Vapaus, October 5, 1965

              Sivu 2 Tiistaina, lokak. 5 p. — Tuesday, Oct. 5,1965
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N
O F F I N N I S H C A N A D I A N S J
( L I B E R T Y ) EstabUshed Nov. 6, 1917
E D i T O R : W . E K L U N D MANAGER: E . S U K S I
T E U E P H O N E : ORFiCE A N D JEOITOftlAL 674^4284
Publlshed thrlce weekly: Tuesdam aihursdaysfanä-S^ Itf VapdlU»
Publishing Co. Limited/lQP-miBlmÖt.
Mailinjt A d d i * a : Box e » ; \
Advertlsing rates upon. applicationi translatlon fre^ Of charge.
Authorized as second class mail by the. Post Otflce Department, Qtt8wa,
V and flor payment of jKÄt^e iÄ«(h,
CANADIAN LANGbAUL-FHtJS
mAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $9ilO. 6 $4;i5 .l^Aisafi 1 vk. $10i)0. 6 kk. «S.aft
3 kk. 2.75 Suomassa: 1 vk. lOlSO. 6 kk. «'51^6
Autojen hmtakyssimyksiesta
Näyttää siltä, että Caqadassa valmistettavien autojen hinta-asiasta
muodostuu yksi tärkeä kiistelyn aihe nyt käynnissä olevan vaalitais­telun
yhteydessä.
Tämän kiistelyn perustana on tämä: Nykyinen liittohallitus teki
USAn hallituksen ja autoyhtiöiden katissa ns. autosopimuksen, minkä
perusteella Canadassa toimivat yhdysvälttiläi^e» suurten autoyhtiöi­den
alayhtiöt saavat vuosittain välillisesti; noin $50,000,000 lisätulot
Yhdysvalloista tuotettavien autonosien tullien j a tavaraverojen alen­tamisen
muodossa.
Muun ohella tämän autosopimuksen perusteella odotettiin kautta
Canadan, että autojen hinnat halpenevat täällä Canadassa, mutta näin
ei ole kuitenkaan tapahtunut. Päinvastoin suurten, autoyhtiöiden edus­tajat
o.vat ilmoittaneet ihnan muuta, että mitään toivoa ei ole Cana­dassa,
valmistettavien autojen hintojen alenemiselle täällä. Aihöa, mitä
voidaan autosopimuksen perusteella odottaa, on se, että mikäli Yh­dysvalloissa
lasketaan autojen hintaa, se "pienentiiä sitä juopaa" mikä
nyt on Canadassa ja Yhdysvalloissa myytävien samanlaisten autojen
hinnoissa, selittävät autoyhtiöiden puhemiehet.
KUINKA SUURI HINNANERO? -
Yleisesti puhuen me canadalaiset joudumme maksamaan noin
$500 korkeamman hinnan tavallisista henkilöautoista, mitä niistä
maksavat yhdysvaltalaiset. Ihmeellisintä on kuitenkin se, että Cana­dassa
valmistettavat autot myydään rajan eteläpuolella 300^-500 dol­laria
halvemmalla kuin täällä Canadassa.
Puhuessaan Guelphissa puolueensa vaalikokouksessa. Uuden de­mokraattisen
puolueen > - N D P : n — kansallinen johtaja Tommy Doug­las
sanoi viikko sitten maanantaina, että Canadassa valmistettu auto,
jonka vähittäishinta o n täällä $2,880, maksaa Buffalossa vain $2,307.60.
Ottaen vielä huomioon Yhdysvaltain ja Canadan dollarin arvo-eroavaisuudenkin,
canadalaisia autoja myydään Yhdysvalloissa 300—
500 dollaria halvemmalla kuin täällä. Se siitä.
Kuka hallitsee Canadaa?
Kuten meidänkin lehtemme uutisosastolla viime viikolla kerrot­tiin,
liittohallituksen finanssiministeri Walter Gordon "ennusti" —
hän ei siis puhunut hallituksensa päätöksestä sellaisenaan — että
Canadan ja Yhdysvaltojen autosopimus tulee alentamaan autojen val­mistamisen
kustannuksia Ja myös autojen myyntihintoja täällä Cana­dassa.
Samalla hän vihjasi siihen, että jos autotebtailljat eivät tähän
suostii, vaan käyttävät saamansa tullihuojennukset voittojensa kar­tuttamisen
hyväksi, hallituksella on keinoja rangaista -heitä esimer­kiksi
niin, että alennetaan Yhdysvalloissa valmistettavien autojen tul­leja."'.
Tähän mennessä, jolloin näitä rivejä kirjoitetaan, ei ole kuiten­kaan
mitään merkkejä siitä, että autoyhtiöt haluaisivat kuunnella
mr. Gordonin puheita. Nähtäväksi siis jää, kuka tämän maan finanssi­asioita
hoitaa ja hallitsee, liittohallituksen finanssiministeri vai Y h ­dysvaltain
jättiläiskokoiset autoyhtiöt täkäläisine alayhtiöineen?
AUTOSOPIMUKSEN OLEMUKSESTA
^Viime tammikuussa, jolloin meille tiedoitettiin tästä Canadan
j a Yhdysvaltain autosopimuksesta, Canadan teollisuusministeri C. M .
Drury sanoi, että autoteollisuus yksinään aiheuttaa Canadalle $600
m i l j . kauppatappion vuodessa. "Lisäämällä autotuotantoa . . . aute­taan
hallitusta tämän kauppatappion vähentämiseksi." - -
Mutta Yhdysvaltain kauppaministeri John Connor sanoi viime
huhtikuussa, että Canadan autotuotannon kohoamisesta huolimatta
Yhdysvallat tulee kuitenkin säilyttämään nykyisen edullisen asemansa
autokauppojen balanssiin nähden. Yhdysvaltalaisten autoyhtiöiden
johtavat virkailijat esittivät samanlaisia ajatuksia. Ua Yhdysvaltain
hallituksen rahaministerin eräs apulainen sanoi vasta muutama päi\^
sitten, että Yhdysvaltain edullinen kauppabalanssi tulee ehkä vie­läkin
edullisemmaksi autosopimuksen johdosta!
Kansantalouden kannalta katsoen näyttää siis siltä, että esim.
meidän lehtemme Vapaus on ollut alusta pitäen oiikeassa selittäes­sään,
että koko tämä autosopimus on epäedullinen Canadan talou­delle.
Mutta siirtykäämme nyt takaisin autojen hintakysymykseen, mikä
on käynnissäolevan vaalikampanjan aikana eniten huomiota osakseen
saanut.
Teollisuusministeri Drury sanoi alahuoneen istunnossa Ottavassa
hallituksen olevan kohtalaisen varma siitä, että autojen hintoja alen­netaan
Canadassa.
Vielä ei ole kuitenkaan mitään merkkejä siltä. Päinvastoin Ca­nadassa
toimivien Yhdysvaltain suurten aiitoyhtiöideta alayhtiöt ovat
julistaneet, että mitään hinnanalennuksia ei ole_ odotettavissa eikä
liioin tule. Sen sijaaH~ne autoyhtiöt selittävät, kuten on ylempänä jo
osoitettu, että Canadan Ja Yhdysvaltain markkinoilla vallitseva au­tojen
hintaero voi kaventua sikäli kuin Yhdysvalloissa tuotettavien
autojen hinnat laskevat
KäynnLssäolevan-vaalikampanjan aikana olisi todella saatava >tämä
autpsopimuskin solvitotyksi. Esimerkiksi: Miksi -pitäisi veronihaksa-jain
varoja käyttää $80,000,000 vuosittain autoyhtiöiden rdhoittamison
hyväksi ellei siitä ole autojen hintojen alennusta luvassa ^des yhdys-valtalaishintojen
tasolle? / •
Missä arvossa on teollisuusministerimme 'tammikuussa antama
lupaus, että autosopimus Johtaa maksutasevaikeutemme korjaamiseen i
autokaupan alalla, kun Yhdysvaltain raba-asiain mitiisteriön edustaja '
Merlyn Trued tiedoitta, että Canadan balanssltappio autokauppojen
tiimoilta vuonna 1968 on vielä $580 miljoonaa, e l i osapuilleen samassa ;
tasossa missä se o l i vuonna 1964.
Siinäkin tapauksessa vaikka Canadassa toimivat autoyhtiöt Jou­tuisivat
nyt yleisen mielipiteen painostuksen alaisuudessa Jossakbi
määrin hintojaan laskemaan, hallitukselta on todella syytä vaatia tä­män'vaalikampanjan
yhteydessä perusteellista selitystä siitä, mitä ko.
autosopimus todella tarkoittaa ja merkitsee.
Gmii^o ehdot^ti ,pC;P»jmyös iMistusta toisten
imdien asiqil£i^ ij^ttumist^ vastaan
New. York. T - NeuvdstoUltto
esitti äskettäin l ^ k s i tärkeätä eh­dotusta
Y K m ^t«iiskokqiiMei|k ki-
«mitäväläd. JTölnen Hdiilttelee
ydinaseiden leviSmläen estämistä
ja tästä asiasta Neuvostoliiton
YK^valtuuskunnan, johtajfi, uiko-
«ministeri ;fAndceitGn>myko>)e«|itU
t^smäUiieit luanöbsen. Toinen iel»-'
dotus koski toisen valtion sisäi­siin
asipibin puuttumista. UUCOT
mittlstctri 'Qromyko esHti 'asiaa
koskevan jtiliiitukBen luonndksen^
jossa 'tdiilten valtioiden sisäisiin
aäldibin fUttttiimtneh sekä niiden
rltppumattomuoden ja suverenf- '
tjsetln Tajolttamlnen Julistetaan
laittomaksi.
Neuvostoliiton ulkoministeri Gro-myko
käytti yleiskokouksessa.laajan
puheenvuoron, Jossa 'hän esitteli
Neuvostoliiton käsityksiä tämän het­ken
tärkeistä kansainvälisistä kysy­myksistä.
Tässä yhteydessä Gromyko torjui
Yhdysvaltain yritykset laillistaa
ydinaseiden leviäminen niiden le^
viämistä koskevan sopimuksen var­jolla.
Hän viittasi tässä selväsU Y h ­dysvaltain
Geneven aseidenriisunta­konferenssissa
tekemään esitykseen,
jossa oli niin suuri "aukko", että
'siitä pääsisi läpi kokonainen mo­nien
valtioiden yhteinen ydinohjuk­silla
varustettu laivasto".
. Ydipaseidep.. leviämisen estämistä!
köäkevana sopimukseen tulee sisäl­tyä
velvoitus, että ydinaseita ei luo­vuteta
niitä omistamattomille mail­le
missään muodossa, ei suoraan ei-
HäNvälillikesti kolmansien'valtioiden
^ i valtiorybniien väUtyksällä, ei
niiden hallintaan, käyttövaltaan ei-
Hä käyttöön.
; Esitellessään Neuvostoliiton tois­ta
ehdotusta yleiskokouksen päivä'
järjestykseen^ i n i m / toisten valtioi­den
asioihin'puuttumisen'kieltämis­tä^
ulkoministeri Gromyko totesi,
että tällainen puuttuminen j a en-^
nen kaikkea aseellinen sekaantumi­nen
on syynä, rauhaan kohdistuvaan
uhkaan, joka jatkuvasti kasvaa..
Y K : n julistuksella asiasta olisi suu­ri
merkitys varsinkin niille kansoil-.
le, jotka ovat äskettäin vapautuneet
siirtomaavallasta ja joiden pääteh­tävänä
on poliittisen ja taloudelli­sen
riippumattomuuden lujittami­nen.
Samoin julistus olisi tärkeä
pienille valtioille.
Gromyko tuomitsi tässä yhteydes­sä
jyrkästi Yhdysvaltain Vietnamiin
tekemän hyökkäyksen ja tähdensi
Neuvostoliiton antavan apuaan Viet­namin
demokraattiselle tasavallalle.
Rauliantyölle anotaan
Suomessa valtion apua
Austriliista nyf
joiMoja USAn
solaan VJetnamiin
'Saigon.— Uusi täydennysosasto
australialaisia joukkoja saapui Ete­lä-
Vietnamiin keskiviikkona.
350 erikoiskoulutuksen saanutta
miestä nousi maihin australialaises­ta
joukkojenkuljetusaluksesta Syd'
neystä Vung f a u n satamassa 64 k i ­lometriä
Saigonista^pohjoiseen ja
heidät-^kuljetettiin suoraan lähellä
pääkaupunkia sijaitsevaan Bien
Höan lentotukikohtaan
Ensimmäinen virallinen tieto
joukkojen saapumisesta annettiin
vasta kun Sydney ja sen saattuee­seen
kuuluneet hävittäjät olivat läh­teneet
Vietnamin rannikolta.
Täydennysosastoon kuuluu pans­sari,
tykistö- sekä huoltojoukkoja
ja kevyitä lentokoneita.
Tämän jälkeen Etelä-Vietnamissa
olevien asutralialaisten Joukkojen
vahvuus on noin pataljoona eli 1500
miestä — saman verran kuin Ma­lesiassa-
olevien australialaisten
joukkojen vahvuus.
mi
Helsinki. —Eduskunnalle tehty­jen
raha-asia-aloitteiden joukossa
on muutamia sellaisia, joiden alle­kirjoittajina
esiintyy useiden eri
puolueiden edustajia. Näihin kuu­luu
ed. Kalevi Kilyen (kd) aloite,
jossa ehdotetaan 40,000 markan
määrärahan myöntämistä Suomen
Rauhanpuolustajien toiminnan tu­kemiseen.
Ed. Kilven lisäksi aloit­teen
ovat allekirjoittaneet edusta­jat
Olavi Lahtela (ml), Judit Ne-derström-
Lunden (kd), Ensio Par­tanen
(sd), Alwar Sundell (r),
Martta Salmela-Järvinen ja Impi
Lukkarinen (sd-liitto).
Aloitteen perusteluissa sanotaan
rauhantyöllä olleen ensiarvoisen
tärkeän !osan kansojen välisen yh-
SYNTYMÄ^
PÄIVIÄ i
K a r l Mäki, Cdmp Caribou, täyttää
torstaina, lokakuun 7 pnä 6S vuotta.
Ilmari Sivunen, Tlmmins/täyttää
sunnuntaina, lokakuun 10 pnä 79
vuotta.
Yhdymme sukulaisten Ja tutta-:
vain onnentoivotuksiin.
Venezuelan pää­puolue
kiistää USAn
oikeutta sekaantua
Caracas. — Venezuelan halli­tuspuolueen
"demokraattisen liik­keen"
VI edustajakokouksen 700
edustajaa tuomitsi yksimielisesti
Yhdysvaltain kongressin edusta­jainhuoneen
päätöksen, jonka mu­kaan
Yhdysvaltain halUtuksella
on oikeus puuttua yksipuolisesti
latinalaisen Amerikan maiden si­säisiin
asioihin. Tämä päätös on
uusi yritys riistää latinalainen
Amerikan mailta niiden suvereni­teetti.
Kokous tuomiisi myös Yhdys­valtain
aggression Dominikaani­seen
tasavaltaan.
Moskova. — Yhdysvaltain kon­gressin
edustajainhuoneen syysk.
20 päivänä hyyiksymä.päätöslat|8el-ma
USAn oikeudesta ipiitit^iua lati­nalaisen
Amerikan maiden asioihin
sotilaallisesti on Uutena o^soituksena
siitä, kuinka vapauden tukahdutta­jat
huomatessaan maan pettävän
Jalkojensa alla yrittävät pönkittää
sitä turvautumalla kommunismin
peikkoon, kirjoittaa viime keski­viikkona
Pravdassa toimittaja V.
Kdrlonov.
Kirjeenvaihtaja toteaa, ettei edus­tajainhuoneen
päätöksessä ole mi­tään
periaatteellisesti uut^a. Se
vain vahvistaa linjari, Jota Yhdys­vallat
on käyiännössä noudattanut
vuosikausia; Se on uusi isku lati­nalaisen
Amerikan maiden suveree­nisuutta
vastaan Ja Uusi osoitus
Washingtonin gangsteridiplomatias-ta.
.Edustajainhuoneen päätöslausel­ma
on saanut latinalaisessa Ameri­kassa
tylyn vastaanotoin, kirjeen­vaihtaja
toteaa.
teisymmärryksen ja kiistakysymys­ten
neuvotteluratkaisujen selvittä­misessä
sodanvaaran välttämiseksi.
Maassamme toimivista rauhanjär­jestöistä
on Suomen Rauhanpuolus­tajat
r.y. suurin Ja se tekee laajaa
ja tunnustettua rauhantyötä niin
kotimaassa kuin kansainvälisestikin.
Sen merkittävistä saavutuksista
mainitaan mm. Suomesta kerätty ja
Y K : l l e osoitettu vetoomus rauhan­omaisen
rinnakkaiselon puolesta se­kä
Maailman Rauhaneuvoston kon­gressin
pitäminen viime heinäkuus­sa
Helsingissä.
Suuriarvoinen rauhantyö vaatii
kuitenkin jatkuvasti paitsi lukuisten
ihmisten uhrautuvaa ponnistelua
myöl huomattavasti varoja. Maam­me
rauhantahtoiseen: puolueetto­muuspolitiikan
tukemiseksi Suomen
Rauhanpuolustajat r y . tekee arvo­kasta
työtä ja on siten valtion tuen
ansainnut, edustajien ' yhteisessä
aloitteessa sanotaan.
Morse taas
huolissaan
Washington. —. Yksitoista vuot­ta
olemme yrittäneet pitää Etelä-
Vietnamissa vallassa itse valitse­maamme
hallitusta, totesi demo­kraattista
puoluetta edustava ore­gonilainen
senaattori Wayne Mor­se
lauantaina Kalifornian yliopis­tossa
pitämässään puheessa. Hän
arvosteli jyrkästi USA:n aggres­siivista
Kaakkois-Aasian politiik­kaa,
mm. sodankäyntiä Vietnamis­sa.--..'
Morse totesi USA:n vaikutusval­lan
heikkenevän Aasiassa katastro-fimaisesti.
Ägraadi Norjan
hallituksen johtoon
Oslo; — Norjan keskustapuolu­een
puheenjohtajasta ja puolueen
suurkäräjäryhmän johtajasta Per
Bortenista tulee;maan uuden por­varillisen
kokoomushallituksen pää­sihteeri,
ilmoitettiin Oslossa perjan-tai-
iltana.
Suurkäräjävbaleissa enemmistön
voittaneiden oikeiston, kristillisen
kansanpuolueen, keskustapuolueen
ja venstren johtajien perjantai-ilta-na
käymien neuvottelujen jälkeen
annetussa julkilausumassa ilmoitet­tiin
asiasta.
Vasiljevski sai
NLn korkeimman
kumiiamerkin
Moskova. — Marsalkka Aleksau:
der Vasiljevski, eräs toisen maail­mansodan
tunnetuimmista sotapääli-liköistä,
joka on lähes kymmenen
vuotta ollut sivussa aktiivisesta pal­veluksesta
sairauden takia, palkit­tiin
viime keskiviikkona 70-vuotis-päivänään
Neuvostoliiton korkeim­malla
kunniamerkillä. Vasiljevski
toimi toisen maailmansodan aikana
Neuvostoliiton puolustusasiain kan-
.sankomissaarjn — Stalinin — en­simmäisenä
varamiehenä.
Vasiljevskilla oli erittäin keskei­nen
osuus toisen maailmansodan
käänteentekevän taistelun, Staiin-gradin
operaation suunnittelussa ja
toteuttamisessa. Häs toimi myös
Valkovenäjän rintaman komentaja­na
ja osallistui sodan loppuvaiheis­sa
Japanin joukkojen lyömiseen
kaukoidässä.
Vuonna 1946 Vasiljevski nimitet­tiin
pääesikunnan päälliköksi ja
kolmen vuoden kuluttua Neuvosto­liiton
puolustusministeriksi. V.
1957 hän erosi tästä tehtävästä sai­rauden
takia. Vasiljevski. osallistui
Porkkalan luovutukseen.
Vuoden / l o i s f l t t^SkasodasI^^^ h i u k ^ v y l i kahd^jfirtte^äjip
'luft kuluneel|[9ri^:yu0jtta mD| i i . t ! i p 4 ^ ^^iäai%^^pi)si& i l ­miöineen
ja seurauksineen^ op koko maamme ^uusimman historian kan­nalta
katsoen keskeinen ja' käänteentekevä^tapahtuma. 'Sillä o l i syvälle
käyvät vaikutuksensa maamme työväenliikkeeseen ja koko yhteiskunnal­liseen
kehitykseen.
Mutta vaikka jo useilla paikkakunnilla on työväenjärjestöjen ja
entisten punakaartilaisten- toimesta pystytetty v. 1918 punakaartilaisten
muistomerkkejä, puuttuu maastamme yhä yleisvaltakunnallinen vi-1918
kansalaissodan muistomerkki. Monia muita vastaavanlaisia 'ValtakunnallK
sia.muistomerkkejä on jo olemassa, mutte timä ptmttuu. T|Uiän s e ^ l ^
kiinnittävät'j^uomldtaliPSLnJ^^^^
äsken tekemäasiliin ^aloitteessa, iJess^ 'he vebdottavat (kansalaissodajr(^valta-kunnallisen
mulatöinerkin pystyttBmisUi Ja 100,000 markan
määrärahan ottamista ensi vuoden talousarvioon hankkeen avustafniseksi.
^Asi3a •ajamaan tullaan -lähiaikoina »perustamaan aatteellinen vybduj^s,
ilmenee - niinikään sanotussa aloitteessa, joka työväenliikkeen pifrlssä
otetaan'vastaan varauksettomalla tyy<^rtyksellä. ' ,.
^ Kansan Uutiset, Helsinki.
KL:SSA Kt^tCUSTELUA)^
Moskova. Lähiaikoina* kun
Neuvostoliiton perustuslain muut­tamista
käsittelevä-valiokunta saa.
valmiiksLehdotuksensa».päätetään
muutetaanko j a mlUä tavoin Neu­vostoliiton
vaalljärjestebnää. M i ­käli
näin tapahtuu, muutokset
tapahtuvat valitsijoiden aktiivi-^
suuden lisäämisen ja demokralian
htajentamisen suuntaan.
Sanat ovat tri Grigori Giezer-manin,
yhteiskuntatietcitten aka­temian
Johtajan, joka tällä tavoin i
puuttui kysymykseen, joka Neur
vostolliton valtiotieteellisessä kir­jallisuudessa
on viime aikoina sil­loin
tällöin kohotettu esille.
Glezermanin lausunnon mukaan
neuvostodemokratian kehityksessä
on viime aikoina merkinnyt hyvin
paljon ammattiliittojen ja työnteki­jäin
tuotannollisten neuvottelujen
oikeuksien laajentaminen, neuvos­tojen
lisääntynyt päätäntävalta ja
se, että eriasteisten neuvostojen
valiokuntien toimintaan osallistuu
monta miljoonaa henkilöä,; jotka
eivät ole varsinaisesti neuvostojen
jäseniä: Suuri merkitys on myös
sillä, että aikaisemmin valtion eli
mille kuuluneita tehtäviä on jo siir
retty ja siirretään tulevaisuudessa
vielä suuremmassa määrin yhteis­kunnallisille
järjestöille. Tätä edel
lyttää puolueen hyväksymä kommu
nismin rakentamisen ohjelma.
—^ Olen varma siitä, että lä
hestyVässä keskuskomitean kokouk
sessa, jossa käsitellään teollisuuden
johtamista, hyväksytään päätöksiä,
joilla laajennetaan työpaikoilla vai
litsevaa demokratiaa. Tuotantolai
tosten. itsenäisen päätäntävallan li
saaminen merkitsee j u u r i sitä, että
niiden työntekijöille turvataan en
tistä laajemmat mahdollisuudet vai­kuttaa
kaikkiin tehtaan asioihin.
Kysymys vaalijärjesteunästä jou­tuu
luonnollisesti harkittavaksi pe
rustuslakivaliokunnassa, joka toimii
nykyisin N K P n keskuskomitean en
slmmäisen sihteerin Leonid Brezhv
nevin johdolla. Vielä ei ole selvää,
valmistuuko tämän valiokunnan eh
dotus niin ajoissa, että uusi perus
tuslakiluonnos ennättäisi jo ensi
vuoden alkupuolella kokoontuvan
puoluekokouksen käsiteltäväksi.
Jokin aika sitten vaalijärjestel­mää
koskevasta kysymyksestä kir
joitti lakitieteen tri A . L Lepesh
in joka samalla on Neuvostoval­tio
ja oikeus-aikakausjulkaisun
päätoimittaja. Hän palautti mieliin,
että N K P n ohjelma edellyttää Neu­vostoliiton
vaalijärjestelmän demo­kraattisien
periaatteiden kehittä­mistä.
Tässä mielessä olisi harkittava
vaalijärjestelmän muuttamista
jossakin määrin siihen suuntaan,
eitä valitsijat voisivat paremmin
j a täydellisenunin toteuttaa tah­donilmauksensa
neuvostojen edus
itajien vaaleissa. Neuvostoliiton
vaalilainsäädäntö ei, kuten tun­nettua,
rajoita neuvostoihin va­littavien
ehdokkaiden määrää.
Siitä huolimatta eri asteisten neu
vostojen vaalikäy täntö on muo­dostunut
sellaiseksi, että äänes­tysluetteloihin
merkitään vain
yksi ehdokas, jonka puolesta tai
jota vastaan kyseisen vaalipiirin
valitsijat äänestävät, sanoo t ri
Lepeshkln.
Useissa lehtemme luki jäin. artik­keleissa
ja ehdotuksissa esitetään
kysymys, eikö olisi tarkoituksen­mukaista
asettaa vaalilippuun use­ampia
vaalipiirin valiisijain aset­tamia
ehdokkaita.
On selvää, että minkään vaalijär­jestelmän
demokraaltisuutta ei
voida mitata pelkästään sillä kuin­ka
monta, yksi tai kaksi ehdokasta
asetetaan äänestyslippuun, rmutta
siitä huolimatta tämä kysymys ei
ole toissijainen ja sen oikealla rat­kaisemisella
meidän oloissamme on
lärkeä merkitys Neuvostoliiton vaa­lijärjestelmän
demokraattisten 'pe- -
riaatteiden kehittämisen kannalla,
lausui tri Lepeshkln. •
Hän jätti ehdotuksensa — myös
useita muita asioita koskevat —
perustuslakia valmistelevan .komi-lean
punnittavaksi.
Kuten tunnettua sama asia on.
esillä myös muissa sosialistisissa
maissa. Mm. DDR:ssa on päätetty
muuttaa vaalijärjestelmää'siten,"et-tä
ehdokkaita asetetaan enemmän
kuin valittavia paikkoja on; ,
800 vuotias
Leipzig juhlii
B e r l i i n i . :— Messu- j a kulttuuri­kaupunki
Leipzigin perustamisen
800-vuotisjuhlallisuudet aikoivat
lauantaina. Syntymäpäiväjuhlia vie­tetään
lokakuun 7. päivään saakka
ja niiden aikana järjestetään y l i 900
erilaista tilaisuutta ja näyttelyä.
Ohjelmassa on mm. suuri Juhlakul­kue
kolmantena lokakuuta j a kan­sainväliset
teatteripäivät, joille
osallistuu teatteriyhtyeitä yhdek­sästä
maasta.
PÄIVÄN PAKINA
TYKKIEN JYSKE TAPPAA TAITEEN
Ikävien kokemusten perusteella
tiedämme, että varustelukilpaan
ja erikoisesti sotatoimiin käytetyt
varat kaventavat lastenkin leipää,
sillä, kuten vanha^koeteltu määri­telmä
selittää, kansakunnan varat
eivät riitä voin ostoon silloin kun
varoja käytetään tykkien hankin-taan.
. '
kokemusten perusteella tiedäm­me
senkin, että kaikenlaiset tai-deharrastelut
kärsivät veren vä­hyydestä
näivetystautia sodan olo­suhteissa.'
Mutta kaikesta tästä huolimatta
huokui vissinlaista uutuuden tun­netta
siitä kun kautta maailman
tunnettu yhdysvaltalainen näytel­mäkirjailija
Arthur M i l l e r kieltäy­tyi
vierailemasta Valkoisessa ta­lossa
selittäen, että "tykkien jys­keessä
kuolee taide";
Seuraten tunnetun runoilijan
Robert Lowellin hyvää esimerk­kiä,
mr, Miller kieltäytyi mene­mästä
vierailulle Valkoiseen ta­loon
nimenomaan siksi kun hän ei
'hyväksy Yhdysvaltain likaista so­taa
Vietnamia vastaan.
Asiaa koskevassa New Yorkin
uutistiedossa kerrottiin viikko sit­ten
maanantaina seuraavaa:
— " K u n tykit jyskyvät, taide
kuolee", sanoi Miller sähkeessä,
missä hän kehottaa ^ presidentti
Johnsonia vastaamaan Pohjois-
Vietnamin neljä kohtaa käsittä­vään
rauhantarjbukseen.
Tämä viisikymmenvuotias näy­telmäkirjailija
sai kutsun osallis­tua
keskiviikkoiseen tilaisuuteen^
missä presidentti vahvisti allekir­joituksellaan
taide- ja humanismi-lain.
Tämän lain perusteella va­rataan
valtion varoja taiteiden tu­kemiseksi.
"Presidentti aloittaa taide- ja
humanismilain allekirjoituksella
selvästi uuden ja hedelmällisen
suhteen Yhdysvaltain taiteilijain
ja hallituksen välillä", sanoo mr.
Miller. "Mutta tätä tilannetta var­jostaa
tnihiin mielestäni niin pal-
' j o n Vietnamin tragedia, että minä
en voi sinne tulla puhtaalla_omal-latunnoUa.
- "Tämä-erikoisesti siksi, kun nyt
on kulunut viisi ja puoli kuukaut­ta
siitä jolloin Hanoin radio tie-doitti
neljä ehtoa, joiden pohjalla
pohjoisvietnamilaiset ovat valmii­na
aloittamaan rauhanneuvottelut.
Presidentti (Johnson) ei ole vielä
esittänyt mitään konkreettista eh­dotusta.
"Samaan aikaan lisääntyvät Y h ­dysvaltain
miesmenetykset. Mei­dän
ilmavoimamme suorittavat
jättiläismäisiä pommituksia vah­van
pilvipeiton läpi j a se ei voi
tarkoittaa muuta kuin vietnami­laisten
siviilien suunnatonta kärsi­mystä
sekä viattomien naisten ja
lasten kuolemaa.
"Olkaa vakuuttunut siitä, että
minä en ole yksinäni epätietoinen
meidän sotapäämääristämme. Mei­dän
toimenpiteemme tuntuvat viit­taavan
sipien, että me haluamme
totaalista (täydellistä) voittoa Ja
ehdoitta antautumista. Siinä tapa­uksessa
me tulemme voittamaan
hautausmaan.
"Kestävä taiteen työ on rakkau­den
ja rehellisyyden työtä. Minä
pyydän presidenttiä taide- j a hu­manismilain
allekirjoitustilaisuu­dessa
vastaamaan Hanoin neljän
kohdan rauhanehtoihin määritte­lemällä
Yhdysvaltain omat ehdo­tukset
ampumisen lopettamiseksi
ja neuvottelujen aloittamiseksi.
" K u n tykit jyskyvät,, taide kuo­lee
ja tämä elämän laki on paljon
voimakkaampi kuin mikään ihmis­ten
laatima l a k i ."
Kaikki oikeamieliset ihmiset,
jotka ovat vähänkin seuranneet
Vietnamin tapahtumia, tuntevat
sydämensä syvyydessä, että mr,
M i l l e r on tässä asiassa ehdotto­masti
oikeassa.
Washingtonin puheet Etelä-
Vietnamin "vapauden puolustami­sesta"
ovat suorastaan hirtehis-huumoria
kun muistetaan, että
Geneven sopimus. Jonka "kunni­oittamista"
USA on pyhästi van­noen
aikanaan luvanut, edellytti
Etelä- ja Pohjois-iVetnamin yhdis^
tämistä vuonna 1956 pidettävien
vaalien perusteella. Nämä vaalit
olisi pidetty Geneven sopimuksen
mukaisessa järjestyksessä, mutta
peläten "kommunistien voittoa"
Wa5hington etelävietnamilaisine
avustajineen on estänyt tähän päi­vään
saakka näiden vaalien pidon.
Ja sen sijaan, että Washington
olisi jotakin oppinut tekemistään
virheistä, USAn edustajat puhu­vat
nykyäänkin avoimesti /Gene­ven
sopimuksen kirjainta J a hen­keä
vastaan selittämällä, että heil­lä
on muka Jonkinlainen t^iyaalli-nen
valta, voima ja velvollisuus
huolehtia siitä, ettei Vietnamia
saada koskaan yhdistetyksi, sVOä
Washingtonin yhtenä juKisesti
esitettynä "sotapäämäärana" on
"Etelä-Vietnamin itsenäisyyden ta­kaaminen".
Etelä-Vietnamin ^'itsenSiisyyäen"
puolustaminen edellyttää j u u r i si­tä
poliittista ohjelmaa, jonka pe­rusteella
Yhdysvaltain imperialis­mi
aluenperin Vietnamin- sisäisiin
asioihin sekaantui. Entinen, presi­dentti,
kenraali Eisenh!0wer|; i l ­maisee
täniän asian muistelmis­saan
esittäen, että Jokainen -eks­pertti,
jonka kanssa hän on Viet­namin
vaaliasiosta keskustellut,
on ilmaissut sen käsityskannan,
että noin 80% Vietnamin,kansasta,
n i i n etelässä kuin pohjoisenakin,
olisi äänestänyt Ho Tshi .Minhin
puolesta.
Mutta mitä se Yhdysvjflfoille
kuuluu miten Vietnamin, Suoman,
Canadan tai muiden maiden kan­sat
äänestävät?
Tässä on yksi perussyy siihen,
miksi mr. Miller ja tuhanlnet muut
eivät voi "ymmärtää Yhdysvaltain
sotapäämääriä" Vietnamissji.
— Känsäkoura.