Vapaus, May 12, 1928

              jjauaniaina, toiiKok. 12 p;nä—Sat, May 12
VAPAUS 17M. Oltu B u a a a u i a a . t1iw»in«. ^^skirSiUoss. tantaias
T O I M I T T A J A T s
S. C. KEO, T. K. r*BI.SOS. B. A. TESHUNEII, B. PEHKOMEH.
.Keciitered n tb* Pott OfGc* Detkutaent. Ottawm, u «ccoad C U M lauter.
VAPAUS (Ul>ertT)
T ^ oair «rc*a «f Ramiak Worker« i a CtntA». Pai>luise4 i a Snäbtaj, Oxa^ «*ei7 Moai*r.
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
RaiBailmotafaet t l JM k«rti, «2X0 kaku kertaa. — ArioBUJooamenoilmotokaet SOc. T«J»t4tBoa»a. —
IfinccantloJfiiioiskKt SOc. k e r ä . tlM i kertaa. — STrxtjaiOaotiikaet f l J » kerta. $2M 3 kertaa. —
ATioensilBotakae* tSM kerta. fI4)0 kalcai kertaa. — iaitoblx&otakaet fliX) kerta. — KaoleoaoUcurtak-aac
| ? }X kerta. 50e. tiitg«k«B kUtcaUsueelU tai caaistoTärsrltä. — Haliauntiea<j( | a oaoteibDMakaet
CQc^Kkerta. »Tj» k o i a s kertaa. — t J i p S i ^ o t u J t e o ja Diootnxa«enttaarie» oa. TiadittaeMa. KlMrtelt»»!
I^äicitu&mu etttkätecA. — TUaakaia, j o l u ei aesiaa taka. ei tulta ISliettäniiän. paltat aaiactiestes. JeOJa
n takaokMt. • .
IILAUSHI-N-VAT: ^
1 »k. $*M, 6 kk- $2.50, 5 kk. t l . TS J a 1 kk. tlM. — Ylidr»»al»oikia Ja Soomeen ae<a oiooalV
atfctUBanie: I *k. $&M. 6 k k . $3^0. 3 kk. S240 ja 1 kk. tlM.
htkttm «iotot itooiokaet piUä oUa koottori«»a keUo 12 UmeatroiiapiiTäa edelliaenä «rkjpiiiiaä-
V a ^ n J e a taiautsa: l i k e r t r B a i l i i B C 33 Loroe Street. Pobalia S3eW.
rtfadtn koDUeri: Libertr BoU4iii«. 3S Lome St. Puhelin 1038. Po«iow<e: Box 69, Sadbory. Ont.
Ceaeral adrettlaJng rate« 7»e. per eol, ioet. Miaiamm charie for aiacU InaerUoa 75e, The Vapaaa
l i tfte' beat adrettiiaag a u d i a a caooc tke Fmni»b PeopJa i a Caaada.
' ^ ' ^ * ^ * ^ ! v ä i t t i olevan vielä 2 miljoonaa hen-kiorjaa
ja saman verran Kiinassa,
huolimatta siitä, että kumpainenkin
maa kuuluu kansainliittoon. Abes-sinia
on luvannut hävittää orjuuden
maastaan, mutta orjuusjärjestelmän
sekavuuden ja muiden seikkain ta­kia
tilanne on muuttunut vain pa­hemmaksi.
Bentick jätti mainitsematta, että
Englannin imperialistisella alueella
Sierra Leonessa, Afrikassa ja Poly-neesia-
saaristossa kukoistaa henki-orjuus
mitä räikeimmässä muodos­sa.
Uuden vuoden aikana tosin Sier­ra
Leonen orjat "julistettiin" va­paiksi,
mutta orjuus silti jatkuu.
Jo* ette o l i i v i a tatuaa* aaa Vaaunsta enaimStaeea klrjecMcnae, kirjottakaa ondelleca liikkeeaboiujaa
fat«KatlUae]U a i s e l B : J. V , KANNASTO. liikkeenhoitaia- • - '
Kansainvälisyys
On jokaiselle järjestyneelle työ-
Iäiselle tunnettu Kommunistisen Ma­nifestin
viimeinen lause: "Kaik­kien
maiden työläiset liittykää yh­teen."
Tuo lause komeilee useim­man
työväenjärjestön lehdessä, ai­kakauskirjassa
ja muissa huomatta­vissa
paikoissa. Suurissa juhlapu­heissa
ja humuissa tuota lausetta
käytetään iskulauseena, jolla tah­dotaan
kohottaa tunnelmaa ja an­taa
vauhtia toimitukselle. •
Mutta miten paljon siitä huolimat­ta
laiminlyödään ja suorastaan ri- ^een; tunnustamme ainoastaan tosi-kotaan
tuota lausetta kohtaan. Em- asiat. On aina muistettava, että juu-me
puhu varsinaisista noskelaisista, talaisuus on natsionalismia, niin-emmepä
syndikalisteislakaan, ,joiden kuin kaikki muutkin natsionalismit.
kumouksellisia juutalaisia työläisiä;
juutalaisia porvareita kohtaan tun­nemme
samoja tunteita, mitä yleen­sä
kapitalistiluokkaa kohtaan tun­nemme.
Lenin kirj otti aikoinaan» että ny;
kyään on sangen vaikea löyfSä vii­sasta
henkilöä ja milloin sellaisen
tapaa, on hän useassa tapauksessa
juutalainen tai ainakin hänen suo­nissaan
virtaa juutalaista verta. Tä­mä
ei toiseltapuolen tarvitse johtaa
minkään rodun erikoiseen palvomi-toiminta,
joskin sitä tehdään työ
väenliikkeen nimessä» on'kuitenkin
natsionalismin rajoissa ja^ vielä jyr­kemmin
rodullisissa puitteissa liik­kuvaa,
multa niissäkin piireissä, jot­ka
ainakin joskus ovat ilmottaneet
omaksuvansa kommunistisen kannan
ja maailmankatsomuksen,: tapaam­me
huomattavan annoksen vahvasti
pikkuporvarillisuudelle haiskahta­vaa
natsionalismia.
Katsokaaipme esimerkiksi hyök­käyksiä
Amerikan kommimistista lii­kettä
kohtaan. Eikö niissä )aina pu­huta
"juutalaisesta johdosta" ta?
: ^'moskovalaisesta johdosta" ja koe­tetaan
vaikuttaa siten» että tuo olisi
.jotakin alentavaa ja osottaisi puo­lueen
huonoutta, kun siliä ön sellai­nen
johto.
Tosin "Moskovan johto" on maa­ilmalle
osottanut,'että se kykenee
johtamaan monia muitakin johtoja
ja suistamaan ne vallastakin^ joten
siitä ci liiin suurta ääntä pidetä.
Mutta "juutalainen johto", sehän se
vedetään aina raiin, hyökätessä kom-,
inunistipuoluctta vastaan tässä maas-
: BO.;.
Kommunistisessa liikkeessä emme
tunne muuta kuin kommunistisen
johdon, emme mitään erikoista kan-sallisuusjohtoa.
Jos juutalainen ön
kommunisti, tai venäläinen, tai ame-riikalainen,
suomalainen tai joku
muu, me pidämme heitä kommunis­tisina
tovereina. Olkoonpa taasen
pääomanomislaja juutalainen Otto
Kahn, amcrikalainen Morgan, sak­salainen
Wolff, tai joku muu. me
tiedämme, että ennenkaikkea heitä
yhdistää luokkalunnc, joka on ylä­puolella
kansallisuustunteen; he
ovat riistäjiä. He esiintyvät yhtä
armottomasti työväkeä vastaan, oli­pa
lvi o sitten kiinalaista tai saksa-
Anierikankin kommunistiseen puo-
'lueeseen kuuluu jäseniä monista
kansallisuuksista; on amerikalaisia^
on saksalaisia, -juutalaisia, suoma­laisia,
j.n.e., aivan sannoin kuin tä­män
teollisuuselämäänkin ottaa osaa
monia kansallisuuksia. Tiedämme,
että jokaisen kansallisuuden kes­kuudessa
on aktiivisia kommunisti­sia
työskentelijöitä. Emme missään
tapauksessa kommunisteina ja val­lankumouksellisina
voi kieltää jär­jestöön
kuulumasta henkilöä hänen
Icansallisuutensa perusteella. Erikoi­semmin
juutalaisvihan yllytykseen
voisimme sanoal, eitä sitä ovat liet­soneet
klanit tässä maassa, tsarismi
Yenäjälläj Hörthy Unkarissa, Bra-tiano
Rumaniassa j.n.e., joten täl­laisten
ainesten-kanssa samalle lin­jalle
ajautuu hyvin helposti sellai­nen
työläinenkin, joka elää natsio-sialististen
tunteiden varassa. On sel­vää,
että käsittelemme tässä vallan-yhtä
turmiollista työväenliikkeelle.
On aina muistettava, että kaikki
natsionalismi, suomalaisuuskin, on
uhrattava vallankumouksen alttaril­le.
Meidän on arvioitava vallanku-mouksellbessa
liikkeessä toisiamme
vain sillä mittapuulla, mitä he teke­vät
vallankuniouksen hyväksi, eikä
rodullisilla tai synnynnäisillä avuil­la.'
,• , •
Viime vuosisadan puolivälissä,
jolloin oli polttavana kysymyksenä
pienten Icansojen kohtalo ja vallan­kumouksellisten
suhtautuminen pien­ten
kansojen asemaan ja itsenäisyy­teen,
kuten tsekkiläisten, puolalais­ten,
y.m. Engels varsin tarmok­kaasti
asettui taistelemaan natsiona­lismia
vastaan; selittäen, että pienet
kansatkin ovat uhrattavat vallanku­mouksen
eteen. Tosin jokaisella
kansall^ olkoon oikeus itse määrätä
kohtalonsa, mutta älkööri tuo muo­dostuko
taisteluksi vallankumousta
vastaan, kuten pienten kansojen va­pauspyrkimykset
useassa tapaukses­sa,
ovat.'' „.••.;
Kansainvälinen solidaarisuus on
yksi työväenluokan voiman kulma­kivi.
Se ei ole ainoastaan keksitty
aatteellinen sanonta, mutta nykyisen
yhteiskunnan kehityksen pakottania
vaatimus. Se on edelleen sopusoin­nussa
ihmiskunnan kehityksen ja
eteenpäinmenoh kanssa. Johan Kom­munistisessa
Manifestissa aikoinaan
osotettiin, miten kapitalistinen tuo­tantotapa
luonnonlain välttämättö­myydellä
murtaa ei ainoastaan kan­salliset
» mutta myöskin kansainväli
set suhteet. Johan Toisen kansain­välisen
kokemus ospttaa, että yksi
sen suurimmista heikkouksista oli
kansainvälisyyden puute. Eikös Kol­mannen
kansainvälisen kokemus oso-ta,
eitti sen perinpohjainen kansain­välisyys,
rotuun katsomatta, oa yksi
sen lujimmista kulmakivistä. Mei­dän
jokaisen olisi saatava' itsellem­me
selviöksi, mitä todella kansain­välisyys
meiltä vaatii.
Kansallisvihan lietsominen on pal­velusta
porvariston hyväksi. Kan­sallis-
tai rotuennakkoluulojen liet­sominen
tai kasvattaminen työväen­liikkeessä
on rikos työväenliikettä
kohtaan. Rikos, joka, jos se saa
kauemmin jatkua, kostaa itsensä
varsin -ankarasti.,
Kohdelkaamme sentäliden suurel -
la vairovaisuudella sellaisia ainek­sia,
jotka tavalla tai toisella koet­tavat
kylvää työväenliikkeeseen ro­tuennakkoluuloja.
Heidän luokka­tietoisuudessaan
on suuri aukko, —
ellei heissä ole pahempaakin. Mei­dän
olisi nyt jo ainakin opeteltava
käsittämään, että luokkasuhteet ne
ovat, eivätkä kansallisuussuhteet,
jotka määräävät toimintamme.
—i —a.
Ylläoleva, porvariselta taholta an­nettu
tiedonanto osoittaa, huomaut­taa
Toverilehti, miten vähän, kapita­listit
ktmnioittavat tekemiään sopi­muksia,
kun ne vaan loukkaavat hei­dän
riistoetujaan. Joillakin alueilla
on henkiorjuus vielä hyödyksi ka­pitalisteille
ja silloin unohtuvat ne
"pyhät" sopimukset, jotka sisält\"vät
kansainliiton peruskirjaan, ettei sii­hen
saa kuulua yksikään maa, jossa
on orjuutta. Ja kuitenkin Englannin
alueilla on miljoonia orjia, vaikka
se hyvällä syyllä voisi sanoa ole­vansa
kansainliitto. Englanti näet
siitä määrää.
Eommumstisen hternationalen taistelutervehdys
Toukolctnm 1 p. aattona julkaisi
Kommunistisen Intemationalen Toi­meenpaneva
Komitea maailman pro­letariaatille
talstelutervehdyksen. Jo­ka
lyhennettjmä kuuluu seuraavasti:
"Lopullisen kuoliniskun on kuole­mantautia
sairastavalle kapitalismille
antava Imperialistisesta sodasta syn­tynyt
maailman yhteiskunnallinen
vallankumous, joka marssii kohden
voittoa Kommunistisen Intemationa­len
Johtamana. ^
"Suunnattomien vaikeuksien ym­päröimänä
Ja voittojen Ja tappioitten
vaihdellessa keskenään, yhteiskunnal­lisen
vallankumouksen voimat Jatka­vat
hyökkäystään imperialismin lin­noitusta
vastaan pirstoakseen sen la­hon
perustuksen.
VEnslmäisessä yhteentörmäyksesr
sään kansainvälisen yhteiskunnallisen
vallankumouksen voimain kanssa im­perialismi
kärsi raskaan tappion, Jon­ka
seurauksilla on ollut suuri histo­riallinen
merkitys.
"Enemmän kuin kymmenen vuoden
ajan on proletariaatin diktatuurin
lippu liehunut maapallon kuudennen
osan yli kalkista imperialismin yri­tyksistä
huolimatta kuristaa yhteis-kunnaUlnen
vallankumous keinoUa
millä tahansa. Tämä voitokas marssi
on ollut mahdollista vain. sen lojaa­lisuuden
turvin. Jota proletariaatti Ja
maailman sorretut Joukot ovat osotta-neet
kansainväliselle proletariaatin
vallankumoukselle.
Saavntobsla työIälsiUe
"Proletariaatin diktatuurin maassa
on seitsemän tunnin työpäivää jat­kuvasti
ja menestyksellä sovellutettu
käytäntöön laskematta palkkaa Ja
tähän mennessä vertojaan vailla ole-
5,000^00 henkiorjaa
vassa asteikossa Ja aloltekykyisyydellä
on valistustyötä toteutettu proletari-a,
atin Joukkojen keskuudessa.
Samaan aikaan Jatkuu menestyk­sellinen
maanviljelyksen Järjestämi­nen
kollektiiviselle pohjaUp, kiitos
sen avun, jota proletaarinen valtio
antaa keskivarakkaille jä erittäinkin
köyhiUe talonpojille.
"Kapitalistisissa maissa hallitsee
kapitalismin diktatuuri avoimesti Ja
puolustaa hartaasti kapitalistien luok­kaetuja.
Äskettäin Genevessä, koko maail­man
silmien edessä teki Sosialistis­ten
Sovlettitasavaltain Unioni esityk­sen
heti toimitettavasta Ja täydelli­sestä
aseista riisuutumisesta keinona,
jonka kautta tulevaisuuden sodat voi­daan
välttää. Mutta, kuten saattoi o-lettaakin,
imperialistit kyynUllsesti
hylkäsivät esityksen Joko suorasti
taikka epäsuorasti saaden siinä refor­mistien
hyväksymisen.
"Näitten toslseikkain edessä on
nyt kalkkien maitten proletaareille
Ja raatajille selviönä, että kansain­välisen
proletariaatin tie ei ole sa­ma
kuin imperialismin tie, vaan että
se on sama tie. Jota maailman ensi-mäinen
proletariaatin diktatuuri
marssii voitokkaasti eteenpäin.
Imperiallsiala vastaan on
taisteltava
"Imperialismi el mobilisoi ainoas­taan
voimiaan, vaan koko energiaan­sa
tehdäkseen asemansa ikuisiksi ä-joiksi
varmpilöL Nämä ponnistelut o-vat
kuitenkin turhia. Kansainvälisen
proletariaatin on päättäväisesti tais-;
teltava impCTlallstlsten maitten jnri-tykslä
jatkaa valtaansa ja olemassao­loaan
hyökkäämällä proletariaatin Ja
yleensä työläisten elinehtoja vastaan.
Mutta kasvava maailman yhteiskun­nallinen
vallankumous on ainoa, joka
pystyy ratkaisevasti ja päättäväisesti
vastustamaan imperialismia.
Reformistien esittämä rooli
"Kaikenkarvaiset reformistit esittä­vät
kaildssa maissa kurjan rikollista
osaa kansainvälisessä työväenliikkees­sä.
Niitten tehtävänä on palvella por­variston
asiaa halpojen sosialismin,
rauhan ja demokratian mongerrusten
vaipan alla.
"Kun kapitalismi hyökkää työväen­luokkaa
vastaan, niin onko sen teh­tävänä,
JokBr nimittää itseään prole­taariseksi
internatsionalistiksi, huo­lehtia
'kotoisen teollisuuden,' 'teolli-suusrauhan'
suojelemisesta, jotka voi­daan
saavuttaa ainoastaan uhraa­malla
proletariaatin luokkaedut porva­riston
hyväksi? Ei ole. Vain kommu­nistinen
Intematsionale edustaa to­della
vallankumouksellista proletari­aatin
kansainvälisyyttä.
"Kommuniistinen Intematsionale
kehottaa kaikkia työläisiä ja kaikkia
toisia riistettyjä joukkoja niihin luet­tuna
nekin, jotka edelleenkin ovat re­formististen
spsi^demokraattisten
puolueitten riveissä, nousemaan tais­teluun
ja taistelemaasi. Mutta niitten
on muistettava, että todellinen kapi­talismin
ikeestä vapautuminen, todel­linen
yhteiskunnallinen vallankumous
on mahdollinen ainoastaan silloin,
kun työläisten Joukot käsittävät re­formistien
petokset ja "ajavat keskuu­destaan
'sosialistiset' imperialismin
lakeijat, jotka käyttävät Jokaista kei­noa
nykyään Valjastaakseen työläiset
kapitalismin vankkiureitten eteen.
, "Yhteiskunnallinen vallankumous
tulee olemaan mahdollinen ainoastaan
silloin kun kaikkien maitten työläiset
tulevat yhtymään Kommunistisen In-tematsionalen
vallankumoukselliseen
armeijaan.
Kaikkien työläisten on annettava
: vastaus
"Ainoastaan seuraavat tunnuslau­seet
ovat uskollisia proletaarisen kan­sainvälisyyden
asialle, joita esittää
Kommunistinen Intematsionale kut-suessaan
kaikkien maitten työläiset
Ja raatajat viettämään toukok. 1 päi­vää.
"Eläköön proletariaatin kansainvä­linen
solidaarisuus!
"Eläköön toukok. 1 p. ja kaikkien
maitten proletariaatin kumouksellinen
solidaarisuus!
"Eläköön rm^^^rnf.n yhteiskunnalli­nen
vallankumous!
"Alas ifeollisuusrauha porvariston
kanssa!
"Eläköön kumouksellinen luokka­taistelu!
"Taistelkaa kahdeksan tunnin työ­päivän
puolesta!
"Eläköön seitsemän tunnin työpäivä
ja kuuden tunnin työpäivä nuoria työ­läisiä
varten!
"Alas imperialismi!
"Alas kansojenliitto ja sosialidemo­kraattiset
lakeijat!
"Taistelkaa pikkuporvarillisia pa­sifistisia'
harhakä-sityksiä vastaan!
"Alas sosiahdemokraatit, nuo porva­riston
agentit!
"Alas imperlalisttset sodat!
"Kaikkia Soviettien Unionin puo­lustukseen!
"Alas siirtomaitten sorto!
"Eläköön kommunistinen taistelu
maailman sorrettujen kansojen vapa-
2 km. hiihto Siiri Bistonen Kisa 9.39.
5. 2L 2. 26 Beaver Lakella. 3 km. hiih­to
Edith Isakson Ilo 15.18. 13. 2. 27.
Timminsissä.
IVGesten ennätykset:
100 m. juoksu Hannes Sula, Kisa 11.9
sek. 17. 7. 26 Soossa. 200 m. juoksu
T>. TTSV-Irinpn Cr. Yritys 25.0 sek. 8. .8.
25 Beaver Lakella. 300 m. juoksu P.
Jansson Kisa 40.8 sek. 29. 8. 26 Tim­minsissä.
400 m. juoksu Hannes Sula
Kisa. 57.2 sek- 6. 9- 25 Sudburyssa
uttamisen puolesta!
"Eläköön KBinan vallankumous.
Kunniaa Kantonin kapinallisille!
"Eläköön Kiinan sovlettihallitus!
"Eläköön itsenäinen India!
"Eläköön yhtenäinen kumoukselli­nen
ammattluniorintama taistelussa
kapitalismin hyökkäystä ja imperia­listisen
sodan vaaran uhkaa vastaan!
"Eläköön työväenluokan Ja talonpol-kaiston
liittol
"Eläköön Kommunistinen Interna­tionale!
_
"Yhtykää Kommunistipuolueen ri­veihin."
—SKT.
i TYÖVÄEN URHEILU 1
Alle 18 V . poikain ennätykset:
100 m. juoksu A. W. Klivinen Voima
12,9 sek. 16. 8. 25. Creightossa. 200 m.
juoksu V. Vallenius Ilo 26.0 sek. 29.
8. 26 Timminsissä. 1500 m. juoksu V.
Salminen Jehu 5 min. 2 sek. 17. 7. 26
Sudburyssa. 800 m. juoksu V. Val-
Sudbiiryssä. 300 m. juoksu V. Val-sissä.
Pituushyppy Onni Seppälä Cr.
Yritys 5.37 m. 7. 6. 25. Beaver
akella. Korkeushjrppy Maimo Passi
eutaisen filosofia
KirJ. J. Jarovslavski.
Jehu 1.55 m. 7. 8. 27 Suduryssä. Kol­miloikka
Mauno Passi Jehu 11.74 m.
4. 9. 27 Sudburyssa. Seiväshyppy On­ni
Seppälä Cr. Yritys 2.40 m. 16. 8. 25
Creightossa. Kuulantyöntö M. Passi
Jehu. 11.57 m. 28. 8. 27 Beayer La­kella.
Keihäänheitto L, Kolari Jehu
40.02 m. 8. 8. 26. Beaver Lakella. Kie­konheitto
M. Passi Jehu 30.03 m. 4. 9.
27 Sudburyssa. 2 km. hiihto W. Sal­minen
Jehu 8.28.5 sek. 28.2.26 Verm.
Riverillä. 3 km. hiihto W. Salminen
Jehu 15.16.5 sek. 17. 1. 26 Beaver La­kella.
5 kmi. hiihto W. Salminen Jehu.
21.48.5 21. 2. 26 Beaver Lakella. Vauh­diton
pituushyppy A. W. Kivinen Jy­my
Kiri^and Lake 2.69 m., 24. 4. 27
Levackissa. Vauhditon=-= korkeushyppy
A. W. Kivinen Jymy 1.29 m. 24. 4.
27. Levackissa, Vauhditon kolmiloikka
A. W. Kivinen Jymy 7.74. m. 24. 4. 26
Creightossa.
Naisten ennätykset:
100 m. Juoksu Nellie Pernu Kisa 15
sek. 19. 7. 25. Sudburyssa. Kuulan­työntö
A. Ranta Ho 8.77 m. 4. 7. 26.
Timminsissä. Pituushsrppy Elna Joen­suu
Cr. Yritys. 4.25 m. 19. 6. 27 Sud­buryssa.
60 m. juoksu E. Tytijälä, Ilo
9.9 sek. 29. 8. '26 Timminsissä. 4x100
m. viestinjuoksu. Kisa, 61 sek. 1. 7.
26. Sudburyssa. 1 km. hiihto Siiri Ris-tonen
Kisa, 5.27. 20. 2. 27 Sudburyssa.
(Jatk.)
Sairas useita vuosia
Joffe oli useita vuosia sairaana.
Tämä sairaus el tehns^t häntä ainoas­taan
ärtyneeksi, mutta myösMn, ku­ten
usein on asianlaita sairaisiin ih­misiin
nähden, epäoikeutetuksi yfnpä-.
ristölleen- Tässä tapauksessa hänen
epäoikeudenmukaisuutensa purkautuu
vaUtuksiin siitä, mitenM häneUe puo­lue
on antanut hoitoa. Täliän syytök­seen
ön oppositio takertimut Ja levi­tellyt
sitä ulkomailla. Mutta mitä kä­sitti
tämä huonosti hoitaminen, hoi­dosta
laiminlyönti? Yksi lääkäreistä,
joka työskenteli lääketieteellisessä
Komissionissa raporteerasi seuraavaa:
"Toveri A. A. Joffe siirrettiin Ja­panista
Moskovaan 1923 joka suhtees­sa
sairaana Ja sijoitettiin Pokrovsko
Stryeshnevo sanatoriumiin hermo-tautlnsa
vuoksi heti, koska hänen
päävikansa oli n^orf inismi Ja niin kut­suttu
korsakov psycholls.
•V. 1922 oli Joffe saanut tarttuvan
taudin Mantshuriassa ollessaan ja o-
11 vuoden ajan saanut puoliksi läpi
käyd3m parannuskiiurin ensiksi K i i ­nassa
ja sittemmin Japanissa seurauk­sena
tästä taudista, jonka käsissä
Huolimatta siitä, että palkkaor-juas
pidetään ainoana maailmassa
enää vallitsevana orjuusmuolona, il-niottaa
Henry Bentick, että' maail­massa
on vielä 17 maata» joissa on
hshkioriuus vallitsevana jä joissa siniä ja Kiina. Ahessiniassa hän
on henkiorjia kaikkiaan viisi mil­joonaa.
Bentick ei nimittänyt kuin kaksi
maata, joissa selitti henkiorjuuden
olevan voimassa. Nämä ovat Abes-hän
alun pitäen oli ollut ksmunenen
päivää. Käsittelyyn kuului opiumi ja
morfiinin käyttö tuskan tappamistar-kotuksessa.
Tämän parannuksen ai­kana
käytti toveri Joffe suuren m ^ -
rän näitä lääkkeitä, aina kahteen
grammaan morphiaa päivässä ja 0,1
grammaa morphiumia, mikä määrä
kerrallaaÄ otettuna olisi tarpeeksi ai­heuttamaan
kuoleman.
"Toveri Joffe, jota parannettiin ei
ainoastaan yleisen hermotäutinsa
vucisl, vaan myöskin siksi, että hän
oli tullut morphiau uhriksi myösldn
Ja kärsi lamaustilasta. Joka ilmenee
painajaisten Ja harhanäkyjen saami­sen
muodossa, ja josta käytetään Kor­sakov
psychosis nimitystä, oli" käsit­telyn
alaisena sanatoriumissa lähellä
Moskovaa vakavaluontoisten psyykil-listen
vaivojensa vuoksi. Mutta liän
ei ollut päässyt huumausaineitten
käytöstä eroon huolellisimmasta kä­sittelystä
huolimatta.
"Moskovaan saapumisensa hetkestä
lähUen ja siitä kun hänet sijoitettiin
sanatoriumiin, varattiin toveri Joffel-le
Ja hänen perheelleen spesialistit ja
koko Kremlinin lääketieteellinen apa-raatti
oli hänen käytettävänään.
"Tri L. W. Levin, Kremlin sairaalan
ylilääkäri, antoi alituisesti hänelle
lääketieteellistä hoitoa ja tämä vuo­rostaan
sai koko tämän sairaustapa­uksen
ajan tunnetuimmilta spesialis­teilta
neuvoa,^ spesialisteilta, joitten
autoriteettisjrjrs on tunnustetu kauka­na
meidän rajojemme toisellakin puo­len.
"Lääkäreitten joukossa. Jotka hoi­tivat
Joffea, olivat professorit Pletny-
Jev, Getye, Vinogradov, Minor, Kia-mer,
Davidenkov, Eiannabich, Gan-noiiskin.
Tarassyevlch, Averbach,
Eromsteln ja Salkind, sekä lääkärit
Levin, Kanely ja Epstein;. neuvotte-luihJTi
taudin käsittelyn johdosta otti­vat
usein osaa myöskin Pogossyantz,
Rousheiiiikov Semashko ja Obrossov.
• ^ v e r i Jof f elia oli kaiken aikaa
varma siitä, että sai mitä suurimman
lääkinnällisen avustuksen.
Sairautensa aikana Joffe sijoitet­tiin
useita kertoja Kremlin sairaalaan
ja erään kerran, vastoin tavallisia
sääntöjä, hänen vaimonsa ja lapsensa
majoitettiin sinne myöskin, koska hän
silloin paremmin tunsi varmuutta
niitten oleskelusta.
"Vuodesta 1924 vuoteen 1925 ja taa­sen
v. 1927 liänet lähetettiin Lääke­tieteellisen
Kpmissionin toimesta ul­komaille,
pääasiallisesti tri Adlerin
luokse Wleniiin, kullakin kertaa kol-nieksi
talkica neljäksi .kuukaudeksi.
1926 hänet vaimonsa kanssa lähetet­tiin
Jaltaan Krimillä.
"Mitä hänen perheensä jäseniin
tulee, niin hänen tyttärensä lähetet­tiin
. 1925 paraimukselle Mäzestaan ja
sitten kuukaudeksi erääseen sanato­riumiin
lähellä Moskovaa; 1926 hänet
lähetettiin kuukaudeksi Krimille ja
1927 kuukaudeksi sanatoriumiin lä­hellä
Moskovaa ja kuukaudeksi Shaf-ranovo
sanatoriumiin..
•"Vuosien 1924 ja 1927 välillä käytet­tiin
enemmän kuin 36,000 mplaa to­veri
Joffen parantamiseen oikomailla
800 m- juoksu J. Saloranta Ho 2.13.-
5 sek. 26. 6. 27. Timminsissä. 1,500 m.
juoksu W. Göös, Cr. Yritys, 4:29.1
sek. 11. 9. 27. Levackissa. 3.000 m.
juoksu W. Neva Kisatoverit, 9.51 sek.
11. 9. 27. Levackissa. 5,000 m. juoksu
W. Neva Kisatoverit, 16.38.6 sek. 13.
8. 27 Creightossa. 10.000 m. juoksu W.
Neva Kisatoverit- 35.50 sek. 7. 8. 27
Sudburyssa. 110 m. aitajuoksu (mata­lat
aidat) P. Häkkinen Cr. Yritys 18.4
7. 8. 27 Sudburyssa. 110 m. aitajuoksu
(korkeat aidat) H. Sula Kisa, 20.9. 16.
8. 25 Creightossa. 110 m. aitajuoksu
(metrin aidat) H. Sula lOsa, 20.5 1. 9.
24. Sudburyssa. 3 mailin juoksu P.
Jansson Kisa 18.25 26. 7. 25 Verm.
Riverillä. 5 mailin juoksu P. Jansson
Kisa 29.33 6. 9. 25 Sudburyssa. 4x100
m. viestinjuoksu Coteau Hillin Yri­tys.
57 sek. 7: 8. 26 Coteau Hiilissä.
1,600 m. vieistinjuoksu (600, 400, 300,
200 Ja 100 m) B^sa, 4 min. 6 sek. 1.
7. 25. Creightossa. 1,000 m. juoksu P.
Jansson Kisa 2 min. 49 sek. 29. 8.
26. Timminsissäl li- tunnissa L. Salo
Ho, 7.808.19 m. 26. 6. 27. Timminsissä.
2,000 m. Juoksu P. Jansson Kisa,
6.22.6. 19. 7. 25. Sudburyssa. Pituus­hyppy
Hannes Sula Klisa 6.10 m. 19
7. 25 Sudburyssa. Korkeushyppy V.
Lekander, Yritys Coteau Hill. 1.65 m.
6. 8. 27. Coteau HiU. Kolmiloikka
Hannes Sula, Kisa. 12.40 m. 19. 7.
27. Sudbur5'ssä. Seiväshypy E. Risto-nen
Kisa ja I. Järnefelt Cr. Yrityt.
2.98 m. 4. 9. 27. Sudburyssä. Kuulan­työntö
E. Rtstonen Kisa, 11.65 m. 13.
8. 27. Creightossa. Keihäänheitto E.
Ristonen Kisa, 48.48 m. 28. 8. 27. Tim­minsissä.
Kiekonheitto L. Rasula
Viesti, 34.82 m. 7. 8. 27. Sudburyssä
Eri paikkakimmlta
Dunblane, Sask. :
Koska tulin naisosaston puolesta
kokouksessa vsOituksi kirjoittamaaa
Vapaudelle, niin koetan täyttää teb-tävänL
Naisosastolla oli kokous 25 pnä huh-tikuuta
Emma Perälän asunncOla,
jossa m.m. liittyi osastoon kolme vnär
ta jäsentä. Puheenjohtajana toimi
Mrs. West Ja pöytäkirjurina Kas«
T i f f T ^ l f l f g n P T l -
Kokouksessa päätettiin pitää ilta-mat
viimeinen perjantai toukokuuta,
jossa " myydään samalla naisosaston
toimesta laitettu komea täkki, jossa
on 28 nimeä ja vuosiluku. Ssuraava
kokous on Olga Vaaran asunnolla tou-kokuun
9 pnä.
Kansainvälistä Vappujuhlaa vietet-tiin
täällä 28 pnä huhtikuuta hyväl.
lä menestyksellä. Ohjelmasta mainit,
takoon näytöskappale "LumimjTskys.
sä" ja kaksi kuvaelmaa, i Edellisen m.
meä en tiennyt, mutta viimeksi esi-tetty
oli nimeltään "Isää odotellessa",
joka esitettiin näin sivustakatsojan
mielestä oikein hyvin.
Kylvöjä tehdään täällä kovalla kii­reellä,
huolimatta kylmistä ilmoista,
tietysti toivossa, että sitä jotakin taas
voidaan korjatakin. Vaan aikahan
sen näyttää, että Jääkö siitä taas
farmarille mitään muuta palkakd
kuin vaivat. Ja sitten taas tietysti
odottamaan seuraavaa vuotta, efctä
Jos se silloin paremmin nykäisisi.
Ensikertalainen.
Moukarinheitto (kevyt) K. Schneider
Ho, 33.17 m. 28. 8. 27. Timminsissä.
Painonheitto (raskas) K. Schneider,
Ho, 6.93 m. 28. 8. 27. Timminsissä.
Vauhdittomat hypyt:
Vauhditon pituushypy M. Rinta­mäki,
Jymy, 2.84 m. 24. 4. 27. Levack­issa.
Vauhditon korkeush3^py M.
Rintamäki, Jymy, 1.39 m. 24. 4. 27.
Levackissa. Vauhditon kolmiloikka M .
Rintamäki, Jymy, 8.54 m. 24. 4. 27.
Levackissa.
Uinti
50 m. uinti vapaa tapa A. W. K i ­vinen
Voima. 41.2 sek. 26. 7. 25. Verm.
Riverillä.
mihto „
5 km. hiihto P. Jansson, Kisa. 19.-
15. 6. 3. 26. Sudburyssä. 10 km. hiihto
P. Jansson, Kisa, 37.07. 21. 2. 26. Bea­ver
LakeUa. 15 km. hiihto D. Kumpula
Ho, 1.04.8. 13, 2. 27. Timminsissä. 20
km. hiihto D. Kumpula, Ho, 1.26.40.
13. 2. 27. Timminsissä. 5 km. hiihto
(ikämiehet) A. Kumpula, Ho, 23.11.
13. 2. 27. Timminsissä.
Viestinjuoksuennätyksiä on lisäksi
seuraavilla matkoilla:
5x1,000 m. joukkuejuoksu Jehu. 15.-
20.5. 13. 6. 26. Beaver LakeUa. 3x1,000
m. viesti Jehu, 9.03.4. 9. 7. 27. Soossa.
4x200 m. viesti aUe 18 v. Jehu, 1.57.
8. 8. 26. Beaver Lakella. ,
7-ottelu H. Sula, Kisa 496.18 pist.
6. 9. 25. Sudburyssä. 10-ottelu O. Rau­tio
Cr. Yritys, 644.37 pist. (vanha las­kutapa)
16. 8. 25. Creightossa. 10-ot­telu
E. Ristonen, Kisa 9253.84 pist.
(uusi laskutapa) 13 ja ' 14. 8. 27.
Creightossa.
Tämän ennätysluettelon on s y j ^
tetaan (ankara kuriin alistuminen
ja psykiatristien apu), niin KrenUi-nin
sairaala soveltui varsin hyvin ha­luttujen
tulosten saavuttamiseen. Sai­raalan
johto vastasi myönteisesti ky-sjmiykseen
voiko se varata toveri
Joffelle hoidon ja kuiin- suljetussa
laitoksessa. Tämän vuoksi päätet­tiin
pyytää toveri Joffen suostumus­ta,
tehtävä, joka uskottiin Keskusko­mitean
lääkärille. Ktutenkin. osottan-tui
mahdottomaksi ilmottaa sairaalle
spesialistien päätöksestä ja saada hä­neltä
saostamasta heidän suiinnitel-^
maansa, koska tällä välin hän teki
Chase River, B. C.
VAPPUJUHLIEN VIETOSTA
Köyhälistön vuotuinen juhlapäi-vä,,
Vappu, on vietetty Nanaimossa-kin.
Olisi kai ollut paikallaan jo etu.
käteen mainita näistä Nanaimon
työläisten edesottamisista Vappujuh­lan
suhteen. Mutta ei ollut mitään
varmuutta, tuleeko juhlat onnistu­maan
edeltäpäin tehtyjen suunnitel.
mien mukaan, joten katsoin edul-semmaksi
vaieta. Alkuperäinen suun­nitelma
oli, että juhlat pidetään Na-.
naimoss^, johon osaa ottaa Lady.
smith, Extension, Southwellington
ja Cumberland. Tämä suunnitelma
hyväksyttiin union osastojen, edus­tajain
yhteisessä neuvottelukokouk­sessa,
joka pidettiin Nanaimossa pari
viikkoa ennen juhlia. Edellämaini­tun
suunnitelman mukaan alettiin
sitten tekemään juhlavalmistuksia,
kunnes viime hetkellä, kolme päivää
i aikaisemmin, Ladysmith, Extension,
Southwellihgton, virallisesti ilmoitti­vat,
että miehet .menevät työhön
Vapunpäivänä. Emme olleet uskoa
todeksi tuota tiedonantoa syystä, et­tä
edellämäinituissa union osastojen
kokouksissa ei ollut ollenkaan ky­symyksestä
edustajain neuvottelua
jälkeen päätetty puoleen eli toiseen.
Valmistukset oli tehty jo niin pit.
källe, että kaikki oli valmiina, il­moitukset
ulkona y.m. Tästä syystä
kutsuttiin kokous Nanaimon kaivos­työläisten
kesken v.k. 2? p. päättä,
mään kysymyksestä puoleen tahi toi­seen.
Sillä joukkojen taholta kuu­lui
tyytymättömiltä, että on liian
suuri edesottaminen Nanaimon kai­vostyöläisillä
itsenäisesti lähteä juh.
limaan. Tämä tyytymättömyys ja
pelko miesten kesken johtui siitä,
että komppanian isännistö tekikaik-jokaisen
urheihjan ja urheilunharras-tajan
leikata irti ja säUyttää.
CS.T.U.Liittotoimikunta
Paavo Ruohonen
* (siht.)
"Kuten jo aikaisemmin on osotettu,
oli toveri Joffen päävikana hänen
vakava Ja itsepintainen morffinisti-suutensa.
Useimmat hänen muista
vioistaan olivat joko suoria taikka
epäsuoria seurauksia tästä morffiinin
nauttimisesta.
"Koska morffinismi on sairaus, joka
voidaan parantaa .ainoastaan sairaa­lassa
ja koska toveri Joffen äskeiset
rnatkat ulkomaille eivät tuottaneet
hallussaan sairauslappu ja lääkärinä
hänellä oli etuoikeus suoraan hankkia
lääkkeitä reseptiensä mukaan Krem­lin
lääklntälaitoksesta, joten hän oli
häneni tilassaan, mitään korjausta,
nousi kysymys: siitä, voitaisiko häntä
k ä s i t e Venäjällä, Tähän kysymyk­seen
vastattiin niyönteisesti spesialis­tien
neirvostossa (professorit Daviden­kov
ia. Vinogradov yhdessä lääkäri
Levinin ja yhden Keskuskomitean
lääkärin kanssa), joka csotti, että
morffinismin jjarantamiseen tarvitta­via
välttämättömiä sääntöjä nouda-itsemurhan
On sangen surullista, että puolueen
täytyy vastata tällaisiin syytöksiin.
Mutta mitä muutakaan voidaan tehdä
silloin kun puoluetta syytetään siltä,
että se ei suostu käyttämään edes tu­hatta
ruplaa sairaan, toverin paranta­miseen,
kun todellisuus osottaa. että
yksistään toveri Joffen terveyden pa­lauttamiseen,
ulkomailla hoitoon käy­tettiin
yU 36,000 ruplaa. Antakaam­me
proletaarien _ tuomita onko tässä
kysymys itaruudesta, vai emmekö en­nemminkin
bileet niin anteliaita kuin
mitä tämä maa saattaa olla vain hy­vin
poikkeuksellisissa tapauksissa.
Ei sohtanda. kommunistisesti
Mutta psyykilliset kärsimykset on
eri asia ja valittelu siitä, että on ka­dottanut
vallankumouksen vuoksi
omaisuutensa on toinen asia. Th^nen
sotaa oli toveri Joffe todellakin rikas
mies. Mutta onko se proletaarinen
luonteen piirre valitella siitä, että val­lankumous
on yhdeltä puolueen jäse­neltä
riistänyt hänen rikkautensa?
Proletariaatti ottaa osaa vallankumo-ukseea
ja tietää, että vallankumouk­sen
kautta se ei voi "kadottaa muuta
kuin kahleensa ja voittaa koko maail­man".
Hö. toveri Joffen valitukset ei­vät
kohoa proletaarisesta maaperästä.
Ne edustavat pikkuporvarillis-vallan-kurnouksellisen
filosofiaa, joka en­nen
kuolemaa vetää muistikirjoistaan
esiUe tiliMrjan ja laskee, että hän
on kuluttanut niin ja niin paljon
enemmän puolueelle kuin mitä puolue
on kuluttanut hänelle. Se on mätää
"filosofiaa". Se ei ole kommunis­tista
suhtautumista puolueeseen eikä
työväenluokkaan.
Yhtä riittämättömästi perusteltu on
väite, että puolue ei olisi sallinut kir-jottaa
muistehniaananglo-amerikalai-seh
porvariston tilauksesta ilman min­käänlaista
kontroUia Ja että puolue
olisi vaatinut oikeutta ennakolta tar­kistaa
kaikki mitä diplomaattisessa
asemassa oleVa puolueen jäsen tulisi
julkaisemaan. El ole ainoastaan puo­lueen
oikeus, mutta velvollisuus vaa­tia
puolueen Keskuskomitean, Poliit­tisen
Komitean, taikka Ulkomaa-asi-oltten
Komisariaatin tarkistusta täl­laisessa
tapauksessa. Ja on suoras­taan
häpeällistä lukea tätä valitusta
siitä, että Joffe tämän vuoksi menet­ti
$20,000 ja vleläi» suuremmaksi hä­peäksi,
että sellaiset tarjoukset pal­velisivat
sellaisten tosiasiain salaamis­ta,
että Joffen haluna dliä. paljastaa
"vallankumoukseh todellisten johta­jien
luonnepiuteltä". Ja kaiken tä­män
englantilais-amerikalaisten kus­tantajien
tilauksesta! Sellainen mätä
filosofia on kiskottava Juurineen j»
okshieen pois sieltä, minne ikinä s«i*
siemenet ovatkin pudonneet. Sellai­nen
on tuhottava proletaarivastai-sena.
"Puolue on loukannut minua". Hän
valitti, että puolue, sen periaatteen
johtamana, että "(^position jäsenilte
ei anneta mitään työtä", ei ollut anta­nut
hänelle (JoCTelte) mitään työtä
"enempää puolueessa kuin sovieteis-sakaan,
joka olisi ollut sen liionteista
ja niin laajakantoista, että se olisi
tehnyt mahdolliseksi käyttää minun
kykyjäni hyödyksi täydessä mää­rässä".
Syytös perätön
Me kaikki tiedämme, että tämä ei