Vapaus, September 8, 1955

              OIBEBTfl Stadepeodeot lAbor
Cfmn ct Kmtitih CaxtaOlixut. JEs*
lebUobed Ko7. 0/ l » n . Autliortzed
« s «econd d a » inaU t>jr the Post
Office Depaxtsnent, OttBwa/ Pub*
Usljted thriee «eekly: Tueniays,
Ibundajv and Satiinlajv VApsu»
pabUsbtng Company Utd.. at 100-102
Klm st. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telepbones: Sus. OfOce 06- «««ZCf:
Bauortai OStiee 0&, *-4m. SCanagi»
E, Suka}. Edltor IV. S&Iund. JfaUing
addresa: Box 69, Sudbtiry, Ontario.
Advertising ratesupon appUc&Uon.
Tranalatlon free df charge.
TOAOBHINNATJ
Caoadaasa: 1 vk. fjOOe kk. 8,75
3'kk. '225'
yhdjBifsMaiBBa: i Tk; 8JbO 6 kk.-4^0
Suomessa: , 1 vk. 8.80 6 kk. 4,75
PAULI MARTINMÄKI
•2
S S iv-
»Hiilii-i:p:":
ni^#::^
Mihin voimapolitiikka johtaa?
^yhdysyaltal ilmayoiinien sihteeri, mr, Donald
jpiti viikon lopulla Philadelphiassa puheen, j o l la c i ole mitään
tekemistä ''Geneven hengen" kanssa, mihin presidentti Eisenhpvvec'.
;:-:\saaitnäan,äikaan'viittasi^':'•:';; •;
l\»siasjai^ hänen puheensa, ellei sitä korkeammalta taholta kiel-^
letä täi "Qikäista"V panee kyseenalaiseksi Eisenhovreriri hallituksen
<^ yK:n a^eistariisumiskomissonissa/missä he
:: ovat ke^usteHeet Britartniianj Xeuyostoliiton, Ranskan ja Canädari
icidustajäin kanssa siitä,^^m toteuttaa ihmiskunnan valtavan'
;en*nhhistön toivomus aseistuksen vähentämiseksi. Kuten Ön uutis-tiedqissaken-
qttu, Yhdysvaltain ilmavoimien sihteeri mr, Qiiarles sa-
•Jjipiyiläriiaihitiih puheensa^
::,,'k£^ missä kaikki vähentäisivät aseistusta siihen;
-V^^ maalla olisi riittävästi voimia suursodan
käyntiä varten." (James Reston, X . Y . Timesin kirjeenvaihtajan
AVäshingtonin uutinen syy.«k. S pltä.)
Tällainen lausunto aseistariisumista vastaan, kun se kaiken lisäk-
. .si'.annettiin juuri aseistariisumii^konferenssin aikana^ on varmaan a i - .
.heultanut enemmän kuin 'kulmafeacojen kohottamista sekä tavallisten
kansanjoukkojen että valtiomiesten jä diplomaattien keskuudessa,
' Mr. Quariesin lausunto aseista^^ täy-jdellinen
«vastakohta ihmiskunnan enemmistön toivomuksille. M u t ta
. n i i n hämmästyttävä kuin se tässä mielessä onkm, vielä enemmän täy­t
y y ihmetellä niitä-"perusteita", j o i l l a hän y r i t t i tätä aseistariisumis-
' Vastaista kantaansa puolustaa. ••: ',-'/• •'•*:''
. " M r . Quarles selitti, että Yhdysvaltain hallitus on menettänut us-
\ konsa ihmiseen (!), että se ' ' e i enää usko ihmisen täydellisyyteen, eikä
l u o t a liittoihin j a sopimuksiin (ei kaiketi sitten liittolaistensakaan
: "kanssa tehty»hin l i i t t o i h i n ! ) , eikä AVilsonin j a Rooseveltin puheisiin
Voimaha tasapä
nustaa ihmisten j a erikoisesti kommunistien oleellisen pahuuden ja
...voitonhaluisuuden . . . " (James;Reston.)
.... i ..Tämän kyynillisenipää lausuntoa ihmiskunnasta ci ole mikään
'"'trälliomies pitkään aikaan antanut. M u t t a siitä näkyy, että Yhdysiväl-t
a in uusi ilmavoimien sihteeri on it.se "vapautunut" kaikj^a inhimil-
* jjsistä tiintdsta jä käs^ puhumattakaan nyt säädyllisyydestä.
Hän hylkää peraatteessa ihmisten yleisen ''pahuuden" vuoksi kaikki
. sopimukset ja julistaa ''Geneven hengen'* asemesta vihamielisyyttä
"Kommunistista" maailmanosaa vastaan,
, Kaiken tämän perusteella seuraa itsestään, että kun Ihmiskunnasta
on tullut ''paheiden" pesäke, j a kun mihinkään " l i i t t o i h i n " ja ".sopi-
' «nuksiin" ei voida luottaa, h i in Jumala ja ^Vall Street on määrännyt,
että Yhdysvaltain hallituksen täytyy ryhtyä "maailman poliisiksi".
Niinpä mr. Quarles sanoikin suoraan, että Yhdysvaltain hallitus luot­t
a a v a in raakaan voimaan. •'-'; V . •.. ::'.;,.:',.<,v_.. \'.
" M e uskomme, e t t a ' n i in Tcäuan Kiiin me voimme vastata hyök-ikäykseeri
murskaavalla voimalla — huolimatta siitä, mite;n hyökkääjä
sodan aloittaa :—meillä on vakuuttava keino sodan pidättämiseksi. • .
.. K . . . . "Vapaan maailman täytyy vakuuttua siitä, että tämä pidätysky­k
y on siksi voimakas ja joustava, että vaikka se joutuisi atomisodan
kohteeksi, se voi s i l t i toimia tuhoavalla voimalla,
r « S e l l a i n e n kyky on nyt olemassji vapaassa maailmassa. >Ie ha-'
luammie että se jatkuu tulevaisuudessa niin pitkälle k u i n voidaan näh­dä
. . . " (Välitön lainaus mr.Quärlesin puheesta). Tämän, jatkona
s e l i t t i James Reston mr. Quarlesin ajatuksenjuoksua seuraavasti::.
-. ... "Niinpä kun venäläiset kysyvät, kuten he ovat Y K : n aseistarii-
*' ^sumiskonferenssissa kysyneet, että jos he hyväksyvät Y h d y s v a l t a ^ eh­dottaman
tarkkailujärjestelmän, hyväk.syykö Yhdysvallat silloin kaik­k
i e n joukkotuhoaseiden kieltämisen, niin Vastaus siihen ön ' e i ' ."
Siis Yhdysvallat perääntyy vielä viimeisemmästäkin "aseistarii-airnijsehdotuksesta"
siinä tapauksessa jos Neuvostoliitto hyväksyy sen
' r fehdolla, että YTidysyallat suostuu sitten siviili-ihmisiä vastaan kohdis­tuvien
joukkotuhoaseiden kieltämiseen ja hävittämiseen!
K u t e n näkyy mr. Quarlesin puheesta, Yhdysvallat luottaa teo-
••!r«»ttisesti j a käytännöllisesti raakaan ylivoimaan ja ennenkaikkea
atomi- j a vCtyaseisiinsa selittäen tekopyhästi, että tällaisen ylivoiman
a v u l l a Yhdysvallat voi pidättää (ei' häii puhukaan mitääh''ehkäi-systä")
sodan syttymistä.
(Mutta katsokaamme mitalin toistakin puolta. Olettakaamme, et­tä
hiiden maiden kansat, joita vastaan mr. Quarles haluaa pitää atomi-j
a (vetyaseiden ylivoimaa, olettavat puolestaan hänen puheittensa pe-
Tusteella, että Yhdysvalloissa on joitain sellaisia vaikutus­valtaisessa
asemassa olevia ihmisiä, jotka eivät enää usko e i -
. vätkä luota ihmisyytCeh, vaan ovat siis itse "'paheiden" ja "voitonhi­m
o n " isaastuttamia yksilöitä, j o t k a ''sopimusten" j a " l i i t t o j e n " asemes-
• 'ta haluavat komennella muuta maailmaa atomi- ja vetypommien avul­l
a . Tällainen katsantokanta ei varmaankan johtaisi siihen, että " t o i -
: lien osapuoli" jäisi toimettomana makaamaan. Kokeniuksesta tie­dämme,
että \TidyCTaltain voimapolitiikka ----mikä sivumennen sano­en
on tuomittu k a i k k i a l l a maailmassa — on johtanut siihen, että "vas­t
a p u o l i " on valmistanut myös atomi- ja vetypommeja, j a että Yhdys­v
a l t a in sotaliittojen vastineeksi on perustettu toisia liittoutumia jne.
Toisin sanoen, mr. Quarlesin ''voimapolitiikka"' ei voi johtaa mihinkään
-muuhun.kuin aseistumiskilpailun edelleen voimistumiseen, mikä välit-
.vionustiköyhdyltäisi kaikkia kansoja, j a lisäisi suuresti uuden sodan
; vaaraa. '•'"•.•'.,'''•
"M.e teemme mitä tahdomme'' pidettiin
Suomen fasististen ainesten tunnuksena ,
taan vaikuttaa ainakin'uhkaak-silia.
Joita ei tebiyede» venäläisen
(Jatkoa) r
Vooden Hl9^^ I » ^ ^
lähestyivät. Oikeisto välmJstaatnl
niiden avulla varmistamaan ien
kansanvallan fbristaipisen, joka
oli al<4tefto bailitaksen Js lapuan.
liikkeen laittomaaksi^ poikkens-
: lainsäädännön ja tjfkayn terrori-vaaleilla
valitott edoskonnan
merkeissä. Presidentinvaaleissa
oli — "Uuden Suomen" sanoja
lainataksemme
> "jatketaanko maamme halUtse-
: mistä niiden i>eriaa tteiden poh jal -
; la. Jotka Svinhufvudin balUtas on
kansanliUdceeseen. nojautuen itsel-leen
omaksunut." '
Svinhufvud, jonka kokoomuspuo­lueen
valitsijamiehet edellisissä vaa­leissa
olivat heittäneet y l i laidan, kos­i
a hänellä ei ollut vähäisintäkään
mahdoUiisuutta tulla valituksi, aiottiin
nyt ajaa läpi lapuanliikkeen painos­tuksen
avulla "isänmaallisen rinta­man"
ehdokkaanai.
. Edellä olemme todenneet, että Svin­hufvudin
lisäksi olivat lukuisat muut
johtavimmat porvarilliset valtiomie-:
het fasismin nousuvaiheessa räikeällä
tavalla paljastaneet sen, että porva­rillisen
demokratian ja laillisuuden
periaatteet saivat väistyä, Jos tarjou­tui
tilaisuus laittomuuden avulla rat­kaisevasti
heikentää työväenliikettä Ja
lujittaa porvarillista luokkavaltaa.
Meidän tutkimuksemme kannalta on
erityisesti mielenkiintoista todeta, että
lapualaisvalhe eräänlaisena "koetinki­venä"
selvitti kaikkien maamme so-danedellisen
ajan valtionpäämiesten
suhtautumisen laillisuuteen ja kan­sanvaltaan.
Neljän — Svinhufvudin.
Maimerhelmin, Relanderin j a I^alllon
-— osalta koe muodostui kielteiseksi.
Viides — K. J . Stohlberg — yritti vie­läkin,
koko porvarillisen rintaman Jo
kumarrettua päänsä oikeiston väkival-tapolitiikaii
edessä, pitää pystyssä
rriiiodolilsen laillisuuden lippua. Hän
ei ollut ainoa, oli sekä spsialidemo-kraätteja,
että myös muutamia por­varillisia
julkisuuden henkilöitä, jotka;
terroria uhmaten rohkenivat sanoa
rikosta rikokseksi, mutta Stohlberg oU
näistä epäilemättä arvovaltaisin. Pre-sidenttikautensa
kriitillisimpinä päi­vinä
hän oli osoittanut käytännössä,
että hän uskalsi nousta oikeiston
seikkailupolitiikkaa Ja vallankaap-'
paussuunhitelmia vastaan, ja siksi oli
ikään kuin luonnollista, että; hänen
tehtäväkseen jäi koota porvarillisten
laillisuusainesten rippeet taisteluun
rälkeintä laittomuutta vastaan. Jo
syksyllä 1930 alkoi olla selvää.; että
hänestä tulisi presidentinvaaleissa
Svinhufvudin vastaehdokas ja että
ratkaiseva taistelu käytäisiin näiden
kahden välUlä.:
Laittomuuden Täikeimmiilään\ re-hoittaessa
hän palasi poliittiseen elä­mään,
josta hän oli ollut sivussa y l i
6 vuoden ajan, suostuen eduskuntaeh­dokkaaksi
ja myöhemmin myös pre­sidenttiehdokkaaksi.
Pahimman vaa-literrorin
aikana, jolloin uhkaukset
vaiensivat monien muiden pbrvarlllls-ten
laittomuuden arvostelijoiden suun,
Stohlberg kohotti äänensä laillisuu­den
puolesta, ;
"pn vastoin selvää lakia oma­valtaisesti
ryhdytty loukkaamaan
valtiosäännön turvaamaa omis­tusoikeutta
ja henkilökohtaista
vapautta ja koskemattomuutta",
julisti hän, "häiritsemään laillis­ten
tuomiolstäinten toimintaa,
kohtelemaan väkivallalla tai väki­vallan
uhkauksilla laUlisia viran-bmaisia,
häiritsemään kunnallis­hallinnon
säännöllistä menoa.
Valtiollista äänioikeutta syrjäyte­tään
omavaltabesti ja lain tur­vaamaan
vaalitoimintaan koete-sortovallan
aikoihin. Lafliisen
kansaneduskunnan Jäseniä' koli-dellaan
Ja valiokuntain työtä, häi­ritään
väkivallalla Ja itse edus­kuntaakin
vastaan heitetään oh­juksia,
ettäi Jollei se tottele syr- .
jästä tullutta komentoa, niin
yleistä äänioikeutta on käytetty
viimeisen kerran, ^ niin löydetään
kyllä Joku toinen tie, kutsutta­koon
tätä fasismiksi tai miksi ta­hansa."
Se oli porvarillisen laillisuusmiehen
todistus' laittomuudesta, johon miltei
kaikik Suomen porvarilliset piirit —
presidentti Stohlbergin omaa puoluet­ta
myöten — olivat Joko omasta ha­lustaan
tai 'Uhkausten taivuttamina
sortuneet.
Suoranaista taistelua poikkeuslain-säädännön
kumoamiseksi ei Stohlberg
enää pitänyt mahdollisena. Nämä lait
olivat hänen mielestään arveluttavia
Ja kansanvaltaa rajoittavia ja ne olisi
pitänyt kumota, mutta ajankohta
tuhtui hänestä siihen liian toivotto­malta.
Hän korosti lähimpänä teiitäT
yänä vain sitä, että "ainalön perusteet
tässä valtiosäännössä on pysytettävä,
niin että niistä el laillisessa järjes­tyksessäkään
luovuta".
Mutta tämäkin oli liikaa "me teem­me
mitä tahdcmme"-tyyliin tottu­neelle
oikeistolle. Kaikki se viha, jota
oikeisto ei ollut päässyt täysin mitoin
purkamaan Stohlbergiin tämän presi­denttikautena
sattuneiden tapahtu­mien
Johdosta, purkautui nyt kostona,
joka antoi Jälleen valaisevan kuvan
siitä, kuinka varmaksi fasistiset ai­nekset
tunsivat asemansa. . , :
Lokakuun 14 päivänä terroristit
ryöstivät autoonsa aamukävelyllä.
; olevan Snomeh tasayallah'ehsim-mäisen
presidentin lähtien kuljet­tamaan
häntä syrjäisempiä maa-i
seutureittejä niyöten kohti itää.
Tarkoituksena oli kyyditä hänet
samoin kuin moni muukin siihen
aikaan Neuvostoliiton rajallU;
mutta suunnitelmat jostakin syys-^-
tä "klikkasivat" ja matka keskey­tyi
Joensuussa. Olisiko sen jäi-'
keen seurannut marsittaminen ra'-''
Jan toiselie puolelle vai murha jai
suohon polkeminen, sitä ei ole:
koskaan täysin selvitetty. Mo-'
lempiä menettelytapoja oli jo
siihen mennessä noudatettu. Asi­alle
antoi mielenkiintoista lisäva-'
riä se hiukan myöhemmin paljas­tunut
tosiasia, että ''muilutuksen"
järjestäjänä oli eräs maan kor­keimmille
virkapaikoille kivun- •
nelsta äärlinmäisen oikeiston'
edustajista, p u oi u s tus voimien
yleisesikunnan päällikkö, kenraa­limajuri
K. M. Wallenius. ' •
Väkivaltainen kyyditys el ollut enää
mikään uusi j a outo Ilmiö silloisessa
distyksissä, ammattlybdlstyiuIsBa
ym. Järjestöissä syyÄeesaen ase-tettojen
toontfts&4f^ |^*va|tJoi|(
• petoksesta" " tai l SilMdjietotoeir-i^
valmistelnun tähtäävän toimin -
nan edistämisestä"» Joron fieVi-
' oikeadelli^'i].oii;i^ii^ä^^
myös seliaiseii 'pooiueen iakkaot-taminen,
Jpia ei ollut kolaan pe-röstettukäan
— sosiaUstbeh työ­väen
Ja plenviljeli^in vaallneo-voston
Ja vaallfcomlteoiden ; —,/
Joille EK hallitus ja niitä isenra-ten
myös tuomioistuimet antoivat
nimen "sosialistisen työväen ja
pienviljelijäin pnoiue"..
Presidentin valitsijamiesten vaalit
olivat kolmannet terrorivaalit run­saan
neijäiinesyuoden aikana.: Työ­väen
edustuksen vähenemistä ei s i l ­loisissa
oloissa voinut ihmetellä. V a l i t ­tujen
. sos.dem.-valitsijäiniesten luku­määrä
oli pienempi kuin molempien
työväenryhmien yhteinen valitsijalu-ku
v. 1925 Ja myös suhteellisesti pie­nempi
kuin sosialidemokraattien vuo­den
1930 eduskuntavaaleissa saama
edustajamäärä: Hämmästyttävämpää
oli, että selvimmin lalttomuuskantaa
edustava kokoomuspuolue oli lapuan­liikkeen
terrorituestä huolimatta myös
menettänyt, kun sen sija an Stohlber­gin
alunperin ehdokkaakseen nimen­nyt
edistyspuolueen Ja pienen pien­viljelijäin
puolueen vaaliliitto sai yli
50 pros. enemmän valitsijamlehiä
kuin., edistyspuolue v. 1925 — vielä
voimän§£iTpälviä eläessään.
Jälleen saattoi panna merkille, että
valitsijoiden kiinnostus välillisiä pre­sidentinvaaleja
kohtaan oli hämmäs-
Euroopan Icoilektiivinen
aton
SITÄ
VbhOMva.. r - Torstaina, ^syyskuun; 1
pnä oU toisen maailmansodan sytty­misen
16 vuosipäivä, kiinnitti Mos­kovan
radio englanninkielisessä lä­hetyksessään
huomiota Euroopan koi-aktiivisen
turvallisuuden välttämät-
'imtyypeen. ];.'•• •
i ' Jos^tuonna 1939 olisi Euroopassa o l -
• l u l oljmassa rauhaarakastavien kan­sakuntien
liitto, ei mitään sotaa olisi
.syntynyt' sanottun radiolähetyt^
iieUvosiiqve^iäläineh; diplomaatia on
oivalteriut tämän ja se on ponnistel­lut
ikaikin, tavoin saadakseen länsi­vallat
. muodostamäsfp liiton suojaksi
hyökkäystä vastaan.
' Viitattiin Englannin ny3ö^«en pää­ministerin-
Edenin lausuntoon akihuo-neessa
toukokuussa 1939, jollpin hän
sanoi oleva:tsa;vakuuttunut siitä, että
rauha voitaisiin varmistaa Englannin.
Ranskan ja Neuvostoliiton välisillä so-pimuksllia'.
Tätä suunnitelmaa ei k u i ­tenkaan
vcitu toteuttaa, mutta- onko
nyt vähemmän välttämätöiatä aikaan­saada
kollektiivinen turvallisutasjär-jestelmä
Eurooppaan? El suinkaan —
päinvastoin se on Jatkuvasti .mitä
tärkein kysymys, selitettiin radiolä­hetyksessä.
, ' ' ' ; ' ••
uhkauksille alttiiksi'että "isänmaalli­silla
tunnuksilla helposti harhaanjoh­dettavaksi.
sinkiin isuorittahiaan
astlsen historian dri
; Ja nyt olivat kokoomus ja lapuan- ' sidentinvaalia.
liike organisoineet Stohlbergla vas-1 j o ensimmäinen i
taan valtavan herjausten Ja häväis­tyksen
tulvan, jossa 'käytettiin kaiikkla
mahdollisia syytöksilä aina "Tarton
häpeärauhasta" vuoden 1930 "^äisän-maalliseen
esiintymiseen" saakka.
tyttävän heikko. Äänestysprosentti o l i
väin 47,3 pros.; vaildca se v. 1930 eidus-kuntavaalelssa
oli kdioimtit 65,9 pro­senttiin.
.
Ennen kuiti siirrymme Itse presi­dentinvaaliin,
todetkaanime, että va­litsijamiesten
• jakaantuminen puolu­eittain
oli seuraavaa: soslalidethok-raatlt
90, edistys 50, pienvUj. puolue
2, maalaisliitto 69, ruotsalaiset 25 j a
kokoomus 64. , [/^
Maalaisliitto oli lähtenyt vaaleihin
Kyösti Kallion j a sosialidemokraatit
Tannerin merkeissä., mutta molempien
näiden puolueiden taholta oli jo ennen
valitsijamiesvaaleja ilmoitettu,, että
Jos omalla elidokkaaila el olisi läpi­menon
mahdollisuuksia — mikä oli
etukäteen selvää —, n i in niiden valit­sijamiehet
.äänestäisivät ; Stohlbergla.
Myös ruotsalaisten vasemman siiven
tiedettiin asettuvan Stohlbergin taak­se.
Näin ollen näytti selvältä, että
Stohlberg tulisi saamaan ylivoimaisen
enemmistön, yli 200 ääntä Svinhuf­vudin
vähän yli 80 ääntä.
Tällöin ei kuitenkaan otettu huo­mioon
sitä, että elettiin terrorin olois­sa
Ja että erityisesti maalaisliitto oli
Jo. aikaisemmin osoittautunut sekä ! Jännittyrieen riiielialan vallitessa Hei- ;
HY%'I\- OJLI KM
Savolaisukko pis
käydessään uteUai?
liikkeen ovesta sisää
hänestä kuitenkin
seiniä koristeli suui
Ja hiioaeen ps:-ällä;
tuspöydän ääressä;
lakiasiaintoimistoon.
ukolle: • j'-,' '"",'•••••", •
— Mitäs se isäntä
E l i minä tuota,
tuota .— mitäs täällä
— Hölmöjä, — tii
senä.
Johon ukko vasta:
:—' Hyvin on kaupi
ole jäänyt kuiri yksi
Hyökkäysten hoipun muodosti­vat
lapuanliikkeen aikakaoslehden
"Aktivistin" kirjoitukset, joissa ^
jokseenkin peittelemättä kehoitet- '
tiin "isänmaallisia kansalaisia"
murhaamaan Stohlberg ja esitet­tiin
näille esikuvana oikeiston
tyylille tyypillinen rinnastus —
Eugen Schauman ja ministeri R i -
- tavuoren murliaaja Tandefelt. Tä­tä
samaa teemaa käytettiin ah­kerasti
myös huhokampanjassa.
Jos Stohlberg valittaisiin, niin hä­net
murhattaisiin ja suojeluskun­nat
ja armeijan upseeristo nousisi
kapinaan. •.;;,•:';
Helmikuun 16 pnä 1931 valitsija- Svinhufvud. 98 fkok<
miehet kokoontuivat sähköisen ja'maalaisliittolaista ja
oli yllätys. Svinhu
enemmän ääniä. kUi
ja ruotsalaisella oike
jamiehiä. Pieni lasi
että ne olivat niaalä:
Alkujakaäntuminen
va: Tanner 90, Svinh
mukssri 64, 19 niotsf
laisllittölaista, ) Kai
58 (edistyksen 50, pic
6 ruotsalaista).
Toisessa äänestyksi
kraatit. keskittivät äi
gilie yarmistakseeh ti
meiseen. äänestykseei
'liittolaisten ääntä' oli
kaissut tuloksen Stol
Niitä ei tullut. Ser
vudin äänimäärä koi
kaantuminen oli ny
(edistyksen 50, pieni
sosialidemokraattia; j;
(Jatkuu 5.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
• .; Tässä yhteydessä lienee paikallaan tehdä sivuhyppy Elelä-Kore-
' aan^ mistä X . Y . Timesin toinen kirjeenvaihtaja, GreggMacGregor iie-
; doitti myös syysikuun S pnä, että " V K : n virkailijat ovat voineet vain
I mitö. mitä suurimmalla vaivalla estää" Syngman Rhee aloittamasta
uutta sotaa ja sitten:
^ V "Vielä viime vuonna koko Y K : n päällystö ivasi sitä niahdölli-suutta
(että Sygman 'Rhee yrittää vallata Pohjois-Korean) j a p i t i pre­s
i d e n t i n (Syngman Rheen) uhkauksia uskotteluna poliittisia vastus-l
täjiaan vastaan,
! ''Nyt on tilanne paljon muuttunut, Y K : n joukot ovat miltei ko­kkonaan
poistuneet Etelä-Koreasta. . . Etelä-Korean armeija oh nyt 22
• divisionan vahvuinen ja se kasvaa edelleen. Ensi maaliskuuhun men-i
n e m aktivisoidaah 8 uiitta diyisionaa. Yhdysvaltain jet-taisteluko-
I j i eS lisäävät pian ilmavoimien voimaa. Gasoliinivarastbt ovat paljon
si^tifemmat kuin viime vuonna arvioitiin ja ammusvarastot m-at tunte-
;-in^tloman suuret.. . "
i ^ H K u t e n näkyy ''aseellinen ylivoima", mistä Quarles Washingtönissa
Mrs, Lizzie Latae, Whitefishista.
täyttää syyskuun 10 pnä 73 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin;
Mitä muut sanovat
JA ENNAKKOLUULOT
IIXVIXVÄT
Palatessaan Neuvostoliitosta . . . John
M. Jacobs selosti New Yorkissa sano­malehdille
menneensä Neuvostoliit­toon
"suuresti ennakkoluuloisena."
mutta että hän "on nyt Jossakin mää­rin
muuttanut mieltään Ja tuntee
suurta myötätuntoa Venäjän kansan­joukkoja
kohtaan!
Kuusi viikkoa kestänyt matka tote- j
si hänelle, etteivät venäläiset ole m i - i
tään sellaisia, joilla on sarvet päässä
Ja kaksihaarainen häntä ja pukinsor­kat.
Venäläiset ovat, sanoi ihän "sa­manlaista
väkeä kuin mekin"...
—- Työmies-Eteenpäin.
suomalaisessa yhteiskunnassa. Satoja
samanlaisia oli jo tapahtunut. Mutta
ne olivat kohdistuneet työläisiin, ja
Suomessa oli ehtinyt vakiintua se kä­sitys,
että perustuslakien määräykset
kansalaisten oikeusturvasta eivät a i ­nakaan
sellaisenaan koskeneet työläi­siä
ja työväenliikkeen edustajia. Tämä
kyyditys, jonka tarkoitus oli selvä —
antaa varoittava esimerkki sekä vas­tavalitun
eduskunnan työskentelyä
että tulevia presidentinvaaleja silmäl­läpitäen
• —, herätti huomiota kautta
maailman. Ja vaikka aluksi näyttikin
siltä, että "opetus" menisi hukkaan,
puhuvat myöhemmät tapahtumat
toista. ••
Presidentinvaalitaistelu Ja . kunnal­lisvaalit
sattuivat miltei päällekkäin.
Kunnallisvaaleihin Oikeisto oli alka­nut
valmistautua Jo syyskesällä siten,
että terroristiryhmiä lähetettiin mul-luttämaan
tai muuten karkoittamaan
vasenxmistolaisia valtuustoista. Nimel-lisesti
taisteltiin taaskin "kommunis-
. >miä vastaan", mutta käytännössä el
oitu niin turhantarkkoja, sillä noin
1,000 karkoitetun Joukossa oli myös
sosialidemokraatteja. Vaalilautakun­nat
hylkäsivät kaikkiaan 367 työläis--
ten ehdokaslistaa. Ja. hylkääminen
tapahtui täysin . aryiokaupa 11a, par­haimpina
asiantuntijoina paikalliset
poliisiviranomaiset Ja E K . Kun vaa-literrori
sitten uudistui itse vaalipäi­vinä,
oli tulos sen mukainen. 53;ssa
t y ö l ä i s e n e m mistöisessä kunnassa
enemmistö meneteltiin, monissa kun­nissa,
joissa työväestön ainoat ehdo­kaslistat
olivhyiätty,. työväestö jäi ko­konaan
vffille omaa edustusta, Jä val­tuutettujen
kokonaismäärän lisäänty­misestä
huolimatta työväen edustajien
luku väheni 942:11a (porvarillisten
lisääntyi 1,293:11a),
Hallituksen muista "vaaliyal-mistcluista"
on sj-ytä mainita,
että Suomen Ammattijärjestön ja
kaikkien siihen kuuluvien yhdis­tysten
sekä satojen muiden jär­jestöjen
lakkauttaminen oli täy­dessä
käynnissä. ' Hovioikeudet
uurastivat niin ikään satojen jul­kisesta
toiminnasta työväenyh-
Tavoitteena on "vaununlasti paperia"
di $5,000;
lahjoituksia yhteisen asian hyväksi
Port • Arthupiata Työnpäivän aattona aloiteltu Vapauden
laasteryntäyskampanj a. jonka taybitleena on "vaununlasti pa-
?8Pia", eli noin $5.000, näyttää saavan hyvän alun, sillä viikon
alussa saapui haasterahastooh $124.00.
: K u n ennen julkaistuista .haasteista o l i saatu $186, n i in tämä
tarkoittaa, että haästerahastoon qni tullut jb"$310.00.
' Vapauden hyväksi ei ölokahteön vuoteen järjestetty mitään
rahoituskampanjaa, mutta k u n tilanne sitä nyt vaatii, niin ylei­sesti
toivotaan, etta'tämä portarthurilaisten hyvä aloite saa vas­takaikua
kautta maan, joitai 'tavoite tulee täytetyksi ja ylite­tyksikin.
;..:'-^','•../•''
Ei ole tarpeellista odottaa, että joku hyvä ystävä ehtii
antamaan haasteen. Lahjoituksen voi tehdä itsealoitteisesti ja
ahtaa bitten haasteita, että saadaan kampani a. leyiämääin "kulo­valkean
tavoin".
Vapauden ystävät ja; kannattajat voivat myös muodostaa
sri paikkakunnilla pieniä toiminnan komiteoita, jotka käytän-aöllisen
toiminnan avulla voivat edistää haastekampanjan
kehitystä. ,yv-;\-•;''' i-.^- '-''^ „•.
Lahjoituksia ja haasteita saapui nyt seuraavasti:
E I N O S I R E N Sudbuirystä vastaa $2 J a l lu Lammen haastee­seen
ja haastaa seuraavat: Kauko Tuomaala, Hamilton, Ont.:
Frank Tommila ja Kusti Mäki Sudbtxrysta sekä L . Niininen
CPH:n Telegrafi-työkunnasta.
S E N J A J A E D W I N S U K S I S u d b u r ^ a vastaavat $5 Arthur
Ahon haasteeseen ja haastavat A i l i ja E d w i h Ström Montrealista,
Helen ja Nick Laitinen ja Antero Salminen Torontosta, A i n o ja
Otto Korkola Timminsista, Esther ja Toby Hakala Sudburysta
sekä Lempi ja Eino Mäki Vancouverista.
V I C T O R H U R N A S T I Sudburysta vastaa $5 Väinö Pellon
haasteeseen ja haastaa Uno Sirviön ja Antti Seppäsen Sudbu­rysta.
Pekka Kärkkäisen ja N i c k Ristimäen Blind Riverilta,
S a r i Mankisen Kitimatista, B. C. ja Väinö Asikkalan Locker-bysta,
Ont. 'V:.::- ^'•r,:'".''-':
V I L M A J A E I N O L E H T O L A Sudburysta vastaavat $2 Jack
Isokankaan haasteeseen ja haastavat Hilda ja Matti Koveron-kosken
South Porcupinesta, K a l l e Tuliani sekä Vieno ja Väinö
Laineen Sudburysta. ,.v
U N T A M O M A K E L A Sudburysta vastaa $5 Eino Saaren
haasteeseen ja haastaa Hannes M y n t i n Sointulasta, Kassu Rau­nion
BenäHtpsta, A l t a sekä S am Rantalan jostakin K y P : n käna-pältä
kartuttamaan Vapauden paperirahästoa vointinsa mukaan.
SANNI J A M A T T I P O N N E Wabnapitae8ta vastaavat $5 Jal-mar
Sipilän haasteeseen ja haastavat Sylvi ja Arvo Kuusiston
ja Signe ja Toivo Wähämaan Wahnapitaest.a, Jenny ja Toivo
Jylhän sekä Lauri Setälän Wanupista, M a r y jä T om Korhosen
Torontosta ja E v a jä Hugo Luomaa Sault Ste. Mariosta.
A L I N A J A W . E K L U N D vastaajat $5 T y ^ n e Slilmanin haas­teeseen
ja haastavat Hilma ja H . Mäen sekä Aaro
kerbysta j a A r i Latvalan Torontosta j alkamaan h
dollisuuksiensa mukaan. •
I D Ä J A A T U K O I V U L A Long Lakelta vastaavat $2
haasteieseen ja haastavat seuraavat: Irja ja A t u K o i
Parkista. Anni ja Chas. Palo Whitefishista, Fiia ja
sekä Sara ja Henry Lahti Long Lakelta. E i n i j a l
K e l l y Lakelta jä veljeni A l b i n Heikkinen, tällä
Lakella. Kiitos haasteesta Otto Heino!
L I L L I A N J O K I N E N Sudburysta vastaa $5 A . 1
teoseen ja haastaa Paula Woodleyn Torontosta. O
ja Henry- Bergmanin Sault Ste. Mariesta,-Senja ja
McFarlane Lakelta, Raakel ja Einar. Närhi St.
Helen ja Leo Laine ja Martha Maliniemi Sudbury
, MATTI R A S M U S Torontosta vastaa $5 Sami Pi
teeseen ja haastaa seuraavat fienkilöt tekemään s;
rämmin: Onni Saine, Robert Luoto, Eino Luoma. (
Paavo Kaarto ja Paavo Mäkinen, kaikki Torontosi
H E I K K I H A I K O L A Wahnäpitaesta lahjoittaa
sanomalchtipaperirahastoon. V
ANNI J A A U G U S T K A N N I S T O Lockerbysia
Isak Fiskin haasteeseen ja haastavat Victor Sa<
Heikki Strömin, Helmi ja Aaro Kivisen. Jalm?.r Mi
Xayonin. Laimi ja Niilo Niemen. Toini ja F r a n k Nic
Järviksen. k l i k k i Lockerbysia, Ont.
S A M K E R O L A Sudburysta osallistuu "Vaunui
yäpaudelle" kamppailuun ja lahjoittaa puolestaar
seuraavat kaverit tekemään samoin t?.i varojensa n
Miettinen. Sudburysta ja Mikko K a i n u South Porci
M A R T T I J A A K O L A Hearstista vastaa $2 John
teeseen ia haastaa puolestaan seuraavat: Heikki }
Onni S a l ^ Hearstista. Kalle Penttilä ia A u g . Su
Canadan kämpältä, Väinö Laakson Meadista. S
Hearstista ia Hialmar We9tmanin Cöchranesta. A
teiden vyöryä! - •'•' •'-'' '•'•
C S J : n K E S K I - O N T A R I O N A L U E T O I M I K U N I
•a lahioitläa $50 haästerahastoon ia haastaa kaikki
nluetoimikunnal vointinsa, mukaan kartuttamaan h;
ia samalla kehoittaa kaikkia alueen osastoi a lahjoit!
rahastoon., että saadaan lehdellemme vaununlasti
O S C A R MÄNNISTÖ Sudburysta vastaa $5
iaasteeseen i a haastaa Victor Saaren ia Toivo Pe-bysta
sekä Väinö K i v e n Torontosta, iatkamaan haa
M A T T I R A N T A Port Arthurista lahioitläa S
>Iiilo Ketolan j a Eino K y y n y n sekä William Bergl
Gilliesta, Ont.
J A L M A R I M A N T E R E Port Arthurista lahjoitti
taa Niilo Kedon Port Arthurista ja Lauri Ahon Lc>
C. K. A L E X A N D E R , Insurance Adjusters, 598
'ies Bldq.. Port Arthur. Ont.. lahjoittaa $2. '
HI-SPOT S N A K BAR. L M A R T I N , omistaja,
'and St. £(;. Port Arthur. Ont.. lahjoittaa $1.
Tässä katsauksessa ...
Ennen julkaistuja
Si:
II
Yhteensä $3:
unetmoi, ei ole vakiinnuttanut Korean rauhaa, eikä se yakiinriuta sitä
maaDmanlaajuisessakaan mittakaavasa. Aseistumis^ktlpailu lisää
:entise5tään Icansainvälistä jännitystä — j a jos historiasta on mitään
o p i t tu -— johtaa se ennemmin taimyöhemmin johonkin "vahinkoon"
mikä sytyttää uuden sodan,
•f. '>Ir, Quarlesin, asetstariisumisvastainen puhe ei edusta Yhdysval­tain
kansan enemmistön tahtoa j a rauhaa haluava ihmiskunta toivoo,
ettei se e<histaisi edes Yhdyin-nltain lialiituksen enemmistön mielkiii
dettä.
20-vuotisluvuUa Wall Street päätti,
että tavalliset iltmiset oyat tulossa
liian materialistlsptsi. Demckratian
"pelastaminen" Iteisarl .AVilhclmin
hnnhenmai-ssi-sotilaiita oli ollut hy­vin
voittoa tuottavaa hommaa r i k -
Jcaille, mutta kun tavalliset ihmiset,
jotlca sen "pelastamisen • yhteydessä
kuolivat, halusivat saada suurempaa
osuutta siitä, ininkä olivat "pelasta­neet",
niin silloin oli ryhdyttävä joi­hinkin
toimenpiteisiin, ja pian sit­tenkin.
/ ' •'.'.,
"Mitä nyt tarvitaan", huusivat kuo­rossa,
Henry Ford ;'ja Yhdysvaltain
muut 'suuromistajat, "on hyvää van­hanaikaista
herätystä tämän 'halpa­maisen
ma teriallsmin* hävittämiseksi/
• Pikemmin tehty kuin sanottu. H e
: löj-stvät: "sanoin kuvaamattoman kul­kurin.
joUa oli hyvät "lorullijan räh­jät
ja päästivät hänen valloilleen.
VänisltVituia ' lÄnuPÖlk^ • tifeflflnäiStimi;
siinä . tarkoituk;^cs8a, että hän voi
"mj-ydä" Jumalan syntisille. Se oli
evankelista', kuningas B i l l Sunday.
jotka "pelasti" sieluja tuhansittain
"kurjalta .materialismilta", käyttäen
siinä suurten peliliittojen sovintotuo-marin
tekniiklcaa ja tarmoa.
Tämä yritys maksoi molemmille.
B i l l y sai miljooniin dollareihin nous­seen
omaisuuden ja Wall Street sai
käännetyksi smriten joukkojen huo­mioni
lihapalasta "•korkeimpiin aattei­s
i i n"
Sitten tuli 30-luun nälkävuodet
työläisten esittäen jälleen "materia­listisia"
ajatuksia siitä, että heidän
pitäisi saada palkkaa Ja muita elin­mahdollisuuksia.
Taas Wall Street
hätääntyi . . . iMltä pitäisi tehdä noi­den
"kurjien^ tavoitteiden" pois kitke­miseksi?
JBIII Suriday oli lihava, lel-nivaivainen
j a helpon e\ämäri vuok­si
"pelastijislhnon" menettänyt — ja
siL«s pois lieiiBtä. -
Sitten tuli onnen potku; viehkeä
ja linjakas enkelimäinen neitonen,
joka piti seuroja jä lähetti kymmeniä
vuoristolaisia joka ilta kämppäkö-kouksistaan
takaisin kotiin täynnä
"kristillisiä" hyveitä ja sukupuolikii-hotusta.
Wall Street päätti nopeasti,
että "tuossa oh meidän naisemme" —
ja päästi Aimee Semple MacPherso-nin
valloilleen 'kansalliselle ristiret­kelle
"materialististen"; ihmisten "pe­lastamiseksi".
Aimee menestyi oikein hyvin, r a ­hallisesti
ja muuten. Toisin kuin
B i l l y Sunday, joka suurten base-pal-loiiittojen
sovintotuomarin tavoin ku­vasi
taivasta ja helvettiä, Aimee t a ­voitteli
"pelastusta" enkelimäisellä;
viehättäväisyydellä. Baptistit olivat
villeinä Ja kotona he katselivat sär­mikkäitä
eukko jaan heidän ; ajatus­tensa
ollessa Aimeen sorjissa linjoissa.
Sitten Aimeen liikkeenhoitaja "kid­nappasi"
Aimeen pitkäll^ lo.mamat-kalle
yksinäiselle huvittelupaikalle
siten tehden käännekohdan hänen
Wall Streetin kampanjassaan syntis­ten
"sielujen" pelastamiseksi.
Sinclair Lewisin kirja Elmer Gantry
antaa hyvän läpileikkauskuvan näis­tä
etevistS myyjistä. • -
Nyt on tullut kolmas "mdaJlmai^
pelastaja", eräs Billy
saa jostakin lähteistä
jolla on liyvä "jumal
lahja, valtava poliittir
celtu "Grahamin kone
utevat kymmenet pap
voi mitenkään pitää i
/koossa, sekä pelastava
vaasta. ....
"Pelastettuaan"; Si
Yhdysvallat ja "Läns
den muut kansat. Bill
kiireellisesti "hyvän T<
kaita.
B i l l y Grahamin "sai
ei ole sen paremmin i
kaan. Se muodostuu k
ta:sesta kylmän sodan
ta: vetypommin "pyhy
?iUutukEestä; että jos
käytetään niitä vastaat
suvat "jumalattomia" o
munistisia aatteita, se
kain "Jumala" Ja W
määrännyt, Tällai-ner
uudelleen aseistumin
erinomaL-esti yhteen Jä
llsmin sotasuunnitelmie
Varjelkoon Jumala n
ta rpeltt."Jtukselta". '
Pacific lVibune lehden