Vapaus, December 8, 1951

              Sivu 2 tamniaim, joulukuun 8 p. ^ Saturday. Dee, Z, 1951
«• «mma class ma.ll bj ibe Post
(MOee Slepäjtnust, Ottavs. Fub-
Slflbed tJslee «redOy:. TUesdays,
fnnosdftjB aatf Satuntoyo! tqr Vaimus
EIn> 8L Wv fiudtnsy; OBt« Canada.
Teleplu»»»: {Business OtUce 4Hm
Editortol Of/Ice 4*4265. iSaxxMivx B. B\}3u^ muut W. 'EHimi, MailiBg
ftddress 8ox m, SudJMcy. Oataxio.
A(lv«jrt)eiog lates u p o » sppUcattoo.
TJLAUgHINNAT:
Canada&sa; ivk^iMQkk. 3.75
3 kk. 255
1 Tk. 84)0 0 fcic 4^30
iSuomessa: ^ i vk> BSO 6 kk, 4.15
/ Sudbuiyn Idmtiallisvaalit
Kuten on lehtemme uutisosastolla kerrottu, kunnalliseen vaalia
i ensinunäisen kerran pitkältä aikaa osalhstuneetMjne-^MJllr
y unien paikallis^ nimittämät ehdokkaat saivat niin hyvän kan­natuksen,
että useat heistä olivat aivan käden ulottuman päässä voi­tosta.
Jos pidetään mielessä se tosiasia, että työväen vaalikampanja
aloitettiin vasta viikkoa ennen vaalien pitoa, ja ^ttä ehdokkaat olivat
suhteellisen vähän tunnettuja henkilöitä kunnallisessa elämässä, niin
vaalihäviöstä huolimatta työväenehdokkaiden saa on pi­dettävä
hyvänä saavutuksena, joka lupaa työväelle varmaa voittoa ensi
vuoden vaaleissa, jos vaalitai^^^^ aikaisemmin.
' 4 ; k u n n a l l i s v a a l e i s s a saattaa muo­dostua
hyvin kalliiksi Sudburyn kaupungin veronmaksajille. Kaunis­telematon
tosiasia nimittäin^ o
ratsasti Ontarion maakuntavaalivoiton harjalla entistä lujempiin ase­miin
Sudburyn kunnallishallinnossa. Torypuolueen paikallisjärjestö
V. kykeni ainoata päiväIehteä,radioa ja varten vasten muodostettua f've-romnaksajain
yhdistystä" tehokkaasti hyväkseen kiiyttäen maalaa­maan
mustan valkoiseksi ja siten pettämään monta pahaa-aavistama­tonta
veronmaksajaa. Yksi ainoa ajatuskoe riittää: Toryjen sota­huutona
oli kaupungin korkeat yerotja .se, että kaupungin asioita hoi-,
^;tamaan on pantava "menestyksellisiä liikemiehiä''. Mutta heidän
>^^^^^^^ dollat^en arvoisten apartmentti- ja
; iliikehuonerakennusten omistajat, jotka kyllä-huolehtivat suuromista-sjien
verojen; huojentamisesta -^kaikkien kotienomistajien ja muiden
' pifckuihmisten joutuessa maksainaan entistä suurempia veroja.
>,t^^^^^ tulevat edelleen kohoamaan kaikkien
/pikkuihmisten kohdalta, samalla kun liikennelaitos ja kaikki kunnal­ta
1 ^ kunnossa, kpinaikaisemmin-kin;'^^^
apartmentti- ja liikehuoneistorakennusten orais-i~-
fajat> jos he hekäänj voivat odottaa pikkuihmistcn kustannuksella joi-
' takin etuisuuksia. ' ; , ." '
'kunnallisverotuksesta ja kunnallisen palvelun paranta-mijsesta
on Sudburyssa kehittynyt siihen, että sitä ei, voida ratkaista
; sen paremmin "säästäväis3^spolitiikalla'' kuin muillakaan vippakei-iioilla;'^^
S erilaisessa asemassa kuin esimerkjksi Toron­to;
missä ^kaupunginhallinto perii kunnallisveroja kymmeniltä suurilta
; teollisuuslaitoksilta> "Massey-iHarrikselta ja muilta, jotka ovat kaupun­gin
rajojen sisällä. Sudburyn kaupunki joutifu, kuten Torontokin yl^
läpitämään kaikkia kunnallisia palveluksia teollisuuden käynnissäpi-
Ktämisen hyväksi, mutta kaupungin rajojen ulkopuolella olevat kaivok-
^set eivät maksa lainkaan kunnallisveroa. Tästä johtuu, että kaupun­gin
meAot ovat suuret ja ne joudutaan valtaosalta korvaamaan kotienr
Ähistajien japikkuliikemiesten verorahoilla.^^ ^^^^^ . ^
Toiselta puolen tiedetään, että täkäläiset kaivosyhtiöt maksavat
maakuntahallitukselle yli $5,000,000 veroa vuodessa, josta summasta ,
maakuntahallitus palauttaa Sudburyn kaupungille työväen pitkäaikai­sen
taistelun tuloksena $100,000 vuodessa.
4;. 'Kuten ylläolevasta näkyyj; ainoa ulospääsytie Sudburyn veron­maksajille
on se, että vaaditaan kaivosyhtiöiden veroista kohtuullista
osaa— miljoona dollaria vuodessa — kaupungimme menojen korvaa­miseksi.
Täten menetellen voidaan kunnallista palvelua parantaa ja
kotienomistajien kohtuutonta verotaakkaa huojentaa. iMutta ennen­kuin
tämä voidaan toteuttaa, veronmaksajain täytyy luopua sellaises­ta
harhakäsityksestä, että satojentuhansien dollarien arvoisten kiintei-
V mistöjenon^istajat heidän asemaansa parantavat jonkin!aisella ''hyvän-miehen"
ohjelmalla.
Pelastus on simä, että valitaan kontrollilautakuntaan ja valtuus­toon
työväenmiehiä, jotka vaativat kaupungille tätä miljoonan dol­larin
tuloa kaivosyhtiöiltä, ja mikä tärkeintä, tietävät miten tätä vaa­timusta
viedään eteenpäin. Onneksi kaupunginhallinto valitaan vain
yhdeksi vuodeksi, että veronmaksajilla on ensi ivuonna tilaisuus tehdä
tarvittavat muutokset kunnallishallinnossa.
Jokatapauksessa pormestarin, kontrollilautakunnan ja valtuus­tonkin
sietää muistaa, että työväenehdokkaat^saivat/ riyt jo erittäin
hyvän kannatuksen, ja heidän ohjelmansa jätti väestölle sellaisen pun­tarin,
jonka perusteella arvioidaan vastavalitun kunnallishallinnon
edesottamiset TEKOJEN 'EIKÄ VAIN TUHEIDEN ;PERUSTEEL- ^
LA. . '
'^Jellona'' näyttää karvansa
Vähemmistön äänillä suuren enemmistön Ontarion vaaleissa saa­nut
"jellona", pääministeri Frostin tory hallitus näyttelee jo todelli­sia
karvojaan.
Vaalipäivien >'kansan ystävistä" ja pikkuihmisten 'puolustajis­ta"
on tullut luukuivia torypolitiikkoja, jotka toimivat suuren rahan
edelleen paisuttamiseksi -työläisten, farmarien ja keskiluokkalaisten
kustannuksella. Ja meistä tuntuu, että tämä on vasta alkua. Ne
herkkäuskoiset sielut, jotka uskoivat torypolitiikkojen ihraisen naa­man
hymyyn ja kauniisiin lupauksiin, joutuvat ennen pitkään teke­mään
itsetilitystä väärinlaskemisestaan. ' V
Ottakaamme nyt vaikka maitokysymys. Kuten muistetaan, vaa­lien
edellä toryhallituksen pääministeri Frost oli hurjista hurjin mai­don
vähittäishinnan korottamista vastaan. 'Sitä ei kerta kaikkiaan
sallita, uhosi *'kansan ystävä", pääministeri JFrost paaleja suunnitel­lessaan.
Mutta tuskin oli vielä vaalit pidetty kuin maidon vähittäis-
TThihtäa jo nostettiin miltei kaikkialla maakunnassa — ja nostettiin taas
siten, että lypsettäväksi tulivat sekä farmarit ;ett|l kuluttajat. Totta
tietysti on, että silmien lumeeksi annettiin farmareillekin pieni hin­nankorotus,
mutta jättiläisosa menee kuitenkin upporikkaiden meije-
"Vien omistajien kassaholveihin. Siitä saivat 'palkkansa" herkkäus­koiset
työläiset ja farmarit, jotka lähtivät herrojen kanssa marjaan
ja menettivät siinä kahakassa "ropposensakin".
* Tojnen esimerkki voidaan ottaa vaikka autoteollisuudesta. Vaa­lien
aikana-torypuolueen ehdokkaat kerskuivat 'maailmanparhaalla"
' työväenohjelmallaan, mutta torypuoluetta hyvin lähellä oleva Windso-rissa
sijaitseva Fordin autotehdas provosoi heti vaalien jälkeen tilan­teen,
missä työläisten täytyy lähteä lakkotaistelun tietä oikeuksiaan
puolustamaan. Ja torypuolueen hallituksen ikioma äänenkannattaja
Globe and (Mail uhosi keskiviikkoisen uutistarinansa otsikossa: 'Ford
-on päättäväinen selkkausten lopettamiseksi". Samalla Globe antoi
toimituspalstallaan ymmärtää, että «Frostin hallitus on Fordin« takana
ja tukena, kuten sopii Bennetin ja Drevvn puolueen hallitukselta odot-taakinl
,
Torypuolue on vaalinsa voittanut ja niinmuodoin voi taas näyttää
«^foikeat "jellonan" karvansa ja ne työläiset, jotka erehtyivät "hyvän
: miehen" periaatteen mukaan äänestämään toryehdokkaita, tulevat
hyvin pian näkemään toiveajattelunsa räjähtämisen saippuakuplan
Miti
Psrlammtin puolustu8menoi»n>ite^
an ensimmäinen istunto tuotti os^PO^
mion kysymyksen johdosta joitakin
tyrmistyttäviä tietoja, Puolustusde-partmentUIa
ei ole m i t M n tietoja Ko­rean
sodan menoista i ä h ä n p ä i v ä in
mennessä, puolustusministerin apu­lainen
C M . Drury paljasti samanlai­nen
tilanteen vallltser/an Euroopan
puolustusvoimien suhteen kenraali £ i .
senhowerin alaisuudessa... Eikd puo-lustusdepartmentti
pidä kirjaa jat­kuvista
menoistaan tai eikö sitä tee
kukaan sen puolesta? Jos sUlä ei>ole
kuukausittaista, neljännesvuosittatsta
tai edes puolivuosittaista kirjanpitoa
menoista,niin miten se saa koskaan
t i e t ä ä kuinka paljon se kuluttaa r a -
haa ja mihin tarkoitukseen se k ä y t t ää
yleisiä varoja.. .'•—Globe and M a i l .
"TASAPUOLISIA UHBAI3KSIA "
DOLLABI MILJONEEBILTA .
JA 8EKATVÖLÄISELTA ;
" . . . Mutta me emme voi kaikin p a i .
vella asevoimissa" (mikä vahinko!
Vap.) "Me tiedämme, e t t ä canada-laisiUa
ön vaikeuksia yrittäessään saa­da
tulonsa r i i t t ä m ä ä n menoille Ja me
yritämme rehellisesti auttaa. Mutta
me emme lupaa kuorman huojenta­mista,
mitä mikään hallitus ei voi
tehdä. eUei tämä maa lakkaa suorit­tamasta
osuuttaan..," (sotavaruste­lussa),
— C P : n uutistieto pääministeri
St. Laurentin puheesta Ottawassa.
BAUHA MAASSA JA
UIMISILLA IIYVA TAHTO
T ä n ä kesänä me_tapasimme toisem­me
ystävyydessä '^(Berliinin nuoriso­festivaalissa)
ja n y t ' m e i d ä n canada-laisten
täytjpy huolehtia sUtä, e t t ä kun
me tapaamme toisen kerran, n i i n se
tapahtuu rauhan eikä ^ sodan olosuh.
teissä! — Ahti Vesterback. "Sparks",
Yritys A.C,
"JUMALAKLV AUTTAA
JOS ITSE YBITTÄÄ"
" . . . Meidän huuto-osastomme y r i ­tyksen
Jääklekkopelissä" oli e r i t t ä in
hyvä. Se piti .rUttävästi ä ä n t ä pan­nakseenMaple
Leaf Gardenin tuhan­net
häpeään. Toivomukseni onkin, et­t
ä me pelaisimme t ä m ä n sesongin a i ­kana
r i i t t ä v ä n -hyvin, jotta heillä oli­si
jotakin huutamisen a i h e t t a . , . " •—
J im Havimäkl, "Spark" Yritys A . C.
Ylläoleva' kova Julkaistun Sodbary Star-lehdessäehdiuun 27 p i ^ Siinä Petro Ko]esnyfc,DP-mleheiiä
Caitadaan saapimut''fcansallisiniellsten''ukraiiulaist en järjestäjä äntcl
Associationia jäsenille viraUlsen Upun. Näitä ryhmiä järjestetään terrorin Ja tuhotyön suorittamista varten
Neuvostoliitossa Ja kansandemolcratlan maissa.
Terrorin ja tuholaisuuden
avustaminen ohjelmana
Neuvostoliitto tuomitsee Yhdysvaltain toimen­piteet
tuholaisverkoston rakentamiseksi
yhte
SKDL ehdottanut
istoimintaa 2
eduskuntaryhmälle
Helsinki. — Kansandemokraattinen
eduskuntaryhmä lähetti marrask, 21
pnä sosdem-puolueen j a maalaisliiton
eduskuntaryhmille kirjelmän. Jossa
korostetaan sitä tosiasiaa, e t t ä maas­samme
on m i t ä parhaimmat taloudel­liset
edellytykset työläisten j a talon­poikain
elintason kohottamiselle ja
samalla itsenäisen ja rauhanomaisen
talouspolitiikan noudattamiselle. Työ­läisten
j a talonpoikain elhitason ko­hottamiselle
voidaan luoda pohjaa
valtion budjetin yhteydessä, sisällyt­t
ä m ä l l ä siihen,sellaisia määrärahoja,
jotka palvelevat kansan suuren enem-mistöqn
etuja, sanotaan.kirjelmässä.
TäUaisten' määrärahojen hyväksy­tyksi
saaminen edellyttää kuitenkin
yhteistoimintaa Tdmenomaan työtate.
kevää väestöä edustavien eduakunta-ryhmlen
keskte.' Kolmen suurimman
eduskuntaryhmän yhteistyön avulla
voidaan työläisten j a talonpoikain a-semaa
parantaa tuntuvasti; ehkäistä
elintason aleneminen Ja viitoittaa
suunta tervettä talouspolitiikkaa var­t
e n . / ..
liUkuisat työväen ammatilliset j ä r -
Jestöt ovat asettuneet kannattamaan
SKDtL:n eduskuntaryhmän esitystä.
Suomen metsätyöläiset
vaativat 30 prosentin -
korotusta palkkoihin
Helsinki. — Metsä- j a Uittotyöväen
Liitto on j ä t t ä n y t sosiaaliministeriön
palkkaosastoUe Ja valtioneuvostolle
kirjelmät. Joissa esitetään työläisten
palkat korotettavaksi mahdollisimman
pikaisesti 30 prosentilla. Sen lisäksi
olisi Julistettava, erilaisia lisäpalkkoja
pakollisiksi. ^
\ Valtioneuvostolle esitetyssä kh-jees-sä
palautetaan mieliin, e t t ä liitto j ä t ­ti
Jo elok, 24 p n ä valtioneuvostolle
kirjelmän ohjepalkkojen korottamlses.
ta 30 prosentilla.
Terrorin ja sabatsesin avustaminen
s t j ^ tuen antaminen sellaisille ryh­mille.
Joiden pyrkimyksenä on kan-sandemokraattjsten
maiden haUitus-ten
kukistaminen, on Yhdysvaltain
hallituksen nykyisenä virallisena oh­jelmana.
. Tämä ohjelma tuli vede-t.
vksi valokeilaan marraskuun 22 pnä,
kun Neuvostoliitto lähetti purotestinoo-t
ln Yrdlysvalloille ja sen jälkeen esitti
•vaatimuksen, e t t ä kysymys tulee ottaa
ParilsLssa Y K : n yleisistunnossa käsi­teltäväksi,
Neuvostoliitto s y t t ä ä , että
äskettäin . hyväksytty laki "turvalli­suuden
keskinäisestä takaamisesta" —
$100,000,000 satooteesirahasto . - - m e r ­kitsee
Litlvinov-Roosevelt sopimuksen
(1933) rikkomista, sillä tässä sopimukr
sessa mola-nmat sopimuspuolet lupau­tuivat
kunnioittamaan toistsnsa h a l -
lltusjäjrjesfcslmiä ja : olemaan puuttu­matta
toistensa siskisiin asioihin.'
Y K : n työjärjestyskomitean tiedoi-tuksen
mukaan Neuvostoliiton ulko­ministeri
Vlshinaki esitti työjärjestyk­seen
otettavaksi ssuraavat kohclat: ,
"Yhdysvaltain hyökkäävät toimen-,
piteet j a sekaantuminen toisten mai­den
sisäisiin, asioihin, kuten on $100,-
000,000 luovuttaminen aseistettujen
ryhmien värväämistä Ja järjestäniistä
varten Neuvostoliitossa,' Puolassa,
Tshekkoslovaikiassa, Unkarissa, Ruma-niassa,
Bulgadassa, Albaniassa ja t o i ­sissa
JtansandemckraattisLssa maissa
sekä näiden maiden rajojen lähellä
olevilla alueilla. .
TERRORIN EDISTÄMISLAKI
Yhdysvaltain '^keskinäisen turvalli­suuden
:laki", jonka esitti republikaa­nien
senaattori Charles J , Kersten
Wisconsinista ja jonka muutama kuu­kausi
sitten ivahvisti presidentti T r u -
man,. määrää virallisesti $100 m i l j .
käytettäväksi "pakolaisten" järjestä-sniseksi
sotilaallisiin ryhmiin Atlantin
piJktin alaisuudessa tai "muihin tar-koituksihi
käytettäväksi".
: Mutta h y v ä k s y miskeskustelussa
Kersten esitti tarkoituksen virallisen
nTierkinnäa mukaan seuraavalla taval­l
a : "Mlnxm esityksessäni huomioidaan
mahdollisuus auttaa maanalaisia j ä r ­jestöjä.
Jotka ovat nyt toiminnassa tai
jotka mahdollisesti tulevat toimimaan
tulevaisuudessa."
Lokakuun 20 p n ä h ä n lisäsi lausun­toonsa:
^"Ettei terrori tulisi näyttelemään
osaa Itä-Euroopan (vapauttamisessa
on kokonaan väärin sanottu vapaut-tamisliikkecseen
nähden."
Mitä tämä tarkoittaa on se, että
U S A : n hallituksella on nyt $100 m i l j .
rahasto käytettävänä fasististen v i l -
deskolonnalaisten r a h o i t t a miseksl
1-aikkialla maailmassa . . . Myöskin
tiedetään, e t t ä monien tällaisten j ä r ­jestöjen
päämajoja — mm. natsien
SS-joufckojen upseerien — cn Cana-dassakin.
(P o m m 1 attentaatti ukrainalaisten
haalilla Torontossa, tuhotyonteko
ukrainalaisten haalissa Wmnipeglssa,
Timminsissä ja muualla; päällehyök-käykset
jotka ovat johtaneet murhiin
asti, ovat olleet fasismille myötämie­listen
ijärjestöjen aikaansaannolcsia
t ä m ä n vuoden aikUnaT Näihin jouk­koihin
kuuluu non. Halychyna divi­sioona.
Jonka päällikkönä on Saksasta
tullut entinen natsi.)
V A S T A K K A I N E N Y K : n
E S I T Y K S E L L E
Ennenkuin; Y K : n yleiskokous avat­tiin
Pariisissa marraskuun 7 pnä,
Y K : n erikolskomitea — Kansainvälis­ten
lakien komissoni — valmisti luon­noksen
'.'valtioiden oikeuksista ja- vel-voUfsuuksistaV;
Tä:sä luonnoksessa
sanotaan, ettei millään hallituksella
d e oikeutta pyrkiä toisen maan halli-tuiksen
kukistamiseen. Siinä kielle­tä
ä n hyökkäykset rauhaa j a tuirvalll-suutta
ivastaan j a erikoisesti terrorin
jn tuholaisuuden käyttämmen. Ylei­sesti
katsoen siinä tuomittim toisen
maan sekaantuminen toisen maan s i ­säisiin
asioihin — vaatimus Joka esi­tettiin
myöskin Maailman Rauhan-iieuvostonVienin
kokouksessa.
15-henkisessä komiteassa, joka laati
mainitun luonnoksen, e i ollut Neuvos­toliiton
eikä 'kansandemokraattisten
maiden edustajia. Mutta siinä oli
Yhdysvaltain edustaja prof, M . O.
Hudson, joka myös allekirjoitti luon­noksen.
N i i n piaa kuin luonnoksen sisältö
tuli tiedoksi, Kersten, tucmltsi sen,
koska ssn hyväksyminen Y K :ssa tap­paisi
. ''keskimmäisen I turvallisuuslain".
Kän riensi tapaamaan Warren Austi­nia
joka rvastasi hänelle ei näkevänsä
mitään vaaraa e t t ä luonnos tulisi h ä i ­ritsemään
USA :n suunnitelmia". Mut-1
ta U S A : n edustajisto ei j ä t t ä n y t m i ­t
ä ä n sattuman varaan luonnosesityk-sen
YK:ssa esille tulemisessa. Kir­jeessään
Amerikan liettualaisten neu­voston
sihteerille, Pius Grigaitisille,
Chicagoon — mainittu j ä r j e s tö on yksi
niistä joita $100 m i l j . rahastosta tue­taan
— Yhdysvaltain ^'.YK:n edusta­jiston
tiedonantosihteeri McKeever
sanoo, € t t ä USA tulee huolehtimaan
siitä, ettei kysymyksessä oleva päätös­luonnos
tule Pariisin kokouk.sen käsi­teltäväksi.
, '
Y K : n P E R U S K I R J A N'
L O U K K A A M I S TA
Marraskuun 21 p n ä kysymys tuli
esille Y K : n laillisuuskomiteassa.
Egypti ehdotti keskustelua luonnok­sesta.
Asiasta äänestettiin j a Egyptin
ehdotus kärsi tappion U S A : n painos­tuksesta.
Joskin hyvin niukasti 20-17,
13 ' p i d ä t t ä y t y e s s ä äänestämästä. Nyt
i e n hyväksyminen saa odottaa koko
vuoden.
Mutta seuraavana päivänä Neuvos­toliitto
esitti syytöksensä Yhdysvalto­ja
.vastaan,-vaatien myös, että Y K : n
on keskusteltava .siitä. USA on nyt
pakoitettu keskustelemaan asiasta k o ­ko
maailmanjärjestön edessä; Se t u l ­laan
kutsumaan tekemään selostuksen
Euroopan ihmisille, niiksi se on varan­nut
$100 milj. "subversiivisen ja^diver-satlotoiminnan
rahoittamiseksi" kanr-sandemokraattisissa
maissa ja Neu­vostoliitossa,
kuten Neuvostoliiton
nootissa osoitetaan. Se tullaan kutsu­maan
vastaamaan Neuvostoliiton syy-töksesn,
että "keskinäisen turvalli­suuslain"
hyväksyminen on hyökkäävä
toimenpide j a e t t ä se loukkaa "ylei­sesti
hyväksyttyä kätjsainvälisten ase­tusten
tulkintaa j a Y K : n peruskirjan
periaatteita'^
U S A : n hallitukselle lähettämäs­sään
nootissa Neuvostoliitto syjrttää,
etät mainittu-laki merkitsee vuonna
1933 solmitun Litivincv-Roosevelt sopi­muksen
rikkomista.
JÄRJESTETTY CANAOASSA
New York Times kirjoitti marras­kuun
2^ pnä, e t t ä yksi terrorirahas-tosta
avustettavista^ järjestöistä on
'•Ukrainan kapina-armeija" (UPA),
joka haluaa <$10,030,000 Järjestääkseen
levottomuuksia Ja terroritekoja Neu­vosto-
Ukrainassa. Times kertoo:
"UPA voi t e h d ä paljon enemmänkin
ja imuodostuavmerkityksellisaksi tais-taluvoimaiksi
tuki joilleen, jos se varus­tetaan
tarpsellisilla aseilla, muonalla,
ammuksilla j a Ikäketarpeilla."
Edellämainittu UPA Järjestettiin
1943 Hitlerin gestapon j a SS-joulJko-jen
toimesta. K u n Hitlerin . joukot
joutuivat perääntymään Ukrainasta ja
Puolasta, ryhtyivät nämä joukot piilo­paikoistaan
käsin suorittamaan tuho-lais-
ja terroritekoja Ukrainan kansaa
vastaan vuosina 1945 Ja 1946. Vuonna
1947 nämä joukot murskattiin täy­dellisesti.
• ^
PÄIVÄN PAKMA
Uskonnollinen petos paljastunut
lailla nousevassa poliittisessa myrskyssä. Meillä ei luonnollisestikaan
ole epäilystä siitä, etteikö torypuolueen listalla tullut valituksi joita­kin
"helliä isiä" ja "lupsakoita naapureita" — mutta Torontossa he
ovat torypuolueen koneiston pieniä rattaita ja täydellisiä vankeja, joi­den
täytyy tehdä, kuten suurpääoma käskee — tai muuten he lakkaa­vat
olemasta eversti Drevvn puolueen miehiä!
'M«tta mitä selvemmin tämä toryleijona näyttää karvansa, sitä
enemmän on toiveita työväen yhtenäisyyden kehittymisen nopeistumi-sesta.
Ja torypuolueen hallitus on loppujen lopuksikin vain paperilei-jona,
jonka karjunta loppuu heti kun Ontarion työväki yhdistää rivin­sä
rauhan ja levcämmän leivän puolesta. <N'iin voimakkaalta kuin
torypuolue nyt näyttääkin, meidän tulee muistaa, kaksi seikkaa: Sen
valtakausi on sittenkin kansanjoukkojen käsissä — vasta muutama
vuosi sitten yhdistynyt työväenliike karkoitti Ontarion silloisen tory-johtaja
Drewn "yläkerrokseen", konservatiivipuolueen kansalliseksi
johtajaksi, kun hän itse kohtasi persoonakohtaisen \Vatcrloonsa valitsi­jain
käsissä.
Viime elokuussa sai e r ä s Kentuckyh
pieni päivälehti eräältä lukijaltaan
sellaisen kuvan, jossa näkyi kaksi len­tokonetta
pilvissä. Kuvan edessä o li
suuri Kristuksen kuva niin selvänä
kuin se saattaa olla. Kristuksen toi­nen
käsivarsi oli ojennettima ikään­kuin
rauhan eleeseen.
Mrs. G. E . Dobbhis, joka l ä h e t t i k u .
van IDaily Independent-lehdelle, sa­noi
e r ä ä n nuoren Koreassa ilmailijana
toimineen miehen ottaneen kuvan o l ­lessaan
taistelussa "kommumsteja
vastaan,"' Hän sanoi miehen lähet­täneen
filmin kehitettäväksi äidilleen
Chicagoon. Kun f i l m i oli kehitetty
oli ä i t i 'hämmästynyt nähdessään sel-vän^^
kristuksen kuvan. Hän lähetti
kuvan jäljennöksen veljelleen Ashlan-
<^dihi, K y . Veli t e e t ä t t i sUta lisää k u ­via.
Mrs, Dobbins sai kuvan naapuril­taan,
joka oli saanut sen miniältään,
joka oli vuorostaan ostanut kuvan dolj
larin hinnasta eräältä naiselta; joka
oli^lsaanut kuvan e r ä ä l t ä tuntematto­malta
mieheltä jne.
Kun Daily Independent-lehden toi­mittaja
Tom Callagher, näki kuvan
ensimmäisen kerran arveli h ä n sen
olevan tekaistun. ..Lehti pamatti ku­van
kuitenkin koska toimittaja arveli
sen olevan "poikkeuksellisen kiinnos­tavan
j a patoamisen arvoisen kuvan."
Se lehden painos missä kuva jul­kaistiin,
myytiin viimeistä numeroa
myöten. Kaksi viikkoa myöhemmin
kuva julkaistiin uudelleen j a sen kaik­ki
numerot myytiin Jiilleen. Lukijat
lähettivät lehdestä lcikkaamiaa[n k u .
via kaikkialle, aina Koreaan saakka.
E r ä s ilmavoimien kersantti kirjoitti
Koreasta, että lentäjät saanrat siitä
muistutuksen,, e t t ä Jumala tohnii hei­dän
kanssaan. Eräs ^oinen sotilas sa­noi
kuvan antaneen ihänelle lisää hen­kistä
rohkeutta, jne, .?
lUskonnoUisten lehtien uutistoimisto
ja eräs toinen ryhtyivät levittämään
t ä t ä " i h m e e l l i s t ä " kuvaa lehtien käy­tettäväksi,
^ Kaiken tämän tuloksena
oli, e t t ä kuva Julkaistiin sadoissa y h ­dysvaltalaisissa
j a canadalaisissa l e h .
dissä, Jopa- ulkomaillakin. Siitä otet­tiin
jäljennöksiä, Joita myytiin doUa.
r in hiimasta kappaleelta suuret mää­r
ä t , erikoisestlkin uskovaisten keskuu­dessa..-
/
Kun kuvSxllUkupcrää yritettiin saa­da.'
selville niin ponnistuksista huoli­matta
ei löydetty s i t ä ihnailijan äitiä,
joka oli muka saanut kuvan Chica­goon,
eikä myöskään sitä (veljeä, jolle
hänen kerrottiin kuvan lähettäneen,
eikä sitä ilmailijaakaan. Jonka väitet­t
i in ottaneen kuvan,
kaikesta huolimatta kuva Julkais­t
i in yhä useammissa lehdissä. K un
kuva on kerran kihmostava j a sotilai­ta
rohkaiseva niin sen JulkalsemUien
palvelee "hyvää tarkoitusta" — tar.
koitushan pyhittää keinot, sanoivat
entisajan inkvisiittorit.
• Marraskuun lopulla paljastut tämä
kuva kuitenkin petokseksi kun Yhdys­valtain
ilmavoimien kersantti iCoy C .
Bumham meni Savannahin Moming
News-lehden toimitukseen sen johdos­ta,
e t t ä Jk,v,V^ julkaistun" lehden Uta-päiväpainoksessa.
Kersantti sanoi k u ­van
olevan tekaistun — väähennyk-
GusHairln
jutulla ei ole
vertaiiukohfaa
SevfVoTk, — Federaalioilteuden tuo­mari
Sylvester Tryan lykkäsi päätök­sen
antamisen Gus H a l l i n jutussa.
Hallia syytetään ''oikeuden halveksu­misesta".
Tuomari sanoli e t t ä pitkän
tuomarina oloaikansa varrella h ä n c i
ole käsitellyt samanlaista Juttua.
Hän myönsi H a l l i n lakimiehen esittä­mät
väitteet huomioonotettaviksi,
Slallin lakimies Sacher osoitti, ettei
anglosaksiiaisen oikeuden 900 vuoti,
sessa historiassa ole milloinkaan sjo^-
tetty ketään oikeuden halveksumises­ta
siksi, jos h ä n on paennut ollessaan
takauksella vapaana tai j ä t t ä n y t va­paaehtoisesti
tulematta oikeuden kuu­lusteltavaksi.
Edelleen sanoi Hallin lakimies, että
"syytös ei ole oikeudelle kunniaksi,
koska se paljastuu kemoksi rangaista
kommunistia sellaisella rangaistuk­sella
mitä ei ole annettu ennemmin
kenellekään". Tavallisen menettelyn
mukaan voisi oikeus peruuttaa taka­uksen
ja määrätä Hall palvelemaan
tuomionsa.
El SEBB-^SAAN mihiSi
A i U : Mitä isä «anoi sinulle kun s,
ajoit mäsäksi Mnen uuden auf^c:
Poika: gaanko j ä t t ä ä kaikki kiro;
nat pois?
Äiti: luonnollisestikin, eihän nl
ole mitään merkitystä.
Poika: Siinä tapauksessa isä ei i
nonut kerrassaan mitään.
• « •
TEKOHAMPAAT
Luirolan Jussi, maanviljelijä
mynttlä.lujasti liivinplakkarUnsa mi
tanpötssln kaupoilla j a metsänmys
nillään.
Lähti Tampereelle ostamaan tyti
relleen flyygeliä.
. Astui sisääk soitinkauppaän, ki
sytti "Ukko^Noaa" yhdellä sbrmel
kysäisi myyjältä:
Onkos se varmaa, että koskettiir
ovat valaskalanluuta?''
'•Varmasti, ellei sillä ole sattun
olemaan tekohampaat."
Amerikkalaiset sotilaat
eivät ole suosittuja
Ranskassa
Pariisi. — Voimakas Ranskan K o m -
mimistipuolue ja sen kanssa koko v a ­semmistoliike
on alkanut julkaista
lentolejitisiä j a plakaatteja amerikka­laisia
sotilaita varten. " M e n k ä ä ta­kaisin
Amerikkaan" on tunnuksena
ainakin puolessa tusmassa ranskalai­sessa
kaupungissa, missä amerikka­laiset
sotilaat elävät.
. Erikoinen huomio annetaan tässä
painostuksessa kenraali Eisenhoverin
Europan Joukkojen päämajalle, missä,
useita satoja amerikkalaisia sotUaita
toimii -ajureina, vartjjoina j a yhteys-järjestelmän
tekinkkoina. Mutta sa-mallainen
on pahiostus amerikkalais,
ten varustelulinjan keskuksissa B o r -
deauxissa, L a Rochlellessd, Orleansis­sa
ja Metzissä.
Amerikkalaisille sotilaille osotetuis-sa
lentolehtisissä korostetaan, e t t ä ne
ovat '-"VVall Streetin pankkiirien ka-nuunanruokaa"
ja hyvin tavallinen
nimitys Eisenhowerista on näissä l e h -
tisissä"Europan MacArthur' ja '^kan­nibaali".
Joulukortin posti­maksu
2 senttiä
Postiviranomaiset ovat pyytäne
huomauttamaan, että joulu- ja ^
denvuoden korttien postimaksu oh n
kaksi senttiä kaihdelta ensimmäisel
unssilta j a sentti lisää jokaiselta sei
raavaita kahdelta unssilta tai s(
-osalta. Jos varustatte korttinne a
noastaan sentin postimaksulla, per
t ä ä n puuttuva postmiaksu vastajji
ottajalta kaksinkertaisena — siis kai
si senttiä.
Painotuotteena edellän^iainitun tai
san mukaan saa lähettää ainoastaa
sellaisia kortteja, joissa ei ole kirjoi
tusta muuta kuin enintään viisi sj
naa. Jo^ kirjoitusta on enemmän pi
t ä ä kortti lähettää suljettuna kirjee
(.mä, eikä avonaisena painotuötelähe
tyksenä.
Rikospoliisi tutkimaan
hyväntekeväisyyskauppoja
•Helsinki. (SS) — Sisäasiain mlnis
teriö on määrännyt Uudenmaan lää
n i n rikospoliisin suorittamaan tutki
muksen siitä, onko hyväntekeväisyys
kaupoissa esiintynyt väärinkäytöksii
j a ryhtymään sen mukaisiin toimenpj.
teisiin. Päätöksen tutkimuksen suo.
rittamisesta teki valtioneuvosto pari
viikkoa sitten..
JUGOSLAVIALAISET
TUOMITSIVAT TITON
:iToronto. ~ Canadan Jugoslavialais.
ten Liiton neljäs vuosikonventionl p i ­dettiin
Joulukuun alussa täällä. Edus­tajia
oli Canadan kalkista Jugoslavia­laisista
yhdyskunnista.
Konventioni lähetti pääministeri Rt,
Hon. Louis St. Laurentille protestin
siltä kun natsieri myrskyjoukkojen
kenraali KTurt Meyer lähetettiin Sak­saan.
Hy/äksytySsä päätöslauselmas­sa
sanotaan, e t t ä se teko on "häväis­tys
niitä canadalaisia perheitä koh­taan,
jotka menettivät rakkaimpiaan
Tänä päivänä ei todellisuudessa ole
sellaista kuin "Ukrainan kapina-ar­meija".
Monet siihen kuuluneista tu­livat
^kuitenkin Canadaan DP-miehi-nä/
ja ovat täällä järjestetty sotilaalli­siin
ryhmiin. Johtajat sellaisst kuin
Kruk-Melodia ja- Mykola Lebed ovat
tehneet kiertomatkan Canadassa ^ a
järjestäneet äskeisen " U P A : n " jäsen­ten^
kokouksen.
taistelussa natsismia vastaan".
(Hyväksytyssä p ä ä t öslauselmaissa
vaaditaan Meyerin tuottamista takai,
sin Canadaan vankeusrangaistustaan
kärsimään.
: Myös lähetettilin protestipäätös hal­lituksen
toimettomuuden Johdosta ju-goslaivialaisen
sotarikollisen Radan
Grujlclchin» (Marko Jankovic) suli-teen,
jonka mustaan historiaan sisäl>
tyy ainakin tuhannen Jugoslavialaisen
murha. Gru jicichilla j a hänen kaltai-sillaan
ei ole paikkaa Canadassa ja
siksi h ä n e t tulisi karkoittaa, selitetään
tässä päätöslyauselmassa.
Korvrentioni lausuj myös ankaran
tuomionsa Jugoslavian nykyisen halli-tuksen^
demokratiavastaisesta ja fa­sistisesta
ohjelmasta. Erikoispäätöc.,
lauselmassa vaaditaan vapauttamaan I
200,000 jugoslavialaista patrioottia jot­ka
nyt kituvat T i t o n vankiloissa ja
keskitysleh-eillä.
sen. Hänellä oli mukanaan saman­lainen
kuva väritettynä. H ä n o l i saa-^
nut sen eräältä U'SA:n ilmavoimien
•valokuvauslaboratorion teknikolta o l ­lessaan
Englaimissa vuonna 1944. K e r ­santti
ei muistanut tämän teknikon
nimeä, mutta h ä n oli kertonut ker­santille
ottaneensa kuvan ollessaan
pommitusretkellä Euroopassa ja maa­lanneensa
siihen myöhemmin K r i s ­tuksen
Xuvan, Hän oli suunnitellut
näitä kuvia ilmailijoille muistoksi.
Kersantti Burnham sanoi tämän
petoksen menneen Ulan pitkälle j a et­tä
nyt vihdohikin on aika, e t t ä ihmi­set
saavat t i e t ä ä totuuden kysymyk­sessä
olevan kuvan alkuperään n ä h ,
den. "Jotkut ihmiset alkavat todella
uskomaan juttua tästä kuvasta", sa­noi
kersantti.
Sipien p ä ä t t y i tämärf ihmekuvan Jut­tu.
Mutta ne ^huijarit, jotka oyat pan-:
neet tämän kuvan liikkeelle vississä
tarkoituksessa ovat onnistuneet pyrki-'
myksessaän todistaa kansalle, e t t ä J u ­mala
on muka Jänkkien puolella hei­dän
hyökkäyssodassaan Korean kan­saa
vastaan — e t t ä kysymyksessä on
muka oikeutettu 'sota Korean kansaa
vastaan.
Nämä huijarit ovat onnistuneet sik­si,
e t t ä kapitalistmen sanomalehdistö
ei katso tarpeelliseksi eikä sopivaksi
mainita t ä m ä n huijauksen paljastumi.
sesta. Onhan kapitalistisen sanoma­lehdistön
tarkoituksena "huvittaa ja
harhaanjohtaa kansaa" kuten edes­mennyt
Britannian ulkoministeri E r ­nest
Bevin totesi. Vaikka emme ole­kaan
koskaan olleet hänen kannal­laan,
on tässä yhteydessä palauttaa
mieliin, ettei nihi pahaa ettei siitä
olisi jotakin hyvääkin. Tämä Bevhiin
lausunto lienee ainoa kirkas kohta
Bcvimn elämässä. '
Koska on todennäköistä, e t t ä ahio-astaan
yksi. sadasta Ihmisestä,. Jotka
ovat nähneet kysymyksessä olevan k u ­van,
on tietoinen sen alkuperästä ja
99 uskoo kysymyksessä olevan oikean
ja ihmeellisen ilmestyskuvan, ovat nä-
,mä kuvahuijarit onnistuneet kerran
jälleen kansan pettämisessä.
Samalla tavalla tapahtuu Jokainen
päivä niin Korean sodan uutisiin kuin
muihinkin asioihin nähden. Sotasen.
suuri levittää vääriä: tietoja tahalli­sesti
tai salaa tosiasiat, Samanlajjnen
sensuuri vallitsee hyvin suuressa mää­r
i n mujjiin asioihin nähden kapitalis-tilehtien
uutistoimistoissa ja toimi­tuksissa.
Kansa saa tietää ainoas­taan
sen minkä nämä petolliset uu-tiskauppiaat
katsovat sopivaksi kan­salle
tarjoilemista varten. Jos ne ovat
joskus, mikä on kuitenkin varsin har­vinaista,
pakoitetut peruuttamaan Jo.
takUi, n i h i tapahtuu se tavallisesti niin
huomaamattomalla tavalla että tus-khi
yksikään sadasta lukijasta sitä ha­vaitsee.
Sillä tavalla lujitetaan siti>
käsitystä, että "sen pitää olla totta
koska se oirpahiettu sanomalehteea'
"Uskonnossa on ollut suurena kysy
myksenä, mtoun eläissäni ja tuhansia
A uosia s i t ä ennen, uskotko Jumalaan?
Tulevaisuuden uskonnon suurena ky
symyksenä tulee olemaan, uskotko iH
misiin?", sanoi humanistisen uskonto­kunnan
perustaja tri Charles PranciJ
äskettäin Yhdysvalloissa, Tähän os-kontokuntaan.
jonka väitetään ha^
rasta van uskontoa ilman Jumalaa, » -
notaan kuuluvan noin 40,000 jäsenli
"Maailmankaikkeus on olemassa it­sestään,
eikä sitä ole luotu. Ihminen
on osa luonnosta, yhtelskunnallisff
perinteiden, kulttuurin ja olosubto-den
tuote... j a uskonnon pitäisi kSfl^
t ä ä sen toimhinan, ne tarkoitukset j»
kokemukset, joiUa on hihimUliDO'
merkitys"; sanoi Humanisti Potter.
Jos olisi pakko- kuulua johonkin
kontokuntaan, liittyisimme siekaile­matta
h ä n e n seurakuntaansa, —
Terä.