1966-07-21-02 |
Previous | 2 of 16 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Siyu2 Torstaina, heinäk. 21 p. — Thursday, July 21,1966 VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN OF FINNISH CANADIANS ( L IBERTY) EstabUshed NOT. 8. 1917 I^DiTonVV- EKLUND ^ MANAQRR: E. SUKSI TBbEPHOr4|: OFVlCp AND EDITCfRIfL «7^^4904 Fiibltthed tbyloe Tu^ftys, Thnndt^FB «nd S a t u r d ^ by Vapaus PuUishing Ck>. Limited, 100-102 E lm St. West. Sudbury, Ontario, Canada. MaUiog.A&drm; Bm 69. < ^TfT^äS^t T f t ^ ^ P ° " agplicatlon, translatlon free of charge CANADIAN LANllUAOl - PRESS yjmy^ $ kk. ».4$ au(««ew: » vk to.50. o kk B.7» .qsR l\eipär€^QkHvin vaihteessa on Järvien- Ajp^ur?^ ^AUL?» J9 CaJ:ri kynunenes yhtei- ?n\isiWMj«Wf>f ipifl^fl» kmmi^i lehtemme ^^lj|(^p|||v§iii€^ ntMnero 9^ ^aikess^ vafit^ttomuudessaan f^l^tVu, Töiyptta^anvne ^yv^§ <»nnea ja menestystä Port ' ^ w W r W pidettäville arvpjyhliU? ja Jausuessamme näin f Ä e s^puvat juliiavxer^t, §oittajat, laulajat, voi-l? fi»^>^ niit§ jptl^a oy^t työllään, toiminnallaan ja |§|^^«^|§^/^i|ttÄneet täm^i jirtilwiWme?on valniistamista. ] ^ |iU9^1W maata s^punefet ennakkotiedot viittaavat tästä f9X\ ArtliWtn 3uWa§ta voi m^odo5t^a sekä et$§ yj^|s(?^sm^&ti4??en PHPlesta kaikkien ^iko-igfl Hö?«ftlaiff|emm» Icylttuurih^rastMsten historias- ||.^ifli^f iy^Hisia k?»wap toimineita kuproja,JQtUa ovat toMi I?§rj9it?||ppi ?el?i yli^iiytW9ti että yhteisvoimin esi- li^tlvl Niiden ?5iti^ten taiteellinen taso vastaa SSWll9i?RmtWtt^PH^t^ Jcäy^täei* fltiitä IforkeimPi? vaati-j p y j ^ tulee setliq§enaw ^tama^n tyydytyksen tunteen . ^^e^t^fit 9V^\ Ityvin tykättyjä täkäläisten kansalais- I^YPfi^ i^^l^ivi^^^ ja ne tulevat puolestaan antamaan pal- JftH ]U«äv|iriä muutenkin monipuoliseen musikaaliseen ohjel-nfUstoon, Kuorojen ja orkesterien yhteisesitykset, sisältyen »ihen yhteisvoimin esitettävä kantaatti, ovat kokonaan omaa luokkaansa kaikkien täkäläisten kansalaistemme kulttuuritoiminnan kannalta katsoen. Kuten toisessa paikkaa lehteämme julkaistavista tiedoista näkyy, SGAULn"urheilutaso on viimeaikoina osoittanut jatkuvaa nousua, mikä ilmenee mm. "Liiton ennätysten" rikkomisista. Tämän perusteella voidaan Port Arthurin mestaruuskilpailuista odottaa sekä hyviä tuloksia että jännittäviä kilpailujii- Jfyt kohdatuista vaikeuksista huolimatta nähdään juhlassa myös voimisteli jäin kauniit rivit, vaikka ei ehkä niin suurena voimgna kuin edellisen vuoden suurjuhlassa. Sanalla sanoen, Port Arthurin suurjuhla tarjoaa meille kaikille todella mielenkiintoista ja piristävää kuultavaa ja nähtävää. Varmaa myös on, että jos sääsuhteet ovat suotuisat l^ftrt Arthurin juhlaan voidaan odottaa juhlavieraita ennätys- ^ääräjsesti. . : . Pantakoon tässä yhteydessä merkille myös se, että juh|a-ylei^ llakiii on oma rakentava roolinsa näissä juhlissa. Antaessaan henkilökohtaisen kannatuksensa kansalaistemme yhteisymmärryksen ja yhteistoiminnan edistämisen hyväksi toimivien järjestöjen ja voimien yhteiselle juhlalle, juhla- "^^äat voivat osaltaan myötävaikuttaa siihen, että saadaan ^ilttaimaisesta ryhmäkiihkoilusta johtuvia raja-aitoja madalletuksi ja yhteistoimintaa kehitetyksi kaikkien täkäläisten ^tahsaljpistemme-yhteiseksi hyväksi. •7 Kaikki täkäläiset kansalaiset toivovat, että me Canadan Äiomalaiset voisimme antaa mahdollisimman hyvän panoksen esimerkiksi ensi vuonna vietettävien Canadan satavuotisjuhlien hyväkai. Kaikki täkäläiset kansalaisemme käsittä- ;yät myös sen, että yhteisvoimin ja yhteistuumin esiintyen, flo^ yi^immf antaa satavuotisjuhlille jotakin sellaista, mistä ine^ kailq^^^ kaikki muutkin cfljMbd^daiset antaisivat täyden tunnustuksen, Port Arthurin suurjuhlan järjestäjät tavoittelevat täl- Jälst^;"yhte1symmärrystä ja yhteistoimintaa meidän kaikkien yhteifi^ek^i hyväksi ja iloksi. Ne tuhannet kansalaisemme jotka .osallistuvat tässä hengessä vietettävään SCAULn ja GSJn iymmenenteen yhteiseen urheilu- ja musiikkijuhlaan, antavat oman henkilökohtaisen panoksensa kansalaistemme yhte*- näisyyden hyväksi samalla kun he saavat nauttia todella nOionipuolisesta ja arvokkaasta ohjelmistosta. Me uskomme, että Port Arthurin juhlalla on kaikki onnistumisen mahdoUisuudet. Jos sää on suotuisa — ja sitä fl» kaikin toivomme--Port Arthurin juhlasta tulee jäämään kansalaisillemme yleensä miellyttävät muistot. Tässä mielessä toiyotanime Port Arthurin suurjuhlalle hyvää onnea jä menestystä. Heräämistä sielläkih .Kirjoittaessaan USAn presidentti Lyndon Johnsonin nykyisistä vaikeuksista, tunnettu yhdysvaltalainen sanomaleh- Mmies Walter L4ppman kiinnitti alkuviikolla huomiota siihen 1 toisasiaan, että Yhdysvaltain kaksi vaikuttavinta ja uskoUi- • sinta puolestapuhujaa, Britannian pääministeri Harold Wilsoh _ ja Länsi-Saksan kansleri Ludwig Brhard ovat myös joutuneet poliittisiin vaikeuksiin. "Alkaa näyttää siltä, että mitä oikeu- • aenmukaisempina. me (USA) esiinnynune, sitä yksinäisem- • miks^' me joudumme", toteaa mr. Lippman kirjoituksensa loppuyhteenvedossa. ^^ • P Wilsonin vaikeudet ovat lukijoillemme hy- • vin tunnettuja. Mr. Lippmann sanoo hiiden johtuvan siitä, kun pääministeri Wilson yrittää vastoin oman puolueensa jäsenistön toivomuksia ostaa Vietnamin sodan tukemislu- RjMiteulM. W ^ yhä heikommille oksille joutuneella Britannian punnalle. EHkoisen mielenkiintoisena voidaan pitää mr, Lippman- JUn ar.vioa;NordheinrWestfalenin osavaltiossa Länsi-Saksassa fesjcettäin- pidetyistä vaaleista, missä tri Erhardin johtama faffjstillisdemokraattinen puolue sai vakavan varoituksen jW?vis|suudesta. ' \' fcinitun osavaltion vaalit osoi Erhardin iadeasa^on todella vaikeita poliittisia pulmia. Valitsijain antama tuomio kohdistui asiantuntijain selostusten mukaan ko- IcrlötilliBdemokraattiseen puolueeseen ja itse kansleri Er- )iarjclHn. Toisaalta voitiin tämän vaalikampanjan aikana todeta, MAAILMAN S^ELMÄ Neljäntoista tahdin mittainen'sävelmä, joka on kirjoitettu 16. vuo-sisaflan tanssin tapaan ja jossa on selvästi erottuva Galliard-niminen rytipi, on muQdostunut maailman läuletuinunaksi sävelmäksi., Melodian pani aluelle englantilainen John Bull. Yleensl» Englannin kansasta käytetään tätä nimitystä, mutta tm kertaa on kysymys vain yhdest^ ainoasta' tämännimisestä henkilöstä-p p l l syntyi Someretshiressa Englannissa noin vuonna 1562, siis sata vuotta ennen Johann Sebastian Bachia. Vain Bullin aikalaisen Giovanni Pierluigi da Palestrinan Roomasta /heijastuva loisto saattoi varjoon tämän lahjakkaan englantilaisen säveltäjän j a urkurin. Buil kuoli Antwerpen'issä v. 1628. Hänen aikanaan eli myös William\ Shakespeare (? 1616). Sitä, niitä Shakespeare oli maansa kirjallisuudelle ja teatterille kuningatar E\i-zaheth I:sen aikana, sitä John BuU oli sen musiikille. Hän aloitti kuo-ropoikana neitsytkuningattaren kappelinsa, ja kehittyi sitten yhdeksi aikakautensa johtavimmaksi urkuriksi ja säveltäjäksi. Ajan ja kohtalon käsissä on John Builin pieni riemullinen tanssisä-vel muuntunut brittiläisten kansallishymniksi ' God Save the Queen'' (Jumala varjele kuningatarta). V i i mein melodia ylitti maan rajat ja tuli monien muidenkin kansojen kansallislauluksi. Sitä on tähän mennessä laulanut ainakin jossakin muodossa miljardi ihmistä. Miljardi? "God Save the Queen" laulun ja sen amerikkilai^^en serkun '• Amerika" vaiheita 15 vuoden aikana tutkinut Percy A. Scholes on todennut, että laulu on ensi kerran esitetty Drury Lane teatterissa Lontoossa syyskuussa 1745^ siis y l i 200 vuotta sitten. Orkesteria johti tässii laulun ensiesityksessä tri. Thomas A. Arne (1710—178), eräs aikansa tuotteliaimpia säveltäjiä. Kuka kirjoitti "God Save the Queen' hymnin sanat? Hakiessaan vastausta tähän kysymykseeji^ t r i Scholes joutui Mie^tm^, et^ tähän säveleeseen y|idistettyj'4 sanoja on ollut melkeinpä loppu^^ttpmun. Melodiaa käyttivät näet aikansj^ edistämiseen milloin mitkäkin eturyhmät. Eräs toinen tutkija on sitä mi«?ltä, että yfrb^i§in versio oli kirjpitettu uusl^tinaksj. Yhdy valloissa säveleen amerikkalainen muoto "My Country, 'tjs of Thee' on lukuisia kprtoja pat^tu tri Arnpn tai englantilaisen säveltäjän Henry Careyn (1675—1743) t i lille. Careyn omistusoikeus näyttää kuitenkin perustuneen hänen poikansa 50 vuotta hänen kuolemansa jälkeen esittämään valheelliseen väitteeseen, jonka perimmäisenä tarkoituksena oli "jonkinlajsfen eläkkeen saaminen". Tri Scholes osoittaa hyvin selvästi, että tämä väite on ollut perusteeton. Sävelmän ja sanojen tekijöiksi on kolmen vuosisadan kuluessa i l maantunut tai esitetty muitakin hen kilöitä. Saksassa Sävel on pantu Händelin tilille ja Ranskassa Lullyn Nämäkin tapaukset tri Scholes on tutkinut ja selvittänyt. Omasta puolestaan hän tulee siihen tulokseen, että "joku vuoden 1689 tienoilla laati "God Save the Queen" runon, johon hän itse tai joku toinen sitten; sovitti säveleen käyttäen Ueten tai tietämättään apunaan melodian pätkiä, joita oli kolmen neljännesvuosisadan aikana ajelehtinut pitkin Englantia tanssien, kansanlaulujen yms. muodossa ja joihin Bullin sävelmä pääasiassa vaikutti. Tri Scholesin tutkimuksen arvokkaampiin lukuihin kuuluu se, jossa hän selvittelee Englajinin kansallishymnin lukuisia toisintoja, korjauksia ja lisäyksiä. Nämä näet antavat perin kiintoisan historiallisen kuvan brittiläisen imperiumin poliittisista, sosialogisista ja psykologisista oloista. Nämä muutokset näet heijastavat englantilaisten mielialoja aina John Bullin ajoista alkaen Sir ^instpn Churchilliin saakka. Niinpk silloin kun kuningatar Victoria meni v. 1840 naimisiin prinssi Albertin kanssa, sävelmään yhdistettiin lämmin terVetuliais-toivotus Albertille. Uusi "värssy" lisättiin prinsessan syntyessä heille v. 1841. K u n (prinsessa v. 1858 sitten solmi avioliiton Preussin ruhtinaan FredericMn kanssa, hovirv-noilija lordi Alfred Tennyson ilahdutti asianomaisia;'ja samalla nufQS koko Britanniaa kirjoittamalla kansallishymniin kaksi säkeistöä lisää- Sävelmään on kolmen yi;osisadan kuluessa y|idistetty parodioita, giljotiipin ylistyksiä, naisasianaisten taitelulaulu (tämä Amerikassa jp V, 1795!) ja herra ties niitä kaikkea. Saksassa melodiasta tehtiin Preussin, Saksin, Hannoverini Braiunschweigin, Wiemarin ym. kansallsilaulu. Tsaarien päivinä se oli myös Venäjän virallisena kansallis/ hymninä. Sävelmä on saanut omat sanansa gaelin, walesin, heprean, kreikan, safiskritin, bengalin, tiibetin, hollannin, tanskan, ruotsin, norjan, suomen jne. kielillä. Johann Sebastian Bachin nuorin poika julkaisi teemasta sarjan muunnelmia Jo v. 1768, ja muista sen jälkeen sävelmää tavalla tai toisella käyttäneistä säveltäjistä on mainittava Dussek (1797), Beethoven (vuosina J804—15), Weber, elementti, Paganini (muunnelmia), Liszt, Czerny (muunnelmia v 1837)- Verdi ja Gounod (häämarssi kuningatar Viktorian 4. pojan häihin). Amerikassa laulu painettiin jo V, 1761, mutta kun maa irtautui Englannista, sanat muuttuivat toisiksi. Yhteen aikaan laulettiin jopa "God Save Great Washington". (Jumala varjelee suurta Washing-tonia). V. 1831 baptistinen teologian opiskelija Samuel Francis Smith kuitenkin kirjoitti sanat "America" lauluun, jolla Atlantin takana on melkein yhtä suuri suosio kuin konsanaan kuningatarhym-nillä Englannissa. Sävel on molemmissa siis ..sama. On todellakin täysin oikeutettua sanoa, että ainakin miljardi ihmistä on tähän mennessä ehtinyt oppia tämäp sävelmän, jolleivät ehkä ien sanoja. Tämä juhlanumeron on monen monituisenhenkilöii yhteistyön ja yhteistoiminnan tulos. A. T. Hill Port Arthurista ja Äimö Mäki»: Sudburysta kunnostautuivat erikoisen hyvin tämän juhlanumeron ilmoitusten hankinnassa. TAITOVOIMISTELUN CANADAN MESTARUUSKILPAILUISTA Vapauden liikkeenhoitaja Edwin Suksi, Sudburysta, esiintyy juhlapuhujana Port Arthurin .suurjuh lassa. DRESDEN - TAITEEN IKAUPUNKI SCAULn monivuotinen sihteeri, Paavo Vaurio, Tor6nt<>?ta. SCAULn puheenjohtaja Ake Hun-nakko, Torontosta. eitä Länsi-Saksan .sosialidemokraattinen puoli'C pn vetänyt, eräitä oikeita johtopäätöksiä aikaisemmista epäonnistumisistaan. Sosialidemp-kraattiscn puolueen aikaisempien vaalitappioiden syyksi on todettu se, että puolueella ei ollut mitään todellista vaihtoehtoa tai-jöttavana kristillisdemokraattiseen ; puoluecr seeh verraten. Nyt sensijaan sbsiali-demokmattinen puolue tarjosi vaihtoehdon enne?ikaikkea Saksan kysymykseen aloittamalla kirjeenvaihdon Saksan domokraattLsen ta- .savallan johtavan puolueen SED:n kanssa, jotavastoin Bonn seuraa edelleen järjetöntä ohjelmaa, jonka mukaan Saksan demokraattista tasavaltaa ei muka ole olemassakaan. Saksan Demokraattisen tasavallan kaakkoisosassa sijaitsevaa kaupunkia Dresdeniä ovat sen ihailijat nimittäneet j o kauan Elbcn Firen-zeksi. Tämä nimi viittaa sekä kaupungin halki virtaavaan Elbeen, että saksalaista barokkityyliä edustaviin lukuisiin arvokkaisiin rakennuksiin, moniin museoihin ja ainutlaatuisiin taideaarteisiin. Dres-den ei ole kuitenkaan vain taiteen kaupunki. Se on myös huomattavassa määrin tieteen ja teollisuuden kaupunki, Dresdenin tunnetuilla taidekokoelmilla on pitlcä historiansa, Nojag-tuen Erzebirgen malmi ja hopeakaivosten tuottamiin tuloihin pyrkivät Saksan kuninkaat ylittämään Saksan ruhtinashovit loistossa. Heidän eri puolilta maailmaa hankkimansa taideaarteet eivät enää nykyisin palvele saksilaisten feodili-ruhtinaiden edu.stus ja yksinpuolisia tarpeita. Ne muodostavat tunnetun Dresdenin taidegallerian perusrungon, gallerian, jossa on vanhojen mestarien teoksia, runsaasti italia-, laisten, flaamilaisten, hollantilaisten, saksalaisten, ranskalaisten ja espanjalaisten taiteilijoiden mesta-ritöitä 15. ja 18, vuosisadalta. Ne muodostavat GrUne Gevvölben pe-rusaarteet, tina- ja posliinikokoel-man sekä kuparipiirrosk.')binetin ja historiallisen museon perustan. Viime vuoden jälkeen on näihin maailmar^kulttuurin aarteisiin lisät; ty vielä uusien mestarieh töitä, 19, ja 20. vuosisadan taiteilijoiden aikaansaannoksia. Tämä Dresdenin taidegallerian toinen osa^ joka sa^ moin sijaitsee Albertinumissa, antaa taidekaupungin tutustua myös uusien mestareiden erityisesti DD-. Rn sosialistisen nykyajan taiteilijoiden töihin, Dresdenin kaupunki koki toisen maailmansodan aikana järkyttävän kohtalon; Yhden ainoan yön aikana, helmikuun 13. ja 14. päivän välisenä yönä 1945, suoiitetun an-glo- amerikkalaisen ilmahyökkäyksen seurauksena lojui raunoina ja tuhkana se, minkä lukemattomat sukupolvet olivat rakentaneet monien Vuosi-satojen aikana. Y l i 35,000 ihmistä j a vertaansa vailla olevia taideaarteita joutui tämän ilmahyökkäyksen uhriksi, johon sotilaallisesti ei ollut aihetta. Dresden oli tämän yön jälkeen raunioaavikko, kuollut kaupunki 80 pros. kaupungista oli raunioina ja tuhkana. Asukkaitten sitkeällä ahkeruudella ja tahdolla rakentaa sekä laajalla valtion tuella — vuosina 1958 —1965 käytettiin Dresdenin jälleenrakentamiseen kolme miljardia markkaa — on Elben kaupunki kohonnut jälleen raunioista. Pian se ansaitsee uudelleen täydellä syyllä nimen Elben Firen?e. Samoin kuin ennen toista maail-mainsotaa saapuu nytkin miljoonia ihmisiä eri ruplilta maailmaa tähän kaupunkiin nauttiakseen sen verrattomasta kauneudesta ja arv3!t-kaista taideaarteista. Port Arthur. — Allekirjoittaneella oli jälleen tilaisuus olla seuraamassa Iskun nuoren voimistelijan; 15-vuotiaan Joan Bennetin kanssa Canadan taito-voimistelun mestaruuskilpailuja jotka pidettiin Win-nipegissa Manitoban yliopistolla heinäkuun 8—9 päivinä. Mainitun yliopiston suurikokoinen mutta jo vanhentunut voimistelu sali kuvaa vuosikymmenistä kasvatustyötä maakunnan 600 eekkerin laajuisella yliopistoalueella. Yliopstoalueella on paljon uusia ajanmukaisia rakennuksia ja rakeur nustyömaat ovat käynnissä ja kaipa voimistelulaitoskin siinä uusitaan ajanmukaiseksi lähitulevaisuudessa. Vaikkakin Canadan taito-voimistelu onkin vielä lapsen kengissä on se kuitenkin nousukaudessa. A l - allekirjoittcneella oli nyt kolmas kerta olla niitä seuraamassa ja joka kerta ne ovat tulleet tasoltaan paremmiksi. Voimistelu on yksi laji urheilusta jota ei voida mittatikulla eikä vaa-alla punnita, vaan tulos nähdään vuosien harjoituksen ja itsekieltäymyksen tuloksena. Yllämainittuihin kilpailuihin otti osaa lähes sata voimistelijaa • jji kilpailut suoritettiin nuorten ja yleisessä sarjassa niin naisten kuin miestenkin kesken. Kilpailuja käytiin kahtena pävänä. Naisten (sa-mon tytöt) neljä pakollista ja neljä vapaavalintaista liikettä, permanto, puomi, nojapuut ja pukkihyppy: .Miehillä (ja pojilla) oli kuusi pakollista Ja kuusi vapaavalintaista siis renkaat, hevonen, nojapuun^ permanto, tanko ja pukkihypyt. Voimistelu oli aina käynnissä neljällä telineellä yhtä aikaa ja vaikka voimistelija suorittaa minuutin j a kahden ajan kutakin teline-liikettä, permanto voimisteluliike- •sarja ei saa mennä yli kolmen mi- .mutin. Se vaalii hyvää kuntoa ja kestävyyttä suorittaa nuo lyhkäiset liikesarjat. Näissä kilpailuissa käytiin kamppailua Canadan mestaruuksista ja .iäistä voimistelijoista valitaan parhaat tuleviin suurkilpailuihin jotka pidetään Torontossa CNE puistossa elokuun 18—19 päivinä, jossa nähdään Yhdysvaltain ja Canadan parhaat voimistelijat 12 voimistelijan joukkueina. Winnipegin voittajista tullaan parhaat lähettämään maailman mestaruuskilpailuihin jotka pidetään Dortmundissa Saksassa erisi syyskuun 20—25 päivinä. lYllämainittujeri kilpäiluiden ikävin puoli oli ^iinä, että viime vuo-' den yleisen sarjan miesten mestari Gilbert LaRose oli loukannut jalkari B G Naisten sai JO viime vuonna Saskatoonilainen . Irene sa jota vielä ontuii-jn <'aäin ollen ei voinut puolustaa mestaruuttaa!n vaan toimi toimitsijana. Simoin viime vuoden naisten monivuotinen mestarivoimistelijatar Gail Daleyli jalka oli kipsisitecssä.ja käytti kainalosauvoja. Hän oli seuraamassa ja luennoimassa, vaan ei liioin voinut puolustaa mestaruuttaan. Lisäksi voimisteluissa yksi Canadan parhaita voimistelijoita Scarboroughsta Susan McDonald, suoritettuaan loistavasti pakollisen nojapuuliikkeen: ja perusasentoon tultaessa paino kaiketi horjahti liiaksi toiselle jalalle ja niinpä kakji^ miestä kaij-toi käsivarsillaan voiiffistelijan pois voimislelupaikalta. Niinpä joutui Susanin jalka kipsikääreeseen. Näissä kilpailuissa tuli miesten mestariksi varmoillal-^aikeilla liikkeillä, veteraanivoimiStelija Willie Weiler DhilliwacJ;, mestaruuden lupaava Haxvorlh. > Näiden kilpäiluiden " edellä oli toimitsijakurssit ja ..voimistelijaiii vuosikokous jossa ^muodostettiiii Canadan voimisteluliitto joka on. 3nllinen mutta yhdistyy AAUihiri; Yllämainitun liiton .pääpaikka o|i Montrealissa. Sen joljto on tehpyt paljon "hyvää työtä",,Canadan voimistelun hyväksi. S8',on kansainvälisellä tasolla ja tuntae säännöt viimeistä pistettä myöten. Useissa C-n maakunnassa on nämä V-komite^t ja samon ei;! maakunnat osallistuivat voimistelukilpailuihin. Myöskin lämän voimisteluliiton kutsusta tulee ensi joulukuussa Neuvostoliiton voimistelujoukkue, •käsittäen ''^ miestä-ja 6 naista, 'antamaan näytöksiä Vancouverissa; 'Torontossa ja muLssa eteläontarion, kaupungeissa sekä eri maakunnissa. Yllämainituh vierailun tarkoitus ei ole yksin näytökset, vaan yritys" hosfattaa Canadan voimistelun tasoa jossa tullaan ky.symään kurssimuotoista kes kustelua Canadan voimisteli jäin kesken. Tämä vierailu on rajoitettu 2ii paikkakunnille ^ a * - ^ i l ^ i onkin ymmärrys, että e r i ' klubit^ seurat ja yksilötkin lähettäisivät seuraajia näitä tunnustettuja' ja'••maailman parhaita voimistelijoita näkemään. — P.V. • . — Öleh havainnut elämäni aikana,, ettei mikään paljasta ihmisen luonnetta niin varmasti kuin ,hän^ loukkaava pilanteko, ; V - C. C. Litchtenberg." —r Kerta viisaskin petetään. Siiomalainen sjinanlaski!; PÄIVÄN PAKINA ii i i Noin viikon kuluttua siitä kun nämä rivit näkevät päivänvalon on monen moni mamman poika j a likka matkalla Järvienpään kak-söiskaupunkeja, Fort Wlliiamia ja Port Arthuria kohti. Siellä tapaamme pitkästä aikaa ystäviämme-rja tuttaviamme, joita maamme; pitkien matkojen ja kansalaistemme haja-asutuksen vaoksi ei ole tilaisuus tavata suiirem-niassa määrässä kuin tällaisissa kansallisissa juhlissa. Tämä sellai-: senaan antaa lisäarvoa niuiiterikjn ohjelmistonsa ja järjestelynsä puolesta hyvässä maineessa oleyalte S C A U L : n ja CSJ:n yhteiselle viip-tuisells suurjuhlalle. Meille Idästäpäin autoilla ja linja-autoilla tuleville antaa Port Arthurin matka ihiania nähtävyyksiä varsinkin Superlor jäiven rantaosuudella. Toivottavasti matkoja on suunniteltu ja voitu suunrii-tella niin, että ollaan päiväsaikana Sault Ste. Marien "paremmalla puolen täältä idästäpäin katsottuna- • • Jokatapauksessa on varmaa, että kun paljon on juhlavieraita liikkeellä niin jo lallä matkalla tavataan "vieraspaikkakuntalaisia" joko jossakin ravintolassa tai tiepuolen piknikkipöydässä. Nänvi SCAUL:n ja CSJ:n yhteiset urheilu, ja musiikkijuhlat tarjoavatkin mejUe paljon ja hyvää. Erikoisesti ilahduttavana puolena jan tässä yhteydessä se, että nämä juhlat edistyvät vupsi vuodelta. Siksi voidaan odottaa — jos sääsuhteet sen periksi aptavat, ja paikalliset juhlan järjestäjät vakuuttavat huolebtineensa myös sijtä, että saamme kauniin juhla-sään — että SCAUL:n ja CSJ.n kymmenes yhteinen urheilu- ja musiikklJMhla saa ennätysmääräi-sen yileisökannatuksei^^ ja että juhlayleisöllä on siellä todella sitä "jotakin" sellaista m>tä ei sa^da mistään muualta. Tarnä "jotakin" sisältää ensinnä, kin vuosia ja vuosia harjoitelleiden kuorpjen yksityis- ja yhteisesitykset sekä orkesteriesitykset yksin ja yhteisesti yhdistettyjen kuorojen kanssa ja lukuisia muita yksityisten ja ryhmien erikoisnumerolta. • Kun suhteellisen pienen kansal-lisryhriiän toimesta voidaan järjestää musikaalinen tilaisuus, missä pn esim., kuorojen ja orkesterien yhteisesitystilaisuuksissa satakunta osanottajaa ja he esittävät useita erikseen harjoileltiija, yh-vteisiä numeroita, niin se kui v a a yhtäältä musikaalisen harräs-tuksen elinvoimaisuutta ja toisaal- -"ta siihen osallistuvien kansaliaisr temme suurta asianharrastusta, ettemme puhuisi uhraavasta työskentelystä näiden suurjuhlien hy- .Vväksi;,' • Kun eri paikkakuntien voimis telijat valmistelevat omien nume-roittensa lisäksi pienemn[iänkin yh-tejsvoimisteluesityksen; kuh juhlaan tulee rata; je kenttäurheilu-kilpailUjen osanottajia salojen mailien päästä, niin tämä kaikki on osa siitä "jostakin". Mutta aliarvioimatta lainkaan juhlassa esitettävää ohjelmistoa ja siellä suoritettavia urheilukilpailuja meistä henkilö)cohtaisesti tuntuu, kuitenkin, että tärkeintä siinä jiihlassa On sittenkin yhtenäisyys-ja yhteisymmärryksen henki . halu torailun asemesta edistää yhteisymmärrystä ja yhteistoimintaa kaikkien kansalaistemme - keskuudessa, pitäen korkeimpana tavoitteena yhteisiä etuja. Tähiä yhtenäisyyshenki ja pyrkimys yhtcistoimintaaR esim. kuör lemattomien kulttuuriperinteidem me vaalimiseksi, haiJ yhteistoi- ,minnan puitteissa antaa 'parhaan mahdollisen panoksemme Canadan kansalliselle kuiilufurielämäi-- le yleensä jä erikoisesti ^nsi vuoh-^ na vietettäville Canadan gatavuOT tisjuRIille, tulee Port; Arthurin juhlassa olemaan —rrjiiri uskoni-, me ja toivomme — leimaia-antava-na piirteenä — ja se oh '^jotakiI^" ' . se!.;/,, Port Arthtir tunnetaan sivumen-' nen sanoen kauniina:jajirtiiellyttä-vänä kaupunkina. Sfe muistuttaa lukemattomine pihlajapiineen hyvin paljon Suomen, ölbsuhteita- Toisaalta pOrtarthurilaisten vieraanvaraisuus ja. ystävällisyys on tullut aikaisempien juhlien yhteydessä tunnetuksi kauttjjlaajap maamme. V T Mikä onkaan siis sen mukavampaa kiiin istua Poi-tfvVjrthuriih lähtevään ajokkiin — olkoon se junavaunu, bussi, lentokone. tai henkilöauto — ja ajaa;|'l||urauttaä hyvään juhlaan, hyviqp•njjapurien ja hyvien ystävien panin! .hihlahumussa. siis itavatnan v i i . kon k u l u t t u a .— Känsäkoura. •— •-\ •• 1 <. ^ 1 1 ui is •I •S 11 ••! r l
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 21, 1966 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1966-07-21 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus660721 |
Description
Title | 1966-07-21-02 |
OCR text | Siyu2 Torstaina, heinäk. 21 p. — Thursday, July 21,1966 VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN OF FINNISH CANADIANS ( L IBERTY) EstabUshed NOT. 8. 1917 I^DiTonVV- EKLUND ^ MANAQRR: E. SUKSI TBbEPHOr4|: OFVlCp AND EDITCfRIfL «7^^4904 Fiibltthed tbyloe Tu^ftys, Thnndt^FB «nd S a t u r d ^ by Vapaus PuUishing Ck>. Limited, 100-102 E lm St. West. Sudbury, Ontario, Canada. MaUiog.A&drm; Bm 69. < ^TfT^äS^t T f t ^ ^ P ° " agplicatlon, translatlon free of charge CANADIAN LANllUAOl - PRESS yjmy^ $ kk. ».4$ au(««ew: » vk to.50. o kk B.7» .qsR l\eipär€^QkHvin vaihteessa on Järvien- Ajp^ur?^ ^AUL?» J9 CaJ:ri kynunenes yhtei- ?n\isiWMj«Wf>f ipifl^fl» kmmi^i lehtemme ^^lj|(^p|||v§iii€^ ntMnero 9^ ^aikess^ vafit^ttomuudessaan f^l^tVu, Töiyptta^anvne ^yv^§ <»nnea ja menestystä Port ' ^ w W r W pidettäville arvpjyhliU? ja Jausuessamme näin f Ä e s^puvat juliiavxer^t, §oittajat, laulajat, voi-l? fi»^>^ niit§ jptl^a oy^t työllään, toiminnallaan ja |§|^^«^|§^/^i|ttÄneet täm^i jirtilwiWme?on valniistamista. ] ^ |iU9^1W maata s^punefet ennakkotiedot viittaavat tästä f9X\ ArtliWtn 3uWa§ta voi m^odo5t^a sekä et$§ yj^|s(?^sm^&ti4??en PHPlesta kaikkien ^iko-igfl Hö?«ftlaiff|emm» Icylttuurih^rastMsten historias- ||.^ifli^f iy^Hisia k?»wap toimineita kuproja,JQtUa ovat toMi I?§rj9it?||ppi ?el?i yli^iiytW9ti että yhteisvoimin esi- li^tlvl Niiden ?5iti^ten taiteellinen taso vastaa SSWll9i?RmtWtt^PH^t^ Jcäy^täei* fltiitä IforkeimPi? vaati-j p y j ^ tulee setliq§enaw ^tama^n tyydytyksen tunteen . ^^e^t^fit 9V^\ Ityvin tykättyjä täkäläisten kansalais- I^YPfi^ i^^l^ivi^^^ ja ne tulevat puolestaan antamaan pal- JftH ]U«äv|iriä muutenkin monipuoliseen musikaaliseen ohjel-nfUstoon, Kuorojen ja orkesterien yhteisesitykset, sisältyen »ihen yhteisvoimin esitettävä kantaatti, ovat kokonaan omaa luokkaansa kaikkien täkäläisten kansalaistemme kulttuuritoiminnan kannalta katsoen. Kuten toisessa paikkaa lehteämme julkaistavista tiedoista näkyy, SGAULn"urheilutaso on viimeaikoina osoittanut jatkuvaa nousua, mikä ilmenee mm. "Liiton ennätysten" rikkomisista. Tämän perusteella voidaan Port Arthurin mestaruuskilpailuista odottaa sekä hyviä tuloksia että jännittäviä kilpailujii- Jfyt kohdatuista vaikeuksista huolimatta nähdään juhlassa myös voimisteli jäin kauniit rivit, vaikka ei ehkä niin suurena voimgna kuin edellisen vuoden suurjuhlassa. Sanalla sanoen, Port Arthurin suurjuhla tarjoaa meille kaikille todella mielenkiintoista ja piristävää kuultavaa ja nähtävää. Varmaa myös on, että jos sääsuhteet ovat suotuisat l^ftrt Arthurin juhlaan voidaan odottaa juhlavieraita ennätys- ^ääräjsesti. . : . Pantakoon tässä yhteydessä merkille myös se, että juh|a-ylei^ llakiii on oma rakentava roolinsa näissä juhlissa. Antaessaan henkilökohtaisen kannatuksensa kansalaistemme yhteisymmärryksen ja yhteistoiminnan edistämisen hyväksi toimivien järjestöjen ja voimien yhteiselle juhlalle, juhla- "^^äat voivat osaltaan myötävaikuttaa siihen, että saadaan ^ilttaimaisesta ryhmäkiihkoilusta johtuvia raja-aitoja madalletuksi ja yhteistoimintaa kehitetyksi kaikkien täkäläisten ^tahsaljpistemme-yhteiseksi hyväksi. •7 Kaikki täkäläiset kansalaiset toivovat, että me Canadan Äiomalaiset voisimme antaa mahdollisimman hyvän panoksen esimerkiksi ensi vuonna vietettävien Canadan satavuotisjuhlien hyväkai. Kaikki täkäläiset kansalaisemme käsittä- ;yät myös sen, että yhteisvoimin ja yhteistuumin esiintyen, flo^ yi^immf antaa satavuotisjuhlille jotakin sellaista, mistä ine^ kailq^^^ kaikki muutkin cfljMbd^daiset antaisivat täyden tunnustuksen, Port Arthurin suurjuhlan järjestäjät tavoittelevat täl- Jälst^;"yhte1symmärrystä ja yhteistoimintaa meidän kaikkien yhteifi^ek^i hyväksi ja iloksi. Ne tuhannet kansalaisemme jotka .osallistuvat tässä hengessä vietettävään SCAULn ja GSJn iymmenenteen yhteiseen urheilu- ja musiikkijuhlaan, antavat oman henkilökohtaisen panoksensa kansalaistemme yhte*- näisyyden hyväksi samalla kun he saavat nauttia todella nOionipuolisesta ja arvokkaasta ohjelmistosta. Me uskomme, että Port Arthurin juhlalla on kaikki onnistumisen mahdoUisuudet. Jos sää on suotuisa — ja sitä fl» kaikin toivomme--Port Arthurin juhlasta tulee jäämään kansalaisillemme yleensä miellyttävät muistot. Tässä mielessä toiyotanime Port Arthurin suurjuhlalle hyvää onnea jä menestystä. Heräämistä sielläkih .Kirjoittaessaan USAn presidentti Lyndon Johnsonin nykyisistä vaikeuksista, tunnettu yhdysvaltalainen sanomaleh- Mmies Walter L4ppman kiinnitti alkuviikolla huomiota siihen 1 toisasiaan, että Yhdysvaltain kaksi vaikuttavinta ja uskoUi- • sinta puolestapuhujaa, Britannian pääministeri Harold Wilsoh _ ja Länsi-Saksan kansleri Ludwig Brhard ovat myös joutuneet poliittisiin vaikeuksiin. "Alkaa näyttää siltä, että mitä oikeu- • aenmukaisempina. me (USA) esiinnynune, sitä yksinäisem- • miks^' me joudumme", toteaa mr. Lippman kirjoituksensa loppuyhteenvedossa. ^^ • P Wilsonin vaikeudet ovat lukijoillemme hy- • vin tunnettuja. Mr. Lippmann sanoo hiiden johtuvan siitä, kun pääministeri Wilson yrittää vastoin oman puolueensa jäsenistön toivomuksia ostaa Vietnamin sodan tukemislu- RjMiteulM. W ^ yhä heikommille oksille joutuneella Britannian punnalle. EHkoisen mielenkiintoisena voidaan pitää mr, Lippman- JUn ar.vioa;NordheinrWestfalenin osavaltiossa Länsi-Saksassa fesjcettäin- pidetyistä vaaleista, missä tri Erhardin johtama faffjstillisdemokraattinen puolue sai vakavan varoituksen jW?vis|suudesta. ' \' fcinitun osavaltion vaalit osoi Erhardin iadeasa^on todella vaikeita poliittisia pulmia. Valitsijain antama tuomio kohdistui asiantuntijain selostusten mukaan ko- IcrlötilliBdemokraattiseen puolueeseen ja itse kansleri Er- )iarjclHn. Toisaalta voitiin tämän vaalikampanjan aikana todeta, MAAILMAN S^ELMÄ Neljäntoista tahdin mittainen'sävelmä, joka on kirjoitettu 16. vuo-sisaflan tanssin tapaan ja jossa on selvästi erottuva Galliard-niminen rytipi, on muQdostunut maailman läuletuinunaksi sävelmäksi., Melodian pani aluelle englantilainen John Bull. Yleensl» Englannin kansasta käytetään tätä nimitystä, mutta tm kertaa on kysymys vain yhdest^ ainoasta' tämännimisestä henkilöstä-p p l l syntyi Someretshiressa Englannissa noin vuonna 1562, siis sata vuotta ennen Johann Sebastian Bachia. Vain Bullin aikalaisen Giovanni Pierluigi da Palestrinan Roomasta /heijastuva loisto saattoi varjoon tämän lahjakkaan englantilaisen säveltäjän j a urkurin. Buil kuoli Antwerpen'issä v. 1628. Hänen aikanaan eli myös William\ Shakespeare (? 1616). Sitä, niitä Shakespeare oli maansa kirjallisuudelle ja teatterille kuningatar E\i-zaheth I:sen aikana, sitä John BuU oli sen musiikille. Hän aloitti kuo-ropoikana neitsytkuningattaren kappelinsa, ja kehittyi sitten yhdeksi aikakautensa johtavimmaksi urkuriksi ja säveltäjäksi. Ajan ja kohtalon käsissä on John Builin pieni riemullinen tanssisä-vel muuntunut brittiläisten kansallishymniksi ' God Save the Queen'' (Jumala varjele kuningatarta). V i i mein melodia ylitti maan rajat ja tuli monien muidenkin kansojen kansallislauluksi. Sitä on tähän mennessä laulanut ainakin jossakin muodossa miljardi ihmistä. Miljardi? "God Save the Queen" laulun ja sen amerikkilai^^en serkun '• Amerika" vaiheita 15 vuoden aikana tutkinut Percy A. Scholes on todennut, että laulu on ensi kerran esitetty Drury Lane teatterissa Lontoossa syyskuussa 1745^ siis y l i 200 vuotta sitten. Orkesteria johti tässii laulun ensiesityksessä tri. Thomas A. Arne (1710—178), eräs aikansa tuotteliaimpia säveltäjiä. Kuka kirjoitti "God Save the Queen' hymnin sanat? Hakiessaan vastausta tähän kysymykseeji^ t r i Scholes joutui Mie^tm^, et^ tähän säveleeseen y|idistettyj'4 sanoja on ollut melkeinpä loppu^^ttpmun. Melodiaa käyttivät näet aikansj^ edistämiseen milloin mitkäkin eturyhmät. Eräs toinen tutkija on sitä mi«?ltä, että yfrb^i§in versio oli kirjpitettu uusl^tinaksj. Yhdy valloissa säveleen amerikkalainen muoto "My Country, 'tjs of Thee' on lukuisia kprtoja pat^tu tri Arnpn tai englantilaisen säveltäjän Henry Careyn (1675—1743) t i lille. Careyn omistusoikeus näyttää kuitenkin perustuneen hänen poikansa 50 vuotta hänen kuolemansa jälkeen esittämään valheelliseen väitteeseen, jonka perimmäisenä tarkoituksena oli "jonkinlajsfen eläkkeen saaminen". Tri Scholes osoittaa hyvin selvästi, että tämä väite on ollut perusteeton. Sävelmän ja sanojen tekijöiksi on kolmen vuosisadan kuluessa i l maantunut tai esitetty muitakin hen kilöitä. Saksassa Sävel on pantu Händelin tilille ja Ranskassa Lullyn Nämäkin tapaukset tri Scholes on tutkinut ja selvittänyt. Omasta puolestaan hän tulee siihen tulokseen, että "joku vuoden 1689 tienoilla laati "God Save the Queen" runon, johon hän itse tai joku toinen sitten; sovitti säveleen käyttäen Ueten tai tietämättään apunaan melodian pätkiä, joita oli kolmen neljännesvuosisadan aikana ajelehtinut pitkin Englantia tanssien, kansanlaulujen yms. muodossa ja joihin Bullin sävelmä pääasiassa vaikutti. Tri Scholesin tutkimuksen arvokkaampiin lukuihin kuuluu se, jossa hän selvittelee Englajinin kansallishymnin lukuisia toisintoja, korjauksia ja lisäyksiä. Nämä näet antavat perin kiintoisan historiallisen kuvan brittiläisen imperiumin poliittisista, sosialogisista ja psykologisista oloista. Nämä muutokset näet heijastavat englantilaisten mielialoja aina John Bullin ajoista alkaen Sir ^instpn Churchilliin saakka. Niinpk silloin kun kuningatar Victoria meni v. 1840 naimisiin prinssi Albertin kanssa, sävelmään yhdistettiin lämmin terVetuliais-toivotus Albertille. Uusi "värssy" lisättiin prinsessan syntyessä heille v. 1841. K u n (prinsessa v. 1858 sitten solmi avioliiton Preussin ruhtinaan FredericMn kanssa, hovirv-noilija lordi Alfred Tennyson ilahdutti asianomaisia;'ja samalla nufQS koko Britanniaa kirjoittamalla kansallishymniin kaksi säkeistöä lisää- Sävelmään on kolmen yi;osisadan kuluessa y|idistetty parodioita, giljotiipin ylistyksiä, naisasianaisten taitelulaulu (tämä Amerikassa jp V, 1795!) ja herra ties niitä kaikkea. Saksassa melodiasta tehtiin Preussin, Saksin, Hannoverini Braiunschweigin, Wiemarin ym. kansallsilaulu. Tsaarien päivinä se oli myös Venäjän virallisena kansallis/ hymninä. Sävelmä on saanut omat sanansa gaelin, walesin, heprean, kreikan, safiskritin, bengalin, tiibetin, hollannin, tanskan, ruotsin, norjan, suomen jne. kielillä. Johann Sebastian Bachin nuorin poika julkaisi teemasta sarjan muunnelmia Jo v. 1768, ja muista sen jälkeen sävelmää tavalla tai toisella käyttäneistä säveltäjistä on mainittava Dussek (1797), Beethoven (vuosina J804—15), Weber, elementti, Paganini (muunnelmia), Liszt, Czerny (muunnelmia v 1837)- Verdi ja Gounod (häämarssi kuningatar Viktorian 4. pojan häihin). Amerikassa laulu painettiin jo V, 1761, mutta kun maa irtautui Englannista, sanat muuttuivat toisiksi. Yhteen aikaan laulettiin jopa "God Save Great Washington". (Jumala varjelee suurta Washing-tonia). V. 1831 baptistinen teologian opiskelija Samuel Francis Smith kuitenkin kirjoitti sanat "America" lauluun, jolla Atlantin takana on melkein yhtä suuri suosio kuin konsanaan kuningatarhym-nillä Englannissa. Sävel on molemmissa siis ..sama. On todellakin täysin oikeutettua sanoa, että ainakin miljardi ihmistä on tähän mennessä ehtinyt oppia tämäp sävelmän, jolleivät ehkä ien sanoja. Tämä juhlanumeron on monen monituisenhenkilöii yhteistyön ja yhteistoiminnan tulos. A. T. Hill Port Arthurista ja Äimö Mäki»: Sudburysta kunnostautuivat erikoisen hyvin tämän juhlanumeron ilmoitusten hankinnassa. TAITOVOIMISTELUN CANADAN MESTARUUSKILPAILUISTA Vapauden liikkeenhoitaja Edwin Suksi, Sudburysta, esiintyy juhlapuhujana Port Arthurin .suurjuh lassa. DRESDEN - TAITEEN IKAUPUNKI SCAULn monivuotinen sihteeri, Paavo Vaurio, Tor6nt<>?ta. SCAULn puheenjohtaja Ake Hun-nakko, Torontosta. eitä Länsi-Saksan .sosialidemokraattinen puoli'C pn vetänyt, eräitä oikeita johtopäätöksiä aikaisemmista epäonnistumisistaan. Sosialidemp-kraattiscn puolueen aikaisempien vaalitappioiden syyksi on todettu se, että puolueella ei ollut mitään todellista vaihtoehtoa tai-jöttavana kristillisdemokraattiseen ; puoluecr seeh verraten. Nyt sensijaan sbsiali-demokmattinen puolue tarjosi vaihtoehdon enne?ikaikkea Saksan kysymykseen aloittamalla kirjeenvaihdon Saksan domokraattLsen ta- .savallan johtavan puolueen SED:n kanssa, jotavastoin Bonn seuraa edelleen järjetöntä ohjelmaa, jonka mukaan Saksan demokraattista tasavaltaa ei muka ole olemassakaan. Saksan Demokraattisen tasavallan kaakkoisosassa sijaitsevaa kaupunkia Dresdeniä ovat sen ihailijat nimittäneet j o kauan Elbcn Firen-zeksi. Tämä nimi viittaa sekä kaupungin halki virtaavaan Elbeen, että saksalaista barokkityyliä edustaviin lukuisiin arvokkaisiin rakennuksiin, moniin museoihin ja ainutlaatuisiin taideaarteisiin. Dres-den ei ole kuitenkaan vain taiteen kaupunki. Se on myös huomattavassa määrin tieteen ja teollisuuden kaupunki, Dresdenin tunnetuilla taidekokoelmilla on pitlcä historiansa, Nojag-tuen Erzebirgen malmi ja hopeakaivosten tuottamiin tuloihin pyrkivät Saksan kuninkaat ylittämään Saksan ruhtinashovit loistossa. Heidän eri puolilta maailmaa hankkimansa taideaarteet eivät enää nykyisin palvele saksilaisten feodili-ruhtinaiden edu.stus ja yksinpuolisia tarpeita. Ne muodostavat tunnetun Dresdenin taidegallerian perusrungon, gallerian, jossa on vanhojen mestarien teoksia, runsaasti italia-, laisten, flaamilaisten, hollantilaisten, saksalaisten, ranskalaisten ja espanjalaisten taiteilijoiden mesta-ritöitä 15. ja 18, vuosisadalta. Ne muodostavat GrUne Gevvölben pe-rusaarteet, tina- ja posliinikokoel-man sekä kuparipiirrosk.')binetin ja historiallisen museon perustan. Viime vuoden jälkeen on näihin maailmar^kulttuurin aarteisiin lisät; ty vielä uusien mestarieh töitä, 19, ja 20. vuosisadan taiteilijoiden aikaansaannoksia. Tämä Dresdenin taidegallerian toinen osa^ joka sa^ moin sijaitsee Albertinumissa, antaa taidekaupungin tutustua myös uusien mestareiden erityisesti DD-. Rn sosialistisen nykyajan taiteilijoiden töihin, Dresdenin kaupunki koki toisen maailmansodan aikana järkyttävän kohtalon; Yhden ainoan yön aikana, helmikuun 13. ja 14. päivän välisenä yönä 1945, suoiitetun an-glo- amerikkalaisen ilmahyökkäyksen seurauksena lojui raunoina ja tuhkana se, minkä lukemattomat sukupolvet olivat rakentaneet monien Vuosi-satojen aikana. Y l i 35,000 ihmistä j a vertaansa vailla olevia taideaarteita joutui tämän ilmahyökkäyksen uhriksi, johon sotilaallisesti ei ollut aihetta. Dresden oli tämän yön jälkeen raunioaavikko, kuollut kaupunki 80 pros. kaupungista oli raunioina ja tuhkana. Asukkaitten sitkeällä ahkeruudella ja tahdolla rakentaa sekä laajalla valtion tuella — vuosina 1958 —1965 käytettiin Dresdenin jälleenrakentamiseen kolme miljardia markkaa — on Elben kaupunki kohonnut jälleen raunioista. Pian se ansaitsee uudelleen täydellä syyllä nimen Elben Firen?e. Samoin kuin ennen toista maail-mainsotaa saapuu nytkin miljoonia ihmisiä eri ruplilta maailmaa tähän kaupunkiin nauttiakseen sen verrattomasta kauneudesta ja arv3!t-kaista taideaarteista. Port Arthur. — Allekirjoittaneella oli jälleen tilaisuus olla seuraamassa Iskun nuoren voimistelijan; 15-vuotiaan Joan Bennetin kanssa Canadan taito-voimistelun mestaruuskilpailuja jotka pidettiin Win-nipegissa Manitoban yliopistolla heinäkuun 8—9 päivinä. Mainitun yliopiston suurikokoinen mutta jo vanhentunut voimistelu sali kuvaa vuosikymmenistä kasvatustyötä maakunnan 600 eekkerin laajuisella yliopistoalueella. Yliopstoalueella on paljon uusia ajanmukaisia rakennuksia ja rakeur nustyömaat ovat käynnissä ja kaipa voimistelulaitoskin siinä uusitaan ajanmukaiseksi lähitulevaisuudessa. Vaikkakin Canadan taito-voimistelu onkin vielä lapsen kengissä on se kuitenkin nousukaudessa. A l - allekirjoittcneella oli nyt kolmas kerta olla niitä seuraamassa ja joka kerta ne ovat tulleet tasoltaan paremmiksi. Voimistelu on yksi laji urheilusta jota ei voida mittatikulla eikä vaa-alla punnita, vaan tulos nähdään vuosien harjoituksen ja itsekieltäymyksen tuloksena. Yllämainittuihin kilpailuihin otti osaa lähes sata voimistelijaa • jji kilpailut suoritettiin nuorten ja yleisessä sarjassa niin naisten kuin miestenkin kesken. Kilpailuja käytiin kahtena pävänä. Naisten (sa-mon tytöt) neljä pakollista ja neljä vapaavalintaista liikettä, permanto, puomi, nojapuut ja pukkihyppy: .Miehillä (ja pojilla) oli kuusi pakollista Ja kuusi vapaavalintaista siis renkaat, hevonen, nojapuun^ permanto, tanko ja pukkihypyt. Voimistelu oli aina käynnissä neljällä telineellä yhtä aikaa ja vaikka voimistelija suorittaa minuutin j a kahden ajan kutakin teline-liikettä, permanto voimisteluliike- •sarja ei saa mennä yli kolmen mi- .mutin. Se vaalii hyvää kuntoa ja kestävyyttä suorittaa nuo lyhkäiset liikesarjat. Näissä kilpailuissa käytiin kamppailua Canadan mestaruuksista ja .iäistä voimistelijoista valitaan parhaat tuleviin suurkilpailuihin jotka pidetään Torontossa CNE puistossa elokuun 18—19 päivinä, jossa nähdään Yhdysvaltain ja Canadan parhaat voimistelijat 12 voimistelijan joukkueina. Winnipegin voittajista tullaan parhaat lähettämään maailman mestaruuskilpailuihin jotka pidetään Dortmundissa Saksassa erisi syyskuun 20—25 päivinä. lYllämainittujeri kilpäiluiden ikävin puoli oli ^iinä, että viime vuo-' den yleisen sarjan miesten mestari Gilbert LaRose oli loukannut jalkari B G Naisten sai JO viime vuonna Saskatoonilainen . Irene sa jota vielä ontuii-jn <'aäin ollen ei voinut puolustaa mestaruuttaa!n vaan toimi toimitsijana. Simoin viime vuoden naisten monivuotinen mestarivoimistelijatar Gail Daleyli jalka oli kipsisitecssä.ja käytti kainalosauvoja. Hän oli seuraamassa ja luennoimassa, vaan ei liioin voinut puolustaa mestaruuttaan. Lisäksi voimisteluissa yksi Canadan parhaita voimistelijoita Scarboroughsta Susan McDonald, suoritettuaan loistavasti pakollisen nojapuuliikkeen: ja perusasentoon tultaessa paino kaiketi horjahti liiaksi toiselle jalalle ja niinpä kakji^ miestä kaij-toi käsivarsillaan voiiffistelijan pois voimislelupaikalta. Niinpä joutui Susanin jalka kipsikääreeseen. Näissä kilpailuissa tuli miesten mestariksi varmoillal-^aikeilla liikkeillä, veteraanivoimiStelija Willie Weiler DhilliwacJ;, mestaruuden lupaava Haxvorlh. > Näiden kilpäiluiden " edellä oli toimitsijakurssit ja ..voimistelijaiii vuosikokous jossa ^muodostettiiii Canadan voimisteluliitto joka on. 3nllinen mutta yhdistyy AAUihiri; Yllämainitun liiton .pääpaikka o|i Montrealissa. Sen joljto on tehpyt paljon "hyvää työtä",,Canadan voimistelun hyväksi. S8',on kansainvälisellä tasolla ja tuntae säännöt viimeistä pistettä myöten. Useissa C-n maakunnassa on nämä V-komite^t ja samon ei;! maakunnat osallistuivat voimistelukilpailuihin. Myöskin lämän voimisteluliiton kutsusta tulee ensi joulukuussa Neuvostoliiton voimistelujoukkue, •käsittäen ''^ miestä-ja 6 naista, 'antamaan näytöksiä Vancouverissa; 'Torontossa ja muLssa eteläontarion, kaupungeissa sekä eri maakunnissa. Yllämainituh vierailun tarkoitus ei ole yksin näytökset, vaan yritys" hosfattaa Canadan voimistelun tasoa jossa tullaan ky.symään kurssimuotoista kes kustelua Canadan voimisteli jäin kesken. Tämä vierailu on rajoitettu 2ii paikkakunnille ^ a * - ^ i l ^ i onkin ymmärrys, että e r i ' klubit^ seurat ja yksilötkin lähettäisivät seuraajia näitä tunnustettuja' ja'••maailman parhaita voimistelijoita näkemään. — P.V. • . — Öleh havainnut elämäni aikana,, ettei mikään paljasta ihmisen luonnetta niin varmasti kuin ,hän^ loukkaava pilanteko, ; V - C. C. Litchtenberg." —r Kerta viisaskin petetään. Siiomalainen sjinanlaski!; PÄIVÄN PAKINA ii i i Noin viikon kuluttua siitä kun nämä rivit näkevät päivänvalon on monen moni mamman poika j a likka matkalla Järvienpään kak-söiskaupunkeja, Fort Wlliiamia ja Port Arthuria kohti. Siellä tapaamme pitkästä aikaa ystäviämme-rja tuttaviamme, joita maamme; pitkien matkojen ja kansalaistemme haja-asutuksen vaoksi ei ole tilaisuus tavata suiirem-niassa määrässä kuin tällaisissa kansallisissa juhlissa. Tämä sellai-: senaan antaa lisäarvoa niuiiterikjn ohjelmistonsa ja järjestelynsä puolesta hyvässä maineessa oleyalte S C A U L : n ja CSJ:n yhteiselle viip-tuisells suurjuhlalle. Meille Idästäpäin autoilla ja linja-autoilla tuleville antaa Port Arthurin matka ihiania nähtävyyksiä varsinkin Superlor jäiven rantaosuudella. Toivottavasti matkoja on suunniteltu ja voitu suunrii-tella niin, että ollaan päiväsaikana Sault Ste. Marien "paremmalla puolen täältä idästäpäin katsottuna- • • Jokatapauksessa on varmaa, että kun paljon on juhlavieraita liikkeellä niin jo lallä matkalla tavataan "vieraspaikkakuntalaisia" joko jossakin ravintolassa tai tiepuolen piknikkipöydässä. Nänvi SCAUL:n ja CSJ:n yhteiset urheilu, ja musiikkijuhlat tarjoavatkin mejUe paljon ja hyvää. Erikoisesti ilahduttavana puolena jan tässä yhteydessä se, että nämä juhlat edistyvät vupsi vuodelta. Siksi voidaan odottaa — jos sääsuhteet sen periksi aptavat, ja paikalliset juhlan järjestäjät vakuuttavat huolebtineensa myös sijtä, että saamme kauniin juhla-sään — että SCAUL:n ja CSJ.n kymmenes yhteinen urheilu- ja musiikklJMhla saa ennätysmääräi-sen yileisökannatuksei^^ ja että juhlayleisöllä on siellä todella sitä "jotakin" sellaista m>tä ei sa^da mistään muualta. Tarnä "jotakin" sisältää ensinnä, kin vuosia ja vuosia harjoitelleiden kuorpjen yksityis- ja yhteisesitykset sekä orkesteriesitykset yksin ja yhteisesti yhdistettyjen kuorojen kanssa ja lukuisia muita yksityisten ja ryhmien erikoisnumerolta. • Kun suhteellisen pienen kansal-lisryhriiän toimesta voidaan järjestää musikaalinen tilaisuus, missä pn esim., kuorojen ja orkesterien yhteisesitystilaisuuksissa satakunta osanottajaa ja he esittävät useita erikseen harjoileltiija, yh-vteisiä numeroita, niin se kui v a a yhtäältä musikaalisen harräs-tuksen elinvoimaisuutta ja toisaal- -"ta siihen osallistuvien kansaliaisr temme suurta asianharrastusta, ettemme puhuisi uhraavasta työskentelystä näiden suurjuhlien hy- .Vväksi;,' • Kun eri paikkakuntien voimis telijat valmistelevat omien nume-roittensa lisäksi pienemn[iänkin yh-tejsvoimisteluesityksen; kuh juhlaan tulee rata; je kenttäurheilu-kilpailUjen osanottajia salojen mailien päästä, niin tämä kaikki on osa siitä "jostakin". Mutta aliarvioimatta lainkaan juhlassa esitettävää ohjelmistoa ja siellä suoritettavia urheilukilpailuja meistä henkilö)cohtaisesti tuntuu, kuitenkin, että tärkeintä siinä jiihlassa On sittenkin yhtenäisyys-ja yhteisymmärryksen henki . halu torailun asemesta edistää yhteisymmärrystä ja yhteistoimintaa kaikkien kansalaistemme - keskuudessa, pitäen korkeimpana tavoitteena yhteisiä etuja. Tähiä yhtenäisyyshenki ja pyrkimys yhtcistoimintaaR esim. kuör lemattomien kulttuuriperinteidem me vaalimiseksi, haiJ yhteistoi- ,minnan puitteissa antaa 'parhaan mahdollisen panoksemme Canadan kansalliselle kuiilufurielämäi-- le yleensä jä erikoisesti ^nsi vuoh-^ na vietettäville Canadan gatavuOT tisjuRIille, tulee Port; Arthurin juhlassa olemaan —rrjiiri uskoni-, me ja toivomme — leimaia-antava-na piirteenä — ja se oh '^jotakiI^" ' . se!.;/,, Port Arthtir tunnetaan sivumen-' nen sanoen kauniina:jajirtiiellyttä-vänä kaupunkina. Sfe muistuttaa lukemattomine pihlajapiineen hyvin paljon Suomen, ölbsuhteita- Toisaalta pOrtarthurilaisten vieraanvaraisuus ja. ystävällisyys on tullut aikaisempien juhlien yhteydessä tunnetuksi kauttjjlaajap maamme. V T Mikä onkaan siis sen mukavampaa kiiin istua Poi-tfvVjrthuriih lähtevään ajokkiin — olkoon se junavaunu, bussi, lentokone. tai henkilöauto — ja ajaa;|'l||urauttaä hyvään juhlaan, hyviqp•njjapurien ja hyvien ystävien panin! .hihlahumussa. siis itavatnan v i i . kon k u l u t t u a .— Känsäkoura. •— •-\ •• 1 <. ^ 1 1 ui is •I •S 11 ••! r l |
Tags
Comments
Post a Comment for 1966-07-21-02