Vapaus, May 14, 1960

              Sivu-2 ^'-;_\.,L'auaiitainaPtoukolc. 14 p , , ^ Saturday,'May-14,1960
- (UBEETY)^:—-Independent ,Labor
•Organ':of/Plnnisli>.Caiiä"dlan's.' Es-
'tabllBheä-.Nov:;,6; 1917: Authorized
as second/class^niall by^the!Post
,Office'-.pepartmentVs Ot(awa., Pub-llahed'^'*
thrice-i; weelUy: Tuesdays,-
«.Thuisdays!and?Saturdaysby Vapaus-
Publishing'Company Ltd.; ät 100-102"
Elm..St/yr:,.Sudbury, Ont.,- Canada.
Telephones: Bus. Office OS..4-4264:
Editorlal Office OS. 4-4265. Manager
£.'Suksi:-Editor.W- Eklund. M&illng^
address: Box 69, Sudbury."Ontario.
Advertismg rates -upon"; application.
Translation free' of~charge/ " '
^ ' ' yitAUSHINNAT:
Canadassa:. Ivk. 8.00 6 kk. 4.25
\ , • 3 kk. 2.50
yhdysvalloissa: 1 vk."9.00 6 kk. 4.80 c
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
N-Iiijlh valtuuskunta k t i i s tM
.-Eräs .väikfeapäasyisimpiS «tiedon ' — - i . ^ * - . ! - -
l'kynnytaiT5:on|olluf^^
k i h ^mericsalaisuuksiheen.: Ihminen
If-s
t Huipputason kokous Pariisissa
Ensi maanantaina toukokuun 16 päivänä, alkaa Pariisissa
kauan odotettu ja maailmanlaajuista huomiota osakseen saa-
4va "neljän suuren" huipputason'konferenssi, jonka kulusta
ja tuloksista voi riippua hyvinkin paljon niin .yksilök^nsa-
' laisten kuin kokonaisten kansakuntienkin tulevaisuus.
.^Kuluneen yiikon aikana on maailma saanut hätkähtäen^
todäa,' että.viimeinen taival — kuten vuoristokiipeilyssäkin
— ÖlTyaivällbisin ja vaarallisin, koska voimat on pihnistet-tävä„
äärimmäiseen rajaan. saakka samalla kun askel tulee
epävarmemmaksi ja tuulikin kiihtyy.
- Mutta samalla tulee muistaa, että huipputason konfe­renssista
ei ole mitään muodollista "hymykonferenssia" odo­tettukaan;
yleisesti tiedetään että kymmenen vuotta- kestä-
- neen kylmän sodan aikana on karttunut ja .kehittynyt niin
paljon esteitä rauhanomaisen rinnakkaiselon periaatteen ja
käytännön tielle, että näiden ongelmien ratkominen vaatii-sekä',
kärsivällisyyttä että hyvää tahtoa kaikilta osapuolilta.
Selvää on, että näitä huipputason kokouksia tarvitaan useita,
ja .että edistys tulee olemaan hidasta. ^
"Siitä huolimatta on syytä toivoa ja vaatia eräitä tärkeitä
myönteisiä tuloksia t^tä Pariisin kokouksesta. Mitään jär­jellistä
vastaväitettä ei ole enää esimerkiksi ydinaseiden ko-keilukielion
tiellä. Meidän maamme, Canadan hallitus on
omaksunut ehdottoman kannan "kaikkien ydinasekokeiden
lopettamiseksi" ja siihen vaatimukseen yhtyy varauksetta
•koko Canadan kansa.^
, Valtaosa canadalaisista toivoo myös alustavia sopimuk-'
sia tuhoisan varustelukilvan lopettamiseksi sekä yleisen ja
täydellisen aseistariisumisen hyväksi. Erikoisesti toivotaan
sitä; että huipputason kokous tuomitsee sellaisten hirveitten^-
joukkotuhoaseiden.kuintaudinbasillien:ja my
tön.
Suuri osa canadalaisista on sitä mieltä, että Länsi-Ber-
;r-liinin ongelman ratkaisemiseksi pitäisi tässä Pariisin kokouk-:
sessa tehdä ainakin väliaikainen sopimus; mikä helpottais
•kansanvälistä järmitystä siltä koh^
alustavia askeleita ja keskusteluja ydmaseista vapaan alu­een
muodostamiseksi Euroopassa sekä kaikkien ulkomailla
olevierr'sotatukiasemien purkamiseksi.
Sanalla sanoen me canadalaiset hylkäämme sellaisen
ajatuksen, että mitään ratkaisuja ei Pariisissa muka voida
tehdä, sillä tosiasia on,-että. kansainvälistä jännitystä
vennettävä pikaisesti, .tai muuten tapahtuu suuronnettomuus
^—löiten Yhdysvaltain suorittaman äskeisen vakoilulenno^
tiimoilta saimme niin hätkähdyttävästi nähdä.
Olkoon tiellä kuinka suuria esteitä tahansa, huipulle
noustessa avartuvat myös näköalat, ja maailman yleinen
mielipide odottaa tuloksia — ei "kaikki tai mitään" käsityk­sen
perusteella, vaan tärkeitä alustavia tuloksia päätavoi­tetta,
täydellistä ja yleisä aseistariisunta ja pysyvää rauhaa
kohti. -
on f tämän - tunnustanut jättämättä^
kuitenkaan / kesken';^ ponnistuksiaan
päästä <eteenpäin^^>tällakih alalla.
Biologia enempää ^. k u i n geologia­kaan
eivät ole ::voineetC vastata-ih
misten kaikkiin, kysymyksiin me­restä
j a siksi onkin/syntynyt uusi
tieteen haara meritiede oseanogra­fia,
joka^ p y r k i i täyttämään tämän
puutteen- 0:$eanografia käsittelee
merta kokonaisuutena, mutta on
oikeastaan sellaisten eri tieteen-l<
aarojen:-yhteenliittymä;^^;Hjotka'eri­koistuneina
edistävät meren tutki­musta
luonnon ihmeenä. —
Meidän-|!vasuntoplaneettamme ;V on
oikeastaan ulkonaisesta perspektiir
vistä katsottuna : valtava: ^vesipisara;
jossa satunnaisen poimuttumisen
ansiosta on näkyvissä hieman
maankuortakin. vi^Nlinpäi^vanhemr
pien tieteenharjoittajien planeetalr
lemme antamanimi - Tellus — Maa:
onkin osoituksena ajasta,; jolloin
sangen 'Vähän; tiedettiin .maan^^^ä^
^olemassaoloon arvellaan jQlleen (syy-:
;näi|'senii^i^memassan^sinkoutum
lähiavaruuteen/i mikä' nykyisin on
lamppuna'öisellä taivaallamme, ni­mittäin
kuunV Tätä olettamusta tu­kevat
tutkimukset,'"joita on suori­tettu
näiden valtamerien pohjan
^laadusta. Tyynen valtameren poh­j
a on pehmeätä basalttia-ja Atlan­t
in ^pohjassa on taasen-graniittiker-ros.
•
Näihin aikoihin j a tässä tilassa
maasta kohosi vesihöyryjä^ ja kaa­suja,
joista ilmakehä muodostui.
•Tiivistyessään höyry' - muodosti, sanr
kan pilvipeitt^en^nka,lävitse au-jingsn-
säteet eiväb päässeet" tun­keutumaan.
Kun maa oli jonkun
verran jäähtynyt; happopitoiset < sa­teet:;
valuivat taukoamatta: tulisille
k a l l i o i l l e ja muuttuivat jälleen
höyryksi: Maan -kuoren"jäähdyttyä
tarpeeksi, sade ei enää kokonaan
haihtunutkaan; :vaan> virtasi paljai­ta
kallioita pitkin hakeutuen syven­nyksiin
j a altaisiin. Näin syntyivät
meret:- Sade liuotti mereen- alkuai-
'^Ikanin sairas mies"
Turkista käytettiin aikanaan nimitystä "Balkanin sairas
mies"' ja se määritelmä pätee täydellisesti sodanjälkeiseen­kin
Turkkiin nähden. Istanbulissa viime viikolla' olleet yli­oppilaiden
mielenosoitukset antoivat siitä uuden hätkähdyt­tävän
kuvauksen.
Meille on syötetty äärettömän -paljon poliittista pajun-köyttä
Turkistakin. Yhtenä ''vapauden etuvartiona" Turkki
kuuluu NATO-liittoon. Se on kuulema jonkinlainen "demo­kraattinen
näyteikkuna" samalla tavalla kuin Syngjnan
Rheen Etelä-Korea ja Chiang Kai-shekin Formosa ov^ ol­leet
tällaisia "näyteikkunoita" kaukoidässä.
Mutta koruton tosiasia on kuitenkin se, että Turkki on
sidottu tiukasti Yhdysvaltain "strategisten" sotavankkurien.
ivetäjäksi. Sen teollisuus ja matalous ovat rappiotilassa ja
ulkomaiset velat ovat kohonneet vararikkopisteen lähetty­ville.
Poliittinen vapaus on kokonaan tuntematon käsitys,
sillä porvarillisetkin oppositiot on siellä kielletty ja maan
' lehdistö suukapuloitu.
Taloudellinen hätä ja kurjuus sekä poliittinen oikeudet­tomuus
ovat leimaa-antavia piirteitä "Balkanin sairaalle
miehelle", jota on meille kuvattu jonkinlaiseksi vapauden
'etulinnakkeek^i. Ja kun Adnan Menderesin hallituksen toi­mesta
heitätti Ismct Inonun johtaman opposition edustajat
poliisivoimin ulos kansalhskokoukscsta ]a heille pantiin port­tikielto
12 seuraavaan istuntoon, niin silloin nousi kärsimys-ien
malja yli laitojensa.
i , Irvokkainta tilanteessa oli se, että tämä Turkin kansan-joukojen
kuohuva vastarinnan ilmaisu tapahtui juuri sinä
[aikana, jolloin NATO-liiton ulkoministerineuvosto kokoontui
Istanbulissa keskustelemaan "vapaan maailman" -—^ siis myös
^ Turkin — ehdotuksista Pariisissa pian kokoontuvaa huippu­tason
kokousta varten. - ~ — _ — , ,
Istanbulista toukokuun 2 päivänä tulleiden uutistietojen
"jnukaan sotajoukot hajoittlvat voimakeinoin kahdesti yliop-piladon
mielenosoituksen. Ylioppilaiden,tarkoitus oli esittää
valituksensa NATO-liiton jilkoministerineuvoston huomioon,^
miitta heidän rauhallinen kokouksensa hajoitettiin ja "kym-
.'meniä vangittiin", kuten AP:n uulistiedossa sanottiin.
' . j Sotatilalakia uhmanneiden mielenosoittajien" tunnuslau­seena
oli "Vapaus,',vapaus", mutta hallitus julisti, että kan­asalaisia
vastaan käytetään ampuma-aseita, jos mielenosoituk-
'set jatkuvat pyhistä pyhimmän "vapauden vartijan" Mende­resin
hallitusta vastaan. * •
»Uutistiedoissa väitettiin, että sotajoukot"feivät silloin am-
,^uneet^'mutta myönnetään kuintenkin, että sotilaiden pys-
,« jsynperät ja nyrkit,heiluivat ja että mielenosoittajia'uhat-
; -^iin pistimillä.^ Menderesin hallituksen .kovan käden komen-
-^oa-yastaan ja vapauden puolesta protestoivista ylioppilaista
dellisesta ulkomuodosta. Planeet­tamme
ulkopuolinen astronomi/oli-,
si varmaan antanut nimen, joka
o l i s i paremmin ; tuonut .esiin: j u u r i
meidän pallollemme oleellisen ja
aurinkokunnassamme;: v ainutlaatui­sen
piirteen; meren hallitsevan ase­man.
: Planeettamme harhaanjohtavas­ta
nimestä huolimatta :meri?.on saa­nut
osakseen ; huomiota monella
muulla tavalla. Kaikkialla maail­massa
.runoilijat ovat laulaneet hur­mioituneina
: : : laulunsa -: m
seikkailijat ' j a 'onnenonkijat - ovat
huomanneet viettinsävarmimmaksi.
tyydyttäjäksi ja tiedemiehetkin
ovat olettaneet — e i tosin, aivan
varauksetta — mereii kaiken elol­l
i s en alkukodoksi.: Oikukas mei\i on
palvojansa usein: pettänyt ja sen:
kesyttämistä lienee :vasta; nyt ato-mikauden
alussa ryhdytty kaavai­lemaan.
Mutta vielä tänään meri on
kahlitsematon elementti j a ihmis­kunnan
riippuvuus merestä ja:sen
"käyttäytymisestä" on ratkaisevaa
laatua.
Maailmankaikkeuden ja elämän
alkuperän arvoituksen : ratkaisun
vaikeus on sama kuin; menenkin:
On kulunut: n i in pitkä aika'! siitä,
mitä paremman määritelmän, puut*
teessä ; voimme nimittää aluksi^et^
täjäljet, jotka voisivat johtaa suo­raan
alkusyyn • lähteille, ovat : ih
misen:^ tavoittaniattomissa. -Geolo­geilla
on ajanmittarinsa kerrostu­missa,:
.fyysikoilla .radioaktiivisten
aineiden hajoamisessa, mutta hei
dänkin saavuttamattomissaan ovat
ne kerrostumat ja: aineen muutok­set
jotka: ovat;maakuoren^ muutok-:
sissa painuneet syvään, maapallon
keskustaa kohti. Vanhimpien kal­lioiden:
Ikä viimeistenv tutkimusten
.mukaan, on noinv; k a k s i . miljoonaa
vuotta.' J a jos koko tätä geologista
kautta::pidämme yhtenä; vuotena-on
ihmisen olemassaolon osuus siinä
noin kaksi: minuuttia. Paljon on siis
ennättänyt, tapahtua: ennen; ihmi-:
sen esiintymistä. Mutta vaikka
suhde onkin näin mahdoton, on
pieni ihminen tänä aikana pysty­nyt
suori ttamaan.jättiläistyöntun-keutuessaan
kauaksi menneisyy­teen
: j a 'Valaistessaan y sitä; kosmista
taustaa; jossa;syntyi maa j a meret.
Valtameren altaiden synnyn se­littävät
geologit; tapahtuneen.; siinä
varhaisessa vaiheessa;^ joUoinvmaan
masa hiljalleen alkoi jäähtyä. Täl­löin
raskaimmat aineet kuten rau­ta
ja .; n i k k e l i ; muodostivat vinhasti
pyörivän sisuksen j a kevyemmät
aineet kasautuivat pinnalle kuorek­si.
Tämä.kuori esti radioaktiivisten
aineiden synnyttämän lämmön
haihtumasta samassa suhteessa
kuin sitä kehittyi maan sydämes­sä,
ja seurauksena oli sydäntä ym­päröivien
raskaiden kiviaineiden
uudelleen sulaminen ja purkautu­minen.
Heikoimmissa paikoissa tä­mä
laavavirta puhkaisi kuoren ja
painui ympäristöä raskaampana si­säänpäin
muodostaen altaan..:;Näin
arvellaan Atlantin altaan synty­neen.
Tyynen^ valtameren altaan
'pidätettiin'kaupungintalon lähettyvillä ainakin' 100.
^ 'VSamassa;uutistiedossa,kerrottiin, ,että noin lOOJakiasiain
3'n^vönantajaaj'aHuomaria'marssi .virkapuvm^
' " ' i ^ r 'giiitaioile laulaen^ patrioottisia lauluja ja huutaen-"Vapaus". 4
Turkin kohdalta- näyttää' siis
siltä, että' ulkomaisten pistin^
ten ja dollarien avulla ylläpi­dettävä
Menedefesin terrori-komento
jatkuu vielä toistai­seksi.
Menderesin hallitus sel­visi
vielä pelkällä säikähdyk­sellä
Syngmän Rheen kohta>-
losta. Mutta varmaa kuitenkin
on, että Turkki on tällä kertaa
kaikkea muuta muttei mikään
"vapauden etulinnake", eikä
liioin mikään "demokratian
näyteikkuna". Siitä seuraa, et­tä
ennemmin. tai myöhemmin
maata väärinhallitsevat piirit
joutuvat vastaamaan, tekosis­taan
kansakunnan -edessä — ja
jö6 turkkilaiset eivät saa vali­tuksilleen
^korjausta fäuhallis-ta
tietä, niin Menderesin halli-tusyoi
syyttää vain itseään sii-relle
sen erikoisluonteen ja rikkau­den
j a kaavailivat alun alkaen me­ren
tärkeän tehtävän.
Ilmakehässä tapahtui jatkuva tii­vistyminen;
josta oli ; seurauksena
pilvipeiteen oheneminen ja vkappa-l
e i k s i hajoaminen. 'Tällöin vi; aurin­gonsäteet
pääsivät'Valaisemaan tä­tä
näyttämöä jolla kenties ainut­laatuinen
elämänmuoto alkoi kehit­tyä.
Elämän ' syntyiiimcn ja kehitty­minen;^!
oletettavasti tapahtunut
yhfäkkisenä välähdyksenä, vaan
miljoonia vuosia, kestäneiden ajan-:
jaksojen : kuluessa, muokkautuivat,
nev olosuhteet; joissa ensimmäinen
solu saattoi syntyä ja jäädä elä­mään.
Tiedemiehet ovat yleensä si-;
l ä ; mieltä :nykyisinv;että:
miedosti suolapitoinen: alkumeri jos
mikään l o i edellytykset: elollisen
luonnon:,esiintymiselle maapallol-.
lamme. Näyttää myöskin • siltä, että;
oltuaan; elämän kehtona meri jat­kuvasti
joutui suojaaman elämää
niiltätuhoilta, joita jvielä suurelta
osalta; muoyautuva plastillinen :pal-lo
ja sen ilmasto saattoi tarjota.
; - Nykyisinkin :v meri ylläpitää elä­mää
maapallollamme.; Suolaisella
merivedellä; on kyky varastoida au­ringon
tuhlaamaa energiaa ja me­rivirrat,
jotka kuljettavat tätä
lämmjnlä vettä laajoille: alueille
ympäri nykyisiä mantereitaj teke­vät
elämän j a asumisen mahdolli­seksi
arktisilla seuduilla: Sillä maa-alueet:
jakavat ilmaston hyvinkin
erilaisiin lämpövyöhykkeisiin,
mutta -sinne minne •meren:'; vaiku­tus
yltää, sei tasoittaa ja säännös-telee
lammon sopivaksi elollisen
luonnon tarpeiden mukana.
J o varhaisina aikoina ihminen
pani :merkiUe ;merivirtojen :olemas-:
saolon. Näillä havainnoilla eivoUut;
mitään tekarista;tieteellisen.tutkia'
muksen kanssa; Ne/ herättivät; tai­kauskoista
kauhua ja ihmetystä,
mutta myöskin kysymyksiä;:joihin
rohkeimmat lähtivät etsimään vas­tauksia.
: Nykyaikanakin; J o l l o in sentään
on saatavana luonnonilmiöitä se­littäviä
ieoksia on ihmisiä;-jotka
kuullessaan .lämpimistä:^; m
roista;kysyvät onko- sellanien vir­taus
mahdollista, kuinka;:eivät ; ve­simassat
sekaannu.' loisiinsa; .niin
että vedenilämpötila.olisi tasaisesti
^sama ja mikä voima liikuttaa näi­tä
ihmeellisiä virtoja? Mc tiedäm­me
miten ^vesivirrat; maankamaralla
liikkuvatfuomissaan aina alamaata
päin ja tämä ilmiö on mielestäm­me
johdonmukinen mutta onko siis
merenpohja .vastaavasti .kalteva j a
onko ; e s i m e l * i k s i G o l ^ v i r r a l l a ' S e i ­nämät
Atlantin altaassa, jossa se
virtaa mutkitellen ja jakaantuen
ama pohjoisen: napapinin: tienoille
saakka?^ ^
Valtamerien pohjat ovat todella
poimutluneet :;nlinkum nianleitctT
kin. Siellä on vuoristoja, ylätasan-koja
j a alankoja kuten: maan -pinr
nallakin,;ja merivirrat; noudattavat
syventymien luomia reittejä. Mut­ta
varsinaista:: kaltevuutta samassa
merkityksessä ;kuin;;:maaiipinnalla
Cl merivirtojen kulkureiteillä ole
eivätkä ne siitä saa liikkeellepa­nevaa
voimaansa—.^- - .
Merivirtojen koneistona toimivat
pysyvät tuulet, maan pyöriminen,
mannerten ;;ja;'mcrenpohjan muodot
j a veden tiheyden vaihtelut. Atlan­tin
samoin kuin-Tyynen valtame­ren
virtoja ohjaa siis koneisto, joku
on tietty maan, veden ja ilman
riippuvuussuhde. Pasaatit tuovat
vettä päiväntasaajalle ja ajavat si­tä
länsisuuntaan. Atlantilla nämä
virrat törmäävät Amerikan -man­tereeseen
ja jakaantuvat etelään
ja pohjoiseen. Länsituulet Euroop-
-p£an j a pohjoisessa «^koillistuulen
vaikutuksesta pois napaseuduilta.
Tämä on kokonaisuudessaan jon­kinlainen
tuulen siipiralas, joka
vastaa veden siipirattaaseen ja ai-heuttaä
säännöllisen liiklieen me­rivirroissa.
^
Jos tarkastelemme erikoisesti^ si-;
tä Atlantin. lämmintä ^ virtaa, jokk
tunncUan Golf-virrannimellä, ja^j
jonkaTpltkä., matka alkaa Meksikon
lahdesta 30 ja 20 leveyspiirintroop-pisilta,'"
huömaamme kiiiiika kaikki
simainen? kulttuur,irjoka' .on kehity
rantamille., kantaa,samoja' piirteitä:
ja. ^ saa {''^olemassaolostaan ^ kiittää
Golf-virran mukanaan ^tuomia suo­tuisia
sää-ja ravinto-olosuhteita.' |
Golf-virta ön'Atlantilla oma" sulf
jettu kokonaisuutensa^ Sillä .on
määrättyyni lämpötilansa;! tiheytensä,
suolaisuutensa;:- eliömaailraansa.hs^;
kä virtausnopeutensa, joka on 72-
miljoonaa: kuutiometriä'sekunnissa;
Tämän" merivirran värikin on vih-reämpi::;
kuin;.sitä ympäröivien kyl­mien
merivirtojen väri. Se.johtuu
kasvillisuudesta, joka hyvin viih­tyy
Golf-virran lämmössä.:. Kaikista
näistä merkittävistä ja lielposti.ha­vaittavista:
ieroavaisuuksista-johtuul
että :Golf-virran-rrertti; j a : siinä ;^ ta-,
pahtuvat; ilmiöt ovat tieteelliselle
tutkimukselle avoimina.
Koska asuntoplaneettamme::on,
alati rytmillisesti: toistuvien muur
tosten alainen, on Golf-virtakin
saattanut V kaukaisessa; muinaisuu-äessa
virrata, vieläkin:.pohjoisem­maksi
aina Jäämerelle saakka.: Tätä
olettamusta tukee ; se : omituinen
seikka, että Alaskasta että Grön­lannista
on löydetty lauhkean ja
subtrooppisen vyöhykkeen- fossiile^
ia.
; - Golf-virran koko; tarinaa ei;vie­lä
tunneta,- mutta sen vaikutus ih­misen
ilmestymiseen selkärankais-ten
kehityksen ehkä viimeisillä
puolapuilla: on ollut ratkaisevaa laa­tua.
Kenties muistona meren j a i h ­misen
muinaisesta ;ykseydestä on
i h m i s e n v e r e n kokoomus:- lähinnä
sama kuin meren. ~~
Golf-virralla, on myöskin vaiku­tuksensa
: löytöretkeilyn alkamia
seen sillä sen liikkuvalla voimalla
on ollut edullinen vaikutuksensa:
purjehduksen laajentumiseen. Pian
kehittyi käsite, löytöretki ja ammat­tikunta
löytöretkeilijät
;;Hitunen enemmän sivistystä; ja
tietoa ei olisi ^haitannut näila ret­keilijöitä.
He olivat enemmän
iyöstöretkeilijöitä.kiän; tietämisen
jn löytämisen ilon kannustamia. Si-:
i a m i l ä h e uudessa maailmassa-ei-vhl
pystyneet ymmärtämään tai hy­väkseen
rkäyttämään : eivätkä' saa­liinaan
kuljettamaan, he lyhytnä­köisesti
tuhosivat nykyisen tieteen
ulottuvilta.
; :<U^^ ei
myöskään: ollutv.milään: suunnitel­maa;
miten ; käyttää hyväkseen te­hokkaalla
;.tavalla koskemattoman
•maanvrikkaiitta. Köyhä:ja kurjuu­teen
vaipunut Eurooppa olisi tar­vinnut
apua; mutta löytöretkeilijät
keräsivät aarteita ;joko: kuninkaal­l
i s i l l e ' suosijoilleen tai itselleen ja
vasta noin kaksisataa -vuotta myö­hemmin
; Amerikan: mahdollisuudet
alkoivat-? hahmottua ;;;eurooppalaiSr:
ten silmissä. Talloin olivat uuden
maailman ;:valtiasasemassa:;jääneet
syrjääncspanjalaisetlöytäjät j a t i ­lalle
astuneet ranskalaiset ja eng­lantilaiset
valloittajat.
Valtameren eroiltavasta muuris­ta
oli; näin tullut^ kantava ivaltatie
kansoille ja tarvikkeille . j a vähi­tellen
tultiin: myöskin tutuksi val­tameren
mahtitekijän, Golf-virran
kanssa. Sitä opittiin käyttämään
hyväksi merenkulussa- j a valtame­ren
ylitys t u l i ; joutuisammaksi ja
\ aarattomammaksl.
Ja nyt kun Golf-virta ajasta ai­kaan
on ;hyödytlänyt;,välillisesti -ja
edustava „j,;yaUuuskunta^*,tutusti
sensä::,Canadän^ paperitehtaisiin.' Se
on Jtäällä Canadian Pulp^ and Paper
Associationin --kutsiunana vastavie^'
r e i l u l la • canadalaisen valtuuskun­nan
viime' vuonaa tekemäSn' vierai;
luun Neuvostoliittoon. Se tiiiee vie­railemaan
- Quebecissa, Ontariossa
j a British Columbiassa olevilla pa­peritehtailla.
"Vierailuvaihdon lisäksi me
olemme'v^.'myöskin i':kiinnostuneita
käytännöllisiin asioihin, joka' mer­kitsee'välineitten
ostamista", sanoi
johtaja G. M . Orlov, joka on Neu-|
vostoliiton ;; entineniimetsäteollisuu-^
deh-^ministeri . ~
Neuvostoliitto on aikaisemmin
ostanut koneita paperitehtailleen
Suomesta, Ruotsista, Yhdysvallas­ta
ja Suurbritannasta, sanoi hän.
Venäläisten ainoa ongelma ' on
täyttää oma paperuitarpeensa, hän
sanoi. Ennenkuin tämä puoli asias­ta
saadaan ratkaistuksi kuluu ai­kaa
15 ja 20 vuotta.^ Neuvostoliitto
tuottaa yksistään Suomesta huo-mattavah
määrän paperia vuodessa.
"Me haluamme kohottaa paperi­tuotantoa
omassa maassamme", sa­noi
Orlov. "Meillä on paljon puu­tavaraa
käytettävissämme." -
"Venäjällä on yksi kolmasosa
koko maailman metsistä, kolme
tonkia 700,000 tonnia j a 1965 tuo­tantosuunnitelma
on, 3,5Q0,0Q0. ton­nia'kartonkia.'
Neuvostoliitto ei os­ta
paperia Cahadast^f, mutta tek­n
i l l i n en "vuorovaihto .on käytän-nadassa
1936 jaJäUeen;1956.'Neu;^^^
vostoliiton valtiiuskunnän'^ oppaaj||^t^;J^
toiinii .Canadian Piilp» and*'Paper -
Associationin sihteeri' J . , M . ,0'Hält;^ii%
ioran.;^
\
•mmm
iiiiiiiiiMiiiiM^H
" . - l - ^ — - v - * . . -...1 .... ff^»^^!^!^^^
välittömästi ihmiskuntaa, nyt kun
sen kalansaalis on ryöstetty,
suuntautuu : tieteen.tutkimus ;; Golf­virran
pinnan alle etsiäkseen siel­lä
jälleen kyltymättömälle j a val­tavasti
' paisuvalle ihmiskunnalle
uudismaan rikkauksia ja mahdol­lisuuksia,
jotka kenties saadaan
käyttöö^ atomivoiman avulla.
Lieneekö ihminen sitten 500 vuo­den
Jaadultaan muuttunut j a hie­man'
sivistynyt L vai -tulevatko : val­tameren
mahdolliset rikkaudet jäl­leen
aiheuttamaan; häikäilemätön-tä
riistoa ja valtakamppailua sen­sijaan
että ihmiskunnan kokonair
suuden etu tulisi; huomioonotetuk­si
jakamisvaiheessa.
Soui. : 1 Etelä-Korean';fiberaali|
sen'puolueen'kaksivsiipeä on hyvin
asiasta perillä olevalta / poliittiselta
taholta saadun tiedon, mukaan
päätänyt baj oittaa puolueen:: ennen
vaaleja. ' ^ • t r
Liberaalinen puolue on Etelä:
Korean ikansalliskokouksen: suurin:
poliittinen ryhmittymä, mutta on
tällä hetkellä hajaannustilassa. A i ­nakin
50 puolueen 144stä parla-menttijäsenestä
on omaksunut aja­tuksen
muodostaa puolue uudel-'
leen. Joukko uudistushenkisiä puo­lueen
; j äseniäaiko; esiintyä " v i l l e i ­nä''
^seuraajissa: vaaleissa : j a : maht.
dollisesti muodostaa uuden puo­lueen.
Eräät muut johtajanaan va­rapuhemies
Lee Jai H a k ovat epä­onnistuneet
uuden'republikaanisen
puolueen muodostamisyritykses-sään.
Soulissa olevien poliittisten huo-moitisijain
keskuudessa arvellaan,
että koko liberaalinen: puolue jou­tuu
kokemaan Syngman Rheen
kohtalon. Mahdollista kuitenkin on^
että jotkut uudistusystävälliset puo^.
lueen jäsenet onnistuvat muodos­tamaan
liiton demokraattien;; kans­sa.
" V A A L I K E N R A A L I " PIDÄTETTY
Söul. — Etelä-Korean uuden toi­mitusministeriön
määräyksestä pi­däteltiin
liberaalisen puolueen
"yaalikenraali" Han Si Suk, jota
on syytetty! presidentinvaalien .ttf-'''"/
loksen-- järjestämisestä Syngmän"
Rheen kannalta edulliseksi.
Pidätettyinä' ovat myös entisiny^f
hallituspuolueen 'jäsenet, \ entinra' -i ^itj
sisäministeri Tshoi to\Ky« jalfeniJI --'^-i
tinen poliisipäällikkö L i Kang Haki
USA J A T K A A K A L A S T U S ' r A ^
"TÄYDELLÄ T U E L L A"
Yhdysvaltain ulkoministeri Chris­tian,
Herter vakuutti Etelä-Korean
toimitusministerlstön ' johtajaUe
Huh Tshungille, että tämä voi odot­taa.
Yhdysvaltain antavan sille "joV
kaisella sopivalla tavalla .täjiden
tukensa". \
mi
Vi
ilmi
i l
5;;).wl
}>
. Herterin kirjelmän jätti Hub,
Tshangille Yhdysvaltain - Söulissär ^
oleva suurlähettiläs, j a heillä« QU^ S
kaksi tuntia'' kestänyt' n e u v o t t u \
USAn Etelä-Korealle antaman ta- ^
loudellisen avun lisäämisestä.;
i i
J A ,
V
f-
It-:.:
;f-;(!w-
«SI
\ KTSYMTKSIX JA
MYtfS VASTAUKSIA i
;;«K:
f
•• •
Arvatkaapa . . .
kuka ei tällä reisuUa saa yhtään kalaa.
Muuan arvonpa , tunteva rouva^;-
henkilö; tuli-ravintolaan Ja tilasi-o»^
tereita.
— Mutta ei kovin suuria, saiiol
hän. ,
— 'Ei, ne ovat täsmälleen sellaisia
kuin rouva toivoo,' sanoi'hovimestari^-:
.Mutta eivät ne^sa:olla liian ple-:
niäkään. ' ,
— Ei mitenkään, juuri sellaIst^T<
kuin haluatte.
— NUdei) pitää olla kylmiä, muttei
tietenkään jääkylmiä;
— Teemme
olisivat sopivia. 3.
No hyvä. Niiden pitää tietenkin?;
olla suolaved^sä. muttei liian suo-.i
laisessa. ^'^
— - Eipä tietenkään. Mutta saanko
puQlest-i^ni kysyä erästä asiaa? 'l-
I— Kaikin mokomin.
— Kiitos._Haluaisin vahi tletää.tu-V,
leeko ostereissa olla helmi vai'et; ja
siinä; tapauksessa; et^ ; kysymykseen i ' : : :
tulevat, helmiosterit, tuleeko helmien.',
olla pieniä vai suuria.
• V,;
• i
s
mi
'ml
parhaamme; että ne;^>
*-^.-;-
S,
.1
TOTTA l
Määritelmä' autojen .pysäköinti-tontista:
Paikka missä maksatte^^SOV^
sentiä välttyäksenne $2 s a k o l t a ; l u -"
vattomasta pysäköinnistä siUä 'ai- / i:
kaa kun käytte ^apteekista ostamas-''
ta 10 sentin tavaran, mistä jou-' -
dutte maksamaan.25 senttiä. ' \\
MIKÄ HUVITTAA?
Kaikki se mikä tapahtuu toiselle.-
•f
PÄIVÄN PAKINA
Kannattaako rikosta puolustaa?
' Jos olisimme ilkeämielinen, voi-
.simmevsuositella pahantekoon kiin-tyncille
vtoronlolaisille-i
ett.i menkää _Vapaa Sanan toimi­tukseen
ja pankaa'siellä hulinaksi,
:koska: mainitun lehden tomiiluksen
tiedetään tulevan avuksenne, jos
heidän Ytalonmiehcnsäv: s
kaanlumaan pahantekijäin "hu­v
i i n ".
Vapaa Sanan loimituä on nitnit
tä i n ; otlan ut:' elämän työkseen •: myös
rikollisuuden; puolustamisen:^Sc; on
H-yt^ julistanut ulkopoliittisen oh-.
jclmansa;yhdeksi kulmakiveksi s e n ;
että pahantekij'öitä ei saa-häiritä
oikä missään tapauksessa moittia!
Koko maailman ankaran arvoste­lun
kohteeksi joutuneet Washing-
Ionin korkeat viskaalit ja korskeat
botahcrrat saavat nyt kiittää juma-laansa(
jonka symbooli on,.tiettä-västi
dollarin merkki — K)~siitä,
että täällä Canadasta löytyy aina­kin
torontplainen Vapaa Sana, jo­ka
ymmärtää ja puolustaa heidän
pahoja tekojaan mikä voi viedä
koko ihmiskunnan historiansa suu­rimpaan
onnettomuuteen, kuten
meidän, ulkoministerimme selitti
Ottawassa.
Kysymys on luonnollisesti siitä
jänkkien ^ nolosti päättyneestä pro-vokaatiolennosta,
mikä on joutu­nut
miltei koko ihmiskunnan yk^
simielisen tuomion kohteeksi.. '
Mutta Vapäi|' Sana ei helpolla
hellitä. Julkaistessaan' ensimmäi­sen".
, uutisen siitä,' että mainittu
provokatiolontopolippäättynyt^ffkeh
e'lämä-ju7isen-„luiipcni»bksku.vlän-; nosti, 'Vapaa/$ana'' kiirehtilisää
" 1 - ^ÄÄfMft
mään uutiseensa seuraavan selos­tuksen:
"Yhdysvaltain virkailijat
ovat ilmoittaneet että amerikka-laincnvsäätutkimuskonc;
katosi':
Se on. voinut eksyä Neuvosto-Arme­nian
puolelle j a tullut siellä am­mutuksi."
Kuinka "viatonta" ja söpöä!
' Ja vaikka Yhdysvaltain hallitus
joutui ;;kumoamaltomien^^^-:t
ten edessä tunnustamaan, että "lait­tomalla"
pahantckomatkalla sitä
oltiin, vaikka koko maailman leh­distö]^
miltel:yksimielisesti;tuomitsi
sen provokation^ niin Vapaa Sana
kiirehti ~ Yhdysvaltain sotaisten
kenraalien tueksi ja avuksi, kir
joittaen (toukok. 10 pnä) toimitus-palstallaan
noin nimeensä:
"VulTonlopulla^kiinnitettiin maa
ilmanlehdistössä erikoisen suurta
huomiota siihen.^ärtyneisyyteen;Jo­ta
Moskovassa on esiintynyt .
Yhdysvaltoja kohtaan. Hyvin 01-
reelliseksi^-kohosiidämä-ärtyneisyys
hun . . Krushchev selitti . . . että
Yhdysvaltain koneet' ovat loukan­neet
koskemattomuutta, ja että
vappuna yksi tällainen kone am­muttiin
' venäläisten toimesta, alas;
. . . Lentäjä kaikesta päättäen o l i
hapenpuuteefji vuoksi menettänyt;
tajunsa ja k^ne o l i .ehkä lentänyt
erehdyksessä. Venäjän puolelle.
."Venäläiset väittävät, .että Yh-;
dysvallat;, harjoittaa , ilma vakoilua.
Kuitenkaan\Krushchey ei .muista-,
nut • mainita,; että venäläiset_ itse
ovat harjoittaneetr melkoisen laa-;
jaa -ja 'alastonta,vakoiUitoimintäa.' .
' "Venäläisten kärsimättömyys - ja
mi- •m
missmm
ärtyminen ;lienee johtuva siitä to­siasiasta,
että Moskovassa käsite­tään
lännen olevan harvinaisen yk-;
simielinen; niiden kysymysten .suh­teen,
jotka 'neljän suuren' kokouk­sessa
tulevat esille, j a näillä pro­pagandatempuilla
j a yhdysvaltalai­sen
koneen alasampumisella;; venS-
.Iäiset yrittävät valmistella maape­rää
konferenssin epäonnistumisel­le
. Tässä valossa mielestämme
on venäläisten ärhenteleminen
otettava."
Toisin sanoen, amerikkalaisissa
ei ole tässä yhteydessä mitään vi­kaa
— venäläisten "ärhentely" on
pääasia ja sekinon: vain pelkkä ele
ja kokonaan aiheeton — sillä lait­tomuuden
harjoittajia ei saa Va­paa
Sanan mielestä mitenkään häi­ritä!
Käytimme tarkoituksellisesti
"laittomuus" määritelmää siitä yk-sjnkertaisesta
syystä kun Yhdysval­tain
hallituskin on leimannut sel­laiset?
vakoilulennot toisen maan
alueelle "laittomuudeksi". ,
' Kun Japanin hallitus pyysi Yh­dysvalloilta
takuuta siitä, ettei Ja­panin
alueita käytetä Yhdysvaltain
toimesta vakoilulentojen järjestä­m
i s ^ hyväksi, Washingtonista an­nettiin
siihen vastaus, missä myön­nettiin
kaunistelematta, että Yh­dysvaltainkin
mielestä tällaiset va­koilulennot
ovat laittomia —' siis
rikollisia tekoja. Tässä Yhdysval­tain
lausunnossa sanottiin:
"Yhdysvaltain hallitus oh .antaj:
nut Japanin hallitukselle lupauk­sen
(assurances) että japanilaisilta
lentotukiasemilta lentoon nousevia
U2 (USAn Erikoisia Vakoilukonein
ta) koneita on käytetty ja tullaan
käyttämään ainoastaan l a i l l i s i in (\ej
gitimate) ja normaalisiin tarkoituk­siin,
eikä vakoilutyöhön (intelli-|
gence mission).'" -
No,.vapaassa ..maassa on kaiketi
/'vapaus*''/puolustaa-sekä- rikolli-i
-/f
1
m
'mi
suutta^ että typeryyttä, kunhan l u u l - " ,
laan sen jotenkin loukkaavan so- '
sialismin asiaa yleensä ja jotakuta l
sosialistista maata erikoisesti, s J a '{
jokainen uskollaan autuaaksi ^ u l -
koon! 1»'
Onneksi canadalaiset yleensä ^
ovat vallan toista mieltä. Suuret f
päivälehdet — joitakin harvoja
kurjimuksia lukuunottamatta — ^
kaikki vastuunalaiset huoinioitsi- -
jat ja poliitikot, kuten tavalliset ,
kansanmiehet ja -naiset, ovat Ca­nadassa-
tuominneet tämän provo- ,
kation. ;.
Ulkomirfisteri Green esitti asian'
johdosta, vakavan virallisen valitte- *
lun Canadan puolesta siksi kun '
moinen teko voi sytyttää atomiso-dan.
Canadan Yhdysvaltain < lähe- "^J
tystö on esittänyt Yhdysvalloille
ehdotuksen, että ' jänkkikenraalit
lopettaisivat tykkänään nämä pro- "
vokatiolennot Neuvostoliiton ra- !
joillakin, puhumattakaan nyt N L : n l ".t^
ilmatilan ..rikkomisesta. Ja CCFrn i jj^}
puhemies H. WT Herridge (Kpote- ^
riay,West) sanoi alahuoneen istun- l Jsn
nossa tästä provokatiosta, että se l ' ,
oli "traagillinen, Jyperä, edesvas* =; t
luuton 'ja valitettava . , tapaus \ i
mikä viittaa täydelliseen edesvas- t ''.r
tuuttomuuteen ^ (Yhdysvaltain Ita- f ',v.|j
holta) sen toisiin kumppaneihin j ?
nähden^ länsimaailmassa." ^ ' \ cl
Kuten näkyy — Washingtonin'| ^ J
herrat kyllä .'tarvitsevat tukimiehiä^i y\
—- ja Vapaa Sana käsitti tilanteen l
siksi^ kiusalliseksi 'jänkKikenraa-,>r;^
lien kannalta, että lähti "soitellen f'J
sotahan", puolustamaan'tätä jänk- j '
kien rikollisuutta; '"typeryyttä ja .
edesvastuuttomuutta. •
Eiköhän'olisi'pojat syytä vähän ';
tarkistaa poliittista - arsenaalianne '
j a ; poliittista \seuraanne?, .~Vai\cl(a'
eipä s i l t i , t k a i k i l l a • l a p s i l l a , o n ' omat \ ^
J • - - . -mt _ ' * rt _ i i - i Ä" sankarinsaT ja^Vapaa .Sanalla';*on-»j
tietenkin.oikeus valita omansaj^" 4-
Känsäkoura:-cJ;|
«MM mm
- f-..