1967-08-15-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistai, elokuun 15 "p.. — Tuesday, Aug. 15, 1967 VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N O F F I N N I S H C A N A D I A N S ( L I B E R T Y ) EDrrOR: W . E K L U N D V TELEPHONBI Established Nov;^ 8, 1917 ^ MANASERI B. S U K S I O F P I C B ^ V N D E D I T O R I A L 6 7 4 . 4 2 6 4 PubUshed Publishing 66. ilmii . Tuesdays, Thursdays and Saturdays by VapauB MOO-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada. > Mailing address: Box 69. AdltfTtilllng rates u^on appUcation, translatlon freje of charg«. Authorized 4jS secopd clasä mail by the Post Offloe-Peipartinsiit. Ottawa, ; and^ fpp payment of postage In cash CANADIAN LANGUAGE-PRESSf ^ ^ ^ ^ ClUB TILAUSHINNAT: OaiMdaasa: 1 vk: |10.00, 6kk.$S.25 USA:n: 3 kk. 3.00 Suomeen: 1 vk. 111.00,6 kk. $6.76 1 vk. 11.50, 6 kk. 6.25 ^^Likaista karkeistyötä" Viime-^viikolla tuli yllättäen tieto^ että canadalaiset viranomaiset ovat voimiakeincja käyttäen ottaneet yhdysvaltalaisilta kyeekay^ilta pois 12 lääketarvikepakettia, jotka aiot-t i ^ ljäli,e1^tää Canadasta Vietnamiin yhdysvaltaladsteri hyök-hääiäin uhrien ävustamisefksi niin maan etelä- kuitn pohjbis-osp3saki. n.. • : • Tämän tyrmistyttävän tapauksen johdosta Yhdysvaltain kveekarit esittivät syytöksen.että täten menetellessään Canadan viranomaiset suorittavat "likaista karkieistyötä" Wash-ingtonin hyväksi; Tämä syytös saa voimakasta tukea kveekarien esittämästä "ihmettelystä", että miksi heiltä kiellettiin nyt oikeus lähettää Canadan kautta näitä lääketarpeita Vietnamiin kun sellaista kieltoa ei toteutettu viiime jouluna 3.a pääsiäisenä? Vastaus tähäTi on ilmeisesti se, että "VVashing-toxi on kiertänyt tällä välillä peukaloruuveja Ottawassa sillä seurauksella, että sieltä löydettiin joku lakiitekele, naiinkä perusteella voitiin tätä "likaista karkeistyötä" — ja sitä se todella on — suorittaa Yhdysvaltain imperialismin hyväksi. Tosiasia on, että suuruudestaan mahtaileva Yhdysvallat käy julistamatonta sotaa pientä ja takapajuista Vietnamin kansaa vastaan. Tämän julistamattomain sodan johdosta on amerikkalaisilta rauhanpuolustajilta, kveekarit mukaanluettuna, kielletty inhimillinen avunanto sodan uhreille, vanhuksille; naisille ja lapsille, joita joutuu jatkuvasti yhdysvaltalaisten pommituksen ja tulituikisen kohteeksi. _ _ Tässä yhteydessä on lisäksi syytä muistaa, että Geneven sopimus miirakä Yhdysvallat on juhlallisesti allekirjoittanut, oikeuttaa lääke- ja muun avustuksen lähettämisen hätää kärsiville siviileille, huolimatta siitä, missä he ovat. Geneven sopimus ei tee siinä mitään poikkeusta sen paremmin Vietnamin siviilien avustamisen kuin muidenkaan hätääkärsivien suhteen. ••••• Se seikka, että Yhdysvaltain hallitus kieltää tällaisen inhimillisessä tarkoituksessa suoritettavait lääkfeavustusten lähetykset, heijastaa osaltaan sitä hyökkäyspolitiikkaa, mitä USA nyt Kaakkois-Aasiassa suorititaa erikoisesti pientä Viet-naimia vastaan. • Mutta miksi pitäisi Canadan avustaa moista hyökkäys-politiikaa? Viimeviikkoisissa uutistiedoissa kerrottiin yhdysvaltalais-virkailijain olleen vain muutaman jaardin päässä "sivustakatsojina" kun canadalaiset viranomaiset ottivat voimakeinoja käyttäen amerikkalaisilta kveek£Tei'Ita pois nämä lää-kepalketit. Miksi? Jos Yhdysvaltain hallitus ei anna kansalaistensa avustaa oman hyökkäyksensä uhreiksi joutuneita vietnamilaisia, niin tehkööt he itse likaisen työnsä. Miksi pitäisi canadaläisten suorittaa tätä "likaista karkeistyötä'' Washingtonin sotaisten viskaalien naurellessa "sivustakatsojina" partoihinsa? Cänadalla ei ole mitään velvollisuutta toimia AVashing-tonin hyväksi "likaisen karkeistyön tekijänä". Me emme tiedä, toimivatko RCMP;n meihet jonkun laki-tekeleen puitteissa tai aivan kokonaan lakivastaisesti. Varmaa on kuitenkin se, että heidän toimenpiteensä oli läpeensä moraaliton teko, mistä koituu Ganadalle uusi musta silmä ihmiskiunnan enemmistön yleisen mielipiteen edessä. Sen sija.^n että viranomaisemme antavat taktillisen tukensa Yhdysvaltain hyökkäyssodalle Vietnamin kansaa vastaan— ja tästä on loppukädessä kysymys—r meidän velvollisuutemme kansakuntana on tukea Vietnamin kansan avustustyötä ja vaatia Yhdysvaltoja lopettamaan hyökkäysso^ tansa ja tuottamaan asevoimansa pois Vietnamista. JOHNSONILIE YllVatMiilSTA; TllOnM'VOITA JA TYlvKiJÄ' Pulavuosia ^'pahempaa" Kukapa 30-luvun läpäisseistä olisi unhoittanut nämä nälkävuodet? Nekin canadalaiset, jotka olivat silloin vasta lapsia, muistavat paremmin kuinmitään muuta "pulavuosien k<>ettelemukset". Ja kun Yhdysvaltain työministeriön tilastotoimisto tie-doittaa, kuten se menetteli eldkuun 5 päivänä, että New Yorkissa ja Yhdysvaltain muissa suui^kaupungeissa olevien ghettOr alueiden neekeriasulkkaat ovat "yhteiskunnallisten muutosten johdosta huonommassa kuin 30-luvun pulakausitilassa", niin silloin voidaan ymmärtää, miksi neekerien "malja" alkaa siellä olla täynnä. "Etelä on kylvänyt tuulta', sanoi mainitun laitaksen puhemies Herbert Beinstock, "ja pohjois- ja länsimaan kaupungit niittävät nyt rajumyrskyä loppumattoman työttömyyden ja toivottomuuden ansiosta." _^ Minkälaisista "yhteiskunnallisista muutoksista" on sitten kysymys? Mainitun lähteen mukaan Yhdysvalloissa on suurta "si- .säistä siirtolais-liikuntaa" viimeksifculuneitten vuosien aikana, johtuen se visseistä taloudellisista seikoista, NefW Yorkissa ja muissa Pohjoisenkaupungeissa nyt asuvasta joka kahdesta neekeristä on 1 etelävaltioista tullut "siirtolainen". Heitä sanotaan ammattitaidottomiksi maataloustyöläisiksi, joilla ei ole, tai oikeammin joille ei ole hankittu uutta paikkaa maan talouselämässä. Vuodesta 1947 lähtien on maataloustyöpaiiikkojen lukumäärä USA:ssa vähentänyt neljällä miljoonalla, ja viimeisen 3 vuoden aikana on teknillisen kehityksen jdhdosta vähen-. tynyt 700,000 farmityöpaikkaa. Tämän lisäksi on teollisuudessa tapahtunut teknologinen völlattikumous, mikä on vähentänyt ammattitaidottomien ja puoli-ammattitaitoisten työmahdollisuuksia. Kymmenen vuoden aikana väheni tällaisten työpaikkojen lukumäärä yksin-omaam New Yorkin kaupungissa 200 tuhannella. Tämä tarkoittaa, että etelävaltioissa maätailoustyöläiöinä U S A s s a " sattui heiiiS—elokuun vaihteeit^*a kolme tapaJit«inaa r - rotulevjttomuudet eivät kuulu näihin, — jotka panevat miettiinä&i', mitä ta-vjä maailman rikkaimmatei mainosletufisa maassa oikein tapah-iuui AraerUckalalsei» pankkiyhty-niän Ba«kers Trust Gompanyn j u l - kaiisussa VCurrent B^jsiness Pictu-ressa" f nnuf tinttiin, että vuoden en-f immäisellä puoliskolla koettujen takaiskujen jft muiden negatiivisien iuniöiden jälkeen U S A : n talons-lilämä kääntyy vuoden jälkipuoliskolla nousuun. Expansiiviset teki- :.ät USA:n talouselämässä ovat muka tuiiu^vaoti voiml^iynassq. Brut- :öka»Sj:<ntuo1teen arvioidaan nouse^ van kuUivan vuo;dc»i o s a l t a ^ milj a r d i in dollariin, kun sen arvioitiin ensimmäisen' puoliskon mukaan jää-. vän 770 m i l j a r d i in dollariin. J u l - l-iaisTim mukaan paiUat USA:n ta-louselämSssä ovat siis hyvästi pais- • umassa Milte'. samaan aikaan saatettiin iiUkisuuteen USA:n keskuspankki-neuvosion laportti, jonka mukaan USArn kv.lian menetykset olivat kesäkm-fsa 45 miljoonaa dollaria, mikä on suurin menetys kahdek-iraan k-Jiikautecn. Koko alkuvuoden csalta .Tienfjtykset ovat olleet 66 miljoonaa doUai-ia ja kultareservi cli vihne kesäkuun lopussa 13,169 miijtonna dollaria, mikä on alin taso m i t e n vuoden 1938. U S A :n pankkiyhdistys hylkäsi suoralta kädeltä ehdotuksen kullan hinnan nostaniicekfi, mikä käytännössä merkitiisi samaa kuin dollarin devalvointi. Kullan virtaaminen pois U S A ; s t i voidaan estää vain saatta^ maila makoutase tasapainoon, todettiin paidtkiyhdlstylisessä. Tähän liittyi niyös tieto, että USArn ulkomaankaupan vientiylijäämä on voimakkaasti supistumassa viime vuoteen verrattuna. Kolm.mtcna presidentti Johnson esitti Vcathr.uksen, jonka mukaan ll-osainen kuvadma Taylorin maikasta Moskova, (KU — Kiuru), — Pravdan t unnetuin kansainvälisten asiain kommentaattori Juri Zhukov arvioi lehdessä äskettäin pitkäiin kenraalien Maxwel Taylorin ja Clark CliffordinKaak-kois- Aasian matkaa, jonka bän on pukenut Il-osaisen- kuvaelman muotoon. Loppu on IIollywoodln tapaan onnellinen: vanha kenraali ei saa liittolaismaista lisäjoukkoja Vietnamiin ja Lyndon Johnson ilmoittaa, että USA lähettää 4S-50,000 miestä, minkä jälkeen amerikkalaisien määrä Vietnamissa nousee 525,000:een, ja sodan i-ahoittamiseksi korotetaan tuloveroa 10 prosentilla. Zhukovin mukaan Taylor, joka t n entinen USA:n Saigonin !ähet-liläSi s r vaivoin Kyitä lupauksen, (ttä EteJä-Vietnam lisää omaa miesvahvuuttaan 69,000:lla kun USA:st.i tulevat kaikki tarpeelliset varu-JtuHset. Pentagonin laskelmien :nukaan kuUenkin joka neljäs ete-lävicin. imiilainen: karkaa rintamalta. Thaimaan johtajat taas kioltäy-lyiväl lähettämästä Vietnamiin yhtään miestä yli sen 2,500: n, joka oli jo aikoja sitten luvattu. Filippiinoillä sekä presidentti että ulkoministeri olivat koko ajan varattuia j a Taylor sai tyytyä l u kemaan sanomalehdistä, että hallituksen jyrkkä kieltäytyminen lisäämästä joul±oja Etelä-Vietnamissa on saanut filippiiniläisten täyden hyväksymisea Australitissa kenraalit otettiin vastaan poikkeuksellisen rakastet-tava. sti, mutta heidän anneltiin ymmäitää että kukaan australialainen e l halua kuolla ennen aiko-jaan. Amerikkalaiset sotilaat voivat kyllä tjilla viettämään viiden päivän loman Sidncyn rannoille, muitta. Uuden Seelannin neuvottelujen uikaria neljäsataa mielenosoittajaa kuusi ikkunan alla "lähettäkää poikamme takaisin Vietnamista" ja Uuden Seelannin johtajat vain nyö- Kyttiväc pöätään Taylorin toivomuksille mutta lupauksia ei tullut. Söuliosa eli Taylorin tuloon ihen-iiessä ehditty unohtaa kenraalin rooli Korean sodan sankarina ja Btelä-Koreqn presidentti --saattoi vain todeta, ettei Etelä-Korea voi lähettää Vietnamiin lisää sotavoimia. • ,, • .. , N i i n päättyi kenraali Taylorin matka .. « f maan bu^j^^i^ ta^poinot^mis^kst yhtiöveioa ön korotettava Uanneh- Uva&ti viime heinäkuun 1. päivästä ajkaen 10 prosentilla ensi lokakuun 1. päivästä lukien. Tämä o l i todeiliiiin shokki. liike-lämä torjui jyrkästi Joimsomin vaa-timat vero- • en korot^isesitykset. Budjetti on saatava tasapainoon "muita |neno-t a " supistan-ailJa. Tämä "muita me-r o j a " koskeva' suipöistamisyaatimus ei suinkaan tarkoitti^nut USA:n Vieifihaniin sotalaskuija tai yleensä .^otilasnvenoja, vaan sosiaalimenoja. Kun preyidentti Johnson nipesi ?.iajeniama!i.i Vietnamin sotaa, j u listi Tiäii hallituskumppaneineen, että U S A : n talous on niin voimakas, että se voi tuottaa sekä voita ja lykiiejä. yhtä aikaa elintason-nousun, budjetin j a maan iriaksu- {ase'in millään tavaJla häiriintymättä. On totta, että vuoden 1965 p^oli-väliin i'sti Vietnamin sodan rahoitus voitiin hoitaa ilman sanottavia !isäpon»,'Lstuksa. Talouden tasainen kasvu toi yhä enemmän verotuloja. Mutta kun Johnson rupesi laajen-lamaan Vietnamin sotaa, nousi va-i- usteiden kysyntä niin voimakkaas-tii ett'- se rupesi rasittamaan USArn niviilitalouttakin. Luonnolli-iesti sutatafviketeollisuudcn valtava pai.sumi'ien syöksi liikkeelle rahaa, mi'tta ci oiliut kuitenkaan riit-iävästi katetta, kun merkittävä osa teollisuustuotannosta upposi tuloa tuottar/Kttomiin tarkoituksiin. Victmmin vaalimat sotalaskut ylik"lumensival tosin suhdanteita, mutta i5mä aiheutti puolestaan In-fkiatjopr in?,Ua. Tämän keskellä U S A : n talous on juuri tällä hetkellä. Presi.denlU Johnson teki jokin aika ^•ilten päätöksen, jonka mukiiaA Vi^j^innmiin lähetetään lisää cimonkl:ala'3ia joukkoja 45,000— 50,000 mie-slä, j a ne vaativat 2 m i l - jardira dollai-ia. Kuhaan sotilasiisian- Umt'ja ei edes Pentagonissa (USA;n so:.'.voimicn pääesikunnas- .fa), u:«ko, eUä tämä toisi lähemmäksi USA;n voiton Vietnamin sö-dassa. Meno:.Fa olevan varainhoitovuoden (1967—1968) vajauksen ;.irvioi- Jiin vucden alussa jäävän "vain" 8 m i i j a i d i in dollariin, mutta jo nyt ollaan .-elvilJä» että Vietnamin so- «•ian lapjontamisen johdosta vajaus nousee noin 30 miljardiin dollariin. 'Iätä el yk^•in verojen korotuksilla (ikä edes ?osiaalimcnojen supistamisella peitetä, Päinvastoin on odo- ;ettavis!-a, että Johnsonin on an- :iettava myöhemmin uusia verojen Korolus'sityksiä. U S A : n hallitus on oman sotapropagandansa, uhri; Totuutta on ylitetty salata amerikkalaiselta yle'£ÖUä. Mutta se on tulossa . ;'iäkyviin. Äsken suoritettu palliip-aitkimus antoi tuloksen, jonka niuk;>.an b2 % eli ehdoton enemmistö amtirikka laisista vastustaa Vietnan^in i;otaa. • Koskahan USA:n hallitus järkiintyy myöntämään että Johnson ir voita- ja tykkejä-politiikka on ajjiutumassa umpikujaan. — Kras. haflpVSAii T<)fj|o. — Hlrosl^man tulta Jetefaäii i^iden :|JSÄ:n kaupttiq. ^e)^ kaduilla. Vofmlfftaakfieijp Vietnamin sodan vastaista liikettä Yhdysvaltojen raqbanptfOlDTs-tajat ovat päättäneet järjesfiiit maraton;|uoksun San Franciscosta W£uslilng'tonlini Juoksijat kantavat mukanaan soihtua, joka on sytytetty Hiroshimassa atomipommin uhreille pystytetyn mff^stomerkip jfiurellsf paiav^ta Ikuisesta lie. . Eräs mlelenosoitusjuoksun Järjestäjistä Richard Elmoore matkusti vi|ine viikolla Hir4^sh|- maan sytyttfiäkseen soihdun. H i . roshin^as^ soihtu-kuljetetaan lentokoneella San Franci8coon« niistä elokuun 27. päivänä 18 amerikkalaista juoksijaa aloittavat matkan- "sa kohti USA:n pääkaupunkia. kansa, seura^ isuAir^lla imelenkii^^ fiPlla ja läRlipimSliii pxyfp^PQlla niiden tyttiriensfi ja poikieiiisä kohtaloita, jotka jätettyään synnyn-maansa ovat miuittaneet tänne Amerikkaan. Canada oa eräs niistät maista, jotka ovat houikutelleet joukoittain suomalaisia siirtolaisia; Varsinkin tämän vuosisadan alussa ja välittömästi toisen maajlroanso- ^a|i jälkeen oy^t /tuh^net siioinar laisei muiiltanjejet Cariadaaii, tähän laajaan, suuxträ mahdollisuuksien ja valtavien mittasuihteiden maahan. Suomessa.olen^me tyytyväisinä todenneet, että olette säilyttäneet siteet entiseep isänmaahanne kiinteinä Ja vilikkaina. Olemme kiitollisia siitä tuesta, jota olette pienelle maallemme antaneet vaikeina het kinä, sanoi puhemies Johannes Vi- YHDESTÄ SANASTA « N l toimineet neekerit ovat joutuneet työttömiksi. He ovat menneet "siirtolaisina" työtä etsien suuriin kaupunkeihin, missä on entistä vähemmän- työmahdollisuuksia aimmattitaidottomille. Seuraukseniai on joukkomittainen kroonillinen työttömyys puute ja foivotlomuusmieliala ghettoalueilla. 12 tonnia **marja^ juomaa" jäänyt USAn tulliin Washington, — Yhdysvaltojen tullivii-.nnomaisel takavarikoivat lähes 12 ton»ia maiijuanaa viimeksi kuluneena varainhoitokautena viime vu«den heinäkuun 1. päivästä kesäkuin SO. päivään. Määrä on kaksi kert.'a niin paljon kuin viime vuo<len vastaavana jaksona, kertoi tuliilaiioksen johtaja Lester Johnso:'. VarauihoMovuotena tehtiin 1,081 takavarikointia yhteismäärältään 11,975 kilo;v marijuanaa. Edelliseni kauden va.^^taava määrä oli 4,718 Viimo heinäkuun loppupuolelta lähtien Länsi-Saksan j a Tsliekko-iJovakian edustajat kävivät neuvotteluja asianomaisten maiden kaupan lisääa^iisestä j a kaupallisten edustujtojoii: avaamiseata. Näiden iieu voitelujen tarkoituksena oli saada airK:;an ensimmäinen vaihe mo-lemmi] »puolisten diplomaattisuhtei- •\en soJmini-seksi. Alunperin Bonn i n tarkoituksena on ollut kyllä täydellisten diplomaattisuhteiden: .'.olmim-nen Prahaan, mutta sillä odeilyt) ksellä että Tshekkoslovakia tunnustaisi Länsi-Saksan oikeuden odt-staa Saksaa yksin ja Länsi- Berliinin Länsi-Saksan osaksi. Ja tämän politiikan lopullisena tavoitteena oli Saksan demokraattisen tasavalipn eristäminen muista so- .'iialisti:,:sta maista, " Tämä tavoite sortui jo alunalkaen .mann mahdottomuuteensa, kun Tshekkoslovakia ja Saksan de-mok- aavtincn tasavalta solmivat jo aikaisen»min tänä vuonna ystävyys-, vhteistyö- ja avunantosopimuksen. Kiesingcrin hallituksen oli saatava kuitonl^in aikaan jotakin näyttävää, joka aivtaisi sisältöä Länsi-Saksan paljon propagoimalle idänsuhteiden paratitamistlle ja jännityksen lie-venfäm. selle. Neuvottelut jatkuivat loisinaan jopa yötä päivää. Tshek-koslova': ian neuvottelukunnan johtajana oli^ voraulkomaan kauppami-alslori Babacek ja Länsi-Saksan valtuuskuntaa johti erikoislähetti-läs Egon Bahr. Neuvottelut, joita .'uurelta os;?lta käytiin vain mainittujen valtuuskuntien johtajien kesken, osoittautuivat viime minuuttiin a.sti sangen visaisiksi kaiken C'lles.sa kiinni vain yhdestä "Sak-i- a" (Deutschland)-sanasta. Viime vi'i;on toi-staina sopimusteksti .>aat.'jn. lopulta valmiilcsi ja osapuolet pllekirjoittivat sopimuksen. Pähltä pän a-.ia näytti huipentuvan pelkäksi kielitieteelliseksi skisr.iaksi, jopa niin, että asiaa on penn vaikea suomeksi kääntää? Muodol/isecli näyttää siltä, että sakspnKieli;;£ssä ja tshekinkielises- ;ä sopimuvtekstissä ei ole mitään ei-oa. Tsh^^kinkielisessä sopimus- 'ek>tissä k.äytetään Länsi^Safc^sta sanontar. "Deuitsche Bundesrepub- Ijk Deutschland". Tshekinkielisessä 5:opiniu:.tel:.':tissä korostuu käsitys kahden Saksan olemassaolosta. Ni- :iiittäin ItäSaksan virallinen nimi on Deulsihfc Demokratisihe Rcpub-lik. Tshekinkielisessä tekstissä torjutaan ilman muuta ajatus vain yhden Saksan olem-issaolosta, jonka mukaan vain Länsi-Saksa edustaisi kiloa. Takavarikoidun hei*oiinin määrä oli 35,373.12 grammaa, edellisenä kautena vadaava määrä oli» 7,959,29 gramniia. Heroiinilapausten lukumäärä kasvoi 182:sta 225:een kertoi Johnson. koko S".)ksa£. Länf:l-Saksa on yrittänyt .syöttää Itä-Euroopan sosialis-len vallioidtJi hyväksyttäväksi Län-si-^ Berliiniä koskevaa pykälää. Tämä on tapahtunut mm. siinä muodossa, että Länsi-Berliini tunnustettaisiin valuuttaTalueena kuuluvaksi Länsi Saksaan^ Tätä pykälää ei tuliut liioin Länsi-Saksan ja Tshekkoslovakiafli sopimukseen. Mikä on sitten Prahan sitkeiden neuvott«?lujf.n tulos. Elnsiksi 'sovittiin kauppavaihdon lisäämisestä s i ten, että s^n kokonaisarvo nousee vuoden 1966 800 miljoonasta D-markasla 1,000 miljoonaan D-markr kaan vuonna 1968. Kaupallisia edustosioja vaihdetaan. Konsulaari-oikeukaia Länoi-Saksan tuleva kau-palljiion edustusto ei kuitenlcaan saanut. On pantava merkille, että Ishekkcslovakian pääneuvottelijana oli varaulkomaankauppaministeri. Niinpä Prahan j a Bonnin välisiä .«suhteita hoilaa vasiaisuudessa ulko-jnaankauppaministeriö. Vain joissa- !dn ei Ityislapauksissa Tshekkoslovakian ulI:oministeri voi puuttua asioihia.. Ei '•• o l r ihme, että Länsi-Saksan virallisj.^sa piireissä tunnetaan sopimuksin iohdosta pettymystä ja pelkoa, että nyt aloitettu "kompromissin i i n j a " johtaa lopulta tilanteeseen, jo'^a Saksan demokraattinen tasavalta tunnustetaan ci ai-r. oas^taan maissa maissa, vaan myös itse Länsi-Saksan on tunnustettava Saksan demokraattinen tasavalta e i ainoastaan realiteettina vaan myös diplomaattisesti de jure. .Historiallisesti, maantieteellisesti sekä taloudellisesti Tshekkoslovakia ja Länsi-Saksa ovat luonnoUi-- f-ia kajpaakävijöiiä. Mutta äsken .solmittu sopimus osoittaa vakuuttavasti, ett'i ei edes kasvavan kaupan hinnalla Tshekkoslovakia tunnusta Länsi-Saksan yksin edustar mistä *^ikä myy Saksan demokraattista ta.«-avaUaa. — Libra. Helikopteri syöksyi maahatn Ranskassa Marsrilles, Seitsemän ncuvos-lOliittolaistu lentäjää ja^ kaksi ranskalaista sai surmansa, kun kookas .neuvostoliitiolaisvalmisteincn Mi-6- helikop«eri syöksyi maahan ollessaan ::ammuttamassa metsäpaloa Mmnunlci-iltana läliellä Marseilles-ta. de Gaulle Puolaan Pariisi, — Presidentti de Gaullen Puolan matka, jonka piti alkaa kesäkuun alussa, mutta jota jou-duttiin^ siirtämään lähi-idän sodan vuoksi, on nyt vahvistettu t^ipah- »umaan 6—12. syyskuuta. de Gaullen mukana Puolan-matkalla oeursa ulkoministeri Couve oe Mu; ville r ^ a i ^ n CanÄJaA ant^in^alaisten suurjuhlassa Moi^jkjeäliss^: sään purjeessa. " h ; •'r>..t L Supimessa viefömjne kuluvaa v^pita iteenäisyyteniine ju^i^^ na. Niinpä tämä vuosi' oii kaikkialla maassamme ortistetttf. y^^ temme ja' riippumaftimiiiuterame korostamiselle sekä ^uläneen puo- !en vuosisadan saavutusten esittelylle, ' .. ] \ Suomen kansaa on ihoitittu ej^l^- puräiseksl O i k i n epmemättä toti^,' että olemme mopissa aisioisssao^i mieltä. Poliittinen elämä on hajanaista, taloudelliset, ammatilliset, vieläpä urheilujärjestötkin ovat j a kautuneilta. Huolimatta erimielisyy, destämme, olemme kuitenkin täysin yhtä mieltä siitä, että vain itsenäir nen jia vapaa Suomi kykenee täyttämään tehitävänsä kansafkuntien^jou-kossa inhimiUisen kehityksen ja kansainvälisen rauhanomaisen y h teistyön edistämisessä, Selostettuaan Suomen sodanjälkeisen poliittisen, taloudellisen ja kulttuurielämän tapahtuijiiia puhemies selvitti Paasikiven politiikkaa. — PMsikiven työtä on jatkanut presidentti Kekkonen, jonka hallitessa Suomen kansainvälinen asema on lakkaamatta vahvistunut. Suomalaisten «keskuudessa vallit^ see suuri yksimielisyys noudatettavan ulkopoliMikan keinoista ja päämääristä. Se voidaan mm. nähdä siitä, että monet puolueet ovat yhtyneet tukcmkan presidentti Kekkosen jälleenvalitsemista ensi tammikuussa pidettävissä vaaleissa. Nämä puolueet ovat eri mieltä monista sisä-ja talouspolitiikan kysymyksistä, mutta kosika maan ulkopolitiikkaa johtaa presidentti ja koska asiiah-omaiset puolueet hyväksyvät ja kannattavat presidentti Kekkosen ulkopolitiikkaa, ovat ne nähneet hyväksi toimia yhteistyössä, mikä näyttää takaavan presidentti Kekkosen uu^ delleenvalitsemisen. Lännessä meiltä usein kysytään kommunistien aikeista ja heidän osallistumisestaan nykyiseen hallitukseen. Voimme vastata, että kommunistinen puolue on pitänyt hallus.saan koko sodanjälkeisen ajan 40—50 paikkaa eduskunnassa, mutta kuitenkaan emme ole joutuneet samanlaisten radikaalien poliittisten muutosten kohteeksi kuin monet muut sodan hävinneet valtiot. Suomalaisen yhteiskunnan nopea teollistuminen ja kaupunkilaistuminen ei ole vielä ratkaisevasti muuttanut poliittisten puolueittemme suhteellista voimakkuutta. Viime eduskuntavaalit osoittavat kuitenkin että läheinen tulevaisuus tuo t u l lessaan muutoksia tässä suhteessa. Klassillinen jako sosialisteihin ja porvareihin ei sovi enää'suomalaiseen yhteiskuntaan; kehitys kulkee kohti pieneneviä eroja ja kohti keskustaa. Suomessa on kaksi keskustassa olevaa puoluetta. Sosialidemo-kraattinen puolue ja Keskustapuolue, joista ensiksi mainittu edustaa ennen kaikkea asutuskeskusten pal-kannauttijaväestöä, jälkimmähien maaseudun intressejä. Erot nSidra-k i n puolueiden välillä ovat pienenemässä. Lähitulevaisuuden tärkeimpänä tehtävänä on taloudellisen kasvun kiihdyttäminen, jotta yhä kovemmaksi käyvässä ikansainvälisessä k i l pailussa selvittäisiin. Eurooppalaisten maksuliittojen ilmaantuminen pakottaa meidät toisaalta lähestymään kansainvälistä kustannustasoa. Tulevina vuosina on erityistä huomiota kiinnitettävä uusien teollisuudenalojen kehittämiseen. Kaiken todennäköisyyden mukaan olem me jo saavuttaneet puunjalostusteollisuudessamme kapasiteettimme rajat. Nykyinen raaka-ainemäärä ei enää vastaa tarvetta. Ainoa keino' on tehostaa metsänviljelyä. PÄIVÄN PAKINA OY ISRAELIN YHTIÖKOKOUS Rahamiehet ostavat osakkeita tai sijoittavat pääomiaan laitoksiin, misfh caavat osakkeita ja kahmivat näiden osakkeiden pe^ rusleclla voiltorosinkoja, olematta s i l i ; honkilökolitaisesti vastuussa yhtiön veloista ja muista sitou-muksirta. Yhtiölsrä, jyllää siis raha, eikä mikäiin muu. Yhtiölakien mukainen "demokratia" on sellaista, että i c or,akas, jolla on riittävä määrä ääniä, kontix)!^! koko laitoksen huolimatta siitä mitä pik-kucsakkccnomistajat ajattelevat Tätä taustaa vasten voimme sitten tarkkailla oy. Israelin kokousta. Kun emme ole itse siinä ko-koukses. sa ollut, niin meidän täytyy tarvaiitua Robin Stafford-ni-misen kii-jeenvaihtaijan Jerusale-miJta viin;e viikolla lähettämän autisti edon lainaamiseen. Siis mr Staffordin nimeen: — Ittuen nilkkoihin acti painuvien mattojen päällä 60 kansainvälistä juutalaista, edustaen enemmän lahaa mitä on koskaan ollut yhden katon alla Israelissa, kuun-tdli kylliidcn sikaarien savun läpi venäliilcen kibbutznikin selostusta, mitä hän heiltä odottaa. Kibbutznik oli Israelin päämi-nister: Levi Eshkol; miljonäärien Jouko: ra oli brittiläinien ketji^- kauppr-magnaatti loordi Sieff, lontoolainen pankkiiri Sigmund Warburg, kehittäjä Charles Clore eddstjen toista , brittiläistä kaup-payhtymää, Isaac Wolfson; Icaksi miestä Ranskan Baron Edmond de Rothschildin edustajana, lauma varakltaita amerikkalaisia sek ä ' j uutalaisia Etelä-Amerikasta, Sveitsistä j a Japanista. VivpHlsesti jinitalaismiljonää-rien huippukokousta sanotaan talouden isol;si neuvonantokonforens-siksi, mikä on jäi-jestetty suunnit-tolomn.''. n huhtikuussa pidettävää vieläkin suurempaa konferenssia, minkä pitäisi järjestää "Suuren eteenpäin hyppäyksen" Israelill e . . . Esh!:otl sanoi, että pyöreän pöy-däa ympärillä istuvien miesten onlnni:.t miljoonat "ovat olleet äärettömän tärkeitä". Sitten hiin ilisäsi vakavasti: "So e i ole kuitenkaan riittävä. Mollia — ja teiltä — odotetaan encmraän. ' "VuosiS'.dan loppuun meimessä meillä täytyy olla 5,000,000 juutalaista Israelissa (nyt on Israelin väkiluku 2,700,000). Mc tar-vitcen-. me ainakin 40,000 siirto-lairta vuosittain." . . Sitten hän eeitti-^kovia tosiasioita. Puolustusmenot ovat I j i sääntyiieel 16 kertaisesti 14 vuoden aikana. Miljonäärien on tehtävä siellä sijoituksia suuressa mittakaavassa. Hän sanoi että heidän (pöydän ääiiesÄU istuvien miljonäärien) on amiettava «tietoja taidosta,, autettava Israelin tuotteiden nry^-ntiä ulkomailla, opetettava israelilaisia tehtaiJisaan ja luonnollisesti tulee lisäksi "teidän perinteellinen an-teliaisuutpji. ne." Kaucen tämän saavuttamiseksi Israelin finanssiministeri Pinhas Sapir oli valmis myös vastapal-veluihin (ja tämä on tärkeätä — K . . ; - ., Hän lupasi, kertoo m r . Stafford imiiljoiiäämllo, että Israelissa jäädy tetiUin palkat vuoteen 1970 asti^ jöädyletääti sosiaalipalvelut j a " r a - 'joitetaan väestön elintason vuotuinen kohoaminen". Miljonäärit ovat nyt saaneet kunlla m'tä heiltä halutaan ja mitä yiitä maksetaan. Näitä rivejä kirjoitettaessa e i ole vielä tietoa, mitä on heillä asiasta sanottavaa. Jokatapnuksessa oy. Israelin kokous on kuvaus siitä miten raha-miehet sitä "vapaata" yhteiskun-taelähiMä käsittelevät osakeyhtiömalliin. Miljonäärien ylistetyn "anteliaisuuden" hintana tuntuu kuiitenkin olevan se, että tavallinen kansa pidetään kovassa hevoskuurissa; palkat jäädytettyinä ja sosiaaliset palvelut syväjäädytettynä sekä elintaso yleensä niin alhaisena kuin suinkin on mahdollista. Milicnä^rien kannalta tämä kaikki on tictenldn "rahan ääntä". Mutfei entäs juutalaistyöläi-set ja talonpojat? He ova^ "äänestäneet" asiasta jaloillaan Juutalaissiirtolaisia on viime vuosina mennyt enemmän Yhdysvaltoihin kuin'. I ^ a e l i i n j a me cFäilemme, etteljv^, nämä miljonäärit löydä mitä&i. sellaista taikatemppua, vippikeinoa tai pa-tenttii; »äkettä, mikä kiihottaa juutalaisin muuttamaan IsraeUJn yllä-kuvatunlaisen talousahjelman vallitessa. , ' ^ ' Periltä kuuluu. >o(? r - Känsäkoura,
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 15, 1967 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1967-08-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus670815 |
Description
Title | 1967-08-15-02 |
OCR text |
Sivu 2 Tiistai, elokuun 15 "p.. — Tuesday, Aug. 15, 1967
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N
O F F I N N I S H C A N A D I A N S
( L I B E R T Y )
EDrrOR: W . E K L U N D
V TELEPHONBI
Established Nov;^ 8, 1917
^ MANASERI B. S U K S I
O F P I C B ^ V N D E D I T O R I A L 6 7 4 . 4 2 6 4
PubUshed
Publishing 66. ilmii
. Tuesdays, Thursdays and Saturdays by VapauB
MOO-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
> Mailing address: Box 69.
AdltfTtilllng rates u^on appUcation, translatlon freje of charg«.
Authorized 4jS secopd clasä mail by the Post Offloe-Peipartinsiit. Ottawa,
; and^ fpp payment of postage In cash
CANADIAN LANGUAGE-PRESSf ^ ^ ^ ^
ClUB
TILAUSHINNAT:
OaiMdaasa: 1 vk: |10.00, 6kk.$S.25 USA:n:
3 kk. 3.00 Suomeen:
1 vk. 111.00,6 kk. $6.76
1 vk. 11.50, 6 kk. 6.25
^^Likaista karkeistyötä"
Viime-^viikolla tuli yllättäen tieto^ että canadalaiset viranomaiset
ovat voimiakeincja käyttäen ottaneet yhdysvaltalaisilta
kyeekay^ilta pois 12 lääketarvikepakettia, jotka aiot-t
i ^ ljäli,e1^tää Canadasta Vietnamiin yhdysvaltaladsteri hyök-hääiäin
uhrien ävustamisefksi niin maan etelä- kuitn pohjbis-osp3saki.
n.. • : •
Tämän tyrmistyttävän tapauksen johdosta Yhdysvaltain
kveekarit esittivät syytöksen.että täten menetellessään Canadan
viranomaiset suorittavat "likaista karkieistyötä" Wash-ingtonin
hyväksi; Tämä syytös saa voimakasta tukea kveekarien
esittämästä "ihmettelystä", että miksi heiltä kiellettiin
nyt oikeus lähettää Canadan kautta näitä lääketarpeita
Vietnamiin kun sellaista kieltoa ei toteutettu viiime jouluna
3.a pääsiäisenä? Vastaus tähäTi on ilmeisesti se, että "VVashing-toxi
on kiertänyt tällä välillä peukaloruuveja Ottawassa sillä
seurauksella, että sieltä löydettiin joku lakiitekele, naiinkä perusteella
voitiin tätä "likaista karkeistyötä" — ja sitä se todella
on — suorittaa Yhdysvaltain imperialismin hyväksi.
Tosiasia on, että suuruudestaan mahtaileva Yhdysvallat
käy julistamatonta sotaa pientä ja takapajuista Vietnamin
kansaa vastaan. Tämän julistamattomain sodan johdosta on
amerikkalaisilta rauhanpuolustajilta, kveekarit mukaanluettuna,
kielletty inhimillinen avunanto sodan uhreille, vanhuksille;
naisille ja lapsille, joita joutuu jatkuvasti yhdysvaltalaisten
pommituksen ja tulituikisen kohteeksi. _ _
Tässä yhteydessä on lisäksi syytä muistaa, että Geneven
sopimus miirakä Yhdysvallat on juhlallisesti allekirjoittanut,
oikeuttaa lääke- ja muun avustuksen lähettämisen hätää kärsiville
siviileille, huolimatta siitä, missä he ovat. Geneven sopimus
ei tee siinä mitään poikkeusta sen paremmin Vietnamin
siviilien avustamisen kuin muidenkaan hätääkärsivien
suhteen. •••••
Se seikka, että Yhdysvaltain hallitus kieltää tällaisen
inhimillisessä tarkoituksessa suoritettavait lääkfeavustusten
lähetykset, heijastaa osaltaan sitä hyökkäyspolitiikkaa, mitä
USA nyt Kaakkois-Aasiassa suorititaa erikoisesti pientä Viet-naimia
vastaan.
• Mutta miksi pitäisi Canadan avustaa moista hyökkäys-politiikaa?
Viimeviikkoisissa uutistiedoissa kerrottiin yhdysvaltalais-virkailijain
olleen vain muutaman jaardin päässä "sivustakatsojina"
kun canadalaiset viranomaiset ottivat voimakeinoja
käyttäen amerikkalaisilta kveek£Tei'Ita pois nämä lää-kepalketit.
Miksi? Jos Yhdysvaltain hallitus ei anna kansalaistensa
avustaa oman hyökkäyksensä uhreiksi joutuneita
vietnamilaisia, niin tehkööt he itse likaisen työnsä. Miksi
pitäisi canadaläisten suorittaa tätä "likaista karkeistyötä''
Washingtonin sotaisten viskaalien naurellessa "sivustakatsojina"
partoihinsa?
Cänadalla ei ole mitään velvollisuutta toimia AVashing-tonin
hyväksi "likaisen karkeistyön tekijänä".
Me emme tiedä, toimivatko RCMP;n meihet jonkun laki-tekeleen
puitteissa tai aivan kokonaan lakivastaisesti. Varmaa
on kuitenkin se, että heidän toimenpiteensä oli läpeensä
moraaliton teko, mistä koituu Ganadalle uusi musta silmä
ihmiskiunnan enemmistön yleisen mielipiteen edessä.
Sen sija.^n että viranomaisemme antavat taktillisen tukensa
Yhdysvaltain hyökkäyssodalle Vietnamin kansaa vastaan—
ja tästä on loppukädessä kysymys—r meidän velvollisuutemme
kansakuntana on tukea Vietnamin kansan avustustyötä
ja vaatia Yhdysvaltoja lopettamaan hyökkäysso^
tansa ja tuottamaan asevoimansa pois Vietnamista.
JOHNSONILIE YllVatMiilSTA;
TllOnM'VOITA JA TYlvKiJÄ'
Pulavuosia ^'pahempaa"
Kukapa 30-luvun läpäisseistä olisi unhoittanut nämä
nälkävuodet? Nekin canadalaiset, jotka olivat silloin vasta
lapsia, muistavat paremmin kuinmitään muuta "pulavuosien
k<>ettelemukset".
Ja kun Yhdysvaltain työministeriön tilastotoimisto tie-doittaa,
kuten se menetteli eldkuun 5 päivänä, että New Yorkissa
ja Yhdysvaltain muissa suui^kaupungeissa olevien ghettOr
alueiden neekeriasulkkaat ovat "yhteiskunnallisten muutosten
johdosta huonommassa kuin 30-luvun pulakausitilassa",
niin silloin voidaan ymmärtää, miksi neekerien "malja" alkaa
siellä olla täynnä.
"Etelä on kylvänyt tuulta', sanoi mainitun laitaksen puhemies
Herbert Beinstock, "ja pohjois- ja länsimaan kaupungit
niittävät nyt rajumyrskyä loppumattoman työttömyyden
ja toivottomuuden ansiosta." _^
Minkälaisista "yhteiskunnallisista muutoksista" on sitten
kysymys?
Mainitun lähteen mukaan Yhdysvalloissa on suurta "si-
.säistä siirtolais-liikuntaa" viimeksifculuneitten vuosien aikana,
johtuen se visseistä taloudellisista seikoista, NefW Yorkissa
ja muissa Pohjoisenkaupungeissa nyt asuvasta joka kahdesta
neekeristä on 1 etelävaltioista tullut "siirtolainen". Heitä sanotaan
ammattitaidottomiksi maataloustyöläisiksi, joilla ei
ole, tai oikeammin joille ei ole hankittu uutta paikkaa maan
talouselämässä.
Vuodesta 1947 lähtien on maataloustyöpaiiikkojen lukumäärä
USA:ssa vähentänyt neljällä miljoonalla, ja viimeisen
3 vuoden aikana on teknillisen kehityksen jdhdosta vähen-.
tynyt 700,000 farmityöpaikkaa.
Tämän lisäksi on teollisuudessa tapahtunut teknologinen
völlattikumous, mikä on vähentänyt ammattitaidottomien ja
puoli-ammattitaitoisten työmahdollisuuksia. Kymmenen vuoden
aikana väheni tällaisten työpaikkojen lukumäärä yksin-omaam
New Yorkin kaupungissa 200 tuhannella.
Tämä tarkoittaa, että etelävaltioissa maätailoustyöläiöinä
U S A s s a " sattui heiiiS—elokuun
vaihteeit^*a kolme tapaJit«inaa r -
rotulevjttomuudet eivät kuulu näihin,
— jotka panevat miettiinä&i',
mitä ta-vjä maailman rikkaimmatei
mainosletufisa maassa oikein tapah-iuui
AraerUckalalsei» pankkiyhty-niän
Ba«kers Trust Gompanyn j u l -
kaiisussa VCurrent B^jsiness Pictu-ressa"
f nnuf tinttiin, että vuoden en-f
immäisellä puoliskolla koettujen
takaiskujen jft muiden negatiivisien
iuniöiden jälkeen U S A : n talons-lilämä
kääntyy vuoden jälkipuoliskolla
nousuun. Expansiiviset teki-
:.ät USA:n talouselämässä ovat muka
tuiiu^vaoti voiml^iynassq. Brut-
:öka»Sj: |
Tags
Comments
Post a Comment for 1967-08-15-02