Vapaus, December 30, 1971

              Sivu 4 Torstai, jouilufe. 30 p.
1S89 Slesent st. s. Puh. 674.6074
SUNÖbo QASOLnNIA Ja ÖLJYÄ
«A TO Z" RASVOJA
KuoloUinen huoliopalyolu
MYYDÄÄN - KORJATAAN
Täydellisesii kunnostettuja
haitareita varastossa.
Kääntykää puoleeni
L E O N I E MI
Puh. 674-2569
46 Strathxnere Cr., Sudbui^r
JÄTTEIDEN KAATOPAIKAN
^'SAANTI" EI MIELLYTÄ
Viiikon alussa nousi Sudburyn
seudulla meJkoinen "myrafey ve­silasissa"
Torontosta tulleesta
epäviraillisesta tiedosta, että maa.
kuntaihallitus ja Toronton kau-puTiki
aikovat järjestää Polhjois.
Ontarioon 10,000 eekkerinalan
suuruisen jäitteiden kaatoipaikan,
minne tuotaisiin Suur-Torontxm
jätteet (garbage) ja ehkä myö-
> Putkitus- ja läniniitys- <
> © ÖLJYPOLTTIMOITA
> < ^ Kustannusarviot vapaasti' ^
> Morrison Flumlimg & <
> Healtmg (ISudbuiy) Ltd. <
> PUHELIN 874.0797 <
& 164 Elein St Sodbory <
KAIKENLAISTA
ja
7ARP!ITÄ
SÄHKÖ- ja PUTKITUS-TARPEITA
- MAALIA
kohtuiiIMsm faininom
RICHARD mi
& BuMders Supply Ltd.
PJH. 673-8487
Posti: Site 8, R. R .3. Sudbur?
Maantie 69 etelään
Richard Lake
. I
Uutta vuotta ^
vastaanottamaan
Vielä viimeinen huomautus
niistä Uuden Vuoden vastaanot-totansseista
mitkä pidetään Fin-ni^-'
haalilla huomenna, perjan-tai-
iltana, alkaen tanssi kello 9
illalla ja kestäen kello 1 reen yöl­lä.
Soitosta huolehtii hyväksi
tiuinettu Leo Niemen Combo yh-tye
joten inusiikkLpuoli ei jätä
toivomisen varaa. Sali on koris­tettu
kymmenin ilmapalloin ja
värikkäät! hatut, pillit ja torvet
lisäävät riemua ja ääntä tilaisuu-
•teen.
Sisäärepääsy ön ainoastaan
$4.00 hengeltä. Virvokkeita ja
voileipiä on saatavana, kohtuul­lista
maksua vastaan. Varatkaa
lippunne etuQcäteen niin vältytte
pettymykseltä ovella jos olisi jo
ilöppuunmyyty, sillä nijtä on vain
rajoitettu määrä. Lippuja oh
mjrytävänä Finuish^iaalilla, V a ­paudessa,
Leo Niemellä ja jär­jestäjillä.
Siellä tavataan. ^ *
Laulaja; tyttö.
Fooi S Goring Ltd.
VaikoatnlEBia — Kitotdmlstöfl
Kiintefanlstolainoja
FUHELIN 675-7585
72 Cedar Street Sndboiy
PatUtas., Kmmitys-, pdtl
Ja UmanvaOitotöiden ezpcrtlt
NELSON Plumbing &
Heatihgr (Sudbury) Ltd.
Puh. 673-4273 Ja 674-71ia
lOOxttaldATe. ; Sndbarr
Expertti
autokorien
korjausta
ja maalausta
kaiken merkkisiin
autoihin
VAPAAT kustannusarviot
ilman sitoumuksia
SUDBURY UMITED
Canadan ensimmäinen —
pohjoisen suurin Volkswagen
välittäjä
1593 LaSalle B l vi
Puh. 566-8170
Frank RBMr^^
/a Roger Young
OI%t>METRISTlt
Puh. konttori 674-4014
kotiin 673-0705
CITY CENTRE. HUONE 216
Toisessa kerroksessa
SUDBURY, ONTARIO
VASTTAANOTTO ESPANOLASSA
KeskiT. klo 11 ap. — 9 ip.
Pirfu 869-2920
_ KESTO-
*U*iKIHAROIDEN
taSKUS
Ensiluokkainen
palvelus
SIGRID KETOLA, omistaja
11 Cedar St. Puh. 673-1590
Rautatien vieresi Sudbiuy
GUVS PLACE
Supertest rasoliinia ja öljyä
Raofcatarpeita
Leinalan le^Knnotuotteita
Copper diff Meijerin tuotteita
Maitoa juktttain (Juc:) 3 kv. 99c
Auki 8 ap. — 10 111.
Lons Lake R<L Ester Rd. kalmassa
Lafrancen
ia
Tanm#uun
alkanut
Voimassa kolmessa kaupassamme
ALENNUKSET 15%^^ ~
® LMTUTUOTTEITA ® UUDET KUOSIT
Otollinen aika SÄÄSTÄÄ RAHAA
turkisvaatetuksen ostossa!
. tÄFRÄNCE & S0N1W^^^
Tehdastiirkkurit vuodesta 1908 lähtien
8 DURHAM ST. N. SUDBURY
NORTH BAY SAULT STE. MARIE
hemmin myö^ muiden teollisuus'
keskusten jätteet.
Tä<män uutistiedon peruneella
ei saatu yksityiskolhtaisempia
tietoja siitä, mistä "Pohjois-On-tarion
alueesta" on kysymys. Sen
jälkeen on Torontossa selitetty,
että Pidhjois-Ontarioon ei ole nyt
tai^koitus ryhtyä näitä jätteitä
kuljettamaan, vaan että ne voi­daan
viedä junalla 100 mailin
päässä Torontosta olevaan Picke-ringiin
missä suunnitelman käy-tännöllisyyttä
kokeillaan alusta-vasti.
"Me saamme lopultakin jota­kin
takaisin Eltelä-Ontariosta",
sanoi Nickel Heltiä edustava
Floyd Laughren nauraen . . . "Jos
he perustavat tänne jätteiden
kaatopaikan, sitten voidaan ajan
mittaan odottaa, että New York
Jähettää myös jätteensä Pohjois-Öntarioon."
Samantapaisia lausunto(ja esit­ti
toinenkin NDP:n edujstaija,
E l i Martel, Sudbury East vaali­piiristä
sanoen: "Toronto voi pi­tää
omat jätteensä — meillä on
niitä omasta takaa riittävästi."
Sudburyn pormestari Joe Pab-bro
sanoi, että hän hyväksyy tä-män
ajatuksen vain siinä tapairk-sessa
että jätteet jatketaan en­nen
kuin ne tuodaan Pohjois-
Ontariooh . . . Siitä voitaisiin sil­loin
saada mainiota lannoitetta
puiden ja ruohon kasvattamiseksi
kasvullisuutensa menettäneille
alueille.
"Mutta ei mitään raakoja (kä­sittelemättömiä)
jätteitä. MeUlä
on riittävästi jätteitä täällä. Mi­nä
paneii esteitä rautateille, jos
yrittävät tuottaa raakaai jäteta-varaa.
tänne junalla", .sanoi mr
Fabbro.
Millä tavoin ihminen vaikuttaa planeettaan maailmanlaajuisessa
mitassa? Syntyykö täniiän biosföärissä tilanteita, jotka voivat ai­heuttaa
planeetanlaajiiisen kriittisen tilan? Miten inhimillinen toi­minta
vaikuttaa ilmaston muuttumiseen.
Näistä seikoista kertoo seuraavassa huomattava neuvostoliitto-lainen
tiedemies, N L : n tiedeakatemian varapresidentti, akateemikko
Aleksander Vinoradov. Hän viittaa ensin lyhyesti historialliseen
kehitykseen: '
Ensimmäisen eliivän solun synnystä Maan piialla on kulunut
ainakin 3.5 miljardia vuotta. Lukuisten, alati vaihtuvien aikakau­sien
kuluessa tapahtui keskeytymätön elämän kehitys. Yksinkertai­simpien
organismien jälkeen syntyivät monisoluiset, jotka panivat
alulle monimutkaisen kasvi- ja eläinmaailman. Se kehittyi, lisääntyi
ja asutti planeettamme, luoden Ja muuttaen sen kasvoja, biosfääriä:
maankuoren päällimmäistä kerrosta, hydrosfääriä ja ilmakehän alim
pia kerroksia.
Maan biosfääri on ihmisen ensimmäinen ja luonnollinen koti.
Hän alkoi soveltaa sitä omiin tarpeisiinsa ^kesyttämällä villejä: eläi­miä,
muokkaamalla maata ja polttamalla kaskea. Hän muutti ympä-ristöäiin
tajuamatta* ja tuntematta aluksi sen kehityksellisiä lain­alaisuuksia.
Ihmisen toiminnan seuraukset olivat vuoroin hyödylli-
£(!u.' vuoroin vahingollisia. Sivilisaation kehityksen myötä tällaiset
paikalliset vaikutukset biosfääriin lisääntyivät jyrkästi. Ja nyt olem­me
päässeet siihen, että biosfsiäri.ssä ovat syntyneet suunnattomien
ainemassojen uudet siirtymätiet, samoin kuin' energian uudet siirty­mäkanavat.
Mutta jokainen toiminta synnyttää aina vastatoimintaa. Kui­tenkin
pyrkimys elämiin turvaamiseen edellyttää täsmällistii ja pe­rinpohjaista
perehtymistä oman kotinsa rakenteeseeni. Ihminen
aloitti jo kauan sitten biosfäärin tutkimisen. Näin syntyivät monen­laiset
iieteelliseit suuntaukset, joiden yhteisenä päiimääränä oli Maan
arvoitusten selvittäminen. Geodesia ja geokemia, meteorologia ja
hydrologia, geomagnetismi ja aeronomia, vulkanologia, seismologia.
Maan sisustan ja ilmakehän fysiikka .Jokainen näillä aloilla teh­ty
löytö, jokainen uusi tieteellinen tosiasia auttaa meitä tiedosta­maan
paremmin tämänpäiväiset mahdollisuutemme ja suunnittele­maan
tarkemmin tulevaisuutemine;
LUNTA SAATIIN
AINAKIN RIITTÄVÄSTI
Sudburyn seudulla saatiin jou­lunpyhien
jälkeen maanantaina
miltei 5 tuuman vahvuudelta lun­ta:,
jonka johdosta kaupungissa
ja lähiympäristössä oli vaaralli-rien
ja va ikea au tökel i. Monet
autoilijat jäivät kelivaikeuksien
vuoksi kotiin ja se vaikutti ehkä
siihen, että kaupungissa oli siriä
päivänä vain seitsemän pienem­pää
autokolaria.
DORAN HAUDATAAN
PASADENAAN, KALIF.
Pohjois-Amerikan olutalalla
lähes 50 vuotta toiminut Wiiliam
J. (Bill) Doran, Torontosta. Sud-burysta
ja Timminsista (Doran's
Northern Ontario Breweries L i ­mitedin
presidentti) kuoJi tiistai­aamuna
Torontossa. Hänelle suo­ritettiin
siellä noin viikkoa aikai­semmin
leikkaus syöpätaudin ai­heuttamien
vaivojen lieventämi­seksi.
Kahdeksantoista kuukau­den
aikana mr EKoran kävi pa­rannusta
etsimässä monissa kuu-^
luisissa sairaaloissa eri puolilla
maailmaa.
Doranin ruumis lähetetään len­toteitse
Torontosta Pasadenaan,
Kaliforniaan, haudattavaksi tä­nään,
torstaina.
NYKYONGELMISTA
Kasvit kehittävät happea ilma­kehään
j^teyttämällä. Tämä on
käytännöllis^ katsoen ainoa tapa
tinttaa happea. Siksi hapen määrä
on ensisijassa riippuvainen viher­kasvien
peittämän maa-alueecn pin­ta-
alasta ja kasvien yhteyttämispro-sessin
vdmaperäisyydestä.
Ibnakehän kaasumassa on 5x10
tonnia viidentoista potenssiin; Noin
kphnasosa tästä määrästä on me­riveteen'
liuennutta ja ilmakehässä
olevaa happea. Se vaihtuu biosfää­rissä
täysin noin 2,000 vuoden: ku­luessa.
Entä miten paljon happea kuluu
fossiilien polttoaineen — kivihiilen,
maaöljyn ja -kaasun polttamissen?
Sivilisaation kokonaishistorian aika­na
on tuotettu noin 3 miljardia ton­nia
maaöljyä, 125 miljardia tn kivi­hiiltä
ja noin 1 mijlardia tonnia pa­lavaa
maakaasua. Tämän poltto­ainemäärän
palamiseen tarvittiin
iioin 275 miljardia tonnia happea
eli noin kaksi sadasosaa prosent­tia
ilniakehän koko happimäärästä.
tästä syntyy melkoisen optimisti­nen
kuva: jos ihminen pitää kiinni
tällaisesta hapen kulutusvauhdista,
niin happivarästot saattavat ehtyä
ehkä satojen tuhansien vuosien ku­luttua.
Luonnollisesti on otettava
a
se!
KUOLLUT
Ida Johanna Niemi (os. Tuo-la)
kuoli Sudburyn varihainkodis-sa
(Pioneer Manor) lauantaina,
joiilukuun 25 pnä. Häh oli 85
vuoden ikäinen.
Kalajoella Suomessa syntynyt
mrs. Niemi asui aiemmin Duluth-isaa,
Minn, ja viimeiset 12 vuot­ta
Sudburyssa,
Suremaan jäi lähinnä tyttä­rensä
mrs Elsa Israelson, Sud­buryssa,
kaksi lasten lasta sekä
siskonsa mrs. Mary Ovaskainen,
Samiassa.
Haudattiin Lougheed hautaus­toimistosta.
SAIRAALASSA
Lauri Kontola;] Wahnapitaesta,
Ont., on hoidi^javana Sudburyn
General sairaalassa huoneessa
649. Hän voi ottaa vastaan vie­raita.
Pääjärvestä sopimus
(Jatkoa sivulta 1)
kousten tuloksista.
Voimatalouden työryhmässä
tutkitaan parhaillaan sähköener­gian
tolnriituJrtien lisäämistä Neu­vostoliitosta.
Suomeen. Asiantun­tijat/
saanevat teknistä puolta
koskevat selvilyGtset Valmiiksi
melko pian, minkä jälkeen aloite­taan
kaupailliset neuvottelut.
Rauta- ja terästeollisuuden
työryhmä jatkaa edelleen selvi­tystyötä
Kostamuksen rautamal-miaQueen
käyttöön otosta Suo­men
ja Neuvostoliiton yhteistyö­nä.
Lisäksi komissio on osallistu­nut
vuosien 1971—75 pitkäaikai­sen
kauppasopimuksen valmiste­luun,
Palo Aito. — Tunnettu kansa-laisvapaidcsiert
puolesta, yilopisto-luennoitsrjana
aremmin toiminut
USAh fcOTTunxmistisen puolueen joh­tohenkilö
Angela Davis, jota vas­taan
dn nostettu vakavalaatuisiate-ko^
ytifeiä, sanoi täällä viikon
alussa Amerä^n "kansan voitoksi
sitä, ios hän vapautuu syytökses­tä"
ja Yhdysvaltain Oikeuslaitoksen
arvoa alentavaksi toimenpiteeksi
sitä, jos hänet julistetaan syyllisek­si.
Kaunis tummaihoinen miss Davis
sanoi olevansa vakuuttunut siitä,
että hänet julistetaan minkä tahan­sa
oikeudöunukaisen oikeuskuulus-telun
perusteella syyttömäksi "mut­ta"
hän sanoi "teidän täj^tyy kä­sittää,
että monet ihmisst pitävät
minua syyllisenä siksi kun olen kom-niunisti'-
— Icaiken lisäksi^elä tum­maihoinen,
hän olisi voinut lisätä.
Vastauksena AP:n haastattelijan
kysymykseen miss Davis sanoi, että
hän "ei halua todellisuudessa kes­kustella
vankiiareformista — Vaan
vankilajärjestelmän poistamisesta."
Nykyisen vankilajärjestehnän ta-voitte
«Mi on ruslää vangeilta pois
inhimillisyys.... miehiltä kyvyn
rakastaa naista ja naiselta kyvyn
rakastaa miestä.
"Mutta nykyään suvaitaan aviol­lisia
vierailuja tarkoituksella palki­ta
vangit, jotka pitävät suunsa kiin­ni
. . .jotka alistuvat vaillitsevaan
raakuuteeai. Täten pinnaUdsesti kat­soen
reformilta vaikuttava mene­telmä
on todellisuudesta jatkoa val-htsevalle
sorrolle.
Miss Angela jioutuu yleisesti te-koistyytöfcseksi
katsotusta asiasta oi­keuteen
tammikuun 31 päivänä;
Häntä syytetään murhasta, ihmis­ryöstöstä
ja salavehkeilystä.
Tämä 27-vuotias entinen ylippis-tolueimoitsija
on saanut määräyk­sen
ettiei hän saa puhua lehdistön
cduäbajille syytöksiensä yksityiskoh­dista,
mutta hän käytti kuitenkin
haastattelutilaisuutta hyväkseieai, sa­noen,
ett;ä hän on kokonaan syytön
elokuun 7 pnä San Rafaelin oikeus­salin
tapahtumiin, joiden yhteydessä
Jonathan Jackson, kaksi tumma­ihoista
vankia ja tuomari Harold
Haley sai surmansa ampumiskoh-täukscn
yhteydessä. . ,
huomioon hapen tarj^en fcaksin-kolminkertaistuva
jne. Kasvu. Kui­tenkin
myös polttoainevaroilla on
omat rajallisuutensa.
Vuonna 1910 käynnistetyt mit-;
taukset osoittavat, että viime puolen
vuosisadan aikana ilmakehän happi­pitoisuus
ei ole sanottavamniin muut
tunut. Verrattaessa pblttavMi poltto­ainemääriä
ja ilmakehän hai^iimää-riä
vuosikausia jatkuneiden mittaus­ten
valossa voidaan päätellä, ettei
meidän ole toistaiseksi syytä pelätä
hapen puutetta! Nykyisen teollistu-misvauhdin
vallitessa, jos se kaksin-ja
kölnunkertaistuisi lähimmän vuo-i
situhantien aikana, ihmiskunta ei'
tule tunteinaan happitasapaincm ai­heuttamaa
häiriötä. Tämän ei Idur
tenkaan. tarvitse merkitä sitä, ettei
meidän tulisi pitää huolta Maan
•viherkasvipei tteen : säilyttämisestä.
Meidän biisi syytä pyrkiä kaikin ta­voin
lisäämään kasvillisuutta muis­taen,
että kasvit ovat ilinakehän
happi- ja hiilidicksiditasapainon tär­keimpiä
ylläpitäj ia. Tänään emme
vielä pysty päättelemään, millä ta­voin
metsien smu-isuuntainen tuhoa­minen
on vaikuttanut ilmakehän
happipitoisuuteen muutaman viime
vuosisadan aikana;
Maan ilmakehässä pn noin 2,500
miljardia tonnia hiilidioksidia. Sitä
purkavat ilmoille tulivuoret, kuu­mat
lähteet, eläimet j>a kasvit, sitä
muodostuu fossiilisten polttoainei­den
palaessa.
Merivesi sisältää hiilidioksidia 60
kertaa enemmän kuin ilmakehä. Nu
den välillä on käynnissä intensiivi­nen
vaihto: noin 100 miljardia ton­nia
hiilidioksidia kiertää meren ja
ilman välillä. Kaasujen liukenevuus
on tiettävästi Icääntäen verrannolli­nen
liuctlimen lämpötilaan. On help
po arvata, eittä pohjoisten leveys­asteiden
merissä hiilidioksidi liuke­nee
helpommin kuin lämpimissä
trooppiisissa vesissä. Valtameri toi-mii
jättiläismäisen pumpun tavoin:
se absorboi hiilidioksidin pohjoisUla
Igveyksillä, kuljettaa sitä kylmissä
syvissä merivirroissa trop;Llddin ja
luovuttaa siellä ilmakehään. Siksi
hiilioksidm kaasupaine päiväntaisaa-
Jamerien yläpuolella on aiiMi siiu-rempi
kuin riapamerlliä,
Hiilioitsidi muodostaa merivedes.
sä hiilihapon, ja tämä vuorostaan
kaksi suolaa: kalsiumkarbonaatin ja
kalsiumbikarbonaatin; Ensinmainitr
tu suola sisältyy merieläinten hms
toon, nämä eläimet muodostavat
kuoltuaan trooppisissa merissä kalk­kipitoisia
saari jonoja — kuuluisia
atolleja; Toinen subla osallistuu tu-houtuessaan
yhteyttämiseen. Ilma­kehässä
olivat vallalla prosessit^
joiden päämääränä oli hiilioksidin
poistaminen ilmakehästä. Mamikuo-reene
on konservoitu kalsiumkarbo­naatin
muodossa 200,000 triljoonaa
tonnia hiiilihappoa.
Luonnossa tunnetiaan hyvin ns.
kasvihuone-iefekbi, Sen muodostaa
hiilioksidi, jlonfca ominaisuuksiin
kuuluu, kasvihuonelasin tapaan, au­ringonsäteilyn
iläpäiseminen ja in-frapunaisten
(lämpö)-säteilyn tafcai-sinpääsyn
estämiinen avaruuteen.
Näin ollen ilmakehän hiilioksidi sää-lielee
lämpötilaa Miaassa.
lilmakehän sisältämään hiiMoksi-diin
kohdistuneet 'tutkimukset aloi­teltiin
jo viime vuosisadan puolivä­lissä.
Sen jälkecm on hiilioksidin
määrä kohonnut muutamalla pro-senliJa.
Tarkemmat miiäritelmät
osoittavat, että hiilioksidin vuosit-tagnem
ilisäänfyminen oli 10 viime
vuoden ajalta 0.2 pros. luokkaa
Nämä tiedot pitävät yhtä radiohMJd-tutkimusten
kanssa, jotka suoriltet-tiin
enr.i=in atomikokeiden alkamista.
Polkastaan fossiilisten polttoatnei-den
palamisen tuloksena purkautuu
tänään ilmakehään noin 10 miljardia
tpnniai hiilidioksidia. Joidenkin tutki­joiden
suorittamien laskelmien mxxr
kaan pitäisi ilman hiilidioksidipitoi-suudcia
kasvaa vuotjoca 2000 men­nessä
20 pros. Tämä saaitbaa vaikut­taa
Maan lämpötUaan.
Tänään oo Miaan besjkiämpötila
•t-14 Odchisasbetitia vuodessa. LM.-
majkmaben la^^ avul­la
on voitu todeta, että hMiliioksldi-pltoisuuden
kaksinkertisustununen
Maan ibnakehässä kohobtea läm
pötaflaa 2 asteella. Kun taas "yli­määräiset"
4—5 aste^ aJheuöavat
jäiden sukdmiiisen ja silAä johtuvan
meriveden tasoii kohoamisen.
MielenkLintaEsta on se, että vuo­sina
1900—1945, todetun Maan
lämpötilaih kohoamiseii (-fO,8C)
jälkeen, jolloin jäätiköt alkoivat su­laa,
onjpdettu lämpötnilan pienoista
aHenemista, joka jatkuu edelleen.
Siitä huolimatta jilmakehän hiilidiok-sidipitoisiius
jatkuvasti lisääntyy.
Pakostani herää kysymys, m iM
tavoin kasvien yht^ytbänustoinui^
muuttuu hiilidiofesidmiäärien kasva­essa.
Lukumissa laboratoric^keis-sa
todetifcän sen olevan suoraan ver-rannoijnen
hMdidcsklipitoisuubeen:
kuta enemmän hiäidic&ffldia «d>9or-boi^
u, sätä koriceiainmat ovat sadot.
Vaikuttaa kuitenkifn siäiä, etteivät
kasvit ole re^oineet tieOyyn hiöi-dioksidirunsauto^
inka hävittiin
viime vuosina ja j ( ^ todetddn 15
—-20 inros. fce^dmäär^sestä^ häli-
(£olc9idipitoisuudesta (tai tällaisia
havamtojadolhÄ tehty).
Söcsi nyt on toistaiseksi hyvin
vaikeata antaa hdcumääräistä mää-nttelmää
siitä, millä tavoin ihoa-kediässä
oleva hiilidioksidi vaikuttaa
koko maailman iimastoan. I^ssä
mietessä olisi otettavia laiomioon
nryrös muiden, varsia mtminaisben
tekijöiden vaikutus. Sellainen tekijä
on mm. ilmassa oleva pöly.
Mistä pöly on lähtöisin? Sen läh'
tökdMa on nmsaasti: hteidcaHaavi-kot,
joiden pinta^la kasvaa laajojen
metsähafckiaden nyötä, eroosio ja
niaaitahMistreteen masq>erän käsitte­ly,
räjähtävien tulivuorten toiminta
(tulivuorituhka), tebtmden piipuis­ta
tuleva teollisini^ly, inet^palpt,
ydinräjäy<ykset, jpöca sinkoayäft pö-lymäistä
ametfca stratofääriin.
Lukuisten havainto jen mukaan il-m^
ehän pölyöyneäsyys on viime
vuosina voimakkaasti kohomMU.
Vuosittain kohoaa yMmoäun usei­ta
miljoomatoimeja pölyä.
Miten pöly vaHoittaa ilmastoon?
Se laskeutiu vuoristojen jäätikötller
ohut pölykerrois steorfooi auringon­säteet
— jäät sulavat. Ibnakehässä
oleva p % estää kuitenkin myös
Auringon säteilyä muittaen maan­pinnan,
jäiden ja vesistöjen heijas-tusomiiiaisuukäa.
Esimaic&si kivi­syyden
leviäminen 35 pros. Maan
pinnasta aiheuttaa länqKHJktn ale-nenusen
4 aisteellä. Jos prosessia
kehitetään edelleen, voidaan päätyä
jäätiköitymiseen.
Erittäin suurimokityksellinen on
hiidckastai kdco. 1940-lfltvun kyhne-nemisihniöiden
tiederaidiet selittä­vät
johtuvan piOTihajontaisen pölyn
voimakkaasta lisääntymisestä ilma­kehässä.
Se on ikään kmn neuteali-soinut
hiilidcsiidin samanlaisen li­sääntymisen:
"fcasvihuoneefekti''
kompensoituu pölyn läpäisemättö-myyskyvyllä.
Varsin isuureen suosioon pääsi aja-tusi
joidca mukaan pkneeialls^e
tapahtunut iyjmienenunen johtuu rä-jähdjicsenomaisista
tuIiyuorei^Hu--
kauksista, näitä ovat Heklan (1947)
ja Agu^gin (1963) purkaukset, sa­moin
kuin aikaisemmin tapahtuneet
Alaskan Katmay-tuKvuoren, Kraka-tami
ja muiden tulivuprten purkauk­set.
Viime vuosisadaila monet geo-
'^mmuii näköisesil''
sasioipäämmMeri
Ottawa. — Kaaosta parlantä^*
ryhmtstiä lUdleet vo&naidkiaat Iposi'
ooosoitukset tervehtiviät tiiätaina elb
•huooKien istunnossa päämädMcri
Pierre TrudbaUba onnentolvotvllGsek'
si sHlbä kun hänen v a i i n u ^ syn*
nytM joulupäivänä pojan.
Jaikäen itiistaifna JAtapäilväliä
jeenvaihtaple.. Sikaareja!,- pääimaBfi-iteri
Trudeau sanoi, että uuden äi-lokkaan
nimi on JtEitin Pierre. Sekä
6 paunaa 9 unssia painavia, poika
että 23-vuotias Margartit voivat hy­vin.
Minulla oU latja/tiiksia vauvan ni­mestä
sanoi SSvuortäas mr. TVu-deau,
mutta nän oU vaimoianakin.
'Wiinpä~annoinmie häneilte nimeä
Juslin Pierre.
'^Mimä pelkään, että poika on mi­nun
näköisem", sanoi pääijannisteri
mutta lisäsi, "se voi muuttua vielä."
Vastauksena kysymykseen oiiko
pojalla syntyessä patjan faii&sia,
mr. Tnrfeau sanoi naurafin: y'<^
puilteen yhtä vähän kuin minulia-
' k i n . " - . - v '
Nixonin etujoiilcko
lähtr jo Kiuiaan
Key Biscäyne.—: Kaksi^rinnien-täviisd.
heiMöä käsittävä etuijoiäto
lähti keskiviikkoDa presidedti Nix­onin
neuvonantajan, pr&aaitäi&en-raali
Alexander H a i ^ johdolla
•Kiihaan. ;
Va^Äsen talon ja Känatt baffi-tidcsen
yhteisessä lausune sa-nottiin
titstaina, että tämä eti^oidc-ko
tekee teknisiä vaMsteh^a pre-sidettbti
Nixonin faelniääiiBi 21---28
päivän vieraflun hyväksi. ,
logit keintteilivät otleltusta jäi&ausien
aikutta^uudesia vuBcaandsen txomin-nan
seurauksena. Siihen on syytä
tehdä oteelllinen korjaa
Pölyn tlmaanlumänen ihns^ebä^
ei johdu vi^iaamsen toin^nnaa voi-maperäosyydestä
yleensä vaan ni­menomaan
tämän toiminnan rä^b-dyksenomaisesta
hionteesta. Laavan
r a ^ l l i s en nmEbtundseni a&ana
vulkaanista tuhkaa ei muodostu.
Ilmakdiiään mpeaäH li^äntyvä
(ja pitkäaikainen) pöfytt^minen
saattaa muoKiostua ntaaämaiäaajui'
seen ilmastoon yaifoittavaksi pems-
On olemassa vdelä yksi Hm^efaän
saästumismuoto — terminen eli
l&npösaastinninea Se johtuu ihnu-sen
teollisesta toiminnasta^ h&iästeo
koneiden, koneistojen iaittoden
käynoissä pitämisestä. Saaittaa' oiUa
mahdollista^ dtä bajamituiuit
pö saattaa kohtaa Maan keski­lämpötilaa
kaiiddne siitä johtuvine
seurauksineen, kuten esimeridksi
jään svflannnen.
Kehittyvä teol^stuminen, maata­louden
voimäperäistämine:^ tiäen-teen
kehittyna^ien ja uibaissoäumi-nen
ovat aiheuttaneet sen, että
Maan ifanakehään joutuu iuiomatta-vat
määrät ekologisesti vaarallisia
aineita — pölyä — hiiiimflnofcsidia,
rUdcioksidia, riUdvetyä ja teollisuus
lämpöä. Ennen kaikkea ibnan saas­tuminen
uhkaa Qmusen terveyttä
lähivuosikymmeninä.
Saastumisdyhamiikan enmiste
vaatii yksityiskohtadsta penetotymis-tä
mahdol^siin kriittisin miuitok-siin
ilmakehässä. Tätä, ilnniskun-nan
tulevaisuuden kannalta varsin
täikeätä pääm^ää varten tarvi­taan
ehdottontasti järjestefaniällisiä,
Jukumääräisiä, maaihnariteajuäsia
i l um saastumista koäcevia tutki­muksia.
ELM FASHIONS
TÄYDESSÄ VAUHDISSA!
Talvitakit, leningit, talvi-jäketit
ja Parka-takit
1/3 — 1/2 ALENNUKSELLA
Pitkät juhlaleningit, hiihtovaatteet, puvut,
puserot, slack-housut, villatakit, hameet,
käsilaukut, huivit ja varusteet "
1/3 ALENNUKSELLA
Muuta vaatetusta 20% — alenriuksella '
KAIKKI MYYNNIT LOPULLISIA
09T0KBIN0JA
•k Elm Fashlonin vähHtälsmaksuUli Elm Fashlonin tavallinen
veloitustlH -k Elm Fashlonin "Layaway" suunnitelma -fr Chargex
OSTOKSENNE MUKAVUUDESSA
Ei Teidän tarvitse kiirehtiä kun tcetie ostoiksenne Eini Fashlonissa
koska tarjoamme rajattomasti ILMAISTA PARKKEERAUSTIL A A
ELM ja REGENT
KULMASSA
PUHELIN 674-2071