1921-08-13-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
:aka; .Uin Port ArtburilB 3ä hoitaa Suomalaista osastoa
lites Drug
Gor. 8ay & Algoois St.
an lääkkeitä *s&atavana. PostitUaukset täytetään.
iiiiiiniiiiiiHinnuiniiiHmiiiiiii|iniHiiiiiuiniiiniiiiiiiiiu
ioib-:3Sijvoti s i ^ i kein aita on mäaTi
ka^H^en lapsosten kalloissa «innostes
^ gjelustaa. Pyrkiessänsa tähän ainoaan
ja todella valiankamoukselli-seen
päämaaliin, ei hän voi käyttää
minkäänlaista väkivaltaa, paitsi tiukan
välttämättömyyden tapaqksisja,
ja silloinkin tuntemattomalla orgaanista
vastenmielisyyttä väkivaltatyö-tä
kohtaan.
Hän tietää sangen byvin, että e-rään
Venäjän suurimpien ajattelijain
huomautuksen mukaan — «että
maailmanhistorian koko kauhistus ja
sen suurin onnettomuus on siini, että
ihmistä on loukattu mitä julmim-min>
luonto on häntä loukannut,
joka mailmaii eränmahan on asetta-nut
liänet eläimeksi toisten eläinten
5 {joukkoon ja tarjoaa hänen kehittymi-ilsellensä
tain samat ehdot kuin luon-ihraiset
ovat hänelle tuottaneet, o-saksuessansa
sjanhengen vuodattamat
vallankumoukselliset aatte.ct jär
jellänsä, pysyy tmn kuitenV.n van-hoillisenai
tunteittensa kokc, sävelasteikossa
ja näyttää; olemu>'aensa traa
gillista jopa traagikoomiJ jstakin puol
ta, joka vain siinä tarV/jUuksessa on
joutunut ihmisten jou>ilioon,ettö hän
vallankumouksellistiari aatteitten kuli
tuurista, humäauista ja yleisinhimillistä
sisältöä vääristtlisi, häpäisisi ja
saattaisi sen naurettavaksi, halpam&i
seksi ja mielettöraaksi.
EnnenkäStkea tuntee hän Jtstnsä
loukatuksi JO sit^Q, että hän onlfchja-toa
ja heiÖJÖ, iet^Ä häntä oa lo-ul^ttu,
vieläpä että häri kerran on oliot van
i nonvoimia ihastellessansa ja tU3kiteT:' °? ^^tonhimbn kyirastumä^X-uin sie-
Slessansa liian hätäisesti loi .omaksi tahtoa.maksaa satlikerta.ser.i
S kuvakseen!»; julmasti loukkasivat, hän
atarana Vapauden kirjakaupasta,' hinta' öBc.; :
aa kesä- ja sunnuntaikouluja sekä. kotiopetus-' •
naisia, BitiöÄollisifl jlmatMa vastaan,
niin ei <täi»än päivän» V^llankumouk
EelllRen i^mnmoksu uhata vastust^^'
va|i rangaistukseSa, kuten tälläten
tyypin useat edöstajat tosiftiäaUiset
tekevätkin. '
Hän on kyJmä askeetti, l»2n kuohit
see vallankumouksellisen aatteen luo
misvoiman. Hän ei tutOi tietenkään
olemaan tviden histoxfen luoja,- eikä
sen aatteellinen sankari. Ehkäpä^hä-nen
ansionsa on siiR^ että hän herat
täessään ihmisjoukossa vanhan eläimen,
kiirehtää ^äimellisen olemuksen
tappamista ihmisessä? •
Jfalmuus väittää ihmistä ja voi
ajtinpitkään herättää hänessä orgaanista
vastenmielisyyttä itseänsä .koh
iaan; mutta tässä inhossa piilee myös
blassajtai marmpaossa tei on yettä-ikjn i^ne,i kuolemansa. Minusta tun
nyt emiigrantiij vaikeata eläftSä. Hän>
s tä nitv'Öskin kavalat ja väkevät läVmi
5 mafeet hirveimmin kamminkin hän it
• s se, 'horjunialla ikuisesti vanhan eläi-
S rofcn ja uuden ihmisen välillä. '
. ;=. Vakaa valankumoukselliKen
iiiniininiininliniiniuiiiiinHiinnnnninjHniimniim^ mitään persoonallista vihaa IK
\ \ ' ' , . " . . ' '" '.' ' ' ^"^iii^n kohtian; hän .voi aina kohota
.. persoonailisuuk. yläpuolelle 3a kuobt
taa'itsessänsä jokaisen lapsellisen ios
.tontunteen, nustä 'k!a-sinij"ksistä. 'joi-
Kahdenlaisia Yallank?>
Klrj,.•ilaxim Gorki.
1.. Vakaa vanankumoakselliftöTi.
Katseilessamnie nykypäiviet\ valon
kynsiä syyhy-
^äaasti-palanut ha
Aasiaan ja Siperi-iu
rildcauksien o-ikin
niitten väinii-
£ikä ole Suur Bri-et
pelistä pois . ol-ir.
ai.'ia vnan riisto
•öväenluokkain knr
•.upitalististen pölliin.
Cn nuevotte-tiivii
yksimielisyy-
^lueen riistännän
a, SopiiMkshkin
ua -sopimuksissa
\ alueen "tukin
'.stit sarcat riittet-
.listen. .politiikko-ilkootpti
ne sitten
uisa eivät 1:ykerfo
iaaaisaii, TCutta si ^^vät' ihmiskuntaa, sen' taivaltaessa
itm 55ettai pälra-.
kJöiia yhä vci-uää
fiistä?Jtää.
ta hänen kar-ssaihmisensa 'hänelle
tuottivst.,
..Hänen 'ikinteei?,nsä~ on 'ihjuinen
sielullisesti Yahv-ana ja l-uunini.^ eläi-menlv;,
harmon«oi'l.ava, sopus
henk:i:.en T-oiniär» ja k/
sä. Inhimillinen on hf;
ki. minkä järki on lnv>
hänelle tuojiettit loiikkaukset. Aatteet
jotka hän !on Tastaanottawat vain j är
jeliä, mutta ^otka oivät öle kasvaTvoet
hänen sielittmsa, ovat ?aoranaifessa
:ja lepnymätlömusssä ristiriiilassa
• "Kaikkiin Hnen .t^Tcoihin?a. HätVtfii tais
'^i'^uvälincensä."'ovat;sanio'ja-,,jo)ca hänen
vastastajöt§ä'.-ovaf käyltäneet
häntä, vastaan; muita taistel-Jvälinei-tii
ei 'hia^i tunr.e.
Rarvicaiseva-a ja kl(5tonhiTT.oisci\.Jii
malaa ohimenevän kap':nallisek?i
nniK-Jronut orja ei ^'oi kus'ktää
tuu,'että rae jo alamme kasvattaa itsessämme
sielullista vastenmielisyyttä,
kaikkea, veristä, julmaa ja likaista
'iohtaan; tämän vastenmielisyyden tu
lee kasx^a ja tulla suuren joukon id
osynkr4siaksi, luontoperäiseksi taipu
rauksttksi,
—o
;ri
% fjottavan ammattinsa, istakaa ku
k^n miehelle ansaittti kohtelu.
On hyvin curkuteltavan häpeällia
tä, että sellaisenkin ^mmpiinharjoit-telijalla,
on vielä joitain sivultakin
pönkittäjiä, 6.t.s, keksiäkeinoja, puol-taaksen
tuollaisia taantumuksen pe^
siä. Eikös olekin lipevästi ajateltu,
että ilmiantaja on kutsunut poliisit
paikkakunnalle, lopettamaan kalastus,
metsästys ja viinan keitto. Ikävä
vain että tuollaisia oikkuja pis-tääntyy
joihii^in plioihin ihan • itses
tään. Mutta me allekirjoittaneet Huo
mautamme, ei se ilmiantaja olliit-kaan
vain" yksi Matti, vaan meitä: oli
viisi kaikkiaan,, ja' nyt ;me^ yhdessä
huomautamme teille, Oton. suosiat,
me emme, ollenkaan halu^ tietää, mitä
kukin saapi syödäkseen, näinä
köyhinä aikoina. Me ilmiannoimme",
ainoastaan viinan koitosta, syystä et-,,
mm
niuVta .3ie^;u!]ine'.i kaupous oii
•lankumouksellfsten. työtä, e - t l e ö e t t ä in taidc-
Tölttaa lieidän joukostansa k&iidenlai .r.^^
sia tyyppejä-.töinen on n.s.-akuises-
T!» (eftri.s:e) vallankumouksellinen,
'toinen.'.-.taasen «tärrian päivin» tila-'
päisvcillankutnöukselfinen.
' .Toinen olennoi itsessänsä''Vallanku
moulsellisen • Proin'etreu3-p>;Haätteen.
ja on niiden aatteiden koko' kompleksin
lienkinen "periirmen,'jc'tka elähyt-i
Bffiirriist"ijät".n-3U
mliten pääTnriia'
iiTpIin 'käsiin, irsot
set -valtaava .Äna
aifclisyys. 'Kaiiita-
1 !iajästa kokoon-an
prdretafiaJitll-n
yTitenäisen "tolaa,
että fiistojär
Tfcn -firijpuu \ y ö -
istsfä laökkstais-i
xrret pröletaai,!-
Aipuvareia -usko-samis
Iconferens-
1 järjestärairiä il
naan, Töivat 'lo-lavat
"hirvittävät
mksineen. 'Siitä
Kjletanaatfi -vä'
seiäättäntäänj
•-osana 'kapitaliä
. ja pnjlötatiaa-nta
voi äinoas-t
Uurastukset,
äilmgn-rauhan.
täyäellisyy^^ta 'köhfi*) Häii on elävä
rengas "dynaamisten aatteilten loppu
ma'ctomassa'ketjunsa, kaikkien hänen
tuTiteittensa 'ja vakaumukslansa koko,
naisuuden täytyy jokaisen' mahdollisen
yhteiskunnallisen •jaTJestyksen a-laiseria
"jäädä tyydytläTnättömäksi,
siliä'hän •:tietä"ä'ja uskoo, että ihmiskunnalla
on yöima luo'da"'hyvästä pa-ranpaa
sinä •räj'uttomirn.-5aakka.
"Hän ^Täkastäa- ikuisesti nuorta' to-
'tioittansiv palavalla Täkkaudella, ei
ktiterikaiun liiintiistilliseäTii ja kiihkoi
sssti, etfö-hän tahtoisi Siä joka hin-rxstk'tyrkyttää"
ihmisnie,'jotka vielä
ovat varihöjen'kuolleitten totuuksien
'kiTouksessai' täi oyä't,pararitumatto-
Ttrasti 'lemmestyiieet menneisyyteen.
Ihmiset t)vat 'hänen .mifi^föstänsä eh-tymättöniänrhemiCiisa-
voima joka lakkaamatta
-virittää uusia'tunteita, aja
tuisia, 'aatteita, rasioita .'ja olemassaolon
muotoja. "Hah tähtäisi mailman
appioitten varal
"dytettä^ssä 13
'.urainen vienfi-itti
on antanut
itelma kantaa
tä ei hän JopettaDut «itä tomattiaan,
millien eiveelUsinä huomautuksilla.
J^ani Leppästä me ^ hyväntahtoisefiti«
vaadimme, että hän todistettavasti;
meille tuo ilmi, kuka on meidän sanonut
kutsuneen poliisit kalai^kÄe»'
ta» metäistyksestä ja viinan keitosta.
Vielä tahdomme teroittaa mieliinne,
että yleisen siveyden ja oniain
olosuhteittemme perusteella olemi^e
pahoitetut vaikka lain 'avulla hävittämään
kylämme keskeltä, jo monivuo*
tisen viinankeiton ja myynnin. Niin E?, * H
emme me silti virkakunnan kätyriä •
olla, se on Jukalta vain turhaa sai- '
vartelua, , ;V-, - •'•ir~r^^t, ' ^.^.'«'tvt-ii^
1*1
YUS olevalle kirjoitukselle p y y d ä m f j j ^ l l
meB Vapaudessa tilaa ensi tilassa, ja [' ,| ^
nimemme alle.
Ai Jäiittir y. Laine, W.-Peter8oni::
; M. Tuomi, A. Tuohii. •:
. ;ipautu
emmsn ihnn^^piinn tuhtenma, t i » ^a^^git^eina. -Häneu ?:xjatukseT«!a .ijr
suv;aa?yrkuayKsier.sä-jain:tressie'n^;-f,oitta^ at Hiiltä naVf.v.ään
sh yhtenäisyydestä;
NAIRN CENTRE, ONT. '
"^/iime ki?vät talvella saimnit l.ukea
j,^^^__j"r''jip:vudon palstoilla, Beave^^ Laken
piaaji, kaiken, antteksiahnto ja ilon'^!?.*^='"*?^'KK« •
jnn,v!un 'kauneutta.Här. ei t u n n e p e t e i s t ä . Mi
Ä-orjraanistn yhtes^^ä mailmahj^'*^^'^'':^ TTR^agis^järveh- ran
mvrneisyrden "kvns.a pitää itseJ ^Vf,^ f", ^^^f-^»''
talon. 0-
Ävan varoituk
011 Otto
neuvoi hyvin
peserrinän 'itvvvijjä Mil-joona joessa, että'
st paha "lika hoij-tä siten. lähtee
mySrvirtaa -ales Wät;ag;i?ik järveen.
MjT-Kyn, hren ja. vOiOn hiino, ei. vaan
ni-vTdhtovi-Ji. Otio rukka kyllä koittaa
pestä 'itäeä.in noin.kymmenenkin
kacaapiiiTässii, vuoroin joessa ja jär
vefsä. YixSä pestrri päälle makailee
fcaaniäHa Yiedalla, aivan Aadamin
]>-nvussa".vliisellä paikalla, ottaen au-
TiEgön k>'t?yjä, Tähääkiiän välittämät
tä önkokainla pjlljon naisia ja Inp-iHu
näkemässä. "Matta myrkyn himo
s.i;^ä3 - vaan 'iöta' Uaiteäks;, 'siljä tuon tuos
— ,1 ^.»111
. " A - / i i i '
i>jm'i?is5"ä
, ..„ . . . . . ja olä:nns.=;ä\ain kir>-,eiset pcöiot-, KV
,Y^aa •v.llan.curnouks.lli^ien pyr-, ,|ä,,,„sä pcÄnasta Iän ka^eksil'ii;
.ai^ maikin .henkisir. •:Voim>.sa..s>'wiifö.'i inistä, jonk puolesta VSirm^-^^ax
maan ja'arartanir.an -tälä ';iet«snUi.- tai Satakert-ia — ' tävty-i. k'uTs"Ä, ranita
jökr, itseJ,'iian uw.n "fcärsu nähclr.k-seeti
ja. arvostelfekseen' miwilen ''Rir-sirriyksiä.
'«Tämän pä'iVän7/ •valhinicu-nw
ukselVnien p^-^rlii. tcsin •niuulta-mjtan
yi;veiskuTnialli:}en elämän ui-kcnaisia
muotoja,, njvrtta han eiiTysty
UJisia ffiTotöja t^ttimään
säilöllä-, "hän kyhästliä ne samartlai-iki^kin aiiaö sävöii nousevan viinapolt
soilla tuiCteillä,'jbita vastaan "hiin oniJiMÖlta.
taistelfe. Jos Vänen onn'isturs"i 'Kuiiläjcii mTiksiun, käviisi Sudbu-|iiajrisa guomejitji, I täyttäkää
ihmeen tai -jofikun! 'väYiVältEtyoiX^-n'- e.tsivMa «saöosta 'joitakin her-/;iu;yrylaivöja. All^ekirjotta]
kautta-—luodjt uusi elämä, niin olisi m ja Ottoa terveteäniässli, mutta se
ta, kokoamalla k;iken, n-.ikä <iT&ittai
ihnnset-Totuihin, kansakun-;iia ;'}B säii
tyihin ja yhdiätämallii" k:^ik Jä ainiistt
työläisten yhdeksi ainoak.ji pn-hffeJ:-
si, jotka kaikki eiämäti aai.;':esa..^a'-'d&'jt
lur,!-3t TCin. itsellensä. •
Sosiaalisten elämämnii otoj«-:n iis-iu
to'k.set ovat vakaair vallai ikuiffiuuk-selii
sen mielestä vain hiiden: leppumslto
mien tfliapuitten askd, j otka iihnisäeri
jolidatkivat 'korkeukäin. ffin eiiiiiii
loinkaan unhoita, että si inä-piitee'his
tOTiallisen edtstyksGu s-isäUyB, 'j^rika 'nän'kai ensimsme'i, jt.ka 'turifisl •itvf-saattöi ^Olakin vaii'jckin ten^eyslau-'
EiKäiiBidlella.hän- on vain eriiB littke- sensä%eraaksrja ;j'ksinäiseksiiäTTiäi:i j^ikuntx, •liiirikuin m'tarpeenkin .aina'
inattomista välttäuiättö siyykBiÄL elämän"ilmapmiss:'i,siliä aemuksensi>iiehdas'boksissa, «ikä! polttiinon- hlij
' Väl-aa • vallankumouk jelljnen s^; niulcäiKestf hän ei ple sosiulisfi, Vaan jsittämbeÄiä puhetiÄkarm, Weil,, viina'
hapsSms, joka ihmisku: man ^i;röt"j4ind^^^ . • i
hermot jatkuvasti prf iä l%nnis'sä;'! "HäTa" kbhfeltti ilimisiä Irain'kjfkdno
•WHITE STA Jl DOM0iION,^lJNJ/A.N WSI tAiy^^
Matkustae5:5nnn .e SuomJ^n ta3:kä tnottaessanne omaisianne ja ketä ta-
-.il]
m
\mmWm '.
'?),r&euraava"lause oTi. jään^
-pois). "Nämä aatteet eifät ole mu-mSllistuneet
väin ' hänen "ymmärryk-sessänsä,-
Täan myöskin^tuäteissä vie
Tä]^'älätajunnass*inn.
hän vn joko nero,'joka tuhoaa "luonii.'
ansa totuuksia, 'ja niiden "cfläBe^tao
uusia-; täi ^vaatimaton .ihmnten, 'jöks
onuA :Tauhaisen' tirtois iiuden -.vöiniis^
tansfi ja"tj^^llä,'toisir!aan säKv^
kymätfömällä' lieklHä j ialaa • ja iipäiäh.
sfcE •iSetä^tiSeväisuiÄeeni
• W;'
2. 'Tlta^isväliaskiii noukselthien
•iflSmän -päivän» valDankssnroEksa-
Tmen on "ihminen,'joka erikoäsen^tes-källiKJsti
'tuntee "-k&ikki^ BOBiaäliBit
lotikfcaufcsöf ja'kök,xikset, j Ä - t m ö t
määtässiä .Jiike-on
eli -yaStiöllis
tumista -m -siis;
un sainlän.
nykyajan .suu-i
sa, ollaan Tyh-'
luuhiin. ThÄys-l
aneet Etnoop-^
Aaria etnmaic-
-yientikauppi-;
astavat nouse-fdön
dolaariin.,
rtiteksi . äijo-öinen
rahalai-aaadn
Corpo-pettispääonial-sosa-
kohottaa
ksi .aollariksi.
äa piti Hoover
omautti siitä,
» korrous on
taksan käu-smalla
•ön an
'Rias. X^kous
l&eitten tner-nien
myyntiä
huomauttaa,
••«hdytjjäStSk
TV odotuköia.
5a:<Pariirm
^at kortinpe-
'neet riita4h|
tassä>. Missä:
pi kokoushuo'
ttämien kangas
ammatti-ntoossa)
toi
oman ja epä
mt voitolle
eli siis «t-.
iitelmat'(sel
mtainih, Fi-rHtsee
sitäj
syvällisem-yi'clytty
ko-a
pienparan
ratkaisun
vaarat ovat hiin ilmeis6t,'että esimer
klfcsi.^Enlrlanninkaiappaministeri huo-matftti
siitä iDäily^iielegra^iinj haas
tattelijölle tammikmin - äluss»: «Paras
fcöinö, millä-wäkiinmötttaa eii maitten
rahäkurssi dlis puöiestaän ••kuittaisi
miiitten liittoutuneittien feiltä lottamat
lainat». Täähän englsntiläiseij- kanso-jen
:3^töistunteeseen -vetoavasrn ehdo
tuksen .vastaa "Wölffni tietojen mu-
Tcaan 'H. "Hoover seuraRvastir.-^En oi-
"kän •ymmärrä,, miksi ""Jhdysvältojen
pitä^i milltta miitkitta :laoptta"'Englannille
lainaamistaäs niiljaiSfieista
liMoteisten tuHatessa sotavartatnk-
Bussa «"kan- tarpeiettbiifia i!Umwii»
Aseettomalle 'Englannille -voi v&me-rikka
tietenkin »yöhtää ^luottoa. ;
1Capita'Iii^tista toiäilmantjtloutta er
voida paraiitaay,<«iinom.aan ^'lläj^ä
onirii*uttaistin järjft^
tosuliteet. !pararienöneh voi rLapähtua
vain Ä , että iMttfvosto-^VenäJS .:lJi-tetSSn
tailoöae!lieillä;siteillä mann kos;
konaismxden thteytcn. Mainittsikftön;
tässä eTä8:"kauppB3fll3^itten^i^
iistä vaikutusta''lniy^'ä lied
joka on juiaiEta <Daliy Heraldim. ini-i
meroBsa joultflrBon If. päivältä.
Meyer» kysyi eil«i a1a"bBoneessa kaop^
paministeratä,: t^ko, Ifinen tiedossaan
on, että ^oAfih. y i ö a j a l ö r m -
palänkakehräämSt wrat iottaneet käy
täntdön osittaiBtySjäTJestelmän kah^
taviukuun ottamatte, jotata tyoskert'
telöVät 'täydellä voimalla Neuvosto-
Venäjältä-saapuvien tilausten toivoo-'
sa. Puhuja kysyi edelleen kauppami-,
lösterin mielipidettä siitä* 'liuleäkö
häa, että. .kaupipasopimukii"^ ja^^
VeBäjän kanssimaan kilxi^ate,olli-suns,
pelastuisi iromahduksesta,; ja j'os
niin «1, raihinitoimenpiteisiin häo at
koo ryhtyä mainittujen-kaiippäsah-teitten
eolmiamäseksi». Herra PJiöipp
Lloyd — Greei vastasi vkyllä^: kuulleensa,
että muutamat ::kchrääm(5t
työskentelevät Venäläisten' tilausten
toivossa. "Mitä S kysymyksen-:jälki-saan
tuleey ei hänellä ollut "mitään
erikoista lisättävää pääministerin, selityksiin.
Emme tiedä, josko Krassin selviytyy
niistä vaikeuksista, joita Englan-hin
•Eritii(öl5heViitet hä: aelle Talniigta-
Trat •\fxsymätrömäirä innk)lla ja sitkey-ilellä.
l':arraBa yäin'<)n, ettei iaöikexm
safkabta'lz{qptEtli8iuzn e 'doku.
"EaöRisesää ölemnK viiittäTi«ft, -ei-tä
'kapifcäliäti *n stfdan jälkeen jmltni-nst
^louaelliseen äliöinkoHlasn, jöfes
niaistUttea-äitiimariSiaist.a rinmtha-u»-
ta^ 'olemme '«soittaneet kuink» -perii,
kaäcfsta-yritetään pfefestuä sucriHUtti
tarcten 'Ituottdjärjestöjen ayulla ja to
denneät, «tfö .rtäraä "j-xitykset nsydl
toi^reefcsi epä<»nnistuaeet. KaSfeni
kaan emnse tä«Ö tee sitä joMojSä-!
töstä, että kapifcAlisrtMa rappentnaiiJ
nön -30 dlis täytl^llinen ja. lopuFroen!
romsMus 'jäillä. .Tähi^omme aeuiaai
vassa .lyhyesti taikastfell^. missä -mBo^
ddssa ifcapitalSamin '3uhist»tminen tule-
•vaisuudessa -iapähtiiU.
Kapidisnfiiöipun /epäilemättä .nykyisestä
ahaiiigosta«n. ^TäRaisen elpy
snisen jncrkkK^
T' etenldn tiikatuottannon maissa
'(Englanti ja AaieriklfÄ). Siellä paiw
lean tehtaita taas :^yntiiju. Maan
omakulutns onrjsäärt^yt-ja>W
älfcavat jällecn^.sjouflta . .«yvi^mästä
aleimustiiastaaÄ.. Jl-ottatäraS 'elpyi
minen voi luonnonHisreta «yistS tuskin
jatkua kauvankäap; Pula^ika
kSy|.5^ieen ankaranunak^^i^eiitu-minen
«a^ toisiii;sanpen Äjpeamraan
luonteen. Pulat ja niiden hetkellinen
höltyminen seuraavat nopeasti toisi-
JMiil jatkuessa ktrakeusmää-riä,
kriisin seuratessj^ kriisi?^, avautuvat
yähitelleri ^öyäeasilmSt näkemään
ka^t^istjsenyhteiBl^unU^
tyksen kaik.esa spkeudesfaMJ. Sen
isiiuttumus.j sen'; yallankumouksellirien
voima, karvaa Ja etsii ilmaiiumuotoa
rajuissa'meteleissä,. ; .;
' Tätä^ kehitystä; vpi&^^ .pitää • sään
riÖllisissä oloissa varniana. Bappeutu
minen.voi tapahtua yksistään tällä ta
valla siinä, tapauksessa, ettei köyhälistö'
Saavuta täydellistä kansainvälistä
voittoa, eikä valkoisen terrorin
toisalta onnistu kukistaa vallankumouksellisia
voimia kapalossaan.
niätön oppinM julmissa ftTfteiSl&sissä!
kbkeisKansa'käiitt £lee'kxntra "ja 'sam-f »äitisilntäänen märfiym,e(t3än siimek'
m"akö'h,a,"kiiitenkiii sUlä eröituksellaj
että • jälkimäinen «piinaa Itoe-^räimiä
siiriä'ira"rkbitttkEessa, että lKm'kwöttaa
hyöd5ltää 'ihBistgS, kun taasen -«tä-i
iiiän iJäjvän» . vsjllanTrumouksöTlineri
ei blekökeiss&an, nina vilpitön. ;
Ihmiget oväf^häntelle sftä TiiitöEiisem
pi ä7nehisto,'-initä 'vä^ramän 'lie .djät
televät. "MMta kun koe-esinecn pei^
soonäTIinen' ja-irht( liabanmminen 'itsetietoisuus
nousee a 5na -pit/teätiin-Baäk
ka väTlahkumeiiksellisCTi -roii^]en:i21koJ
lijannu, "isiiinta k6k5>ä, friittävän suuri;
tälle alueille, Ja pannu;a hattu ja röö-!
i i t , uusntta mäliia. Sitte se tehdas,
Jos työväen tod sila tilisi'kärsittävä
näin häpöälTinen ja raslcsra tappio,
harjoittaisi • vöixoka B TastKrallatTku-mou.?
-omaa,-päitaateti vastavällaifku-mouksfjTlista'
talfeuÄpolifJiKkaamia^
TaloudöTlinen -roTnahidus läherty iii -gil-;
loin KnpiVän-ruton tavain > •kaj5ita-lismi
käyttäisi- T?fane istä 'fnaisuutta'
jäytääkseen työ^^äen elinTumSa-enmdi
k'iin itse-sruiätui&i JiaulaaBsa, •«^nä-tyi;
juhta v6i kaatua h.?i?r.i.-»si n"S(,-:kanJ,
iskuista'ja'haUdätji hänet it'.,i»v..
Pulraessarame •Ajnc-tiktn 'tiimithiib ••
-fcssä,-^tnöen tien -rarrclla, suojattu
iyvih, yl&öllä'suisto piuuilä, että ei'j
«iv.ukulkijÄt kiehuavaan , pataan kaa-j
tjiJM. '.Nyfkuntarkastu s hyvin läpä-i;
si, niin niätäpäs mnata kuin,; pood-
4iye,run Otto run, 201 is right, .Mut-j
tBi tämä «iSioonhupaiaut-us teille, lä
fcfciset ja ;l»infcäiset, että \ kävahtiatte'
sSiä- paikkaa-, taikka nrant3.h iukeuaut-';
te'-hänen kannattäjalttcen.t Rurinesi
hän itse Vapaudessa tsnnutetaa ja lu-j
parj • jättää/Mlveksituri, yle ista pahet-tEedustelkaa
Uänti
• .äyttäkän W^öta^St^.r Dominion Linjan maliUviapost^
Air-ekirjottim-ut rayy p ^lettejä Jokaiseea^Europan maahan. ^ .
intc-ija y.m;.. j';. 'y', ;-:;'..> .•Yi;r;iu '(''^•'^•^^^^^
I . . j . V.iCANNASTO - ' v , .««^
' ' ' •' ^ • • • • ::'^'VäÖ^uiitettu ••'ä 2amiL4 * . ^ ' ^ S j ^ I ^ MM
^lutimiiiuiiiaiiii tniimaiuDiiiaQiiui iiiiuinnu^^
..';-'• . ••'-.•. .•'S..'''':;v|-'.'''':'':''Sf:Ä!fe
.sisiiiifgiiimtniiniiii
vofifco-VenäjSri kanssa ja s en kautta
anuia- vällartfemnoukseniffille .«siintymi
selien tarpeelTista pontti, saa se tuntea
-niäkassaan • valkoisen 'hir: nayallan
f&aarn. Se saa kdkea nudebi mail-mansodan'
kargimykset, ^ ä 1 täpitalis
tien -^v.öitonhimo on perin IfiDiton ja
Mtä Wöi tyydyttää väin Tffiyhäli^tön
verespä -rypeminen. Kajfitallsmi tah-too-
ktflastaa aanhrassa veremiS. Todis-taäkserome,
ettei *tämä öle nfieljkuvi-tusta,
vaan hyVitÄin asiallista arvos-
•^tölufl, 'Minäämme suuritapl^ismin
sestii- .iait«mvalln»ti * nsaiiittÄnimpf
smuutamifl*e.niän- ui^den' hirmun «nt ii
ä, Sifö,-,:ta&ika'itwrietoise0fr5si'h
iäilemätton^ti • vrlioista KrmavSl-;
tääi.^uo^iteltean, t-döist.avat parfnäten|
96')uraavjit • Ho»verin- T^aatimat tta1*i;s-!
fcilfittiset "töitiicnpittet:
1. JouJkkosopm^äkMSc voidaan/pefi-i
aattees.$a'iiy<'äkByä, Wtta ne on iffiE-tettavä"*
ierwityist;«i puoiaeettcMBan komitean
ratkiitlatavak^j, 'jonka' yksin»-:
mäB;ena tar1«JittlkBenas,i« tehidä yleisöltä
selkoa 'titafjteen todsllisesiia
laadinta, (^ärjofttetty icrfori ylei
«en -pvrvanllisen •^öHpiieen avnlla),
31. ileolUBuoden (iri äl^tga on käy-tettäViä
yhden ^kkdtäson asemasta
ka&ta, ttoikka k^flmea palkkaustapaa!
On kannustettava. ^'kÄs^löllisiS harrasi
tak^ 't&ijotaan tietenkin *k'a«vattaa
ponrailstirfle alamainen •työläisylimya
to, taikka iikkuri- js ^kkij&^srmei-ja.)
'.••;:'•'.':"••:•;• •
III. J2r3«rtyneitten työläisten -pulisi
aikeistaan tehdä selkoa työneuvps-töille
(shop «omniitteei). •
Sama tattco^tiis, kuin seuraavassakin:
, .: ' '
• «Kapteeni" Harrison, entinen kan-j
sanedustaja, JaoaBJ eräässä Motghe-,
lorietsa pitämäss^it puheessa että jos
englantilaiset tydmjehet nykyään suh
tautuvat vastaansanomatta Irlannissa
harjoitettuihin ilkitiiihin, oh heidän
valmistuttava myöskin siihen, että
Englannin teollisuuskeskuksissa käytetään
hirmuvaltaista menettelyä jon
kun ajan kuluttua.» (Rostas tammiko
31.)'.-
Jos kansainvälinen köyhälistö ei
liity lujaan yhteistoimintaan Keu-luotettarasta
ja vakavasta ääpenkan
iratfcäjastti "MamShesjer Guardinista
eeuraävai -rivit {iii päivältä jMilu-teiuta.):
•
<Äskei8wsä, sodassa - vaikeuttivat pu
kellusveneet ranhikktflHkettämmc perit
» tuntuvs^iti samalla 1(uin ulkomaan
kauppaa 'ja .^-^ 'Uikeitfö luhkasivat vi-
'fatffösen risttjilijät. Emt «odaiia tapah
'tuu tässä se «uuri mtfllistias, että ris
tdii^St muulöuvat auk^slaivoiksi».
Ja Times 'lörjoittaä piÖJ^ttäin pitkiä
jälstojä taiJevän ^ a i i : .teknilli-sestä
välmislfiöusta.' <fif»at ships
KöyJafistön b» kuljettava Cbyllan
ja Khaiybiaksen ^ i l l ä , valittava pie-nenipl
kabdesta' öJI&aavssta vtiaras-ta.
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii,iii,„i,ii,| _ HMMfi^>"
"VI "II'' - '•J/^ä^' .
Olen iDfflutiianut 8a«jaan: taloon kuin OJSU-ii icnnffn^i^^u ' « Vi "
garlSL P., 0. Box 524. ..;;-MinuS M T Ä i V ^ i ^
kevatkatikaäa jVi maUiac on J a a p i n S s & ä S j S
Jin .olaan toälm7ia'töftr kohtu S l K ? ^ ^^^'^ ""r^^^'*'^*^^ -
V"iiiuniiiiiiiiiiiiiiniiiiiHiii),i,i,|irt(i((i
.'.1 -'fv^Vraf f
'•S-:..; ^i^-i^-^P^^^Jf^i^ l-i , n A -
>iiiiii|ij||iiiiHiiiiin«
'''v '-3IuutamiÄ'i!Sniän'Tuoden'Vapun num
mnrmättä. Vappu orf erinomainen julkaTsSm^nr"/^"'^^^^ *^elä 5 - f'^"'^Hi-^l'
Ä vielä n y S vaikkakin V a S ^ £ * y o h S 2 ? ' " ^ Ö " t ä r k e ä . S i V ' t v ^ ^ ' ' j t ^ P t
•lenu* kappale, «Öä ettevjäiäi i l rS S i m S JcS^f^^^^l^^^^^ * r:^^»^! ; (änä vuotena. Iföjjta 90c. V' «''^alliauualJBää = V^^r^J^fS
Stumvia^iij^niiftikään pitäisi iokakcnn^ ^'.Vll- ^ b ' i ^ tovcnn
PENIKKA
MAAIMAN
NAU
RANSKAN
KÖYHÄUSTöK
KYMMENEN SC*»»»*» « v u i A i i Ä Ä . K i n ai.fK<.i. nr Levis
yAPAUS
liHiiiiiiiiiiiiillilHiiifl
Lehteen aijotnt flmotukset pitää
J olla konttorissamme senraavasti:
Tiistain lehteen viimeistään kello
Jl^. lauantaina.
Torstain lehteen viimeistään kello
12 tiistaina. .
tanantatn lehteen viimeistään kel-
0 12 torstaina.
Osastojen ja yleensä kaikkien il-mottajierame
on parasta ottaa yllä-levan
huomioonsa. Myöhäset ilmo-tukset
vaikuttavat helposti lehtemme
myöhästyminen ja siksi niitä on valettava.
••H.'
:'.'.\'vP>'.';''-
• ' '.'...•.:.i.'i'J:.i-.'J'i
,metsä.". ^•"•'••^ :.'^'•••::'•':
niä >do8sa.'Hyvä ^ ^ ^ ^ ^ S ^ ^ t ^^
ympäröivät kauniit puut. 4 hyvääkanahuonettai-pSi S Ä • • - •
3/4 kaupungista lähellä koulu, kauppa, ja hy^ä S e t t i n a S ^^
mailia sumasta kaupungista ui
la ehdoilla, Katskaa ennen kun ostatte, näette vielä paljon niiiuta.
MRS. OLGA BLOM,
Steriing, Conn.
Hl
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, August 13, 1921 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1921-08-13 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus210813 |
Description
| Title | 1921-08-13-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
:aka; .Uin Port ArtburilB 3ä hoitaa Suomalaista osastoa
lites Drug
Gor. 8ay & Algoois St.
an lääkkeitä *s&atavana. PostitUaukset täytetään.
iiiiiiniiiiiiHinnuiniiiHmiiiiiii|iniHiiiiiuiniiiniiiiiiiiiu
ioib-:3Sijvoti s i ^ i kein aita on mäaTi
ka^H^en lapsosten kalloissa «innostes
^ gjelustaa. Pyrkiessänsa tähän ainoaan
ja todella valiankamoukselli-seen
päämaaliin, ei hän voi käyttää
minkäänlaista väkivaltaa, paitsi tiukan
välttämättömyyden tapaqksisja,
ja silloinkin tuntemattomalla orgaanista
vastenmielisyyttä väkivaltatyö-tä
kohtaan.
Hän tietää sangen byvin, että e-rään
Venäjän suurimpien ajattelijain
huomautuksen mukaan — «että
maailmanhistorian koko kauhistus ja
sen suurin onnettomuus on siini, että
ihmistä on loukattu mitä julmim-min>
luonto on häntä loukannut,
joka mailmaii eränmahan on asetta-nut
liänet eläimeksi toisten eläinten
5 {joukkoon ja tarjoaa hänen kehittymi-ilsellensä
tain samat ehdot kuin luon-ihraiset
ovat hänelle tuottaneet, o-saksuessansa
sjanhengen vuodattamat
vallankumoukselliset aatte.ct jär
jellänsä, pysyy tmn kuitenV.n van-hoillisenai
tunteittensa kokc, sävelasteikossa
ja näyttää; olemu>'aensa traa
gillista jopa traagikoomiJ jstakin puol
ta, joka vain siinä tarV/jUuksessa on
joutunut ihmisten jou>ilioon,ettö hän
vallankumouksellistiari aatteitten kuli
tuurista, humäauista ja yleisinhimillistä
sisältöä vääristtlisi, häpäisisi ja
saattaisi sen naurettavaksi, halpam&i
seksi ja mielettöraaksi.
EnnenkäStkea tuntee hän Jtstnsä
loukatuksi JO sit^Q, että hän onlfchja-toa
ja heiÖJÖ, iet^Ä häntä oa lo-ul^ttu,
vieläpä että häri kerran on oliot van
i nonvoimia ihastellessansa ja tU3kiteT:' °? ^^tonhimbn kyirastumä^X-uin sie-
Slessansa liian hätäisesti loi .omaksi tahtoa.maksaa satlikerta.ser.i
S kuvakseen!»; julmasti loukkasivat, hän
atarana Vapauden kirjakaupasta,' hinta' öBc.; :
aa kesä- ja sunnuntaikouluja sekä. kotiopetus-' •
naisia, BitiöÄollisifl jlmatMa vastaan,
niin ei |
Tags
Comments
Post a Comment for 1921-08-13-03
