Vapaus, November 26, 1957

              Sivu 2 Tiistaina, marrask. 26 p. — Tuesday, Nov. 26, 1957
VAPAUS
'QJBEBTFI lodejiendeat Lobor
Oisan <tf Fbmltfb Caaadians, Es*
taUlshed Nor. 6. 1917. Authorized
seeond d a » mail by tbe Post
Offleo D^arttnent,' Ottawa. .'PUb'
Uthed thriee weeldy: Tuesdays.
TbuzBdays and Satordays tqr Vapaus
PoblUhing Company Ltd., at 100-102
Zlm Bt. W.. 8adbur7rOnt, Canada.
Telepbones: Boii. Office OS. 4-^64;
Editorial Office OS. 4-42fö. Manager
E. BuksL Editor W. Eklund. BSailing
addreas; Bo« O^giidBmry, Ontarla.
Advertising rates i^on appttcaUäEu
Translatlon free of etuurge/
TILAUaBIMNAT:
Canadaasa: 1 vk. 7X» 6 kk. 3.75
3 kk. 3.25
YhdyBTaOoIasa: 1 vk. 8^00 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk. aSO 6 kk. 4.75
1017 — Juhlavuosi — 40. vuosikerta —1957
Kauppakamarin varusteluohjelma
Canadan kauppakamarin «dustajistb — joka piihuu ni-mdlisesti
liikemiespiirien esiliinan suojissa, mutta toimii
i asiallisesti suurpääoman äänitorvena ~ esitti maanantaina
liittohiallitulöelle muistionsa, missä esitetääp tullimuurien
: 'edelleen korottamista "ulkomaisen dumpingin estämiseksi",
sekä variisteluvillityksen edelleen- jatkamista niin, että en-
> <iistä suurempi osa sen maksuista lankeaisi työläisten, farma­rien
ja muiden pieneläjäin maksettavaksi!
: o On mielenkiintoista todeta, että vaalien edellä voimak­kaasti
varustelumenojen pienennykseen viittaillut torypuolue
saa ftyt lisääntyvässä määrässä '-neuvoja" siltä, että varuste­lumenoja
onkin lisättävä, ja näille ^ehdotuksille annetaan
•myös suuri huomio' valtapiireissä. Mutta palauttakaamme
mieleemme, mitä kauppakamarin- edustajisto nyt varustelu-
• villityksen tiimoilta esittää.
> t : • Ensiksi sen muistiossa korostetaan, ett^ "riittävä puolus-
'^tautumisponnistelu on pysyvä osa 20:nnen vuosisadan elä-
^ m niinmuodoin on vaarallista pitää sitä hätätilamene-teimänä".
Toisin sanoen kauppakamarin edustajat selittävät sie-
.vistellen; että nykyinen varustelukilpailu on luonteeltaan
pysyvää laatua, eikä n\issään iiapauksessa hä^tätilaan perus-
:iuvaa väliaika Ja kauppakamarin muistiossa
sanotaankin suoraan: "Canadan puolustusohjelmassa ei pidä
tapahtua mitään supistusta . .
V, . Kauppakamarin edustajain mielessä on ilmeisesti ne l i -
vhavat-varustelu-urakat, mitä sotatarveteollisuus hallitukselta
" s a a varustelukilpailun yliteydessä. Sen pitää olla kiinteänä
•osana nykyisestä elämästämme, ja sillä siisti, selittävät her­rat
suurpääoman puhemiehet.
Mutta varustelukilpailu maksaa rahaa — paljon rahaa
-rr- (ja se' nostaa verotaakkaa. Osa verokuormasta, tosin ko­vin;
pieni osa, on tähän mennessä ollut suurpääomankin mak­settavana,
mutta se vähentää luonnollisesti voitto-osinkoja.
Niinpä kauppakamarin edustajisto esitti nyt, että niin isän­maallisessa
hengessä, kuin suurpääoma vaatiikin varustelu-kilpailun
ikuistuttamfsta, siitä johtuvat verot pitää kuitenkin,
sysätä yhä suureramassa^määrässä tavallisen kansan makset-;
tavaksi. Tässä mielessä ,kauppakahiarJn'edustajisto vaatii
yhtiöiden verojen edelleen huojentamista ja verojen sälyt-
^. tämistä osU^sliikkei^en^ekä tietysti tavallisten kansalaisten
* maksettavaksi. , '
Kuten ^sanottu, on mielenkiintoista nähdä, miten piefen-bakerin
hallitut näihin vaatimuksiir) suhtautuu. ^ Tuleeko se
vaalilupaustensa mukaisesti vähentämään varustelumenoja
jä! toimimaan kansainvälisesti aseistariisumissöpimuksen hy-
\ vaksi niin, että varustelumenojamme voidaan oikein tuntu-
. vasti huojentaa? Vai tuleeko se kauppakamarin ohjelman
mukaisesti toistamaan valtiosihteeri Dullesin perässä "minä
; myös" ja jatkamaan varustelumenoja nykyisessä tasossa?
• « *
^' V puhuttaessa tulee esiin sellaiset
tähtitieteelliset luvut, ettei niiden merkitystä aina oiValleta-
Icaan, ellei pysähdytä niitä - hetkeksi jniettimään.
Palauttakaamme mieleemme syys- ja lokakuun vaih­teessa
julkaistu uutistieto, että Canadan puolustuslaitoksen
menot ovat yhdeksän vuoden aikana vaatineet noin 11 mil-
' jardia dollaria; Tähän ei sisälly entisten sotien velkojen ja
korkojen maksut eikä ilmeisestikään sotilasluöntoinen tutki­mustyö
ja muut seU^^
' summasta on tässä todella kysymys, se
selvfenee vasta sitten, jos rupeamme laskemaan mitä kaikkea
hyödyllistä olisimme voineet tällä 11 miljardin dollarin va-rustelumenoerällä
rakentaa.
Tuhat $2 milj. aavoista koulua ........... maksaisi $2 miljardia
Tiihat $2 milj. arvoista sairaalaa makasisi $2 miljardia
Tuhat $2 milj. arvoista arenaa ..... ...1... maksaisi $2 miljardia
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Anna Helsteln, Port Arthurista,
täyttää lauantaina'niarraskuun 30
päivänä 73 vuotta.
Piina Lebtimäki^^ South Porcupi
nesta, täyttää tänään > marraskuun
26 päivänä 77 vuotta.
' Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin.
Mitä limut sanovat
VENÄLÄISTEN."PIIP-PIIP"
VASTAUS UHKAILUUN
" . V u o d e s t a 1947 lähtien me
olemme olleet Netivostoliittoa: vas­taan
kylmässä: sodassa, missä me
olemme sanoissa olleet sotaisempia
kuin he (venäläiset.) Presidentti
Truman selitti meille, että meidän
täytyy voittaa^ tämä (kylmä) sota
estääksemme muuten eittämättö­män
kuuman sodan. Meid*än lehdis­tömme
spekuloi vuosikausia kol­mannen
maailmansodan asioita se­littäen
miten me tulemme voittar
maan sen. Me olemme kerskuneet
teknillisestä Ja sotilaallisesta ylivoi­mastamme
ja meidän erikoisalas­tamme,
kyvystä iskeä sadoista tu­kiasemista
Neuvostoliiton kaikkia
maaleja... 'Neuvostoliitto on sa­manaikaisesti
puhunut 'rauhallises­ta
rinakkaiselosta*. . . .
v "Nyt, kaiken sanatulvan jälkeen
minkä me olemme käyttäneet kiitr
taaksemme rikkauttamme ja onnel-lisuuttapime,
venäläiset ovat vas­tanneet
miltei kuulumattomalla 'pii­pityksellä'.
"Se oli miltei kuulumatonta, mut­ta
se on kuultu Kalkutasta Tokioon,
Jakartasta Kairoon, Washingtonista
Lontooseen, Pariisissa ja Bonnissa.
"Piipi piip" — mutta sen ääni on
ukkosmainen.
-rDorothy Thompson.
L ib eraaieiiia ja
ainoastaan pinnallinen ero
K i r j . GEORGE HARRIS
Meille kävi v a i k e n i istua ja
kuunnella entisen terveysminister
Paul Martinin televisiopuhetta tois­sailtana.
Mr. Martin puhui ikään­kuin
kaikki Canadan edessä olevat
vaikeudet olisivat ilmestyneet vasta
sen jälkeen kuin St. Laurentin hai
litus hävisi liittovaaleissa. Tosiasioi­na
hän kertoi, että* osakemarkkina
on osoittanut laskusuuntaa, :tehtai-den
myynnit ja tukkumyynnit ovat
laskeneet ja työttömyys on lisäänty-nyi
sen jälkeen kun Dlefenbakerin
hallitus" tarttui ohjaksiin.
Sitten kaiken kukkaroksi' hän
Motellien omistajat
pyytävät lisää tauluja
Toronto. — Ontario Tourisl» Court
Association (motellien omistajain
yhdistys) päätti tääUä pitämässään
vuosikokouksessa pyytää Ontarion
hallitukselta maantien varsille lisää
mainostapluja, joissa neuvottaisiin,
matkailijbitä' iiidtej^eihinl. 11 JV^is-tyksiii'MWdstä^
taulö/en 'töli^ 'olla,
kooltaan sen,j\terl'^n , ^turia l^ttä.
makslminopet<t]t4|i:iHil|>>lH«^i|t H|oi--
lijat huomaisivat ne helpos..!. Täten
väittävät yhdistyksen jäsenet, iivat-kailijat:
löytäisivät navintolat, duio-jen:
huoltoasemat)ja yömajat inah
dolllsimman vaivattomasti;ir^!-.( • i
Yhteensä $6 miljardia
* Jos sitten vielä olisi rahoitettu 500,000 omakotiraken-
' nusta $10,000 hinnalla kappale, siitä olisi koitunut vain $5
miljardin menot. Näillä yhdeksän vuoden puolustusmenoilla
olisi/Siis voitu rakentaa kaikki ylläolevat.
Tämä antaa jonkinlaisen käsityksen siitä, kuinka suun-
. nattoman suuren talouskuorman nykyinen varustelukilpailu
meille kansakuntana antaa. Mutta asetehtailijain voittor
osinkojen lisäämistä etualalla pitävä kauppakamarin edusta-
- jisto vaatii tämän varusteluhaaskauksenikuistuttamista ifeekä
siit^ koituvien verojen sälyttäämistä yhä suuremmalta osalta
tavallisten kansalaisten maksettavaksi!
Kukaan järkevä ihminen ei vaadi maamme puolustus-
• laitoksen likvidoimista— eikä edejs sen yksipuolista heiken-
>• .tämistä. Huolimatta siitä, mitä me itse kukin ihmiskunnan
Jcuonheksi toivomme, tosiasiana kuitenkin pysyy, että Canada,
kuten muutkin maat, tarvitsee puolustuslaitosta ja siis nyky-
^;^,'aikaisiä asevoimia kansallisessa puolustustar-koituksessa vielä,
^^pitkän aikaa. Puolustuslaitos on siis nykytilanteessa tarpeel-
"^linen laitos.
Mutta torypuolue antoi vaalilupaustensa yhteydessä
^meidän ymmärtää, että puolustuslaitoksemme yhteydessä ori
ollut paljon tiihlaiista, jonka korjaamisen avulla voidaan sen
V*menoja vähentää heti. Myös annettiin ymmärtää, että vali-
Silituksi tultuaan torypuolue tulee tekemään kaiken voitavansa
•Iji^^ansainvälisesti aseistariisumissöpimuksen aikaansaaniisek-frsij
että voitaisiin yhteisten sopimusten perusteella vähentää
r,r kaikkien kansakuntien varustelumenoja. Juuri tällainen va-
' rusteltimenojen^ v^ mahdollinen ja sitä kaikki
>" a^^
ie Mutta-onko-Diefenbakerin "hallitus poikennut valitsijain
^ tuoniion saaneen edeltäjänsä ohjelmasta tässä suhteessa? Vai
; onko se jatkanut "toisen •viultm'? soittamista valtiosihteeri
• Dullesin< ulkopolitiikan hyväksi?
'f^ Valitettava tosiasia on, ettei liittohallitus die tähän
' mennessä rohjennut ottaa kansainvälisissä neuvotteluissa
: pienintäkään askelta, joka ei olisi saanut etukäteen vdtio-
^ sihteeri "Dullesin siunausta ja kokemus on osoittanut, etta
Atomivoima < < < . i
sähkövoimaksi ' '
Moskova. T-r . Azerheldi^jamn tie
teellisen laitoksen tutkijat ovat -kek­sineet
menetelmän atomivoiman
muuttamiseksi suoraan • •. sälikövpi-
Jtnaksi, ilmoittaa tasavallan Kommu-nistipuolueen
lehti Bakinski < Ra
botsh.
Keksintö on edelleen laboratorio-vaiheessa.
Tutkijat työskentelevät
auringon voiman käyttämiselcsi ja
piakkoin voidaan suorittaa avaruus­matkoja
käyttämällä tätä käyttövoi­mana,
lehti kertoo edelleen. Jo nyt
voidaan odottaa, että katuvalaistus
voidaan järjestää auringonenergian
avulla.
syytti vielä, että Dlefenbakerin hai
litus on ajautunut karille katippa
asiain käsittelyssä ja vihjasi, että
liberaaleilla oli hyvä -fcauppapoli
tilkka. . - ^ ,
Me emme puolusta toryja, koska
olemme yhtä huolissamme kuin
melkein kaikki, toisetkin työläiset,
käsittäen sen, että suurliikemiehet
täydellisesti kontrolloivat ko. puo­lueen.
Joka tapauksessa eroavaisuudet
Dlefenbakerin ja St. Laurentin hal­lituksien
välillä ovat vain pinalli-sia.
Meidän-kokemuksemme osoitta­vat,
että kumpikin on lujasti f i ­nanssi-
ja teollisuusmiesten käsissä.'
Eräs puoli, jota emmö voi niellä^
ja uskomme että suurin osa työläi
sistä suhtautuu siihen samanlaisesti,
on liberaalien yritykset esiintyä
kansan etujen puolustajatia, kaksi­naamaisesti
syyttäen toryien olevan
vastuussa olosuhteista, jotka todelli­suudessa
tulivat kiertämättöminä
seurauksina St> Laurentin hallituk­sen
seuraamasta ohjelmasta.
Tosiasia on, että m j ^ n i t ovat
laskeneet ja työttömsrys on lisään­tynyt,
mutta mr. St. Laurent, mr.
Martin ja heidän kumppaninsa ai'
heuttivat sen tiukkarahapolitiikal-lajin,
jonka seurauksena rajoitettiin
sellaista työllisyyttä lisäävää toimin­taa
kuin kotien rakentamista ja seu­raamalla
siirtolaispolitiikka, jonka
yhteydessä ei huoniioitii vallitse^^aa
taloudellista tilannetta. • "'
''Mikäli kanpiia on kysymyksessä,
liberaaiihällitus tahallisesti menetti
litieidän hallussamme aikaiiseintiiin
olleita tärkeitä markkinoita;' sabo-loJ*
mahdölUsöudet' voittaa laajoja
Uusia;markkinoita, »ja'kaikki 'tämä
Yhdysvaltain suurliikemidsten' etu
jen nlukaisestir samojen, fjotka ovat
I tiaDiefenbakeria ottamaan kaikki
välttämättömät askeleet ratkais­takseen
tilanteen kansan, etujen
mujcaisesti. Tämä on Diefenbakerin
hallituksen selvä velvollisuus' ja
canadalaisten on annettava ymmär­tää,
että se on kysymys, jonka edes-^
sä Diefenbakerin hallitus joiko jää
voimaan tai kaatuu. '
Tähän menn^sä on ^ pttawä$ta
kuuluiiut varsin' vähän' vstoiutuk-sia,
että hallituksella on suunnitel­ma
tai aikomus toipua talousalalla
kehittyvä kriisi. On tunnustettava,
että he ovat korottaneet vanhuuden
eläkkeitä vähäisesti ja ovat heittä­neet
eräitä; miljoonia asuntojen
rakentamiseksi mutta tämä on
vain pisara ämpärin' pohjassa sii­hen
verraten mitä on tehtävä epä­edullisen
taloussuunnan kääntämi­seksi
toiseen suuntaan. /
Elintärkeän kauppakysymyksen
suhteen heillä oli paljon sanottavaa
ennen vaaleja, mutta sen Jälkeen
he ovat olleet toimettomina. E i ole
suurempaa viitettä siitä, että Dle-fenbaker
vastustaisi horjumatta ^Yh­dysvaltain
suurliikkeitä ja tekisi
mikä on > selvästi välttämätön —
kontroUoisi Yhdysvaltain pääomasi-.
joitukset Canadassa, etsisi uusia
markkinoita j a vähentäisi riippuvai­suuttamme
Yhdysvalloista.
- Ratkaistakseen työttömien avus-tamisongelman
Diefenbakerin on
pidettävä lupauksestaan kiinni ja l i ­sättävä
työttömyysvakuutusta, pois­tettava
odotusaika ja pidennettävä
vakuutuksen saantiaikaa. Tämän l i ­säksi
haUituksen on jrhdyttävä
yleisten töiden: laajentamiseen va­ratakseen
työpaikat niille, jotka
pakkolomautetaan teollisuuslaitok-jsista.
a
•Poliittisen toiminnan kautta am­mattiyhdistysliike:
voi kehittää halli­tuksen
painostamista ottamaan tar«
vittavat askeleet kriisin torjumi­seksi.
Sellainen poliittinen toiminta on
hyvin järjestettävä ja käytävä ak­tiivinen
kampanja, käsittäen am­mattiyhdistysliikkeen
koko jäsenyy­den
ja siinä mielessä, ^että saadaan
hallitus, joka suhtautuu myötämie­lisesti
työtätekeviin ja farmareihin.
Työläisten ja farma­rien
toiminnasta
p t ^ t r l ^ i ^ a r . — Tämän vuoden
talvi ^alkoi täältä länteen päin ai­kaisemmin
lumen ja kylmän tulol­la
i 6^aäUä Järvienpaässä. Sai&
— Kukaan: ei halua aiheuttaa toi­sen
kuolemaa.Noudattakaa liiken
nesäädöksiä ja hevosälyä autoa aja­essa.
Tavalfineri^järjerijuoksupäkoittaa
meid^l .hyU^äpiärä jt*aul, IVfartinin
läpee]|l^ t'epäteheJ|is0t Ijuttjti '.eikä
meidän pidä uskoa saamattomien
hallitusten selostulcsiinj silll^: yks
suurliikeniiesten-hällitas im tullu
toisen samanlaisen tilalle. Vallitse­van
talouselämän laskun ja työttö­myyden
nousun aiheuttajana oli St
Laurentin hallituksen politiikka.
Heitä ei pidä päästää vastuustaan,
jota he koettavat tehdä syyttämällä
toryjp. Mikäli Diefenbakerin halli­tus
on kysymyksessä ja mikä on
meidän huolenamme on se, että
mitä hallitus tekee hälyyttävän t i ­lanteen
johdosta.
(Tanadan kansalla on oikeus vaa-
Port Arthurin l(uulumisia
Port Arthur, Ont: —• Tämän Port
Arthur- Thunder Bay East liitto-vaalipiirin
edustaja Douglas Fisher
vieraili kotikaupungissaan viime vii­kon
vaihteessa. Hän kertoi tehneen­sä
liittohallitukselle esityksen, että
tutkijakomitean esitykset Järvien^
pään .satamissa laiturien laittamis­ta
varten ja välineiden: varaamiseksi
tulisi heti saattaa työn alle, jotta
oltaisiin täysin valmiita St. Law­rence
syvänveden kanavan liiken
teen vastaanottamiseen. Toisena asi­ana
selitti hän esittäneensä lainsää-döslisäyksen,
jolla varattaisiin pa-peripuufarmarien
tuotteiden osuus
toiminnallisen käsittelyn ja parem­pien
hintojen turvaaminen. Tämän
hän selitti erikoisesti Ontarion ja
Quebecin paperipuufarmarien etu­jen
synnyttämäksi toimenpiteeksi;
sekä edelleen ilmoitti: sen tapahtu­van
yhteistoiminnassa .Ontarion
maakunnan lainlaatijakunnassa ole­van
alueen edustajan kanssa, jotta
mr. Dulles ei halua nähdä un-akaan
aseistariisumisestai sillä
hän haluaa seikkailla '^sodan
partaalla".
Nähtäväksi jää^ missä maätin
iittohallitus kuuntelee nyt
kauppakamarin varusteluvaati-muksia.
Jokatapauksessa pitäisi työ­väenliikkeen
ja rauhanpuolus­tajain
sekä kaikkien todella ko­ko
kansakunnan parasta katso­vien
piirien toimesta vaatia
liittohallitukselta vaalilupaus­tensa
täyttämistä ja todella
myönteisiä toimenpiteitä kan­sakunnan
elinjuuria kalvavan
vatustelukilpailun lopettami­seksi
icaäsainvalisten sopimus^
ten perusteeilsL
saataisiin Ontarion hallitus otta­maan
vastaavat askeleet myöskin'
Naapurikaupungissa Fort 'Willia-missa
tapahtui viime perjantaina
ehdokkaiden nimitys kaupungin
vaaleja varten, joista äänestys tu­lee
joulukuun 2 p:nä. Fort Willia-min
väkiluku on nyt 40,764, joista
ääriestyskelpoisia tänä vuonna on
19,608. Port Arthurin kaupungin
vaaleja varten ehdokkaiden nimi­tys
suoritetaan ensi perjantaina ja
äänestys joulukuun 9 pnä. Port Art­hurin
väkiluku on nyt'36,621 heh^
kilöä, joka viime kesänä suorite­tun
väenlaskun mukaan osoittaa U
sääiityneen 1,085. Tämän vuoden
vaaleissa on äänikelpoisia 18,443 lis­talla.
- * - * — -
Kotinsa palaessa sunnuntaina, t.k.
17 päivän aamulla varhain kuoli 36
vuotias Mrs. Margaret Spencer tuli­palossa
saamistaan vammoista. Vai-najan
aviomies sai johdetuksi kol­me
lasta turvaan, mutta ei voinut
mennä enää puurakennuksen liek­keihin
pelastamaan vaimoaan: Kuri
palokuntalaiset pääsivät sisälle löy:
sivät he mrs. Spencerin vuoteensa
j^ierestä j a veivät hänet- patjoihin
käärittynä; sairaalaan,. jossa voitiin
vain todeta j a kuolleeksL ^
.* * •
Port Arthurin kaupungin valtuus^
ton kokouksessa viime- viikon maa-^
nantaina -päätettiin myöntää $1,450
vanhainkodin ensimmäisten kuU'^
kausien tappion korvaamiseksi. K<^
koukselle selostettiin, etta nykyisin;
siellä olevat 76 asukasta m^savat
$35.00 kuussa ruokarahaa. Heistä ori
26 kaupungin pitkäaikaisia asukkai­ta
ja toiset ovat tulleet tästä lähi­ympäristöltä.
Niin; pism kuin tämSri;
vanhainkodin Lasukasluku :nou9e^
tulee f inyöskin tulot paremmin Iror:
vaarnaan yleiset kustannukset, |o;f
hön sisältyy' m.m. 43 palvelus-; ja
^k^innossapitotyöläista. r--. ATH.rv:
, - KuvitelkaaF kunj perhonen 'koettaa, vetää raskasta tank-.
k i a . , Kuvassamme on samanlainen ilmiö tapahtumassa
h e l i k o p t e r i l l a koeteta;an„hinata miinan t r a l l a a j a a . B r i -
. tanmanlaivastO/yrit,tää;Saada selville helikopterien arvoa-meripelastus,
tpissä. - -
•n. " VAPAUS ON SAANUT
197 UUTTA TILAUSTA
Vapaus sai jälleen ^ i k o n vaih- laus-, Whitefish onkin nyt täyttänyt
teessä 13 uutta tilausta mikä nosti
lehtemme saamien uusien tilausten
kokonaismäärän 197:ään.
Samalla kertaa täytetturi hankin­taosuus
South Porcnpinessa (Etelä­päässä)
ja Nipigonissa. Onnittelem­me
lämpimästi ja kiitämme hyvin
tehdystä työstä.
Ilosia tilauksia saapui nyt seu­raavasti:
, 1
Sulo Koskela, South Forcupine,
1 uusi tilaus ja osuus (9) tuli täy­tetyksi.
Tilaaja, Quebec, 1 uusi tilaus.
F, Vuorinen, Port Arthur, 1 uusi
tilaus. Arthurista on nyt tullut 39.
uutta tilausta osuttdeif ollessa 30.
U. Harju, S t Catharines, 1 uusi
tilaus.
M. Lindala, Wlutefish, 1 uusi ti-osuutensa
200'prosenttisesti : sillä
sieltä on tullut 4 uutta^ tilausta osuu­den
ollessa 2. .
Ryntäyskomitea, Sudbury,-1 uusi
tilaus. Sudburysta on nyt tullut 40
tilausta osuuden ollessa 30. '
: Mary Nevala, Nipigon, 2 uutta t i ­lausta
ja osuus (4) tuli täytetyksi.
Helmi Tervola 1, Matti Heiska 1
ja Juho Nissinen 3, yhteensä 5 uut^
ta tilausta Torontosta, mistä on nyt
tullut 29 uutta tilausta osuuden ol­lessa
30.,
Joiltakin paikkaknnniltaon saatu;
kuten näkyy, suorastaan loistavia
tuloksia uusien , tilausten hankin­nassa
~ ja asiamiehet sekä -naiset
selittävät, että Vapauden tilauksia
on nyt entistä helpompi «myydä'^
sillä Vapaus s;ia jatkuvasti uusia
ystäviä.
sen, kokea ottaessani myöhäfsen
kesälojman ja tehdessäni kierroksen
Lak^ of the Woods alueella aina
Winnepegiin ja Fort Francessiih
asti.;. Lumen tiäon vuoksi maantiet
olivat. Kamista j a Finmarkista al­kaen
luirien j a jään peitossa melr
kein Irailääalla. Kylmin ilma, j ^
tymäpis^n alapuolella tällä alueel­la
^ i kuidenkaan ole laskenut, mis­sään
aleimnaksi kuin 12, vaikka tal­ven
tuloa^ voidaan pitää varhaisena
veirattuna moneen edelliseen vub-
.teen.. • .',
Fort Francessissa käydessäni ta­paan
lakossa monta ystävääni, jot­ka
työskentelivät rakennustyöläisi­nä.
Lakko käsitti kahden rakennus^
yiitiöi). työmaita ja sen päävaati-muksenar
oli palkkojen korotus.
KuinpUdii urakoitsija-yhtio evät tul­leet
ulkoa, Bird Construction Cq.
Etelä Ontariosta ja Glaydon Const­ruction
,Co. täältä Järvienpäästä.
Edellisen.työmaa ori Bell Telephone-rakennusja
jälkimäisen työmaa On<-
tarionWllituksen rakennus. .
Lakkotiianne on päättynyt ja neu­vottelut
sopimuksen yksityiskohdin^
ta kSynnisisä.tätä kirjoittaessa, kaksi
viikkoa i^yöhemmin. v
WirittiJ)egissä samanaikaisesti vaa­tivat
vaatetustyöläiset 15 prosentin
palkankorotusta^ ja 40 tunnin työ­viikosta
siirtymistä 35 tunniö työ­viikkoon.'
Vaatimukset asetettiin
Int. Lädies Garment Workers union
osaston 216 alistaessa uuden työ­ehtosopimuksen
vaatetusalan työn­antajille-
Korostaen Canadan yleis­tä
talo.astilannetta, jossa Canadan
unionistisen liikkeen taholta arvioi­daan
lamakauden kehittyvän kärjis­tyneeksi
>jialkaneen, talven ajalla,
unio-osastp 216 puolesta myös ilmoi­tettiin,
,et.tä tällä kertaa ei suostuta
tekemään viiden vuoden .sopimusta,
kuten oli voimassa tähän mennessä,
mutta kylläkin tehdään sopimus
kolmeksi vuodeksi.
Lukuisten taisteluvaiheiden jäl­keen
Kashabowiessa* sijaitsevan kai-vokke'h
työläisiä edustavan Interna-:
tiohaf Uniori o£. Mine; Mill and
Smteitfer^ Workers j a - Coldätfeam
Copij^r jMmes^yhtiön 'välillä allekir-j
joitettiirikaÄideri" j a pubien vuoden
sopimus","'jonka mukaan palkat ko-
^^imtm^Tb'äetitma*bW 29 s&ritillä
tunnillci työyjlifcoii j ft\\^ssa. 4^ ? tjiUk
tla ensi vuoden kesäkuun 1 päivään;
saakka, jorika'jälkeen työVilkko ly-'
heneevr ja f'ästuii' voimaan- uusi r 2
prosentin' palkankorotus. Sopimuk­sen
hiutcääri kaivostyöläisillä (oii
viisi virallista juhlapäivää -ja kah-;
dienvtibdläh'kuluttua tulee voimaan
kuterijuffläpäivää-täydellä palkalla:;
" Wlnrilbegissä raporteei'attiin; että
Manitoban maakunnan farmarien
satotulot olivat tänä vuonna alhai-semmatmcuin
milloinkaan ennen
menneenkahden vuosikymmenen
ajalla. Sätotulojen supistumisesta
ja hiJHtbj^eri laskusta on johtunut,
ettäi i^afmarien vuosiansiot ovat-laskeneet
25 prosentista 40 prosent­tiin.
Manitoban hallituksen maata-lousapuläisroinisteri
J . R.»Bell to­tesi
ylläolevan rapoVtissaan Manito-ba
Stodk Growers Assn konvent-sionillä.
tian edelleen raportteerasi,
että viljan kasvattamisen supistu­minen
-on aiheuttanut farmarien
siirtymiseq Suuremmassa määrin l i ­hakarjan
kasvattamiseen, jota halli­tus
; ravustaa myöntäen lihakarjan
tuotannon elvyttämistä 150,000 dol­larilla
vuodessa, joka on nähtävis­sä
oleva valonpilkku farmarien toi­meentulon
turvaamisessa, r
Maitotaloudessa on 'Manitobassa
tapahtunut huomattava monopoli­soituminen
jota johtaa Modern
Tuleeko Canai
jolitava suurm
.Yanconver.T— Tukahdut
d y s v ^ t Canadan kulttui
vaiheeseen, vai; jääkö kult
elämään jä kehittymään?
Tämä ^ y m y s askarutta
ti monen canadalaisen mie
Vaikka minä "itse" olen
dan jälkeen vanhasta maaj
niin asiai kiinnostaa lähei
nuakin. Piintyneenäepäilij
Ien myös Canadan kulttu
kuolemaai vaikka.se onkin
koissa kantimissa, Katsotaa
tä. tosiasioita, suoraan silm
meksikiduneen 50 vuoden a
Canadan, sisäinen ja uU
voima vsOivistunut ainakin I
kertaisesti. Täaia päivänä lä
nadan kbrkeakouluis^ ja
oppilaitoksista kymmenen
enemmän päästötodistuksen
ta,kuin 50 vuotta sitten. L i
sesti heidän joukossaan oi
siakin ja hyvin paljon o
joille setä Samppa tarjoaa
sän hyvää ja kymmenen k
ia jotka ottavat nämä tar
vastaan. Vika ei kuitenkaan.
paljoa näissä nuorissa opi
kuin siinä, että me emme
kuntana voi varata heille s
mahdollisuuksia, mitä heillä
ne he luulevat saavanpa Yh
loissa.
^ M i t t a meillä canadalaisii
kaiketi oikeus kysyä, että
vain yhdysvaltalaisilla on nn
keus hallita ja määräillä nii
nilla aloilla Canadassa ja mi
kin maailmassa? Tuskin kuka
dysvaltalainen lurjuskaan voi
että heidän maansa on ain(
tuaaksi tekevä sellainen, jonh
päri koko muu maailma pyöri
dysvalloissa on kuitenkin ny
lukematon määrä kaikenlaisia
sialisteja'» ja muita vääriä prof
ja, jotka yrittävät käyttää oi
hyväkseen niin Canadan kuin
denkin maiden kansallisperint
Mutta niin hyviä ja tietovi
kuin he lienevätkin Yhdysvall
tuskin Ipytyy ainoatakaan s
joka voi ennustaa minkälai
kehittyy maailman taloudel
kulttuuriset ja sosiaaliset olot
teen ,1970: mennessä. Ja vaikka
kään emme sitä tiedä, meilli
kuitenkin syytä uskoa, että kel
tulefe tapahtumaan Canadan edi
On aivan realista ajatella, että
daii vuoden kuluttua Canada
yksi johtava suurmaa maailma
niin taloudellisesti' kuin kulttuB
lisestikin.''Ja meidän eri karis
suusryhmämme tulevat antain
oman panoksensa ja siis oman
mansa Canadan kehittyvälle ki
tuurille.
Yksi 'hyvä puoli tääsä uude
kotimaassamme onkin se, että mi
lä suomalaisilla,, kuten muillat
kansallisuuksilla, on oikeus kans
listen kulttuuriperinteiden vaalii
seen ^^-^mikä puolestaan antaa me
le mahdollisuuden antaa omi
ehkä vaatimattoman, mutta kuite
kiti arvokkaan panoksen Canadi
kulttuurin hyväksi. — Kauhav:
poika.
Dalry-liike mitä syytetään siitä ett
Manitobassa maidon hinta noui
1 sentillä marrask 15 p. Tämä liilo
on viime^kesän aikana pystyttany
sivuliikkeen Kenoraan ja asioimis
to ja ympäri länsi-Ontarion kauppa
loihin, vieläpä Järvienpään kaupp
keihinkin. Tämän kirjoittaja ei to
luaisi lännessä päin vierailun pääl­le
heti hälyyttää - Thunder Bay
osuusmeijerin jäseniä. Mutta «n
suorittaisi velvollisuuttani farmari-väelle
ja erikoisesti maitofarmarol-le
ellen kehoittaisi heitä pitämään
silmiänsä avoinna ja valyomaafl
omia etujaan. ' '
— ATE
Ääni muuttuu liellossa
^Eräs vancouverilainen lehtemtne
lukija ja kannattaja lähetti meille
leikkeleen sikäläisestä päivälehdes-tä,
Vancouver - Sun. Leikkele oli
mainitun lehden äskettäin julkais­tusta
toimituskirjoituksesta j a niin­ollen
-otaksuttavasti lehden viralli­nen,
kanta. -
Kiitämdie lukijaamme näin julki­sen
sanan palstoilla huomaavaisuu­destaan.
Luimme leikkeleen alusta lop­puun
ja kiinnostuimmejsiihcn siinä
määrin, etta päätimme lainata siitä
joitdcin lauseita,' jotka i mielestäm^
me ovat ;k3änteenosoittavia.joiden­kin
porväriiehtifenkin tiimoilta..
Leikkele kiiimostiy^^
suuremmin koska' >^tiesimme, että
xoainittu Sun-lehti 'ei suinkaan ole
okeuttinut työkansan äänenkannat­tajien
joukkoon,^ eikä lukeudu 'tie-
Jiäksemme vieläkään.
KuitenUn mielestämme ^on. viime
niukausien, tai .paremminkin' vuk<
kojeu,, kuluessa .käynyt iiiin,-otta
lorvaripiireissäkin' on jouduttJ 'ter
cexhaän jonkinlaista uudelleenar­viointia.
Alkusysäyksen tSIubr snun-taan
lienevät läitänei&t neuvösUdiit-tölaisten,
sputnikit ja kauko4>hjukr
^ty, jotka ^toteavat, jsqtaisemillekin
~&isiina:äaisiUe piireilic^.etta kyllä
kai siel\ä Neuvostoliitossa ollaaA
edistytty tieteen alalla siinä määrin;
että hyökkäysaikeet itään päin eivät
olisi oikemkaan tuloksellisia.
Mutta antakaamme Vancouver
Sun-lehden kertoa:
"Vapaan maailmanv venäläisvas-tainen
politiikka on töherrystä ja
John Foster Dulles on sen arkki­tehti.
Hän peloittelee Yhdysvaltain liit­tolaisia
paljon pahemmin kuin Neu­vostoliittoa.
Sen tulisi olla nykyääii
"selvää —:yksinpa presidentti Eisen-howerillekin
^ että venäläisiä e i
säikytetä varauksettomaan antautu­miseen.
Nyt pn välttämätöntä tunnustaa
todellisuus. Ensimmämen askel oli­si
DuUesin eroittaminen Yh^sVal-tain
valtiosihteerin virasta.
V Hän on. ehkäissyt aseistariisumis­ta^
rakentanut kivimuureja rauhan­neuvottelujen
tielle. Halien teoria-naa^'
on oUut se, että Venäjä tu­lee
luliistumaanpauiostuksen alle^
Sensijaan Venäjä on jatkuvasti kas­vanut
vankemmaksiir KaukO^jhjuk-s
i s ^ j a avaruuskdjeissa se on ny-
I c y ^ eri luokkia vastustajistaan.
Aseistiislalpailu voidaan lopettaa
sopimuksella^ a o d a n k ^ y ^ ^ tai
taloudellisena uupumisella. ' Niin
kauan Jkuin mr. Dulles on edel-i pakko pitää heistä, mutta elettävä
teenkin asemassaan valinta räjoit
tuu kahteen viimeksimainittuun.
Yhdysvaltain voima ja propagan
da vaikuttaa lännön politiikkaan,
myös^ Canadankin; halvaannutta­vasti..
Kiinan tunnustamisesta, so­siaalisesta
kanssakäymisestä ja neu-votteftista
Venäjän kanssa politiik;
komme M .vaikenevat kohdatessaan
Yhdysvajtain virallisea venäläisvi-hamiellsen
valtaluokan.
Sun-lehti ei tule tuntemaan mi­tään
omantunnon häiriöitä tutkies­saan
tätä synkkää yhdysvaltalaista
'linjaa' ja sen vesurinheiluttajia
niin kauan kuin yhdysvaltalaisia
asevoimia toimii alueellamme ja
yhdysvaltalaiset kauko ohjukset ja
lentokoheet ovat vainuina sotatoi­miin
maamme yUä.
Me myös ehdotamme^ että mr.
Diefenbakerin ja hänen halutuksen­sa
. ti|li3i^lla;Väheinmän 'diplomaat­tisia'.
Hän - voisi vaikkapa ottaa vas­taan
kutsun tutustua laajemmin Ve­näjän
kansaan j a sen johtajiini
Heikomman pelon paniikki ei ole
se, joka pakoittaa muuttuneeseen
asennoitumiseeu. Tekijänä on vain
yksinkerta^n älyn sanelema. Ve­näläiset
tulevat olemaan näillä ffiain
pitkän aikaa.
Jpsmtt.tulemmeelämään, niin me
tttlenune. elämään heidän kanssaan.
Siin$ useiden kapitalistien jo vuo­sia
sitten oppima läksy sen jälkeen
kun pamppumiesfonkot,' rikkurit j a
lailHset • estetuomiot eivät tehon-neei-
housdvau anunättiyhdistyäiik-keen
miu^aoUseks^ ei ole
heidän kanssaan on. Emme voi e5ä
mukavasti niiden ihmisten kansa
joita jatkuvasti härnäämme, lonk­kaamme,
pilkkaamme.
John Foster DuUes on tiellä oleva
mies.^'
Näin puhuu Vancouver Sun.
Ja mielestämme lehti puhuu tot­takin,
-aivan samaa kuin me olem­me
puhuneet jo vuosikausia, ainafan
siinä määrin, että se tunnustaa g
van olevaksi ja sotatoimet tehotto­miksi
maailman kansojen valoisan
tulevaisuuden saavuttamiseksi. ^Si­nä
mielessä tervetuloa joukkooffl-me!
Vieläpä siinäkin mielessä voflö-me
yhtyä SunJehteen, etU DoDes
on edistyksen tielle poikkiteloin
asettuneena raivattava pois. Emme
mitenkään vof kannattaa s e l l ^
miestä, joka kerskuu kansan* so­dan
partaalle" saattamisesta -
eikä yksinomaan Yhdysvaltain, va^
my:ös i>man maamme, Canadan, joia
täliä hetkellä' on läheisesti kyflKW
Yhdysvaltain politiikkaan. .
Mutta tämä ei mielestämme roo.
Omat kotoiset asiamme vaaöjrai,
että viime kesänä valittu hallittf-semme
nyt osoittaa olevansa jn-pauksiensa
mittainen ja ryhtyy»;
teuttgmaan vaalien aikana ao»-
miaan lupauksia. ^
Sanokaamme " hallitusherro>«c.
että tulossa lienee liudet vaalit
—Nemo..°
* J.fe' ^ Terveiseni kaiKIfe, if^