Vapaus, November 15, 1962

              Sivu 2 Torstaina, marraskl 15 p. Thursday, Nov. 15, 1962
VAPAUS INDEPENDENT LA80R ORGAN
OF FINNISH CAN^ADIANS
(LIBERTY) Est&blished Nov. 6. 1917
Editor: W. Eklund ^ . . M
Telephones: Office OS 4-4264 — Editorial OS 4-4265
PuMished thrice weekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd.. 100-102 E lm St. West, Sudbury. Ontario. Canada.
Mailing address: Box 69
Advertising rates upon application, tranislatlons Jree of charge.
Authorized as second c^ass m a i l b y the Post Office Department. Ottawa,
and for payment of postage in cash.
TILAUSHINNAT
Canadassä: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 USA:ssa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk; 9.50 6 kk. 5.25
M.n,..ro.,h..,CANADIAN LANGUAGE-PRESS
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Walter Kangas, Nairn Centre,
Ont., täytti kekiviikkona, marras­kuun
14 päivänä 66 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttar
vain onnentoivotuksiin.
Leipävarras nousee uihkaavasti ^
Kuten varsinkin perheenemännät tietävät, erinäisten ku­lutustavarain
ja erikoisesti ruokatavarain hinnat ovat viime­aikoina
kohonneet ennätysmääräisiin huippuihin. Nykyisiä
hinnannousuja vastaavat tuskin mitkään muut, kuin suurten
ruokatavaraliikkeiden voitto-osinkojen huima nousu.
Viralliset (DBS) tilastotiedot osoittavat ,että elinkustan­nukset
kohosivat 1.3 pisteellä kolmen kuukauden — touko­kuun,
kesäkuun ja heinäkuun aikana. Elinkustannusindeksi
oli lokakuun alussa peräti 2.3 pistettä korkeampi kuin vas­taavana
aikana edellisenä vuonna.
Siitä huolimatta saamme jatkuvasti lukea tietoja, että
sen tai tämän tavaralajin hintoja on kohotettu. Yleisenä pu-heienaiheena
on esimerkiksi leivän hinnan kohottaminen. Ja
miksi? Onko jättiläiskokoisilla leipomoliikkeillä taloudellisia
vaikeuksia?
Mitä tahansa vaikeuksia on pikkuleipureilla — ja pikku­liikkeet
kaikilla aloilla joutuvat nykyään suuryhtiöiden jal­koihin
— suurleipomoilla ei ole hajuakaan talousvaikeuk-
.^ista; ne eivät edes tiedä, mitä sillä sanalla tarkoitetaan.
Esimerkkinä mainittakoon, että Canadian Bread Co. Ltd:n
voitto-osingot ovat nyt 11.3 prosenttia korkeammat kuin vii­me
vuonna. Yhtiön vuotuinen voitto on nyt $362.633. .
~ Ja entäs suuret ketjukaupat? Onko niiden talousasema,
niin heikko, että hintoja on jatkuvasti kiskottava ylöspäin?
Sanomalehtitietojen mukaan Dominion Stores Ltd:n net­tovoitot
olivat "maaliskuun lopussa päättyneen vuoden ai­kana
9.36 prosenttia korkeammat kuin vastaavana aikana
edellisenä vuonna".
"VAIHTELEVAA RUOKAA"
DBS:n tietojen mukaan syyskuun aikana nousi kanan­munien,
raavaanlihan, sianlihan, sirluunahedelmien ja vihan"'
pesten hinnat.
Perheenemännät kertovat, että naudanlihan hinta on
taivaita hipova — 85 sentistä $1.35 pauna, riippuen siitä,
minkälainen on lihapala; Nakkimakkarat maksavat 66 sent­tiä
pauna, hyvänlaatuinen pekoni $1.10 pauna ja halvin jau­heliha
49 senttiä pauna.
Ja kun ravitsevampien ruokien hinnat nousevat näin
korkeiksi, silloin on pikkutuloisten ihmisten tyydyttävä yhä
useammin halpalaatuisiin lihoihin tai syötävä -'vaihtelun
vuoksi" leipää, makaroonia ja perunaa, tai perunaa, maka-roonia
ja
Ei ratkaisua
Brittiläisen Guaya-nan
kotitalosta
Lontoo, — Lontoossa järjestetty
konferenssi, jossa käsitellään kysy­mystä
Brittiläisen Guayanan itse­näistymisestä,
on p ä ä t t y n y t ilman
e t t ä neuvotteluissa päästiin yksi­mielisyyteen,
ilmoittivat konferens.
sin valtuutetut viikko sitten tiis­taina.
Kokous päättyi sen jälkeen kun
siirtokunnan hallitus- ja oppositio­puolueiden
valtuutetut olivat kiel­täytyneet
hyväksymästä vaalijär­jestelmää
koskevan kompromissi­ehdotuksen;
Edelleen sanottiin, että konfe­renssi
on siirretty toistaiseksi mää.
räämättömään ajankohtaan.
Puolitoista tuntia kestäneen täys­istunnon
jälkeen Jossa puheenjoh-sjana
toimi Englannin kansojen
yhteisöasioiden ja siirtomaa-asioi- ko;;^•e^pC;;yvät"^oimTmaan"V^^^^
(Ien mmisteri Sandys. hallitusnuo-lucen
valtuutetut ilmoittivat: Kon-
K I R J . PROF. JOHN B E R N AL
Tietokoneiden hyväksikäytlö
teollisuudessa voi -jo viiden lähi-;
vuoden aikana tuoda suuria uu.
distuksia tuotannon tekniikkaan
ja teknologiaan. Tietokoneiden
rakenne ja toimintaperiaate
muistuttaa suuressa fiiäärin il^mi-sen
hermostoa 'ja' ^auttaa ^irieitä
ymmärtämään ^ aiVäje^ toimintaa. ~
Tietokoneet tulevat yhä yleisem­pään
käyttöön kaikilla tieteen ja
tekniikan aloilla. Seisomme sen
vuosisadan kynnyksellä, jolloin
automaation perustaksi muodostU'
vat automaatiota höiiavai.Vetoko.
neet. Tietokone ottaa paikkansa
rakennustuotannossa, Hajdihtöeli-missä,
lääketieteessä, suunnitte­lussa,
biologiassa, avaruusinat-koissa
j a kaikissa tuotantbproses.
scissa. Mutta nicidän olisi pyrit­tävä
siihen, ettei tietokoneita
unelmiemme tulevaisuuden maa­ilmassa
voitaisi käyttää sodan,
käyntitekniikan kehittämiseen.
Olen varma; että saamme lähiai­koina
tode'a monia vallankunjouk
sellisia muutoksia, jotka noudattaa
vat marxilaista periaatetta määrän
muuttumisesta laaduksi. Entistä
laajamittaisempi fietokoneiden hy­väksikäyttö
ja niiden jatkuva kehit­täminen
johtavat siihen, että nämä
se on
niia keilaa nykyisiä pikakoneita no-;
peamniin.' "
Y H A L A A J E R I M I L L E ALOILLI?
, .. . , 1 Ny? mc eläninic tietokoneiden ke-
Konferenssin epäonnistuminen ei | hityskauden alkuvaihetta. Ne autta-ferenssi
on keskeytynyt,
päättynyt".
tullut yllätyksenä. Sen j ä l k e en kun vat mciiä toimittamaan äärettömän
Atomiohju^sia
Länsi^Saksaan
PALKAT LASKEVAT
Ravintotilanne on käymässä sitäkin uhkaavammaksi kun
työssäolevien työläisten palkkataso näyttää joko tallaavan
paikallaan tai kasvavan samaan suuntaan lehmän hännän
kanssa. DBS:n virallisten tietojen mukaan syyskuussa tapah­tuneen
kulutustavarain hintojen kohoamisen rinnalla oli ha­vaittavissa
palkkatason laskun jatkuminen. Heinä- ja elo­kuun
aikana laski teoUisuustyöläisten palkkataso 188.7 pis­teestä
188.2 pisteeseen. Elokuun 1 pnä palkkataso määritel­tiin
188.3 pisteeksi ja kuukautta myöhemmin, eli syyskuun
1 pnä 188.2 pisteeksi.
Mitä on tapahtumassa on tämä: Jättiläiskokoiset mono-poliyhtymät,
joilla oli melko mutkaton yhteys hallituspiirei-hin,
nostavat m.ielivaltaisesti hintoja porvareille ominaisen
uskontunnustuksen perusteella; että "oikein tai väärin, ko­koon
käärin" — ja siinä ei herrojen monopolistien omiatun­toja
kaivele lainkaan, vaikka varattomien ihmisten lapset
joutuisivat lähtemään joka päivä, jos ei nälkä suolissa kui-nien,
niin ainakin aliravittuina kouluun.
DEVALVAATIO JA MYYNTIVERO
Tilanne on pahentunut hälyyttävässä määrässä siitä läh­tien
kun liittohallitus suoritti dollariparkamme devalvaation.
Se aiheutti väestön ostokyvyn välittömän huononemisen,
sillä lukuisten tuontitavarain jä myös kotimaisten fliottei-den
hinnat ovat kohonneet välittömästi devalvaation ansios­ta
huolimatta lainkaan niistä kauniista puheista joita pidet­tiin
siinä hurskaassa uskottelumielessä, ettei devalvaatio
mukamitään hinnankorotuksia aiheuta.
Toisena "lisämenona" on myyntivero, mikä edustaa kaik­kein
epäoikeutetuinta verotusta, koska sitä joutuu dollari-määräisesti
maksaman syötävästään, juotavastaan ja vaate­tuksesta
yhtä paljon niin miljonääri kuin työttömyysvakuu­tuksen
varassakin elävä, niin rikkaiden kuin varattomienkin
lapset jne. Sähkötyöläisten union tutkimustyön perusteella
on arvioitu, että myyntiveron avulla on kiskottu (ja esim.
Ontarion maakunnallinen myyntivero oli siihen mennessä
ollut voimassa vain 4 kuukautta) kuluttajain taskuista —
siis kulutustavarain ostoksien yhteydessä, 1,400 miljoonaa
dollaria—eli kuusi senttiä joka dollarista, mitä on sinä ai­kana
käytetty kulutustavarain ja palvelujen ostoksiin.
TYYTYMÄTTÖMYYS NOUSEMASSA
Nykyisten hinnannousujen takia on jo havaittavissa sel­vää
levottomuutta väestön keskuudessa yleensä. Työläisten
-keskuudessa ilmaistaan tyytymättömyys syviin kuoppiin no­peasti
jäävistä palkoista. Ja perheenemännät ilmaisevat jo
kaupoissakin kuuluvalla äänellä, mitä he nykyisestä hinta-kiskonnasta
ajattelevat.
Tosiasia onkin, että mitä enemmän ja äänekkäämmin
"Iculuttajat protestoivat yhä jatkuvia hinnankorotuksia vas-
;tami, sitä pikemmin siihen tilanteeseen saadaan parannus.
Hinnankorotusten protesjtoinnin yhteydessä olisi kuitenkin
meidän mielestämme protestoitava myös myyntiveroja vas­taan,
sillä ne kuluttavat syöpätaudin lailla suuren kuluttaja-väestön
ostovoimaa, mikä onmuutenkin ai vAn liian alhainen.
keskustelut aloitettiin 15 paivaa ,. . ;, . .
1 ... • , ... ,• „ . ' paljon nopeamnim sellaisia asioita,
sitten kumpikin asopuoh. on ollut i , - ^ - , ; • , , . . 4" , ... 1 joita tosin kykenimme-suonttaniaan
en mieltä useimmista tärkeistä p e - i ., . • , - ^ , . . . , , ., , . ... . I aikaisemminkin, mu ta vain käyt
rustuslakikysymyksista. I ... . , .. , .,
. i laen siihen tarkoitukseen vuosikau-:
sia. Mutta tulevaisuudessa nämä ko-
. neet auttavat meitä toteuttamaan
j asioita, jois! a nyt emine tohdi edes
! uneksiakaan:
I Kemiaa,, biologiaa, kideoppia ja
: muita lieteen aloja koskevissa tut-
New York. — Aikakauslehti A i - , kimi-ksissa vat tietokoneet väittä
my-Navy-.An- Force Journal andj mätlömiä: Ne vhtenäistävä; eri ko-
Register kirjoittaa, että Saksan liiu i keilujen' tulokset yhdeksi kokonai-totasavallan
NATOn jäsenmaana, suudcksi. Haluaisin kuitenkin ko-sijoitetaan
kaksi kertaa niin pal-j roslaa. että tietokoneet ovat ainoas
jon atomikärjillä varustettuja ta^m apulaitteita tieteellisissä tutki
Sergeant raketteja kuin mitä Yh-• n,i,k,issa. ne eivät pysty luovaan
dysvaltain asevoimilla on hallus- työhön. .Mahdollisesti joidenkin viio-
' ;ien kulutdra voidaan tieteelliset
Nykyaikaisten suunnitelmien havainnot varastoida tietokoneen
mukaan Yhdysvaltain armeijaan muistiin, mikä laajen'aa suuresti
[perustetaan kuusi Sergent-rake- ^ tieteellisten tutkimusten työkenttää
teillä varustettua divisioonaa. Koi-j atenkin sellaisilla aloilla, jotka tä-me
näistä on jo perustettu. Länsi-; liän saakka ovat sitkeästi vastusta
Sak.san armeijaan perustetaan, sa- i neet matemaattisten menettelytapo-,
moin Kuusi divisioonaa, mutta n i i - j u n soveltamista itseensä^ kuten
den hallussa tulefe olemaan kak- .ssimcrkiksi bioloi^ia: Elektroniikka
! sinkertainen rakettimäärä, toteaa kuuluu nykyisin jo kiinteästi fysiik-lehti.
;kaan, se on raivaamassa itselleen
Krishna Menon kokonaan
pois Intian hallituksesta
New Delhi. — Intian pääminis:eri I Tshou, En-lai selosti Nehrulle ai-
Nehru ilmoitti keskiviikkona, mar- kaisemmin lähetetyssä kirjeessä
laskuun »7 pnä, e t i ä entinen puo- olleita kohjia jotka koskivat ehdo-liistusministeri
V.. K . Krishna Me- j lusta. et ä molemmat puolet peräy-non
on nyt poistettu myös puolus-tustuotannon
ministerin paikalta.
Vasta seitsemän päivää aikaisenv
min Nehru siiityi puolustusminis­teriksi
Krishna Menonin saatiia
osakseen arvostelua Intian kärsi­mistä
sotilaallisista tappioista Kii­naa
vastaan käytyjen rajataistckijon
ensimmäisessä vaihees.sa.
Menon jäi edelleen hallituksee;i
mutia arvostelu jatkui; Nehrulle
viikko sitten tiistaina jältämässää.-
kirjelmässä hallitsevan kongressi
puolueen parlamentin toimeenpane­van
elimen enemmistö vaati Mcno-nia
lähtemään hallituksesta viita
ten väit eis.in, ettei Intia ollut val­mistautunut
"kiinalaisten hyökkäy.s-ten"
vavalta.
Aikaisemmin päivällä Nehru i l ­moitti,
että tärkeitä asemapaikkoja
Tshushulissa Etelä-Ladakhissa on
edelleen S.tialaisten käsis.sä.
Intian puolustusministeriön edus­taja
ilmoitti intialaisten joukkojen
tykistötulella ampuneen kiinalai.i-ten
asemia VValongin lähellä koilli
sen rajavyöhykkeen itäosassa. Här
lisäsi, et ä kiinalaiset jatkuvasti
vahvistivat joukkojaan Tshushulirs
sa, mutta mitään taisteluja ei t ä l lj
hetkellä ollut mainitulla alueella.
TSHOUN K I R J E NEHRULLIS
Kiinan pääministeri Tshou En-lai
on^ uuMstoimisto Uuden K i i ­nan
antamien tietojen mukaan
uudelleen vedonnut i.)ääministeri
Nehruun esittäen neuvottelujen
aloittamista rajaselkkauksen lo­pettamiseksi.
Uutistoimisto julkaisi yksityis­kohtia
Tshou En.Iain Nehrulle
marraskuun 4 pnä lähettämästä
kirjeestä.
Tshou sanoi kirjeessään Intian
esittäneen Kiinalle nöyryyttäviä
ehtoja, jotka olivat sellaisia kuin
voitetut pakotetaan hyvältsymään.
Hän. vaati, ettei kumpikaan osapuoli
saa ottaa voittajan asennetta, kuin­ka
sitten taistelujen voidaan aja­tella
kehittyvänkin. ;
'yisivät alueelle, joka on niiden
•Jos Intia suostuu Kiinan ehdo-
.uksecn, min molempien puolten
;difstajat voivat tavata keskustel­lakseen
aselevosta. Molcmpidn niai-
Icn pääministerit voivat tämän jäi­seen
neuvotella kocltaakscetv saada
likaan ystävällisen ratkaisun, raja-distassa.
Tshou En-lai sanoi Nehrun vaa-ineen,
etlä joukkojen olisi palat-ava
asemin. jo.ssa ne olivat viime
syyskuun O pnä. Kiina on ehdötla-
•iiit,. et ä joukot siirrettäisiin noin
!8 km päähän valvontarajasta, joka
•li marraskuun 7 pnä 1959.
Se tosiasia, että Kiinan ehdotus
perustuu vuoden 1959 linjaan
osoittaa täysin, ettei Kiina puo­lestaan
ole koettanut pako.taa
Intiaa hyväksymään mitään yksi•
JuoU.sta vaatimusta käyttämällä
hyväkseen äskettäin itsepuolus­tukseksi
suorittamassaan vasta,
hyökkäyksessä saavuUamiaan etu­ja.
— Kiina on syvästi pahoillaan
sen vuok.si, että Intian pitää K i i
nän ehdotusta petollisena Juone­na,
hän lisä.si.
Hän sanoi rajatilanteen ennen
syyskuun 8. päivää olleen epäsel-vä
ja varallisten rajaselkkausten
vaaran olleen olemassa. Hän huo­mautti,
ettei tähän tilanteeseen
pidä palata.
Länsi vyöhykkeellä hän väitti In-
'ian muuttaneen väkivalloin rajaa
vuodesta 1961 lähtien miehittäirtällä
suuria alueita Kiinan puolelta vuo­den
1959n linjan iläpuolclta j a pe­rustaneen
yli 40 sotilaallista etu-vartiopaikkaa.
Tshou En-lai lisäsi, ettei Kiina
missään tapaukse.ssa toivonut, että
Aasian kaksi suurinta maata tais­televat
erimielisyyksiensä vuoksi
keskenään; kun niillä on edessään
yhteinen suuri vihollinen, Imperlu-lismi.
*
alaa biologiassa j a siitä voi muodos­tua
tärkeä tekijä humanististen
tiq^tiidep;; alalla.
Ve^VAlsniENTUA ENNEN
SYNTYMISTÄÄN
Mutta tietokoneet ; e i v ä t . , y k s in
omaan . atuta meitä, katkaisemaan,
vaan asettavat, eteemme uusia on­gelmia.
^ _ -,' '
Toisinaan näitä laitteita sanotaan
elektroniaivoiksi. Ne kykenevät to.
della ohjelmoimaan monia inhimil­lisiä
toimintaprosesseja, .tuijJceutu
maan aivotoiminnan loogiseen ole­mukseen.
Mutta. Jib.misaivot ovat pit­källisen
ja , mooimu,^)(^^ kehityk­sen
tulos, kun taas. tietokone WDtyy
niin nopeasti, e f . ä se bn vaarassa
yhtä nopeasti vanhentua. Toisin sa
noen .tieteen j a .lekniikan kehityk­sen
.vauhti on niiti ridpea, ^ ^ ä tie-tokone
vai vanhentua jo ennen |o^
pullista .valmistumistaan. Tämä
vaara voidaan kuitenkin välttää
muuttamalla jatkuvastijietokoneen
rakennetta ja ajanmukaistamalla,
sitä. .
EI k O R V A A iHMISAIVOJA
Tosin tietokone ei pysy koskaan
täysin korvaamaan ihmisen .'aivoja,
vaan se voj toimia joiikinlaisena ai '•
vojen lisäkkeenä, joka laajentaa
aivojen laadullisia j a määrällisiä'
mahdollisuuksia. Ilman Viisaita i h ­misiä
tietokoneet ovat tyhmiä, e i ­vätkä
ne edes tiedä tekevänsä tyh­myyksiä.
Jos te laaditte tyhmän oh
jelinan. niin saatte koneelta yhtä.
tyhmän vastauksen. Siitä on ole­massa
mainio esimerkki. USAssa
akennettiin supcrmoderni tietoko­ne,
jonka oli määrä vastata, milloin
sota .syt yy. Kaikki tarvittavat tie­dot
ohjelmoitiin. Asianomaisen ken
raalin koneelta saama vastaus o l i:
— Kyllä.
-r- Mitä, kyllä? •— kysyi kenraali.
Tietokone pantiin jälleen suorit­tamaan
kaikki operaatiot ja uusi
vistaus oli:
— Kyllä. sir.
Haluan vielä kerran tähdentää,
? t ä pidän tietokoneiden keksimistä
ihmiskunnan historian suurimpana
keksintönä.
Puhekieli erotti ihmisen eläin-kunnasta.
Ainoastaan kirjoittamalla'
ja puhumalla saattoi ihminen i l ­maista
ajatuksensa tähän saakka,
mutta nyt tietokoneet ja niiden
koodit voivat cntaa ihmisen ajatuk
selle aivan uusia muotoja, korvata
jo.ssakin. määrin puhekielen ja mcn-^
nä kehityksessään jopa kaikkia kie­liä
edelle.
I H M I S K U N N AN
PERUSTEHTÄVÄT
Mutta tieteen ja tekniikan kehi­tystä
ei saa tarkastella erossa ih
mistcn elämän ulkonaisista teki­jöistä;
Miten on mitattavissa 'ihmis,
ten kärsimä puute? Miten voidaan
mitata puute j a nälkä koko maail­man
mittakaavassa? On ymmärret­tävä
sekä ihmiskunnan olennaiset
vaikeudet että sen mahdollisuudet.
Voidaksemme löytää oikean ratkai
sun johonkin ongelmaan meidän on
ensin saatava se oikeaan muotoon.
Ihmiskuntaa askarruttavia tär­keimpiä
ongelmia, ovat ydinaseso­dan
vaaran sekä puutteen, tautien
ja nälän poistaminen.
Ensimmäinen ongelma voidaan
ratkaista aseistariisunnan avulla,
toinen käyttämällä hyväksi nyky­ajan
tekniikkaa elintarviketuotan­non
ja asuntotuotannon yms. jou
duttamiscksi. Jos vaikka pieni osa
sodanvalmis'eluihin käytettävistä
varoi.sta luovutettaisiin biologisia
ja lääketieteellisiä tutkimuksia
varten, pääsisimme entistä parem?
piin- tuloksiin terveydenhuollossa
aina syövän parantamista ja elimis-tön
vanhenemista koskevien ongel-
' i •
Etfessämme ^'n sutirlongelina
kehitysmaiden jälkeenjääneisyyden
poistamimi. Niiden taloudellinen
takapajiiisuiis; olisi poistettava ja
.ki^hitysmäät. olisi, saatava taloudel­lisesti
kehittyneiden maiden tasol
le. Mutta parastaikaa on havaitta.
vissa päinvastainen ilmiö: taloudel­lisen
tason' .eroavaisuudet eivät
suinkaan pienene, vaan suurenevat.
On ehdottoman välttämätöntä ryh :
tyä suunnitelmallisesti kehittämään
ko. maiden tiedettä, tekniikkaa, ta­louselämää
ja valistustoimintaa.
Niiden tulisi k e h i t t y ä verrattoman
paljon nopeammin kuin kehityk­sessään
pitkällä olevien maiden.
Voidakseen antaa . panoksensa i h ­miskunnan
edistymiseen —^ ^ja se
on niiden velvollisuus — niiden
olisi saatava käyttöönsä tieteellisen
j a teknillisen alan työntekijöitä.
Meidän aikanamme eivät ole t ä i '
keitä yksinomaan uudet hiili tai
uraaniesiintymät, vaan myös ihmis­ten
kouluttaminen, jotta he osaisi­vat
käyttää luonnonrikkauksia o i ­kealla
tavalla hyväkseen. Sillä tie­dot
ovat todellista rikkautta eivätkä
aineelliset kohteet. Tärkein luon
nonrikkaus on ihmisen aivot.: Jos
kehitysmaiden väestö saa mahdol­lisuuden
opiskella j a k e h i t t ä ä kyky­jään,
• • kartuttaa suunnattomasti
ihmiskunnan vaurautta.
K O U L U T U K S E N YHÄ
TÄRKEÄMPI OSUUS
Korkeakouluopetus ei saisi olla
vain harvojen j a valittujen etuoi­keus.
Meidän olisi pyrittävä koulut­tamaan
kaikkia väestökerroksia.
Neuvostoliitto antaa meille mainion
malliesimerkin tällaisen järjestel
män elinvoimaisuudesta.
Tulevaisuuden ihmisten koulu­tuksessa
tulisi ottaa huomioon kaik­ki
elämässä tapahtuvat muutokset.
Nykyään kouluissa annettu opetus
ei enää riitä, vaan ihmisen on opis­keltava
koko ikänsä, jollei hän ha
lua jäädä jälkeen aikakautemme
tieteen j a tekniikan huimaavan no
p e a s t d ' k e h i t y k s e s t ä .
Tekniikan ja etenkin automaa­tion
kehittyessä tarvitaan yhä vä-
V'/'. •f'/,/6' •
Englannin kuningatarta huvittavat yhdysvaltalaisen
koomikko Bob Hopen jutut. Kuningattaren hymy osoit­taa,
että hän piti Hopen sutkauksista Lontoon Palla­dium-
teatterissa, jossa Hope oli esiintymässä kunin­kaallisesta
määräyksestä.
4 PÄIVÄÄ JÄÄKYLMÄSSÄ
VEDESSÄ; JÄI HENKIIN
Moskova. Neuvostoliittolai. joten lentäjä oli paitsi juomatta ja
nen suihkukonelentäjä, kapteeni
Ivan Kunitsyn on lääkeUeteelli-nen
ihme. Hän jäi henkiin kel-tuttuaan
neUä vuorokautta jää.
kylmä.ssä merivedessä. Hänen
suihkukoneeseensa tuli ohjaus-laitevika
ja lentäjän oli komen­topaikasta
annetun määräyksen
mukaan irroittauduttava katapul­tilla
hurjaa vauhtia kohden mer­ta
putoavasta koneesta.
Krasnaja Zvezda^ joka kertoo
kapteenin pelastumisesta ei sano
millä merellä tapahtuma on sat­tunut,
mutta teltstistä voi tehdä
johtopäätöksen, että onnettomuus
tapahtui joko Suomenlahdella
tai Pohjoisella Jäämerellä.
Kunitsynin ilmeisesti meripar-tiolennoila
ollut kone oli ohjaus,
laitteiden epäkuntoon mennessä
aavan meren yllä ja sää erittäin
huono. Etsintätöitä vaikeutti se,
että näkyvyttä ei ollut edes muu­tamaa
kymmentä metriä.
Mutta me emme saa, meillä ei
ole oikeutta unohtaa sodan vaa-,
raa ja sitä, että kaikki nämä saa­vutukset
voidaan tuhota, jolloin
tulevaisuuden ihmisille jäävät pe­rinnöksi
rauniot, nälkä ja suku­puuttoon
kuoleminen. Siksi mei-dän
on kaikin voimin ponnistele
tava sodan ehkäisemisek.si. Aino­astaan
rauha antaa ihmiskunnalle
mahdollisuuden päästä yleiseen
kukoistukseen ja onneen. — APN.
vene heti kaasulla j a niiden va-rassa
lentäjä alkoi meloa kohden
mannerta. Mela j a lämpöpullo oli-^
vat kadonneet laskuvarjon mukana,
hemmän ihmisiä tuotannossa. Näin
ollen yhä suurempi määrä ihmisiä j jojjta j a jouduttua veden varaan
alkaa osallistua tieteelliseen tutkir I täyttyivät hänen varusteisiinsa kuu-mustyöhön,
joka on t ä h d ä t ty tule-' juvat pelastusliivi ja pieni kumi-vaisuuteen
ja joka vaatii henkisiä
ponnistuksia. Toisin sanoen yhä
enemmän ihmisiä osallistuu luo
vaan työhön. Ne. jotka aikaisemmin
toimivat koneen lisäkkeinä, alista­vat
tämän koneen nyt valtaansa.
Tulevaisuuden ihmisellä tulee
olemaan enemmän vapaa-aikaa tier
totasonsa kohentamiseen. Luulisin,
ettei koulutuksen tulisi käsittää yk­sinomaan
ihmisen valmentamista
täyttämään elämän hänelle asetta
inat tehtävät, vaan myös viettä­mään
oikein vapaa-aikansa ja sivis­tämään
itseään.
Yhteiskunta tulee muuttumaan
yhä nopeammin j a nopeammin. Tie­teen
ja tekniikan saavutukset teke
vät ihmisen elämän nykyisä hel-popjmaksi,
rikkaammaksi j a mie­lenkiintoisemmaksi.;
ruuatta myös; ilmaan airoa. 32^vuo-'
tias kapteeni joutui mereen mar­raskuun
kolmahteiia päivänä. Y i i -
dehtenä päivänä häneh jalkansa ; ]ä
kätensä olivat jo kylmän merive­den
johdosta pöhöttyneet muodotto­miksi,
mutta hän jatkoi melomis­taan
käsin: N ;
Mairraskuun kuudennen päivän
aamulla kumilautta juuttui kiinni
johonkin j a y l i - i n h i m i l l i s i n ponnis­tuksin
kapteeni onnistui ryömiä
saarelle, jonka rahnalle lautta o li
ajautunut. Täältä hänet löysivät
etsintöjä suorittaneet helikopterit
puolikuolleeria. Lentäjä on' nyt
toipumassa leningradilaisessa soti­lassairaalassa
ja prof. Ti Arjev,^ jo­ka
hoitaa lentäjääi sanoo täniän
henkiinjäämisen olevan laäketie-t
eel 1 isen ihrrieen. Sodan aikan.i
saksalainen kuljetusalus upposi sa­malla
alueella mihin lentäjä putosi
ja saksalaisen kirurgin Brockhiofin
kirjasta ilmenee, että yksikään
miehistöstä ei selviytynyt hengissä,
Lentäjän vapauduttua laskuvar- vaikka he joutuivat olemaan vedes­sä
vain hieman y l i toista tuntia.
Tämä huomautus viittaa siihen, että •
kysyihyksessä on Pbhjoiiieh jääme-r
i . I l u n i s e n katsotaan nimittäin py­syvän
Jäämeressä ' hengissä' vaih
tunhih, koska sen hylsyys j ä h m e t ­tää
verenkierron.
Avaruus ei
ole tyhjä
Moskova. — Neuvostoliittolainen
kosmisten ongelmien erikoistuntija
Danilov sanoi Moskovan radiossa.
e t t ä "vastoin aikaisempia väittei­tä,
ei avaruus ole tyhjä. Se on
täynnä: planeettojen välistä plas­maa,
ionisoitua kaasua, joka on
muodostunut sähköisesti varautu­neista
hiukkasista. Ne ovat hitaas­sa,
säännöttömässä liikkeessä".
Danilovin ilmoituksen mukaan on
nämä tiedot saatu Neuvostoliiton
sputnikeilla, raketeilla ja avaruus­aluksilla
tekemien kokeiden avull.
la; Hän mainitsi edelleen samojen
kokeiden osoittaneen, ettei planeet­takunnassa
esiinny aurinkotuulta,
kuten oikeastaan pitäisi. Aurinko­tuulen:
pitäisi saada alkunsa voi­makkaiden
sähköisten .hiukkasten
aikaansaamista virtauksista. Nämä
hiukkaset sinkoutuvat auringosta
ulospäin. •
SITÄ
JA
TÄTÄ
LASSTEMME . . .
Vatikaanissa parhaillaan koolla
olevan paavillisen suurkokouksen
liepeillä kuuluu liikkuvan seuraa­va
vitsi: •
Kaksi kardinaalia tapaa toisensa
ja toinen tiedustelee: ,, »
— Uskonveli, kun nyt t u n n u t a ö i
tehtävän niin kovin vallankumoukT
sellisia uudistuksia, niin luuletko,
että yksintein hyväksytään pappien
naimisiinmeno?
— E n usko, että niin käy, vastaa
toinen, mutta lastemme eläesSi
sellainen tulee varmaan tapahttJ-maan.
•
SYYTÖN ' ' '
Parturi: — Olenko ajanut par­tanne
aikaisemmin? ' '
Asiakas: — Ette! Sain sen arven
sodasta.
^M^^m PAKINA
Se joka päiväinen leipäkysymys
saattaa meidät ajattelemaan vähän
muustakin kuin siitä mitä kulloin­kin
saamme hampaan koloon.
On hankittava vaatteita, asunto,
kulkumahdollisuuksia ja paljon
muuta ja silti pitäisi riittää run­sas
neljännes kaikista tuloista vero­jen
niaksuun, että hallitusherrat
voisivat ostaa enemmän tykkejä,
enemmän ohjuksia j a muuta kamaa;
j o i l l a kenraalit voivat käydä sota-leikkejään.
Viereisellä palstalla kiinnitetään
erikoishuömiota siihen tosiasiaan,
että canädalainen leipävarras nou­see
jatkuvasti — e t t ä virallinen
el|nkU(St^nu;5ii|deksi .;on njyt 2.3
p i s t e t t ä korkeampi kuin vuosi sit­ten.
Samalla huomioidaan eräitä
syitä miksi on n i i n tapahtumassa.
Se tarkoittaa, e t t ä työläisten f a r.
marien ja muiden pikkueläjäiii "lei-päannos"
on kaventunut vastaävas-t
i , sillä tosiasia on, e t t ä palkat
ovat tallanneet paikallaan ja. j ä ä ­neet
syviin kuoppiinkin samalla
kun farmarit ovat hädin tuskin
voineet pitää "sielunsa ja ruumiin,
•iia".. yhdessä vuosiaV kestäne#a
"maatalouskriisin" johdosta.-
On se kumma juttu kun leipä­viljaa
yltäkyllin kasvattavat far­marit
elävät hädin tuskin kädestä
suuhun sen vuoksi kun leipäviljaa
OlT'-'liian paljon", samalla kun työ­läiset
joutuvat vähentämään leivän
kulutusta siksi, kun heillä ei ole
r i i t t ä v ä s t i rahaa jsen ostamiseen —
ja suuret leipomoyhtiöt tiedoittavat
voitokkaasti, että leivän valmista­misesta
j a , myynnistä, on nyt saatu
11 prosenttia suuremmat voitto-osingot
kuin vuosi sitten!
,^ J a . s i i t ä huolimatta on joitakin
yksilöitä ja 'järjestöjäkin, jotka
,eivät ole .mukii ymmärtavipään s i ­t
ä . , e t t ä nykyaikaisen, monopolipää-oman
vallan aikana sumpääoma
kyntää kahdella vasikalla — työläi­sellä
j a farmarilla — kiskoen sa­tumaisen
suuria voittoja niiltä mo­lemmilta.
.Toisaalta jotkut hienostuneina
matameina pitävät rouvat, joiden
pitäisi tietää paremmin, nyrpistele-vät
suukkoaan sille jos näitä suur.
riistäjiä sanotaan vaikkapa vain ve­renimijöiksi,
joita he todellisuudes­sa
ovsit. . .
Mutta palatkaamme lähemmäksi
sitä jokapäiväistä leipäämme.
Antaessaan aikoinaan reseptin
jokapäiväisestä leivästä, Martin
Luther sanoi siihen kuuluvan ruoan
juoman, hyvän terveyden, pellon,
karjan ja kaiken omaisuuden, us­kollisen
puolison, kuuliaisten las.
ten, hyviennaapurien jne. . . . v .
Varmuudella voidaan myös sa­noa,
että jos aikaansa hyvin seu­rannut
Ukko Luther eläisi nyt, hän
olisi lisännyt jokapäiväiseen leipä-resyptiins?*
ehkä heti ruoan__ ja
juoman jälkeen, sanomalehden.
Sanomalehti onkin nykyaikana
kaikille aikaansa seuraaville ihmi-sille
aivan välttämätön ja tarpeelli­nen
väline. Lutherin aikana oli elä­män
rytmi paljon nykyistä hitaam-paa.
Silloin riitti suusanallisesti
tai kirjeellisesti saadut tiedot.
Multa nykyään tapahtuvat asiat
salamannopeasti ja historia kehittyy
toisinaan henkeä salpaavalla vauh­d
i l l a.
Ilman sanomehteä olisimme siis
kokonaan sokkosilla.
Sanomalehdellä vaaditaan > kui­tenkin
nykyoloissa paljon muuta­kin
kuin tapahtuneiden tosiasiain
toteamista ja tiedoittamista. Siltä
vaaditaan rnyös kannan määrittelyä
e l i n t ä r k e i s t ä asiois'ta;sanomalehden
täytyy viedä myös sille kuuluvan
osan alati 'muuttuvassa j a kehitty­vässä
yhteiskuntaelämässä. Sanoma­lehden
täytyy lohkaista j a irinoittaa
lukijoitaan kaikkeen hyvään j a edis­tyksellisyyteen.
Samalla sen täytyy
vastustaa kaikenlaista madännäi-syyttä
j a ennenkaikkea sotavalmis­teluja
ja sotaa.
Sanalla sanoen jokapäiväiseen
leipään kuuluu nykyoloissa ennen­kaikkea
työväen sanomalehdistö.
Joku työväenlehti pitäisi mennä j o ­kaisen
työtätekevään, työläisen,
farmarin ja keskiluokkaisen kotiin.
Ja mitä enemmän on työväen
omia sanomlehtiä; mitä tehokkaam.
min ne voivat ajaa työtätekevien
asiaa taloudelliselle j a sosiaaliselle
alalla, sitä valoisammaksi saadaan
kaikkien: pikkuihmisten elämä.
Vain työväenlehdet puhuvat lei-päkysymyksistä
siinä hengessä ja
yleishyvää tarkoittavassa mielessä
mikä vastaa sekä työläisten että
farmarien yhteisiä etuja.
Ja vain työväenlehtien .uutis- ja
muuhun palveluun voivat luottaa
työtätekevät silloin jos he joutu­vat
turvautumaan joko lakkoon tai
joihinkin muihin taistelumuotoihih
elinetujaan suojatessaan.
Lyhyesti sanoen, työväenlehdillä
tulisi olla nykyaikana kunniapaik­ka
'jokapäiväisen leipämme" y h ­teydessä
—- j a siksi' pitäisi saada
myös Vapaudelle mahdollisimman
pajjqn uusia tilauksia nyt käynnis^
sä olevan • levityskampanjan ali
na. — Känsäkoura.
iipyiiÄfiiiilii