Vapaus, December 8, 1951

              1$iva4 ' l^uaijiaIiia,jouluikuun8p.-~$aiurd^y,Dcc.Ö, 19^^^
Suomen kansan rakastetuin kirja Alelssis Kiven
SEITSEMÄN VEUESTÄ
Akseli Gallen^Kallelan kuvittamana
600 sivua aalik»geMakan«ito sidottuna • Hinta SfJSO
Itittän UrjM blats ooud Sdonec» 215 maridkaa)
Bärvalla maalla on kbrJaUisuutensa fculmakirenä teosta, joka avau­tuisi
ylitä välittömästi nuoriUe Ja vanhoille aekä luonteeltaan Ja
tiarraatuksiltaan n i i n erilaisille lukijoille kuin Seitsemän veljestä —
Ja vain ani harvoissa tapauksissa voidaan kirjallinen merkkiteos
tarjota lukijoille tait^Uisesti niin täysipainoisessa asussa kuin G a l -
len-Kallelan somlstama Seitsemän^^^^^^^ Sukupolville toisensa
Jäkeen tämä teos merkitsee perustavaa kirjallista Ja taiteellista elä-j
mystä. Seitsemän veljeksen sivuja selaillaan ihastuneina Jo lopsena
i a sen sisältöfin syvennytään sitä tarkemmin, mitä pitemmälle ikä
kuluu.
CSJ:n Wihtefishin oeastoh näyttelijät esittävät
' ' 4-näytök5isen kansannäytelmän -
"SILLANKORVAN EMÄNTÄ"
' KirJ, H I L J A iOIJPIt
CSJ:n Whitefishin osaston haalilla
lauantaina, joulukuun 15 p:nä klo 8.30 illalla
HENKILÖT: ESITTiUXT:
MAnJISA. Sillankorvan emäntä MAIKKI SETXLX
JOHANNA, hänen tyttärensä ILONA NOJONEN
J A A K K O , Hallan isäntä ? ?
;KItEBTA,Mraniha palvelija Sillankonvassa . . T E K L A K X A R I X I N EN
TAPANI. Vouti Slllankorvaf^a HENRY OJANPERÄ
S A V E L A N ISÄNTÄ ANSELM KÄÄRIÄINEN
Ohjaus: A l A I K K I SETÄLÄ
Taipahtuu länsi-sucmalalsessa talonpoiilkals-suvussa v. 1860
TANSSIA LOPUKSI SISÄÄNPÄÄSY 60c
CSJ:n -TORONTON OSASTON NÄYTTÄMÖ ESITTÄÄ
. 3-näytöksisen yhteiskunnallisen murhenäjrtelmän
ii ii ISÄIN PAHAT TEOT
K i r j , E E R O A L P P I -
D O N - H A A L I L L A
Marraskuun 16 päivänä kello 4 iltapäivällä
HENKILÖT:' ESITTÄJÄT:
P A U L EINO TARVAINEN
AUNE LAILA LAAKSO
SELMA ROUVA HELMI TERVOLA
ANTERO TAUNO K I V I R A N TA
TOHTORI SIG. ILOMÄKI
P A L V E L I J A .. - KAISA KIVIRANTA
Ohjaus: TAUNO K I V I R A N TA
Lavastus: V I L L E KÄHÄRÄ
SUOMALAISIA ELOKUVIA
MONTREALISSA
-tiähcs: vuoden-tauon jälkeen on Montrealin 'suomalaisilla Jälleen
tilaisuus. nauttia kotimaansa elokuvista.:
: Suurenmoinen laulu- ja musiikkielokuva
ta KULKURIN VALSSI
Esitetään F.B.C. Hall,^ 1171 Guy Street
maanantaina. Joulukuun 10 päivä, klo 9 illalla
II SUOMISEN PERHE"
;On mainio koko perheen elokuva. Kaikkine iloineen j a euruineen
ee antaa meille suuren opetuksen Ja sen «vastoinkäymiset j a pienet
erehdykset ovat kuin kappale meidän kuHlcin elämää.
Esitys F.B.C. Hall. 1171 Guy Street,
maanantaina, joulukuun 10 päivä klo 7 illalla
, Suuren kohun ja sanomalehtiväittelyn aiheuttanut
"KIRKASTETTU SYDÄN"
^ilmi on S U O M I - F I L M I N 25-miotlsjuhlaelokuva. Se on Juhlallisen
järkyttävä, kuvaus suomalaisesta kirkonmiehestä, - joka uhrasi elä­mänsä
j a kuolemansa maansa j a kansansa h>'<v^äksi.
Filmi esitetään suomalaisella kirkolla, 1632 Dorchester
St. "VVest, keskiviikkona, joulukuun 12 päivänä klo 8 ip.,
sekä totseh kerran sama%sa paikassa, lauantaina.
Joulukuun 15 päivänä klo 7 illalla.
P A L M U N E L O K U V AT
Islf/iil /a Ufiai'
lijat evat mettä
yhteisloimmnassa
NeuvostoUitoösia viJooe vuonm'
kusuimettujen kirjojen yhteinen pai­nos
on 830 miljoonaa kappaletta.
Maassa on y l i 300.000 kirjastoa. T u ­lojen
lisääntyessä ihmiset voivat myös
ostaa entistä enemmän kirjoja. Esim,
maalat'!Väestö osti viime vuonna k i r ­joja
y l i 800 miljoonan ruplan arvosta.
Huomattavan osan kustannetuista
kirjoista muodostaa klasillinen ja ny­kyaikainen
kaunokirjallisuus.
Neuvostoliiton kirjalliseen elämään
kuuluvat kiinteästi lukijain konfe­renssit,
joiden järjestäjinä toimivat
kirjastot. Niihin osalistuvat usein
myös kirjaiUjat. Joskus tehdään
päinvastoinkin: Lukijat kokoontuvat
lempikirjailijan luo. Irkutskissa p i ­dettyyn
Idrjailijoiden konferenssim
valittiin 40—50 edustajaa, mutta kon­ferenssi
oli pidettävä kaupunginteat­terissa,
jossa on 1.500 istumapaikkaa.
Tämä johtui siitä, että konXerenssih»
osallistui paljon lukijoita.
Melkein jokaisen uuden kirjan i l ­mestyttyä
kirjailijat^ kustaimusliik-keet
ja päivä- j a aikakauslehtien toi­mitukset
saavat lukijoilta runsaasti
kirjeitä. Näiden kirjeiden ^perusteel-la
voidaan telidä johtopäätöksiä niistä
vaatimuksista, joita neuvostoihmiset
.asettavat kirjallisuudelle. "Neuvos*
tolukijasta on tullut vaativa j a va­kava,
todellinen ystäväni siitä alkaen,
kun V. 1933 Julliaisin ensimmäisen k i r ­j
a n i " , kirjoittaa tunnettu neuvosto­kirjailija
BorL> Polevoi. Lukijoitten­sa
ehdotuksesta Polevoi teki mainit­semaansa
kirjaan 82 korjausta.
"Luen kirjanne niiden teosten Jouk­koon,
Jotka ovat; paitsi mielenkiintoi­sia,
myös hyödyllisiä, koska ne opet­tavat,
miten pitäisi elää j a opettavat
tuntemaan, kuinka suuret Ja vastuun­alaiset
ovat neuvostoihmisen velvolli­suudet",
kirjoitti eräs lukijoista S t a -
lin-palkimion saaneelle kirjailijalle
Vera Panovalle. Tässä kirjeessä, j o ­ka
julkaistiin Literaturnaja Gazetas­sa,
lukija polemisoi myös useita niitä
ajatuksia vastaan. Jotka Vera Panova
oli esittänyt samassa lehdessä Julkais-,
tussa kirjoituksessaan. "Tahtoisin,
että kalkki ihmisemme olisivat Voro-pajevin
kaltaisia",,sanotaan eräässä
kirjeessä, jossa puhutaan Pavlenkon
kirjasta "Onni".
Neuvpstoliittolaiset lukijat pohtivat
myös tyyliä ja kirjailijan kieltä. L i ­teraturnaja
Gazeta kertoi viime ke­sänä
useista kirjailijan työhön liitty­vistä
problee.TioIsta; Tällöin toimitus
sai myös lukijoilta satoja kirjeitä,
jqjssa lukijat esittivät mielipiteensä
pohdittavina olleista kysymyksistä. —
SIB.
TANSKASTA JOULUKUUSI
GRONLANTII
Kööpenliamina. — K u n Grönlannis­sa
el ofe kuusia, niin Joulukuuset on
tuotava muualta. Marraskuun 27 pnä
lähti Kööpenhaminasta joulukuusl-lalva
kohti Grönlantia.
(6-8)
Simms & Pickering
Vakuutuksia Ja klinteimistöjä
KiinteimistolamoJa ja bondeja
20 Pine St. N . Timmlns, Ont.
Puhelin 112
Northiani Van
& Storage Ltd.
Paikallista ja pitkänmatkan
rahtiajoa.
P A K A T A A N
Timmlns
P U H E L I N 3730
Broadway Theatre,
Ontario
Uusi eiiglantilais-suomalainen
UUSI PAINOS HALOSEN ENGLANTILAIS-SUOMALAISESTA
S A N A K I R J A S T A
• Tämä sanakirja on entistä komeampi, sillä se on painettu pa-
. remmalle paperille ja on sidottu parhaaseen vedenkestäviin koviin
kansiin.
P Siinä on samalla entinen käytännöllinen hakemisto. Se on
kooltaan 4x6 tuumaa, sisältäen 461 sivua. ^
Englanninkielen oppimiseen ja tuntemiseen mitä
käytännöllisin sanakirja.
HINTA 3.50
f}Jean Sibelius—sinfonikko
ANTTI TIMONEN:
•JK UUDET LAULUT SOIVAT
"KALEVALAN MAILLA"
Kuittijärven rannalla sijaitsevassa
karjalaisessa Vuokkiniemen kylässä
kerättihi toista sataa vuotta sitten
karjalais-suomalaisen kansan kuole»
mattoman eepoksen "Kalevalan^ ru»
not. Kylän eräs vanha asukas uskot-teU
kotikyläläIsilleen.että'Kale/alan"
pääsankarl "Vaka vanha "Väinämöi­nen,
laulaja iänikuinen" asui K u i t tL
järven rannalla.
Kuolemattomien runojen • luoja —
kansa on pannut tähän eepokseen ko­ko
sydämensä lämmön j a parhaim-mat
toiveensa j a kaihonsa. Laatien
lauluja sankareistaan runosepät ylis­tivät
vuosisatoja Icansan viisautta, l a u ­l
u n ja rauhanomaisen^työn voimaa,
rakkautta kotiseutuaan kohtaan ja
vapaudenralckauttaan.
On vaikea löytää toista sellaista ee­posta,
jossa n i i n runollisella voimal­la
ja lämmöllä yllstettäisUn työtä ja
jossa työtaitoa pidettäisiin n i i n suu­ressa
arvossa. Kansa runoissaan ;väit-t
i , että työntekijän mahdollisuuksilla
ei ole rajoja. Seppä Ilmarinen, joka
takoi parhaimpia työkaluja j a talste:
luaseita, takoi^ taivaankin. V a i n sel­lainen
taituri olisi voinut takoa Sam­mon,
ihmemyllyni jonka piti tuoda
kansalle onni.
Kansan sankarit ovat kublematto-mia.
Ne elävät yhdessä kansan kans­sa.
Eliimän muuttumisen mukana
muuttuva6 myöskin laulut. (Nykyiset
Kotiseutumme ei ole koristettu vain
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED
— — ^ • II • I ••• ' • ' II - i i i i ' " ^ ^ " ' ' SUDBURY< ONTARIi
Icansanrunoilijat laulavat uudesta so­sialistisesta
Sammosta, ylistävät I l m a ­risen
jälkeläisiä, aikamme taitureita,
joiden käsissä teräsaseet tekevät i h ­meitä.
JSaduIssa, samoin kuin "Kalevalan"
runoissakin kansa kaihosi vapautta ja
onnea, toivoi yltäkylläisyyttä. Niissä
se ylisti kansan viisautta, 'voima^ ja
miehuutta. Eräässä sadussa orpolap­set
kasvattivat yhdestä jyvästä: t aL
vaaseen ulottuvan oljenkorren,'josta
tähkät tapasivat maahan asti. "Mik­ko
iMieheläisessä" kerrotaan niil^estä,
joka kykenee voittamaan kaikki'luon­nonvoimat.
jielö&n, neuvosto-oloissa kasvanei­den.
Lokakuun aikalaisten, on: i toisi­naan
vaikea käsittää, kuinka lahjakas,
työtärakastava j a miehuullinen kansa
voi vain haaveilla luovan työn' rajata
too^Is mahdollisuuksista, luonnon alis­tamisesta,
yltäkylläisyydestä,, la,u](un
ilostf ^Ja auringosta. Tuntuu .^mah-dottomalta,
että kansa, joka kantoi
maailman kxilttuurin aarreaittaan seL
laisen kalleuden kuin "Kalevalan", oli
lukutaidoton, ettei sillä ollut ^ omaa
kirjakieltään, kynti maata puusahalr
la ja risuäkeeliä: ylisti luovan, työn
raj^|tomia mahdollisuuksia, muttia it-^
sellecn rakensi pieniä mökkejä järvien
rannoille: haaveili yltäkylläisyydestä,
mutta itse söi pettua.
"Kalevala" antaa kaikelle tälle r u ­nollisen
. selityksen: Pohjolan vaasr
tat voimat ryöstivät kansalta Sam­mon,
varastivat auringon ja kuun.
Vain ankaralla taistelulla saatiin:
Sampo, aurinko j a kuu takaisin.
Tarvittiin ihmiskunnan •Jilstoriassa
kaikkein fcorkeimpaa tiedettä, jotta
voitiin antaa realinen selitys kaikille
maailman tapahtumille. .Sellainen tie­de
on MarxIn-iEngelsin-LenlnIn JSta-llnin
oppi. Tarvittiin murtumatonta
voimaa j a kaukonäköisiä, miehuulli­sia;
tulisieluisia, kansaarakastavia i h ­misiä.
Jotta voitiin hajoittaa vuosisa­tainen
pimeys, päästä perille yhteis­kunnan
kehityksen pulmallisista k y ­symyksistä
ja kääntää kansat onnen
Ja vapauden tielle. Sellainen voima
on bolshevistinen puolue, sellaisis^ mie­hiä
ovat Lenin ja Stalin. Täytyi rä.
jäyttää Vanha maailma ja laskea uu­den
maailman perustus. Jotta voitiin
saada aikaan käänne ihmiskunnan
historiassa. Sellainen räjähdys'^' o l i
Lokakuun Suuri sosialistinen vallan-'
kumous ja sellaiselESi perustukseksi t u ­l
i sosialistinen teollisuus ja kollektii­vinen
maatalous. Tarvittiin voimak­kaan
ja huomaavaisen ystävän suur­ta
tukea. Jotta pimeä Ja pieni karja­lan
kansa voi päästä alkuperäisestä t i ­lastaan
Ja astua kommunismin raken.
tamlsen tielle. Sellaista tukea kan­samme
sai suturelta Venäjän kansalta
Ja muilta kansoilta. Jotka kääntyivät
sosialismin tielle. '
(Loifakuim vallankumousta kansa ei
sano Suureksi vain siksi, että ensi
kerran historiassa se otti vallan riis-täjäluokllta
Ja antoi sen työtätekevien
käsiin, eikä vain siksi, että tehtaat,
tuotantolaitokset Ja maa Joutuivat
Icansan käsiin. Lokakuun vallanku­mous
vapautti kahleista kansan luo­vat
voimat, antoi ihmisille työnilon,
avasi tien yltäkylläisyyteen ja loi u u ­den
sukupolven, taistelijain Ja raken­tajain,
soittajain ja taiteilijain suku­polven;
joka työllään kaunistaa syn­nyinmaataan.
•
Maailmassa ei ole toista sellaista
maata, jossa ihmisillä olisivat niin
laajat mahdollisuudet toteuttaa iha.
nan pyrkimyksensä antaa • elämälle
iloa ja kauneutta, kuin sosialismin
maa. Neuvostoihmiset eivät • tyydy
asuntonsa Icaunlstamlseen j a körista-miseen,
vaiin he tahtovat koristaa ko­ko
sjmnyinmaansa. "
maailman suurimmalla Stalinille ni>
metyllä Vallteanmeren^itämeren ka:,
navalla. Ajettaesa yöllä K i r o v i n r a u ­tatietä
näkyy oiiEealla sekä vasemmal-la
järviä; Joiden rannat on Talaistu
kirkkaasti. Ne: ovqt uusia Icaupunke-j
a : Kontupohja, Karhumäki, Sege.
zha, ne ovat työläisasutuksia^ joita
syntyy, n i i n nopeasti, ettei ehditä a n ­taa
niiUenimiäkään. Yksistään u u ­denaikaisia
metsätyöläisten asutuksia,
joissa on sähkövalo, klubirakennukset,
kouluja, radiokeskiucsla j a sairaaloi­ta,
on viime vuosina rakennettu v i i t i ­senkymmentä.
Nämä kaupungit Ja
asutukset ovat kasvaneet sellaisille
pailtoille, joissa aikaisemmin vain
metsästäjän j a l k a astui. ;
'Ennen vallankumousta Karjalassa
Icaadettiin .metsää kirveellä ja tukker
j a vedettiin.puisella reellä. Metsätyö-
Hiset asuivat havumajoissa, söivät
pettuleipää Ja tekivätilta-askareen­sa
nuotion tai kuun valossa.
Nyt käytetään, kirveen j a justeerin
asemesta sähkösahoja ja multa koneil
ta. Kailcki työt tehdään koneUla, l u ­kuunottamatta
puiden . icarsimista.
Työ on paljon helpompaa ja monta'
kertaa tuottavampaa.: Tällä hetkel­lä
tasavallassa valmistetaan puutar
varaa kolme ja puoli kertaa enem­män
kuin ennen sotaa.
Tavaksi on tullut ^Xkttaa jokainen
suuri juhla vastaan mahdollisimman
suurin työvoitoin. Tasavallan met­sä
t;yölälset ja:, rautatieläiset kilpaile­vat
puutavaran valmistuksessa ja k u l ­jetuksessa.
Käppäselän metsätyö-liiaan'työläiset
ovat luvanneet valmis,
taa vuoden loppuun mennessä puutar
varaa 20.000 kuutiometriä enemmän
kuin suunnitelma edellyttää.
Karjalan kansanrunoilijat haaveili-lyat
taivaaseen ulottuvasta oljenkor­resta,
josta tähkät tapasivat maahan
asti, mutta söivät pentua, sUlä soiden
ympäröhnät klviperälset peltotilkut
antoivat huonon sadon. (Mutta K a r ­jalan
maa osoittautui sangen hedel-.
malliseksi. Eslmerkilui Aunuksen p i i ­r
i n Stalinille nimetty koUektiivltalous
saa ruista y l i 30 sentneriä hehtaarilta
j a vehnää yli ,20 sentnei^lä. Tämä on
selitettävissä sillä, että maatalous on
saanut uudenaikai^a maatalouskonei-,
ta j a koUefiiivitalonpoikain tietotaso'
maanviljelyksen alalla on kohonnut
kerrattbmasti. ;
Ennen Lokakuun vallankumousta
Karjalassa oli paljon lukutaidottomia.
Ensimmäisen maailmansodan aikana
saattoi tapahtua niinkin, että k un
nuori nainen sai mieheltään kirjeen
rmtamaita, niin hänen täytyi etsiä
kirjeen lukijaa monenkymmenen virs:*
tan päästä. • ^
SUtä 61 oie kulunut; vielä kovin p i t .
kää aikaa. Eräs tällainen nainen o i i
vielä elossa j a hyvässä terveydessä.
Hänen tyttärensä päätti yliopiston jo
aikoja sitten. Tämä tapaus on tyy­pillinen
koko tasavallalle. Petroskois­sa,
jossa aikaisemmin ei ollut'yhtään
korkeakoulua Ja keskikouluja oli vain
pappisseminaari, on tällä hetkellä
Neuvostoliiton tiedeakatemian osasto,
valtion yliopisto, opettajaopisto ja
paljon muita keskikouluja.
K u n aikaisemmin oli väin runonlau­lajia
ja sadunkertojia, niin nj-t on
neuvostokirjailijain, -äveltäjäin, -ark­kitehtien
j a ^taiteilijain liitto. K a n ­sallinen
l a u l u . ^ a tanssiyhtye " K a n ­tele"
sai tänä > vuonna palkinnon y l i ­oppilaiden
Ja nuorison kansainvälises­sä
taldekatselmuksessa Berliinissä.
Suuri menestys oli karjalais-suomalai-sella
m u s i i k k i - ja tanssiviikolla Mosr
kovassa.
iSuuri kehitys on neuvostovallan
vposina tapahtunut metsätöissä. K i r ­veen
asemesta käytetään sähkösahoja.
puistenrelden asemesta juontotrakto-reita.
metsätyöläisten havumajojen t i .
laite -ovat kasvaneet uudenaikaiset
metsätyöläisten kylät; maataloudessa
on kehitys kulkenut puusahrolsta itse-kulkeviin
kombainelhln; kalastajasau-nojen
tilalle ovat kasvaneet uudet so­sialistiset
kaupungit; kalenterina o l ­leiden
riimusauvojen tilalle on tullut
tiedeakatemian osasto. \.
Mutta mihinkään ei voida verrata
Suuren (Lokakuun sjmnyttämän u u ­den
ihmisen kulttuurista ja henkistä
kasvua. Tavallinen metsätyöläinen
Gottshijev on saanut Stalin-palkin­non,
tallimiehelle Judinille on annettu
sosialistisen Työn Sankarin nhni, Pet­roskoin
aseman veturinkuljettajasta
Kovalevistä. Rogozinista — isästä Ja
pojasta on tullut Neuvostoliiton kor.
keimman Neuvoston. 'Karjalais-Suo-malalsen
S N T : n j a Petroskoin kau-puiddiheuvoston
jäseniä. v
(Karjalaisten kotiseutu ulottuu nyt
(Murmanskista Vladivostokiin. K a r j a -
lasta on tullut Neuvostoliiton kaikkien
kansojen kotimaa. Yhdessä Karjalan
känsän kanssa ne taistelivat K a r j a l an
kansan vapauden puolesta j a nyt k a u ­nistavat
työllään Karjalan maata.
Siellä tekee työtä, kasvaa Ja kulkee
etieetlp&in kommunismiA .kukoistaville
kukkuloille neuvostoihmisten yhtenäi-hen
pierhe. -
"Uudet" laulut -soivat- "Kalevalan-
Usein kuulee «anottavan, että Jean
8ii}eliU8 on aikasune euurin sinfonik,^
ko. Tämä ei oie pelkkä Xraasi. Tar^"
Irastakaamme hieman mitä tähän
Väitteeseen sisältyy.
Mitä on ensinnäkin sinfoninen m u -
siikki? OUsi tä?8in erheellistä leima­ta
kaikki ^JdassUUnen" musiikki s i n ­foniseksi
vain siksi että se esitetään
sinfoniakonserteissa. Itse asiassa ns.
sinfoninen vaisto on ^ - v i n harvinai­nen
suurillakin säveltäjillä. Se edel­lyttää
eräänlaista kohoavaa synteet­tistä
lahjakkuutta, kykyä nähdä oma
minä perspektUiissä. Sinfonia on n i ­menomaan
europalafnen luomus. S i i .
nä on muinaiskreikkalaisen talteen
muptopuhtaus ja tasapaino, Iceski-ajan
mystiilckaa. barokin juhlavuutta,
rokokoon siroutta. kylmää logiikkaa
Ja ^ t i e t e n k i n ^ säveltäjän oman a i ­kakauden
henkeä.
Klassillinen sinfonia on kuten tie<
dänune neliosainen; Sen ensimmäinen
osa on yleensä sävelletty, sonaatti­muotoon
ensiksi aiheiden esittely, jo­ta
seuraa kehittely jakso missä nämä
aiheet esitetään "uudessa valossa",
rinnastettuina, vieraissa sävellajeissa.
Osa päättyy: ensimmäisen esittelyjak­son
kertaukseen: lopussa on tavalli­sesti
lyhyt t a i pitempi liite. coda.
Ensimmäinen suuri sinfonikko sa^:
nan täydessä, modernissa ^merkityk.
sessä'. oli Beetho/en. Tosin Mozartin:
sinfoniat ovat muotopuhtauden Ja s i -
rouden ihipeitä, mutta Beethovenin
tunneasteikko on laajempi, hänen
sirioniansa sisältävät useampia ele­menttejä,
niiden sisäinen jännitysväli
on suurempi.
Romanttiset säveltäjät eivät pystiy-neet
kehittämään edellä kuvaamaani
Beethovenin vakiinnuttama sinfonis­ta
muotoa^ vaan ahtoivat musikaali­set
ajatuksensa sen pakkopaitaan —
aivan riippumatta siltä, oliko tämä
4^
• J
muoto sopusoinnussa sisällön kanssa
vai ei. Niinpä esimerkiksi TsQiaikovs-k
i n sinfonioissa niin loistavia kuin
ovatkin, on. se tunne, että aiheiden
tavaton intohimoisuus ja :värikkyys
joskus rikkoo sinfoniset puitteet, on
tyypillistä että hän viimeisessä ja par­haassa
sginfoniassaan (pathetique) on
luonut itselleen omintakeisen muodon.
Brahmsin, suurten muotojen mesta­r
i n , sinfonioista puuttuu taas se sI.
säinen vaihtelu, se vastakohtien Jyrk­kä
rinnastaminen, joka tekee Beet­hovenin
sinfoniat n i i n eurooppalaisik­si,
Faus-henken läpitunkemiksi.
Sibelius^: on Jatkanut Beethovenin
linjaa;:.Tämän tosiseikan ilmentä­minen
sanoin on mahdotonta, mutta
yritän kuitenkin parilla esimerkillä
valaista asiaa. ^ ,
: Ensimmäinen^vallankumous muo­dollisessa
suhteessa on I I sinfonian
ensimmäisessä osassa. Kun klassilli­sen
sonaatimuodon kehittelyjaksossa
tapahtuu erittely, analyysi, menette^,
lee Sibelius aivan, päinvastoin: eri
teemat esiintyv ät melkeinpä fragmen.
taarisina esittelyjaksossa, kun taas ke
hittelypaksossa tapahtuu valtava sin­foninen
rakennustyö. Säveltäjä te-;
kee synteesin, luo mahtavan huippu­kohdan
keskelle osaa. Kertausjak-sossa
'tapahtuu taas -hajoaihinen:
muistuu mieleen Omar K a i j a min.
epigrammi Kaikkivai^-^asta, kosmok­sen
herrasta, Joka kotvan leikittyään
ihmisjshakkinappuloillaan öin Ja päi­vin
ruudutetulla laudallaan pistää ne
takaisin laatikkoon.
Erikoisasema Sibeliuksen tuotan­nossa
on neljännellä sinfonialla. Se
on itsetilitys, r i p p i : sen. synkkä traa-glllinen
sävy ei enää toistu mestarin
myöhemmässä tuotannossa.. :Largo-osan
pääteeman synty on merkille-:
pantava, se on mentaalisesti läsnä
kahden hitervallin (kyintin) muodos­sa
Jo alusta alkaen, mutta siintyy
täydellisessä < muodossaan vasta osan
loppupuolella.
Seuraa täydellinen vastakohta-: a u -
rinkoinen loistava V sinfonia.
Syivä melkein maagillmen yhteys^
luontoon kuvastuu Sit)eliuksen m u ­siikista.
'IMutta on niinkuin hänen
tämä yhteys tässä ulottuisi koko u n i .
versumia käsittäväksi. Sillä kosmil­lisia-
tapahtumia, planeettojen yhteen­törmäyksiä,
uusien tähtisumujen siyn-tyä
kuvataan V sinfonian huimaavas­sa
nousuissa,' sen värisevän odotuksen
kyllästämissä suvannoissa.
Vielä hetki valojen j a varjojen leik­kiä
.-VI. s i n f o n i a— "kalpea..vaan ,ei
.kuten perhetyttö, vaan niinkuin Silja
Sillanpään romaanissa" (Diktonius)
— j a ^sitten seuraa shifonia, näkymä
Olymposnvuorelta, joka Icruunaa S i ­beliuksen:
sinfoniojen tähänastisen
sarjan. - Mitä muotoon tulee,-se on
aiutlaatiuen koko- maailman slnfo-niakirjallisuudessa:
se on yksiosai.
nen, mutta samalla kun se on sonaat-tlmuotoinen
siinä voi eroittaa klas­sillisen
sinfonian eri osat.. Missään
muussa teoksessa ei Sibeliuksen sln^
foninen perspektiiviä hallitseva k y ­ky
esiinny n i i n täydellisenä kuin seit­semännessä
sinfoniassa.
K u k a ' nyiqrpolcen säveltäjistä jat­kaa
BeeUiovenin j a Sibeliuksen sin.;
fonista linjaa? Vielä pari vuotta sit­ten
olishi vastannut: ei kukaan. M o .
demien ' säveltäjien päämielenkiinto
kohdistuu psykologisiin probleemoi­h
i n , soitinnukseen Ja omien sielullis-mailla,
onnen ja vapauden laulut, jois­sa
kansa (Riistää luovan t^rön iloa. j u ­listaa
rakkauttaan ^nnyinmaalleen.
laulaa ihanasta tulevaisuudestaan.
^ - • Ö
TXYTTiiÄ 86 HUOMENNA
Suomen sävelten mestari Jean Sibelius
saavuttaa tänään tit. 8 pnä 86 :
. . vuoden kunnioitettavan iän
ten reaktloitten u s e i n ^ngeu minä-keskelseen
käsittelyyn ilman suurta,
kokoavaa linjaa. He ovat antisinfo-nisia
olemukseltaan; Mutta tutustut­tuani
Shostakovitshin' sinfonioihin
selvisi minulle; että sinfoninen kehi­tyslinja
sittenkin Jatkuu. J a ehkäpä
minun tässä yhteydessä sallitaan ker­toa
pari päivää sitten eräältä Sibe-
Uuksen läheisyydessä paljon eläneeltä
'henkilöltä kuulleeni, että mestarlm:
me pitää Shostakovitshin seitsemättä
sinfoniaa erittäin huomattavana te­oksena.
• y
Jos Ravel on Hozartin Ja Chopinin
henkinen •. perillinen, n i i n Silielius' on
Beethovenin työn jatkaja; Tulevai­suus
tulee osoittamaan pystyykö
Shostakovitsh;, pysy väisesti kehittä­mään
Sibeliuksen perintöä eiu-opalai-sen'
musiikkitradltlon_. ylväintä luo­musta,
sinfoniaa. —- ErikTawastsjer-na.
SNS-lehdessä 1945. '
Kiriailijain
korbeahoultt
' Gorki-instituutti on nimeltäi
Neuvostoliiton kirjailljakorkeakoui!
Jok» perustettiin >vuona 1934 M a iJ
Gorkin aloitteesta. Tässä laitoksess
tulevat kirjailijat j a krhtikot iaavg
perusteelliset tiedot monissa aineissa
Joiden tuntemus auttaa heitä täytti
n?ään hyvin velvoittavaa kutsuniu^
taan. Gorki-instituutin kasvatteji
ovat.Jo u s ^ t huomattavat kirjailijaj
kuten Konstantin Simonov. Serge
Mihalkov. Margerita AUgher. A l e ^
Nedogov, Elizar Maltsev, Viktor Avde
jev. Antonina Kopjajeva ja Semjoj
Babajevski. Jotka kaikki ovat saanee
3talin-palkinnon, osa heistä useam
päänkin kertaan.
Takausta ei alenneta i
vaikka ylioikeus
ehdottaa
Los Angeles. — Pllrio|keuden tuo­mari
William G. Mathes.qn kieltäyty­nyt
alentamasta 15 kommunistipuo.
lueen Jäsenen $50,000 takausmaksua
vaikka ylioikeus on ehdottanut t a ­kausmaksun
alentamista.-•
Barnes Drug Co.
— 3 K A U P P A A —
SanltSte.Marie Ontario
RCA Victor Radioita
Nyal-lääkkeitä
Täydellinen vairasto lääkkeitä.
Bostitilaukset täytetään
•huolellisesti.
F I N N I S H S T E AM BATHS
: 56-58 Wldmer Street
Toronto, Ontario
MIEHET: .
Keskiviikkona ja torstaina 3 - 1 2 ID
Perjantahia 1-12 i.p.
Lauantama 1 i.p.-2 a.p.-
Sunnuntaina 8 a.p.-l i.p.
NAISET:
Keskiviikkona j a torstaina 3 - 1 2 lp
Perjantaiiu ja lautatalna 1-12 ID
TOHELIN EL. 2571
Peter A. Vesa, B.A.
Barrister, Solicitor, Notary
SUOMALAINEN
LAKIMIES
G E . 3392
1028 Danforth AVQ.. Toroato
HALUATTEKO OSTAA TALON
TAI M Y Y D X OMANNE?
, ANTAKAA MEIDÄN A U T T A A TEITÄ NÄISSÄ ASIOISSA •
ARTHUR H. KIVINEN
TORONTO R E A L ESTATE B O A R D I N JÄSEN
3 3 Esgore Drive Puhelin M O . 5464 Toronto 12, Ontario
PySÄYTTÄKÄÄ KYLMÄN
AIHEUTTAMA YSKÄ
Pyöäyi,täkää' se heti eurooppalaisilla
DIANA-TIPOILLA, eurooppalaisen reseptii
mukaan tehdyllä lääkkeellä, minkä jokainen
henkilö kaikkialla Euroopassa on tuntenut
-vuosia ja jota on nyt myytävänä teille pai
kallisessa, rohdoskaupassanne.
• Muutama riippa DIANAA otettunsi joto
sokeripalassa tai kuumassa vedessä 4 kerta
päivässä, helpottaa heti KYLMÄN aiheut-tkrriässa;/
itsepintaisessa YSKÄSSÄ, nenj
katarrissa/auttaa parantamaan kipeää kur
kua, kylmää > rinnasta, auttaa asthmassa
henkitorven tulehduksessa, korvakivussa,
hammassäryssäija on erikoisen hyvä kurkun
huuhteluaine. Sopii myöskin muihin tar­koituksiin
taloudessa. : Huomaatte, etta eu­rooppalaiset
DIANA-TIPAT ovat löytänee
• tiönsä useihin koteihin kaikkialla Ganadassa
erikoisen auttavana lääkkeenä talvella
kesällä. Canadassa ei ole toista tämänkal
taista lääkettä. Hinta $L25.
Matkustakaa
SUORAAN
CANADAST4
• NOPEA MOOTTORILAIVA
" S T O C K H O L M "
MAALISKUUN 22 PNÄ
H A L I F A X I S T A
i?! Göteborgiin, emistä on. mukaivat yhteydet kaikkialle Suomeen.
• •
' / Allnanat lippujen hinnat yhteen suuntaan iVB. rahansa):
:,. - • Turistiluokka.$l?5.00; Ensimmäinen luokka $285
Tilavat hytit, ihastuttavan kauniit salit, erinomainen ruola
kohtelias palvelu.
.
_ - Tilatessanne ^palkkoja saatte parhaat tiedot asiamiehiltänune
SWEDiSH AMERICAN LINE
1255 PhilUps Sq.
Montreal 2. Que.
-Union; Banlc iBMg.
Calgary, AIt«i.M.
> « 0 Main St.
yvbuiip^. M a a
1835 IIalif« St.
' lasina, Saslc
71 Vopjier Wate)r at:, nalibuc N . S.