Vapaus, November 30, 1967

              SUOMI JA tmmmuH VMLANKUMOUS
(Jatkoa sivuka 2)
. taloud^Uiäe^ sattvutt^et' j a ^ i s t y l t -
selliset lainsäädäntötoimenpiteet,
nostattivat liääS" Itapina^ehkeS. t o i .
saalta^ankara-työftömyys ja Sät^tfr-
- tyvä elintarvikepula kiihdyttivät
tyytymSttbmyyttä.
U^SI TiLANNEAItyiO
Porvariston kestouudessa loka-
Sniuii Vallanlhiinious sai ailcaan t i ­lanteen
täydellisen uudelleen ar-
VioiÄhin: , yaUanfcumouks^
Vyi^eeÄ ei tosin uslkottu, vaan o l t i in
varihiofjia, että 'Ikapinoitsijat" kukis­tetaan
pian: Siitä huolimatta koska
Kerenskin hallitusta ei enää ollut,
ryhdyttiin nioiJeisiin toimenpiteisiin
k«pkeunman vallankäytön jäiiiiestä-miseiksi
uudelleen. ;
Eduskunnan pbrvarillisen puihe-miesneuvoston
. nimissä tehtiiir esi-tjls,
jorika imukaan Venäijän keisaii-
Suuriruihtinaalle kuulunutta korkein
ta valtaa ryhtyisi käyttämään kol­mimiehinen
vaitionhoitajafkunta,
s i i s eräänlainen diktatuurihallitus,
koska keisarin valtaan kuului ehdo­ton
veto^jikeus parlamentin päätök­s
i in j a hallitus (senaatti) oli vas-ttiuUirien
väin keisarille. Työväen­liikkeen'
purissä puhuttiin sattuvas­ti
'kolmen kuninkaan pelistä"
Oikeusoppineet, jotka Olivat: sii­hen
asti kilvan todistelleet väliarkai
sen hallituksen perineen tsaarin
valtaoikeudet, selittivät nyt, että
neuvostohallituksella ei ollut min­käänlaisia
oikeuksia vallankäyttöön
Suomessa.
"Mitä täällä nyt tahtovat "po|;va-rit
j a sosialistit?" kysyi O. W. Kuu­sinen
eduskunnassa, kun päätös val-tionhoitajakunnan
asettamisesta 10.
11. 1917 o l i tehty, ja vastasi itse:
"Porvarit tahtovat, että Suomen
koikein valtiovalta tulisi kuulumaan
kolmelle miehelle, sosialistit tahto­vat,
että se tulisi kuulumaan Suo­men
kansan eduskunnalle.". Hän
syytti porvaristoa syyntakeettomasta
politiikasta ija jatkoi:
" J a tämmöisellä hetkellä sitten,
j o l l o in todella, niin kuin alussa sa­noin,
minun nähdäkseni voisi olla
Suomen'itsenäisyys saavutettavissa,
Suomen tzb^dellinen riippumatto­muus.
Ensi kerran on Venäjällä val­lassa
sellainen hallitus, joka todella
on kansan täyden itsemääräämis-1
oikeuden kannalla. Senhän tiedätte.
E i teidän tarvitse tietysti odottaa,
että se ilman' muuta työntää tänne
itsenäisyyden, jollei sillä ole mitään
takeita siitä, ettei itsenäinen Suomi
heti seuraavana päivänä lahjan saa­tuaan
iske puukolla Venäjän vallan­kumouksen
selkään. Siitä sillä täy­tyy
Olla takeet ja täydet takeet. Jos
tulee aselepo, jota Venäjän nykyi.
nen hallitus taQitoo j a j o t a se on
ehdottanut, selventää se asemaa täs­sä
ifcoko joukon . . •.. Minä luulen,
että sosialistien puolelta täytyy teh­dä
täällä jokin vastaehdotus, sellai­nen
väliehdotus, joka saisi aikaan,
että direktoorion (kolmimiehinen
valtioidioitajakunta— ES) vaali pe­ruutettaisiin
j a pantaisiin valtalaki
vihdoinkin voimaan. Mutta jos sem^
moinen ehdotus ei nytkään viime
hetkellä mene läpi, jos täällä e i
löydy eduskunnan enemmistöä, joka
sitä kannattaisi, tai sitä ei päästet­täisi
äänestykseen, niin huutakaa
sitten taivaasta vettä, että pesisitte
kätenne siitä, mitä sitten seuraa."
MARRASKUUN SUURLAKKO
Eduskunnan porvarillinen enem-misö
hylkäsi 13. 11. Me vaadimme-ohjelman.
Samana iltana Työväen
VaHankumouksellinen keskusneu-vosto
j u l i s t i suurlakon, joka tunne­taan
Suomen historiassa marras­kuun
suurlakon , nimisenä. Lakko
levisi nopeasti y l i maan j a o l i luonr
teoltaan vallankumouksellinen. Työ­väki
ei enää tyytynyt Me vaadimme
ohjelman tavoitteisiin j a suojelus­kuntien
aseistariisumisvaatimuk-seen,
vaan myös vallanoton vaati­mus
nousi voimakkaana esiin maan
eri puolilla.
Hallitus, joka lokakuun vallanku­moukseen
asti o l i esiintynyt suora­viivaisesti
välttäen vahvistamasta
työväenliikkeen, nousuvaiheessa saa­vuttamia
uusia lakeja, joutui pe­rääntymään.
Se luopui suunnittele­mastaan
kolmimiehisestä valtion-hoitafjakunnasta
j a suostui työväen
vaatimukseen, että eduskunta käyt­täisi
itse keisarille kuulunutta kor­keinta
valtaa. Se taipui myös vah­vistamaan
8 tunnin työaikalain ja
uudet hunnallislBit. Eduskunnan
päätös, joiira asiallisesti merkitsi
työväenliikkeen esittämän heinä-kutin
valtalain' vaihvistamista, .syn­tyi
äänestyksen jälkeen 15. 11. Sen
puolesta annettiin 127 ääntä. Maa­laisliittolaiset
äänestivät yhdessä
sosialidemokraattien kanssa. Oikeis­tolle
korkeinta valtaa käyttävä par-lamentti
o l i kauhistus, ja se äänesti
viimeiseen asti vastaan;
SAKSALAISMIERlTY^EN
U|IKA
Tapahtumien tässä vaiheessa
maan saksalaismiehitys tuli todella
ajankohtaiseksi. Vallankumoukselli­nen
liikehtiminen Suomen työläis­ten
keskuudessa o l i nousemassa j a
vuosikymmenien vahva selustatuki,
porvarillinen 'Venätjä o l i luhistunut.
Saksalaisten saapuminen oli siirty­nyt
epämääräiseen tulevaisuuteen,
kosika heillä o l i vaikeuksia Baltian-maiden
valloittamisessa. Edvard
Hjelt lähetettiin kiireesti Saksaan
apua pyytämään. "Hanki nyt: vain
saksalaiset tänne, muuten emme tu­le
toimeen", ; evästi Svinhufvud
häntä.
Hjelt neuvotteli Saksan hallituk­sen
edustajien ja korkeimman soti­lasjohdon
kanssa. Hän esitti Luden-dorffille
promemorian, jonka mu­kaan
Suomesta • o l i s i ollut tehtävä
läiheisesti Saksaan liittyvä itsenäi­nen
valtio^ j a se muodostaisi puh-joisimman
renkaan suojamuurina
itää vastaan toimivassa ketjussa.
Saksalaisia joukkoja olisi laskettava
maihin Suomessa j a ensimmäiseksi
olisi miehitettävä Ahvenanmaan
saaristo. Näin selostaa Edvard Hjelt
muistelmissaan käyntiään Saksassa.
E r k k i Räikkönen kertoo miten sak-laisten
tulosta oli puhuttu jo monta
kuukautta: "Mutta k u n heitä e i Kui­tenkaan
kuulunut, katsottiin ajan
tulleen lähteä pyytämään heiltä
apua."
Saksalaismiehityksen tavoitteet
ja vaarat tunnettiin työväenliikkeen
keskuudessa hyvin. Yrjö Sirola sa­noi
puheessaan eduskunnassa mm:
" E n halua olla mukana politiikassa,
joka voisi johtaa siihen, että avat­taisiin
ehkä jonkin imperialistiryh-män
hallituksen sotaväelle tie val­lankumouksen
pääkaupunkiin. Sillä
jos Venäjän vallankumous kaatuu,
s i l l o in ei myöskään ole Suomen it­senäisyydestä
paljon takeita."
Maassa ei ollut- sotalaitosta eikä
minkäänlaista porvarillisten aines­ten
käytössä olevaa vakinaista ar­meijaa.
Suojeluskuntia oli organi­soitu
kovalla kiireellä, malta niitä
ei pidetty riittävän vahvoina; Nii­den
vastapainona toimivat työläis­ten
ja maaseudun työtätekevän
väestön perustamat punakaartit.
Siksi tarvittiin sellaista miehittäjä:
valtaa, jonka avulla nujerrettaisiin
oman maan työväenluokka. Keisa­r
i l l i n en Saksa näytti vielä silloin
ulkonaisesti vahvalta. Lokakuun val­lankumouksen
jälkeen suomalaisen
porvariston esitykset herättivät sen
johdossa vakavaa kiinnostusta. Oli­han
'kysymyksessä ei niinkään ensi­sijaisesti
suomalaisen poi-variston
tukeminen, sen vallan säilyttämi­nen,
vaan maresi Pietariin kukista­maan
Venäjän vallankumousta,
jonka vaikutus oli s i l l o in tuntumas­sa
kaikkialla maapallolla.
JUMALAN JA
HINDENBURGIN AVULLA
Marraskuun lopulla poi-varilliset
poliitikot ryhtyivät valmistelemaan
uuden senaatin muodostamista.
Suunnitelma oli kiinteästi yhtey­dessä
valmisteilla olevaan saksa­laisten
maihinnousuun, korostavat
löSO^luvun ns. itsenäisyysliikkeen
historiankirjoittajat. Kun saksalais-
Joseph P. Thompson
(1957) LTD.
HAUTAUSTOIMISTO
100 Cariton St, Toronto, OnUrlo
(Ainoa osoitteemme)
^ R. DAVISON, Johtaja
Pohelin 924-9361
Stotht
" K u kLk Ia sl o^vIHTe lSm Oa m m e
. erikoisalanim^'
Ihihelln HU^^
Olemme muuttaneet:
1695 Bayview Avenue
(UhelU EgUntonU.)
T O R O N T O , O NT.
Uuno Sirvk
miTMe
Aivan yllättäen saapui tieto, että
urheilu- ia muussakin edistysmieli­sessä
toiminnassa tunnettu Uuno
Sirviö Oli kuollut työmaallaan sy-dänhalvaukseen.
Uunossa menetet­tiin
etenkin urheiluliitossa moni­kymmenvuotisen
ahkeran ja rehdin
aina innostuksella itoimineen henki­lön,
jonka paikan täyttäiminen ei ole
kaan helppoa, sillä toimien.-seuran-sa
Sudburyn~Alertsin parhaimpana
toimihenkilönä^ on hänen työnsä sa­malla
myöskin koko liitollemme ol­lut
hyvin antoisa. Toimien aina kil­pailuissamme
mitä tärkeimmissä
tehtävissä/sai hän rehdillä toimin­nallaan
niin urheilijoiden kuin mui­denkin
hyvän luottamuksen.
Myöskin muuhunkin toimintaan
otti hän osaa, sitä todistaa jo sekin
seikka, että hän kuollessaankin kuu­lui
Vapaus-leihden johtokuntaan, jo-iten
hänen paikkansa sielläkin on nyt
tyhjä. — J o varhaisessa nuoruus­vuosinaan
otti hän osaa muun muas­sa
painijana kilpailuihin, josta siltä
ajalta onkin myöskin muistot jäl­jellä.
— Uuno oli yksinäinen hen­kilö;
mutia häntä jäikin muistele­maan
tässä maassa suuri ystävien
ja toviereiden joukko, joka toimitti-kin
hänelle viimeisen palveluksen
hautajaistilaisuudessa.
Muistosi tulee kauan elämään
meidän kaikkien mielessä.
. Vaasan Jukka.
ten saapumiiiett oli siirtynyt epä­määräiseen
tulevaisuuteen, o l i myös
senaatin uudistaminen viivästynyt;
Sosialidemokraatit esittivät omah
Äallituslistansa. He. esittivät Tokoin
johdolla toinilVaa senaattia, johon
kuuluisivat mm. Mäkelin, Salin, S i ­rola
ja Gyling. Senaatin o l i heidän
odijelmansa mukaan toteutettava
itsenäisyys valtalain xK>hjälla. Kum­mankin
ryihmän hallituslista esitet­tiin
eduskunnalle, jbka äänestyksen
jälkeen (100^-80) hyväksyi porva­rillisen
Svinhufvudin johtaman se­naatin.
Silloin tämä maamme eri'
koihtalonvuosina taantumuksellista
osaa esittänyt valtiornies käytti toi-mintaol^
elmaansa luonnehtiessaan
sanontaa: "Jumalan ja Hindehbur-gin
avulla". Tämä o l i ensimmäinen
ja toistaiseksi ainoa kerta, jolloin
eduskunta nimitti hallituksen.
P U O L U E K O K O U S
Sosialidemokraattisen puolueen
edustajakokous alkoi marraskuun'
25 pnä. S i l l o in keskusteltiin ja väi­tettiin
vallankumouksesta, sen oi­keutuksesta,
- väistämättömyydestä
ja tekemisestä,' Vallanotosta, mitä
sanontaa käytettiin, o l i erilaisia miii-lipiteitä.
Suomen valtiollisesta itse­näisyydestä
kokous oli täysin yksi­mielinen,
mutta ei luottanut vähää­kään
Svinhufvudin senaattiin sen
toteuttajana. Lokakuun vallanku­mous
bolshevikkien valtaannousu,
ei aiheuttanut minkäänlaista suim-nanmuutosta.
Saksalaismiehityksen
ja siihen liittyvän porvariston dik-tatuurihallituksen
vaara tunnettiin.
Vallanottoa j a suojeluskuntien ha­jottamista
käsiteltiin tämän mah­dollisuuden
vastapainona.
Kokouksen päätökset ja henki
edellyttivät kansanvaltaisen valtion
luomista. "Ennenkaikkea on pidet­tävä
kiinni heinäkuun 18 pnä pää­tetystä
kansanvallan perustuslaista,
jonka kumoushankkeet on leimat­tava
porvariston häpeälliseksi kaap­pausyritykseksi
Suomen kansan pe­rusoikeuksia
vastaan", julistettiin
päätöslauselmassa. Neuvostoliiton
bolshevikkien edustajana kokoul;-
sessa esiintynyt Josef Stalin voi nyt
Vallassa olevan suuren ja vaikutus­valtaisen
puolueen edustajana va­kuuttaa
saman asian, minkä bolshe­vikit
olivat aikaisenunin tehneet
toistuvasti maanalaisuuden, kansan
kannatuksesta j a vallasta käydyn
kamppailun vuosina. Hän lausui
mm,-'-
'"Sanon, että me olisimme pettä­neet
sosialismin, ellemme olisi'^ryh-tyneet
kaikkiin keinoihin Suomen
ja Venäjän työläisten välisen : vel­jellisen
luottamuksen palauttami­seksi.
No niin, j a jokainenhan tietää
TY6VÄKI JA SUOMEK ITSENÄISYYS
Toronton kuulumisia
Toronto. — Finlandia-kuoron
konsertti Suomen itsenäisyyspäivän
kunniaksi on Don haalilla sunnun­taina,
jouluk. 3 pnä, alkaen kello
4 ip. Varmasti hyvä ja arvokas
tilaisuus. Tei-vetuloa läheltä ja
kaukaa.
. » o 9
Toimen naisten joulumyyjäiset
ovat sunnuntaina, joulukuun 10 pnä
kello 4 ip. Hyvä ravintolatarjoili;.
Lahjoituksia myyjäisiin ja ravinto­laan
otetaan kiitollisuudella vas­taan.
Uudenvuoden mahtava vastaan-otto-
kabaretti on Don haalilla sun­nuntaina
joulukuun 31 pnä, kello
9—11 illalla. Tilatkaa pöytäpaikat
Matti Mäkelältä, puh. HO 50162.
Täällä kuoli hyvin tunnettu kan­salaisemme
S i i r i Hill pitkäaikaisen
sairauden murtamana. Hän kuoli
marraskuun 21 pnä St. Michaers
sairaalassa. Suremaan jäi lähinnä
siskonsa Aili Tapper, Bagotassii,
New Jerseyssä. S i i r i H i l l haudattiin
Murray E. Newbiggingin hautaus­toimistosta
Mount Pleasant hautaus­maahan—
N. .
HILLPORT TAXI
24 TUNNIN PALVELU
SUOMEA PUHUVAT AJURIT
Puh. DI 5-5461
122 S: Cumberland St.
Pori Arthur Ontario
Rakentajat!
Meiltä saatte kaikenlaisia
rakennustarpeita.
THUNDER BAY
LUMBER CO.
(FORT WILLIAM) LTD,
HENKILÖKUNNAN OMISTAMA
HENKILÖKUNNAN JOHTAMA
"Kuuluisa palvelustaan"
PuheUn 623-7469
516 Simpson St. Fon IViiUam
(Jatkoa sivulta 2)
din olbsuhtdta ja varmaan myös lä­hensi
työväkeä Suomen autonomi-sesui
valtioon. Samanzäkaiisesti kui-teönkin
kunnallisen laxnsäSdännöh
epSdemoicraattisuus ja monien vält-tamS*
tömieh yhteiskunnallisten uu­distusten
pörvarisiton piireissä herät­tämä
vastustus synnytti työväestös­sä
jyrkän arvostelevaa ja vallitse­vaan
vsdtibladitoksean nähden kiel­teistä
mielialaa. Nimenomaan torp-parivapautuksen
viipyminen j a omis
tavien luokkien siihen nähden otta­ma
kielteinen kanta oli omiaan sy­ventämään
juopaa yhteij^umnassa.
Toisaalta on kuitenkin todettava,
«tttä Venäjän toinen sortokausi ja
sen synnyttämä vastarintaliike puo­lestaan
lähensivät työväkeä niihin
piireihin, jotka kävivät _ taisttelua
Suomen oikeuksien puolesta. Työ­väenliikkeessä
tosin arvosteltiin an­karasti
perustuslaillisten yhteiskun­nallisiin
uudistuksiin nähden otta­maa
passiivista kantaa,, mutta kui­tenkin
voidaan sanoa, että työväen­liike
o l i silti mukana taistelussa Suo
men oikeuksien puolesta.
P U N A I N E N JULISTUS
Itsenäisyysliikkeen .c historiassa
muodostaa. . suurlakoni yhteydessä
Tampereella 1905 hyväksytty " P u ­nainen
julistus" erittäin mielenkiin­toisen
vaiheen. Myös työväen silloi­sesta
suhtautumisesta itsenäisyys-ajatukseen
se antaa:varsin hyvän
kuvan, vaikka julistuksessa ilmaisee-kin
ensisijaisesti tulisielu! nen Yrjö
Mäkelin sydämensä sisimpiä toivei­ta.
. Tampereen manifesti eli "Punai­nen
julistus" marraskuulta 1905 si­sälsi
suurlakon yhteydessä syntyneet
radikaalisimmat suunnitelmat kan-sailvaltaisen
järjestelmän toteuttai-misesta.
Taustalla näyttää kuitenkin
eräänlaisena peikkona häämöittä-neen
Venäjän tsaristinen virkaval­ta,
jonka pelättiin tekevän tyhjäk-
.si kauniit suunnitelmat. Tämän joh­dosta,
julistukseen, on. sisällytetty
seuraava kappale:
"Me kunnioitamme j a rakastamme
Venäjän jaloa kansaa^ vaikka sydä­memme
pohjasta vihaammekin sitä
saastaista virkavaltalsuutta, joka vii­me
vuosina on tässä maassa venäläi­syyttä
edustanut. Meillä ei o le mi­tään
erityistä halua irtaantua suu­resta
Venäjästä, jos vain saamme
takeet siitä, että Venäjän kansan
parhaimmat ainekset ottavat Venä­jän
valtakunnan hallituksen käsiin­sä,
ja jos e i tapausten kulku tee
tuollaista irtaantumista välttämättö­mäksi.
Mutta kaikessa tapauksessa
me vaadimme, että Suomi, vaikka
se pysyykin Venäjän irroittamatto-mana
osana, tunnustetaan erityisek-että
sellai.ie.n luottamuksen paiaut'
taminen ei o l e ajateltavissa, ellei
päättävästi tunnusteta Suomen kan­s
a l l a olevan oikeutta vapaaseen its-j-määräämiseen.
J a tässä ei o l e tär­keää
vain suullinen, v a i k k a k i n v i ­r
a l l i n e n tämän oikeuden tunnusta­minen.
Tärkeää täs.sä o n se, että
kansankomissaarien neuvosto tulee
käytännö.s.sä vahvistamaan tämän
s u u l l i s e n tunnustuksen, että se t u l ­laan
epäröimättä toteuttamaan. S i l ­iä
sanojen aika on o h i . Sillä c:i
koittanut aika, j o l l o i n vanha tuniuis-lause
' K a i k k i e n maiden proletaarit
yhtykää!' on toteutettava käytän­nössä.
Täydellinen vapaus elämäiK>;i
järjestämiseen on S u o m e n k a n s a l l a ,
n i i n kuin k a i k i l l a Venäjän kan­s
o i l l a ! "
V. J. Lehtinen
kuoli per jantaina
Timmins, Ont. — Täällä kan-sa-laistemme
ja kaupunkimme väestön
keskuudessa hyvin .tunnettu mr. V .
J : Lehtinen kuoli kotonaan, 144 Gar-lin
Ave., perjantaina marraskuun 24
pnä. Hän oli pitkäaikainen Smith&
Elslon yhtiön kirjanpitäjä.
Suremaan jäi hänen vaimonsa
Edith, yksi tytär ja yksi poika sekä
iäkäs äiti ja sisko täällä ja yksi veli
Torontossa.
Vainaja haudattiin luterilaisesta
kirkosta maanantaina tk. 27 pnä.
kuulumisia
Port Arthur. — Hyvin onnistunei­den
Hai-vestBazaar iltojen päättyes­sä
Finnish haalilla viime lauaritaina
jaetMin lahjavoittoja seuraavasti:
ensimmäinen meni Port Arthuriin
numerolla 1303; toinen Kakabeka
Falls-Mokomon alueelle numerolla
1034; kolmas Nipigoniin numerolla
1060 ja viides Fort Williamiin nu­merolle
2007.
Ensimmäisen ja neljännen palkin­non
saaneet olivat paikalla, kolmas
vietiin Yrjö Niemelle Nipigoniin
heti ja toinen odottaa June Ojalaa
tulevan hakemaan sen. — A T H .
Milloin tahansa tarvitsette ruokatavaraa, lihaa tai
miesten vaatetusta, ostakaa ne osuuskaupastanne
Inter^^ Go^Op Stores Ltd,
17&S. Algoma Street Port Artllur. Ontario
si valtioksi tä^d^llTsellä itsehallinto­ja
lainsäädantöoikeudella,"
Näiden sanojen kirjoittaminen
voi Venäjän tahblla' tulkita sUoras-taäii
ftiaanpetökseksr, koska ' niissä
pidettiin mahdolli^6n«li irmifctäutu-mista
Venäjäfiitä jä kuulumiselle Ve­näjään
asetettiin ehitoja. Venäjään
kuulumisen edellyityl^ektsi asetet­tiin
se; että niaanpailiaat ainekset
saavat siellä vallan käsiinsä, mikä
merkitsisi tavallaan sikäläisen ku-mottsliikkeen'
itufcemista. Tämän l i ­säksi
tuli tärkein: tapahtumien ku
lun ajateltiin voivan joh,taa Suo­men
jri-oittamiseen keisarikunnasta.
Itsenäisyysajätuksen, ainekset oli­vat
siis selvästi j o olemassa työ-väenJiiikkeessä
suurlaikön aikoihin,
vaikka vielä toistaiseksi kaaoksena
ja arkoina hoveina. Tarvittiin kui­tenkin
vielä monta vaikeata vaihet­ta;
ennen kuin selkiytyminen ta­pahtui.
KANSALAISSODAN SYYT
J A SEURAUKSET
Näistä asioista puhuttaessa unoh­detaan
usein, että keväällä 1917 juu­ri
työväenliikkeen piirissä esiintyi
voimakkain pyrkimys maan itse­näistymiseen.
'Eduskunnassa synty­nyt
valtalaki, joka tarkoitti Suomen
korkeimman vallan siirtämiiitä Ve­näjän
vt. ihallitukselta Suo­men
eduskunnalle oli ensisijaisesti
sosialidemokraattien työtä. Sen voir
maantulo olisi merkinnyt maan it­senäistymistä,
tosin ilman omaa u l ­kopolitiikkaa
ja puolustuslaitosta.
Historiallisen totuuden n/imessä
on mainittava, että tässä vaiheessa
Suomen porvai-j 1 liset.puolueot eivät
olleet täysin varauksettomasti itse­näisyyspyrkimyksiä
tukemassa, vaan
ilmeisesti laskelmoivat voivansa Ve­näjän
väliaikaisen hallituksen avul­la
päästä eduskunnassa enemmis­töksi,
kuten sitten lokakuussa toi-mitetuisa
vaaleissa kävikin. Juuri
tämä si-säinen ristirjita poliittisten
ryhmien välillä oli syynä siihen et-,
tei valtalain avulla saatu itsenäisyy­den
toteuttamista alulle. Porvaril­listen
piirien la.skelmointi oli tie­tenkin
omiaan är.sj'ttämään ja kat­keroittamaan
mielialoja työväen pii­rissä,
missä voimistui käsitys, että
näille puolueille oli tärkeämpää
oman vaikutusvallan säilyttäminen
kurn maan itsenäistyminen.
Tätä taustaa vasten on ymmär-retitävää
myös loppuvuoden 1917 ta-pah*
umat. Lokakuun vaalit ja Svin­hufvudin
senaatin muodostaminen
tulkittiin työväenliikkeessä ensisi-
Jai-sesti porvari.ston valtapyrkimys-ttn
ilmauksiksi. Näissä, oloi.ssa oli
myös porvarillisella taholla esite-lyiilä
ajatuksilla valtiojärjestelmän
kehittämisestä epäkansanvaltaiseeh
.sun'aan työväen piirejä ärsyttävä ja
samalla pelottava vaikutus.,
Kun Svinhufvudin hallitus esitti
Suomen julistami«ra itsenäiseksi, hy­väksyttiin
i*se julistautuminen täy­sin
yksimielise.sti ja erimielisyys kos­ki
vain sitä tapaa, millä asiaa oli.si
ryhdyttävä toteuttamaan. Tilanne oli
.siis samantapainen kuin kesällä, :'.yt
työväenliike suhtautui myönteisem­min
Venäjän uuteen bol.shevikkihal-litukscen,
multa porvari.?tolla oli k i i ­re
katkaista suhteet siihen mahdol­lisimman
nopca-iti. Ilmeisesti kum­mallakin
taholla oli tiettyjä valta­poliittisia
laskelmia. Ne ovat kautia
aikojen olleet pienten valtakuntien
ulkopolitiikan kirouksena.
Porvarillisella, taholla on hyvin
usein annettu sellainen kuva vuoden
1918 kansalaissoda.sta kuin siinä työ­väenliike
olisi taistellut it?enäisyyttä
vastaan. Tämä on tietenkin täysin
väärä käsit.vs. Työväen puolella oli
keskeinen ky.symys siitä, kuka käyt­tää
poliittista valtaa it.senäisessä
Suomessa. Itse vallankaappaus ja
punaisen .iärjestelmän rakentami­nen
pohjautui työväen tietoisuudes­sa
siihen käsitykseen, että porvaris­ton
tarkoituksena oli ollut muuttaa
valtiollista järjestystä .siten, ettei
työväestöllä olisi ollut sen vallites­sa
mahdollisuuksia vallan saavutta­miseen
laillista tietä. Tämän eslämi-seksi
työväki tarttui a.seisiin ja ha­lusi
luoda järjestelmän, jossa kan­san
valta olisi turvattu . . .
ITSENÄISEN SUOMEN
A L K U V A I H E E T
Kansalaissodan verinen loppusel­vitys
pani varsin monen työläisen
aluksi asennoitumaan täysin kiel­teisesti
uuteen itsenäiseen Suomen
valtakunitaan. Suhtauduttiin viha­mielisesti
vallanpitäjiin ja samais­tettiin
itse. valtakunta heidän kans­saan.
Suomen lippu oli voittaneen
valkoisen armeijan symboli, minkä
vuoksi siinä nähtiin ensisijassa voit­tajan
ylpeä tunnus. .
Oikeiston kireä politiikka työväen­liikkeeseen
nähden oli myös omiaan
ylläpitämään epäluuloja j a vihamie­lisyyttä.
Kansalaissodan haavojen vähitel­len
arpeutue.ssa ja työväen järjes­tötoiminnan
viritessä alkoi kuiten­kin
syntyä uusia ajatuksia. Vanhat
suomalaiskansalliset ja iitjsenäiisyy-teen
tähdänneet mielipiteet tulivat
vähitellen esille kalikoriuiden kuo­ren
alta, 1920-luvun kcskusitapöli-tji
kalla oli tässä täikeä merkiitys.
Sen tuloksena Suomen hallitusmuo­dosta
tuli tasavaltajnen, leduskunta
säilyi yksikamarisena, yleinen ja yh-täiläinen
äänioikeus pysyivät enti­sellään,
säädettiin parlamentTulsli-nen
järjestelmä ja kansalaisten'val­tiollinen
toiminitaoikeuskinfäil^^
sin suurena: karkki tämfi' o l i ( n n i a^
työväen piirissä .haihduttamaan"ep&-
luuloja j a herättämään' paremmat
tulevaisuuden toiveita;
Kun tämän lisäksi vallassa oleVa'
porvaristo oli valmis sosiaalisia risi
tiriitoja tasoittaakseen varsin tehbjc-kaaseen
sosiaaliseen j a muulrun
lainsäädännön uudistukseen 1920-
luvulla, elpyi työväessä usko, että
uusi Itsenäinen valtakijiVa oU' sit­tenkin
sellainen, jonika piirissä voi­daan
toimia ja jonika asioiden hoi­dossa
työväestöllä saatitaa olla saiian-sija^.
Erittäin j u u r i merkitys mielLpi-teiden
fce'hityksessä oli kunnallisla­kien
uudistamisella. Siinä työväes­tölle
avautui kokonaan uusi sosiaal -
nen työkentitä, jolla oli tödiella run­saasti
itehtävää ja jolla voitiin saada
myös tuloksia; työväen kyettyä mo­nissa
kaupungeissa, kauppaloissa,
iopa . maalaiskunnissakin saamaan
käsiinsä kunnallisen vallan ja siten
mahdollisuuden omaan aktiiviseen
kunnallispolitiikkaan.
ITSENÄISYYS J A
KANSAINVÄLISYYS
Vasta itsenäisyys suo kansakun­nalle
sijan kansojen yhteisön tasa­veroisena
jäsenenä, vain itsenäinen
valtio p.v&tyy ilmaisemaan kansan-
.sa mielipiteen kansainvälisillä ar&r
noilla.
Näin on ollut Suomen kohdalla:
vasta itsenäistyttyään se on pysty­nyt
osallistumaan täydellä teholla
kansainväliseen yhtei-toimintaan
sekä antavana että saavana osapuo­lena.
Torstai, -marrask. 30 p. • Sivti 3
Näin 6n myös äskettäin itsenäis-tyiieiiten
malcleri suhteen: vasta ihin
ne ovat voineet puhua omissa nimjs-sään
kansakuntien neuvonpidoissa, .
on melile^ s^lviiiri^yi; niiden aineelli-rieh
häitä ja kiihkeä pyrkimys^ pa-j-
empään; teknillisen tietämyksen
piiute ja peiinteellisiten kulttuurien
rikkaus, sisäiset ristiriidat ja pyrki-niys
räiihaän.
ttfeertäfeyys on siten tämän päi­vän
maailmassa sekä kansakunnan
flsetuhnön synnyn e'itä omaehtoisen
edistyspyrkimyksen perusehto. Ny­kyisten
järjestelmien vallitessa, saat­taa
järjestetty kansojen välinen yh-\
teistyökin tapahtua vain itsenäisten
valtakuntien kesiken.
Joskus nähdään itsenäisyys ja kan
.sainväliS3rys toistensa vastakohtina.
Tämä vastakohta-asetelma on kui-iemkin
keinotekoinen. Suuremmilla
kansakunnilla ei ole nykymaailmas­sa
varaa sulkeutua rajojensa sisäpuio-l
e l le ja kieltäytyä kansainvälisestä
vuorovaikutuksesta, joka on n i in ai­neellisen
kuin henkisen kehityksen
ollesllinen tekijä. Myöskään 'aseiden
tuhovoiman valtavuutta ajatellen ei
kansalliskiihkoon enää ole varaa:
nykypäivän itsenäisyys avautuu ulos­päin,
rakentaa kansainvälisen yh­teistyön
varaan ja pyrkii jatkuva<i'.i
parantamaan kans-ojen rauhanomai­sen
vuorovaikutuksen väyliä.:
Jokainen valtio saa tästä yhteis­työstä
etua onr.en sdellyty&tensä
mukaisen kehityksen eteenpäin vie­miseksi.
Kukin kansakunta, jokai­nen
kulttuuri, lyö siihen panoksen­sa
oman erikoislaatunsa pohjalla, ja
juuri se tekee itsenäisten kansojen
välisestä yhteistyöstä niin antoisan.
SUOMEN UUTISIA
. Helsinki. — (Suomi-Seura) —
Muovipuun tuotanto alkaa
Muovipuun, muoviaineilla 'kylläs­tetyn"
luonnonpuun tuotanto aloi-
'etaan maassamme piakkoin. Toteu­tuksen
periaate on tunnettu jo kau­an,
mu.'ta siikeän tutkimuksen jäl­keen
meillä on Neste Oy:n ja eräi­den
tutkijain yhteistyöllä kehitetty
aikaisempia menetelmiä taloudelli­sempi.
Olemme tähän saakka olleet
alalla seurailijoita, nyt meillä on",
kuten puumaalle kuulumikin, etulyön
^mahdollisuus. Tutkimus tulee vielä
jatkumaan e r i puulajien mahdolli­suuksien
salvittämiseksi.
Muovipuulle ovat ominaisia lu--
juus. kulutuskestävyys "elämättö-myysV.
kesto — .sään, lämmön, kos­teuden
jne. vaihteluille — puun ra­kenteellisten
kauneusarvojen, kuten
syid;n korostuminen jne.. On jopa
väite.ty,. että muovipuu voi koi-vata
.sekä puhtaita muoveja että metalle­ja
joissakin käyttötarkoituksissa.
(SS)
265,000 markkaa
olympiavalmennuksecn
Suomen Olympiakomitean hallitus
on myöntänjl; Meksikon olympiaki-savalmennukseen
kolmellstoiHta e r i
urheilumuodolle ja yhteensä 106 ur­heilijan
valnnennusta varten 265,000
markkaa. (SS)
Röntgenambulanssi lahjaksi
Kuormarauton alustalle rakenne­t
u n röntgenambulanssivaunun, jo­hon
sisältyy mm. pieni odotushuo­ne,
vaj-sinainen tarkastushuone rönt
genlaitteistoineen sekä pieni labo­ratorio,
lahjoittivat hollantilaiset
leollisuuspiirit 21. marraskuuta Hel­singissä
Suomen valtiolle itsenäisyy­temme
. 50-vuotisjuhlien kunniaksi.
Liikkuva k l i n i k k a asetetaan Työter­veyslaitoksen
käyttöön. (SS)
Mrrä on apilald
Leningradin poliklinikassa No. 34
oli hoidet;'avaan .57-vuotias potilas,
jcka vaikean sydänlihaksen infark­tin
johdo«?ta oli tuomittu i^ivalidi-tect.
iin. Tutkittuamme potilaan määr
räsimme hänelle 8 tippaa apilakia
kahdesti päivässä. Vähän ajan ku­luttua
potilas ei «nää tuntenut tus­kia,
alkoi jopa hieman urheilla, ryh­tyi
jälleen työhön, lopetti validolin
ja nitroglyserinin ottamisen.
.Apilakilla on hoidettu menestyk­sellisesti
myös kroonisia sepelvalti-movikoja
sairastavia potilaita. Jois­sakin
verenpainetautitapauksissa api
lak palautti verenpaineen jälleen
normaaleihin lukemiin; Tosin näissä
tapauksissa on ratkaiseva merkitys
pc.ilaan iällä, ja sairauden kesto­ajalla.
Mitä on apilak Se on täysikas­vuisien
mehiläisten rauhaserite. Me­hiläiset
ruokkivat sillä toukkia nii­den
ensimmäisinä elinpäivinä. Jos
loukkaa ruokkii kokoajan apilakilla
niin siitä ei kehity tavallista työme-hilästä
eikä kuhnuria, vaan emo —
pesän, kuningatar. Sellaista on api­lak.
A p i l a k i l l a on suotuisa vaikutus
myös ihmisen elimistöön, koska se
sisältää runsaasti ai-vofckaita aineita,
erikoisia valkuaisaineita, rasvoja pa­rantavia
happoja j a vitamiineja.
Apilak auttaa keuhköasman, val­timon
tukkotulehduken j a muiden
pitkäaikaisten sairauksien hoidossa.
Se auttaa myös lasten kroonisessa
aliravitsemustilassa silloin; kun
muut lääkkeet eivät enää auta. Pie­ni
Arkadi, joka saii-asti pitkäaikais­ta
keuhkoputken- ja keuhkotuleh­dusta
j a joutui olemaan useita' ker­toja
pitkäaikaisessa sairaalahoidossa,
parani saatuaan apilakia vain viisi
tuhannesosaa grammaa päivittääin.
Lobodin, lääket. t r i ;
MUISTOJEN
KUKAT
edssmenneen ystävämme
Vamo Hämäläisen
MUISTOLLE
GRETA NUHMI
VÄINÖ RUUSKA
MATTI KUJALA
Bruce Mines Ontario
P A H A TAPA
Aviomies valitti avioliittoneu-vojalle:
"Minun vaimollani on kau­hea
tapa, hän on ylhäällä kahtebri
j a kolmeen saaikka yöllä' enkä'voi
hänbille mitään."
"Biitä hän tekee, kaihteen ja koi-nreeflsaakika?'^
kysyi neuw)^
"Odottaa minua kotiin", vastasi
aviomies.
IvAUNEIMMAT
KUKAT
edesmenneen
urheilijaveteraanin
UUNO SIRVIÖN
MUISTOLLE
Hänen arvokasta työtään j-a
muistoaan kunnioittaen, '
V.- 7 A U..SEURA j
STAR
ja seuraavat seuran jäsenet;
Hauha ja Kosti Närhi
Mimmi ja Uno Harju
Fiina ja John Terho
.DonalcL Elli ja Arvo Wuori
'Lillian ja La%se Kolari
Hilda ja Anton Laari
St. Catharines Ontario