Vapaus, November 30, 1967

              lUnesityy tiistaina, torstaina Ja lauantaina
Perustettu 1917
Canadan suomalftftBtea Itsenilnen
iyttyäenlehH
No. 138 — Völ. LI vuosikerta Sudbury, Out. Tordtai, marrask. 30 p. — Thursday, Nbv. 30,1967
Pääministeri Daniel John^nin sanotaan luopuneen
vaatimuksesta perustuslain uudelleen Idrjoittanfiiseksi
Toronto. — Jooidutltuaan välifctö-mään
konfi-ontaatioon Ontarion pää­ministeri
John RobartLn j a Albertan
pääministeri E. C. Maraiiflgin kans­sa,
Quebecin pääminasteri Daniel
Johnson luopui "Huomisen liitto-valtio^
konferenssiin" kesMviikkoisesr-sa
istunnossa Canadan perustuslain
uudelleen kii*joit!t»misvaatimuksesta
ja sanoi tyytyvänsä nyt B N A - l a k i in
tehtäviin muutoksiin.
Kääntyen mr Johnsonin puoleen,
pääministeiri Robarts sanoi uskovan^
sa, että Canadan perustuslailliseit on­gelmat
voidaan ratkaista kokonaan
uuitta perustuslakia 'kirjoittamatta.
Mr. Manning sanoi myös vastusta­vansa
perustuslain kokonaan uudel­leen
kii^oi^tamista, mutta perääntyi
hieman aikaisemmasta jyrkästä kan­nastaan
selittämällä, ettei hän pidä
BNA-lain kaakkia muutosehdotuiksia
pyhyyden loukkaamisena: .
Vastauksena näihin esityksiin, pää
ministeri Johnson sanoi jrriittäfvänsä
"säilyttää avioliiton avioerolta".
Pääministeiien puiheenvuoroista
ilmeni yksimielisyyttä erinäisten vai
tuuksien luovuttamis - formulasta.
Liittohalliitus luovuttaa nyt eräitä
Kemltedyllä «n nyt
etumatka LBJ:stä
Washington. — Louis Harrisin
yleisen mielipidetutikimuksen tulos­ten
perusteella senaattori Robert
Kennedyllä on 5—3 etumatka pre­sidentti
Johnsoniin nähden demok-raattrpuolueen
ipresidenttiehdok-kuuteen
nähden.
Marraskuussa suoritettu tutkimus
osoittaa, että mr Kennedyn takana
on 52—32 prosenttia valitsijoista.
Hänen sanotaan saavan suurimman
kannatuksen nuorilta viitsijöiltä.
valtuuksia maakunnille. Onfcailon^
British Columbian j a Nova Scotian
puh«imiiehet sanoivat keskiviikkona
yhtyvänsä päämimsteri Johnsoniin
siinä, että tämä suunta o l i s i käännet­tävä
päinvaisitadseksi niin, että maa^
kunnat luovuttavat vissejä valtuuk­sia
liittovaltiolle.
"Meii*ä ei pelolta eikä hirvitä pe-i-
ustuslaillisiet mutoksett", sanoi pää­ministeri
Robaiits. "Me olemme val­miina
tekemään osamme muutosten
hyväksi jos ne osoitetaan tarpeelli­siksi,
mutta me: emme pyri perustus­lain
kokonaan uudestaan kirjoirtlta-mi?
Eien . . . Ne meistä, jotka olem­me
lukeneet BNA-lain, olemme tie­toisia
siitä, että sen vissit osat ovat
varhentuneet."
"Minun maaikunnassani on joita"
kin, jotka katsovat, että he voivat
tehdä avioeron ja neuvotella sitten
uudesta avioliittosopimuiksesta", sa^
n oi Johnson.
Hän sanoi pitävänsä parempana
neuvotella uudelleen avioliiilitosopi-muksesta
ja välttää siten avioeron
aiheuttamia vaikeuksia.
Tällä perusteella ntir Johnson esit­ti
peräämtymisensä perustuslain uu­delleen
k i r joittamisvaatimuksesta
seuraavasti:
"Saaittaa olla viisasta antaa vis­seille
seikoille hetikohtainien tär­keysasema
ja jättää laajempi kysy­mys
perustuslain kokonaan uudel­leen
kirjoittamisesta myöhempään
aikaan.
"Visseillä seikoilla", hän sanoi tar
ko'ittavansa italouseroavaisuuksien
poistamista eri alueiden väliltä, ja
taetta siitä, etä " k a i k k i canadalajset
voivat tuntea olevansa kotona kaik­kialla
Ganadassa."
Pyrkien ilmeisesti hyvfittäraäänmr
Johnsonia, kieliasiassa aikaisemmin
"kovaa" kielteistä linjaa esittäneet
pääministerit — Albentan päämin^
teri Manning, Sask)aitcfaewa!nin päär
ministeri Thatcher ja Newfoundlain-din
pääministeri SmaUwood sekä B.
C:n pääministerin sijainen paroku-raaititori
Bonner — "myöntyivät"
käeskiviikkona siihen, että heidän
maakunnissaan tulee järjestää myös
ranskankielen opetusta. Mr. Small-wood
selitti kuitenkin, eittä hänen
maalkunnassaan, Lahradorissa ole­vassa
yhdessä koulussa opetetaan jo
ranskankieltä, mutta hän sanoi,
"ranskaa opetetaian kuten latinaa­kin.
Se on yksi ulkomaisista kie­listä."
"Huomisen liittovaltio konferens­si'
päättyy tänään, torstaina.
m-
Jerusalem^-7- Israelin bdliitts
arvosteli t l l s t ^ a Ranskan pre­sidentti
Charles de GauUea "Is­raelin
juntalalsten hävälsystä",
kutai hallituksen Julkaisemassa
lausunnossa sanotaan.
^'IsraeUn hallitus esittää
syvän valittelunsa Ranskan pre­sidentin
lausunnosta, mihin Iiii»
tyy historiallinen .vSäristely ja
Israelin juutalaisten loukkaus,"
sanotaan lausunnossa.
Presidentti de Gaulle sanoi
maanantaina, että Israel aloitti
kesäkuussa lähi-idän sodan, edis­tääkseen
siten perinteelUstä laa-jentumlsohjolmaansa.
Iinan 7is:n l a s e n y y s
tuli taas torjutuksi
Eväyspäätös tehtiin äänin 45---58; 17 maata,
mukaanlukien Canada, pidättyi ääniestylhiseistä
United Nations. — Yhdistyneet
Kansakunnat järjestön Yleisistunto
hylkäsi tiistaina päätösehdotufksen,
jonka mukaan Kiinalle olisi palau­tettu
sen jäsenotkeudet ja Formo-san
"Kiina" olisi erotettu YK:n jä-senyydestä.
Kambodzhan, Albanian ja jcym-menen
muun maan esittämä päätös­lauselmaehdotus
Kiinan jäsenoike-uksien
palauttamiani hyljättiin
äänin 45-H58 17 maan pidät­tyessä
äänestyksestä. Vuosi sitten
tehtiin samanlainen torjuva päätös
äänin 46—57— 17 maan pidättäy­tyessä
äänesty<ksestä ja käiksi vuotta
DE GAULLEN ASENNE SIETÄMÄTÖN
SANOI PÄÄMINISTERI PEARSON
Kehoitti kuitenkin canadalaisia pidättyväisyyteen ja
antoi ymmärtää» ettei diplomaattisuhteita katkaista
Ottawa, — Pääministeri Lesteu- B.
Pearson sanoi keskiviikkona iltapäi­vällä
alahuoneen jstunnossa, että
Ranskan presidentti Charles de
Gaullen viimeisin lausunto Quebe­cin
itsemääräämisoikeudeai puoles­ta
oli "sietämätön" teko.
Samalla vihjailtiin kuitenkin, että
hallitus pysyttelee puolimatkassa
nVlden välissä, jotka haluavat yh­täällä
äänettömyyiLtä ja toisaalla dip
lomaattisia kostotoimenpiteitä Rans­kaa,
vastaan.
Nyt torjuttiin aikaisemmat huhut
että Pariisissa oleva suurlähettiläs
Julss Leger kutsutaan kotiin jät­täen
s'ikäläisen suurlähetystön asi­ain
hoidon alemmille viirkailijoille.
Toisaalta Ottawa tulee kuitenkin
tiedoittamaan Ranskan hallitukselle
tyytymättömyytensä de Gaullen pu­heesta.
Samassa yhteydessä on to-dettu,
ettei liifctohallitus voi katkais­ta
diplomaati-sia suhteitaan Rans­kaan,
sillä sellaisen toimenpiteen
johdosta Quebec jäisi edustajineen
monopoliasemaan Pariisissa.
Pääministeri sanoi myöntävänsä
sen. että Canadan perustuslaki tu­lisi
uusia nykyajan vaatimuksia vas­taavaksi.
Perustuslain muultoksen
yhtenä tavoitteena tulisi olla, että
ranskankielisille canadalaisille, jot­ka
muodostavat toisen kahdesta pe-rusktilttuurisitamme
ja kieliryhmäs­tämme,
e l i yhdyskunna-sta jos niin
halutaan sanoa, taataan oikeutensa
ja niiden kunnioittaminen.:
"Minä uskon myös, että liittohal­lituksen
tulisi rohkaisita ja edistää
erikoisia ja läheisiä kulttuurisuhtei­ta
ranskankieltä puhuvien canada-laisten
sekä Ranskan ja muiden
ranskankieltä puhuvien maiden
kanssa."
Selite.*tyään, että Canada antaa
suuren arvon ystävyydelle Ranskan
kansan kanssa, pääministeri Pear­son
esitti mitä terävimmän arvoste­lunsa
de Gaullen viimeisimmästä
V
VIIME TIEDOT
Toronlo. — Inco on tiedoittanut, ellä perjantaisia lähtien
se nostaa kuparin kotimaista hintaa (Ganadassa) 3% seniiliä
pauna, eli 47^/4 sentistä 51 senttiin pauna. Incon kuparihinnai
ylittävät Lontoon metallimarkkinoilla 65 sentin hinnan pau­nalla
Canadan rahassa laskettuna.
Pariisi.— Täkäläisissä daplomaatiipiireissä katsotaan, ei­tä
pääministeri Pearsonin "sietämättömyys"-lausunto presi­dentti
Charles de Gaullen maanantaisesta televisiohaastatlo-lusla
ei johda diplomaattisuhteiden katkeamiseen Canadan ja
Ranskan välillä. "Canadan ja Ranskan diplomaailisuhteet
ovai nyt kriisitilassa, multa se ei missään tapauksessa Johda
välien katkeamiseen", selilelliin diplomaaildpiireistä.
Ollawa. — Ehdotus avioerolakien muuttamiseksi esile-lään
pikapuoliin alahuoneen käsilelläväksi sanoi oikeusminis­teri
Pierre Elliol Trudeau keskiivikkona. Hän sanoi pitävän­sä
mahdollisena sitä, että tämä lakiehdotus käs&tellään toi­sessa
lukemisessa — milloin se hyväksytään periaatteessa —
ennen Joululomaa. . "
Benares, Intia. — Poliisit ampuivat mellakoinnista syy­tettyjä
oppilasmielenosoillajla keskiviikkona tässä pyhässä
Benaresin kaupungissa. Mielenosoittajat protestoivat keski­viikkona
toisena peräkkäisenä päivänä sen vuoksi kun halli­tus
aikoo pitää englanninkielen Intian virallisena kielenä.
Ainakin yksi opiskelija loukkaantui.
Quebsc-la usu unosta.
Hänen lausuntonsa ei ollut vain
kommentti Canadan sisä- j a ulkopo-liifisista
asioista, sanoi mr Pearson
vaan sekaantuminen näihin kysy­myksiin
ulkomaan päämiehen toi­mesta.
"Sellaisena sitä ei voida hyväksyä.
Tosiasiassa, mr puhemies, tässä .ta­pauksessa
se oli sietämätön toimen­pide
kun ulkomaan päämies suosit­telee
meille poliittista ja perustus­laillista
tietä, mikä tuhoaisi liitto­valtion
ja Canadan valtion yhtenäi­syyden."
Oppositiojohtaja Robert Stanlield
antoi kannatuksensa pääministerin
lausunnolle varoittaen kuitenkin
hänkin, ettei tästä asiasta saisi tulla
kiistakysymystä canadalaisten kes­kuuteen.
NDPn kansallinen johtaja T, C.
Douglas sanoi olevansa vakuuUtunut
siitä, että ranskankieliset canada-laiset
torjuvat ulkomaisen sekaan­tumisen
Canadan sisäisiin asioihin.
Samalla kertaa - hän sanoi olevan
nyt seilvää,. että englantilaiscanada-laisten
täytyy tunnustaa ranskalais-canadalaiset
aiheelliset valitukset ja
varoitti, että jos näin e i menetellä,
silloin jää "suuri mahdollisuus n i i l ­le,
jotka haluava,t kalastella sameas­sa
vedessä".
Toronto. —- Vastauksena
(Jatkuu sivulla 4) . 7
kysy-sitten
äänin 47-r-47v— — 20 maan
pidättyessä äänestylcsestä.
Canada pidättyi äänestyksestä
nyt, kuten viimekin vuonna, j o l l o in
se erosi aikaiseminasta " e i - " ää-nien
annosta.
Tätä ennen Yleiskokous hyväksyi
Ylhdysivaltain "turvatoimenpiteenä
vaatiman ehdotuks^, että Kiinan
jäsenoikeuksien fepalauttamisasia
"on tärkeä kysyihyÄ**. Tämä päätös
tehtiin äänin 69—49——> 4 maan
pidättyessä äänestylcsestä. Käytän­nöllisesti
katsoen tämä tekninen
päätös tai^koitU siä, että Kiinan
jäsenoikeuksien paiauttamispäätös
olisi tullutlaikivonnatseicsi vasta sit­ten,
jos se olisi saanut vähintään
kaksikolmasosaa äänienemmistön.
Italian ehdotus, että Yleikotcous
nimittäisi komitean tutikimaan koko
tätä kysymystä, tuli myös hyljätyk­si
kun Syyria ja Pakistan vaativat,
j a saivat siinä tahtonsa läpi, että
tämäkin kysymys määriteltäisiin
"tärkeäksi asiaksi". Intian ehdotus
hylättiin äänin 32—57 — — 30 maa­ta
pidättyen äänestämästä.'
Länsimaiden diplomaattien arvi­ointien
mukaan Yhdysvallat sai nyt
entistä. heipommin ajetuksi tahton­sa
läpi Kiinassa käynnissä olevan
"'kulttuurivallankumouiksen" joh­dosta,
iminkä vuoksi eräät maat
olivat taipuvaisia pitämään Kii­na
tilannetta entistä epävakaampa-
•na. •••
Ennen äänestystä Britannia ke­hoitti
jäsenmaita erottamaan For-moosan
Kiinan YK:sta j a kannatta­maan
jäsenoikeuksien palauttamis­ta
Kiinalle. Mutta Britannian pää­valtuutettu
antel kuitenkin kanna­tuksensa
ehdotukselle, mikä varmis­ti
sen, ettei Kiinalle voida nykyti­lanteessa
jäsenoikeuiksia palauttaa.
Britannian päävaltuutettu, lordi
Carodon sanoi tätä Kiinan jäsenky-symystä
niin tärkeäksi, ettei sitä
voida ratkaista pelkällä äänienem­mistöllä.
Vain 3 afrifckalaismaata — Bots-wana,
Cameron ja Ghad •— äänesti;
Kiinan jäsenoikeuksien palauttamis­ta
vastaan. Ghana, mikä äänesti vii­me
vuonna hyväksymisen puolesta,
pidättyi nyt äänestyksestä ja Libya,
miikä vastusti Kiinaa 1966, pidättyi
,nyt äänestyksestä.
Kaikki sosialistiset maat äänesti­vät
Kiinan jäsenoikeuksien palaut­tamisen
puolesta.
JUHLAVUODEN KOLME SYMBOOLIA
1917—1967
Itsenäinen
SUOMI
Canadan 1 OO-vuotispäivän, Vapauden kultavuoden ja Suomen itsenäistymisen 50-vuotispäivän kunniaksi
Suftnen litsenäfartymisen 50-
vuöBsmitali, minkä Vapaus sai
tunnustukseksi siltä "arvdc-kaasta
tavasta" millä lehtem­me
on "saattanut julkisuuteen
Suomen itsenäisyyden juhla­vuoden".
Tätä mitalia ei ole
siis myönnetty kenellekään yk­silölle,
vaan nimenoimaan Va-paus-
Iehdelle, eli V^uden
kaikUle "työmuurahaisiUe" lu-kij(
rille ja kannattajille
myös Sinulle, arvoisa hiluja.
Ifaneisen tyytyväisenä juuri
saapunutta mitalia näyttämä»
sä ovat oikealla Vapauden
Uikkeenhoitaja Edwin Suksi ja
toimittaja Wm. Eklund. Mitali
tuodaan yleisön nähtäväksi
Funish haalilla jouhikuun 10
päivänä pidettävään Suomen
itsenäisyysjufalaan.
de Gautle vaatii
kuHakannatle
pataamisfa
Pariisi. >- Tehden kiihkeän hyök­käyksen
Yhdysvaltain dollaria vas­taan,
Ranskan presidentti Charles
de Gaulle suositteli maanantaina
kansainvälisissä kauppa-asioissa
kultakannalle palaamista.
Hän sanoi punnan vaihtoarvon
laskemiseen johtaneiden finanssi-kuohuntojen
vaarantavan pian Y h ­dysvaltain
dollariakin.
Hänen puheensa a i k a n a " kidiosi
kullanosto Pariisissa ennätystasoon
heijastaen se doUarih heikkenemis­tä
kultaan verrattuna. Lonioossa
kultakauppa kuitenkin hidastui. .
de Gaulle sanoi, että Yhdysval­tain
inflatoorisen paineen vienti
merentakaisille markkinoille "pai­naa
yksipuolisuudellaan ja keinote­koisuudellaan
raskaasti meidän pe­rinteitämme"
ja hän vakuutti et­tei
Ra ns/k a ole vastuussa, siitä pai»
nostuksesta mikä on viimeksikulu-neitten
viikkojen arkoina kohdistu­nut
puntaa ja dollaria vastaan.
"Meidän edessämme on se, että
amerikkalaiset ottavat haltuunsa
vissejä teollisuuslaitoksiamme," hän
sanoi. "Mutta me tiedämme, ettei
tämä johdu pääasiassa Yhdysvaltain
paremmuudesta, vaan inflaatiosta
mitä se (USA) kuljettaa vientita-]
varana muihin maiihin kullanvaihto-järjestehnänsä
puitteissa." .
"On kaikkien, myös Yhdysvaltain
etujen mukaista, että tämä menetel­mä
lopetetaan," hän sanoi. "Vapau­tuneet
kuohunnat, mikä alensi pun­nan
vaihtoarvoa, voi vaarantaa dol­larin
ja se saattaa nostaa etuase­maan
kullan, mikä ei ole vaihdet­tavissa."
Orilliassa 16 tuumaa
lunta tii'staina
Orilia. — Autoilijat olivat eri­koisen
varovaisia kun tiistainen
myrsky peitti Orilian kadut 16 tuu­man
vahvuisella lumivaipalla. Maa-scutupostia
ei voitu kuljettaa ja
koululapset lähetettiin myrskyn
vuoksi takaisin kotiin. Noin 30 mai­lin
tuntinopeudella puhaltanut
myrsky aiheutti loisinaan kerras­saan
huonon nkkyväisyystilanteen
Georgian Bayn alueella.
VAPAUDELLE MYÖNNETTY SUOMEN
ITSENÄISTYMISEN 50-VUOTISMITALI
ottavassa oleva Suomen
suurlähettiläs Reino Palas
tiedoitti viikon vaihteessa
saapuneessa kirjeessä, että
Valtioneuvoston asettama
Suomen itsenäisyysjuhla-vuoden
neuvottelukunta on
päättänyt antaa lehdellem­me
Suomen itsenäistymisen
50-vuotismitalin "tunnus­tukseksi
siitä arvokkaasta
tavasta" niillä Vapaus on
"säaftahiit julkisuuteeii SIICK
men itsenäisyyden juhla­vuoden.
Kirje kokonaisuudessaan
on seuraava:
: Vapaus
100-102 Eira SL W.
Sudbury, Ont.
Allekirjoittane e l i a on
kunnia saattaa tietoonne,
että Valtioneuvoston aset­tama
Suomen itsenäisyysjuhlavuoden neuvottelukunta on näh­nyt
hyväksi myöntää Teille Suomen itsenäistymisen 50-vuotis­mitalin
tunnustukseksi, siitä arvokkaasta tavasta,.millä Te Ka­nadassa
olette saattanut julkisuuteen Suomen itsenäisyyden juh­lavuoden.'
V , - V •. .•
Mitali tullaan Teille toimittamaan erityisenä lähetyksenä
lähipäivinä.
Kunnioittavasti
Reino Palas
Suomen suurlähettiläs Kanadassa.
Reino Palas, Suomen Suurlähetti­läs
Canadassa. '
Pohjoismaiden pää- ja
ulkoministerit Suomeen
Mahdollisesti myös NL:n presidentti Podgomy
osallistuu Suomen itsenäisyysjuhlinitaan
Helsinki. (KU) — Maamme
itsenäisyyden 50-vuotisjuhliin tuo­vat
onnittelunsa kaikkien pohjois­maiden
pää- ja ulkoministerit ja
Ruotsin kuninkaan henkilökohtai
sena edustajana saapuu prinssi
. Bertil. Alustavia keskusteluja on
käyty siitä, että Neuvostoliiton de­legaatio
tulee tänne presidentti
Nikolai Podgornyin johdolla esit­tämään
onnittelunsa, kerrottiin
ulkoasiainministeriöstä viikko sit­ten
tiistaina.
QUEBEC I T S E H A m Y Y i m P m m - L E V E S Q UE
Toronto. — Quebec itsenäistyy
viiden vuoden ja ehkä jo kahden
vuoden kuluessa sanoi Quebecin l i ­beraalipuolueen
muodostaman hal­lituksen
entinen huoltoministcri
Rene Levesque viikon vaihteessa
Torontossa,
K0hoittaen muita canadalaisia
valmistumaan siltä varalta, <mr. Le­vesque
sanoi, että Quebec itsenäis­tyy
"paljon pikemmin mitä imonet
ihmiset luulevatkaan",
Ohjelmakysymysten perusteella
ä^ettäin Quebecin liberaailipuolu-eesta
erotettu imr. Levesque, mikä
sai- edustajilta suurta huomiota
"Estates-Genoralin" kokouksessa,
esitti Torontossa englanninkielisille
canadalaisille seuraavanlaisen va-roituikscn:
"Mitä kovcnunin lie sitä
vastustavat, sitä pikemmin Quebec
itsenäistyy".
Mr. Levesque esitti nämä lausun­tonsa
väitellessään liittohallituksen
kaivosministori Jean-Luc Papinin
kanssa York yliopiston Quebecr-ky-symyksestä
järjestämäiisä seminaa­rissa.
Mr. Levesque ja Lapointe vaali­piiriä
alahuoneessa edustava Gilles
Gregoire sanoivat myöhemmin jär­jestetyssä
sanomalehtien haastattC"
lutilaisuudessa, että Quebecin it­senäistymisen
veturina tulee toimi­maan
puolue, mikä voi yhdistää
separatistisen liiiklkeen Quebecissa
ja mr. Levesque sanoi kuluvan vie­lä
ainakin "ikuuikausia ennen kuin
sellaista puoluetta voidaan muodos­taa".
Syytcttyään BC:n pääniinisteri
W..A.C. Benneltiä, Newfoundlandin
pääiministeri Joseph SmaIlwoodia ja
Ontarion pääministeri John Ro-bartsia
Canadan "balkanoimisesta"
(poliittisesta paloittelusta), mr Le­vesque
sanoi, että ne poliitikot,
jotka yrittävät tyydyttää Quebecia
puhumalla ranskalais-canadalaisten
kultluuri-ta«a-ai-vosta muissa maa­kunnissa,
puhuvat asian vierestä,
sillii vain Quebec on se paikka,
missä ranskalals-canadalaiset voivat
tuntea olevansa kotona.
Kääntyen ehdotukseensa siitä,
että itsenäistyneen Quebecin ja
Canadan muun osan välille muodos­tettaisiin
yhteinen markkinasopi­mus,
anr, >Lcvesque\janOi uskovan­sa,
että Quebec tfflp^ toimimaan
yksinäänkin, multämHanadan muu
osa "ei, sillä raskta teollisuus on
niin suuresti nippuvainen Quebecin
markkinoista.
Hän sanoi, että Quebecin "raaka-ainoiden
vienti sekä sen kevyt- j ; '
palveluteollisuus voivat toimia le-hokkaa.
sti itsenäisen Quebecin puit­teissa,
mutta KoHaiset yhtiöt kuin
esim. Ford Motor Co. of Canada,
tulisivat epäonni^stumaan; jos se s u l ­jettaisiin
pois Quebecin mankkinoii-ta.
Yhteismarkkinakysymyksen yh­teydessä
ei ole raukaisevana tekijä­nä
Quebecin, vaan Canadan säily­minen,
hän selitti.
Mr. Pepi;i sanoi, että mr. Lc-vesqucn
yhteismarkkinaehdotus ei
menestyisi, siksi kun hän (Le­vesque)
on suunnitellut sen Euroo­pan
' yhteismarkkinoiden ohjelman
mukaisesti.
Itsenäisyytemme puolivuosisa-taistaipaleen
juhlallisuudet huipen­tuvat
joulukuun alkupäiviin. Maa­herrat
järjestävät 3. joulukuuta vas­taanoton
lääniensä kaikkien kansa­laispiirien
edustajille. Rovaniemel­lä
tämä tilaisuus pidetään kuiten­kin
jo päivää aiemmin. Itsenäisyys-juhlavuoden
valtakunnalliseen pää­juhlaan
Helsingin jäähalliin 5. jou­lukuuta
on kutsuttu lähes 6,000 vie­rasta.
Varsinaisen itsenäisyyspäivän
vietto alkaa Suomalaisuuden Liiton
järjestämällä lipunnostolla Helsin­gin
Tähtilorninmäollä. Puolustus­voimien-
valtakunnallinen paraati p i ­detään
tänä vuonna Oulussa. Yliop-:
pilaat marssivat pääkaupungissa i l ­tapäivällä
soihlulkulkueena kunnian­osoitukselle
Hietaniemen sankari­haudoille.
Juhlavastaanotto presi­dentinlinnassa
alkaa klo 19.30.
ULKOMAISIA VIERAITA
Ruotsin kuninkaan Kustaa XI
Adolfin henkilökohtaisena edustaja­na
ilsenäisyyvsjuhlissamme on prins­si
Bertil. Häntä seuraa kamariherra
Gösta Tegnor. Ruotsin hallitusta
edustavat pääministeri Tage Erlan-der
ja ulkoministeri Torsten Nils­son.
Heidän mukanaan saapuvat
suurlähettiläs Diuk Hichens-Berg-ström,
departmenttisihteeri Leif
Leifland ja kansliasihteeri Jean-
Christope Öberg.
Noi'jasta saaipuivat pääministeri
(Jatkuu sivulla 4)