Vapaus, November 17, 1951

              lÄPiiiiÄiSliilii
iia £4it0r]al Office M26i, VSaxO&x
S. sutoj. miotm.momA. mmm
address Sox Buittnny, Ontario.
mwmiiäiäm som post
p£Oc<» Oepaitaa£Dt, Ottawa. Pub-ipn
(SL V*» Samay, Ontv Canada.
At^rertlsis? rates «pc»
Ttafislatton fjee oi dutfge.
mAUSHINNAT:
Canada£sa: l vk. 7JOO 0 kk. 3.75
'3''kk; 2 ^
yiidysvailolna; S vk. 8;06 0 kk. 420
^oxsess»: | vk. aso 0 kk. C75
meidän leh-i^
S^I^&i^i^^;;y>M Äfe-vittcemn^m^c oh «nnalcsunut sen kannan, .i^ltä''ainoa5taan\r3uhan asiaa t i ^
4Ke;^fi ^ 1 ^ ^ edistävät ehdokkaat ovat kyllin hyviä
j^iebia ja naisia saadakseen täkäläisten maanmiestemme kannatuksen
^nsi it<n:staina stibrit^ Kysymys rauhan*
;'äsiaah suhtautumisesta on se puntariy minkä avulla me punnitsemme
Icaikkia ehdokkaita hieidäri puolueyhteyksiinsä katsomatta.;
'Rauhanliike ön jo kehj)tt^yt;sellaiseksi kaniainyäliseksi voimaksi,
ön otettava ya%yastij huomioon kansainvälisiä kysymyksiä
staessa, ja tätä edistykselJstä, tosipatri<^^ tekijää voidaan
kasyaU vaalien yhteydessä äänestäinäl-
^;:1ä vain rauhanehdokkaita, huolimatta sii^ onko heillä kaikilla vali-f^^
llS^i^^^ltO^ :ei, :Jlvr liioin voida satiöa/ietteikö,tällai-^
^p|lis!iS'^^iä:raiihan^ ^ole;: Torontonsa oni.useita:etumaisina rauhaheh-•
^dökkaina A. A'. MacLeod (Bellvvoods) ja J . B. Salsberg <St. Andrews),
^^^'^""^'"'^tfmölemÄ
rdale) ja John Dowling (HamiUon), mblemmaj^^^^C
: ^BrUce Magniison (Port Arthur), itsenäinen työväenmies, jne. T o i -
ä^ipg|if|K|;|^ilflaariii^ iiäiden j a heidän laillaan
Traulian asiaa puolustavien ehdokkaiden hyväksi!
. X Vjelä sananen "protestiäänen" merkityksestä. Vähemmän asioi-
'^"^ ita seuranneille henkilöille yritetään uskpttaa, että ääni^^^^^'^
m.
T o r o n t o ; - - - ^ ^ ^ ."TTOvaenliild^i^ssä on uusi mieliala
puolestd 32iioi LPP:n vaalitaistelun IditaJa LesUe^^laRrid fcasi^
panjan saavuttaessa hiiii^ukohtansa taman viikon afifeina. His'
selitti e(MIe««^''yaaI!t7öläi8etJ^
marraskuun 22 pn vaaleista. ./Tamah^i^^
rohkaisu i>h se; että torstaina valitaan laihlaatijakiaiman
jäseniksi A. A . MacLeod ja JT; B. Salsberg. LPP:n ehdokkaiden^
kampanja VTellandfssa^ York Southissa, Cocihrane Southissa |a
Winds6r-Walkervinessa on nostanut kysymyksen t7Ö
näisyydestä yaalikysymykseksL NiisSä vaalipiireissä; missä ei
ole LPP:n ehdokasta; puolueen klubit ovat saatxeet isutirta hu^^
miota osakseen yriitäezsään saada CCF:n ehdokkaat iulkisesti
tukemaan rauhanohjelin4a. \
) "Nyt on kysymys kaxkkisisältävästä ponnisteli
marraskuun 22 päiyänä> A. A . MacLeodin J. B. Salsbergin
Uudelleen vaHtsemisoksi, yhdessä CCF:nratihanehdpkkaideh
Harry W?Itersin ja Jack D o w U n ^ sekä ^^^r^
van lyövä jnehdckkaan Bruce Magniisonin sekä kalkkien todella
rauhaa puolustavien ehdokkaiden valimian kanssa. Nyt. vaali­päivään
mennessä; puhukaia'ja töimika^
kaa ia toimikaa työväen yhtenäisyyden hyväksi.
msj&msg^-'^7^^ ^ ^
sanoivX«esUe'V''Mor3r^
«delleen.' "S» on vasta alkuvaiheessa* Jcs sitä icultivoidaan Sa
hillotaan raitfelia huolella, se voi muuttaa ssicitaoQMutta ei ole
me JteinMme^
sitten'aalloksi. Työväestö ei ole unhoittanut Britannian vaa»
lieniulokfläa-''^;;-'-^-^^:--:, ./v,,....^
"Oikeistosiiven ohjelma lyöväestpn siibmiseksi sotaohjel^
niaänvoliddatt saattaa b
•vaaUtyöstämme.; ^
' ^''Hamilton EasliäSsaSjä
voittaneet alun työväenliikkeen uudeUe» jaolle --^siellä on yain
yksi rauhanehdokas mitä XiPJP suositteli kuukausi sitten vaali-manifestissai^.
Tämä ei; ole sisäinen puolueyhtelsrintäzna CC
F:n^ja L P P : n -«piillä--^ se on sopimus työväen aäjaieh yhdistämi­seksi
YäUhäti^hs^ jatkuu siiuJ-i keskustelu
yhtenäisyydisistä iihioissä. työmailla ja itse CCFzssä. Mikään ei
voi* estää seii taisteluhaasteen antoa, mikä^ nousee työväestön
keskuudesta sota-ekonomian inflaatiosta. Ei voida estää kansan
vastarintaa-aseistumiskilpailuun nähden, minkä kansakunta jou­tuu'maksamaan
omasta taskustaan." {•j'.'::''.:'"^;"":'''^
.^,4isiA- kannaiifnäärittelyjä kulloinkin edessä olevista kyiymyksistä!
iif^i ,< •^Sehrää luonnollisesti on, ettei tällaisella katsantokannalla ole mitään
-^f>y 'yhteyttä demokraattisten menettelymuotojen kanssa,
^/kä^g. I 4, : Tosiäsiassai äänet memvät silloin- hukkaan jos äänestetään sel-
: ^ »laisen arvailun perusteella, että se tai tämä porvaripuolue tulee kui­tenkin
<valitttksiw Toiselta puolen kaikkein merkityksellisin ja arvok-
Ikain on "protestiääni". Pari esimerkkiä siitä: Mikä yleensä pakottaa
mm
ftä kohtaa seuraavissa vaaleissa tappio. Tästä johtuu, että jos rauhan-tapauksissa
jäiiivät valitsemattakin, niin heidän
äänet ovat välittömänä varoituksena siitä kansan
liu<w"'Osta mikä sotapolitiikkaa seuraa.
• Käytännöllisesti katsoen voidaan mainita vaikkapa Sudburyn
^^^'^«'''4' eessiimmeerrkkkkii.. Vuosia työväenliikkeen johdolla käyty taistelu johti lo-jpuita
siihen, ett^udburyn kaupunki sai maakuntahallitukselta Incon
verotuloista $100,000 vuosittaisen korvauksen. Täältä ei ollut silloin
Mrs. Anna Wilander, Gibsons Land-
Ing. B. C täyttää 80 vuotta tk. 22
pnä.; Hän on kavaiMa yasenunalla.
Mrsi ;n^iland» on yielä*hyvä^; voln-nissa
ja pitää huolen. itsestään.
Mitä muut 8an<w
l i i Torontossa valtapuolueen edustaja, vaan työväenliikkeen toimintansa
^mies,: -'Nyt bn ;kaupungin^;
Isien toimesta vaadittu — ja aivan oikein vaadittu — että tämä pis-
I^^lt^5l^^^|v^v4 kuinen avustussumma nostettaisiin vähintäin miljoonaan dollariin
t;'j???^|4'!?Jt/"*'-^^ ' vuodessa, minkä avulla voitaisiin huojentaa kotienprhistajiensietä-yhtiöt
suiireksi kasvanutta verotaakkaa aikana, jolloin kaiyps-:
maksa mitään kunnallisten laitosten ylläpitämiseksi. f . M i -
jcä.on.tässä paras menettelymuoto? Luottaa konservatiivien jalomie-
- *een, vaiko protestiääniin, jotkavsanoyatV että hei
i^iile enää valituksi, ellei tätä miljoonan dollarin apurahaa myön-johtayat
rauhanpuo'lu^tajat läinlaatijakunnan
harkiten protestiääniämme muilla
Ennenaikaistako
mSiSiiJffö;^^^^ Yhdysvaltalaiset kenraalit, joiden sanotaan harjoittaneen erittäin
sodankäyntiä Koreassa, esittivät täiFä viikolla propaganda-luontoisen
sy>'töstulvan siitä, että amerikkalaisia ja miiita sota­vankeja
on siellä käsitelty epäinhimillisellä tavalla. Merkillepahta-on,
että täkäräi.set päivälehdet unhoittivat mukavasti "periaat­teensa",
että syytetty on syytön niinkauan kunnes syjrte on todis­tettu,
asianmukaisessa oikeusistunnossa, ja levittivät tätä amerikka­laisten,
upseerien syytöstä miltei Jumalan sahaan verrattavana totuu-emme
ole vielä kuulleet asian toista puolta
kysymyksessä vaikka meillä onkin kor-käsittjet
pohjoiskorealaisten moraalista, odottavalle kannalle. ®,
asia on kuitenkin selvä. . Sodan laajentamiseen pyrkivät voimat
pitivät tätä Vjölmuusjuttua" itse. sodan Molokin lähettämänä lahja-
, jonka perusteella Yhdys%'altain sotaiset senaattorit ja heidän tuke-olevat
sanomalehdet voivat tuisia vaatimuksensa atomipommien
%> /ä' 7- f't^^)Ph^ Käytöstä Koreassa ja sodan laajentamisesta Kaukoidässä yleensä.
l Ä i i l l l i Ä I S S - ^ Tässä yhteydessä on hyvä muistaa eräitä muitakin seikkoja. Kun v.'
edustaja Malik muutama kuukausi sitten ehdotti väli-
Koreassa siten, että taistelevat puolet jäävät 38. leveys-puolelleen,
niin Yhdysvaltain valtiosihteeri Acheson >
lausui silloin, että 38. leveyspiiri on Yhdysvaltainkin mielestä sopiva
puskurialue. Sen jälkeen on Yhdysvaltain vaatimuksia lisätty, järjes-selkkauksia
puolueettomuusalueella ja taas lisätty välirauha-sopimuksen
"hintaa" ilmeisesti siinä mielessä, kuten eräs vaikutus­valtainen
; yhdysvaltalainen lehiti lausui, etteivät korealaiset ja kiina-vapaaehtoiset
mitenkään voisi niitä vaatimuksia hyväksyä,
sota jatkuisi yhdysvaltalaisten kuoleniankauppiaiden rikastutta-hyväksi.
Tulee pakostakin mieleen, että onko yhdysvaltalais­ten
"kauhujuttu" yksi uusi "hinnankorotus" välirauhasopimuksen
välttämisen mielessä. ,/:,,':'
Munsanista, Koriasta viime keskiviikkona lähetetyssä AP:n
uutistiedossa korostetaan, ikäänkuin tahdottaisiin luoda maaperää
välirauhaneuvottelujen lopullista karille ajamista varten, erikoisesti
sitä, että "tunteet leimahtelivat korkealla" tiistaina puskurialueen
"'kys3rmyksestä keskusteltaessa. Tässä samas-a «ulistiedossa kerro-taan:
' "Tiistain kokouksen jälkeen Y K : n päällystön julkaisemassa tie­donannossa
sanottiin, ettei ole paljoakaan epäilyä siitä, etteivätkö
punaiset halua ampumisen lopettamista heti kun on sovittu puskuri-a
l u l t a . Tässä tiedonannossa sanottiin, että tämä kommunistien
kanta on miltei aikaisemman kantansa tuomitsemista siitä, että tais­telu
jatkuu välirauhaneuvottelujen ajan."
A P : n uutistiedon mukaan, korealaiset ja kiinalaiset vapaaehtoi-s
haluavat hetikohtaista taistelujen lopettamista kun on päästy
lvIi'(v;j'i'ii'C s(^imukseen puskurialueen paikasta, minkä sOhteeu korealaiset ja
WiMäilMMM-k^^'^t'J^^ ovat sivumennen sanoen tehneet useita
myönnytyksrä. Mutta lainatkaamme .\P:n uutistietoa välittömästi
yllämainitun jälkeen:
SE H U M M A N L I HA
; M i k s i emme lähetä hevosia Yhdys­v
a l t o i h i n j a syö itse naudanlihaamme
sen sijaan 'kuin menettelemme ipäin-vastoln?
— T h e U k r a i n i a n C a n a d i a n .
K U K A VIELÄ M U I S T A A?
T A I U S K A L T A A M U I S T A A ? :
Mitä "on tapahtunut k a i k i l l e n i i l le
m a i n i o i l l e tavaroille, j o i t a meille l u ­v
a t t i i n h e t i sodan päätyttyä? Viilaa,
mikä ei kutistu, näkösilmäovia,
juoksemattomia" nyjoneja, vaatteita
Jotka eivät rypisty sateessakaan j a
kestävä r a u h a . — M a r y Lowrey Ross,
Saturday Night, Toronto. . . ,
J A ? ^ K I E N " M A A I L M A " .
J o n a k i n päivänä m e lakkaamme p u ­humasta
maailmanoiestaruusikilpai-l
u i s t a {World Sei^esV^^Uoin kuin
todellisuudessa o n ratkaistiavana' mikä
o n Y h d y s v a l t a i n paras - j o i i k k u e .—
I B e r t Whyte, Pacific Tribune, V a n ­couver.
•' •
SYY J A sEuititii^';'^'.
Meidän täytyy luopUä'.'siitä lapsel­l
i s e s ta ajatuksesta, että i h m i s k u n n an
j a pysyvän r a u h a n välillä o n ainoas­t
a a n venäläisiä. Jos m a a i l m a n kaitoki
venäläiset -hjrväntahtoisesti kuolisivat
tänä i l t a n a Ja-jos k a i k k i (kommunistit
olisivat n i i n ystävällisiä, että k u o l i s i ­vat
hUönienna puolisen aikaan, n i in
m a a i l m a n vallanktonous täsa-arvoi-suuden
puolesta ei- pysähtyisi siihen.
K u r j u u s , e&ä&ommunlsmi,;on meidän,
yhden maailmamme. penisprobleemi.
— S t r i n s f e l l ow B a r , W o r l d Govern­ment
F o u n d a t i o n i n presidentti.
:••'•'"<'[' — " '/ ' ' /" .' t iviisf—i'
Opettajat saaneet
palkankorotuksen
Quebecissä
Three Rivers, Que. — National
Syndicate of W o m e n Teachers, joka
edustaa 107 naisopettajaa, i l m o i t t i v i i ­me
l a u a n t a i n a , että se ori a l l e k i r j o i t ­tanut
sopimuksen J o n i a mukaan
naisopettajien p a l k k a nostetaan $200
vuodessa.
Uuden j)alkkasopimuksen mukaan
opettajien p a l k k a tulee tästä lähtien
olemaan ,400 : s t a $2,200 vuodessa.
U u s i sopimus päättyy kesäiuun 30
pnä 1953. ~-
Työaseet alas vapauksienne puolustamiseksi
marraskuun 22 pnä — äänestyspäivänä
A. A . MacLeod, rauhanpuolustaja j a
kyvykäs työväenmies o n uadelleen. eh -
dokkaana Bellwcodsiri vaalipiirissä,
Torontossa.
Suuri rauhanjuhla
Massey H^IUlIa
Toronto. — Suuri * r a o b a n j u h l a ,
j o n k a keskeisenä iunnnsläiiseena
on "Vähentäkäämme-' aseistamista
j a lisätkäämme ' Itaupankäytitiä",
pidetään täkiiläisellä Massey H a l ­l
i l l a sunnuntaina, j o u l u k u u n 9 pnä.
•:';keUo 8.30 i l l a l l a . " ,V'.' ,:'•:>'•'.
Tilais-judessä puhuu aseistuksen
vähentämisestä j a kaupankäynnin
lisäämisestä C a n a d a n R a n h a n k p n -
gressin puheenjohtaja t r i James G .
Endicbtt. ...•Tr^,,.',
.Tolsenä ^luhujana e s i i n t y y Maa--
i l m a n Rauhanneuvoston Wienin
kokouksesta j u i i r l palannut Bruce.
Mickleburgh. ^
Sen lisäksi tässä tilaisundesisa
" o n myös hyvä m u s i k a a l i n e n ohjel-ma..:.
'
" T u o k a a ystä v a n n e k i n tähän
j : j h l a a n " mistä muodostuu r a u -
lianedustajain Ottawan matlfin
läksiäistilaisuus!
Ön tehty yrityksiä estää teidät
käyttämästä äänioikeuttanne m a r r a s,
k u u n 22 päivän vaaleissa. Parlament-t
a a r i s e n d e m o k r a t i a n perusperiaate ön
äänioikeus. Emme usko että O n t a ­r
i o n v a a l i l a i n l a a t i j o i d en tarkoitukse­na
o l i s i o l l u t tehdä.kansalaisille v a i ­keammaksi
äänioikeuden käyttämi­nen.
K u i t e n k i n , O n t a r i o n v a a l i l a in
n y k y i n e n tulkitseminen • merkitsee
käytännössä kymmenien tuhansien"
sesonkityöläisten, rakennustyöläisten
j a muiden estämistä käyttämästä ää­n
i o i k e u t t a a n marraskuun 22 päivän
v a a l e i s s a . •
11 junahiätkusti|jaa
kuoli Britanniassa
viime vuonna
Lontoo. — Rautatiekomissioni i l ­m
o i t t i täällä v i i m e maanantaina, että
v i i m e vuoden aikana kuoli 11 j u n a ­matkustajaa
rautatieorine;ttomuuksis-sä,
eli y k s i matkustaja ikutaikin 147,-
OOO.OCO m a t k u s t a j a a k o h t i.
K a i k k i a a n tapahtui 1,156 j u n a o n ­nettomuutta
viime vuoden aikana,
joissa sai surmansa 40 henkilöä, j o i s ­t
a suurin osa o l i rautätietyöläisiä,
TYÖNANTAJA E I V O I KIELTÄÄ
T E I L T Ä T A R V I T S E M A A N N E A I K AA
Jos . te olette B r i t a n n i a n a l a m a i n en
syntymän t a i k a n s a l l i s t i u n i s e n k a u t t a
j a täyttänyt 21 vuotta, o n teillä oikeus
äänestää O n t a r i o n maakuntavaaleissa,
edellyttäen että olette asunut O n t a ­riossa
- y h d e n vuoden t a i k a u e m m in
marraskuun 22 päivään mennessä.
P a i k k a missä ybitte äänestää on se
mikä o l i a s u i n p a i k k a n n e l o k a k u u n 6
p M l S s i i j o l l o i n y l e i n e n vaalij^^^
a n n e t t i i n . Jös te o l i t t e s l U o i n : känni,
pällä, n i i n todennäköisesti olette l u ­e
t t e l o i tu siellä. Jos te ette ole äänes­tysluettelossa
kämpällä m u t t a pitäisit­te
olla. voitte te k u i t e n k i n äanes|ää
h a n k k i m a l l a j o n k u n lup^tteloon m e r k i ­t
y n v a l a l l a a n / v a k u u t t a m a a n teidän
olevan oikeutetun äänestämään. Käm-ipiim
missä ei _>3le v a l m i s ta
'Jäin luetteloja; (kuten A b i t l b i n ' " käÄi.
pillä Reganissa Ja O n t a r i o Paper C o rn
kämpillä Hemlossa; sekä H e r o n Bays
sa) yhtiön Superintendent, työnjoh­t
a j a t a i kirjanpitänjä ori v e l v o l l i n en
todistamaan puolestanne Mutta j os
te Olette äänestysluettelossa k a u p u n ­gissa
o n teidän tultava k a u p u n k i in
äänestämään.
J O S O N T A R P E E L L I S T A T U L K AA
K A U P U N K I I N ÄÄNESTÄMÄÄN
M A R R A S K U U N 22 P Ä I V Ä NÄ
Mitä o n tehtävä? ^ ; ^
Nyt en e n s i k s i otettava selväksi m i s ­sä
teidän tulee äänestää m a r r a s k u un
22 pnä. J o s teidän nimeänrie ei ole
äänestäjäin luettelossa mutta olette
äänioikeutettu n i i n o t t a k a a ' yhteys
äänestysyirkäilijäin, ehdokkaiden t a i
j o n k u n henkilön kanssa, j o k a voi. t e i l ­l
e neuvoa k u i n k a voitte t u l l a otetuksi
luetteloon. Äänestäkää v a r m a s t i . O t ­t
a k a a riittävästi vapaa a i l i a a työstä!
Pitäkää äänestyspäivä juhlapäivänä!
; Canadan'Metsä työläisten Uniö
M. Leclerc, ' ' Bruce Magnuson,
y:'--pres.;;:.-:.;-:.V:\*'f..'^
f f
nostettu
P u o l a n G d y n i a n satamassa o n äs­kettäin
saa(;ettu päätökseen vertais­t
a a n i i a k e v a työ. sillä G d y n i a n s i ­sääntuloväylään
upotettu suuri sak­s
a l a i n e n täistelulaiva Gneisenau on
äskettäin nostettu, piinalle. Hitle­r
i n joukot s u l k i v a t sataman v. 1945
u p o t t a m a l l a väylään Gneisenaun a m ­p
u m a l l a v?seri; vasempaan kylkeen 6
t o r p e e d b a . ^ ^ - f i
- A l u k s i ei u p o t e t u n jättiläisen nos­t
a m i s t a ajateltu l a i n k a a n . Tanska­laiset,
j o i l l a on 150 vuoden koke-.
mukset laivojen nostamisessa s e l i t t i ­vät,
että' iäisteiulaivän nostaminen.
on mahdoton j a että .jos nostamis-r
i s k i i n ryhdyttäisiin, n i i n , kestäisi nos-totyöt
a i n a k i n 5 v u o t t a . • • \
H u h t i k u u n . 2 pnä saapui kuitisnkin
p a i k a l l e yerstaslaiva j a työt " G n e i.
s e n a u n " nostamiseksi a l o i t e t t i i n . V a s ­tukset
o l i v a t ; suuret, mutta ne v o i ­t
e t t i i n . Torpecdojen repimä 40 met­r
i n p i t u i n e n vuotoaukko tukittiin
rautalevjöllä ija b e t o n i l l a Ja serf j ä l -
keen tpUhdistettiin y l i 200 \metriä
pitkä laivanrunko liejusta j a sadat
l a i v a n «kylkiaiiköt s u l j e t t i i n . :'-
H y l y n keula o l i k a i v a u t u n u t s y ­välle
pohjahiekkaan j a j u u r i tällä
k o h d a l l a h a v a i t t i i n suuri vuotoauk­ko
p i n t a p a i i s s a r i s s a . J o k a o l i 36 s e n t i -
m e t r i n vahvuinen. Paineilman jä
liejupumippujen a v u l l a kaivoivat s u ­k
e l t a j a t todellisen tunnelin meren
p o h j a a n ryömien vuotoaukoUe. Näin
o n n i s t u t t i i n tekeniään l a i v a arvok­k
a i n e koneistoineen vedenpitäväksi.
•Pitkän uurastuksen jälkeen nousi
taistelulaivaai ^hylky merenpohjasta
ja työ t e k i puolalaisten nostotyön
M u u a a i r a n b a n e t t i p e n j s t i i a^
A v u l i a s n a a p u r i kafesoi «iCTanM*
voUinen neuvoinaan hfijaäalkuttt
— K a n a l a n n e o n muuten kiero s
t a teUlä o n kymnjcnenlnikkca lä •
y k s i karia.
Tiedän sen. " E n hhliia että'
n a n i nuoruus muodostuu 'yhtä y
t o i k k o i i e k s i k u i n cmani, vastasin
. TAISI OLLA NIIN '
; 4-yuotias Eeya tuli sisälle, paj.
k u u l u i .hänen leikkitoverinsä tk
k o v a k i l j u n t a . • X i U r : k y s y i : ? i . | ii
L i i s a l l e o n tapahtunut? OnkoI
langennut tai likistänyt sonng
oven väliin v a i m i k s i häri itkee?
. E e v a : — H ä n taisi likistää«omii
minun- hampaittenl väliin. « <fe
ÖLJYDIPLOMATIAA
. Eräältö dipioriiaatUta k y s n t i i na
si, iärieri TOaansa valmistuu sotal
: — T i e t e n k i n -öljyn yucksi.
M i h i n te tarvitsette sellaisetnu
j-ät öljyä? .. ^'.^.^ .:v
f- — Mikä :tyh&ä'kysymys. / liinana
jyähän me e i kyetä sotimaan. .
J . B . Salsberg, t u n n e t t u työväenmies
j a rauhanpuolustajain asiaa hofjä­mättä
edistiivä ehdokas St. Andrews
vaalipiirissä Torontossa.
saanti
läiiä viiohha
Ottawa. — K a l a ^ t u s d e p a r t m e n t t l i l ­m
o i t t i t i i s t a i n a , että A t l a n t i n r a n n i ­k
o l l a Newfoundlandiri j a . Läbradorin
lähistöllä saatiin kuluvana • vuorina
280,134 hyljettä. Lausunnossa sanot­tiin,
että Saalis on p a r e m p i k u i r i mitä
se on o l l u t pitikään a i k a a n.
H y i k e e n p y y n t i l a i v a t jättivät N e w -
f o u n d l a n d i i n 180,164 hyljettä J a N o va
S c o t i a n r a n n i k k o s a t a m i i n n o i n 100,-
. 0 0 0 ; • -' '^.;'^•>• -i-r-.;;---^
•Hylkeitä pyydetään n i i d e n <hyyän
turfkisten j a r a s v a n vuoksi; .Viimeksi
rnainitastä valmistetaan k a l l i i t a öl-jyjä
;;\'^-.v::V\. .r"-''./-/
S a m o i l l a a l u e i l l a o l i 17 n o r j a l a i s ta
hj'lke3npyyntilaivaa jä n i i d e n saalis
a r v i o i d a a n 120.030 hylkeeksi. >
s u o r i t t a j a i n nimen kuuluisaksi k a u t ­t
a m a a i l m a n o l i l o p p u u n suoritettu.
P u o l a n r a u h a n t a l o u l t a varten saa­daan
hylystä 400 t o n n i a arvokkaita
värimetalleja, j o i t a k i n t u h a n s i a säh­kömoottoreita,
tuhansia tarkkuusko-j
e i t a j a - l a i t t e i t a . Jotka s u u r i m m a k s i
osaksi ovat edelleenkin käyttökelpoi­sia,
20,000 terästä, j o s t a puolet a r ­vokasta
volframiterästä. Teräs s u l a ­tetaan
uudelleen j a käytetään r a u ­h
a n o m a i s i i n t a r k o i t u k s i i n .
H e l s i n k i . — K o s k a maan voiaias
blCTa väestönsuojelulainsäädärits: (
p e r u i s i n rauhansopimusta edeltäneel
a j a l t a , eikä enää näytä sellaisenaa
kaikis.sa suhteissa^ vastaavan tarko
tustaan, ori sisäasiainministeriö pääi
tänyt esittää komitean asettamlst
täirkistamaan voimassa olevaa väe
lönsuojeiuiainsäädäntöä.
Samasta syystä ori sisäasiaiiiminis
teriö määrännyt lokak. 26 pnä. ett»
viime aikbiriä j u l k i s t a keskustelua syn
riyttänyttä väestönsuojeluhenkilöstöi
v a r a a m i s t a toistaiseksi ole suoritetta
K u t e n muistetaan määräsi ihamtni
äskettäin ryhtymään laajoihin'toi.
m e r i p i t e i s i in 1^ i b t i l a a i l i s t e r i ykgikköjei
muodostamiseksi eräänlaisena *ra].
miustoimenpiteenä' väitettyä väes­tönsuojelua
\arten. Työväen keslrai
dessä' o t e t t i in tieto tästä hankkeesta
vastaan suurella vihamielisyydellä ja
väitettiin, että kysymyksessä on uu­s
i en s o t i l a a l l i s t en järjestöjen muodos­t
a m i n e n lakkautetun suojeluskunnan
t i l a l l e . K a i k e n lisäksi oso^ttiin, että
hanke on Suomen j a Neuvostoliiton
rauhansopimuksen vastainen.
(Hallituksen perääntyniistoimenpi-teen
sanotaan olevan seurauksena
niistä lukuisista vastalauseista, joita
(hanke aiheutti kansan j a työväestön
keskuudessa. Sille kävi samalla ta­voin
k u i n eräälle, toisellekin Kekkosen
h a l l i t u k s e n tempaukselle -r^ nimittäin
v o i n kortille panemiselle — että se
k u o l i ennenkuin se ehti kunnolla syn­tyäkään.
Port Arthurin asukas­luku
nyt 30,741
Ottawa. — P o r t Arthurin kaupun­g
i n väkiluku. Joka oli vuoden 1941
väenlasikim mukaan 24,426 henkeä li­sääntyi
kymmenen vuoden aikana yli
25 prosentilla eli 6,315 hengellä, ol­l
e n v i i m e kesäkuussa toimitetun "A-enlaskun
mukaan 30.741, Ilmoittaa ti­l
a s t o l l i n e n toimisto täällä. ' ?
"Liittolaiset inttävät, että kaikki muut tärkeät seikat ratkaistaan
ja välirauha allekirjoitetaan, ennenkuin taistelut lopetetaan. Y K : n
tiedoriannossa viitataan, että punaiset vapautuisivat sotilaallisesta
'painostukseita, jos taistehit lopetetaan ennenkuin on sovittu kaikista
välirauhakysymyksistä."
Tässä on käytännöllinen esimerkki siitä "voiman kautta rau­haan"
diplomatiasta, josta on viimeaikoina niin kauniita sanoja pu­huttu,
mutta mikä ei voi johtaa muuhun kuin sotatoimien laajenta-.
misecn ja lopuksi kolmanteen maailmansotaan, ellei siitä aikoinaan
luovuta. '•Sotilaallisen painostuksen avulla neuvottelu" ei ole mitään
"neuvottelua" vaan vehkeilyä sotatoimien jatkamiseksi ja laajenta­miseksi,
mitä yhdysvaltalaiset asetehtailijat ymmärrettävistä syistä
haluavat, mutta mitä kaikki tavalliset ihmiset yhtä hyvin käsitettä­villä
perusteilla kammoavat. .Lainatkaamme vielä .«tf*: n torstaista
uutistietoa tästä samasta kysymyksestä. Siinä kerrotaan:
"Peruskysymyksenä (keskiviikkopäivän neuvotteluissa) oli tä­mä:
"Pitäisikö taistelut lopettaa maalla, merellä ja ilmassa nyt, tai
pitäisikö ensin päästä sopimukseen sotavankien vaihtamisesta ja muis­ta
työjärjestysasioista, Liittolaiset katsovat, että kaikenlaisten sota­toimien
hetikbhtainen lopettaminen olisi ennenaikaista . .
Sotatoimien-.^ope\täminen olisi vieläkin "ennenaikaista"! Sitten-kin
vaikka yhdysvaltalaisten menetykset virallistenkin raporttiensa
mukaan on 100,000 miestä ja korealaisten menetykset nousevat pit­kästi
toiselle miljoonalle! \
Yhdysvaltalaisten kuoleniankauppiaiden mielestä oli sotatoimien
lopettaminen ennenaikaista viime kesänä, jolloin kenraali Van Fleet
uhosi, että aseilla saadaan muka nopeampi ja parempi ratkaisu kuin
neuvottelupöydän ääressä. Sen jälkeen seurasi sitten Y K : n "syys-hyökkäys",
mikä ci ole "tuottanut" mitään muuta kuin lisää kaatu­neita
ja haavoittuneita molemmilla puolin — ja joitakin satoja mil-joonia<
»dolIareita lisää voittoja Yhdysvaltain sotatarvetehtailijoille.
Xäille "ennenaikaista" rauhaa pelkäänlle sodanlietrojille on sa­nottava:
Riittää joi Lopettakaa mieletön sqflankäynti Koreassa,
huolehtimalla siitä, että kaikki ulkomaalaiset sotajoukot poistetaan
siitä onnettomasta maasta (molemmilta puolin 38. leveyspiiriä) ja
että korealaiset saavat itse demokraattisella tavalla .päättää oman
maansa asioista. "
< Meillä o n täällä O r i t a r i b n m a a k u n ­nassa
p a r h a i l l a a n 'käynnissä vaali­t
a i s t e l u , jossa on eräänä tärkeänä
kysymyksenä vapaan sairaalahuollon,
varaaminen maakunnan: - a s u k k a i l l a .
Kysymj-Ccsessä e i ole terveydenhoidon
o t t a m i n e n m a a k u n n a n käsiin k a i k e s ­s
a laajuudessaan vaan ainoastaan
s a i r a a l a h o i t o o n näihderi samaan t a ­p
a a n k u i n o n t a p a h t u n u t B r i t i s i i C o -
lumblassa i ja iSaskatcihewanissä. K o n ­s
e r v a t i i v i n e n h a l l i t u s p u o l u e vastustaa
ehdotusta«illä perusteella, että m a a ­kunnassa
el o l e tarpeeksi s a i r a a l a -
l i l o j a sitä ivarten. Ilmeisestikin siinä
väitteessä o n perää sillä sacnanlalnen
t i l a n n e vallitsee tiedettävästi koko
Canadassa Ja yleensä k a l k i s s a k a p i ­t
a l i s t i s i s s a maiss^. Konservatiivit
pelkäävät, että/rikkaUie el Jäisi: t a r -
pedcsl s a i r a a l a t i l o j a jos vähiin t i l o i -
<hla s i j o i t e t t a i s i in (köyhiä m a a k u n n an
k u s t a n n u k s e l l a — t a i o l k ^ t a a n työ­tätekevän
k a n s a n kustannuksella'sillä
k a i k e n irikkauden lähde o n työ, eikä
mikään m u u . . L u o n n o l l i s e s t i k a a n e l
meillä ole. mitään onoista, reformia
vastaan, eikä sitä tietenkään v a s t u s ta
•leukaan ajatteleva ihminen.
• M u t t a tämä vapaa sairaalahoito
saattoi meidät ajattelemaan. Asia on
nähikääs sit«n, että tämä ajatus esi­t
e t t i i n Canadan parlamentissa Jb
vuonna 1910. S e n jälkeen ovat k o n ­s
e r v a t i i v i t 'ja l i b e r a a l i t olleet vuoron
perään l U t t o v a l t l o n j a O n t a r i o n m a a ­k
u n n a n hallitiäcslssa, mutta mitään
el ole: t e h t y asian edistämiseksi. S e n
jälkeen t a p a h t u i Venäjällä suuri so­s
i a l i s t i n e n L o k a k u u n Valfenkumbus
vuonna 1917, j o n k a ensimmäisinä
tebtäyinä o l i k o k o terveydenhoidon
bttammen, yihteiskimnan ihaltuun..
Siellä ;el o l l u t kysyriiyksessä alnbas-taan'
s a i r a a l a h o i t o vajan k a i k k i mikä
k u u l u u terveydenlibidon a l a a n Ja s a -
riiaan t a p a i n m e n e t e l t i i n k a i k k i i n m u i
h l t i k l r i yhtieiskuririallisen fauolloA a l o i -
M n nähden. Siellä o n i k a i k k i " t e r ­veydenhoito
mak^ alusta lop­p
u u n saakka", k u t e n tuomiorovasti
t r i Hewlett Johnson sanoo mainiossa
kirjassaan''Söviei;SuÄcess". Samaan
a i k a a n kUriÖritaribssä, Canadassa j a
m u i s s a k a p i t a i i s t l s i s s a riiaissä r i i d e l ­lään
siltä missä' määrin, joskb l a i n ­k
a a n , terveydenhoito pitäisi yhteis­k
u n n a l l i s t a a , ipararirietaan Neuvosto­l
i i t o s s a y h t e i s k u n n a l l i s t a terveyden­h
u o l t o a päivä päivältä m i l t e i a u t o ­maattisesti,
sikäli k u i n m a a n talous
jä muut edellytykset sen s a l l i v a t ;
Nämä yksinkertaiset tosiasiat t o ­d
i s t a v a t v a r s i n kouraantuntuvaUa t a ­v
a l l a sosialismin paremmuuden k a p i ­t
a l i s m i i n verrättima. J a j u u r i siitä
syystä, s o s l a l i a r i l n paremmuuden t a ­k
i a , k a p i t a l l s t i r i e n m a a i l m a on v a l ­mistumassa
pyhään sotaan s o s i a l i s t i s ­t
a maaUmaa vastaan. K a p i t a l i s t i n en
sanomajeiidistö 61 yritäkään todistaa,
että eslml sosialistinen terveyshuolto.
oUsf Neiivpstollltossa buonompl k u in
k a p i t a l i s t i s i s s a maissa.: E i s i n n e päin­kään.
Sillä sitä, o n m a h d o t o n todis­taa
s i l l i i läaikärltkiri saattaisivat nous­t
a sitä puolustamaan, koska sosialis­t
i n e n t e r v e y ^ u o l t o o n parempi k u in
ikapitallstlnen, ^
M u t t a k a p i t a l i s t i n e n sanomalehdls-.
tö h u u t a a ' ^ V a r i , että neuvostoihmi­set
eivät ole v a p a l t f v a a n samaiste­t
u n vallan^ ikeesSä. J a meidän pitää
myöntää, että Neuvostoliitossa rajoi­tettaan
t o d e l l a k i n ' i h m i s e n vapauksia,
mm, seuraavaan t a p a a n : .
1) Neuvostoihmisillä ei o le v a p a u t ­t
a j a o i k e u t t a s a i r a s t a a ilman.sai(räan-hoitoa.
HeDlä. ei ole o i k e u t t a eikä
voipautta ikuoUa sairauteensa rahan
puutteeri t a k i a samaan a & a a n : k u n
r i k k a a t saavat parannuksen. Siellä
h a r j o i t e t a a n 'Vakköa Jä väkivaltaa".
E l l e i sairas h a l u a menriä s a i r a a l a an
viedään hänet puoliväkisin p a r a r i n e t -
t a v a k s i . . Täällä sitä v a s t o i n (köyhällä
ei tahdo o l l a m a h d o l l i s u u k s i a päästä
s a i r a a l a a n sillä r i k k a i d e n k i n .täytyy
monta ikertaa odottaa kuri e i o le t a r ­peeksi
säiraiala t i l o j a t a i mennä m u i l le
p a i k k a k u n n i l l e , mikäli niideri s a i r a a ­loina
- s a t t u u olemaan t i l a a . S e l l a i s ta
o n tapahtunut mm. tässä' meidän
ihanassa S u d b u r y n käupungissamme-
•kln, mikäli paikalliseen p o r y a r i e n s a -
hcmalehteeri, v o i d a a n luottaa.
2) Jos perheen toimeentulon a n -
Täällä o n köyhällä "vapaus, ja oi­k
e u s " k u o l l a sairauteensa köyhyjdesU
ijohtuvari hoidon puutteen takia, mut­t
a Neuvostoliitossa vallitsee sellainen
".pakko Ja .väkivalta" . mikä sitä ei
sälli.--^i;- .
K a i k e n tämän luulisi riittävän to­distamaan
k a i k i l l e ajatteleville ihai-s
i l l e sosialismin paremmuuden: kapi-t
a l l s m i i r i verrattuna. Me emme tie­tenkään
tarkoita tässä rikkaita vaan
t a v a l l i s t a Jokapäiyäistä kansaa, joka
elää suurin piirtein jokapäiväisillä
a n s i o i l l a a n .tai väihäisillä säästöillään.
R i k k a a t h a n Ja /heidän talutusnuoras­s
a a n kulkevat puolustavat kapitalis­m
i a k o s k a h e u ^ o v a t sen olevan teille
eduUiseoiiman Järjestelmän sillä s«
perustuu kansan työn riistäniiseöJ
y k s i t y i s t en kapitalistien j a keinotteli­j
o i d e n hyväksi.
K u n tarkastelemme nyt käynnissä
olevaa vaalitaistelua tässä maalcB-s
a i t s i j a joutuu- s a i r a a l a a n J a pertie nassa n i i n pakostakin pistää silmääm-vaiUe
toimeentulon edellytyksiä pitää riie se, että s i i n i on kysyinyksesa
y h t e i s k u n t a N : l i i t o s s a " p a k o l l a " h u o ­l
e n " perheen toiriieentulostä. Per­heellä
on nimittäin s i i h e n oikeus, eikä
avustusta t a r v i t s e -kerjätä k a i k e n l a a ­t
u i s i l t a a y u s t u s v i r k a i l l j o i l t a vaivai­sen
köyhänävun saamista v a r t e n , j o ta
annetaan,' s i t t e n niin vähän t u in
s u i n k i n mahdollista, Neuvostoliitos­sa
vallitsee tässä suhteessa perustus­laissa
määritelty " p a k k o Ja väkival­t
a " , mikä määrittelee kalkUle v a l t i on
k a n s a l a i s i l l e samanlaiset oikeudet
Täällä sitä v a s t o i n o n " o i k e u s J a v a ­p
a u s " Jättää perhe m i t e n k u r j i i n olo­s
u h t e i s i in tahansa perheen h u o l e h t i ­j
a n sairauden johdosta.
Samaan tapaan voitaisiin, puhua
m u i h i n k i n Neuvostoliiton y h t e i s k u n ­n
a l l i s e n huollo n a l o i h i n nähden sillä
n i i d e n k i n suhteen vallitsee s a m a n l a i ­set
perustuslaissa määritellyt oikeu­det
k a i k k i i n ' m a a n k a n s a l a i s i i r i näh­den,
olivatka he v a r a k k a a m p i a t a i
Cvöyhemplä. TCällä vallitsee rahan
" p a k k o Ja v i i k l v a l t a " , m u t t a siellä e l
s e l l a i s t a tunneta.
m i t e n vähäisiä parannuksia voitj-s
l l n kansalle antaa j a pitää sejj7-
tyväisenä siihen vapaan yksityisynt-teUäisyyden
•järjestelmään mikä val­l
i t s e e kapitalistisessa, raaailmasö-
TTäällfi rUdeliään sairaalahuollon E-saksi
esimerkiksi sUtä miten vm
v o i t a i s i i n maksaa vanhuudenelätta-tä
n i i l l e kunnlailisUle ihmisiUe, jött»
o v a t . ; rikastuttaneet työUään , , » »
m a a t a j a pysyneet hengissä 70 a»;
vuoteen saakka. Näiden k u n n a l l ^^
j a rehellisten ihmisten pitäisi toui
toimeen 40 d o l l a r i l l a kuukaudessa,J^'
kä o n vähemmän k u i n teolUsuuJy*-
Iäisen keskimääräinen viikkoansa. <
Neuvostoliitossa pidetään vanöois»
J a työkyvyttömistä "««i^i^ä .Moiu
monta kertaa paremmm.v^iö»'-
sitetään asla kunniakysyinj*«^
m u t t a täällä h a r k i t a a n mit^!^
päästäisiin mahdoUisimman vanai*
K a i k e s t a huolijiiatta. m u i s t aa
s a l l i s t u a Vaaleihin ensi t o r s t a t M^
äänestä&ää rauhan puolesta.— * "^
•TerIL .