1960-10-15-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
:5:Siyu'2;V,^J>Lauantaina,4okak. 15 p.---,Saturday, Oc^^ '.'iJ! % ' " % A--V^ ^ - ^ ^ ^ ^ ^M _ ^ ' • L ' ^ ^ / ^ " ! ^ ^^ (LraEETY)-^—^IncK^ndei^t- Labör > Organ of > Fiimish' Canadians.^ Es-' tablishedr^Nov; .e,-. 1917:^Authorized' .as^^seoond',classmail'^ by- ihe" Post. 'Oftice »Department,' Ottawa.-;.Pub-"^ Ushed,>'thrlce ^ weekly: Tuesdays, ;!Thur6day8rand'FSaturday&by^yapaus: Publishliag Ciompany Ltd., at 100-102 Blm St^W.,^ Sudbury. Ont., Canadaf Telephones: Bus. Of f tee OS 4-4264; EditorialOffice OS. 4-4265. Manager' E. Suksi. Editor Eklund.'Mailing address: Box 69, Suc^ury, Ontario.* Advertising rates uponflpplication. Translation^free'of chafge? . ^ ^* • s TIL!AUSHINNAT.V Canadassa: a vk. 8.00'6 kk.',4J!5^ , ; ' ' 3 ik. 2.50 Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80 Suomessa:" 1 vk: 9.5Ö 6 kk. 5.25 Kupariinn ''ylir tuotasntaoi » tilisjeij Idskiiun { Washington. — ; Asiantuntijat täällä sanovat, että tällä 'viikolla tapahtuneeseen kuparin ' hinnan j3 sentin laskuun o l i syynä se, että v i i meaikainen tuotanto on ollut ^ joss a i n ' määrin kysyntää suurempi. Nykyinen hinta on 30 senttiä paunalta. , Yhdysvaltalaiset 'sulattimot laskir vat hintaa viime viikolla ^33 sentis-tä; 31 senttiin kuparin tuottajien ka-? pitalistisessa maailmanosassa tuottaessa tämän vuoden ensimmäisen kahdeksan kuukauden kuluessa 2,400,000 tonnia j a tehtaiden käyttäessä 100,000 tonnia vähemmän. -Kuparin hinta Canadassa, jossa tuotetaan noin 400,000 tonnia vuosittain, on ollut 30 sentissä sitten elokuun 30. ^Rhodesian kuparikaivokset'ja Canadassa. Norandan,Gaspen j a Wai-te Amuletin kaivosyhtiöt ovat l u vanneet vähentää tuotantoaan 10 prosentilla tuotannon ja kysynnän "tasapainon" uudelleen: saavuttamiseksi. Sudburysta, Ont., saapuneessa tiedonannossa: kerrotaan, että Inter-: national Nickel-yhtiö ei 9le luvannut ;vähenfääkuparintuotantoaan, vaan on laskenut' sen 'hinnan 28 5 senttiin paunalta Torontoon toimitettuna. i i m. MS: A8eistarii$unnan 'hautaamisesta'' Htistoria tulee toteamaan — me pelkäämme — että Neu-- vostoliiton pääministeri^Nikita Hrushtshevin"vetoomuksia ja|| varoituksia olisi pjtänyt kuulla tiistaina jolloin YK:ri yleiskokous .kieltäytyi Yhdysvaltain vaatimuksesta ryhtymästä vakavaan keskusteluun'aseistariisumisesta —^ ja.päätti hau- <läta;iämän^-p tein ^lyisille hyllyille^ missä .se on tallannut paikallaan toistakymmentä vuotta. Tosiasia nimittäin on, että kun diplo- ,ipaateilleitulee käsiteltäväksi'jokuiepämieluine^^^^^ toteuttamista ei voida-kuitenkan, julkisesti vastustaa.le haudataan^ kaikessa hiljaisuudessa jonkun " v a k s r r ^ . • - • :^Ia9ilman yleinen mielipide voi luonnollisesti vaikuttaa myös näiden komiteain työhön, mutta se on paljon yaikeam-i pi tehtävä kuin on julkisesti toimivan instituutin toimintaan yivaikiittaminem-Meipuolestamme yhdymme niihin hyvää tarkoittaviin rcanadalaisiin, jotka toivovat yleisen^^-^^ •nousevan niin voimakkaaksi aseistariisunnan puolesta, että; tätä kysymystä ei voida loppujen lopuksi komiteakomeroihln haudata — ettei tänä atomikautena toistuisi se, mikä tapah-tui. Litvinov-vainajanpäivinäv jolloin asefstariisumispuheiden varjossa valmisteltiin kuumeisesti'"uutta sotaa ja lähdetti! rauhan tunnukset huulilla "soitellen sotahan". Tilanne on todella vakava. Ottakaamme esimerkkejä parista torontolaislehdestä: ."Nyt on lähellä se kauhistuttava päivä, jolloin miltei mikä tahansa teollisuusmaa voi: valmistaa omatekoisia atomipommeja; alennushinnoilla V ; ; ( i i b e^ Star, Iqkak. 12 p.) -.S "Mr. Hrushtshev ei ollut kovin paljon väärässä valittaes-saaniiiettäaseistariisumiskomiteat aiheuttavat, v^ kausta ja lausuessaan: "-'Ainoa mitä he (aseistariisumiskomiteoissa) tekivät oli se, että he joivat teetä. Jot«a eivät tykänneet teestä, joivat kahvia. Sitten joku kolmas ehdotti, että lopetetaan kokous.' ; "Tämä pitää melkoisesti "paikkansa nykyisestä 10:nen vallan aseistariisumiskomite^sta . . . " — (konservatiivinen Globe and Mail, lokak. 13 p.) Kaikesta tästä huolimatta Canadan valtuuskunta yleiskokouksessa äänesti aseistariisuntaa vastustavan Yhdysvalr; ytain hallituksen.vaatimusten mukaisesti, että;aseistariisumis-kysymys haudattaisiin uudelleen johonkin komiteaan sen sijaan, että yleiskokous/keskustelisi asiasta vakavissaan ja -te-kisisutä viivyttelemättä tilanteen vaatiman päätöksen? : Käytimme tarkoituksellisesti sanaa "viivyttelemättä" sillä juuri viivyttelyyn pyrkivät ne, jotka haluavat jatkaa yarustelukilpailua ja siten vaarantaa maailman rauhaa. Korostaen voimakkaasti sitä^ että viiden tai kymmenen vuoden kuluttua on todennäköisesti kymmenkunta sellaista maata joilla on tämä "alennushinnalla hankittu" atomipommi, Toronto Daily Starin sanontaa käyttääksemme, mr. Hrushtshev esitti intohimoisen vetoomuksen, että aseistariisu-misasiasta on tehtävä päätös viivyttelemättä tai muussa tapauksensa aseistariisuminen tulee mahdottomaksi. "Siinä ta-pauk^| sa ihmiskunta tulee kiroamaan teidät",,hän sanoi niille, jotka vaativat aseistariisumiskysymyksen uudelleen hautaamista johonkin komiteaan. vK|:;;i;v:;^g||||K^ Mr. Hrushtshev arvosteli ankarasti niitä, jotka-haluavat syystä tai toisesta viivyttää ja jarruttaa aseistariisumissopi-muksen allekirjoittamista J a hän korosti, että jos~'yh'dy s vallat liittolaisineen haluaa varustelukilpailun jatkamista, niin ' NL- voittaa siinäkin-^kilpailussa, vaikka hän haluaisi mieluimmin kilpailla rauhanomaisessa hengessä. Hrushtshev tuomitsi sanoja säästämättä ne, jotka eivät halu£^ aseistariisumista, mutta sanoi, että hän ei esitä kenellekään mitään ultimaattumejä ennustaessaan, että ihmiskunta tulee pyyhkäisemään pois historian lehdiltä'ne, jotka eivät tajua tai eivät halua ymmärtää aseistariisumisen tarpeellisuutta. ^Korostettuaan, että aseistariisumiskysymyksestä on keskusteltu kaikessa rauhassa eri komiteoissa jo toistakymmentä vuotta pääsemättä asiassa mihinkään tuloksiin, mr. Hrushtshev leimasi tällaisen komiteatyön työläisten'harhautta- 'inisyritykseksif Hän lupasi, että Neuvostoliitto tulee osallistumaan vastaisuudessakin vissinlaiseen komiteatyöhön, mutta korosti, että NL kävelee heti ulos jos osoittautuu, että tarkoituksena on vain viivytellä asiaa. Me emme tule osal- ^ listumaan - ihmisten harhauttamisyrityksiin ' aseistariisumis-asiassa, sanoi hän. Pääministeri Hrushtshev arvosteli ennenkaikkea.Yhdysvaltoja aseistariisunnan vastustamisesta, mutta samalla kertaanhan tuomitsi myös Canadan ja Yhdysvaltain diplomaattien "pyhimysasenteen" ja kuvasi heitä miehiksi, > jotka "muuttivat kymmenen vallan aseistariisumiskonferenssin' hevostalliksi, minkä hajua emme enempää voineet sietää . . . Me kävelimme todella"siitä komiteasta pois, emmekä tule sinne takaisin." -Arvostellen Britannian pääministeri Macmillanin esitystä, että aseistariisumiskysymystä käsiteltäisiin "hätäilemät- ' tä"; mr. Hrushtshev sanoi, että^Britannian suunnitelma veisi -alkaa viidestä kymmeneen vuoteen. , ' > " ' Mutta viiden tai kymmenen vuoden kuluttua ei enää voi,da- aseistariisumissopimusta allekirjoittaa, ennusti mr. Hrushtshev'selittäen: "Nyt on atomiaseita vain kolmella vallalla, neljännen valla noUessa niiden valmistamisen alkuasteella.. Viiden tai kymmenen vuoden kuluttua tällaisia maita . on kymmenkunta . . . Näitä pommeja voidaan nyt lähettää - minneVtahans^^ Minkälainen.on tilanne 'viiden täi kyrnmenen Vuoden kuluttua?" ^i^' ' olevalla^ otsikolla esitti Suo- vaaleissa;äänestysprosentti oli al- ^SÄÄansälaisteniä/poliittinen Lontoo oli myös tulvan uhkaamana Lontoo. — Englannin etelä- ja itäosissa on laajoja alueita edelleenkin tulvaveden : peitossa, tiedoi-tettiin sunnuntaina. Vesimassat 0- vattehneet.vtäällä tuhojaan/ tuhansilla peltohehtaareilla, * j a -lukuisat pienet yhdyskunnat, ja eräät, suuret maakuntakaupungitkin ovat yhte-^ yksien 'katkettua eristettyinä ulkomaailmasta. Pahimmin on tulva koetellut Lounais Englannissa Devonshirea.: Sunnuntain vastaisena, yönä; vesimassat valtasivat alueita lisäksi -Hampshi-ressa j a lähestyivät uhkaavasti Lontoota päästen niin .pitkälle kuin Midlesaxiin. Päätiet :Winchesteriin ja Southamptoniin :0vat veden kai-, kaisemat ja paikoin; on vettä tienpinnan, yläpuolella: kaksikin, metriä; Somersetshiressä on jokien, tulvavesi muodostnaut Minstejcin j a : Dun-sterin väliin: pyöreän järven, jonka halkaisija on kolmisen kilometriä. t^2YlläoleväUä^„ men johtava"työväenlehtX?Heisin( gissä ilmestyvä ^Kansan i'Uutiset^ seuraavan - arvion^ vastikään ^ suori-^: tettu jen$kuimaiiisvaaii merkityk-: Sitä mukaa^^kuin kunnallisvaalitulosten 'laskenta lähestyy' päätöstään vahvistuu koko ajan se kuva; jonka jo ensimmäiset tulokset maa-: hantairiltana: antoivat-.vaalien tisuunr nasta. Kansandemokraatit ovat vah- )vistaneet:. kaikkialla: maassa ;iasemiaan j a jatkaneet samaa eteenpäin-menoa kuin 1958:n eduskuntavaaleissa. , Oikeistoplirien kiihkeä ryn-täily-:; kommunistien, ja.vmuiden' kan-^ :s'andemokraattien^;tyrmäämiseksi!vja heidän'^:cteenpäinmenonsaj^;estämi-: seksi on valunut'pjhasti hukkaan, kuten odottaa saattoikin.^ ^SKDLn asema ei ole tässä maassa enää järkytettävissä, tosiasioihin pohjautuvaa keskustelua voidaan käydä vain siitä, miten nopeassa tahdissa SK DL j a Suomen Kommunistinen^ Puolue yhä laajentavat / kannatustaan ja lisäävät voittojaan. :,) M demokraattien: suurimmat voitot on saavutettu kaupungeissa j a ' teolli- 'suuskeskuksissa,;' joissa ; valtuustopaikkojen saaminen vaatii V suuria äänimääriä; mutta yhtä ilahduttavaa: :on -eteenpäinmeno maaseutukunnissa. Kaupunkikunnissa on l i säystä ollut l i k i : kolmekymmentä paikkaa ja vain- pari paikka on'me- .netetty,: koko maassa: on nettolisäys alustavien tietojen mukaan 130-— 140 paikkaa.; Jälleen todistivat vaalit myös sen seikan, että mitä korkeampi on äänestysprosentti,? sitä edullisempaa se on kansandemokraateille. Edellisissä kunnallisiin vJse]nVpijWee^ oma pääministerimme, mr. iXv.iSelvää nimittäin on, että ihmiskunta\on menossa'hirveä- KvVitä''onnettomuutta;köhti.,— i a , vastuui siitä.lankeaa.ensikä-i'i^ f.;>dessä!;yhdysyalloille, jonka, hallitus ei"kert^ kaikkiaan halua 1 TTiPii v n t A1 1 n 5j a spi .«!t fl r i i Ri^ SKDL sai Porissa suuren vaalivoiton H e l s i n k i / / ^ Kansandemok vaaliliitto = s a i ; Porissa 8 283 ääntä^ mikä .merkitsee. 43: prosentin; nousua vuoden 1956 kunnallisvaalien 5i794 ääneen verrattuna. Kaikkien puolueiden äänimäärissä; :oli~vilk-i; aan osanoton ansiosta nousua, mutta se jäi porvareilla 13.2 pro.sentv tiin ja sosialidemokraateilla 12,9. prosenttiin;:-- Maanvyö nenääntenlisäys merkitsi kansandemokraateille 4 uuden;ipaikan; valtausta. Voimasuhteet Porin !;au-punginvaltuustossa: tulevat.'tämän jälkeen olemaan Tseuraavat:;;^ sandemokraatit- '16 (ennen 12), sd oppositio 1 (—), sosdem. 15 (14) ja porvarilliset puolueen 15 (15). Valtuuston .paikkalukö; on; lisääntynyt kaikkiaan kuudella. S K D L : l l a 27 P A I K A N NETTOVOITTO — M U I L L A TAPPIOITA Koko Satakunnan alueella ovat kansandemokraatit saaneet - alustavien laskelmien mukaan 34,297 ään-: tä (v. 1956 27,420), sosialidemokraatit 33, 204 (32,697) ja porvarilliset vaaliliitot 66,829 (58,986) ääntä. Prosentuaalinen lisäys koko Satakunnassa oli: kansandemokraateilla 25, porvareilla 132.ja.sosialidemokraateilla vain 1,5. - .- Kansandemokraatit: voitti vat 26: ssa kunnassa yhteensä 33 lisäpaikkaa, menettivät viidessä 6 paikkaa, joten nettovoitoksi jäi 27 paikkaa. Muiden kohdalla on vain nettotappioita: porvarillisilla vaaliliitoilla 5 jaj^sosialidemokraateillajJcokonaista 237 . ' - =^ Määrävähemmistön asema saavutettiin Satakunnassa Porin ohella myös Porin mlk:ssa, Keikyällä ja Merikarvialla — kahdessa viimeksi-mainitussa tiettävästi ensimmäisen kerran. Sos.dem. puolue kärsi tappion linnakkeessaan' Helsinki. — Sos.dem. puolue kärsi ihuoniatlavan vaalitappion; myös Vuuksenlaaksossa^jola se on .tähän saakka pitänyt linnakkeenaan. Sen enemmistöasema ; murtui, nimittäin Imatralla; Lauritsalassa ja Karhulassa. / Imatralla puolueella on ollut 23 valtuutettua, mutta nyt jää vain IT. Karhulassa paikkaluku > putoaa 23:sta beitsemääntoista. - Lauritsalan 31 valtiiuteiusta on tähän saakka ollut sos.dem. puolueen edustajia 16<inutt» nyt heitä on vain 13. 13" ff fhainen, ^ valppaus oli lamaantunut, ja vaali-; tuloskin.oli silloin heikompi kuitl nytVfVV ;. Keinissä ja Kolarissa,*^ "joista on muodostune , symbolisia ; taistelu-, paikkoja kansandemokraattien^ ja heidän vastustajiensa välillä, ottivat kansandemokraatit-fetakaisin ; enemr mistöasemansa. Niin nopeasti olivat kuntalaiset huomanneet, miten paljon'menettivät/::kun edellisellä kerralla antoivat taantumuksen, rynnistykselle periksi.. Näissä kunnissa oli lisäksi äänestysprosentti maan korkeimpia,: vaikkakin :huip- :puunsa:^kohosi kuntalaisten . a k t i i v i suus Karkkilassa .— äänestysprosentti ylti 90 missä k kraattien enemmistö säilyi_^ ennallaan." Erittäin" tyytyväisiä vaalitulokseen, ovat :;varmaankln:;tampere-laiset, jotka kohottivat kansandemokraatit valtuustonsa suurimmaksi ryhmäksi ja pääsivät määrävä-hemmistön^ asemaan. Se on ;t johon'bn pyritty koko sotienjälkeisen ajan ja jonka merkitys Tampereen .asioiden hoidolle tulee olemaan tavattoman suuri. Pori, Oulu, Rovaniemi.: Raurtia, Kuopio; Forssa, Espoo; Kuusankoski j a monet:muut paikkakunnat i merkitsevät kauniin voiton tililleen. Haukipudas, Uu-denniaan läänin Pyhäjärvi j a ilmeisesti myös Suomussalmi nousivat kansandemokraattisenemmistöisiksi. Helsingissä- saavat kansandenioki-JKi-tit: enemmän 'ääniä:: kuin koskaan aikaisemmin. Suuri-poliittinen valppaus on kuitenkin edelleen: yhtä välttämätöntä kuin vaalipäivinäkin) Myös kokoomus 'selittää vaaleja: xvoitokseen, mutta; äärimmäisen taantumuksen voitto'on tapahtunut: muiden, poir värillisten puolueiden — lähinnä kansanpuolueen kustannuksella joiden politiikka :ei-.ole-eronnut mitenkään kokoomuksen. poHtirkasta.- Kysymys on vain porvarillisten poulueiden sisäisestä paikkojen «u^ delleenjaosta., Pahan merkkinä on kuitenkin se, että siellä on korjannut lisäpaikkoja maalle: ja kansalle, vaarallisin ryhmittymä. Sosialidemokraattinen' puolue jatkaa ;kulkuaan: tappiosta .. toiseen. Näin: tu.'ee sosialideniokraatti.sen puolueen kehitys jatkumaankin,, ellei puolueen jolidossa j a politiika.";- sa suoriteta perusteellisia muutoksia: Kokoomuksen yhtiökumppa-nuus,: '"käyttökelpoisen aasin!': osa ja ponnistukset:työväenliikkeen V hajottamiseksi tulevat kostautumaan, yhä selvemmin. Sosialidemokraattinen. oppositio on , suurin; ;pintein säilyttänyt; asemansa, mutta opposif t i o t a : kannattavat palkkatyöläiset ovat tuskin tyytyväisiä aanestyk-seensä saatuaan tielaa,. kuinka vastuuttoman ja palkkatyöläisten,etuja vahingoittavan; teon oppo.sitiojohloa lähellä oleva SAKn johtJjaiyhmit-tyma teki juuri viimeisenh; vaalia paiväna runko.sopinnisiatkaisussaan Jokin, porvarillinen; lehti on jo •ehtinyt; : selitelläj.; että : kansandemokraattien voitto qn muka johtunut \ Havanna., —- Eräs yhdysvaltalai-; nerijä 12 kuubalaista teloitettiirij torstaina®osallistumisestaan: .F eastroiv?svallän>kaatämisyritykseen. äomervillesta, Mass., kotoisin oleva Anthony Zarba ammuttiin teloif tusjoukon toimesta yhdessä seitsemän: kuubalaisen 'kanssarikollisen kanssa Santiagossa. Havanan radiossa ilmoiteltiin, että Santa Cla-rassa oli samoin teloit.ettu viisi muuta kuubalaista. , • Miehet olivat nousseet maihin a-seistetun 27-miehisen joukon mukana Kuuban itäi.sen maakunnan ^pohjoisella rannalla::^^ V S vastaan todettiin sotaoikeudessa. , ;~ Santa Clarassa pidetyssä oikeudenkäynnissä',. on;:S;t 167vhenkilöä:käsitlävä: joukko 'aina 20:sta30:een vuoteen asti'vaihtelevaan vankeuteen osallistumisestaan si.ssitoimintaan;.Escambi'ayn vuoristossa. :. Näiden joukossa on toinen yhdysvaltalainen;; Statenlslandist^al N. Y,;' kotoisin oleva Richard Pecor ra ro Zarba kertoi oikeudelle, että hän oli yksi-"siita joukosta, joka nousi maihin Kuubassa :valloitustarkoituk-sessa. Hän sanoi, että alus, jolla joukko matkusti, oli-lähtenyt- mat kalle Miamista, F l a . KTinnroTrmnnnrmrrjro^^ ?j@sa55S:'«s^s^siisiN;« mm. TOIMITTANUT EEVA \ Sveitsiä keittiön puolelta Verinen mellakka Etelä-Afrikassa Salisbury. — Kuusi afrikkalaista san surmansa j a useita-loukkaantui afrikkalaisten a^uma-alueella Ha- :rare.ssa; Salishuryssä; Etelä^-Rhodcr siassa lauantaina sattuneessa^mella-kassa. Kahdeksan tuntia kestänyt metel i : , alkoi: liikenneonnettomuudesta:: Muuan valkonnen autoilija ajoi pyöi-hilevan: neekerin päälle,, j o l l o in viimeksi mainittu-loukkaantui vaka-v. isti. Tiipaus heiatti silminnäki-jöuicn raivon .Nainä yrittivät: kaataa .onnettomuuteen osallistuneen neen auton ja kivittivät ohi ajavia busseja' ja: muita autoja. Polusi a-va. sl tulen: Kun tilanne paheni ja vastaan, kutsuttiin valkoisten kodinturvajoukot palvelukseen. Gaitskell saa aikaan sodan labourpuolueessa Menhester. — Englannin labourin vasemmistosiiven; johtaja Konni Zilliacus lausui sunnun-: :taina; pitävänsä: : sietämättömänä : sitä, että puolueen: Johtaja: Gaitskell yrittää tulla valituksi uudeir leen. johtoon, vaikka /hän on aset- ; tunut vastustamaan puolueen; puolustuspolitiikkaa. vain .sosialidemokraattien hajanai- " ~ZilIiacus~t^rkoittt~tausunnossaan—snndcstar^-älk-iincn—paiJifi^^ Scarboroughin.v^ : p päätöslauselmaa, jossa vaadittiin ^Englannin luopumista ydinaseista ja: - kieltäytymistä, ydinasfetukikoh-dista. Kongressi otti näin ollen toisen kannan kuin mikä on ollut Gaiskellin j a puolueen tähänastinen virallinen puolustuspoliittinen suunta. Zilliacus sanoi, että Gaiskell a-loittaa puolueen riveissä: sisäpoliit • tisen sodan, jos hän yrittää taistella puoluekongressin -päätöstä vastaan.: Hän nimitti puolueen johtajaa "la-bourpuolueen. kansanmurhaaja-amatöörien päämieheksi"., ^ MahdoUisesti pääministeri Hrushtshev oli oikeassa syyt-täessään, että .Yhdysvaltain hallitus ei Kalua presidentinvaalien"" aikana ryhtyä mihinkään asiallisiin neuvotteluihin aseistariisumisesta." Mutta jos asia on näin, ^silloin on Hitto-hallituksella entistä suurempi velvollisuus - sanoutua irti. \yashingtonin ^ kurjasta ohjel-rnasta, ja omaksua, piiolueettp-, mapa^maana-päättävän Icannan Soulin polusi oli aseissa Söul. — Koko poliisikunta oli sunnuntain» hälytysvalmiina,.ja ensimmäisen kerran huhtikuun vallankumouksen jälkeen : o l i v a t i p o l i i - sit aseistautuneet kiväärein. Lähialueilta oli pääkaupunkiin lisäksi komennettu - vahvistukseksi: viitisen-' .sataa poliisimiestä. Varotoimenpiteet selittyvät sillä, että Soulissa odotettiin Jaajoja mielenosoituksia vastalauseeksi sen johdosta, että Syngman Uheen_en-tisen hallinnon johtajat olivat saaneet odottamattoman lieviä tuomioita Soulissa:, äskettäin .päättyneessä oikeudenkännissä- Sanoo Canadan heittävän öljyä sodaii liekkeihin Be^gradr Jugoslavia. — Puhuessaan suuressa kansankokouksessa vierailustaan YK:ssa ja Y K : n edessä 1 olevista kysymyksistä, Jugoslavian presidentti Tito syytti Cana-daa öljyn ,^heittämise.stä vaarallisesti riehuviin.leikkeihin. Hän sanoi: "Me olenime kovin pettyneitä Canadan ja Au!stralian edustajista, jot-kq, kaatavat öljyä.,liekkeihin...: . Me olimme jossakin'määrin3>etty-ncitä Britannian edustajan qseiitees- *" '-"n,odotimme esityksiä, kylmän lieventämiseksi". paikkaan.sa, sillä jo.s so.sialidemo-kraatit olisivat oeiintynect yhtenä vaaliliittona, olisi heidän; tappionsa ilmeisesti ollut nykyistäkin suurempi. Hieman koomilliselta vaikuttaa se huolehtiminen, Jolla osimv:yleisradio selittelee. ryhmärVennamon saavutuksia;-:. Erällä valtuiistopaik: koja Vennamon- onkin onnistunut vikitellä maalaisliitolta tämän rust-hollaripolitiikkaan: tyytymättömien pienviljelijöiden sekä toisaalta; joir denkin. ::vanhojen ? suojeluskunta-pamppujen; äänillä, multapaikat. on saatu sellaisilla pikkupaikkakunnilla, joissa valtuustopaikkoja lohkeaa varsin vähäisillä äänimäärillä, ja toisaalta yleisesti tiedetään, ctta ryhmä-Vennamon, satu on tilapäinen ilmiö. Seuraavi.ssa vaaleis.sa Vennamon Ä.:pienviljelij ilmeisesti siirtyvät kansandemokraattien taakse. Fleming nälti -- ja ymmärsi Occra, Ghana. — Canadan vaiti- .onvaramniini.stfcri Fleming: sai täälr Uinahda omin silmin miten, A f r i kan maita autetaan sosialistisen maailmanosan loimesta — ja hän hatäantji näkemästään. Keskusteltuaan Ghanan hallituksen cdubtaiain kanssa, vallionva-nilnminislcii Fleming nousi täkäläisellä kentällä lentokoneeseen, matjoistaakscen - takasi in kotiin:^; Tällöin lian nalcT ÄTcrel tään-T^Hsi-_Jailu tta n u t K r neuvostolirtlolaista.' suihkumoottoreilla varusteltua: transporttikonet- ; ; Nämä neuvo.stoliittolaiskoneet 0- livat tuoneet Ghanaan Neuvostolii-l on hallituksen edustajia ja neuvos-toliitlolaisia tekniikkoja:;keskustelemaan ;Chanan. hallituksen :kanssa Neuvostoliiton' avunannon mahdol-li. suuksisla ja -muodoista. , Neuvostoliittolaisten vieraitten: Uikiimää-lan sanotaan olevan 200 hengen paikkeilla. Valtionvdiainministeri Fleming sanoi olevansa "vakuuttuneimman kuin milloinkaan ennen siitä, että länsivaltojen tulee : antaa nopeasti .avustusta Af rikan; jälkeenjääneille maille." Tämä sivuhuomautus oli hänen ainoa lausuntonsa neuvostoliitto-laisryhniän vierailusta Ghanassa. Kaikkihan - me: tunnemme • kuvaukset Sveitsin' suurenmoisesta luonnosta, :malitai^vista^.v^ sinvärlsistä järvistä ja^ ihanasta i l mastosta. Mutta kyllä sieltä löytyy, muutakin mielenkiintoista,' nimit; täin keittiöt ja ruoat. Ehkei sveit-siläinenlkeittiö: kuuluisuutensa puolesta vedä; vertoja-naapurimaitten-sa Ranskan ja Italian keittiöille, mutta kyllä suomalaiselle perheen-emännälle 'olisi sieltäkin paljon varteenotettavaa j a opittavaa. Tietenkin ilmasto on erilainen Sveitsissä kuin Pohjolansa, eikä i h minen.; tarvitse polttoaineekseen n i i n ' p a l j on liharuokia-:mutta:;luultavasti lihan' kalleus on suurempi syy liharuokien vähäisempään syöntiin kuin ilmastolliset seikat Sveitsiläinen perheenemäntä ei kuitenkaan jää -neuvottomaksi, .ihä-nellä on paljon mitä erilaisempia kasviksia j a hedelmiä, polvesta polveen kulkevia :reseptejäjä:mieliku; Vitusta../rrr; Melkein voi:: sanoa; että sveitsiläistä keittiötä: hallitsevat salaatit ja/aina vain salaatit. : Ruoanvalmistukseen :;käytetään; myös; pal-jon riisiä, juustoraastetta ja sipu-ijlia. Rasva-aineista on tärkein- ruokaöljy, sitä käytetään sekä salat teihin että paistamiseen. Kahvi on Sveitsissä vahvaa ja halvempaa kuin esim. Suomessa, mutta sitä juodaan siellä vähemmän. Ehkä viininjuonti on tavaillaan syrjäyttänyt .kahvin;-sillä:; vie:, •lailleen sveitsiläinen ;tarjoaa;;mie^ luummin lasillisen;viiniä,.kuin r u : peaa suurempitoiseen< kahvin valmistukseen. ;; Sveitsiläisen perheenemännän keittiö VOI olla vanhanaikainen mi ta kalustukseen tulee, mutta hänellä on kadehdittavan paljon erir laisia: keittiotyökauja ja tarvikkeita. Hänellä.: on mita erilaisempia ruokalajeja varten sekä .kunnioitettava määrä erilaisia teräviä veitsiä. Kattilat ja pannut ovat myös omaa luokkaansa. .Aamukahvilla (Fryhstyck), tarjoaa sikäläinen perheenemäntä perinteellistä .maitokahvia (puolikup-pia maitoa keitettynä ja toiset puo-lel kahvia) leipää, voita ja marme-laadia. •; Toisinaan 'myös ^ keitetyt munat .täydentävät .aamukahvia. I'äivallinen on tavallaan ainoa varsinainen.;ateria koko-päivässä-ja se syödään keskipäivällä kello yhden aikaan.: Silloin ajelee-perheen-pääkin polkupyörällään kotiin toir mipaikastaan; jos matka ei-ole ylivoimainen ja lapset saavat myös kouluista kahden;tunnin: aamiaislo-man. Tämän aterian on perheen-äitrtehnyt huolella ja vaivalla sekä t'jn , saiaäfneiF!:vahnistukseeni::jlä^ tarjoaa perheelleen ensin keittoa, tavalhsimmin jotain kevyttä vihanneskeittoa, j a sen jälkeen ehkä nuudeleita (ohuita makarooneja):se^ kä -yhden paistinmakkaran henkeä kohden ja tietenkin salaatteja. El ole ensinkään harvinaista syödä päivällisellä neljää, viittä lajia salaatteja. Eikä tämä salaattien syöminen ;:ole;missään;::;tekemisessä perheen varallisuuden kanssa, vaan jokainen emäntä::pitää:perheen terveyden kannalta ensiarvoisen tärkeänä tarjotarjokaisena^vuoderi päivänä jotakin raakasalaattia. Päivällisen: päättää musta kahvi,; jonka kanssa nautitaan leivonnaista. Illalliseksi (Abendbrot) syödään teen tai maitokahvin kera leipää, voita ja leikkeleitä sekä kakkua, hedelmäsalaattia tai muuta hyvää. Näissä ruoka-aikojen"järjestelyis-' ^^.^ sä oh se erinomainen puoli, että s i i i " ' " ^ ' ' ' ,^ vöttuaan päivällisastiat on emäntä' koko iltapäivän ja illan vapaa r u o - ' " ^ kahuolista. Hänen pitää'vain yar- ' mistua siitä^^että kaapissa ori^riittä:' / '/^ miin\leipää ja voitaJja i l l a l l i s e s t a" hän pääsee teen kaf^cahvin keitol la. ' _ Sitten- vielä_salaateista: - % ' "Vihreää salaattia eli keräsialaattla r • syödään joka perheessä melkein jo- > 'fc/// ka päivä. Sitä ei sveitsiläinen •- l emäntä suinkaan tee sokerin ja ker-^' man kera, yaan hän tekee parem minkin siitä suolaista ruokaa seu-,, raavasti." - Salaatinlehdistä irroitetaan käsin. . lehden tyviosa, joka on vähän ko-., ,,1, vaa, lehdet pestään ja asetetaan vatiin, päälle pannaan hienonnettu - ... sipuli. Kastikkeeseen käytetään: ^ 1 sitruunan mehu, suolaa, valkopip'<"< • puria, sokeria, 'öljyä ja kahvinkupil- - linen kuumaa vettä. Kastikkeeseen " " . ^ J voi lisätä myöskin sinappia. Ai- - - . neet vatkataan sekaisin ja kaade-' ' " ' taan salaatinlehtien päälle. Hyvää salaattia saa myös tomaa- - teista sipulin ja paprikan kanssa. ,, Samoin porkkanoista sekä raakana että keitettynä. Retiisistä saa salaattia nopeasti, ne raastetaan, lisä-teän vähän maitoa, suolaa j a öljyä.- ' " Sveitsiläiset pitävät hyvästä ja, . v, ehkä voisi sanoa kevyestä ruoasta ja he pitävät myös sen valmistamisesta. Tämä Jiai saakin heidän keittiönsä tuntumaan niin mukavat- < ta ja jännittävältä. Miehet ovat jo >. . siellä kiinnostuneet siitä mitä syö-, vät ja tämä saa perheenemäntien y - ^ > - rittämään parastaan. HYÖDYLLISIÄ TIETOJA l'7 Nylonsukasta saa hyvän sipulipussin komeron seinälle. Terä leikataan pois j a suljetaan pyykkipin-nalla, joten alaosasta saa mukavasti sipulinvajn pinnan avaamalla. Yläosasta sukka: solmuun j a naulaan: Lankakeriä; palloja y;m.; voi samalla keinolla: pitää viralta poistetuissa: sukissa. • * * MAITOKUORRUTUS Tämä kuorrutus antaa hyvän maun esim. ''kuppikakuille", kuka pitää lisämakeudesta niihin. 1 kkp. pölysokeria 1 rkl. lämmintä maitoa 7 Vt tlr-voita Vi t l . vaniilljj£a sokeria : K a i k k i ; aineet sekoitetaan j a se-:- osta hierotaan niin kauan, että se on aivan kiiltävää. Levitetään k a kuille ja annetaan kovettua. En-- nen^ kovettumista voi ne koristaa vielä- jollakin hedelmän paloilla, niin::saa kakuista oikeiA juhlavan • • ~* - "Birchermyesli" on sveitsiläinen jälkiruoka, josta erikoisesti lapset pitävät ja se valmistetaan seuraavasti: Maitoa, sokeria,, kaurasuurimoi-ta, saatavissa olevia marjoja tai hedelmiä (omenat raastittuna) hiukan sitruunamehua. Jos halutaan, voidaan; seokseenv:lisätä.;vielä-ker-.' mavaahtoa ja rouhittuja pähkinöitä. Kaikki ainekset sekoitetaan tasaiseksi, notkeaksi puuroksi. y - — Kun lentokone saavuttaa ääntä nopeamman kulkutasoui sen nopeus' mitataan Mach-kojeella. Ernest Mach oli tshekkiläissyntyinen fyysikko, joka ansioitui äänen tutkimisessa. PÄIVÄN PÄKINÄ TylijäTei palapiipussaltaan Me laitakaupungilla syntyneet ja kasvaneet olemme joskus kuulleet myös otsikossa ilmenevän viisauden, mikä kielellisestä asustaan huolimatta kuvaa erjtläin sattuvasti sitä kun "housuntasku.ssa ei ole mitään eikä toisessa taskussa senkään vertaa". Samanlaiseen tulokseen tyhjyydestä ovat viimeaikoina tulleet myös-eräät poliittiset;huomioitsijat; jotka ovat unhoittaneet esim. sen että' päämihisieri Diefenbakerin Y K n kokouksessa pitämä "ensimmäinen" puhe.oli muka oi^kea jymy-puhe, mutta myöntävät nyt, että paljon oli siinä sittenkin vain porua Yhdysvaltain hallituksen puolesta, mutta_eLjuuriJaink{um_villoja-.Ca^ nadan hyväksi. " ' • ,, Montreal Daily Star lehti on yksi niistä kovanaamaisista lehdistä jotka^, ovat'vielä uskovinaan,, että pääministeri" Y K n rcmman 'puheen ja vasta toisella kertaa kepulin puheen. "Monet ih-miseT' uskovlit7 että Canada vei yleiskokouksessa tällä viikolla huoT noa osaji, verrattuna' pääministeri Diefenbakerin viikko?, ennen esittämään vastaukseen mr. Ilrushtshe-v i l l c " , kirjoitti Montreal Star viime perjantaina ja selitti: "Tällä viikolla Yhdysvallat päätti, että se c i halua.olla missään te- .keinisis.sä viiden (puolueettoman); vallan päätöslauselman kanssa, jon-i ka esitti Intian pääministeri Nchru . . USA taistcli~kaikin mahdolli-? s i n ' keinoin—tätä päätöslauselmaa vastaan . . ."•ja'~siinä joutui eräässä' ääncstysväihdessa Canada "surkean jäl(leiij^viiJlun_j^.ähcnintislöön!L3ai^ dysvailaiii--' apulaisena, ,,^.vaUtteli lehti.' ' " ' ' r v ' . ' I - MuUa'"eikö tämä, surkea esiintyi minen^ Intinii ehdottamaa pälitöslau-; vastaan Yhdysvaltain tamista juuri samalla tavalla kuin oli pääministeri Diefenbakerinkin ensimmäinen puhe yleiskokouksessa? Kummassakin tapauksessa pääministerimme . inföiH Yhdysvaltain kurjan ohjelnian - puolesta. Eroa oli vain sikäli,, ettäjtoisessa puhees-j, aan hän astui pääministerH^elffun varpaille; jotavastoin^ensimmäisessä puheessaan hän astui pääministeri Hrushtshevin varpaille. Kummassakin puheessaan hän l i i k k u i toisten asialla, Yhdysvaltain sotaisten kenraalien asialla — ja siksi hänen puheensa sai niin haaleata vastakaikua täällä kotona, vaikka sitä yritettiinkin kovapaihei-sesti mainostaa. Selostaen miksi "Canadan ja l i i t tolaisten arvovalta hajosi Y K n yleiskokouksessa", kuten Globeand Mail; asian selosti 6:n palstan otsikos-; saan, maihitun lehden Y K n kirjeenvaihtaja Harold Greer kirjoitti lokakuun 7 pnä: _J!.^^,JääUä_ollaanjLyksimielisiä; siitä, että länsi jputuu maksamaan ja maksamaan suhteiden kiristymisellä " NATO-liitössa, " Britannian Kansojenyhteisössä, ja ';'Amerikan: mantereella - sekö . puolueettomissa- ". . . On selvää, että Canadaa syytetään osaltaan tästä epäonnistumasta . . . " ^ Selvää siis on, että "tyhjä ei pala piipussakaan"! "^osiasiässa -Canadassa, kuten muuallakin maailmassa katsottiin asiaa jotenkin täten: Pääministeri' Diefenbker kieltäytyi menemästä oma-aloitteisesti Y K n yleiskokoukseen. Hän antoi kielteisiä vastauksia avoimesti niille canadalaisille, jotka esittivät toivomuksia, - että pääministeri menisi henkilökohtai-j sesti y K n istuntoon ja > esittäisi? siellä Canadan kansan toivomusten ; mukaisesti öpuolueettomuuskannanf ja sen perusteella vaatimuksen, että nyt on ryhdyttävä sanoista tekoihin aseisariisumisen hyväksi. * 1 Mutta kun Washingtonista tuli;5 merkki, että Inyt ovat Pentagonin' politiikot'pulassa, n i in silloin muut-i tuimaani Ottawan kellossa — ja n i i n; syntyi/sitten pääniinisterimme' puheet Pentagonin puolesta sekä In-tiänrettäVNeuvostoliiton'^ vastaan] Paltin puoli Rasiassa' pn>? t kuitenkin se, eUäsamalla ker^^^^^ hän puhui myös Canadan. k a n s H W \ ' * ' ' | valtion p a r h n l t a ' , e t u j a l v a s t a a n * ^ ' ' " '^i gg,B ( ;?»f ?-''.^^:'5i; i mmm...... mm ministeri" Diefenbaker\'piti YKn .selmaa va.staan ollut Yhdysvaltain mantjBreclIa sekö .puolueettomissa >' »x,,,' f!^- yleiskokouksessa-muka ensiksi pa- yloonsii surkean-ohjelnian'puolus- maissa. ,.-7 J'\ ' z,\' ,;~Känsäkoura^''^; 4^ 1K< 'Mi
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 15, 1960 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1960-10-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus601015 |
Description
Title | 1960-10-15-02 |
OCR text |
:5:Siyu'2;V,^J>Lauantaina,4okak. 15 p.---,Saturday, Oc^^ '.'iJ! % ' " % A--V^ ^ - ^ ^ ^ ^ ^M _ ^ ' • L ' ^ ^ / ^ " ! ^ ^^
(LraEETY)-^—^IncK^ndei^t- Labör
> Organ of > Fiimish' Canadians.^ Es-'
tablishedr^Nov; .e,-. 1917:^Authorized'
.as^^seoond',classmail'^ by- ihe" Post.
'Oftice »Department,' Ottawa.-;.Pub-"^
Ushed,>'thrlce ^ weekly: Tuesdays,
;!Thur6day8rand'FSaturday&by^yapaus:
Publishliag Ciompany Ltd., at 100-102
Blm St^W.,^ Sudbury. Ont., Canadaf
Telephones: Bus. Of f tee OS 4-4264;
EditorialOffice OS. 4-4265. Manager'
E. Suksi. Editor Eklund.'Mailing
address: Box 69, Suc^ury, Ontario.*
Advertising rates uponflpplication.
Translation^free'of chafge? . ^ ^*
• s TIL!AUSHINNAT.V
Canadassa: a vk. 8.00'6 kk.',4J!5^
, ; ' ' 3 ik. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa:" 1 vk: 9.5Ö 6 kk. 5.25
Kupariinn ''ylir
tuotasntaoi »
tilisjeij Idskiiun {
Washington. — ; Asiantuntijat
täällä sanovat, että tällä 'viikolla
tapahtuneeseen kuparin ' hinnan j3
sentin laskuun o l i syynä se, että v i i meaikainen
tuotanto on ollut ^ joss
a i n ' määrin kysyntää suurempi.
Nykyinen hinta on 30 senttiä paunalta.
, Yhdysvaltalaiset 'sulattimot laskir
vat hintaa viime viikolla ^33 sentis-tä;
31 senttiin kuparin tuottajien ka-?
pitalistisessa maailmanosassa tuottaessa
tämän vuoden ensimmäisen
kahdeksan kuukauden kuluessa
2,400,000 tonnia j a tehtaiden käyttäessä
100,000 tonnia vähemmän.
-Kuparin hinta Canadassa, jossa
tuotetaan noin 400,000 tonnia vuosittain,
on ollut 30 sentissä sitten
elokuun 30.
^Rhodesian kuparikaivokset'ja Canadassa.
Norandan,Gaspen j a Wai-te
Amuletin kaivosyhtiöt ovat l u vanneet
vähentää tuotantoaan 10
prosentilla tuotannon ja kysynnän
"tasapainon" uudelleen: saavuttamiseksi.
Sudburysta, Ont., saapuneessa tiedonannossa:
kerrotaan, että Inter-:
national Nickel-yhtiö ei 9le luvannut
;vähenfääkuparintuotantoaan,
vaan on laskenut' sen 'hinnan 28 5
senttiin paunalta Torontoon toimitettuna.
i i
m.
MS:
A8eistarii$unnan 'hautaamisesta''
Htistoria tulee toteamaan — me pelkäämme — että Neu--
vostoliiton pääministeri^Nikita Hrushtshevin"vetoomuksia ja||
varoituksia olisi pjtänyt kuulla tiistaina jolloin YK:ri yleiskokous
.kieltäytyi Yhdysvaltain vaatimuksesta ryhtymästä
vakavaan keskusteluun'aseistariisumisesta —^ ja.päätti hau-
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1960-10-15-02