Vapaus, July 4, 1963

              Sivu 2 . ^ Torstaina, hein^, 4 p. — Thursday, July 4,1963
JtLIÖeRTYr.
BdIttir:;.W.-EkIuna .
INDEPENDENT- LA80R ORdAN
i OF-FJNNISH CANADIANS
- ' • Estabilsbed Nov. 6. I8ir
' • /Manager: E. SoksI
74-4264 ^ X^torial iiM265
Advertising retestlpon appHcation
ÄutKöHÄSäfiä geeöfld (Jrffsr hMll öy thefPosrOffiee Department. Ottawtt.
and for payment of. postage m cash.
f" TILAUSHINNAT
Cadada^ssä: 1 vk. $9.00, 6 kk. $475 uSA:ssa 1 vS. $10.00 « kk. $5^55
• ^ , 8 kk. a.*» Sucmessa: 1 vk. $10.60 6 Sk.
Brittiläisen tiuiananko vuorot
. Kaikki merkit yiittaavöt siihen, että brittiläisessä Guia-nassa-
on valmisteilla uusi^ja erittäin ruma tekonen kansal--
iista <?^pausliikettä vastafln.
Vt?kt>n' Vaihteessa tulleissa uutistiedoissa kerrottiin esim.
Yhdysyal^Iri hallitukäeft' "vai^öittaiiGen" 'BrltariAiäa,' öttä
BrittU^enGuianan tilanne on kehittymässä nopeasti siihen
pistfeeseen, jtitta Lontoon 'on turvauduttava ratkaiseviin toi-mehpif^
siln."
- Köii^ka 'f-'rätkaisfeViin"? — Pääministeri Cheddi Jaganin
halliidtkisQU kukistamiseenko voiniakeinoin? Kansan suui*en
enemnristön. kannatusta'ja luottamusta nauttivaa Jaganin
hallitusta ci ninrittäin voida kukistaa Lontoostakaan päin
muuten kuin voimakeinoin.
V •. Vilkoii i/aihtöessa saapuneiden uutistietojen Aiulcaan Yh­dysvaltain
ulkdniin'steri Dtan RuSk keskusteli Lontoossa vie-rä^
fle^aaA:B^^tanm
tilanteesta. Annettujen tietojen mukaan mr. Rusk ilmaisi
"huolöstuneisuuteftsa G^ufanain j)oliittisesta tilanteesta'^ Yh­dysvaltain
hP^litukSen sanotaan olevan "huolissaan" siitä,
ett,^ yhdeksän kuukautta, kestänyt lakkotilanne voi kehittyä
Sisällissodaksi Brittiläisessä Guranassa. Erikoisesti Washing-tohia^^
uolestuttaa kuitenkin s e n ä i n kerrottiin tiistaisissa
Lontoon-utrtisissa etta Guiaiian "marxilainen pääministeri
voi lÄjjirta 'ttilevaisui^^ Kuubaa kohti ja kään­tyä
Neuvostoliiton puoleen taloudellisen tueii saamiseksi".
. ^ Viimeksitnäinltusta' lauseesta palautuu mieleen, että
GuiainanpäSmi^?'ätefi'^3gan vieraili muutamia viikkoja sit­ten
Yhdysvalloissa ja esitti toivomuksen, että hänen maansa
saisi taloudellista apua ja tukea Yhdysvalloista ja Canadasta.
Onko tämä talousapu Brittiläiseltä Guianalta kielletty^ kuten
näyttää?; Ja onko siinä: tilanteessa mikään syntiä jos Guianan
>hallitus:| kääntyisi esim. Neuvostohitön pöolecn talousapua
saadaTtteen? Näistäkö seikoista johtuu "marxilaineii päämi-ntsteH"
poltjjirautamerkin lyöminen pääftiinisteri Jaganin
otsaan?
Asetelma.oii hyvm tuttu — ta samalla hälyttävä!
KtSYt^YS IT9EMAARAAMISdlKEm>E&TA
Brittiläisessä Guialiassa on tällä kertaa kysymys ennen­kaikkea
'mffän-itsemäätäämisoikeuden^ ja to­teuttamisesta.-
. '
. i^iöledu^sa 1961 brittiläisen Guianan kansa äänesti demo­kraattisissa
ja vapaissa vaaleissa tri Cheddi Jaganin johta-msm
Kansan edistyspuolueen valtaan. Kansan edistyspuolue
vpitti-aifissä vaaleissa 20 edustajapaikkaa parlamentista, mis^
' sä oijt^^vain 35 jäsentä.
:Miitta tämä kansan selvästi ilmaisema kanta ja toivomus
ei ilafiädttanUt eikä tyydyttänyt lainkaan äärioikeistoa ja sen
taustayöimia. Siitä johtuu, että Jaganin hallituksen eteen on
pystytptly'kaikki mahdolliset esteet. Ja vaikka tilanne näyt^
tää esimerkiksi nykyisen lakkoliikkeen kannalta melko epä­selvältä
ja ristiriitaiseUa,ni:jivähän^W^ tutustu-muien
lapahtumain ja kehityksen perustaan, antaa selvän ja
ehdotfoman kuvan siitä, että kysyyms on joko Brittiläisen
Guianan itsemääräämisoikeuden puolesta tai sitä vastaan.
AFL-CIO LiKÄISESSÄ KENTTÄTYÖSSÄ
Bfittiläisen Guianan hallitus on avoimesti syyttänyt, että
siellä^^j^hdeksän viikkoa vallinnut lakkotilanne kohdistuu —
ei tyfjläisten aseman parantamiseen, vaan nykyisen hallituk­sen
asemaii vaikeuttamiseen niin, että kansan demokraatti­sella
iavalla valitsema hallitus saataisiin kukistetuksi. Kaik­kein
häpeälhsintä ja tuskallisintä tässä yhteydessä on se, että'
AFI>C!Ö!n korkein johto on Brittiläisessä Guianassa ibnei-sesti
Sieluineen ja karvoineen likaisessa karkeistyössä impe­rialismin
hyväksi -— Bfittiläisen;;Guianan kansaa vastaan.
: ^ Yhdj^svalloissa ilmestyvä edistysmielinen — ei kommu­nistinen,
jos saamme luvan sanoa — viikkolehti "National
Guardian" selittää AFL-CIOn likaista Guianan roolia mm.
seuraafvasti:
. "liokakuun 9 pnä (siis pian vaalien jälkeen, jolloin tri
Jagdnih hallitus tuli valituksi — V) Brittiläisen Guianan Am­mattiyhdistysliikkeet
neuvoston 'eräs nimetön' johtaja suo­ritti
fallisen matkan' New yorkiin ja oli yksityisillallisella
suljetussa illallistiJ^^isuudessa — V) seuraavien henkilöiden
kaiis|a; AFL-ClOn presidentti George Meany; AFL-CIO sih-teeri^
ahaslonhoitaja Wmiam Schnitzler;Serafino Romualdi,
joka tolisiihen aikaan AFL^CIOn edustajana Inter-Americän
Regi(>n'al Org. ot Workers (ORlT); Mike Ross, AFL-CIOn:
kans^iiiväll^tä jaostosta ja ORITn pääsihteeri Arturo Jau-
'fy,öläisvastaisen lehtimiehen^Victör Rieselon (New York
Mirr^r, lokak. 26 p. 1961) kertoman mukaan AFL-CIOn joh­tajin^
^janottiin (illallistilaisuudessa), että Brittiläisestä Guia-nasta
on tulossa 'töinen Kuuba'. Heille tiedoitettiin, sanoi
mamittu lehtimies, että pääministeri Jagan aikoo "castro-laisul^
Eha* maan 'tuhoamalla' Miesvoima Kansalaisyhdistyk-se?
ikommunismi vastaisen, sokerityöläisten union, jonka
jäseirfstö muodostaa toisert puolen maan 50,000 ammattiyh­distysliikkeestä.
Nimettömänä liikkunut Guianan ammattiyh­distysliikkeen
edustaja, joka oli todennäköisesti Miesvoima
Kanstelai^yhdiStykseh"-presidentti ja myös Guianan ammat-tiyhcfistysliikkefen
presidentti, Richard Ishmael, sanoi AFL-ClOiijohtajille,
että 'vielä.eiolfr liian myöhäistä estää Guia­nan
luubalaistuttamista', ja hän pyysi dollareita, neuvoja ja
muu^llaista avustusta työh suoritusta varten. Georgetovrtiin
verhi|n kahakka helmikuussa 1962 ja nykyinen yleislakko
väkirältaisuuksineen sekä Jagan-vastaisine propagandöineen
ja .p^lamenttaarinen vehkeily viittaa siihen, että hänen
py^rnlöönsa suostuttiin."
A ^ l ^ IÖ JOHDON SURKEA ROOU
r l|[e^citnada|.aiset yleensä ja erikoisesti sudburylaiset tie-dämote
teiinerkiksl vierastyöläisten^ umöö" täällä suorittaman
häjb|ii%ön päiviltä, että A F L - C I O A äärioikeiston julkeu-ddllä^^^
tupÄtolIisuudella ei ole mitään rajaa silloin kun se
NLn ja Ranskan
tiedemiesfen yh-fsstolmiqtaa
Ofeoriq; että reVöntUfet «ytityvatl
satnslnailcaisesii''ja toistensa 'kaltai-:
sina sekä pohioisilla eftä efelälsifllä
leveysasteptfT, «n säaflut vättvistuk^
'lensa Neuvostoliiton ja Ranskan tie­demiesten
<;uorittamissa yhteiäliit-kimuk^
iSsa pohjoisen ja etelältteq:
ttapapiiiln nlyeilla. Viime viioäeii
taipmikiidiätn:'hiihtikuuhun suBrftti-vat
kummankin - maan tiedemieliet -
molemmilla . n»pa-alucilla samanai­kaisesti
revontuli ilmiöiden aika- ja
muotörekeristeröihtifi, ja alustavat:
t(flosfarkä^t'.tksd puhuvat mälnittin
teorian puolesta, kertoo Neuvosto­liiton,
napa alueen geofyysiseno'tut­kimus
-iaitokSen johtaja -'Si iBkjc^:
Kummankin maan tiedemiehet ovart
tehneet • sdpimtiksen jatkoa riäitfi
yliteistutkhr.uksia ensi vuode^n taöi-
»tikiiun 1. pSiväna alkävrfn kanSJrtti-välisen
rauhallisen ' aurinkovuoden
aikana.
Teoria revontulten samanaifcai-seäta
ja samankaltaisesta esiintymi­sestä
kummaltakin napapuoliskolla
perustuu siihen olettamukseen, ^ -
fä revontulet syntyvät kun maan
magneettinen kenttä sieppaa aurin­gosta
maahan tulevat värautuneid-den
hiukkasten (corpuskulieh) vir­rat.-
Ms^apalloa kiertäviä voimak­kaita
magneettisia linjoja myöten
hiukkaset "valuvat" tietyissä olo­suhteissa
alas kaarenmuotöiseen
'putkeen", jonka päät ovat maapal­lon
"napa-alueilla. Täällä ylimmän
ilmakehän ohuissa yläkerroksissa ne
sitten hehkuvat synnyttäen rcvofn-tuli-
ilmiön. NSmä suhteelliset! ka­peat
vyöhykkeet, joissa revontulet
havaitaan, useimmin, voimakkaim-miu
ja pitkää ikaisimpina Ovat. i$uu-sin
piirtein 23 astetta geomagneet-tisista
pohjois- ja etelänavoista,
(sajev: huomauttaa.
Takapajuisu^clesta edistykseen
' Lukuisat tiecienfld^ä .osoittavaa'>]äii-^tfofkäyftyiä
^lkJteökÄteÄpafi).>it«Ä kansainÄ ^ ^'^
lähtee kommunistivastaiselle
ristiretkelle vieraan asialle
työläisten eduista piittaamatta,
viutta Brittiläisessä Guiariassä
on kysymys koko maan ja kan­san
eduista ja siksi voidaan
sanoa, että AFL-GIOn äärioi­keiston
siellä tekemät kansän-vastaiset
synnit ovat verirus­keita.
Kahdenkymmenen kuukau-
''>n aikana edelläkerrotun New
Yorkin kokouksen jälkeen on
Brittiläisessä Guianassa vie-
-ai] lut yhdysvaltalaisia ammat­tiyhdistysjohtajia
enemmän
kuin sitä edeltäneen 20 vuoden
aikana yhteensä. .
Näiden vierailujen tarkoi­tuksena
oji "kurssien ja semi-narien
järjestäminen" Guianan
ammattiyhdistysliikkeen jäse
nille. Niiden kurssien perusope-tusaineena
oli "kommunismi-vastaisuus",
ia taistelu sillä
perusteella Jaganin hallitusta
vastaan.
Näistä amerikkalaisista "vie­railija-
opettajista" mainitta­koon
Kauppa-apulaisten union
lakimiehet Gerald 0'Köefejä
Tim Bornsbein, saman union
kollektiivisten työehtösopiinuis-neuvottelujen
johtaja J. Phil-pot,
ORITn valistustyön johta­ja
Morris Paladino ja monet
muut.
Lisäksi on G uianassa käynyt
-— onhan sen maan äärioikeis­ton
kontrollissa oleva anunat-tiyhdistysliike
jäsenenä ns.
"Vapaitten unioiden kansain-välisessä"
i myös brittiläisiä am­mattiyhdistysjohtajia.
Toisaalta en Brittiläisen
Guianan ammattiyhdistysliik­keen
'luotettuja" jnhtohenkii
löitä ollut kymfmenittäin Yh­dysvalloissa
kouluissa ja kurs­seilla,
joiden pääaiheena on
"kommunismivastaisuus" j?
Jaganm h&Uituksen Vastusta­minen.
Ei siis ole ihme, vaikka uu­tistoimisto
UPI tiedoitti Geor-getownista
kesäkuun 13 pnä
seuraavaa: "Kommunismivas­taiset
työväenjohtajat vannoi­vat
tänään jatkavansa yleislak-koaan,
kunnes se kukistaa
marxikisen pääministerin tri
Cheddi Jaganin hallituksen.
Kurja ja alhainen on se roo­li,
mitä AFL-CIOn johto ilmei­sesti
nyt vie Brittiläisessä
Guianassa. Halpamaista on
Washingtonin puheet "pelos
ta", jota Yhdysvalloista käsin
johdettu lakkoilu Jaganin hal­lituksen
kukistam.iseksi muka
Yhdysvalloissa aiheuttaa.
Sanottakoon jjulkisesti ja
mahdollisimman kuuluvasti,
että pois imperialismin ja sen
apurien kynnet Brittiläisen
Guianan sisäisistä asioista ^
silla Guianan kansalla' on» ja
•äytyy olla oikeus itse päättää
omista ratkaisuistaan ja tuler
vaisuuden suunnitelmistaan il­man
mitään ulkopuolista pai-no.
stusta.
T I L A T K A A
V A P A U S !
hanomaisiin tarkbituksiin,^voitaisiia
.yfiyeäsa äjässä muulfäa ifiakpallbK
kasvot On piirretty karttoja. jp|ssa
iröltyvät/ tulevan ^maailtnan^ suuret
l^ilisuuskäsfctlkset, jotka lamaantu­vat
kaikklih maanosiin. Seta*äayaäsä:
(^tetyt tiedotjälkeehjäähefden
inahtereidcÄ i^(inalaisen Amerikan
Afrikan J a Aasian käyttämättömis:
tä mahdollisuuksista ja tuleväisuti'
tfcn^ näkymistä on 'ötättu neuvosto-liittolaistca
tiedemiesten_K. Ivanp
vin: M. Kaiu^inin. ja B. Batsanovtn
tutkimuksesta ''Aseistariisunnan ta-loUdcUlsct^
seuraukset!':
LATINAI.AINEN AntERlKKA
Argentiinan ja Chilen suuriin jo
kiih vpidaan rakentaa 40-^50 laa­jaa
voimalaitosta, joideh yhteihch
sähkövoimatcfco ilotlsisi yli t mit
jodnaan kw. ••• (Vertauksen vuoksi
mainittakoon, että Suom6n suurim-mafri
voimalaitoksen -Imatran teho
ön' 120,000 ,kw). TämSn sähkövoi­man
avulla voidaan käyttää hyväksi
maan suuria rautamalmi-, öljy-, ku­pari-
ym. rikkauksia "ja^perustaä
laaja teollisuuslaitosten verkosto;
Rakentamalla kaksi suurta vesiväy­lää
laifi kuivan (fhafcb-aavikön Arr
genäiriassa ja käyttämällä näideU
myös kuljetuksiin kelpaavien kana­vien
vettä kasteluverlcostoon^ voi­daan
valloittaa viljelykselle 3—4
miljoonaa hehtaaria hedelmällistä
maata puuvillan; soke»iru«'on, mais­sin
ym. kasvien viljelykselle sekä
lisäksi 10 miljoonaa ^hehtaaria lai­dunta
karjaa varten. Kanavat muo­dostavat
lisäksi tärkeän liikenne
väylän; joka yhdistäisi useat lati­nalaisen
Amerikan maat ja avaisi
niille suoran kulkuväylän mcrisata
miln.
Bolivian, Porun ja Cliilcn kukois
tavan talouselämän perustan loisi
liticacan vuoristojärvcn voimavaro­jen
valjastaminen, mikä antaisi
teollisuuden palvelukseen 2,5 mil­joonan
kw voimalaitoskapasiteetin.
Halpa sähkö tekisi mahdolliseksi
perustaa uusia metallurgisia teoUi
suuskeskuksia ja kaivosalueita. Rau­tateiden
sähköistäminen näissä vai­keakulkuisissa,
vuoristomaissa hei-polttaisi
myös kulkuyhteyksien rat­kaisua.
Brasilian, Paraquayn ja Argcntiir
nan raja-alueella ön suuria koskia^
joiden valjastaminen ahtaisi IS mil-jonaa
kw" sähkökapasiteieiin. Sinne
perustetut voima-asemat . loisivat
pohjan uusille rauta- j a teräs-, alu­minium
ja kemiallisille tehtaille.
Yksistään Rio Grandeen Brasiliassa
voisi rakentaa voima-aseman, jonka
kapasiteetti olisi 7,5 nfiljoönaa kw
ja toisen yhtä suuren voima-aseman
voisi perustaa San Fransisco-jokeen.
Niiden avulla voisi käyttää hyväksi
Briasilian koillisissa olevia suuria öl
jy-, bauksiitti ym. raaka ainerikka-uksia
perustamalla uusia suuria
teollisuuskeskuksia. Valjastettua ve­sivoimaa
voitaisi-käyttää myös Bra­silian
kuivien aavikoiden kasteluun
ja niin voittaa viljelylle 2 miljoo­naa
hehtaariä hedelmällistä maata.
VeuözUelassfl ja Kolumbiassa on
myös valtavia käyttämättömiä vesi-voimavaroja'
joiden valjastaminen
loisi perustan suurille öljy-, kemial­lisille,
rauta^ ja teräs- sekä muille
tehtailk. Se avaisi kannattavia kul­kuväyliä
vaikeakulkuisille seuduille
jSekä kasteluverkoston avulla miljoo­nia
hehtaareja uiitta viljelsrspaata.
Vastaavanlaisen voimalaitösverkos-ton
rakentamisen on täydet edelly­tykset
myös Meksikossa, jonka maa­taloustuotanto
voitaisiin nostaa kak­sinkertaiseksi
valjastettujen kos­kien
yhteyteen perustettavan kaste-lukanavaverkoston
avulla. ,
!^(teinäjjUÖ^^%astiv$rat:'(^^
tei kokonaan käyttämättä:: öl jy mer-lufsee
t^ältSi^ai^^ästä viMatäVäraa^^
ja polttoainetta, myös raaka-ainetta
moniin . kemiallisen ^ teollisuuden
tuotteisiin. Siitä voidaan aykyään
valmistaa mm. vaattei^, kenkiä ja
lääkkeitä. ,
Laaja ^tuleva teollisuuskeskus on
LänsirAfrikan, Nigerian; -v Voitan,
Concouren- ym. jokien varsilla. Jo­kien
valjastaminen antaisi täällä
kokonaisen 15 miljoonan kw voima­varat
Ghanan, Malin, Guinean, Ni
gerian, Togon, Ylä-Voltan ym. alu
een valtioiden käyttöön,.Tällä alu*
ecUa asuu 70 miljoonaa afdkkj^lais-ta,
ja sen äUUrct luonnonrikkaudet:
bauksiitti, raut^ ja manganccsi fos
fori ym. hai-vinaiset metallit sekä
puutavarat luovat monipuolisen rik-kban
teollisuuden perustan.
Neljäs Afrikan teollisuuden kes
kuspaikka on Kongossa ja Pohjoisr
Rhodesiassa. Siellä seudut kuuluvat
luonnonvaroiltaan maapallon - rik­kaimpiin.
Valtavien vesivoimavaro-jen
kapasiteetti arvioidaan nouse­van
130—390 miljoonaan kW: raine-raalirikkaudet
ovat suunnattomat ja
lisäksi maaperä mitä hedelmällisin­tä:
Kongo pystyisi, mikäli sen maan­viljelys
saataisiin nykyaikaiselle ta­solle,
ruokkimaan 1000 miljoonaa
ihmistä.'
Suuria taloudellisia voimavaroja
on käyttämättä myös Etelä-Afrikas­sa,
Tunisiassa'ja Marokoiisa.
AASIA
Kolinas köyhä maadosa Aasia on
sekin- lukematomien. käyttämättö­mien
mahdollisuuksien mantere. Ti­heästi
asuttua^ Kaakkois-Aasiaa. jon­ka
väkiluku on 1/5 koko ihmiskun
nasta, halkovat sUurct virrat, joista
vaata yksi; Indus virta on suurelta
osalta valjastettu. YKn taloudelli­nen
komissio on laatinut suunnitcl
m|ä jo noin 15 vuoden.ajan voima­laitosten
rakentamisesta. Thaimaan
ja Kambodshan läpi virtaavaan
Mökong-virtäan. Suunnitelman to­teuttaminen
tekisi mahdolliseksi pe­rustaa
monipuolinen teollisuus joen
AFRlKitA
Tiedemiehet arvioivat, että Afri-ka&
sa (m. viisi tai kuusi suurta soi
mukohtaa, joissa > olevat voimavarat
ja raaka-aine esiintymät tekevät
mahdolliseksi perustaa lyhyessä
ajassa suuria teollisuus- ja maata­louskeskuksia
ja siten nopeuttaa ko­ko
mustan niantereeii taloudellista
ja-kulttuurikehitystä; sekä elintason
nousua.
'Ensimähien solmukohta on NiUin
virran alue. Siellä on valmisturbas-sa
Neuvostoliiton antaman avun tur­vin
Assuahinjsilunnaton pato^ jon­ka
voimavarat tiklevat nousemaan
2,1 miljoonaan kw. Assuanin varas­toimalla
vesimäärällä voidaan kas­tella
miljoonia hehtaareja hyvin he­delmällistä
maata ja nostaa Yhty­neen
Arabitasavallan mätaloustuo-tanto
puolella. Mutta Niilin ylä­juoksun
varrelle on lisäksi mahdol­lista
rakentaa toinen suuri voima­laitot
(10 miljoonaa kw) ja kastelu-kanavaverKosto,^
jonka avulla voi­daan
kastella 6 miljoonaa ha vilje­lysmaata
j Sinne saadun voiman tur­vin
on mahdollista rakentaa suuria
kemiallisia, kone*, tekstiili ja elin­tarviketehtaita
sekä öljynpuhdista-moja:
Tämän suunnitelman toteut­taminen
loisi teollisuus- ja teknilli­sen
kulttuurin perustan Sudaniin,
Etiopiaan, Ugandaan ja Keniaan se­kä
vahvistaisi myös Yhtyneen Ara­bitasavallan
taloutta.
Toinen laaja'voima- ja teollisuus-solmukohta
voitaisiin perustaa Sa-
••.Av 1
ft\
•'Ji\
varsille käyttäen i^aaka^-aineena
maat>erän rikkadksia; tinaa, tiiogSr
teiltä, :kuparia ja sinkkiä sekä"^plitt-
^Brt^araä/esimerläksl
den aloittamiseksi ja kehittää myös
eiintarviKeteoilisuuttä, ^eBiinerkikst
kalasäilyketehtaita.' Pääomien puut­teessa
ei ole 1 kuitenkaan päästy
suunnitelmia pHemmäll^:.Su^
tomat ^mahdoUisuudetv airaävtiitian
läpi ^virtaava pyhä Gaftges, pbB hy­väksikäyttö
sekä voima- että teblU-sudSlaltokt^
n perustamiseen ja .laa­jan:
kastelukanavav^rkoston luomi­sen.
Joen varrella asött 140 miljoo
naa ihmistä ja sinne perustettavat
voimalaitokset olisivat yhteistehol­taan
13 miljoonaa kw. _
keski idän erikoisena rikkautena
on öljy. Eufrat- ja Tigris-virtojen
ympäröimä muinoin kuUtauristaan
kuulu Mesopotamia on erittäin hc
delmällistä maata... Eurooppalaiset
siirtomaavallat tuhosivat aikoinaan
tämän alueen ikivanhan kastelUka-navaverkostbn
ja Mesopotamian
maine maailman' vilja-aittana on.
jäänyt unhoon. Täälläkin on, luonnot
iiset mahdollisuudet laajan voima­laitos-
ja kastelukanaVajärjestelmän
rakentamiseen. Niin saataisiin 1,3
miljoona.kw voimateho ja kastellun
maan pinta-ala nousisi 4 miljoonalla
hehtaarilla: Voimme kuvitella, mi-tch
tällaisten suunnitelmien toteut­taminen
vaikuttaisi alueen nälkää'
näkevien asukkaiden elintasoon.
•<> ^^ *
Nämä ovat näkymiä valtavista
alueellisista mahdollisuuksista; mitä
•auhanomainen rinnakkaiselo tar
joaa ihmiskunnalle. Siirtomaavalto­jen
levittämällä propagandalla vaa­roista,
jotka muka.sisältyvät kehi­tysmaiden
itsenäisen talouden edis­tämiseen,
pyritään vain jarrutta­maan
kehitystä. Talouskriisit ja ns.
liikatuotanto ovat keinotekoisia i l
miöitä, jotka ovat seurausta kapita
listisen talouden anarkiasta: Miten
voi liikatuotannosta. puhua aikana;
jolloin suuri osa ihmiskuntaa näkee
nälkää ja puutetta. Kun kolmella
suurella mantereella alkaa laaja­mittainen
taloudellisten mahdolli<
suuksien hyväksi käyttö ja siihen
liittyvät suuret rakennustyöt, tai-vi-taan
sinne valtavat määrät koneis­toja
j a erilaisia tarvikkeita. Elinta­son
noustessa kysyntä jatkuvasti l i ­sääntyy.
Vanhojen länsimaiden
teollisuudella olisi edessään valtavat
markkina-alueet. Kaikki tämä edel­lyttää
kuitenkin suurisuuntaista
kansainvälistä yhteistyötä ja vapaa­ta
maailmanicauppaa. Kokonaisuu­dessaan
sellaisesta rauhanomaiselta
kehityksestä hyötyisivät maapallon
kaikki kansat. .
— M. Vire-Tuominen.
o ' -
» / A .
4
»
•
5
•.. > , , : - . . , , . . 1 1.
l l t i l l l»tit/l
l ' M i i ; t i ' i u < t
. I V
Varokaa tällaista .mahdollisuutta! Tämä onnettomuus
ei ole kyllä tositapaus. Mutta se voisi • olla!' Kuva on
otettu .varoitukseksi autoilijoille nyt, jolloin "koululap­set
leikkivät kaduilla. Mutta jos pyöräilevät lap­set
ovat-aina varovaisia ja jos autoilijat, pitävät jatku­vasti
silmänsä auki, tällaista tragediaa eij: tarvitse to­della
milloinkaart tapahtua. — TNS kuva."-
i j . i i . i l f . m . i
HrfK-Jnitt:
• • « •
iv<it Jfli
.•.,:.i!..M...
n i l i t'iit
Lärinen pitäisi tulla
puolitiehen Berliinissä
t . l . r > / < y l l l i >
»vr
.1.11 t t l . l i t t . C'
! - . t , , I | - . . . . , , I
Canada ei ole ainoa maa missä
yritetään saada ihmiset tietoi­siksi
siitä, että savukkeiden
polttaminen lisää keuhkosyövän
vaaraa. Britanniassa nähdään
nykyään runsaasti ylläkavattuja
mainoksia, jossa muistutetaan,
että savukkeista talee "cancer"
ell syöpä.
Lentokone teki
pakkolaskun; 2
kuoli nälkään
L i s s a b o n . K a k s i miestä kuoR näl­kään
ja janoon sen jälkeen kun hei­dän
lentokoneensa putosi vain kah­den
mailin etäisyyteen eräästä ky­lästä
Angolassa — Portugalin ko­valla
kädellä hallitsemassa siirto­maassa.
Miehet elivät ilmeisesti useita
viikkoja hedelmiä ja marjoja syö­den,
mutta eivät voineet i^aivata it­selleen
tietä lähiseudun kylään ää­rettömän
tiheän metsäalueen läpi.
Lontoo. —.Lännen Berliinin poli-tiiklta
saa osakseen ankaraa arvoste­lua
Englannin entisen Berliinin
edustajan Geoffrey McDermottin
kirjassa, joka julkaistiin maanantai­na
viikko sitten.
McDermott erosi ulkoministeriön
palveluksesta julkisuuden valokei­lassa
viime vuonna oltuaan vain V
kuukautta Berliinissä; jossa hän
toimi myös englantilaisen vyöhyk­keen
apulaiskomentajana.
Hänen eronsa aiheutti kysymyk
:Siä parlamentin molemmissa kama'
reissä labour-puolueen taholta ja
McDermott julkaisi ."suunnitelman"
Berliinin kysymyksen ratkaisemi­seksi,
eräässä sunnuntailehdessä.
Hänen suunnitelmansa on lännen
nykyisen politiikan vastainen, vaik­ka
McDermott sanookin; että hänen
tarkoituksensa on sama — estää
kommunisteja valtaamasta kaupun­kia
ja aiheuttamasta vakavaa vahin­koa
NATOrlle.
Hänen Berliiniä koskevien ehdo­tustensa
— jotka ovat mukana myös
kirjassa ^ pääkohdat ovat:
Lännen . ja Neuvostoliiton tulisi
sopia siitä, että Saksan jälleenyhdis­täminen
on niiden "pitkän tähtäi­men"
päämäärä. Samalla nykyiset
rajat vahvistettaisiin erilliseksi val­tioksi.
Neljän entisen miehitysval­lan
eöustajat takaisivat pääsyn
Berliiniin siviili- ja sotilasedustajil­le,
Y K : n tärkeitä alajärjestöjä sijoi­tettaisiin
kaupunkiin ja Y K : n jä­seniksi
otettaisiin kolme Saksan
valtiota; Itä- j a Länsi-Saksa sekä
Berliini.
— Ulbrichtin äskettäin omaksu­ma
järkevämpi sävy ja Hrushtsheim-i:-.,» •
vin" pidättyväisyys Berliinin .kysy;,; •
myksessä näyttävÄt,minusta antavan-. 11.• - n / >•
aihetta toivoa ijärkevien keskuste^.,;;ii„i.i,
lujen mahdollisuMtta. E i ole oikcin/>r>(> v
ettei länsi teejmitään yrityksiä vas,„,.:i „ „ ;
tatakseennäihini: idästä tulleisiin--r •
vrityksiin. Tämä;.vain saa idän l u o - , , i i . . n . i ,i
pumaan tästä suunnitelmasta ~ ja.^ • •;•
voimme oUä varmat siitä, että jyr- •
kempi linja Berliipin, kysymyksessä* J
tulee takais'n.*eiinemmin tai myö^—
hemmin, hän. sanoo kirjassaan.
USA suosittelee
''toimenpiteitä"
Guiänäa vastaan
>IVCt
Hlli
• •
m'
•k:
• a
m*
Lontoo._-^^eji|pedynvhan oa
ilmaissut hublestunei8uutensa?'Brit- . , ,
tilaisen Gulaik^T^tilanteesta, mikS**»*^» V •
on Wasbingtoni« mielestä nopeasti
kehittymässä^ siihen pisteeseen, että /< i \
Britannian oji,ryhdyttävä toimenpi-. » ypi
•
I
t
teisiin.
Yhdysvaltain valtiosihteeri Deah •
Rusk keskusteli! viime viikolla B r i - . " '
tannian ulkoministeri Homen kans**- »'""-y
sa tämän eteläahierikkalaisen (Guii< « v •• <> >
anan) siirtomaan tilanteesta. ':
Yhd}'svaltain'.^anotaan esittäneenv
huolestuneisuutensa Guianan tilan­teesta,
missä on lakkoiltu vasemmis­tolaiseksi
leimattua pääministeil
Cheddi Jaganin hallitusta vastaan
noin 9 kuukautta;.-YMysvahain sa­notaan
olevan erilojisesti huolis- ^
saan siitä, että Jagan voi lähitule,'"
vaisuudessa seurata Kuuban esi- -
merkkiä ja nojata enemmän Neu­vostoliiton
talousapuun. ' '
PÄIVÄN TAKIN A
r ^ - VJ
"Kovia lakeja" sanoo Pietilä
"Olen pitkän elämäni varrella
kuullut porvarilehtien toimittajista
sellaisia juttuja ja puheita; että toi­sinaan
on sääliksi käynyt miespoloi-sia"
virkkoi v.^nha ystävämme Pie­tilä
hyvää räivää sanottuaan ja ai-kahsa
viimeaikaisista hellepäivistä
juteltuaan.
"Olen ajatellut, että vaikka'en hy­väksykään
heidän edesottamisiaart
ja politikointiaan, porvarilehtien
toimittajatkin, ovt sentään ihmisiä^
joiden palkkaetuihin saisi kuulua
vähemmän haukkumistapa suurem
mat tulot," jutteli Pietilä_ henkisau-hUja
kiskoen ja sanoi:
"Olette te työväenlehtien- toi­mittajat
ja n?uut toimitsijat loppu-jeh
lopuksikin onnenpoikia — tei­tä
pidetään ja kunnioitetaan tavalli­sina
ihmisinä, yhtenä,meistä muis­ta,
eikä pidetä minään sylkipäkkinä,
mihinjokäinen ohikulkeva nuuska-mies
mällin.sä ruiskauttaa. '
Emme halunneet häiritä hyvään
puheen alkuun päässyttä miestä,
vaan odottelimme, mitä tuleman pi­tää.
"Olen ajatellut" jatkoi Pifetilä, et­tä
jotakin olisv tehtävä suurta rahaa
palvelevien toi mitta japoloisten hy­väksi
koska nykyisellä sivistyskau-della
suojellazQ eläimiäkin eläinsuo­jeluyhdistysten
kautta ja avulla."
Sopii meidän puolestamme, sa­noimme
me jutun jatkoksi. "Mutta
mistä se kenkä nyt oikein puser­taa?"
'
"Eihän tässä nyt mitään erikois­ta",
jutteli . Pietilä, mutta kaivoi
kultenkjjiLpovitaskustaan "Totuuden
todistajat" julkaisusta - r hän sanoi
sen olevan ke,sä-hpinäkuun nume.ros-la
—• saksj.naansa jutun, jonka ot­sikkona
oli 'Kunnioita herran sa­nan
palvelijoita".. .
Pietilä sanoi lukeneensa jutun ja
tulleensa inhimillisyyssyistä siitä
käsitykseen, että Herran palvelijain
asema ei ole mainitun kirjoituksen
mukaan todellakaan kadehdittava ja
niin hän pyysi, että me, vaikka
olemmekin uskomaton, julkaisimme
tämän kirjoituksen hänen pyynnös­tään
ja nimenomaan hänelle ansio­merkin
antaen saksitustyöstä sekä
jutun periUetnomisesta ja liimen-omaan
tällä pakinapalstalla.
"Yksi suurempia kirouksia ja vit­sauksia
kaikissa seurakunnissa on
saarnaajien kritikoiminen jotakin
tavoittelevirn, puolihengellisten ja
usein sielullisesti sairaitten usko­vien
taholta", sanotaan aluksi ys­tävämme
Pietilän, "US/in ja Cana­dan
suomalai.sten Helluntaiseura­kuntien"
lehdessä "Matkamiehen"
kirjoituksessa ja jatketaan mm. seu­raavaa:
"Tuomiopäivänä tullaan. näke­mään,
että se esti monen etsivän
sielun tulema.<;ta sisälle Jumalan
valtakuntaan, ja monen ^sisälle tul­leen
uskon kilvoituksen pysähtymi­sen,
ja kenties jonkun 'jälleen .ok­sennukselleen
palaamisen' kun joku
hengellisyyden' verhoon pukeutunut
arvosteli lakkaamatta seurakuntan­sa
sananjulistajaa ja kaiva maata^
Herran palvelijan palvelustyön alta.
"Siksi ei ole kumma, että sem­moiset
omassa hengellisyydessään
telijat oman sisäisen kuivuutensa ta­kia
aina päivittelevät kuinka on
kuiva saarnaaja ja hengetön seura­kunta.
Semmoisten päällä on Ju­malan
tuomio siten» että he itse
omasta syystään saavat asua kuivas­sa
maassa ja "ovat lävistäneet itsen­sä
monella tuskalla'. Semmoisille
tyypeille on myös aina 'niin ihanaa'
kun joku vieras puhuja tulee seura­kuntaan^
'Olisipa meilläkin tuomr
moinen saa-naaja; niin kyllä sieluja
pelastuisi ja Henki vuotaisi'. Vaik­ka
niitä ei. pelastu sen . enempää
kuin Henkikään vuotaa siellä.^mistä
se vieras saarnaaja on kotoisin. Ja
silloin erikoisesti omaa väsynyttä
saarnaajaparkaa teilataan hurskah-teleVassa;.
mutta jumalattomassa
^äivittelyssii. i Semmoiset tyypit
myös. haluaisivat, eitä ainaisesti
vaihtuisi seurakunnassa saarnaajat,
jotka . jaksaisivat < pumpata heidän
tunteitaan:'ihanuuksiin'.
"Tällä kaikella ei ole tarkoitus sa-rioäT
että sahanpalvelijat olisivat
virheettömiä. Eikä myöskään, et­teikö
heistä saisi.mitään sanoa. Mut­ta
kun sanot ia avaat sanaisen ark­kusi,
niiii sano ystävällesi ja tutta­vallesi
mitä siunausta olet Herralta
saarnaajasi kautta saanut ja mitä
olet kuullut muiden saaneen: Ja
sano se joskus heille itselleenkin.
Muutamilla uskovaisilla on semmoi­nen
-typerä käsitys, että kaiken
muun työn tekijöille on kyllä pai­kallaan
ja hyvä antaa tunnustus
kohtuullisesti heidän työstään, mut­ta
saarnaaja paralla on annettava
pikemmin ^ruoskaa, 'ettei; sen ^päa
paisu eikä rinta nouse'.
Ja sitten.. Inm näet sanah palveli­jassasi
hengettömyytiä -ja sitä mitä
ei saisi (flU^mene kaihmiöosija suk
je ovi jälkeesi ja puhu hengettömäs­tä
ja hupnosb. saarnaajastasi |cyyne-lin
Jumalalle. 'IMut^a.muista: puhu
«
•S
hengettömät rakkaudettomat ai-vos-. siitä JumafellK.e^ä hurskaasti p a u r j i . ^
jataksesi ihmisille; ei edes uskovil­lekaan,
ettet vetäisi Jumalan kirous*
ta itseisi. ja seurakuntasi ylle ja Her­ran
työn ylle paikkakunnallasi. Ju--
malanseUrakuritien palvelijat ovat
Raamatun mukäaii. 'Tähtiä Herran;'' '
käde^ä'. He ovat 'Jumalan armon» • ••
talouden hoitajia* ja 'JUmalan tyÖtoi ;
vereita'; joita Jumalan sana kehoit- •' • >
taa 'pitämään kaksinkertaisen kun?
nioitukscn aosainacina'.
•'Siksi: lakluia^ölenaasta 'häkäktS;riiS;i
venä' Jumate^i^i^c^urakunnasM *4
ka lainäamasfe'SUntasi paliolaiseile >
ja kieltäsi hwelvetih tulelle j a sytytte-lemästä
palo^l^tka yähingoU^
Herraa ja H^anen ^palw
hänen palveliiStyÖtään pelastaessaanP
ihmissieluja^<äatanan. vallasta.; J
'' 'Älkää köskeXo minun-voidel-tuilfini,
älkaS ''rchkö pahaa minun
profeeUiiliert?'(^anoo Herra."
Vaikka Pietilä. eritti sellaisen
pontevan toivomuksen, ettS metsit­täisimme
puolestamme joitakin reu-^^^
nahuomautiik.<:Tir "näistä kovista la-'
kipykälistä'^-kuten hän sanoi, niin
me kieltäydynfimt siitä ehdottomas­ti.
Maallikkona emme . pidä itse­ämme
pätev^i| puhumaan niistä .
asioista yhfriän initään.
Jos.olisi kys>'mys^'^sanottakoon jos'-"
takin työväenliikkeet) riveissä ole­vasta
''saaT'ian7iebestä'' tai -naises­ta,
silloin ^/disitÄme, että rivijä-senistöllä
täytyy folla oikeus arvosi'
teU^' puhujiaan jriin* julUsest^ kuinr '2
yKsityisestikin; mutta silloinhan (Ai-
•si kysymys niistä - maallisilta ja en» • •"
-nenkaikkea ^t^yÖYäenliikkeen menet»..
telytavoista, joita ei Pietilän vasta-väitteistä,
huo!i'matta voida tyrkyttää
sen. paremntjin^p^-p^eetoiUe kuin ta­vallisillekaan
saarnamiehille.