Vapaus, September 28, 1968

              TIISTAINA
mulkaisieisitji tuHc^i loikalkuuin) 12 päivänä
Mexico Ctty. — Mexicon Icaupinr
g in pahimmissa katutaisteluina
'"'"vuodeh, i920:ia\ jälkeen surmattiin
" ' " ' t u s t a l i i ^ ainakin 15 ihmistä. -Polii­sien
ga opiskdijain i^aliliä am'
mj^i ^kutttäa. Öi^tekelijain väitetääiji pqlt-
.'.'fianiBen' linja-autoja, varastaneen ,ga-
•^f löliliiä4äyää-auton jne. '
Mutta^'*eUei tämä virahomaistfen'
1^'-^% opiskelijain välinen Icahakoittl'
^'tÄäse' ikotetaiÄan pois konlirollistä.j
olyäipihlaiä^at alkavat sttunnltel-
„ , mien mukaisesti lokakuun 12.pnä,
'^li'ttävät''virao&maiset. ' ;
Tafikki-auton varastamisen j a j u i -'
';jä-autbh/pbittaaiusen väitetään ta-^
"/•'jpabtusftefen hetkenä, (jolloin puolus-lai&
Voimien^yiranomaiset ilmoittivjit,
•^''tttä '^äifdeilinen rauhallisuus" o n .
,palauteittu kaupungissa.
Yksltyihen ammunta loppui ilta-'
_^päiväl'läv mutta eräs ambulans^^n
^ ' ] ' t i u n , : joika On kuljettanut haavjoit-
""Vtuneita oppilaita sairaalaan, sanoi
;tiistaina:, "Siellä on vieläkin helve-
'V^, t i n vaarallista olla."
Aseistettujen oppilaitten väite-
.•'vtfiän ampuneen poliiseja ja sotilait,a
kohti Kansallisen polyteknillisen l a i -
•., tcdcsen katolta. Sen:Uitoksen lähet-tyvillä
o a öiyös sairaala, .inistä »n;
saatu tuästotietoiia kuolleista ja haa­voittuneista.
y U ^'400; :;hyöfckäysvavinua saaritoi
Santo Tomas : ^amnattikoulun,' mikä
;on ösa ^suuremimfista (^ilas^asunto-alueestä,'
tninkä sotilaat\ mieluttiVät!
koko yön kestäneen taistelun jal-,
fceen. '[
Sairaakviranomaiset seUttlvät, et-;
tä tieto i s .henkilön kuolemasta »n
pienempi tpdeUista surmatuksi t u l -
leiäen lukumäärää, sillä oppilaat
olivat raahanneet joitakin ruumilta
pois sotilaiden miehittäessä tiistai--
na aamunkoitossa mainitun am-matttkoulu-
alu^eh.
Joidenkin tietojen imukaan noin
35 henkilöä oli saanut ampumahaa-van.
Heidän joukossa on sivussa
katsojina. olleita sekä linja-automat-kustajia.
Linja-autossa ollutta yhtä
miestä sanotaan airimutun viisi ker­taa
selkään.
Tämä o n karkkein vakavin kriisi,
mikä on o l l u t presidentti Gustavo
Diaz Ordazin ratkaistavana nelivuo­tisen
virkakautensa aikana.
"Te olette täällä omalla riskil­länne",
huusivat poliisit sanomaleh­tien
kirjeenvaihtajille.
Viranomaisten sanotaan ihmette­levän
opiskelijain ampuma-aseiden
määrää. Suurin osa niistä on .22
kaliberin pienoiskiväärejä ja pistoo­leja,
mitä'^^n helposti saatavana
Mexicossa.
Monltireialiiii viKrt>-
aarpalatefet laiiititoimikisi
MontreaS. --^ Pormestari Jean, Dra-
,peacn vapaaehtoiset • veroarpajaisetj ju­listettiin
tiistama Quebecin vetoomus­oikeudessa
^laittomiksi, m u t t a Mont-realinkaupunki
aloitti heti valmistelut
jutun vetoamiseski Canadan ylioikeu­teen.
Tämä quebecilainen oikeusistuin an­toi
äänin 3—2 mielipideilmaisun, että
vapaaehtoisen veronmaksusuunnitel-man
taitomääritelmä on lilan suppea
ja niinmucdoin se (vapaaehtoinen ve­ronmaksu)
tulee rikoslain perusteella
laittomaksi arpoknisetei. Voiton saän-nin
ehtona on oikean vasta^dcsen anta­minen
kahteenkymmeneen Montrealin
kaupunkia koskevaan kysymykseen,
mutta neljässä arvannasta ei ole ku­kaan
antanut yhtään väärää vastausta
niihin, selitti tuomari Jean- Jacques
Bertran. • • .
Sydämelliset o n n i t t e l u m me
S i n u l l e
n- 7 0 ' vuötissyntymäpäiväsi
a !
r
Paljon onnea ja hyvää terveyttä Sinulle, Frank,
merkkipäiväimsi tpivottavat seuraavat
omaiset, ystävät ja toverit:
iii./
Impi Tommilla
T ( M ja Arvo Tommila,.
) ./Helsinki, Sxiomi
Lempi ja Olavi Hirvelä
EIIe& ja Leo Houle
U l y ja Win. Riutta
Mr. ja mrs. Veildco Riutta
Inga ja Charlie
Elvi ja Jack' Phillips
Rauha ja Aimo Mäki
Hilma ja Ensio Wuori
Emnil ja Hannes Suomala
Laila ja Leo Nordman
Amy Malmberg
Irja ja' Aatu Koivula
Ida Ja Oscar Männistö
Siiri ja Arvo Vuori
Hilda ja John Raivo
Anja ja Kalle Kassinen
Hilda ja Matti Kotanen
Helmi ja Olavi Lindroos
Annte ja IHilo Kautiainen
Hilma ja V. Lukkari
Helmi ja Ossi Punkari
AlU ja Väinö Neva
Alina ja Wm. Eklund
Lyyli ja Reino Ketola
Sigrid Vic. ja Dennis
Kerttu. Tom ja Debbie
Viola ja John
Sofia Pöntiö
Hilja jä Anlon Kaisla
Tähkä Ja John Stenrose
Mamti WäUmaa
Elmi Ja U. Falk
Tildä Santala
Olga Taipale
Hilja Smith
Uija Anttila
Julia Sutinen
Lydia Mäki
Martha Poutiainen
Impi Blom
Siiri ja Frank Kangas
Llnne ja Vie. Nissilä
Betty Kopsala
Elma ja Viljo Suominen
Saima ja Lauri Lampi
Tilda Lindström
Arne Walli
Lyyli ja Jussi Pärssinen
Vera ja Väinö Lindholm
Aini ja Nick Grundsten
Lempi ]A Lauri Jokinen
Edla Möttönen
Maija Vauhkonen
Lea Ja John HUI
Lempi Virta
Martha Ja Onni Kekki
John Alquist
Esther ja Toby Hakala
K-iitri ja U. Korpi
Impi Poutanen
Hilda Kauppila
Kaarina ja Aimo Mäki
Robert. Albert ja Elin
Aune ja Elis KaUio
Ellen ja Fred Kivinen
Joan ja Karl Palomäki
Kerttu ja Gerry Kitts
Sandy ja Douglas Siren
Esteri ja Eino Six^n
Randy G. Kitts
Jack Kiviniemi
Olga ja Lauri Friman
Anni Hill
Elina Sytelä
Hanna ja Matti Saari
Lauri Niininen
Anni Fogel
Vieno ja Veikko Saari
Senja ja Edwin Suksi
Elvi Salo
Hilda Ketdla
Olga Salo
Vilma ja Eino Lehtola
Irja ja Kalle Tulla
Elsa ja Jalmar Miettinen
Finnish-haalilla, Sudburyssa, Ont., Syysk. 18 pnä, 1968
K i i t o s
.-n
i l
Sydäimelli-nen kiitos tdlte suiuri ysJtäv
moisesta yllätystilaisuudesfta, joka oli järjestetty Finnisih liaalilile syyslkuun
18 päivän iltana minun syntymäpäiviäni kmniniaksi. Kiitos Edvi^in Sukselle.
jä Uuno Kcrvelle mieleenpaiiiniuvista. piiQieista seikä Lyyli Pärssiselle ki r-joittamastaian
ja lausumastaan sopivasta nunbsta.
Kiitos Vapaius-kustanniusyhtiöliie lahjasta ja samoin Qciiitos uirfieidur
'seuroille Aleirtsille ja Visalle siiitä arvokkaasta muistolaihjasta. Kiitos
S€AUL:n liitltlotoimikunnalle huomaavai^uudesita, mitä sain osatoend,
.Kiitos ystävjille svnireslta raMalhijasta. Erikoinen kiiltos ihicmman al-
Iriuampaniijoille, kerääjille ja illan ahkerille emänlnille, jotto aihersivait vai-
Vajaani säästämättä tilaisuuden onnistuimiseiksi.
y Kiitos myös niille, jotka ottivalt osaa lahjalain, vaan eivät voineöt olla.
' saapuvilla.
Tämä tilaisuus tulee säjilymiääln imielessäni aina.
Kiitos vielä kerran teille kaiikiHe!
R. R. 1
Ystävyydellä,
FRANK TOMMILA
Whitefisih, On/tario
iiiniiiit
Helsinki. —(Suomi^euira)
Heläiiigin kansalnväliseit messut..
• 'Huolestiiimlsta Hekingln kansain-!
välisten messujen näyttelytilojen:
riittä)tnättömyydestä ja arvostelua
varsinaiseen messutoimintaan viime
alQcoina liittyneistä sen perusperi­aatteita
poUcevista ilmiöistä, sisältyi
neljänsien Helsingin ^l^:ansainvälis.
•ten messujen tei-vetodys- j a avausf
pulleisiin.
Helsingin Pallokentällä torstaina,
19. syyslkuuto pidettyyn vain hie­man
y l i puoli tuntia kestäneeseen'
avajaistilaisuuteen olivat saapunest
tasavallan presidentti sekä maass-saimme
painhaillaan vierailevat Tasns-kan
prinsessa Margrethe' j a prinssi
Henrik ja ,useita valtiovallan, din-lomaattiikunnan-
ia elinkeinoelämän
edustajia.
Tervelhdyspuheessaan Suomen
Messujen - haillinttmeuvositon pu--
heenjohtafja, pääjohtaja Runar
Hernberg sanoi Helsingin messujen
•kasvaneen niin pallon, että näköpii­rissä
o n näiden messujen lähiaikoi­na
tapalhtuiva jakaantuminen kahtia:
teknisiin j a Oculutustavaramessuihin.
Hän arvosteli myös niitä messujen
pe-iusperiaatteista poikkeavia . ilmi­öitä,
joita viime aikoina on pyritty
liittämään messutoimintaan. (US)
Eläkeikäläisten osuus 8.5 pros.
väestöstä
Vanhiuuseläkkeeensaajjatt ovat
saavuttaneet uuden ennätyksen: hei­dän
luikumääränsä on ylittänyt
400,000 ivT5an. Kansaneläkettä mak­setaan
nyt 400.444:lle 65 vuotta
täyttäneelle henkilölle, minikä lisäk­si
30,000 yksinäistä välhätuloista
naista saa vanhuudentuikea. Kaik^
•kien kansaneläkkeensaajien määrä
on myös nyt suurempi kuin kos­kaan
ennen eli 575,000. Työttömyys­eläkkeensaajia
on heistä. 147,000.
Uusia kai^aneläkkeitä on vuoden
alusta myönnetty yli 40,000, joistii
vanhuuseläkkeenaajilie noin 15,000
Ekikeikäisten osuus nousee nyt8,5
prosenttiin väestöstä, mikä merkit­see
135 vanhusta tuhatta työikäisiä
henkilöä kohti. Eläkeikäisten osuus
väestöstä kasvaa väestöennusteiden,
mukaan aina vuoteen 1980, j o l l o in
se on 10,3 prosenttia. Täimän jäl­keen
väestörakenteen on ennustet­tu
pysyvän vanhusten osalta väkiin-tuneena.
Vanhuuseläkkeensaajien suuren
enemm istön mu o.!ost ava t n a is et. jo i-ta
on 250 000 eli 100,000 enemmän
kuin miehiä. Eläkeikäisillä naisilla
on muita k u i n e l W t u l o j a suhtee!-
UUTJ$IA
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii
Ijiiföti välhemmän ikuln mieäiillä,
Vamtiutiseläidceensaajiftn ke&ki
rtiäärSihen kansanelSike on l&^fi
'n^arkkaa. Se ön noussut viime vuo­den
elokuusta 15,2 markkaa. Täy­den
bui^ilisän saaäien- keskimääräi­nen
vamhuuseläike on ; nyt 232,7
markkaa e l i 18,3 imaiikkaasuurem.pi
kuin vuosi sitten. (US)
Matkailutase parani '
Kutoneen kesän aikana, kesä-elo
kuussa saapui Suomeen suoraan
pohjoismaiden ulkopuolta 10 pro­senttia
- eneimmän ullkomaalaisia
kuin edellLikesänä. Samaan aikaan
lähti maastamme suomalaisia uljco-maille
9,4 prosenttia viimevuotista
väheimmän, ilmenee tilastollinen
pääitolmiston laatimasta malifcustap-liikennetilastosta.
Pelkästään elo­kuussa
Suomeen saapui 6,5 prosent­tia
viimevuotisita enemmän ulko­maalaisia
j a suomalaisia lähti ulko^
maille 8 prosenttia vähemmän. Elo­kuussa
saapui Suomeen kaikkiaan
52.556 matlkustajaa ja 50.753 lähti
pohjoismaiden ulkopuolelle. Viime
vuoden elokuussa saapui maahamme
mallkailijoita kaikkiaan 53.921. (HS)
Kansalaisluottamuksen,
menetyksestä luovutaan
Kansalaisiluottamuksen menettä-mis-
xuraamiuksen -ja tähän yhtey­teen
liittyneiden lisärangaistusten
poistamisesta annettiin äskettäin
hallituksen esitys eduskunnalle.
Poistettaviksi ehdotettuina lisäran­gaistuksina
on käytetty luomitse-nusta
kelvottomaksi maan palve­lukseen
ja ajamaan toisen asiaa
tuomioistuimen tai muun julkisen
viranomaisen edessä.
Metsälintujen runsaus
näkyy vaihtelevan eri puolilla maa­ta
hyvinlkin palhon. Valtion riistan-tutJkimuslaitoksen
toimesta on kaut­ta
maan iuoiutettu- ns. reittiäi-vioin.
teja elokuun loppupuolella j a kun
tuloksia voidaan verrata aikaisem­min
saatuihin, voidaan numerojla
pitää suuntaa-antavina. Tähän tut­kimukseen
osallistui ' k a i k k i a an n.
2.300 metsästäjää y l i 500 reitillä.
Kohteisisa tavattiin noin 40.000 lin­tua,
joista metsoja 9.900, teeriä
13.600. pyitä 11.300 ja riekkoja
2.700. Koko maata ajatellen on sa­nottava,
että metsäkanalinnut ovat
vähenneet huomattavasti verrätluiw
kahteen edelliseen vuoteen. Pahin
kato on k^^hdannut Oulun, Vaasan
ja PahJol:-Ka:-ja!an läänejä. (HS)
Terveellinen tomaatti
Mi
k i i
J
m
MOITTI HALLITUKSEN
INTIAANIOHJELMAA
tJ''.......'*^» " "Tl»'' ~"tl''...,...''*0' """«f''. •>*u "»i*». ,iM(, • "l/y'.,,,.
London. — Eräs Fort vvilliamiiainsn
nainen syytti' viime Iauantaina.-täällä,
etfä liittohallituksen intiaaniasiain
osasto on välinpitämätön niistä epä­toivoisista
olosuhteista, joiden kanssa
useat Luoteis-Ontarion intiaanit ovat
vastailistrn ja vieläpä ehkäisyt omien
alueellisten virkailijain yrityksiä rat-kaisla.
näitä vaikeuksia.
Odavva intiaaniheimolaista .syirtyps-rää
oleva perhecnemäntä Yvonne Mc
Rae, joka on Canadan: Intiaani-Eski-mo-
yhdLstykscn Järvicnpään alueen
eräs virkailija, esitti syytöksensä yllä-lyspuheessa,
jonka hän piti yhdistyk­sen
vuotuisessa Ontarion . alueen ko­kouksessa
täällä.
Poliisitujomari Baimon on
"täysin Sopimaton"
(Jatkoa sivulla 1)
telun kontrollia koskevan kohdan.
Mr. VVishai-l sanoi olevansa tuomari
Grantin kan.ssa samaa mieltä kah­den
poliisituomarin käyttäytymi­sestä.
Ehdotus mr. Bannonin ero-pyyntöön
suostumiseksi tulee käsi­teltäväksi
mr Wish.artin ja päämi­nisteri
John Robartsin kesken.
Molemmat poliisituomarit ovat
olleet virkatoimista pidätettynä kuu­lustelun
ajan. He molemmat ovat
oikeutettuja saamaan tältä ajalta
palkan. :
Mr. VVishart puolusti nyt aiemmin
lainlaatijakunnassa omaksumaansa
kantaa salakuuntelusta, että polii­seilla
pitäisi olla oikeus rikollisten
salak4iunteluiin, ja että ainoa keino
sen asianmukais£n kontrollin jär­jestämiseksi
saadaan liittovaltiota
koskevan lainlaadinnan avulla.
Hän sanoi, että poliisien pitää
olla hyvin varustettuja eleklrooni-silla
laitteilla, ja että poliiseille on
anne<4ava oikeus suorittaa "kjt>Ii-tuullisen
ajan" salakuuntelua.
Kysyttäessä, että eikö.salakuunte­lu
uhkaa kansalaisvapauksiaimr.
Wishart sanoi: "Uskon sellaisen
mahdollisuuden olevan, mutta polii­sit-
käyttävät niitä laitteita tutkiak­seen
rikollisten toimintaa."
WDP:n johtaja Donald MacDon-aldsanoi,
että Ontarion hallituksen
pitäisi viivyttelemättä, määritellä,
missä olosuhteissa voidaan salakuun
telua harjoittaa.
"Tuomari Grant sanoo, että Cana­dan
oikeuksien laki ei anna suoje­lua
yksilölle", sanoi MacDonald.
"Tähän sisältyy käsityskanta, että
maakuntahallituksin tulee varata
tällaisen lakivoimaison suojelun yk­silölle",
hiin sanoi. .
Hän sanoi, että Luoteis-Ontaion mo^
nen yhdyskunnan pulmakysymyksiin
liittyy suuri määrä avustuksen varas­sa
olevia intiaaneja, joiden keskuu­dessa
on vakava alkoholiongelma. Näi^
dcn paikkakuntien hallintoa kuva*i
maakuntapoliisien osastoi, "joiden lu
kn.r.äärä cn suu.^empi kuin muissa
kunn'.ssa" ja "intiaanien asiain osas­ton
virka-Ilja n paikallaolon morkkien-
\\n poi:,saolo."
"Se on hyvin harvinainen tapaus
'tun löytyy vähän korkeaarvoisempi
virkailija, joka näyttää vähänkin to­dellista
kiinno.slusta intiaaneihin", sa­noi
mrs. McRae.
Tyypillisenä esimerkkinä hän esitti
23 intiaaniperhr.an epätoivoisen oloti­lan
kruunun mailla Armstrdng^n kylän
laitamilla, jcka sijaitsee noin 135 mai­lia
.lärvicnpäästä pohjoiseen.
"Kaikkein mahtavin rakennus tä.s.sä
yhdyskunnassa on Ontarion maakunta-
Dol i.sin a.scmarakcnnus, eikä kirkko
(ai kriilu; Poliisilaitos on tehty seit­semää
konstaapelia varten tässä noin
?nO asukkaan kylässä." ;
Mrs. McRae .sanoi suurimman osan
näisIä 23 perheestä tulleen kylän lai­tamalle
jätetfyään reservaatorialu''et,
koska: heillä ei ollut niissä mahdolli­suuksia
säilyä hengissä. -5
Mrs. McRae sanoi Armstrongin ti­lanteen
olevan tyypillisen Luoteis-On-tario.
ssa, mukaanluettuna Long Lac,
Geraldton, Morson ja Red Lake.
. Mrs. McRae nousi muodollisesti kiit­tämään
Ontarion terveysministeri
Matthevv Dymondia tämän terveyttä
koskeneesta lounaspuhecsta ja luki fiTr
ten 15 minuuttia kestäneen syytekir­jelmänsä
äänettömälle noin 100 edus­tajaa
käsittäneele yleisölle.
Ontarion terveysministeri Dymond
sanoi, että liittohallitus koettaa^lyt-tää
sen-perinteellisen intiaanien ja
eskimo'den terveyshuollon maakunta­hallitusten
kannettavaksi ilman kes­kusteluja
tai neuvotteluja.
Dymond lupasi antaa mrs. McRaen
tekemistä huomautuksista raportin
Ontarion pääministeri John Robartsil-lo
ja prokuraattori Arthur Wishartills
sekä opetusministeri William Davisille
koska näiden ministeriöstä näyttää
sievän kysymys.
Tomaatiti on vihanneshedebnf
Kuitenkaan se ei sisällä tavallisten
hedelmifen lailla hödeHnähäipp^^a
(esim. -sitruiMia-, omena- j a viini-happo)
eikä myöskSUn' sokeria k9-
ten oikeat hedelmät. Tomaatti k|i«.
luu edelleen vihanneslhedelmien toj-soen
pääryhmään. ikOisökasiveiliixi,
johon lukeutuu niyös paprika, -r-
T&maaitti on hallana:ka 'ja paUon
lämpöä Vaativa, senn^vuioiksi tomaa­tin
sadon su;uruui;"en j a hintavaihte-luijen
voi maallikkokin ymmärtää
sääolosuhteiden perusteella. To­maatti
orakin tSiik^iä^iä: vihannek­sia.
Se on sitä paitsi melko helposti
käsiteltävä ja .-verrattain ihyvin säi­lyvä
vihannes.
Tomaatti, o n kotoisin ETtelä-Ame-rikasta.
1800-luvuMa sen: viljely levi­si
imuualle maailmaan. Nykyisin s i ­tä
voidaan pitää maailman täiikeim^
pänä vihanneksena. Vielä 1930-lu-vulla
tomaatti o l i tuntematon suu-rimhalle
osalle Smmien kodeista.
Monissa lämpimissä maissa, kuten
Espanjassa, Bulgariassa, Italiassa ja
Unkaiissa selkä Ytidysväöoissa to­maattia
viljellään avomaalla miljoo­nilla
h£ihtaareilla etenkin säilyke-teollisuutta
vaiten. Suomessa on yk­si
maailman pohjoisimmista tomaa-tinviljelyalueistat
^^äirpiöOr—Teuvan
seutu, missä on satoja kasvihuane-viljelmiä.
Vitamiineja j a ravintoaineita
Kun tomaatti on saanut näin tär­keän
sijan vihannestep:- joukossa,
täytyy sillä olla merkitystä myÖs
lei^veyJellisesti. Ensimmäisenä tule­vat
mieleen tomaatin sisältämät A -
ja C-^vitamiini. Nykyaikana pyritään
kiinnittämään; yhä enemmän huomi-o<
ta itäiiksiden ravintoaineiden saan- \
Uin, Ihn^isiä «iigataan köyttämään
s,opivia ruaka-aiaeita oikeassa fiuh-/
-teessä j a cman ravinnontarpeen tyyr
dyitäiraiseksi; Usein kyseessä Ta­m
r o » laadun keventämineq,' To-maatti~
sopii erinomaisesti kevyeen
iuokavalioan, sen ravintoainekoos- ^
tucnus on erittäin monipuolinen, ^ '
Sopii kaikenikäisille
Tomaatista saamme mitä paaihain-ta
ravintoa kaikille ihmisille, vau­vasta
vanhuksiin. Vitamiineilla on
moninaisia tehtäviä ihmisen elimis­tössä,
niitä kaikkia ei pystyisi lucU
telemaankaan. Vitamiineista on jos­kus
sanottu: vitamiinit ovat k u i n si- •
vistys; sivistykserikin huomaa vasta
siliten kun SS puuttuu.
Käsittelyyn ja säilytykseen
huomioat myös kotioloissa
Kun tomaatti on hallanarka jo :
kasvukautenaan, se on arka kylmäl­le
myös kypsänä. Ainoastaan täysin :
kypsät tomaatit voidaan pitää Jää­kaapissa,
esim. jäädyttämässä. Vaa­leana
ostetut tai poimitut tomaatit
voi säilyttää viilefesä keittiökoone-'
laossa. Kosteuden haihtumisen estä­miseksi
toimaatit on hyvä säilyttää
pienemmissäkin erissä kotona kan­nellisensa
muovirasiassa tai ostopak-kauksessaan.
Meistä 03tajjsta riip­puu
osaksi saammeko kaupasta l i y -
viä kiinteitä tomaatteja. Hyvin usem
näkee perheenemäntien valikoivan
tomaatteja sormeillen j a painellen
niitä, min'kä seurauksena tomaat-teihin
iluiestyy vähän ajan kuluttua
painautui:^iia, joista tomaatin pehme-ne>
nunen j a pilaantuminen jatkuu
solurakenteen rikkouduit tu a.
Aika panna pe^pupata tulelle
Pensfi-psplijeri sato ori nyt par-hdimmillaan
j a 'hintakin puoltaa
papujen runsaita käyttöä, 'Pavut
ovat ^iltitäin yalkuai^pltoista ravin,
loa, joten niitten käytöllä edistäm­me
lasten kasvua, suojelemme , ai-
Kuisten työkykyä ja estämme van-nuaten
kudosten rappeutumista. >Pa­vut
korvaavat monessa suhteessa l i ­han.
Papuniuhennos
jn varmaan jckaisen Emännän tut-u.
Pavut pub^iistetaan j a leikataan
ik<kä pannaan kiehuvaan suolalla
maustettuun. veteen ikypsymään.
Sillä aikaa valmistetaan sakea valko
itastike, johon kypsyneet pavut nos­tetaan
ja annetaan niitten hiljalleen
kiehua n. 10 mimiuttia. Maustetaan
suolalla ja pippurilla.
Papumuih en nosta käytetään paitsi
sellaisenaan paistettujen lihai-uoki-en
kanssa myös esim.:
Tallimestarin Voileipäiin
Ohut tumma leipäviipale voidel­laan
ja päällystetään savustetulla
Kir.kkuviipaleella, päälle pannaan
samanlainen ranskanleipä voileipä.
Kateinkeffitaissn: i lejvän keskelle
pannaan! keoksi jpapumuhennosta.
reunat peitetään kovaksi vatkatulla
valkuaisella. Leivät 'kuoirutetaan
Uimissa.
Aamiaisvuokaankin
käytetään pa-pumiuhennosla.
Uuninkestävää vuokaan tai annos-vuokiin
pannaan keitettyä riisiä, kä-ristettyä
sipulia ja jotain 'tähdeli-haa,
lammas sopii erinomaisesti.
Päälle kaadetaan papumuhennosta .
ja r u a ^ lämmitetään uunissa kun-niÄiitsi.
Tai j o l le tuotaessa koriste­taan
tcmaatliviipaleilla ja persilja-silpulla.
. .
Papu-Lammasmuhennos
Lampaanlihaa, sipulia, - papuja,
riisiä, sitiuunaa, sinappia, vettä.
Lampaanliha leikataan kuutioiksi
ja ruakis^letaan, mukaan lisätään l e i ­ke-
ut tuoreet pavut, silputtu sipuli
ja vähän riisiä, mauscetaan suolalla,
valkopippurilla, sit;; uunanmtiliulla
ja sinapilla.
Kertakäyttöinä paperihousuja
TEESKENTELISI, EDES
. .Jussi: "Miksi isä laulaa vauvalle
tänä iltama?"
Äiti:. "Hän koettaa laulaa hänet
nukkumaan."
Jussi: ."Jos minä olisin vauva, tces-
Icontellsin nuldmvnnl;
Englanti yllätti New Y o r k i n niin-sane.
uilla naisten paporiihousuilla.
Mi Ilja'tain muotinäytöksessä eräs pu­kujen
esittelijä riisui mustan ha­meensa
ja katselijain yllätykseksi
näyttäytyi pieniin paperipöksyihin
p..'{au Uineena.
Teiknillisesti puiliuen asu e i ollut
jiiyan paperistiv, vaan melkein yhtä
linlvaksi tulevasta tekosilkkisckoi-uksesta,
•
Tällaisia piikkupöksyjä on valmis-lettu
Englannis'Sa jo vuodesta 1967,
jolloin eräs ranskalainen suunnitte­lija
niitä siellä esitteli.
Lyhyet miesten housut olivat en­simmäisiä
tuotteita Englannissa ja
nyt on luvassa Amerikan myyntiin
naisten rintaliivejä ja pieniä housu­ja
samasta halvasta aineesta.. Täl­laisia
tuotteita nimittäin myyjään
n i in halvalla, että ne katsotan sa-man
arvois;ksi kuin vauvojen ker­takäyttöön
tarxoitelut kapakkää-i:
cat. Ja näöltään muistuttavatkin
niitä. Tuotteet ovat pakatut pieniin
pakkauksiin, kuten savukkeet, sanor
taan asiasta kertovasta uutisessa ja
niitä on.lähiaikoina saatavjjna kau­poista
halvasta hinnaita.
Lopuksi kuitenkin mainitaan, että
tällaiset vaatteet eivät ole. tai koite­tut
lihaville, mutta jokainen kah-döksan
numej'oiseen vaatteese«:i
niithtuva voi niitä käyttää.
Terveysvihjeitä
Mikäli harrastatte nikkaivintia ja
veistelemistä, laittakaa s i l l o in i l s d -
IcHine käiksi neljän tuuman koi^kuis-ta
pu,uikapulaa. Sijoittamalla ne
vuoteenne jalkopäähän pohjalevyn
korcikkeciksi, teette sydämellenne
hyvän palveluksen.
Kun illalla vedätte herätyskellon­ne
soittokuntoon, pankaa se soimaan
neljännestuntia aikaisemmin kuin
oikeastaan olisi ollut tarpeen. Tei-dän
ei silloin tarvitse aamulla pitää
tunhaa kiireitä, mikä on tea-veylen-nie
kannalta tärikeämpää k u i n nel­jännestuntia
pidempi yöuni.
Jos otatte; lisäpelton, peittäkää
sillä ensin vain vuoteenne jalkapää
On hyvin totJennäkölstä, että jo s i l.
loin on tanpeeksi ilömmin. . .eikä
rintaikehänne taiTvitse suotta joka
hengenvedolla nostaa lisäpainoa.
Nautitte siten paremmin'levosta.'
.To.-i t>letle AiluMivnnt kflilyyrtft-on
hedelmiä, syökää niitä janon sam­muttamiseksi;
Kun kahden vuoro­kauden
aikana ette nauti muuta nes­tettä,
on maihdollista, että tämän
"kuivaLuskuurin" avulla pääsette
voitolle tauidinailieuttajista:
Kauneimmat
K U K A T
edesmenneen
Simri Vickmanin
(Peterboi-ough, Ont;)
MUISTOLLE
HELMI HAANPÄÄ
BILL HAANPÄÄ ja PERHE
R.R. 2, Aurora Omtairio