Vapaus, April 28, 1966

              Sivu 2 Torstai, huhtik; 28 p. — Thursday.April 28, 1966
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH GANADIANS
(LIBERTY) • Kstablished Nov. 6, 1917
E D I T O R : W . E K L U N D MANAGER: E. S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L « 7 4 . 4 2 64
Publlshed ttJrice weekly: Tuesdays, Thursday» and Saturcjays by Vapam
Publishing Co. Limited, 100-102 Ehn St. West; Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing Address: Box 69
Advertlslng rates upon appUcation, translatlon free of charge.
Authorlzed as second class mall by the Post Office Department, Ottawa,
and flor paymeUt of pofltage Ui.oash.
- CANADIÄOTNGUÄGEfPRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vt. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:ssa 1 vk. $10.00, 6 kt $6.26
S kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 Mc. *.75
Autovakuutuksista
Muutama päivä sittenjulkaistiin lehdessämme erittäin
mielenkiintoinen uutistieto autovakuutusten tiimoilta.
Monet autoilijat ovat huolissaan siitä kun vakuutusmak­sut
nousevat jatkuvasti. Useissa tapauksissa autoilijat ovat
"äänestäneet jaloillaan" vakuutusmaksujen huimaa korotus­ta
vastaan jättäen ottamatta sellaisia vakuutuksia, mitkä itse
asiassa ovat aivan välttämättömiä kaikille autoilijoille- Mut-,
ta jos maksut kohoavat ylettömän korkeiksi, kuka voi silloin
syyttää köyhiä autoilijoita, jos he ryhtyvät "uhkapelureik­si"
ja ajavat ilman riittävää vakuutusturvaa? Onneton on
kuitenkin tällaisista autoilijoista hän, joka joutuu vakavam­paan
auto-onnettomuuteen aikana, jolloin hänellä ei ole va­kuutusturvaa.
Edellämainittu uutist^^ autovakuutuksista oli sitäkin
mielenkiintoisempi siksi kun se tuli Albertasta, Social Credit
puoluesn hallitsemasta maakunnasta, missä korostetaan "yk-dtysyritteliäisyyden"
kaikkiparantavaa voimaa enemmän
kuin ehkä missään muualla Ganadassa.
Tunnettu tosiasia on; että ainoastaan yhdessä maakun­nassamme,
Saskatchevvanissa, on kansallistettu autovakuu-tuspälvelu,
kiitos siitä entiselle CCF:n hallitukselle. Se on
pakollinen kaikille auotilijoille, mutta vakuutusmaksut ovat
paljon halvemmat kuin suurten vakuutusyhtiöiden varaamat
autovakuutukset.
Nyt on kuitenkin Albertan maakunnan lainlaatijakunnan
komitea tullut tutkimustensa perusteella siihen lopputulok­seen,
että jos vakuutusyhtiöt eivät järjestä halvempaa ja pa­rempaa
vakuutusta, silloin ei ole muuta mahdollisuutta kuin
järjestää kansallistettu vakuutuspalvelu — vieläpä yksityis-yritteliäisyyderi
tukimaakunnassa, Albertassa. Komitean pu­heenjohtaja,
maantieministeri Gordon Taylor esitti vakuu­tusyhtiöille
varoituksen sanomalla: "Todellisena vastaehtona
on" hallituksen alainen autovakuutus, "jos vakuutusyhtiöt
eivät puhdista pesiään.'.
Albertan lainlaatijakunnan komitea esitti vakuutusyh­tiöitä
vastaan kokonaisen sarjan vakavia syytöksiä.
Vakuutusyhtiöiden väitetään nostaneen yhteistuumin
maksujan ja siten rikkoneen maan lakeja. Tutkimuksen suo­rittajat
sanovat, että vakuutusyhtiöiden järjestö (Canadian
:Underwriters Association) "estää jäsenensä antamasta vakuu­tuksia
yhdistyksen määrittelemiä taksoja halvemmalla. Tämä
• rajoittaa kilpailua ja näyttää siis: rikkovan Canadan lakeja."
Hintataksojen määrittelyn lisäksi vakuutusyhtiöitä moi-
. titaän ja arvostellaan eräistä hyvin vakavista mielivaltair
siiUkSista, esimerkiksi siitä että alle 25-vuotiaiden miesten
• maksut määritellään "suuren riskin luokkaan" kuuluvaisuu-den
perusteella. Totta kaiketi on, että mainitun ikäluokan
miehet aiheuttavat normaalia enemmän liikenneonnetto-
• muuksia, mutta se pitää sittenkin paikkansa vain osaan heis­tä,'
eikä suinkaan kaikkiin nähden. Enemmistö senkin ikä­luokan
ajureista on huolellisia miehiä, joiden "tilillä" ei ole
ainoatakaan auto-onnettomuutta, mutta heidän täytyy kui­tenkin
. maksaa ylettömän korkeita vakuutusmaksuja sen
vuoksi kun heidän ikäluokassaan on joitakin edesvastuutto­mia
yksilöitä.
, Kaikkein pahimpana ja tuomittavimpana pitää Albertan
lainlaatijakunnan komitea sitä, kun vakuutusyhtiöt peruut­tavat,
ilman muuta riskiajureiksi luokittelemiltaan ihmisiltä
autovakuutuksen mitään selityksiä antamatta. Maan lakien
mukaan canadalaiset ovat syyttömiä siihen asti kunnes hei­dät
todetaan oikeuskuulustelussa syyllistyneiksi johonkin ri­kokseen.
Mutta vakuutusyhtiöiden kohdalta on tämä katso­mus
käännetty päälaelleen; yhtiö peruuttaa muitta mutkitta
asiakkaaltaan autovakuutuksen ja autoilijan täytyy sitten
todistaa suorastaan pilviä hipovien maksujen muodossa, että
hänestä on tullut "vastuuntuntoinen" autoilija. Ja jos vas­tuuntuntoiselta
autoilijalta evätään autovakuutus, niin se
tarkoittaa käytännössä sitä, että häneltä kielletään oikeus au­ton
ajoon, vaikka miehellä (tai naisella) on maakunnan vi­rallinen
autonajolupa ja ajokissa asianmukaiset rekisterilaar
tat! Toisin sanoen, vakuutusyhtiöt esiintyvät tällaisissa ta­pauksissa
"valtiona valtiossa".
Kukaan ei halua väittää sitä, etteikö autotapaturmien
lisääntyminen ole viimevuosina vaikuttanut osaltaan autova­kuutusten
nousuun. Mutta kieltämätön tosiasia on myös se,
että yksityisyhtiöiden vakuutukset tulevat paljon kalliim­miksi
kuin kansallistettujen laitosten varaamat vakuutukset,
nimenomaan siksi, kun yksityisten •oniistamat vakuutusyh­tiöt
toimivat ensikädessä — ei autoilijain ja yleisön turvaa­miseksi
tapaturmien sattuessa, vaan voittojen hankkimiseksi
osakkeenomistajille. ^
Vakuutusyhtiöt luonnollisesti väittävät, että autovakuu­tuksista
ei mitään voittoja saada. Ne ovat vakuuttaneet kerta
toisensa jälkeen ylläpitävänsä autojeir vakuutustoimintaa
vain "muiden asiakkaittensa" palvelemistarkoituksessa.
' - Mutta k^^ Albertan lainlaatijakunnan komitean tut-
.kimusraportissa osoitetaan, kumma seikka tässä yhteydessä
on se, että vakuutusyhtiöt vastustavat kiven kovaan kaikkia
.ehdotuksia, joiden perusteella ne "vapautettaisiin^' vakuutus-
.toimihnan "taakasta" niin että autojen vakuutustoiminta
otettaisiin hallituksen kontrolliin; omistukseen ja valvontaan.
Mielenkiintoista on kuitenkin todeta, miten suuret Va­kuutusyhtiöt
suhtautuvat Albertan lainlaatijakunnan komi­tean
varoitukseen. Puhdistavatko ne '^mat pesänsä", vai jat­kavatko
entiseen malliin.siitäkin huolimatta,, vaikka sielläkin
>voi tulla esiin k;>'symys, voidaanko niin pitkää ai'kaa jatkaa?
Me epäilemme, että niille on yhtä vaikeata tavoitteidensa
^^Kylmän sodan^^ väärät perusteet
Terävää amerikkalaista fa-itiikkiä
— En ole koskaan pitänyt Leninin teesiä imperialismista, monopoli-kapitalismista
sen korkeimpana muotona ja loismaisuudesta ts. siirtomaa-
Isorrosta sen eliniän pidentäjänä oikeana, kirjoittaa amerikkalainen pro­fessori
Frederick L. SchumanUSAn ulkopolitiikkaa käsittelevässä artik­kelissaan.
Ajatuksen jatko on merkittävä: Kaikesta huolimatta antaa
US An vuoden 1945 jälkeen harjoittama ulkopolitiikka, jonkin verran
uskottavuutta tälle Leninin väitteelle.
Prbf. Schumanin artikkeli, joka
käsittelee toisen amerikkalaisen
tiedemiehen. Berkeleyn yliopis­ton
dosentin David llorowitzin
kirjaa VV^paan maailman kolos­si",
on julkaistu riippumattomas­sa
amerikkalaisessa aikakausleh­dessä
The Alinority of One, joka
etsii^'amerikkalaista vaihtoehtoa"
ja hylkää kaikki ajatuksen ja sa­navapauden
rajoitukset. Koska
mainitun lehden linja ja prof.
Schumanin ja dosentti Horovvit-.
zin ajatukset ovat erittäin edus­tavia
valistuneelle ja ns. "toiselle
Amerikalle", selostamme oheise­na
mainittua artikkelia.
"Kapitalismi" on parhaiten ku­koistanut
entisten siirtomaavaltojen
piirissä vasfa sen jälkeen, kun ne
ryhtyivät hylkäämään entisiä siirtor
maitaan toisen maailmansodan syn-nytlämion
siirtomaajärjestelmää vas
taan nousseiden liikkeiden ja rotu-vallankumousten
painostamina, prof
Sehuman kirjoittaa. Vanha peli ei
enää "kannata", byrokraatteja, asei­den
valmistajia ja sotilaallista eliit­tiä
lukuun ottamatta, mutta sitä jat­kavat
".sötilaallis-teollisen komplek­sin"
johtajat ja edustajat gloobaali-sena
imperialismin rakentami-sena
ilman oltä kukaan toteaisi a.siain-tilaa.
KANSAINVÄLISEN
SANTARMIN ROOLI
LBJ:n ja kumppanien johdolla
(vai pitäisikö .sanoa Goldwalerin?)
Me äänestimme vaihtoehdon puo­lesta,
mutta saimme kaiun!) "kom-;
pieksin" johtajat ovat sitoutuneet
imperialismiin maailman mittakaa­vassa,
alkarn "hyvä naapun"^poli-tiikan
täydellisestä hylkäämisestä,
josta esimerkkinä on suurisuuntai­nen
sekaantuminen Domini
tasavallan asioihin yhteiskunnalli­sen
vallankumouksen murskaami­seksi
huhtikuussa 1965, kaikkikäsit-tävään
sotaan sosiaalista vallanku­mousta
vastaan Vietnamissa. Ame­rikan
johtajat näyttävät päättäneen
vahvistaa Leninin puoli vuosisataa I
sitten esittämän haasteen sekä omak
sua vastavallankumouksen kansain­välisen
santarmin osan.
Kaiken tämän ovat Establishmen-tin
(johtavien etupiirien) edustajat
ja aikoja sitten rationalisoineet an­ti-
kommunismin ja kylmän sodan
sanastossa. Poliitikot ja mielipiteen
luojat ovat kertoneet meille päivit­täin
viimeisten kahdenkymmenen
vuoden ajan, että kommunistit pyr­kivät
"vallcittamaah maailman" ja
että Amerikan pitää vastustaa tätä
katalaa aietta "demokratfan puolus­tamisen"
nimissä "hyökkäystä" vas­taan.
Parempi kuolleena kuin pu­naisena,
sanoo Washington pom­mien,
napalmin ja B-52-hyöHkäysten
avulla hallitusvirkailijain päättäes­sä,
että Vietnamin kansa on parem­pi
kuolleena kjnirr punaisena. Todel-
4isuudessa elämme keskellä valtavaa
joutopuhetta jonka yhteydessä lii­kemiehet,
ammattiyhdistysmiehet ja
monenlaiset muut väestökerrokset
tekevät rahaa tukemalla militaris­min
politiikkaa, joka edellyttää val­tavia
liittovaltiomäprärahoja "puo­lustukselle"
kotona ja sotaan ulko­mailla.
KYLMÄN SODAN VÄÄRÄ
KAAVA
Prof. Sehuman toteaa sitten näi­den
ajalusttn .syntyneen Duvid Bo-rowitzin
yllä mainitun kirjan joh­dosta,
jonka tarkoituksena on.
•osoittaa ja todis:aa asiakirjojen
avulla, että Amerikan kylmän sodan
kaava on yäärä". IIorowitz onnistuu
loistavasti tehtävässään, Sehuman
toteaa yhtyen Bertrand Russellin
kirjasia antamaan arvioon, jossa pi­detään
Ilorowitzin teosta tärkeänä
ja rohkeana "koska ei ole helppo
nostaa esiin sellaisia kysymyksiä
kuin Horovitz tekee".
Prof. .Sehuman lainaa sitten lloro-
\vitzin kirjan alkusanoja, joissa to­detaan,
että kylmä .sota muiden so­tien
tapaan on luonut omat myyt-tin:;
ä, jo ka myötävaikuttavat sen
jatkumiseen. Molemmi.ssa teireissä
ovat yleistä tietoisuutta pitkän ai­kaa
hallinneet historialliset legen­dat,
jotka identifioivat oman asian­sa
ihmiskunnan asiaan.
Iloroivitz. osoittaa kirjassaan kai
olisi oman henkensä valtias. Horo-witz
toteaa US An menetelleen sodan
jälkeisellä kaudella juuri tämän va­roituksen
vastaisesti ja heittäneen
valtavat voimansa ja vaikutusval­tansa
"maailman väestön köyhyy­destä
kärsivän kahden kolmasosan
yhteiskunnallisen oikeudenmukai­suuden
nousevaa liikettä vastaan",
USAn tekojen ensimmäisinä uhrei­na
olivat juuri paremman maail­man
ihanteet — vapaus, tasa-arvo
ja itsemääräämisoikeus.
Prof. Sehuman viittaa sitten yli
puoleen tusinaan amerikkalaisia kir­joittajia,
jctka ovat käsitelleet kyl­män
sodan aiheita ja toteaa heidän
kaikkien hylkäävän "virallisen" ise-lityksen.
Tämä tiedemiesten ja politiikan
tekijäin välinen kaksijakoisuus, prof
Sehuman jatkaa, osoittaa, että asiaa
vakavasti tutkineiden ja USAn uiko
politiikasta määrävien välillä on
laaja mielipide ero.
MAAILMANVALLAN
EDELLYTYKSET?
Sehuman kysyy, onko USAlla 60-
luvulla edellytyksiä luoda ja säilyt­tää
vakaa ja pysyvä maailman impe­riumi?
"Minun on pakko vastata
kieltävästi. Menneiden aikojen me­nestykselliset
imperiumin rakenta­jat
olivat vailla fanatismia. Ne im­perialistit,
joilla on tämä harhautu-ma,
ovat. aina epäonnistuneet tavoit­teensa
saavuttamisessa — esim; ris-tiretkeilijät,
ottomaanit fasistit,
natsit ja japanilaiset militaristit.
Sama koskee kommunisieja, jotka
nyt ovat jakautuneina riiteleviin
lahkoihin, jotka kaikki ovat nationa­listeja
;)ikemminkin kuin kommu­nisteja
ja joista useimmat ovat fa­naatikkoja
marxismi-leninismin eri
laisin muunnoksin."
Sehuman toteaa.että kaikki on­nistuneet
imperiumin rakentajat
ovat olleet vailla fanatismin pahet­ta.
Roomalaiset, kiinalaiset ja myö­hemmin
englantilaiset eivät yrittä­neet
istuttaa elämäntapaansa pie­nempien
kansojen keskuuteen ei­vätkä
ylittäneet "pelastaa sivilisaa­tiota'joltakin
todelliselta tai ku­vitteelliselta
uhalta. Siksi niiden
luomat valtakunnat pysyivät vuosi-sai
oja pvsty.ssä.
Meidän aikamme Amerikalla ei
ole tällaisia ominaisuuksia, Sehu­man
jatkaa. Sen poliittiset johtajat
ENGUNTILAISET OVAT
KATKERINA NL:LLE
otsikolla "Neuvostoliittolaista ta-lousimperialismia"
englantilainen
konservatiivinen The Times-lehti
varusti äsken pääkirjoituksensa, jos­sa
käsiteltiin Neuvostoliiton vaiku­tusta
Euroopan talouteen. Aiheen
tähän lehti oli saanut kahdesta huo­mattavasta
kaupasta, joista toinen
solmittiin tk. 20 prä Neuvostoliiton
ja Ranskan kesken ja toinen solmi­taan
mahdollisesti parin viikon si­sällä
Italian kanssa. Molemmissa ta­pauksissa
on kysymyksessä sekä ar­voltaan
että taloudelliselta merki­tykseltään
suurin yhdellä kertaa
tehty kauppa Neuvostoliiton ja jon­kin
kapitalistisen maan kanssa.
Italialaisen Fiat-yhtymän pääjoh­taja
Valletta vieraili viime kesänä
Neuvostoliitossa tutustumassa sikä­läiseen
autoteollisuuteen sekä tutki­massa
mahdollisuuksia italialais-neuvostoliittolaiseen
yhteistyöhön
autoalalla. Neuvottelut jatkuivat tä­män
jälkeen Fiat-yhtymän ja Neu­vostoliiton
autoteollisuuden johta­jien
kesken vilkkaina, ja niin saa­pui
Torinoon Neuvostoliiton valtuus
kunta jonka johdossa ovat auto­teollisuuden
ministeri Alexander
Tarasov ja varaulkomaankauppami­nisteri
Semitsharstnov, neuvottele­maan
lopullisista kaupoista. Fiatin
yhtiökokous pidetään 29. päivänä
huhtikuuta ja jo jaetusta yhtymän
toimintakertomukiiesta ilmenee pää­piirteissään,
että kaupalla on vahva
pohja. Epäviralliset tiedot kertovat,
että Fiat rakentaisi yhteistyössä
Neuvostoliiton kanssa Moskovan lä­helle
autotehtaan, joka ryhtyisi val­mistamaan
kahta henkilöautotyyp-piä,
joista toinen olisi Fiatin omaa
mallia ja toinen neuvostoliittolais­ten
suunnittelemaa mallia. Vuosi­tuotannoksi
tulisi 400,000 autoa ja
kaupan arvoksi 300 miljoonaa dol­laria.
.A •
The Times kommentoi autoteh-kiila
ladoilla ja kaikkina aikoina Ja 'mielipiteen muodostajat ovat
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Erkki Randal, Toronto, Ontario,
täyttää tiistaina .toukokuun .3 pnä 80
vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin.
Ruotsissa ei tule
ikävä kunhan
vain on rahaa
Ikävystyneet liikemiehet, jotka vie­railevat
Ruotsissa, voivat rentoutua
vapaina iltoinaan: unelmiensa tytön
kanssa — ainoana ehtona on .se, ett i
heidän lompakkonsa on hyvin pak.iitu
käteisellä rahalla.
Heidän ei tarvitse muuta kuin kier­tää
puhelinnumerot 54 50-50 kun kieh­tova
ja älykäs ruotsalainen tyttö on
valmis näyttämään heille kaupungin
nähtävyyksiä.
Tämä puhelinnumero, joka on ta­vallisesti
aina .varattu, on Slini Tur-pinin,
joka on vastaava johtaja Han-delsbolaget
K. Selander ja kumppa­nin
liikkeessä. Hänellä on varattuna
50 kaunista tyttöä odottamassa miel­lyttävää
iltaa.
Asiakas maksaa 25: kruunua (noi.i
$5.) tunnista ja sen lisäksi kaikki muut
kulut, kuten ravintolasta, teatteri-i-ta
ja viiokra-autoista johtuvat. Lyhin
sallittu aika on neljä tuntia.
Jokaiselle tytölle maksetaan 10
kruunua (noin $2.) ja he tavallisesti
saavat lisäksi asiakkailtaan juoma­rahaa
10—100 kruunuua illan kulues­sa.-.
•••
Tyttöjen,, jotka hyväksytään tähän
työhön, on oltava hyvän näköisiä,
älykkäitä, kielitaitoisiaj__herttaisen nai
sellisia ja kaikkea muuta maailma.ssa,
sanoi Turpin lisäten:
"Luonnollisesti väärinkäsityksiäkin
syntyy ja niitä on odotettavissa, siksi
tyttöjen on kyettävä pitämään itse.s-tään
huolta. Ruotsalaisten synnit ovat
luonnollisesti tunnettuja ulkomailla,
siksi tyttöjen on pakko tulla toimeen-kaikenlaisissa
tilanteissa.
Kun alimmaksi määrätty neljän lun­nin
seurustelu on päättynyt, niin ly
töt itse saavat määrätä koska halua
vat lähteä kotiin."
ja tapojensa muuttaminen kuin
on tiikerille täpliensä ja tapor
jensa muuttaminen.
(kirja käsittää jakson 1945-1963),
että USAn •virallinen" miuinnelma
kylmästä .sodasta— •'kommunistien
hyökkäyksen' vastustaminen, todel­linen
tai oletettu — on ollut mieli­kuvitusta
tai keksintöä: jolla ei ole
mitään tekemistä tosiasioiden kans^
sa, Sehuman .sanoO; Hcrovvitz vetää
seuraavat Johtopä'itökset:
"Vuonna 1964 kuten vuonna 1947
Amerikka oli (Toynbeen mukaan)
'maailmanlaajuisen vallankumous-vastaisen
liikkeen johtajji, joka puo­lustaa
vakiintuneita etuja'. Kuten
Roomasta siitä voitaisiin sanoa, että
se on joiidonmukaisesti tukenut rikr
kaita köyhiä vastaan kaikissa mais­sa
jotka joutuivat sen valtapiiriin;
ja koska köyhät toistaiseksi (ovat)
aina ja kaiKkialla olleet lukuisam­pia
kuin rikkaat, (sen) politiikka
vaikutti sumimnian o.san (enemmis­tön)
epätasaarvon, epäoikeudenmu­kaisuuden
ja vähimmän onnen puo­lessa."
KANSOJEN TOIVEESTA
NIIDEN SORT.AJAKSI
Horowitz huomauttaa, että USAn
historiallinen osa !;orrettujen kanso­jen
toiveena on kääntynyt '-näinä
.synkkinä aikoina " vastakohdakseen;
uuden maailman kolossista on tul­lut
eräs suurista ja vihatuista sorta-jakan-
soista Hän muistuttaa myös
Quinoy Adamsin itsenäisyyspäiväpu-heesta
1821. jossa tämä valtiomies
varoitti USAta menemästä rajojen
sa ulkopuolelle etsimään "tuhotta­via
julmureita". Jos USA sen tekisi,
Adams sanoi, siitä saattaisi tulla
maailman diktaattori eikä se enää
muutamia poikkeuksia lukuun otta­matta
eriii>isia fanaatikkoja. Hei­dän.
fanati?^minsa yhteinen nimit­täjä
on anti-kommunismi, johon si­sältyy
usko ja kultti, jolla on hyvin
vähän tai ei lainkaan vastaavuutta
maailman tosiasioiden kanssa ja jo­ka
on ennalta määrätty epäonnistu­maan,
turhautumaan ja Muhoon.
"Amerikan politiikan paranoinen
tyyli" on aina mukanamme.
Toinen tehokkaan imperiumin
muodostamisen edellyty.s on ratkai­sun
tekijäij: kyky toimia tärkeissä
asioissa tosiasioiden eikä mieliku­vituksen
pohjalla. Tämä oli rooma­laisten,
kiinalaisten, mongolien ja
englantilaisten menestyksen salai­suus.
VVashingtonin poliitikot ovat
vuosien jopa vuosikymmenien ajan
HALUTAAN
TOIMITTAJA
Vapauden palvelukseen ha­lutaan
toimitustyöhön kiinty­nyt
mies tai nainen. Pitäisi
voida tehdä myös käännöksiä.
Hakemukset mahdollisine
suosituk-sineen voidaan lähet­tää
osoitteella:
Vapaus. Box «9, Sudbury, Ont.
tehneet virheitä toisensa jälkeen
arvioidessaan näköaloja ja mahdol­lisuuksia
ulkomailla — esim. Venä­jällä,
Kiinassa, Kongossa, Ranskan
Indokiinassa, Kuubassa, Vietnamis­sa
ja muualla: Jokaisessa tapauk­sessa
on verta ja varoja uhrattu
yrityksiin jotka olivat toivottomia
siksi, että realiteetit eivät vastan­neet
ra'kaisun tekijäin harhaluulo­ja.
Laaja isänmaallinen tuki ei voi
muuttaa mielikuvaa todeksi.
KOHTALOKAS HARHALUULO
Sehuman palauttaa mieliin Dean
Ruskin toukokuussa 1951 esittämät
väitteet. Rusk sanoi:
" K i i n a n itsenäisyys on vakavasti
uhattuna . . . Kiinan rauha ja tur­vallisuus
uhra'aan kommunistisen
juonittelun ambitioille . . .Voimme
sanoa kiinalaisille ystävillemme, et­tei
USA alistu siihen alennukseen
johon .heidät pakotetaan : . . Pe­kingin
hallitus saattaa olla venäläi­nen
siirtomaahallinto, slaavilainen
Mandshukuo suuremmassa mitta-kaavass't.
Se ei ole Kiinan hallitus
. . Se ei ole kiinalainen . . Me
tunnus amme Kiinan tasavallan
kansallisen hallituksen (Tshiang-kaishekin)
. . . Se edustaa autentti­semmin
Kiinan kansan suurta enem
mistöä."
Näiden sanojen lausuja on ollut
ulkoministerinä vuodesta 1961,
Sehuman toteaa lainaten Schillerin
lausuntoa jumalten voimattomuu­desta
tyhmyyden edessä. Hän päät­telee
edelleen yllä sanotun perus­teella,
että USAlta puuttuu impe­riumin
luojalta tarvittavaa suvaitse­vaisuutta
ja tosiasiain tajua.
Yritys on siten ennalta tuomit­tu,
Sehuman jatkaa. Voimme vain
toivoa, ettu epäonnistumiset hy­väksytään
ilman syöksymistä maa­ilmanlaajuiseen
atomikatastrofiin
—• tulos joka ei ole joidenkin
VVashingtonin harhakuvittelijain
malidfollisuuksien uiko puolella,
Sehuman sanoo.
daskauppaa mni.: "Kun Neuvosto^
liitto antaa Fiatin rakentaa autoteh­taan,
merkitsee tämä valtavaa nou­sua
Fiatille, Pohjois-Italialle ja si­käläiselle
kommunistiselle puolueel­le."
Ja täm? on siis The Timesin mu
kaan neuvostoliittolaista talousim-perialismia,
Meidän nähdäksemme
se on täysin vapaata maailmankaup­paa
ja kelpaa malliesimerkiksi - hy­vinvoinnin
ja rauhan edistämiselle
maailman mittakaavassa. Mitä tulee
taloudelliseen ja muuhunkin impe­rialismiin,
niin The Timesin sivut
ovat siitä kertoneet Englannin osal­ta
vuodesta 1788 lähtien ja kertovat
tällä hetkelläkin alkaen Vietnamis­ta
ja Rhodesiasta sekä Suezista
Itään.
Ranskan ja Neuvostoliiton viime
viikolla kirjoittama sopimus ransr
kalaiserf Secam 3-väritelevisiojärjes-
Telmän yhteisestä "käyttöönottamis­ta
sekä vastaavien väritelevisioiden
valmistamisesta merkitsee The Ti­mesin
mukaan väritelevisiojärjes­telmien
ikuista kahtia jakoa Euroo-pas.
sa ranskalaisen Secam 3- ja län-sisaksalaisen
PAL-järjestelmän kes­ken..
Se merkitsee myös vihamieli­syyden
kasvua Ranskan ja muun
Euroopan välillä ilman, että se mak­saa
Neuvostoliitolle mitään: Mones­sa
suhteessa eurooppalaiset firmat
näyttävät olevan helppoa saalista
tuskin peitetylle neuvostoliittolai­selle
imperialismille, vakuuttaa The
Times.
Neuvostoliiton kauppojen suuruus
ja merkityr Italian ja Ranskan
kanssa ovat osuneet Englannin kan­nalla
kipeisiin kohtiin. On kuitenkin
aiheellista kysyä, miten The Times
olisi kirjoittanut silloin, jos Neuvos­toliitto
olisi solminut autotehdas-kaupan
Englannin kanssa ja hyväk­synyt
yhteistyön Englannin kanssa
väritelevisiojärjestelmässä. Maail-mankaupa.
ssa ja yleensä politiikassa
alkavat näytellä yhä tärkeämpä.ä
osaa kaupalliset ja taloudelliset hyö­tynäkökohdat,
jotka perustuvat mo­lemminpuoliseen
etuun. — Kras.
Gandhi valmis
tapaamaan Ajubin
Delhi. — Intian pääministeri In­dira
Gandhi sano; viime viikolla ole­vansa
valmis kohtaamaan Pakista­nin
presidentin Ajub Khanin ja
neuvottelemaan Intian ja Pakista^
nin suhteista
Hän sanoi lehtik.mferenssissa ole­vansa
syvästi huolissaan Tashken-tin
hengen taantumisesta ja harkit­sevansa
vakavasti toimia vaarallisen
kehityksen pysäyttämiseksi
Hän sanoi ettei hänen ja presi­dentti
.^jub Khanin tapaamisesta
ole ollut puhetta, mutta ^ettei hän
epäröisi hetkeäkään, jos tapaami­seen
on syytä
Rouva Gandhin edeltäjä Lal Ba-hadur
Shastri neuvotteli presidentti
.-\jubin kanssa Tashkentissa tammi­kuun
lopulla Neuvostoliiton aloit­teesta;
Intia ja Pakistan sopivat
joukkojensa siirrosta aselepoasemis-ta,
jotka perustettiin viime syksyis­ten
taistelujen jälkeen, ja yhteis­työstä
n u h a n saavuttamiseksi.
Shastri kuoli sydänkohtaukseen
muutamia tunteja sopimuksen alle­kirjoittamisen
jälkeen.
NL :11a historian suurin
sukellusvenelaivasto
Norfolk. Virginia. — Neuvostolii­tolla
on historian suurin sukellus­venelaivasto,
joka käsittää huomat­tavan
määrän pitkällä säteellä toi­mivia
aluksia, sanoi Yhdysvaltain
laivastoministeri äskettäin;
Hän lisäfi, että yksinomaan täl­lainen
rukellusvenelaivasto voi ai­heuttaa
vaikeita puolustusongelmia
ajatellen Atlantin yhteisön meri­voimia,
kauppaa ja jopa kaupunkeja
PÄIVÄN PAKINA
TEKOPYHÄÄ HURSKASTELUA
Uuden;demokraattisen puolueen
kansallinen johtaja, Tommy Doug:
las on viimop.-iivinä .saanut ääri­oikeistolta
isällisiä neuvoja siitä,
mitä hänen jjitäisi tehdä tai teke­mättä
lattääT^
"Erikoisen pahana pitävät Suu­ren
Rahan lehdet sitä kun mr.
Douglas on ^ryhtynyt tukemaan
Vietnamin sodan uhreja.
Mutta eräänlaisen-tekopyhyyden
ennätyksen saavutti kuitenkin to-rontolainen
Star-lehti myöntäen,
että Vietnrmissa on todella paljon
avun tarvitsijoita, ja että canada­laiset
ovat myötätuntoisia vietna­milaisia
kohtaan, vaan moittii kui­tenkin
mr. Douglasia "ansaan me­nosta'
ja erikoisesti siitä, kun Ca-nadasta
lähetetään lääkinläavus-tusla
Yhdysvaltain hyökkäyssodan
uhreille.
Starin tekopyhyyden mukaan
avustusta olisi lähetettävä vain
Punaisen Ristin välityksellä ja sa­malla
lavalla .sekä Etelä- että Poh-jois-
Vietnamiin. Lehti toteaa kui­tenkin
loptiksi, että kun Punai­sella
Ristillä ei ole Polijois-Viet-namissa
edu.stajistoa, niin mitään
avustusta ei voida Pohjois-Vietna-miin
lähettää Punaisen Ristin, vä­lityksellä.
Mr. Douglasin "ansana" ja "syn­tinä
' on sis loppujen lopuksi vain
sc,'että hän on ryhtynyt avuHa^-
maan vietnamilaisia sodan uhreja!
Tosiasia tietenkin on, että sa­toja
ja tuhansia vietnamilaisia si­viilejä
haavoittuu ja loukkaantuu
joka viikko yhdysvaltalaisten suu­rissa
ilmapommituksissa.
Ja kun partisaaneilla ei ole i l ­mavoimia
niin se tarkoittaa että
amerikkalaisten puolella ei ole
lainkaan ilmapommituksen uhreja
sen paremmin siviilien kuin soti­laidenkaan
keskuudessa.
Ja mitä taivastelua .se on, että
"tasapuolisuuden" nimissä pitäisi
Starin mielestä avu.staa niilä hyök­käyksen
uhreja kuin hyökkääjiä­kin!
Maailman kirkkojen neuvosto ei
ainakaan tällaista järkeilyä hyväk-
.sy, vaan omaksuu selvän kannan
hyökkääjää vastaan. Kirkkojen
maailmanneuvoston helmikuun 16
pnä 1966 julkaisemassa lausunnos­sa
sanotaan:
"Pitääkseen inhimillisen kärsi­myksen
alimmassa mahdollisessa
tasossa ja kehittääkseen neuvot-telu^
ratkaisua varten paremman
ilmapiirin me esitämme seuraavia
toimenpiteitä, joihin olisi ryhdyt­tävä
hetikohtaisesti:
1. Että Yhdysvallat ja Etelä-
Vietnam lopettavat Pohjois-Viet-namin
ilmapommituksen ja Poh-jois-
Vietnam lopettaa miesten suo­dattamisen
Etelä-Vietnamiin. :
2. Että Yhdysvallat tiedoittaa
nyt sotilaittensa kotiuttamisesta.
Mr. Douglas sanoi puolueensa
kannasta seuraavaa:
"Me uskomme, että Yhdysval­tain
hallitus seuraa väärää ohjel­maa
Vietiiamissa. Me uskomme
sen ohjelnian olevan laittoman ja
moraalisesti anteeksiantamatto­man.
"Canadan parhaana ifoolina ei
ole Yhdysvaltain puolustaminen
Vietnamissa, kuten pääministeri
ja oppositiojohtaja menetlelevät;
meidän parhain roolimme olisi se,
että menettelisimme siten kuin
menettelevät monet vaikutusval­taiset
amerikkalaiset — kehottai­simme
Yhdysvaltoja noudatta­maan
Geneven sopimusta ja vetä­mään
lopulta joukkonsa pois Viet­namista
. . ."
Näistä "vaikutusvaltaisista ame­rikkalaisista"
kannattaa erikoises­ti
mainita kenraali Matthew Ridg-way,
entinen Korean joukkojen
päällikkö, joka sanoo huhtikuun
5 pnä Look-julkaisun artikkelis­saan,
että "^'Maan täydellisen tu-
—hoamisen hinnalla saavutettava
voitto olisi moraaliton voitto" ja
varoitti Yhdysvaltoja astumasta
J'kansainyälisen moraalitien sen
paikan.ohi mistä ei ole enää pa­luuta".
"Minun vakaa käsitykseni on",
hän kirjoittaa, "että nykyisessä ti­lanteessa
ei ole mitään sellaista
. . . mikä vaatii meitä pommitta­maan
pienen aasialaismaan 'takai­sin
kivikauteen' . . . Pitää olla
vissit moraaliset rajat niillä kei­noilla,
joita käytämme voiton saa­vuttamiseksi
. . ."
Mutta Star-lehti on "puoluee­ton"
jenkkihyökkääjien puolesta
ja vaatii mokomaa "puolueetto­muutta"
vielä muiltakin.
Onkohan tekopyhyydellä mitään
rajaa? — Känsäkoura.