Vapaus, March 12, 1968

              Sivu 2 Tiisjtai, maalisk.^ 12 p. — Tuelsdaiy, Mar. 12," 1968
V A P A U S INDEPENDENT L A B O R O R G AN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Estalilished Nov. 6, 1917.
E D I T O R : W . E K L U N D M*tNAaHin B ; ^ U K O I
TELEPrfoNEi O F F I C E AWD: E D I T O I ^ I A L 6 7 4 ' - 4 2 6 4
Publlshed tlirlce weeldy: TuesdayftuThursdays and Saturday», by. VaiiauSy,
Publishing Co/Limited; 100-1Q2 Elmi Stvi,W^^^^ Ontario, Gaaada. f
^ addrelssr Box 69 •
Adttfrtlslng rates upon appllcatlon, translatlon free of. .charge.;
Authorlzed as second claas mäll- by^ the: Po8fr';OfIlo© D e p ^ ^
and för payineht of postage^ lir cash'. "•• -
Mumlier. o f . lh ^ CANADIAN LANGUMt-^PrttSSI
THiAITSmXNAT;
Canadassa: 1 ^: $IQ.W, 8 Kk. $6.28 USA:n:. 1 vk. $11.00;«Mt.06.78
S kk. 3.00 suomeen: 1-vk. 11.50. 6kKi. ea«f
Vieläkin pikkuihmisiftä pois _
Kuten NDPrn komsallinen jcftitaja, T. C. Douglas v i i ta
lopulla samoi.raha-asiainmin^ Mitcihell Sharpin uusi eh­dotus
verojen korottamiseksi o n täysin epäoiikeudenmukaiheh
siksi fcuiivtärnäinsuujinitelmiatn yhteydessä ei ole huotrnibi|tu eri
yhteisifcuntapiirien matesulkykyä.
Ijitifoihalliltus ja sen pu/olestaipu!hu'jat ovat selittä^
liyt esiteftty ehdotus vetojen korottamiseksi on sikäli parempd;
että yksityisten tuloveroja efhdoteitaan koriotetltavaksi S-pio-senttisesti
(hyljätyn ehdotulksen mulkiaan Sr^prosenitlbiBesti), lötJtä
mitään kattorajiaia el veroikorotuksen yfhteytetentule; tarkoit-;
taen tämä sitä, Otitä suurituloisia ei vapauteta vertolkorotuk-sesta,
kuten piti telhitämäix helmitan 19 pnä kumoon äänes­tetyn
verokordtuseihdotulksen perusteella, ja että myös. yh­tiöille
säädeftään 3-proseni1;tin',en lisävero, jota vastoin, fculnioon
äänestetyssä lakiehdotuksessa ei dllut mmkääiniaista yea^dko-rotusta
yhtiöille.
; Tämä. tarkoittaa tietenikin pikkuruista pairanniusta Jiyl-järtityyn
verdkorotuseMotukseen verraten, maitta itämä* pamn-nus,.
jos sitä verrataan käytettävissä deviin sdmiriin mahdolli­suuksiin,
o n niin mitättömän pieni, öttei siitä kamnaita^-puttiua-kaiain.
Olettai&n, että hallitus todella tarviltsee lisää verotulolj a,
mistä myös voidaan olla täydelliäeati eri mieltä ikun huömioi-daari
että me haaskaamme nyt ikansakuntalna $1.7 milj-airdia
öotavarusiteluuai (josta ei ole hyötyä kenellekään muille kuin
s!cltaltarvetehtailijoille, niim näitä^ lisätuloja voitaisiin halnikfciai
niiltä piireiltä, joitka ovat päässeet rnilteiilman veroa kun huo­mioidaan
niiden majksukyvyt eli- varallisuudet ja itulot taval­lisiin
kadun mdehiin ja naisiin verraten^
Kysymys ei ole liioin siitä, että haillitus ei muka tifedä,
miätä olisi rahaa, saatavissa, silJä Canadan verotusasioita tu*-
ddnut Carterin kuninkaallinen komissioni o n teihnyt asian joh­dosta
eräitä hyvin käytännöllisiä ehdotuksia. Vika on vain
siinä, että Uittöhalliitus e i halua toteuttaa. Cairterin koanissio-nin
ehdotuksia, jotka ovat tomuttumassa muiden hyvien eh­dotusten
ja esitysten joukossa liittovaltion arkisitoj en hyllyil­lä.
,
TutMmustensa perusteella Carterin kuninkaallinen'kbxnis-sioni
tuli vaöouiuttuneeksiv että: nyt voimassaoleva veroitusfjär-v
jesteilmä sukjsii pikkuihmisten kustannuksella' rikk^ta -—«ri-koiseati
vakuutusyhtiöitä ja pankkelja sekä öljy- ja kaivosyh­tiöitä.
Carterin raportissa osoitetaian vuoden 1964 tilastojen pe-ruäteella
(mihin tutkimukset perulstuvat), että pääoanafcuoUe-tuksen
perusHeeUa annetut sekä uusien kaivosten 3-vuotisen
verovapautuksen johdosta liittohallitus menetti (v. 1964) $150 :
miljoonaa.
Ja mihin nämä verovapaiutusrahat menivät? Pienille ja
heikoille yhtiöillle, joiden omiatajma o n leskiä ja vanhuuden-eläkeläisiä,
kuten meille tavallisest4.^va'kuuteJtaan näistä asiois­ta
puhuttaessa? Pötyä! Carterin- raportti osoittaa, että tästä
$150 miljoonan verovapaujtufesesta meni 85 prosenttia kahdek­salle
jättiläiskokoiselle kaiVos- ja öljy- yhtiölle — laitoksille,
joitka kaikkein vähimmän tarvitsevaa hallituiksen^ '^^
. Samana vuonna maksoivat valkuiutusyhtiöt tuloveroa vai­vaiset
kaksi miljoonaa dollaria ($2,000,000) verrattuna sMhen,
öttä niiden olisi pitänyt maksaa tuloverioa,$77,000,000, jos va­kuutusyhtiöitä
verotettaisiin samalla tavalda kuin verotetaan
muiltakin.
Kun huomioidaan, että nämä suuryhtiöt ovait laajentur
neet ja rikastuneet vuodesta 1964 lähtien, silloin voidaan to­deta,
että niiden veroja voitaisiin helposti korottaa niin, että
hallitus saisi $500 miljoonaa lisätuloja sekä menojensa mak­suksi
että dollairiparkamme aseman turvaamiseksi — ja ku­kaan
ei sellaisesta yerokorotuksesta Ikärsisi.
Jos tähän lisättäisiin vi'dä — myös Carterin kuninkaallli-sen
komissionin eihdottama — pääomatulon verbtus, niin sil­loin
voitaisiin jo ruveta puhumaan joko tavallisten kadun
miesten ja maisten verotaakan huojentamisesita, tai sosiaali­sen,
palveli4n(vanhiuudeneläfckeen, sairaushuollon, äitiysvafcuu-tuiksen
jms.) huomattavasta pasrantamisesta. Pääamatuloillla
—r mitä sanotaan "pääoman lisääntymiseksi" eli "caipital gadns"
tarfcoiteltaan sellaisia tuloja mitä saadaan esimerildksi hinlfjo-jein
kohoamiseen perustuvista osalfce-, talo- tai miuista kiinttel-mistök(
aiupoista. Esimerkiksi jos herikilö saa $100,000 maksamis­taan
osakkeista $200,000,: n i i n hänelle koituu siitä "pääoma­tuloa?'
$100,000 — mutta se o n nykyisteot säädölslteni pferustetei-la
kokonaan verovapaata tuloa). Tällaisia päSiomatulöjiai viero­tetaan
Yhdysvalloissa ja miitei kaikissa Länsi^Euroopan anlads-sa,
mutta ei täällä Canadassa. Se on todella siuuri takaportti
jota hyväksikäyttäen varakkaat ihmiset ja elri'koisesitii suur-rikkaat
voivalt kiertää veronimaksuvellvollisuiuttaian.
Mutta huolimatta siitä kuinka kovin; huolissaan dollarislta
rahar-asilain ministeri Mitohell Sharp on, hän- kiertää, kaiartaa
ja karttaa tätä ilmeistä verolisäysmahdlodlisuutta kuin siölu-vihipJlijiein
pyhää'veittä.
> Me tulemme lähitulevien päivien aikana kuulemaan pal­jon
juttuja' siitä, että nyt alahuonieen' hyväksyttäväksi esijtetty
läfpeensä epäioikeutettu ehdotuö verojen koirotttamiseksi on
ihulklai tarpeellinen dollariparkamime'. aseman säilyittätmiseksi,
inflaation vastustamdlseksi jine, • :
Tosiasia on; etJtä doUarimmiQ asemaa vvoitaiisiin tuntuvasti
ja kaiken lisäiksi pysyvästi parantaa vairu£itelumenoja vähten-täm&
lläi Jos varusteluun nyt haaskaFtfeavife mmo&ci& vääiiennteft-
ONKO LÄÄKÄRI AINA
OIKEASSA?
Näin ainakin kiuUeaihyvin usein
sanotibavan' että' kym VmMm pi­täisi
ttotää. Mutta jos yksi lääkäii
san<Msi töille, etta tupakfea^on; myrk­kyä-
ja- ett* on: pareanpi lopettB». tUs-patkolmiiien,
aniin. ette!' sitä ehkä; m
koisi' vaast fflenntte' toisen- lääliädäi
lu^-jÄ iQsy^tehänelitö tupakoiniism
vaaraDisuudesitäja hSn vasitaisi teilf
le- että iei: -kohtuuUinenv tupakoimi;-
-nen ole vaarallista, polittaa»pote.vairi
'ei se o l e vaMngoUista^ ustkotteko et^
tä molemmat näistä lääikäi%istä o li
oikeassa?
saarnaten,: jos; yksivlääkM kieltäisi
teliltä alkoholin nauttimisen j a toi­nen
sanoisi että, oh. kyllä sUä ,saa:
koHituullisesti nauittta jne. — Pa^on
olemme viime aikoina saaneet liiikiea
jtupdfean vaarallisuudesta, miten se
on: suuri keuihkosyövän allieulttaja ja
iohpa päästy J o n i i n ^ pitkälle Ameri­kassa'
että tupdkkaltebtailijain on
; paihettava • jokaisen savuikelaatiikon
sivuun varoitus; ettS; savukkeet voi­vat
olla vaarallisia terveydellenne.
, Mönöt huomatut IfiäMrit ovat tuo­minneet
,1»pakan> käytön, m m Ame­rikan
kuuluisa syöpätautispesialisti
ja entinen syöpäliiton presidentti tri
Alton Ochsner sanoo suollaan; että
tupakka on myrkkyä; j a että se oh
yhtä vaarallista kuin mikään nau­tittava'
huumausaine; ehkä vidä vaa­rallisempaakin,:
ja häJi; vielä lisää;
että jokainen ajatteleva lääkäri • tie­tää
sen, vaan ei tunnusta sitä. T r i
Oehsner arvosteli tarävästi Ameri­kan
lääkärien yhdistystä siitä; että
he oltavat vastaan lahjuksia tupak­kayhtiöiltä,
kuten hän sanoi ja.että
Joku heidän lääkäreistään ei tunnus­ta
sitä että tupakoiminen aiheuttaisi
keuhkosyöpää.
Nyt, sitten aivan viimeisen uuti­sen
sain luteea samasen viikkoleh­den
viimeisestä numerosta. Artikke­lin
oli kirjoittanut eräs "Chaiies
Golden" j a siinä vakuutetaan, että
savukkeiden vaikutus keuhkosyö­pään
nähden on aivan pötyä, ja että
TO.Ue miljoonalle tupakan polttajal­le
on annettu väärä hälytys. Saman
kirjoituksen yhteydessä on monen
huomatun lääkärin lausuntoja siitä,
että ei ole olemassa mitään todis­teita
että tupakka aiheuttaisi keuh­kosyöpää,
ja samalla arvostelevat
sellaisia lääkäreitä jotka uskottavat
ihmisille sellaista, jopa joku heistä
menee niinkin pitkälle että väittää
tupakoimisen ; jossaioi tapauksessa
olevan tei-veydelle hyödyksikin.
Olkoon asia sitten niin tai näin,
joka tapauksessa tupakan käyttö
vaan lisääntyy vuosi vuodelta. Sel­lainen
henWlö joka itse tupakoi, voi
iitSB päättää että onko tupakoimi­nen
hänelle hyödyksi tai vahingoksi.
Allekirjoittanut on aikoinaan käyt­tänyt
tupakkaa, j a huomannut sen
epäterveelliseksi. Se tupakasta.
Samassa lehdessä oli vielä toinen­kin
pifJtä kirjoitus jossa käsiteltiin
huumausaineita, sellaisia kuin v i r -
kistyspillereitä, marijuanaa ja n.k.
LSD huumausainetta. Siinä artikke­lissa
on myöskin monen eri lääkä­rin
arvosteluja yllämainituista "lääk­keistä".
Toiset heistä yritti moneSla
eri tavalla puolustaa näitä niylkyajah
huumausaineita, toiset taasen jyr­kästi
vastustivat. Tämäkin artikkeli
oli niin pitkä että jos sen kokönai-suudessaan
kääntäisi suomen kielel-le
niin se veisi palstatilaa ainakin
yhden kokolehtisivun.
Eikä minulla ollut sellalriien tar­koituskaan;
että kopioisin kaikkia si^
tä, tarkoitukseni oli v a in tuoda esil­le
eittä eivät 'kaikki lääkäritkään ole
yksimielisiä- mutta heidän joukosf
saan on olemassa terveysmielisläkin
lääkäreitä; (Health minded doctors);
ja myöskin lääkäi-eitä joitlka eivät vä­litä
ihmisen terveydestä, ainoastaan
heidän rahastaan j a heitä kutsutaan
r^ltanälkäjsiksi lääkäreiksi.
Allekirjoittaneen kohdalle on sat­tunut
vain noita viimeksi mainittu­ja
lääkäreitä, terveysmielistä lääkä­riä
en' ole onnistunut tapaamiaan;
muittat olen paljon lukeinut heidän
kirjoituksiaan. Itse puolestani ke­hoittaisin
kaikkia kansalaisia osta­maan,
itselleen terveysmielisten läär
käieidem kirjoittamia kirjoija; niihin
kapnattaa uhraita jonkun dollarin,
kyllä se toiselta puolen korvaa sen
teille nxonin kerroin,
I Sellainen lääkäri joka puolustaa
huumausaineitten käyttöä, onko hän
•teidän mielestänne oikeassa?
— T. I. Ristimäki.
» » »
SANNA KANNASTO OLI
YKSF PARHAIN TOIMITSIJA
! Vapaudesita näin että eräs Cana­dan
Suomalaisen jäiijestön toiminnan
. esiraiyaaja, Saniva Kannasto on pois­tunut
sinne mistä ei paluuta ole. Hän
oli yksi vanlijmpia alku aikojen toi-mitsijoila^
jotka vaivoja pelkäämältäi
hyvin vaikeissa olosuhteis.sa, useita
kertoja kulkivat Canadan poikki ran­nasta^
rantaan.
Hänelle ominaisella puhujalyylillään
hän nosti ja mnosti työläis- ja far-marinaisia
perustamaan itselleen jär­jestöjä
jjoiden avulla he parhaiten voi­sivat
parantaa cimaa asemaansa ja yh­dessä
muiden Caradassa silloin toi-niivien
naisten Oia«;tib'cn kautta auttu«.
yleensä Canadan työväen liikettä;. Hä­nen
to:mintansa avulla perustettiin
hyvin monta naisten osastoa eri puor
Iille Ca.radaa. Täydellä syyllä voi sa­noa
että hän oli aikoinaan yksi kaik­kein
uskollisimpia puhujia ja toimil-si'oiia
Canadan Suomalaisen järjestön
keskuudessa.
Toivoisin, etläjcku toveri joka hän­tä
lähemmin tun»ce kirjoittaisi kat­sauksen
hänen elämäntyöstään: Se
olisi parhain "muistojen kukka" ja
hän on mielestäni toiminnallaan perin
oikeutetusti sen ansainnut. — H.E.
^Budapest. — Romanian kommu^
nistisen- puolueen edustajat ilmi^t-tlvaftpOTJantata)
vastaisena yönä
kommunististen' ja- työväenpuo­lueiden
neuvpttelussa Budapestis­sa,
että he poistuvat neuvottelus-'
t o i Päätöksensä erääksi peruste­luksi
Ile ilhioittiyai^ kUstan, joka
nieuvotielussa synt]^ Syyriim ja,
Romanian valtuuskuntien välillä
ja muiden puolueiden edustajien
suhtautumisen tähän kiistaani
Keskiviikkona, käyttämässään pu-heenvuorossa
Syyrian kommunistiiv
sen puolueen, edustaja olivsnvostel^
lut Romanian asennetta Israelin -ja
ariabivaltioiden: väliseen selkkauk­seen.
Romania o l i sosialistäsista
maista ainoa; joka e i katkaissut dJp-
Icmaattisla suhteitaan Israeliin lähir
idän sodan vuoksi
Romanian, kommunistisen puolu­een
edustajat vaativat kokouksessa,
että Syyrian puolueen edustajat pe-rxiultavat
lausuntonsa, ja että kysei­nen
kohta poistetaan pöytäkirjasta.
Syyrialaiset suostuivat vaatimukseen;
minkä jälkeen palattiin päiväjärjes­tykseen
Romanian valtuuskunnan
ilmaistua tyytyväisyyten.sä tähän
ratkaisuun. Kiistaa pidettiin loppuun
käsiteltynä.
:MyöhemmJn kuitenkin tilanne
mutkistui uudelleen. Romanian val­tuuskunta
vaati kokousta esittämään
syyrialaisille moitteen ja ilmoitti
poistuvansa istunnosta ellei näin
tohdä. .
Edistääljseen neuvottelu kokouk-
.oen työtä SKPn edustaja Anna-Liisa
Hyvönen ehdotti kokoukselle väli­päätöstä,
jonka mukaan olisi todet­tu
vällkphtc>us selvitetyksi ja että
kunkin puolueenedustajat vastaavat
itse kannanotoistaan: VälipäätÖsesi-tys
kuului seuraavasti:
"Ehdotamme aamupäiväistunnon
pöytäkirjaan merkittäväksi, että
neuvoa-antavan kokouksen osanotta­jat
ilmaisivat tyytyväisyytensä Syy­rian
ja Romjinian kommunististen
puolueiden keskeisen välikohtauk­sen
tultua selvitetyksi ja että he
pyi-kivät ennen kokous.ta esitettyjen
päämäärien saavuttamiseen käsitte­lemällä
kysymyksiä vapaassa ja to­verillisessa
ilmapiirissä. Pöytäkir­jaan
lisiltään maini.Tla. että jokainen
puolue vastaa itse omien edustajien­sa
puheenvuöi-oista." . "
Ehdotu.ita tukivat välittömästi
Ranskan j a Italian kommunististen
^Helsinki. ~ Jo muodosteilla ole-r
^Fan halUtuIiBen ohjettttaän': olist
otettava sellaisia tavoitteita, jotka
Usäiiväf yhteisknniuiD päätösval­taa
talonselämJiBsä- ja lieikentävätr
porvarillista'ttetakistä hegemoniaa.
' Ohnistuakseen vasenunMovoittoi-nen
hallitus tarvitsee . itsenäisen
ja yhtenäisen ammatUybdistyslUkr
keeh tien. Tämän vuoksi hallttuk-seni
jft' ammatillisten; järjestöjen
yhteyksienrpanmtamiiien nykyisen
Paasilf^n halUtuluien aikaisista se­kä
eheytystoimien loppuun viemi-nen
ovat vältt^ättömiä,. totesi
SKOLm osastopäällikkö J. A.
Hentilä - puhuessa^it r Kirkkonum­mella!
viime keskiviikkona.
Toisaalta vasemmiston ja edistyk­sellisen,
keskustan — muuallekin
kuin keskustapuolueeseen, sijoittu-i
n e e n— yhteistyölle pitäisi saada en­tistä
tietoisempia yhteiskunnan, jäiv
kevään, uudistaimisecn; f ynkiviä ta­voitteita,
sanoi Hentilä. Vaaleihin
on: aikaa kaksi vuotta. Tänä aikana
Työttömyyden
hoidbn asetti
SDPkin ensi sijalle
MLÄ:n suuri kokous NL:ssa huhti1(uussa
Moskova. — Maailman ammattiyh­distysten
liitto ( M A D kokoontuu
ensimmäisen konan vuoden 194.5
jälkeen ylimääräiseen istuntoon, jo­ka
pidetään Moskovassa 8—10 huhti­kuuta.
Istunnossa / keskustellaan
majiilmanlaajuisista yhteisjärjeste-.
lyistä Vietnamin kan-sallisen vapaus
rintaman tukemiseksi.
Istuntoon on kutsuttu myös Va­paan
ammatillisen internationaalin,
ICFTUrn edustajia.
Tämän ilmoitti MALn pääsihtetii
ranskalainen Louis Saillant Mosko­vassa
pidetyssä lehdistötilaisuudes­sa.
Ennen päätöstä . neuvoteltiin
Pohjois-Vietnamin j a Etelä-Vietna­min
vasemmistolaisten ammattiliit­tojen
kan.ssa.
Ulkomaiset tarkkailijat ovat kiin­nittäneet
melkoista huomiota tule­vaan
istuntoon, joka merkitsee luul­tavasti
ei ainoastaan näiden järjes-töjo-
n Vielnamin-avun yhdentämistä,
vaan myös sen lisäämistä. Kongres­sissa
on mm. ehdotettu erilaisia ta­poja
Yhdysvaltain joukkojenkulje-tusten
häiritsemiseksi ja estämisek­si.
.Seurauksena saattaa olla lastaus-ja
purkaussaarloja ja mahdollisesti
jopa lakkoja, uskotaan Moskovassa.
WFTUn johto uskoo myös saa­vansa
aikaan joko suoraa tai epä­suoraa
yhteistoimintaa Vapaaseen
ammatilliseen intomationaaliin kuu­luvien
liittojen kanssa. Tämän vuok­si
on näiden liittojen edustajia kut-suttu
istuntoon.
"Vietnamin sota on nyt saavutta­nut
sellaisen vaiheen, että on eh­dottoman
välttämätöntä vastustaa
sitä suuremmalla päättäväisyydellä"
sanoi Saillant.
Helsinki. — Sosialidemokraattisen
puolueen puoluetoimikunnan ja:
eduskuntaryhmän toimenpiteet hal^
lituskysymyksessä saivat SDPn puo­lueneuvoston
hyväksymisen ja sa-:
maila hyväksyttiin pääjohtaja Mau­no
Koivisto yksimielisesti hallituk-
.sen muodostajaksi.
Seitsemän tuntia kestäneessä puo^
1 ueneuvoston kokouksessa, jota luon
nehdittiin sävyisämmäksi kuin edel­listä,
vaalien jälkeen pidettyä kO;.^
kousia, hyväksyttiin puolueen pe-ruskohdat
hallitusohjelmaan näh­den.
Työttömyyskysymyksen hoitami.-
ncn on tässä keskeisellä sijalla ja
sen voittamiseksi; on puolueneuvos­ton
käsityksen mukaan ponnistetta^
va kaikki voimat. Toimenpiteistä
asetettiin etualalle. rakennustoimin­nan
nopea elvyttäminen.
Indeksisidonnaisuuden ja kireän
rahan politiikan haittoihin kiinni-^
tcttiin niin ikään huomiota.
Puolueneuvoston kokouksen j u l k i ­lausumassa
tähdennetään luottamuk­sellisten
ja ystävällisten suhteiden
vahvistamisen tärkeyttä maamme ja
sen naapurimaiden, erityisesti Neu­vostoliiton
kesken;
Parhaana hallituspohjana pide­tään
juIkiUiusumassa laajaa paria-'
mentillista pohjaa. Puolueneuvoston
kokouksessa tähdensi puoluesihteeri
Erkki Raatikainen, että yhteistyö-hallituksessa
olisi lisätlävä työväen-henkisyyttä.
Hän asEitli kysymyksen
alaiseksi hallituksen laajentamisen
tarpeellisuuden poi^varilliseen suun­taan.-
•
puolueiden, Unkarin . sosialistisen
työväenpuolueen j a . Neuvostoliiton
kommunistisen puolueen edustajat
ja torstaina käydyssä keskustelussa
sen kannalle asettuivat usehnmat
valtuuskunnat. Romanian valtuus­kunta
Ilmoitti kuitenkin, ettei se
katso voivansa hyväksyä tällaista
ehdotusta ja arvosteli SKPn edusta­jia
vällpäätösehdotuksen johdosta.
Myöhemmin Romanian kommunis­tisen
puolueen edustajat ilmoittivat
poistuvansa kokouksesta.
Anna-Liisa Hyvösen ohella SKPn
edustajana Budapestin kokoukseen
osallistuu jaostosihteeri Olavi Poiko­lainen.
'
nykyisellä yhteistyöllä voidaan.saada
'enenemän aikaan kain VSiiSat'ia0är
mssa,-vaikka taloudellinen^häiriöti^r
lav jatkuisikin: läntisessä. maaiimaiBsa^
Ja ennen kaikkea (disli kyettävä:
sopimaan siitä, että' nylQinein yfateis^^
työpohja säilyy vaalien jälKeiensif^
näkin tapauksessa, että Vaaiten t u ­loksena
eduskuntaan muodostui^
rintedsen jaon mukaan pörvasäj^iueä^:
enemmistö] totesi Hentilä pidi^6ä-saan.
• ' " . ' •'"
Luorinehtiessaan 50-luvun ja 80-
luvun-alkupuolen kehitystä"Hentilä
huomautti, että ne o l i v a t - l e i m d l i -
sesti porvarilllsÄn ja yksityistä pää­omaa
myötäilevän, agraari9esti'S^^
vyttyneen |iplltiikan' viiosiaf siitä
huolimatta jopa 'ettär vasietmimi^
neljä vuotta oli eduskunnaspa enem*
mistönä. ^ ' '
Nyt me sairastamme paljolti j u u ri
tämän politiikanvseurauksia. Vaikka
jo kaukana SOrluvun puolella näh­tiin
yhtäältä nopeutuva elinkeino- j a
väestörakenteen muutos, yhtäältä
voimakas tekninen kehitys tutttarri»-
clämän eri aloilla j a sen .vaatima
koulutustason kohottamisen tarve,.ei
meillä suoritettu tutkimuksia^ ei '
ryhdytty vuosikymnienjeiL, tähtäimel­lä
varautumaan muutokseen. Päin-vastoin
porvarillis-agraarjneopoiHlt-tinen
johto lähinnä etsi keinuja, mi'^
ten tätä muutosta — sille poliittis
sesti epämieluisaa — voitaisiin, tor-'
jua, miten säilyttää mahdollisimman
paljon ihmisiä agraarisen elämän­muodon
piirissä. Mutta* voimakas
mu rros on kuitenkin tosiasia, j a l a i ­minlyödyn
valnustautumisen! me
koemme nyt varsin suurenia raken­teellisena
työttömyytenä.;
Tässä tilanteessa eritoten' vasem-misilo
joutuu, ratkaisemaan tyytyykö ;
se toimimaan vain kapitalistisen jav
jestelmän suomin porvarillisin fcei-noin
vai tahtooko se poistaa järjes­telmän
poliittiselle johdolle asetta­mia
rajoituksia ja hankkia itselleen
keinoja, joilla se voi vaikuttaa myös
yksityisen pääoman suvereenisesti
hallitsemilla alueilla.
Läntisten sosialidemokraattisten
puolueiden ehkä suurin heikkous ön
ollut tyytyminen kapitalismin toimi­tusjohtajan
asemaan. Näin ne eivät •
ole muodostaneet mitään todellista
vaihtoehtoa vapaamieliselle porva­ristolle,
joka on päässyt toimitusjoh­tajaksi
kansan kyllästyttyä sosiali^
dcmokiaatteihin. Suomen koko va»
semmistoa uhkaa sama heikkous.
SDP:n siirtyminon oikeiston kump
panuudesta nykyiseen jliteistyöhön
vajaan puolen vuosikymmenen aika­na
on ollut niin suuri'muutos, että
puolue tuskin olisi repeämättä «aieni
pää kestänyt. SDP sai muiden länti­sen
Euroopan sosialidemolcraatjtisten
puolueiden tapaa n äänes^ikseen
pettyneitä, poi^vareita viime vaaleis*
sa. Vain vaivoin nämä ovat saaitta-nrcet
sietää yhteistyötä vasemmalle,
ja he. tuomitsevat puoluesihteerin
.sosialistiset puheet.
Norjan Kepun
nuorisojärjestö
eroaisd NATOsta
Oslo. — Norjan turvallisuustarve
voidaan taata paremmin muilla puor
lustusjärjestelyillä kuin jatkuvalla
NATO-jäsenyydellä järjestön pysy­essä
entisellään, lausuu ' Norgan
"Kepun" nuorisojärjestö Unge Ven-sti-
e tutkimuslausunnossaan, joka o n .
lähetetty l i i t o n paikallisjärjestöille
käsittelyä varten: Liitto suosittelee
NATOn 'tilalle "aseellista puolueet-i
tomuutta".
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
Lauri Karjalainen, Long Lake, Ont.,
•yttää- torstaina, maialiiskuun 14 pnä
72 vuotta.
Jajmar Luoma, HuntsvUle, Ontario
täyttää perja'maina, maaliskuun 15 p.
73 vuotta.
: Lasse Sinisalo^ Natrn. Centre, Ont.,
täyttää lauantaina, maalislcuun 16 p,
73 vuotta.
Matti Mäki, Vancouver, B. C.
täytti maanantaina, maaliskuun 11
pnä 80 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tultavain
onnentoivatuksiin.
PÄIVÄN PAKINA
ÄMERIKKÄLAISMIELINEH TERRORITYÖ
ttuinJeelksi, että Ganadiatn dollari
on vakaa, ja että siitä voddaam
irulkea 'teeiiiotltelua vasttaain . . ."
Hyvä niinkin. Mutta sulota-yaa
ja toavdttaVaa. olisi, että
liittdhallituiksen itoimeslta esäitet-täisiin
Vailhltöeiksi) seillaisiiakiii
täisiin- edes' puoMla, sitten)ki'n jäisi öotaHarvetelhtailijaiin s<aa^ veivsehdötuikÄia, joidön todlelllli-listelttavaiksi
vielä liian suuri osa 'kansalliätijlöistan^e, sditä sena tairkoituiksena oltei saada
saaitadsiin yhdellä kynänvedollaläihes $800 nvljoooian rahasto
käytöttä vaksi sekä dollarin asemain^ vakiininuttaimisen että so­siaalisien
huJoiBantehostaimisen hyväksi.
• Viilkton lopulla kerr^ottiin, että' nrur. Sharpiin ehidoltustea
InrkoitrikÄonaon ".saada maailmoin- finans.timplrklkinalt' vateuult-tavaUiset
caniadalaiisiet sano­maan
että. ne ovat "oikeuden-mulkaiiisia?'
ja kamsakuimiiain. yh­teistä'
asiaa edisltälviä v«roelhdt>-
tiiksla". , ,
Kolmatta viikkoa sitten kerrot­t
i i n canadalaislehdissäkin, että sa­malla
kun Lontoossa, Tukholmassa
ja Pariisissa oli suuria mielenosoi­tuksia
Yhdysvaltain likaista sotaa
; vastaan Vietnamissa, Länsi-Berlii-nissä
o l i 150,000 henkeä käsittänyt
mielenosoitus amerikkalaisten so­tapolitiikan
puolesta.
Mutta mistä oikein oli Länsi-
Berliinissä silloin kysymys, siitä on
ruvettu saamaan tietoja vasta nyt.
Ja nämä tiedot viittaavat, siihen,
että siellä o l i silloin; Länsi-Berlii­nin
kaupunginhallinnon järjestämä
amerikkalalsmielinen j a erikoisesti
opiskolijavastainontei-mritilaisuus,
jota on länsi-saksalaisissa lehdissä
myöhemmin verrattu vuoden
1938 "kristalliyöhön", jolloin juu­talaisten
parjaus muuttui koko
maata käsittäneeksi juutalaisten
vainoksi.
Mellakointimielenosoituksen ter­roristista,
luonnotta j a olemusta
yritettiin aluksi salata ja peitellä,
ikerrotaan lehtitiedoissa;
Muitta kahakoinnin korkeimimil-laan
riehuessa amerikkalaisten £>o-tjrohjelmaa
puolustaneet mellakoit-sijait
sulkivat piiriinsä nuoren vaa-leaverlsen
tytön huutaen: "Leikat-
• kaa hänen tukkansa! Pieskää hänet '
kuoliaaksi!" Kymmoniä käsiä tart­tui!
neitosen vaiatteisiln; tyttöä pot-
Itittlin:ja! lyötiin kunnies hän tuu-
I^ertui ikadulle.
"Kaildti opiskelijoilta näyttäneet
•joutivlvöti nimklloltavlksi", koridi
sanamaleliti Der Spiegel viime v i i ­kolla.
Journalisti Kai Hermann protes­toi
erään nuoren miehen piekse­mistä
ja t u l i itsekin piestyksi tain­noksiin.
Huudot "hakatkaa hänet
kuoliaaksi" jatkuivat kunnes Her­mann
makasi liikkumattomana ve­risellä
kestopäällysikadulla.
Pastori Gord Boettcher näki toi­sen
joukon hakkaavan erästä
nuorta tyttöä. Kuin tämä pappi
yritti estää joitakin lyöntejä, ros­kajoukko
kävi hänen kimppuunsa.
Ilakatessaan pastoria ja raapies-
:saan kynsin häaon kasvojaan, nä­mä
Yhdysvaltain sotatoimien tu­kijat
huusivat: "Sinä olet myös
kommunistinen siika!"
Suurin osa illan viikivaltaisuuk-sista
tapahtui John F. Kennedy au-,
kion lähellä olevalla kadulla.
" B c d i i n i n asukkaat, demokratia
huulillaan j a Kennedy muistossaan
ovat ruvenneet pieksemään eri
mieltä olevia ihmisiä", totesi Der
Spiegel.
"Pogromi-mieliala on saanut Ber­liinin
kontrolliinsa" varoitti viikko­lehti
Zeit.
Saatujen tietojen mukaan vasta-valltitu
Länsl-Berllinrn pormestari
Klaus Schuetz yritti ensiksi estää
nolri . 12,000 opiskelijaa järjestä-mäsitä
helmikuiiin 18 pnä Vietna­min
sotaa vastustavan mielenosoi­tuksen.
Oikeuslaitos antoi kuiten­kin
a.slasta toisenlaisen päiitöksen.
Siilli>n, neyvottolcimiitta. kenen­kään
kanssa, Schuetz kehoittl asuk­kaita
vastamielenosoitukseen Y h ­dysvaltain
sotaohjelman puolesta
Vietnamissa.
Tämä Schuetzin vetoomus o li
kuin liipasimesta painaminen katu-kahakan
aloittamiseksi, sHlä' Län­si-
Berliinissä vallitsee voimakas
opiskelijavastainen mieliala.
Poliisien ai^vion mukaan 150,000
amerikkalaismielistä j a opiskelija-vastaista
"Lärtsi-Ben-llinin hyvää
kansaläista"'k!Okoontui Jolin F.
Kennedy aukiolle.
Yli 50,000 näistä mielenosoitta­jista
oli kaupungin työläisiä, joille
annettiin vapaapäivä puollsesta a l ­kaen.
Kaupungin työläisten sano­taan
jättäneen työnsä tekemättä ja
luvanneen vapaaehtoisesti osallis­tua
pormestari Schuetzin järjestä­mään
yhdysvaltalaismieliseen mie­lenosoitukseen
kaupungin opiskeli­joita
vastaan j a Yhdysvaltain hyök­käyssodan
puolesta.
Pormestari Schuetzin kerrotaan
kehoibtanoen näitä "barjoitettuja
hylkeitä" — entisen oppositiojoh­tajan
John Diefenbakerin sanontaa
hyväksikäyttääkjsomme —- näyttä­mään
vasommlsto-opisfcelijollle;, et­tä
" B e r i l l n i el ole leikkipaikka ää-rlmmäisyysvoimiille,
että me emme
anna vapaata Berllinlämimei tallata
ijalkoihin".
P i a n sen jälkeen aikanut väki­valtaisuus
sivuutettiin alifksl'niin,
ettei siitä puhuttu juuri mitään
Liinsi-Berliinin sanomalehdiflsä.
Kun saksalainen radiouutiskuu-luttaja
Juergen Schiller yritti pai­kalla
olleena antaa kuvauksen y l e i ­sen
palvelun ja Mikeninielaitoksen!
työläisten suorittamasta Vietnamin
sodanvastustajien pieksemisestä,
radioaseman kuuluttaja, sekaantui
asiaan j a nuhteli Sohilleria sanoen:
"Niitä pikkutapauksla ä pitäisi
liioitella."
Jotkut sanomalehdet tiedoittivat
"paikoittaislsta yhteenotoista" Ber­liinin
"rauhallisten mielenosoitta-j
a i n " ja vasemmistolaisten "rähi­nöitsijäin"
välillä. Bonnin päivä­lehti
Genei'alAnzeiger o l i nähnyt
annettavafi "joltakin iskuja v ^ -
joukon reunam'iHa".
Viikkoa myöhemmin länsi-saksa­laiset
rupesivat kuitenkin saamaan
_ uuden ja tyrmistyttävän kuvan:
"radiossa mainittu hyökkäys___oU
vain pikkuosa tapahtiTnelsta väki-valtaisuuksiata".
Sitten Länsi-Berliinin pollint,
jotka ovat aina nopeasti valmiina
käyttämään patukoita^oplskeUijoita
vastaan, käyttäytyivät pidättyvästi
(kun opiskelijoita piestiin)" sanoi
Daily Frankfurt Runscaussa Peter
Miska, "Se myös muistutti minulle
kristalliyötä."
Näin kcitovjvt uutistiedot helmi-kuiui
21 pnä Länsi-Berlilnlssä jär­jestetystä
kaupungin- virallisesta
mielenosoituksesta , Yhdysvaltain
Vietna,m-sodan p<uolesta,
Nän tyrmistyttäviä kuin nämä
tiedot' ovatkin, meistä tuntuu, k u i ­tenkin,
että koko totuus, o n ehkä
viol!» kuulcmatlia. — Känsäkotmi: