Vapaus, October 30, 1965

              Sivu 2 Lauantaina, lokak. 30 p. — Saturday, Oct. 30, 1965
TT Ä T l A TT O INDEPENDENT LABORORGAN Y ^ j ; - ' ^ U o °^ FINNISH tANADIANS
( L I B E R T Y ) Established Nov. 6, 1917
EDiTOR: W. E K L U ND MANAGER; E. SUKSI
, . .^•.-"/ ..MST^^vv/i-H-: u>. i^ i J ^ö
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D EDITORIAU 6 7 4 ; 4 2 64
Publlshed thrlce weeyy: Tuesdays, ITiiu-gdays and SaturdaTO
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. West, S««unr. OntärtO, Canada.
7 ^ - RiaUlrig Address: Box.m^^ '
AdvertisJn? ratea u^on aegllc|jWtm,'tr|jaBla^^^ Jree oj c^»q{«.
Authorteed a* secpnd cla^ maU fcr tt»? f9&y W « pepar^t, 9$|awa.
M - n - XÄNADIANMNGUAQl::-PRESS
Canadassa: 1 Vk. $9.00, 6 kk'. $4.Y6 'tJSA;ss^ 1 vk.' «0.00. 9 1*. «35
3 kk. 2.75 Suomeäto: 1 vk. *10.W, Ä lk./S."»
^' ' R^^ on kehittymässä-huonoa ^ahemm
"kia tavoin meistä tuntuu, että vaiidca päivälehdissä oii tässä yhteydessä
korostettu Britannian pääininisteri Harold IVilsM "lu^^a asennetta"
ja hänen "valtiomiesmäisiä tekojaan", niin Kän, ja hänen hallituksensa
ovat jättäneet tässä asiassa paljon myös toivomisen varaa.
Ottakaamme muutanua viimeisimpiä ayainlwsymyk^^^
ICun pääministeri WUson lähti lAntoogta^Rhodes^ PääKaupun-kiiri,
Salisburyyn, missä hänen sanotaan ponnistelevan' sen hyväksi,
että löydettäisiin jonkinlainen ulospääsy nykyisestä Huoll^esta tijan-teesta,
Rhodesian pääministeri Xap Sgiith an|<^i niintöykeitä lausji^
toja; että mr. Wilson olisi varmaan kääntynyt matkalta takaisin, jos
esimerkiksi Brittiläisen Guianan ChedjdiJagan olisi häntä "tervehti­nyt"
sillä tavoin pääministejfikaudellaan.
Lauantaina — siis edellisenä päivänä jolloin pääministeri \Jfilson
lähti 50 neuvonantajan seurassa Rhodesiaan — pääministeri Smith
julisti, että hän ei aio edes keskustella pääministeri Wilsonin kanssa
itsenäisyysjulistuksesta.
Kun pääministeri Wilson oli selittänyt, että hän haluaa keskus­tella
asiasta kaikkia eri näkökantoja edustavien henkilöiden kanssa,
niin sen vastineeksi mr. Smith sanoi lauantainat että ainoastaan niillä,
jotka vastustavat Rhodesian hallituksen asennetta, on syytä selittää
asiansa Englannin pääministerille.
Kaikesta huolimatta pääministeri Wilson meni Rhodesiaan selit­täen,
että jos "neuvotteluissa" ei päästä suotuisaan ratkaisuun, siinä
tapauksessa jää kansainyhteisön asiain ministeri Arthur Bottomley
"jatkamaan neuvotteluja" — joiden käynnistä mr. Smith antoi etu­käteen
kielteisen vastauksen.
Tämä on Britannian hallituksen taholta ihmeellistä "pitkämieli­syyttä"
kun muistetaan, että pienemmistäkin "niskottelusyistä" on
mitätöity, ei vain Brittiläisen Guianan, vaan myös (ja nimenomaan
mr. Wilsonin hallituskaudella) Adenin perustuslait. Kysymys on, mik­si
mr. Wilson ei käytä Rhodesiassa samoja menetelmiä mitä hän käytti
vastikään Adenissa ja romuuta Rhodesiassa nyt voimassaolevaa vuoden
1961 perustuslakia, minkä puitteissa mr. Smith on nyt pääministerinä?
TEOT PUHEITTEN VEROISIA
Pienen valkoisen vähemmistön hallitusaseman ikuistuttamiseen
pyrkivä Rhodesian poliitikot ovat selittäneet, että he yksinään ovat
oikeassa ja koko muu maailma väärässä, sillä jostakin käsittämättö­mästä
syystä Rhodesian 4,000,000 neekeriä käsittävä kansa on täysin
tyytyväinen 230,000 valkoihoisen hallintaan. Tyytymättömien mitään
merkitsemätön ryhmä muodostuu kourallisesta kommunisteista ja
muista agitaattoreista, selittävät Salisburyn viskaalit ja väittävät sil­mää
räpäyttämättä, että muun maailman tulisi nähdä, jotta sikäläiset
neekerit ovat maailman onnellisempia ihmisia.
Tällaista liikuttavaa "yksimi^isyyttä" ei ole nähty eikä kuultu
pitkään aikaan. Mitään ei tietenkään puhuta siitä, että neekeriväestö
kansallisen vapaustaistelun tunnustettu johtaja Joshua Nkomo on es­tetty
osallistumasta minkäänlaiseen poliittiseen toimintaan, ja että
hän on jatkuvasti kotiarestissa. Mitään ei puhuta siitä, että neekeri-väeltä
on kielletty kaikki mahdollisuudet ilmaista yhteistä mielipidet­tään
siitä, kannattavatko he valkoista orjavoutien hallitusta tai vas­tustavatko
he sitä. Meille pitäisi riittämän se kun pääministeri lan
Smith ja hänen kumppaninsa sanovat, että afrikkalaiset ovat onnellisia
ja olisivat vieläkin onnellisempia, jos ei olisi muutamia kommunisti
agitaattoreita?
Mutta kun pääministeri Wilson saapui Salisburyyn ja aloitti siellä
neuvottelunsa, nämä "tyytyväisiksi" ja "poliittisessa horrostilassa"
oleviksi sanotut neekerikansalaiset, miehet ja naiset, kokoontuivat suu­rin
joukoin Salisburyn kaduille osoittamaan tyytymättömyyttään val­koista
herravaltaa vastaan.
Uutistiedoissa kerrottiin näiden mielenosoitusten alkaneen jo
aamulla hallitustalon edustalla. Kun kotiarestista paikalle tuodun
Joshua Nkomon piti päästä kello 11.15 keskusteluun pääministeri Wil-sonin
kanssa, niin ruohikolla istuneet mielenosoittajat nousivat ylös,
ryhtyivät tanssimaan ja laulaen hokemaan: "Me haluamme Nkomon,
me haluamme Nkomon."
Mielenosoittajain joukon lisääntyessä — näin kerrottiin New York
Timesin Salisburyn uutistiedossa — väkijoukko alkoi esittää afrikka­laisten
päävaatimusta: "Yksi henkilö, ylcsi ääni" ja pääministeri Smit­hin
itsenäisyyssuunnitelmiin viitaten laulettiin: "Pasi Pamera Ma-riuna
Mutuna"pahahenki on syntynyt maassa.
Nain afrikkalaisten toimesta. Mutta ei kauan, sillä Salisburyn
poliisit laskivat vihaiset poliisikoiransa väkijoukon kimppuun. Koi­rien
sanotaan purreen monen mielenosoittajan sääriä, repineen takin
erään mielenosoittajan päältä jne.
Nämä poliisien ja heidän vihaisten koiriensa teotovat täysin yhtä­pitäviä
lan Smithin lauantaisen julistuksen kanssa, että ei mitään
neuvotteluja Wilsonin kanssa;
LEHMÄKAUPPAVAARA
On oikeastaan turhaa valaa kannuja siitä) mitä Salisburyn "neu­votteluista"
tulee, sillä viikon vaihteessa on. sieltä odoteltavissa aina­kin
joitakin vihjeitä siitä, mitä tuleman pitää;. Me toivoisimme myös,
että olisimme tässä asiassa auttamattomasti väärässä, mutta monet mer
kit viittaavat meidän mielestämme siihen mahdollisuuteen, että Wilson
"suostuu" — ehkä kovasti protestoiden,jnutta kuitenkin suostuu —
Rhodesian itsenäistymiseen sillä perusteella, että Rhodesian penis-väestölle
luvataan joitakin vähäpätöisiä ja ehkä toisarvoisia myönny­tyksiä.
Meille voidaan sanoa, että Smithin hallitus on luvannut laa-jenta
afrikkalaisväestön "opiskelumahdollisuuksia", jotta voidaaa
heitä "valmistaa" hallitustehtäviä varten joskus epämääräisessä tule;
vaisuudessa. Voi käydä niinkin, että joitakin afrikkalaisia otetaan pe­räti
"hallitusministerin apulaisiksi''jqe. . '
Mutta kaikki tämä on vain silmäin lumetta silloin, jos ei säädetä
niin, että Rhodesiassa ruvetaan toteuttamaan kansanjoukkojen perus­vaatimusta
— "yksi henkilö, yksi ääni". Tämä vaatimus muodostaa
sen koetinkiven, jonka avulla voidaan punnita Sali8b^ryn neuvottelu­jen
ratkaisut.
Me tietysti lukeudumme niihin canadalaispiireihin, jotka toivovat,
että pääministeri Wilson seisoisi Jujana loppuun asti valkoisen herra-vallan
jatkamissuunnitelmia vastaan Rhodesiassa, sillä muussa tapauk­sessa
voi siellä kehittyä tähän muutenkin rauhattomaan maailmaan
Suomeh laajemmin leviävä ty&
väen päivälehU, SKDL:n äänenkan­nattaja,
Kapsan Uutiset; khrjoitti
lokak: 23 pn numeronsa Johtavassa
artikkelissa otsikoi^' ^'An^^^mfof
nismi,- SS Ja soddejA-puoliul, xkei^y
vaä: ' ;
Suomen Sosialldero<^KrasPF
mieUstä, mutta' ihVört^blkoista hä-m-
JtiJv^tayaa, Menjiet|a ^S$f:a
}i^^}fu^]f(dmji älKeiseeu lailiu
maan voitaisiin loppujen lopuksi, pii
M hbvlitaväna, # e i se sainaifa^^ty^S
Väenliiklceen jä'i^-iletai-puölue^n
Omalta^käiinälta iolfsi' niin''t^hahisbiti
vahingoittava.' Kifjolttlijä -ii-^fUner
sesH sama henkii^, Joka Joirak'^n
aikoja sitten saapui 'vahvistatnäan'*
le6dä(i ioiinitusta:— kubtiui' iöittsa-päiVänä
pääsihteeri Pessiä Vastaai)
ien vuoksi, että tän^ä viihde sjinnun-taisessaiausun^
assäan tdiesi Jcansan:
demokraattisessa lehdistönsä k^^rjyh
ii^skusteluh p&ölueeb voimanosoi-tuteeksi/
Eilen sama kirjoittaja yrit­ti
välillä jpikkundkkelasti ilvehtien,
välillä Joka Moskovaa avUksf huu^
aen leimata SKPn keskusKomiteah
äskeisen' lausunhon "silmänlumeek­si".
tVypiUistä, että S^n artikkeljn-cirjoittajä
katsoo parhaaksi esiintyä
dovnina samassa asiassa, josta Jopa
cokoomuksen Uusi Suomi pyst^ —
letysti lähtien omalta näkökannal­taan
asialliseen arvioon. Muu 60^-
dem-lehdistö näyttää tyytyvän vai­kenemaan.
Voiko olla niin, että SKP:n kes
cuskomitean huomiota herä|t^nyt ja
koko työyaeniijjck€!emn[)e kanhalta
todella merkittävä asiakirja olisi
kanrain piälajuuri sosiafiäem^^^
tiselle lehdistölle? Ohjaako puolu­een
päääänehkannattäjässä/ j;luolu-een
.sanaa henkilijt, jotka katkovat
itselleeri vaaraksi ja vahingoksi'sei
laijiteit asioiden, 8fly,ittämistä» m\t}^
vie^^ifn piiris^ä^ K u i i '^
koro^ta'a^eBl9,''ij]|(^nrpuolu0jfirjes^^
män. penj^staljaap pykjrmuot9lsen
kansane'clustuslaito^sen, opposition
toimintaoikeuksien 'ja ylipäätänsä
tötij|tu;,en "ja" \akijnt'uneideii kan^
sahvaltaisten oikeuksien ja vapauk
sien merkitystä- tiellä sösialfsmiin
ja sosialismin oloissa; niin se on
m 'mhmbs' mm/" iW'*katsovat
näköjään leipänsä riippuvan siität
k t ä riäliriidat ' työväenpuolueiden
fälillä säilyvät. Surkea ' tilanne|
jos sen'annetaan jatkua. '
:' Tärkeätä olisi tietää, kuinka lu
Ja|i^ SQSdem-iiublu^ bn pää-äänen-
^aitt^ftaj^nsä •' Iflrjoittelun takpija?
Hyväksyykö ' nykyinen puolu^jolitQ
Ja 'piiojliV^n puheenjo|ifaja l^lFael
l^a^sl^ sen tavan,: joUa' puoiueejj^
pää ^äneD|^ianiia^^ä'ja suhtautuu ko
^d'"työväkliikkeen ja työväenpuo;
Ijjeiden yhteisyn/märryksen raken.
uimisen k^nnal^ mitä merkittävim'
pään asiakirjaan? Äskettäin esitti
Hgin «osdem.pitrin varapuheenjoh
taja Väinö Leskinen asiallista arvos
telua sosdem. puolueen aikaisem­masta
antikommunismista ja viitta­si
sen seurauksiin. Hän sanoi mm.
että "politiikassa on aika .sotia ja
aika söpiä". "Nyt on äika sopia.'
Lieneekö puolueen puheenjohtaja
I^aasip 'san|aa hiii^lMi?
"Ma^iliu (fuornen Sosialidemok
raaiin klrjpittaja näytpä edustavan
si\ä vakaumusta, että antikommu-njsmin
tulee edelleen olla sosialide
n}o|(raattisen puolueen päälinja. Tä-iT)
ä ei voi olla'sosialidemokraatti­nen
näkemys; se ei voi myöskään
v^tata sosdem.puolueen jäsenistön
mielipiteitä, joille on olennaista ha
lu rii|elyji; lopettamiseen J ^ i pyrki
mys yljfeistoimintaa», -Maitta Viltä
puoluejpbto? Pitääkö se mi anU
konuQunismia edelleen- puolueet
polläikan "osana? Meidän!' mi^jfea-tämme
siltä voi olla vain vahinkoa
sosialidemokraattiselle puolueelle. |
Antikommunismi oa jjrrkän a^e
rikkalaissuuntauksen yljfäpitämistä
Suomen politiikj^sa. SSn kirjoitta
jan oniaV ulkopoliittiset viittaukset
osoittivat kirjoittajan itsensäkin
ymmärtävän, ettei antikommurtis-missa
ole kysymys vain sisäpolitii­kasta;
vaan myös ulkopolitiikasta.
Itse asiassa se kuvastaa;ainakin'yh
tä selvästi määrätyrisuuntaista uiko
poliittista kuin sisäpoliittista näke­mystä.
Ennen kaikkea se ei hyväk­sy
rauhanomaista rinnakkainoloa.
Väinö Leskinen korosti mainitussa
puheessaan sosdem.puolueen tarvet
tä yrittää parantaa suhteitaan Neii
vostoliittoon. Jos puolueen pää-äänenkannattaja
kuitenkin voiiAajc-kaasti
ylläpitää linjaa, joka käytäiiv
nössä ja periaatteina on rauhako
maisen rinnakkainolon vastainen,
niin miten puolue aikoo rakentaa
rikkimenneet siltansa itään?
man j^finep n\ici)l
^yk8gl%<!«iatta||j|^?'
meifiieep ki^lfei^eö ,1
Vietnamto' 49ta#Ja « . . .
im?im yäi^, k|,t4^—-"a^-**
lehdessä, Jonka nimi
tieteen op^täja"."AMfi^0Jh .
aen mielipide ei jiile 'piellyiMe)>a.t
le nielemään^ anierikkalalsi^irT^M
dälismin t^keaitumistii-ll^^äaM
Ykslliää^ t^biMn^ti mt^m^äH
:'s<)^eu|ua:!' ^ 'C m^\<^'em
anierikH&laiBten lik^^|i'^.^
Jyfkästi ja, k^mpröiif>ttjieij|i|
Amerikkala|^te|i yietnamin
,^pskevasjSA,.RieMajj§j3Stefw4:#^
aikoina ollut havaittavissa kaksikin
j ^ . Ensiksikin yritetään 'antaa
kuva^ että; Yhdysvallat on sotatoi-
IhUl^an OrinlsttthUJi;^^'^
mur]^6ksenvi|kt?skanut aloitteen kä­siinsä.'
Monet dlileHkkälaiset lehdet
ovat alkaneet Julkaista virallista
optimismia huokuvia selostuksia
Vietkongin sisseistä saavutetuista
vdifdist^'.:. Kebuskälp on vöiiKistu
out 8e^' Jälkeen; ki^ii; }r)i' 800 leliti
miestä suoritti^ Pentagöi^in: laskuun
retken Saigoniin. Tfimäjo^tys lei)
distön ostamiseksi tuli vlfallisten
lasKelnjJ^n '^linuk^an.-'' rpaksamjiän
100,000 dbllaria.
Toisaalta amerikkalaisten mieliin
teroitetaai;;, lelt$ -maallriiBh yleinen
mielipide olisi irnuka'jo''"alisturiöt'^
Vietqämip^ ifnteryenliooVi ja! ks^ln^en
nyt Vietriamih kansan vapaustaisti
lila koi^täad;, yai^uj^^svaltafhen ia
liomalehti 'Christian Science "Moni
tor esimerkiksi vakuuttaa syysjcuun
2§! päivän minaerossaan, että itaaail-
USAn PÄÄOMAVIENTI
ON
UUSI KIERROS NATOn
Y-ASESUUNNITELMASTA
Bonn. — Naton monenkeskisiä y-dinvoimia
koskevat' suunnitelmat
ovat eräs tärkeimmistä' kysymyksis­tä;
joita liittokansleri |iUdwig! Hr
hard tarlcastelee presidentti Johnso­nin,
ulkoministeri Ruskin ja puo
lustusministeri McNamaran kanssa,
tulevan Wasbingtonin vierailunsa
aikana, ilmoitti Länsi-Saksan halli­tuksen
valtiosihteeri von Hase vii
me perjantaina Bonnissa pidetyssä
lehdistötilaisuudessa.
Maailman turuUta
KEELER AVIOITUI
' Reading, Englanti. — Christine
Keeler. joka tuii tunnetuksi erään
englantilaisen ministerin eroon joh­taneen
skandaalijutun yhteydessä,
meni perjantaina naimisiin, kerrot­tiin
Readingissä lauantaina.
• Harold MacMillanin konservatii­visen
hallituksen sotaministeri John
Profumo erosi tehtävistään kaksi
vuotta sitten, kun hänen nimensä
yhdistettiin Keeleriin ja muihin
skandaaliin sekaantuneisiin henki
löihin.
Keeler on 23-vuotias. Hän meni
naimisiin 24-vuotiaan insinöörin
James Levermeren kanssa, — Ha­luan
aloittaa uuden elämän hän sa
noi lehtimiehille.
Hän ilmoitti että Erhardin tarkoi­tuksena
on esittää Washingtonin
neuvottelujen aikana amerikkalai­sille
Saksan liittotasavallan halli­tuksen
"konkreettiset ehdotukset'
Naton monenkeskisistä ydinvoimis­ta.
von Hase antoi ymmärtää, että
Bonn pitää edelleenkin Naton mo
nenkeskisen ydinohjuksin varuste
tun laivaston luomista parhaana
tällä hetkellä olevista Naton "yh
teisten ydinovimlen" suunnitelmis
ta.
HUOLESTUNUT
PRAVDASSA ;
KIRJOITUS
ANTARKTIKSESSA
PAKSUA JAATA
Etelämantereen jääpeitteen ää-rimmäispaksuus
on uudella radio-luotausmenetelmällä
määritelty 100
kilometrin säteellä Mirnyin tutki­musasemalta
yli 1,800 metriksi. Tä
tä menetelmää ensi kertaa Etelä­mantereella
kokeilleiden neuvosto­liittolaisten
tiedemiesten tutkimuk
sis^ on päästy erittäin suureen täs­mällisyyteen.
Tämän menetelmän
avuilla voidaan jäätiköiden paksuus
mitata lentokoneesta tai helikopte
r4sta käsin ja siten tehdä jatkuvia
havaintoja Etelämantereen jääpans-sarin
muodonmuutoksista Samalla
pystytään "määriltelemääft myös
Jäänjassan laajiius.
KAAMEITA EREKDYKSUf
titntop. — Mies, jonka vasen jal­ka
piti an^pujtpida, häv^sti ^jeikkauk
sen jälkeqn suureksi tyrmistyksek
seep, että Itänen oikea jalkansa oli
poissa. .
'Eräälle toiselle potilaalle tehtiin
väärä leikkHUs, kolmannelle poti­laalle
tehtiin toiselle henkilölle
määrätty leikkaus ja neljäs, potilas
sai'pitkän ajan kuluttua leikkauk­sen
Jälkeen tietää,; että hänen vat
salaukkuunsa oli unohtunut pinsc
tit. Edöllä mainitut tapaukset eivät
suinkaan ole mistään kauhueloku
vasta, vaan ne tapahtuivat englan­tilaisissa
sairaaloissa viime vuonna.
Tapaulcset esitti Englannin "lää­käreiden
tarkkailuliiton" sihteeri
tri Brooke Barnett äskettäin jul­kaistussa
vuosiraportissa. Kirurgien
tekenfät erehdykset maksoivat viime
vuonna englantilaisille vakuutus
yhtiöille kolme miljoonaa puntaa,
sanottiin selonteossa.
Moskova. — Pravda julkaisee per­jantaina
E. Grigorjevin artikkelin
Naton johtajien uusista ydinasc-buunnitelmi&
ta. Viime päivinä on
lehdistöön ilmestynyt tietoja siitä,
että USA yrittää saada kutsutuksi
koolle Nato-maiden puolustusminis
tereiden ylimääräisen kokouksen
marraskuussa. Kokouksen tehtävä­nä
olisi "valmiin päätöksen" laati­minen
Naton joulukuun kokoukseen
toteaa Grigorjev.
Saksan liittotasavallan militaristi
set ja revanshlstiset voimat toimi
vat kirjoittajan mukaan muurin
murtajana painostettaessa Nato-mai
ta. Bonnin virallisia ponnistuksia
on vahvistamassa pelottelukampan
ja, jota Länsi Saksassa harjoittavat
ääriainekset Straussin johdolla.
Bonn saa kiristykselleen riittä­västi
tukea toimella puolella Atlan-tia.
"Uusmyncheniläisten" propa­ganda
vakuuttaa yhteen ääneen, ct
tä muuta "ulospääsyä ei ole" kuin
länsisaksalaisten vaatimusten tyy
dyttämtnen. Tällä perusteella Nat-ton
esikunnissa laaditaanga moder­nisoidaan
suunnitelmia bundes^eh-rin
päästämiseksi . ydinasevarastoi­hin.
Amerikkalaisen pääoman vien­ti
ulkomaille nousee tänä vuonna
uuteen ennätykseen eli 3,000 mil­joonaan
dollariin, vahvisti USAn
apulais|(auppaministeri Andrew
Brimmer äsken antamassaan lau­sunnossa.
Kun amerlkkalaisflrmo-
Jen pääoman vienti oli viime
vuonna 2,400 miljoonaa '^dollaria,
nousee pääoman vienti tänä vuon­na
600 miljoonaa dollaria eli 20
prosenttia suuremmaksi. Tämä
mitätöi suurelta osalta presidentti
Johnsonin kehotuksen pääoman
viennin lisäyksen vapaaehtoisesta
rajoittamisesta 5 prosenttiin.
Presidentti Johnson esitti viime
maaliskuussa suuryhtiöiden, pank­kien
ja rahoituslaitosten johtajille
vetoomuksen rajoittaa vapaaehtoi­sesti
ulkomaisten sijoitusten kasvu
kuluvana vuonna 5 prosenttiin vii­me
vuoden määrästä. Presidentti
esitti vetoomuksen voidakseen ku­roa
kiinni USAn maksutaseen. Juur­ta
vajausta. Vetoomus sai osakseen
sekavan vastaanoton. Vetoomuksen
jälkeen pääoijiian vientiä harjoii^-
vat yrityksel ovat ejsittätneet Wa8h-ingtooio:
hallitukseUe selostuksia
ulkomaisten luottojensa Ja sijoitus­tensa
taseista. Nämä raportit osoit­tavat:
kebltjicsen, o^en. sätagen, epä­tasaisen.
Pdnkit Ja rahoituslaitokset
ovat pystyneet paremmin pitänaään
ulkomaisen taseensa bsa^aitiossa.
Sen sijaan useiden teollisuMsälojen
suur/ijrraojen taseet osoittavat ennä­tysmäistä
pääon\an nettovientiä. Tä­mä
kehitys' yhdessä Vielnaniin so­dan
vaatihiien kasvavfeti B^lijlrime-nojen
kanssa telce tyhjäksi' pyrki­mykset
USAn kfoonillisen maksu-taseohjauksen
tasapainottamiseksi.
Samalla tämä kehitys horjuttaa
luottamusta nykyisen maksujärjes­telmän
säilymiseen, jonka varanto-valuuttoina
ovat dollari ja punta.
YKSIMIELINEN PÄÄTÖS
RHODESIASTA ACCRASSÄ
Accra. — Afrikan maiden valtion
päämiehet hyväksyivät perjantaina
Ghanan pääkaupungissa Accrassa
yksimielisesti ja varauksetta Rhode:
siaa koskevan päätöslauselman, il­moitti
Afrikan yhtenäjsyysjäijes-tön
OAU:n pääsihteeri Diallo "relli.
Pääsihteeri ei kuitenkaan halun'
nut viela paljastaa päätöslauselman
sisältöä, mutta konferenssia lähel
lä oIev.sta piireistä kerrottiin, että
siinä ei vaadita aseellista toimintaa
Rhodesiaa vastaan mahdollisen yk-^
sipuolisen itsenäisyysjulistuksen ta-pahtue.
ssa vaan painostetaan Eng­lantia
viipymättä peruuttamaan
Rhodesian nykyinen valtiosääntö.
Lisäksi päätöslauselmassa vaaditaan
Englantia kutsumaan koolle Rhode
sian valliosääntökonferenssi, johon
olisi kutsuttava Rhodesian kaikkien
kansanosien edustajat.
Teili sanoi lausunnossaan, että
päätöslauselma on tehty Rhodesian
nykyisen tilanteen mukaisesti.
"Kaikki Afrikan kansat tulevat ole­maan
.vlpeitä johtajistaan kuultuaan
päätöslauselmasta", hän lisäsi.
.\frikan johtajat eivät .sen sijaas
keskustelleet Vietnamin kysymyk­sestä
eivätkä Intian ja Pakistanin
rajakii-itasta, vaikku ulkoministerit
olivat suositelleet näitä kysymyksiä
esityslistalle* Nämä kysymykset, o-tetaan
sen sijaan esille tulevassa
Afrikan ja Aasian maiden huippuko­kouksessa
Algerissa, ^än sanoi.
Konferenssin avajaisissa torstai
iltana pitämässään puineessa Gha
nän presidentti Kwame Nkrumah
totesi, että vastuu Etelä-Rhodesian
vakavasta tilanteesta lankeaa Eng
lännille.
Nkrumah sanoi olevansa vakuut­tunut
siitä, että m|käli Englannin
hallitus el tllytä: velvollisuuttaan tä
män siirtomaan suhteen, ryhtyvät
Afrikan yhtenäisyy/SjärJestön maat
asian vaatimiin toimenpiteisiin Ete
lä-Rhodesian neljänmiljoonan afrik
kalaisen tukemiseksi.
Nkrumah kannatti Afrikan mante
reen taloudellista jo poliittista yh
tenäistymlstä todeten, että hänen
käsityksensä siitä, että Afrikan olisi
yhdistyttävä yhdeksi liittohallituk
sen johtamaksi valtioksi, ei ole
muuttunut. Samalla hän ehdotti
keskuspankin muodostamista, joka
varmistaisi Afrikan maiden kansal­liset
valuutat.
Kosketellessaan kansainvälistä ti­lannetta
presidentti Nkrumahvkoos
ti, että on löydettävä tiet aseellis­ten
selkkausten lopettamiseksi.
— Vaadimme atomiaseettomien
vyöhykkeiden perustamista ja ato
miasevarastojen täydellistä hävittä­mistä
sekä näiden aseiden valmis
tuksen kieltäm;stä, sanoi presidentti.
ifi^^^Q^^ah^e^enl^
l l i t e ä > ^ u u t ' ^ ^ l )
ten monesti' ;on^:$anottUi
liitto haluaa ede|leen]cf^^a»t^«C^i«
naipin 'deiqokraattlS4äil'(ib|avj3)?^
le kaikkea ieri,awf*iW|^-
i^^ssion,' torJumiseea . 'tttnfi
iiiin'' aineillat? kai^:
Hpua. ' ' '
Lokakuun 13. ja Id'päiVää Vle^t-
Min U$A8Sa ioukköiaSUiiiim^^-
n^mindetaa vastaaii-.ti^ii^^J^
mielenosoitusten merkeis^ffV^^-
vahlainen kampanja on. m'enTyiliA>l^
Englannissa, jo^a on; päätettS^rlfiAOta
jniljooha dmHt^oitdt^.yMm^^
sotaa vastustoV9ai):^ve^t«giO|Q|Q^
Samanlaista liikehdintää v:on.rbaVah-tavissa
myös Rahskassa'ja iltäUibsa.
Jopa YKh yleiskokouskin ' plt^ä;
suuressa määrin tunnuksenaan.'Aiiie-rikkalaiöten
Vietnamin äsidHiiiil /ä-seellisen
sekaantuibisto tubmiitse'
mis ta. <^
Amerikkalaiset joukot kärsiy^t
yhä^pahempia menetyksiä t^ist^^lin^
sa Vietkongin partisaaneja; valtfäo
joiden aktiivisuus ei vähenfc Wa'^-
ingtonin propaganda on sotaäikj^
mlä arvioideäsaaii jo usean JterraÄ
siirtynyt äärimmäisestä .öptinUstnis-;
ta raskaaseen pessimismiin; Jfa'täUS
kin kertaa tulee nähtävästi-kiiymääli
samoin kunhan Pentagonin kaupaii
seuraukset lakkaavat vaikuttaloasta.
Hieman harkitsevammat' jik-i. asi­oihin
perehtyneenimät ämemlcal^-
set tarkkailijat varoittavat 'jb'täst^.
Walter Lippmann el esimerkiksi' aä-na
virallisen propagaindah ' päiäiä
päätään pyörälle. "Eskalaation'me­nestykset",
joista lehdistcitoilbttiui
hän leimaa "umpikujaksi Vietiiami^
sa". Tämä kuuluisa .ameriikälal-nen
lehtimies on samaa mieltä'ni^
den sotilasasiantuntijain kanala,
jotka katsovat Voiton saayuttam^eh
tässä sodassa vaativan rintamalla
vähintään miljoonaa sotilasta;^ lltfuf-ta
toistaiseksi Lippmannin s.^n9Jeia
mukaan --r- "Vietnamin sota pn 4:
maa kuin isku pesusoikoskaol^a^^^^
veteen. Me voimme mahtavallaan^?;
kiliämme saada veden v^tyjnä|h'
sieltä, minne iskemme, mutte > |{e||
kkden nostettuämmö' iske|$c^jn^
toiseen paikkaan katoaa ensfmhoäf
nen syvänne." ^
todeUakin turitua ä^erikiUäl^iiti
maahantunkeutuneista ' pa^päJaiaeL-tä,
kamppajMtä kaikkiajl^|:^%^i
voittamatonta vihollista vaisbiaii^JÖK
la on takanaan väestön'kaihfi&tt^E^i-f
Siirtolaisuutta
Itä-Saiksaan
Berliini. — Syyskuun'kuluessa
siirtyi 836 Länsi-Skksan jif;*UöSli
Berliinin asukasta hakaan di^i&oJ^-
raattiseen tasavaltaan, i l m o |^
uutistoimisto ADN.' DDBifsir saa­puneista
siirtolaisista W' 4 ^ h ä^
keä sellaisia, jotka muutami^ vuor
sia sitten loikkasivat'^t^G|iitoiiit^
tutustuttuaan Unsi-Saksdi^Te^Sää
pitivät parempana patetä^^^fäkäilsln
DDRrään: Siirtolaisten;jot||^ä:dn
306 ammattikoulutuksen Manutta
henkilöä. ; i
T I L A T | [ A A y 4 ? A V9
PÄIVÄN PAKINA
VÄÄUPÄDAN PÖRINÄÄ
uusi vaarapesäke. Mutta kuten sa-nottUy
me emme ol$t |9in^aan var­moja
pilämlhfeVerl'W
mattomuiidejstiE^^^^
Vaalipata kiehuu ja pörisee jo
täydellä voimalla.
Ja kuten aina vaaleissa, vanho­jen
puolueiden johtajat ja ehdok­kaat
keskittävät huomionsa jon­kinlaiseen
kissanhännän vetoon,
minkä yhteydessä tehdään "pal­jastuksia",
esitetään "vihjauksia"
ja '"syytöksiäi sekä toisaalta 'seli­tetään"
niitä usein osap||jilleensar
maila tavalla kuin sen, vahan vih-tahousun
sanotaan selittävän Py­hää
kirjaa.
Tarkoitus on ilmeisen selvä. Mi^
tä enemmän voidaan haaskata va­litsijain
aikaa vätystelemällä tois­arvoisista
asioista, sitä vähemmän
jää aikaa ja mahdollisuutta kes­kustella
todella tärkeistä ja poltta­vista
kysymyksistä, mitkä ovat
kansakunnan ratkaistavana. Näi­den
tärkeiden asian käsittely ja
esHtely jää valtaosalta työväene-dustajain
sekä työväen lehtien ja
•järjestöjen" tehtäväksi, mikä on
hyvin valitettava seikka, sillä työ­tätekevillä
ei ole suuresta luku­määrästään
huolimatta kuin mun
toosa niisiä mainosvälineistä —
. sanomalehdistä, radioista, TV:stä.
haaleista, hotelleista ja sen sem­moisista
— mitä on vanhojen puo­lueiden
käytettävissä.
Tältä pohjalta katsoen olisi siis
aivan välttämätöntä, että työväen-lehdissä
keskityttäisiin yksino­maan
edistyk,sellisten ehdokkaiden
puheiden, ehdotusten ja esitysten
käsittelyyn.
Mutta mielenkiintoista ja tar­peellistakin
on kuitenkin seurata
myös -vanhojen puolueiden, vaali-kotkotuksia.
Yksi näiden vaalien erikoispiirre
on se,_eltä vanha-torypuolue oli
johtajakysymyksen johdossa ha­jonneet
useampaan eri ryhmään
ennen vaaleja.
Puolueen kansallinen johtaja,
John Diefenbaker, joka puoluevä-kensä
keskuudessa on saanut hy-väilynimen
"Chief" eli "päällikkö"
leimattiin peräti '^renegaatiksi' eli
luopuriksi samalla kun hänen esi­kuntansa
korkeimmat luutnantit
eli ministerit lähtivät "chiefia" ki­roten
pois vartiopaikaltaan.
Vaalikampanjan alussa tapahtui
kuitenkin "ihme" vaikka sano­taankin/
että ''ihmeitten'' aika on
ohi, nimittäin se, että kaikki ne
.silmäntekevät töryt, jotka muu­tama
viikko sitten puhuivat kiro­ten
ja hammasta purren aina sil­loin
kun" mainittiin "CHlefin" ni­mi,
riensivät nyt kilvalla Diefen-bakerin
syliin vakuuttaen ikuista
rakkautta ja uskollisuutta, ei vain
torypuolueelle,. vaan myös itse
"chiefille".
Tässä yhteydessä on uumoUtu,
että "Chief on voinut kaikessa
hiljaisuudessa' luvata, että • hän
suostuu kuin supstuukin johtaja-paikasta
luopumiseen heti vaalien
pitämisen jälkeen. • K
Nyt on~eräs parlamenttijäscn,
Bert Leboe nimeltään; joka on
Social Creditin ehdokkaana, esit­tänyt
julkisen väitöksen, että John
Diefenbaker on-esittänyt puolu­eelleen
eroanomuksensa niin, että
torypuolue vapautuisi hänestä hei­näkuussa
1967.
Mr Leboeri kerrotaan sanoneen
Caslor-nimisellS paikkakunnalla
Albertassa vaalipuheensa yhtey­dessä:
"Heinäkuussa 1967 voimaan
astuva eroanomus on jo puolueen
johtokunnan käsissä. Ainoa syy,
miksi entiset konservatiivipuolu­een
hallitusministerit palaavat
puolueen riveihin, on se, että he
pääsevp uudemman kerran kilpai­lemaan
johtajan paikasta."
Mene ja tiedä!
. Mutta jos asia on näin, silloin
yrittävät konservatiivit'myydä va­litsijoille
"sikapossun säkissä" ku­ten
sanotaan. Konservatiivien kan­nattajat
luulevat saavan,johU^a]^*
seen mr Diefenbakerin; ^mutta
mahdollista' oh ktiitenklnr^r^ftll
'ICliief" on jd Jättänyt;.iö*^
rauksensa, kuten inr.' Leboe ^^t-tää.
, ^ • • : -.1
Käytännössä tämä tarkoitUisi, si­tä,
että konservätiiv^ia ääde^^t
kansalaiset eivät tiedä .'m|ip|äläi-
. ?en ukkelin ja öhjeltnan ptjtoll^to
todellisuudessa'- ääneiiis'^"; 'anjjartri^^
sillä tuhnettutosäsia on.tetf^. V^iti'
hojeh :puolneiden>öhielm^i'iii|ä-rittelijänä,
laatijana-Jiiti^^lja-na
on itse johtaja.
Liionnollisestivoidaan dänbaret-tä
samantapaisia huhuja pn käyn­nissä
myös kohta 70-vuotta täH-tävästii
pääministeri : Pearsonista,
vaikku ei olekaan menty niin pit­källe,
että olisi väitetty hänen jp
erohakemuksensa esittäneen.'
Kukaan ei voi tietenikä'|ln taata
sitä, etteivätkö poliitikot Joudu
sairauden tai kuolemantapauksen
johdosta jättämään pai|cköjpn eä:
nenaikaisesti. ''^'ämä koskee sekä
nuorempia että vanhempia polilii:
kantekijöitä, kuten meitä.muiialtin
kuolevaisia. : .r • ; "
Mutta asia erikseen pn, Jos vafi-leissa
pidetään jonkinlaisena k^lj^
tinä tai syöttinii yhtä ml^tä. vaOsi
ka puoluejohto tietää Vallan h^ii)]
että heti vaalien JälKe^^i ttili^
remmeihin^ vallan toinen Mooses:
^ Känsäkoura. •