuoden sadattatuhannetta Tampereen maisemien ihailijaa, ..saivat odottaa Pyynikin näkötornissa viime lauantain kello 10 lähtien 45 minuuttia ennen kuin ensimmäinen Pyynikin näkötornin pyrkijä osui paikalle. 100,000:na Pyyni k i n ja Kaupinojan vesisäiliön näkö- l tornien tämän vuotisenä tornisss kävijänä tuli nuori rouva Helvi Tuominen ja hänen seurassaan lOO.OOOrnä rouva Seija Myllymäki, jotka molemmat työstä ruokailu, tauollaan olivat pistäytyneet 'haukkaamaan raitista ilmaa"; Tampe reen kaupungin matkailukunnan puheenjohtaja Pentti Tuhtonen luovutti "merkkitapauksen" johdosta tulijoille Tampere-kuvateoksen. Pyynikin ja Kaupinojan näkötor neissa oli 10 vuotta sitten yhteensä 21,559 kävijää vuoden aikana. V i i me vuonna vastaava luku oli jo y li 90,000 ja nyt y l i t e t t i in 100,000 r a ja. Tästä määrästä tulee Pyynikin näkötornin osalle noin 854)00 H a u . pinojan näkötornin oleessa vähemmän käytetyn. Geneve. — Neuvostohitto ehdol-dotti maanantaina Geneven aseidenriisuntakonferenssissa, etta jokaisen ydinvallan alueelle perustettaisiin kaksi tai kolme miehittämätöntä automaattista seismistä asemaa, joiden avulla valvottaisiin ydinkoekieltosopimusta. Neuvostoliiton valtuutettu Sem-jon Tsarapkin mainitsi kolme maanjäristysaluetta Neuvostoliitossa, joihin tällaiset asemat voitaisiin si joittaa. Alueet olivat Kaukoidässä, Keski-Aasiassa ja A l t a in vuoristossa. Muita automaattisia asemia, nk. "mustia rasioita", voitaisiin perustaa ydinvaltojen rajoille, sanoi Tsarapkin länsimaiden edustajan kertoman mukaan Neuvostoliiton valtuutettu sanoi edelleen, että neuvostoliittolainen henkilökunta vastaisi laatikoiden antamien tietojen kuljettamisesta Neuvostoliitosta edelleen. Han l i säsi kuitenkin: "Jos tarvitaan kansainvälistä henkilökuntaa, Neuvostoliitto on valmis suostumaan siihen edellyttäen kuitenkin välttämättömiä varoviusuustoimenpitei-oivaltna, että ajatus paikalla tapahtuvasta valvonnasta, joka toteutev taan kansainvälisen henkllökunnani avulla* ei muodosta vakoiluvaaraa", selitti Stelle. HAUSKAA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA toivotan kaikille ystävilleni! Lempi Vfiitala Somtula B.C. Nike-^Zeus putosi mereen-ennen aikojaan Los Angeles. — Nike-Zeus-tyyp-pinen puolustusohjus ammuttiin lauantaina Point Mugun koealueelta 1 Kaliforniasta, mutta se putosi mereen ennen joutumistaan maalialueelle. Sen kolmannen vaiheen sanotaan 'kaikesta päättäen toimineen virheellisesti". j Tiarapkin korosti, etta, Neuvostoliitto haluaa suostua "tahan kansainvälisen valvonnan muotoon" ja että sen perusteella voidaan ydin-koekicltokysyniyksessä päästä nopeaan ratkaisuun. • Yhdysvaltain virkaa tekevä päävaltuutettu Charles Stelle sanoi olevansa iloinen silta, etta Neuvostoliitto on nyt kaikesta päättäen val- *mis neuvottelemaan tarkkojen ehtojen perusteella, vTiikkakaan "tähän saakka ei ole sanottu mitaan seikkaperäistä". Stelle sanoi olevansa kiinnostunut kuulemaan, onko Neuvostohitto valmis neuvottelemaan siitä mahdollisuudesta, että kansainvälinen henkilökunta asetettaisiin Neuvos toliiton alueella valvomaan mustia rasioita. "Neuvostoliittolaiset "alkavat nyt HYVÄÄ JOULUA JA ONNEKASTA UUTTA VUOTTA toivotamme kaikille-ystävillemme! : Minnin ja Matt Huhtala Gibsons, B. C . HAUSKAA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA toivotan kaikille - ystävilleni ja , tuttavilleni! Armas Virta 21224 River. Rd., Haney, B.C. (Huomioikaa joulukorttina) — Laiska töitään lukee. Cl mitään virka. virkku HAUSKAA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA toivotamme kaikille ystävillemme! Marilyn ja Kalevi Juvonen Suite 10 — 47 F u r b y St. Winnipeg 1 Manitoba Hauskaa joulua ja hyvaa uutta vuotta toivotamme kaikille ystävillemme ja tuttavillemme! Bertha ja Usko Karlson Deadwood Alberta HAUSKAA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA toivotamme kaikille ystävillemme ja tuttavillemme! : CELIA HOLMES ELI JUOLA Hammond, B. C. (Huomioikaa joulukorttinamme) ILOISTA JOULUA RAUHANTÄYTEISTÄ UUTTA VUOTTA toivotamme Vapauden lukijoille, tuttaville jn sukulaisille! HILJA KETOLA SULO HISSA Trepanier, British Columbia ' '' j il,
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 15, 1962 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1962-12-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus621215 |
Description
Title | 1962-12-15-05 |
OCR text | ''Iiii) _ i Oft N^^liitossa todelli saifiöHu Viss^bilä pzriaatislcysymyksistä ? Torontolainen aamulehti, Globe and Mail, julkaisi tiistaina etusivullaan Moskovan uutisen» jonka nelipalstäidena otsikkdna oli: "Prav'da jul- I d s i arvostelun--il v e n ^ ^ äu" Miiita samanlaisia uutisia näemmiitiy&yään muurissa päivSIehdiss» palfön. JoAiut "rohkeimmat" ennustelevat Neuvostoliiton ja Kiinan välien rikkoutumista, jne. , Vapauden lukijat tietävät,^ että N^voätoUiton ja Kiinan välillä ou ollut, ja on ilmeisesti vieläkin vissejä periaatteellisia erimielisyyksiä. E i pidtä lainkaan paikkaanpa Suurenr Rah^ii^ lehtien väite, että Kiina "haluaa sotaa". Erimielisyyden perustana on kysyinys siitä; voidaanko sodat nykyoloissa välttää vai eikö Voida Neuvostoliitto on omaksunut kannan, ettd sosialististen maiden ja kansainvälisten rauhanpuohistajata voimat ovat niin suuret ja valtavat; ett^ ne voivat estää imperialistien sotahankkeet. Kiina on omaksunut asenteen, että liiin kauan kuin on imperialistisia 'maita, tulee myös olemaan sotia Tästä periaatteellisesta erimielisyydestä on kasvanut vissejä^ taktillisiakin kiistoja Neuvostoliiton ja Kiinan välille. Kuten sanottu, lehtemme lukijat ovat näistä asioista tietoisia. Julkaisemme nyt (jäUuosan) Kansan Uutiset lehden suomentaman B. Pono-inarevi]} artikkelin, mikä julkaistiin: Pravdassa 18 pnä marraskuuta. Täsr sä artikkelissa käsitellään kommuölstisenUikkeen tehtäviä ja kysymyksiä V. 1957 ja 1960 Moskovassa pidettyjen ueavottelukokousten päätösten valossa: H A U S K A A J O U L UA ja onnellista uiutta vuotta! Winnipeg, Manitoba ^ Antton Hakanen Toivo Ristihonka Väinö Mäkinen Einari Rantala - Nick Saari » Lac du Bonnet, Man. Matilda ja Oscar Revoniemi • Dinsmore, Sask. Hilda ja John Särkilahti Osciir Hauta • Eston, Sask. Hilja ja Lauri Honkala Ted, Alice ja Allan Honkala Emma Perälä • Sointula, B.C. L i i s a j a Matti Syrjälä Liisa j a E r k k i Syrjälä Dennis, Leila, ja Paul Salo Voitto Wirkki Ar^o Tynjälä Saima ja Oscar Aitonen Anselm Huhtala ' Amanda Tanner Katri Riksman Janet j a Teuvo Tanner _ Annä-Kulmala Lyyli ja Sulo Salo Ida j a John Fredrickson A l l i ja Wesley Niemi Eva j a Anton Impola A i l i j a Matt Anderson Selma ja Maitt Korte * Port Essington^ B.C. Marie j a Arne Hautanen » Westview Lodge, Rocky Mountain House, Alta Otto Hänninen Kustaa< Apponen » Chase, B.C. Hanna ja A l e x Laurila ja Raymond. • Eckville, Alta Mary ja Chas. Raunio Ida j a Jack H i ll Arthur Stenlund Jack Laitinen H i l j a ja Joe Mäki » Rocky Mountain House, Alta Viljo ja Nick Kohtala, Box 369, Rocky Mountain House, Alta * Websters Corners, B.C. Oskari Salmi Onni Jokela A i l i ja L a u r i Kauppinen Armi ja Arvo Skytte Sylvi ja Sam Saari Violet j a Wm. Ojaniemi Ida j a Jack Turunen j a perhe Ada ja Walter Rauma j a tytöt Blairmore, Alta SUri Mackie Väinö Ross • Vancouver, B.C. Jemiisa ja H e i k k i Niska H j . Lemmetty E l l i ja Reino Saari Tyyne ja Lauri V i i t a l a j a E l i as Fanny L i nd Martha ja E i n o Suojonen ja ' .• Irene L. ja M . V a r i la Inez ja Kaarlo Huovinen Carl Elllson Mr. J a mrs. L.Kajander Albert Tuominen Otto Johansson Martha ja Mikko Terävä ja lapset W. Hamonen Minnie ja Karl Vainio Hilma Freeman- A i l i ja Henry Lahti ja perhe Helena ja E l s a Norrena Vilho Nyberg Maire ja John Jokela E r v i n Randell L i l l i a n , Martha ja Elmer Ketola Arvi Seppänen Ida j a Pentti Joukaine Kaisa Gestrin Henry Koljonen Lydia ja Bert Johnson A i n o ja N i c k Wälimaa Inga Salo Hilda ja M a ^ i Saari • Camp "W", Beaver Gove, BiC. Ahti Vuorela, Sointula, B. C. Arvi Seppälä Jack Laine Ed. Pirhonen Unto Koivisto «» Ladysmith, B.C. Hulda Nelson Sandra Similä Martha ja. L en Juola Olga Klemola Jenny ja E m i l Raunio Hilma Leaf V. Alton Ida ja< Ben Sarlund E l l i ja A l e x Muhola Urho Lähde Ida Erkkilä, Vilma: ja Ed. » Revelstoke, B'. C. Venla ja Wm. Heiiionen, Box 629, Revelstoke, B.C. • Hammond, B.C. Maria j a Yrjö Karlianen Anna ja Armas Hornhan • Haney, B.C. Ellen ja Niilo Linden Laila j a Alex Hyytiäinen North Surrey, B.C. Annie Tapio Kalle Pitkänen I^OMMUNISTISEN L I I K K E EN JOUKKOVOIMA K A S V AA Nykyäjan tärkein sille ominainen kehityssuunta on kommunismin voiman ja (arvovallan kasvu. Mopien' .'capitalismin maiden kommunlfitis- :en puolueiden jäsenmäärän; arvovallan ja vaikutusvallan jatkuva' tasvu todistaa kiiitattomaSti lilid^n yleislinjan (Aevan oikeaa:. Luönnoi-lisesti kommunistinen liike maailman eri oäissa kehittyy eri tavofft: eräissä osissa se kulkee. eteenpäin myrskyisästi, toiäissa se Kokoaa voimia tai oh voittamassa vakavia'Vaikeuksia ja heikkouksia. Kommunistien kapitalistisissa mai^a käymä taistelu on monimutkaista j a vaikeaa Koko porvarillinen valtiokoneisto vainoaa heitä. Lähes puolet kapitalismin maiden kommunistisist a puolueista ön ajettu maan alle. Mikään ei kuitenkaan voi heikeUtäti kommunistien vaikutusta; sillä kommunistisen puolueen lisäksi ei ole toista poliittista voimaa, joka ilmentäisi oikein työväenluokan, työtätekevien joukkojen etuja, valaisisi heidän taistelunsa päämääriä ja avaisi heidän ihanteilleen voiton näköalat. Marxilais-lcniniiaisten puolueiden edustajakokouksissa ja keskuskomiteoiden täysistunnoissa puhutaan aina avoimesti omista puutteista ja heikkouksista. Kapitalististen mai^ den kommunistipuolueet pitävät aivan oikein tehtävänään jäsenjouk-kojensa lukumäärän kartuttamista, niiden kaikkien muodostamista joukkopuolueiksi, niiden toiminnan voimistamista demokraattisissa järjestöissä sekä taistelun laajentamista työtätekevien joukkojen elinetM-jen puolesta ja sodan, vaaraa vastaan. Erityistä huomiota kommunistiset puolueet kiinnittävät jäsentensä ideologisen tason kohottamiseen j a heidän leniniläiseen karaisemi-seensa. Monien kommunististen, puolueiden voiman ja leniniläisen työtavan osoituksena on niiden pyrkimys eritellä omaa toimintaansa äskeisen kansainvälisen knisin antamien opetusten valossa. Niiden tekemä tärkein johtopäätös on se, että maailmansodan sytyttämiseen pyrkivien hydkkäyshaluii-ten imperialististen piirien j a demokratian kaventamiseen tähtäävien taantumuksellisten ryhmien toiminnan lamaannuttamiseksi on suuresti voimistettava omien järjestöjen työväenluokan joukkojärjestö-jen ja kaikkien työtätekevien tais-telukykyki niiden kykyä mobilisoida nopeasti kaikki voimansa i a saada aikaan järjestetty ja voimakas rynnäkkö imperialismin j a taantumuk' .sen asemia vastaan. Kapitalismin maiden kommunistiset puolueet yhdistävät yhteiskunnan kaikki kerrokset, jotka taistelevat monopolien iestä j a imperialistien integraatiota vastaan näiden pyrkiessä voimistamaan kansanjoukkojen riistoa, tukahduttamaan kaikki demokraattiset oikeudet ja kukistamaan kansalliset vapautusliikkeet. Sosialidemokraattien oikeistojohtajien vastustuksesta huolimatta nousee työväenluokan yhtenäisille toimenpiteille yha enemmän mahdollisuuksia^ sillä monissa maissa työväenliike vasemmistolais-tuu ja alkaa tuntea yhä suurempaa vastuuta rauhan säilymisestä ja demokratian puolustamisesta dikta- , tuuriijärjestelmien " pystyttämiseen entistään voimakkaammin pyrkiviä hallitsevassa asemassa olevia imperialistisia piirejä vastaan. . ! kommunistisessa liikkeessä on Suurimpana vaarana revisionisml, jonKa ideologia on saanut täydelli-simmän: - ilmauksensa Jugoslavian (ommunistien Uiton ohjelmassa. Vaikka >revisionisroiHe-on annettu murskaavia iskuja, sitä vastaan käyty taistelu on; yhä kommunistien tärkeä tehtävä. < , i A L B A N I A N JOHTOMIEHET V A S T U S T A V A T f A U H A N - OMAISTA RINNAKKAISOLOA Julkilausumassa tähdennetään myös toista kommunistisessa liikkeessä ilmenevää vaaraa; dogmaatr tisuutta j a lahkolaisuutta. 'Dogmaattisuus ja lahkolaisuus voivat myös muodostua teoriassa ja käytännössä, ellei • johdonmukaisesti taistella niitä vastaan, päävaaraksi eri puolueiden jossakin kehitysvaiheessa.*' Neuvottelukokouksen a-siakirjoissa puhutaan erittäin voimakkaasti myös nationalismin, kansallisen' rajoittuneisuuden vaarasta. Dogmaattisuuden,' lahkolaisuuden, nationalismin ja kangistuneen henkilöpalvonnasta kiinnitämisen saviselta perustalta Ovat kasvaneet A l banian^ työväenpuolueen johtomiesten liajotustoimenpiteet, heidän hyökkäyksensä luovaa marxismia-leninismiä sekä sosialistista yhtenai-r syyttä ja kansainvälistä kommynis- ,tista liikettä vastaan. Albanian johtomiehet hyökkäävät nykyisin jokaista kommunististen ja työväenpuolueiden kansainvälisten neuvottelukokousten asiakirjoihin sisältyvää johtopäätöstä vastaan. He ovat aloittaneet erityisen hä-peämättömän ja suoraan sanoen provokatorisen kamppailun. Karibian meren kriisin yhteydessä^ A i kaisemmin albanialaiset johtomiehet puhuivat ulkokultaisesti rauhanomaisen rinnakkaiselon politiikasta antaen sille leninisminv^stai-sen sisällön, mutta viime aikoina he ovat ottaneet avoimesti suunnan rauhanomaisen rinnakkainelon lopettamiseen j a ihmiskunnan syöksc-miseen ydinsotaan. He vastustavat Maailman sosialistisen järjestel kansainvälisten ongelmien rauhano • kehitykseen liittyvät kaikki ny-maista järjestämistä, sosialismiin , ^yajv,,, vallankumoukselliset prose.- siirtymisen erilaisia muotoja ja . : , .., • • • •• kamppailua aseistariisunnan puolessa. Albanian johto on alkanut määrättömästi panetella Neuvostoliittoa, NKPta ja muita marxilais-leni-niläisiä puolueita. Tässä se itseasiassa yhtyy imperialistiseen propagandaan. Jokin aika sitten US An imperialismin ideologit ehdottivat, että yleisen kommunismmvastai-sein strategian" aseiden joukosta poistettaisiin periaate "joka ei ole kanssamme (so. USAn imperialistien kanssa) on meitä vastaan" ja korvattaisiin se periaatteella "joka on NKPta ja neuvostopolitiikkaa vastaan on meidän kanssamme". E-siintyminen maailman kommunistisen liikkeen yleisesti tunnustettua etujoukkoa vastaan, jona N K P Moskovan neuvottelukokousten määrittelyn mukaan bn ollut ja on edelleenkin ja joka kantaa suurimman taakan taistelussa imperialismia vastaan sekä antaa suurta ja todellista tukea kaikille edistyksellisille vapautuspyrkimyksille ja l i i k k e i l l e. vie Albanian (johdon samaan l e i r i in kommunismin vastustajien kanssa. Pseudovallankumoukselliset fraasit ja kehotukset eivät voi peittää pääseikkaa: Albanian johdon toiminta on vahingoksi sosialismin ja kommunismin asialle. Nykyoloissa ovat ajankohtaisimpina kuin koreitaan V. I. L e n i n in sanat: -'Hystee-iset- purkaukset, ovat meille tarpeettomia. Tarvitsemme proletariaatin rautapataljoonien tasaista täyttäytymistä." (teokset, osa 27, 246). ' . KOMMUNISTISEN L I I K K E EN YHTENÄISYYDEN LUJITTA- .UINEN Kommunistiset ja työväenpuolueet kantavat erittäin vakavan historiallisen vastuun maailman sosialistisen järjestelmän kohtalosta. Tämän maailmanjärjestelmän kehitys ja lujittuminen on uusi ja mutkallinen prosessi. Tällaisessa suuressa asiassa tulee eteen myös vaikeuksia. Maailman taantumus käyttää kaikki voimansa murtaakseen sosialististen maiden yhtenäisyyden ja^ kasa-takseen vaikeudet ylitsepääsemättömiksi esteiksi. Mutta kaikki nämä laskelmat on rakennettu hiekalle. Sosialistisia maita yhdistää yhteinen päämäärä ja yhtenäinen ideov !Ogia ja se on se sementti, joka te- Kee sosialistisesta yhteisöstä horjumattoman. "Marxismin-Ieninismin, työväenluokan kansainvälisyyden poriaat-leisiin nojaava yhteenkuuluvuutem ne on tärkein ehto työväenluokan voitolle imperialismista. Meille: on pyhä suuren Leninin kehotus: on^ Kuljettava eteenpäin lujasti kä^i kär dessä. Rivimme yhtenäisyys kymmenkertaistaa kommunismin voimat. Yhtenäisyys, yhtenäisyys ja viela kerran yhtenäisyys — se on kansainvälisen kommunistisen liikkeen l a k i . ' sanoo toveri N. S. Hrus-htshev. Jokaisessa kommunistisessa puolueessa marxismin-leninismin y l in käsky kuuluu: on tehtävä kaikki mahdollinen maailman sosialistisen järjestelmän ja koko kommunistisen liikkeen yhtenäisyyden lujitta^ miseksi. I X ON « 0 ASTETTA C. ^^^^ LAnPaillATUUVUQRGaA ONN.ICOO/eTmAC KUUMUUS AURINGON PINNALLA ON N . S O O O A b l U I A C . E R Ä KUUMIMMISTA NTOOOOASItTIAC. ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ATOMIPOMMIN TUtlfVVrSASON NSOOOOOASTC w AURINGON MORONA ON MIUOONA . ASTETTA t T X M H E N SISUS ONSOMIUOONAA A S T E H A C . TÄHTIEN TBRMTESSX TOISIINSA SVNTVy NIOOOMUASlLXmö sit, ihmiskunnan valoisat toiveet vapautumisesta ydinasesodan uhasta, toiveet onnesta j a rauhallisesta elämästä. Vastuuntunto sosialismin j a ihmiskunnan kohtaloista kansansa, kansainvälisen kommunistisen llik- Keen ja kansainvälisen vapausliikkeen edessä pakottaa jokaisen mar-xllais- leniniläisen puolueen kaikin tavoin lujittamaan mailman sosialistista järjestelmää, tätä koko työtä tekevän ihmiskunnan majakkaa la rauhan linnoitusta. Tämä on jokainen kommunistisen puolueen korkein kansainvälinen velvollisuus. , N K P on tehnyt ja tekee kaikkensa maailman sosialistisen järjestelmän lujittamiseksi. Kansallisten tehtävien ratkaisun niveltäminen sosialistiseen yhteisöön, koko koiv-nunistisen liikkeen kansainvälisiin tehtäviin, on N K P n internationalis-n i a käytännössä. Ilman tällaista oikeaa kansallisten tehtävien sovittamista kansainvälisiin ei noudatei a marxismia ja leninismiä, ei tä}rtetä velvollisuutta kansainvälistä työväenliikettä j a kommunistista liikettä kohtaan. Toisin sosialidemokraatit, joiden oikeistojohtajat vaikeassa tUantees: sa hajaantuvat omiin kansallisiin soppiinsa ja noudattavat kansallis-iiiihkoista politiikkaa toisiin kansoihin nähden, marxilais-leniniläiset pitävät . pyhänä velvollisuutenaan sosialististen maiden kansojen ystävyyden, kommunististen puolueiden koko maailman käsittävän perheen keskinäisen ystävyyden ja yhtenäisyyden lujittamista kaikin tavoin n i in suotuisalla kuin myrskyiselläkin säällä. Ne pitävät velvollisuutenaan kansallisten etujen sovittamista kansainvälisiin, kommunistisen liikkeen lujittamista kaikin voimin eikä heikentämistä, edistyksel- •ic^on voimien koko rintaman voimistumista, toimintansa tarkentamisia KOKO maailman kommunististen j a työväenliikkeen julistusten j a julkilausumien kanssa. Kaikkien maiden työväenluokan ja sen marxilais-leniniläisen etujoukon edessä on suuret vastuunalaiset tehtävät. Rivejä on tiivistettävä en^ tisestään, lujitettava jatkuvasti kaik in tavoin maailman sosialistista järjestelmää, herätettävä kansan-1 joukkojen valppautta ja aktiivisuulta uuden maailmansodan estämiseksi seka turvattava nopea eteneminen kohti vallankumouksellisen vapaustaistelun suurten päämäärien toteuttamista. Menestyksen varma tae: kommunistien suuressa taistelussa koko ihmiskunnan valoisan tulevaisuuden, rauhan ja .sosialismin voiton puolesta ovat uskollisuus omalle taistelulipulle, Moskovan neuvottelujen asiakirjoille. Lauantaina, jouluk. 15 p. — Saturday, Dee, 15, 1962 Sivu 5 Tuntuu siltä kuin kuvassamme näkyvä koira olisi sitä mieltä, ettei oikein kannattaisi riemuita sen takia, että on satanut lunta. Moni. ihminen varmaan on sydämessään toivonut, että saapuisi valkoinen joulu, mutta koiranpennulle se lumi on varmaankin vain kylmää ja märkää a i - ' netta. ,•• ..; mustista laatikoista" On myös valmis suostumaan tarkkailuasemien kansainväliseen valvontaan 100,000 kävi Pyynikin tornissa TO ONE AND ALL WE WISH Very Merry Ghristmas and a iost ^ Happy lew Year OUR HEARTIEST THANKS TO OUR ADVERTISERS AND WORTHY SUP-PORTERS FOR THEIR VALUED PATRONAGE DURING THE YEAR We are looking fonvard to our pleasant relsltionship during the coming year. WE ASK ALL OUR SUBSCRIBERS TO PATRONI^^^ OUR ADVERTISERS WHENEVER POSSIBLE VAPAUS PUBLISHING CO. LIMITED 100 E L M S T R E E T WEST SUDBURY. ONTARIO Tampere. — Television, paikallisen radion sekä lukuisten sano malehtien edustajat, jotka olivat varustautuneet vastaanottamaaan tämän vuoden sadattatuhannetta Tampereen maisemien ihailijaa, ..saivat odottaa Pyynikin näkötornissa viime lauantain kello 10 lähtien 45 minuuttia ennen kuin ensimmäinen Pyynikin näkötornin pyrkijä osui paikalle. 100,000:na Pyyni k i n ja Kaupinojan vesisäiliön näkö- l tornien tämän vuotisenä tornisss kävijänä tuli nuori rouva Helvi Tuominen ja hänen seurassaan lOO.OOOrnä rouva Seija Myllymäki, jotka molemmat työstä ruokailu, tauollaan olivat pistäytyneet 'haukkaamaan raitista ilmaa"; Tampe reen kaupungin matkailukunnan puheenjohtaja Pentti Tuhtonen luovutti "merkkitapauksen" johdosta tulijoille Tampere-kuvateoksen. Pyynikin ja Kaupinojan näkötor neissa oli 10 vuotta sitten yhteensä 21,559 kävijää vuoden aikana. V i i me vuonna vastaava luku oli jo y li 90,000 ja nyt y l i t e t t i in 100,000 r a ja. Tästä määrästä tulee Pyynikin näkötornin osalle noin 854)00 H a u . pinojan näkötornin oleessa vähemmän käytetyn. Geneve. — Neuvostohitto ehdol-dotti maanantaina Geneven aseidenriisuntakonferenssissa, etta jokaisen ydinvallan alueelle perustettaisiin kaksi tai kolme miehittämätöntä automaattista seismistä asemaa, joiden avulla valvottaisiin ydinkoekieltosopimusta. Neuvostoliiton valtuutettu Sem-jon Tsarapkin mainitsi kolme maanjäristysaluetta Neuvostoliitossa, joihin tällaiset asemat voitaisiin si joittaa. Alueet olivat Kaukoidässä, Keski-Aasiassa ja A l t a in vuoristossa. Muita automaattisia asemia, nk. "mustia rasioita", voitaisiin perustaa ydinvaltojen rajoille, sanoi Tsarapkin länsimaiden edustajan kertoman mukaan Neuvostoliiton valtuutettu sanoi edelleen, että neuvostoliittolainen henkilökunta vastaisi laatikoiden antamien tietojen kuljettamisesta Neuvostoliitosta edelleen. Han l i säsi kuitenkin: "Jos tarvitaan kansainvälistä henkilökuntaa, Neuvostoliitto on valmis suostumaan siihen edellyttäen kuitenkin välttämättömiä varoviusuustoimenpitei-oivaltna, että ajatus paikalla tapahtuvasta valvonnasta, joka toteutev taan kansainvälisen henkllökunnani avulla* ei muodosta vakoiluvaaraa", selitti Stelle. HAUSKAA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA toivotan kaikille ystävilleni! Lempi Vfiitala Somtula B.C. Nike-^Zeus putosi mereen-ennen aikojaan Los Angeles. — Nike-Zeus-tyyp-pinen puolustusohjus ammuttiin lauantaina Point Mugun koealueelta 1 Kaliforniasta, mutta se putosi mereen ennen joutumistaan maalialueelle. Sen kolmannen vaiheen sanotaan 'kaikesta päättäen toimineen virheellisesti". j Tiarapkin korosti, etta, Neuvostoliitto haluaa suostua "tahan kansainvälisen valvonnan muotoon" ja että sen perusteella voidaan ydin-koekicltokysyniyksessä päästä nopeaan ratkaisuun. • Yhdysvaltain virkaa tekevä päävaltuutettu Charles Stelle sanoi olevansa iloinen silta, etta Neuvostoliitto on nyt kaikesta päättäen val- *mis neuvottelemaan tarkkojen ehtojen perusteella, vTiikkakaan "tähän saakka ei ole sanottu mitaan seikkaperäistä". Stelle sanoi olevansa kiinnostunut kuulemaan, onko Neuvostohitto valmis neuvottelemaan siitä mahdollisuudesta, että kansainvälinen henkilökunta asetettaisiin Neuvos toliiton alueella valvomaan mustia rasioita. "Neuvostoliittolaiset "alkavat nyt HYVÄÄ JOULUA JA ONNEKASTA UUTTA VUOTTA toivotamme kaikille-ystävillemme! : Minnin ja Matt Huhtala Gibsons, B. C . HAUSKAA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA toivotan kaikille - ystävilleni ja , tuttavilleni! Armas Virta 21224 River. Rd., Haney, B.C. (Huomioikaa joulukorttina) — Laiska töitään lukee. Cl mitään virka. virkku HAUSKAA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA toivotamme kaikille ystävillemme! Marilyn ja Kalevi Juvonen Suite 10 — 47 F u r b y St. Winnipeg 1 Manitoba Hauskaa joulua ja hyvaa uutta vuotta toivotamme kaikille ystävillemme ja tuttavillemme! Bertha ja Usko Karlson Deadwood Alberta HAUSKAA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA toivotamme kaikille ystävillemme ja tuttavillemme! : CELIA HOLMES ELI JUOLA Hammond, B. C. (Huomioikaa joulukorttinamme) ILOISTA JOULUA RAUHANTÄYTEISTÄ UUTTA VUOTTA toivotamme Vapauden lukijoille, tuttaville jn sukulaisille! HILJA KETOLA SULO HISSA Trepanier, British Columbia ' '' j il, |
Tags
Comments
Post a Comment for 1962-12-15-05