Vapaus, July 20, 1954

              Tiistaina, heinäk. 20 p. — Tuesday, July 20,1954
UtMied Hbr, e, 1917. Autborized
M.tfeoood c lM mau bjr tbe Po«i
iSlinndftjv aadSatiudajv tv^l^^
Bm at. w:; Sodboiy, Qst« Otuids.
Telejihonef:) Bus/ Offiee 06. 4-4204
Editorial Office 06.4-4265, Manager
EuSukfL Editor W. adaod. IbUlog
aOdxta*: Box 69, eudbarr, OattxUt,
AdvegUaiag ra te» tqxm «ppUestfcou
Thuiflation free of dbarge:
IXLAUSHXNNAT:
CMMdMM: itiLiMe», sm
Tli^«llafi»ft: 1 vk, «i» 6 kk. 43p
SooiDMu ^ 1 vk. SA» 6 kk, 4.7»
Länsi-Saksan aseistamisvillitys
'Viime viikolla ilmoitettiin, että Yhdysvallat ja Britannia aikovat
— jos Ranska ei ratifioi n,s- Euroopan puolustusyhteisön sopimusta —
pamtaa kerran uudelleen' Lansi-Saksalle "miltei täydellisen itse-
;näisyyden". . ^j,^
j "Kuten muistetulleen, noin-^käjM^ laotta sitten,pidptUio;juurta
I melua siitä, mften; >^dy^ya^lat;präaDnia (ja siJtöih Vielä RaHsk^kin),
I militaristeille ^'miltei täydellisen itsenäisyyden''. Juhlallisin elein alle-
4 kirjoitettiin silloin n.s;iB
Jsan itsenäisyyden — miltei täydellisesti ja tätä sopimusta vahvistet-
Jtiin.ja'täydennettiin myöhemmin Pariisin sopimuksella.
\ 'Mutta näistä aikaisemmista "itsenäisyyksistä" huolimatta Wash-jingtonissa
ja i«ntoo
'dellistä myöntämistä" <Länsi-Saksan imperialistiselle hallitusklikille. I Selvää siis on^ että mätää on jossakin muuallakin kuin Tanskan
;-$inaa5sa. kalauttakaamme mieliimme j^
;5aksan tilanteesta. Kansleri Adenauerin johtama taantumuksellinen
jpuolue "voitti? viinie syyskuu
;]sinMnen voittonsa perustui terroriin j väärinpeluu.seen, mutta "voit-^
ito" tuli kuitenkin. Mutta nyt kerrottiin torstaisessa uutistiedossamme,
i »että Adenauerin hallitus menetjii loista miljoonaa ääntä äskettäin suori-
^tetuissafkeinAVesfalenin vaaleissa, verrattuna siihen mitä hänen kris-
:|tillinenpuolueensa:sai mainitussa maakunnassa viime syyskuussa;vToi-
:|sella puolen kommupistienääniijpäärä lisääntyi 37,(X^
jden nyt'264,000 ään^^^ .Adenauerin perustuslaillista väärinpeluuta,
i niistä ylempänä mainittiin, kuvaa^cljkä parhaiten se, että l^ommunistit,
leivät saaneet valituksi yhtään edustajaa mainitulla 264,000 äänimää-
< rällä,-rnutta ns. keskustapuolue, joka osapuilleen saman< verran
\äänialeli 278,925 äantk, sai kuitenliin valituksi 9 edustajaa.
I Mutt^ palatkaamme pääkysymykseen. 'Miljoonan äänen mene-
:|iys;Rein-rWestfalehin:.vaaleissa ei^^s ole mikään pikkuseikka.
} Mikä pahinta, Adenauerin taantumuskoplan kannalta katsoen, tämä
^miljoonan äänen menetys edustaa yleistä kehitystä .Länsi-Saksassa.
|<£sim. New Vork Times sanoi suruissaan kesäkuun 20. päivänä, että
;|Adenauerin koko ulkopblitiikka tuntuu olevan romahtamaisillaan; Pari
I { K i i v ä ä myöhemmin 'Länsi-Saksassa ilmestyvä "Hamburger Morgen-
»post"-l?hti sanoi, että Adenauerin edessä on koko hänen ulkopoliliik-
!kaosaUihistuneetraunipt.^ ^ r
' '^'^a^'p'°|ji*f 1 i^l^f^^j Adenauerin jä hänen ylid^svaltalaif^-
' ^ liilö^ kkaiidhtaa ka,svayari*Yastatinta'a n^
^KM|Tff|hiin sdsialid^mokmattirien)Wu|n ijjomniuir
^' i i ä l s a k ä n impcriaUä WimWMMm-^^
kinon ryhtynyt vaatifrtä!an 4 ijif|stQitTiinlka
ejnokraattisten :,mäiden^^^^^^^^
ipaaha.]ijemti^i^a|6t^
}NetÄ
jnä ^
. jedu^k
jybt^Sf^i
.{kaufol^Jb
I puoliij*^^
(värillisen ''Vapaan; demqmatUpuoj
i|^skcttäin valtioi)äivi]lä pitämänsä^Uheehw^
l^^pitäisi lähettää'Moskovaan edusfojistoh '
ää^.^Hänen ehdotustaan kähflatti haheiyönian
^ f i 'Dchler. Sak*an entinen kansleVi; Bry^'-
jpuollii^'^ useat ;p'ailimii^i^^
'ulkopolitiikkaansa. ' ' '
« , / * • » •
I ' Kute
•iVoittoV muodosti lopultakin vain heikon jään, minkä poliittiselle ta
I vaalle nouseva demokratian aurinko voi milloin tahansa sulattaa hiin
[haperaksi, että Adenauer voi saada ylimääräisen, uintiopetuksen. Juuri
I Adenauerin poliittisen aseman heikkeneminen :selittää meidän käsite
rtääksemme sen, miksi ijyt painostetaan niin julkasti 'Ranskaa ja Ita-liiaa,
että ne ratifioisivat kansallisen kuolemaniuomionsaj Euroopan
{puolustusyhteisö£opimuksen,tmii^ä laillistuttaisi Saksan imperialistien
{uuden asemahdin.Mutta siltä varalta, jos Ranska ja Italiakieltäyly-:
>vät kunniasta tehdä kansallista itsemurhaa, on ryhdytty<AVashingto-
<nissa—r-Lontoon ;myöntätt!intpisella avustuksen
1 suunnitelmia, joiden perusteella Saksan. Wermacht voitaisiin perustaa
JjRanskafl'mielipidettä kysymättä. Sellainen V'miltei":i^
{ehkä lujittaa' Adenauerin^(horjuvaa asemaa^ tuumivat Yhdysvaltain^
I poliitikot. ."^^ , '
I .Muuten sivumennen danocn ci voida sivuuttaa erästä hyvin mer-kkitsevää
seikkaa. VVasbingtonin ehdottamaa Lä^i-Saksan '^^miltei täy-:
. dellistä.ftsenäisyyttä"' puolustellaan muun ohella silläkin, että Saksan
[imperialismia ei voida ikuisesji kahlchtiai ja että jos sen armeijaa ei
[voida muodostaa Euroopan^puohistusyhteisön puitteissa, silloin vaatir
v.vat Saksan monopolit '•itsenäistä-': oikeutta armeijansa^p
;< varten;'Mutta josSaksiinimperialismron aseistariisuttunakin niin voi-rmakas,
ettei sen •Mlsenäisy}'svaatiniuksia'' armeijan muodosta
: I suhteen voida enempää vastustaa; kuten on selitetty, niinmitä tapah-j
tuu' sitten kun Saksan imperialistit saavat palvelukseensa uuden ar-
I meijan?
; Tämä seikka on, kuten tiedetään, pääsyynä siihen miksi Ranskan
•; ja Italian kansat vastustavat Saksan uudelleen aseistamista. Pelko sii-
I tä, mitä Saksan tulevalla armeijalla tehtäisiin on samalla pääsyynä sii-rhenkin,
miksi Länsi-Saksankin kansa vastustaa niin päättävästi tätä
aseistämissuunnitelmaa.
I Ranskan, Italian ja Saksan kansat muistavat, kuten muistaa koko
I iluniskdnta, mitä tapahtui toisen maailmansodan edellä; AVashingtonin
[selostusten mukaan SaWn imperialismi pitäisi uudelleen ase is
Inä mielessä, että iLänsi-Saksasta tulisi: uusi kommunis^
\ linnake. Meille oft! selitetty, että Euroopan kommunisminvastaisessa
I rintjimassa on nyt suuri tyhjiö, ja että vain Saksan uudelleen; aseista-v|,
misen avulla voidaan Yhdysvaltain nykyistä ohjelmaa menestykselli-
.tsesti toteuttaa Euroopassa, alutta rauhoittaakseen niitä maitay jotka
'! ovat jo kaksi kertaa joutuneet miesmuistin aikana 5aksanimperialis-
«I min hyökkäyksen kohteeksi, meille selitetään, että.Länsi-Saksan itsc-
' «iäisyydestä tulee -'miltei täydellinen'^.—^^ voidaan
ii AVasbingtonista ja Lontoosta ohjailla vissiin suuntaan, nimittäin Rans-i]
kasta poispäin.
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
' MaMi VTlrta. Sprucedalesta. Ont.,
täyttää heinäkuun 20 pnä 77 vuotta.
refcr Samrn^ Kiplgonista, Ont.
täytti heinäkuun 16 päivänä 70 vuot­ta.
Ybdymme sukulaisten Ja tuttavaJn
cnnentohrotukBiin!
VaUUmme perjan^na olleen
virlicen johdosta», Jona «anottiin,
että'yUäinaioiian tiedon lähettäjä
Mary Nevala oli täyttänyt; vuosia,
: vaikka kysymys oli loonnoliisesti
Asunmaasta.
Mitä mliujt sanovat
TEIIOKAS LidlETTIL/iS
; "(yhdysvaltain Guatemalan lähetti-
. läs, mr, John E. Peurifoy saattaa Jou-
I tua syytetyksi siitä, että hän cn neu­vonut
Ja työskennellyt yhdessä niiden
•voimien kanssa, mitkä vehkeillyät sen
kansallisen hallituksen kukistamiseksi
minkä luokse hän oli valtuutettu
edustajaksi. Se hallitus tiiikä yleisesti
tunnetaan Arbenzln hallituksena, 'oli
saattanut käytäntöön maareformeja
Ja sjlhen olivat suuresti vaikuttaneet
kommunistiset työväenjohtajat. Mut­ta
'Sitä ei voi kohtuudella nimittää
kommunistiseksi hallitukseksi , . .
'Yhdysvaltain maine saattaa kärsiä
tästä. Yhdysvaltain erikoisen aktiivi­sesta
•kltnn:stukse3ta;asei3tettuun val­lankumoukseen
eräässä amerlkkalai-sessa
valtiossa kuin myöskin siitä, et­tä
Yhdysvallat oli haluton kuulemaan
Guatemalan valitusta >yK:&ra,.•His­toria
tulee olemaan vieläkin kriltilU-scmpl
Jos Guatemalan uusi hallitus
peruuttaa kalkki maareformit, eikä
nnjörinä- yhteiskunnallista huoltoa
kurjuudessa oleville kansanjoukoille,"
— Tcronto Daily Star.
Kuinka länsimaat taaskin
ät
Yhdysvaltalainen
pääoma Canadaa
valldjttamassa
Ottawa, i - Yhdysvaltain raharuhti-naiatt
sIjpittlvat;/viiffle,'iyuonna. Cana-daan
pääomiaan poln 600; miljoonaa
dollaria,, todetaan.Canadan tUastolU-fcn
itoimlston tljulkaisemissa tiedoissa.
Viime vuoden lopulla atvlotiin yhdysv
valtalaisten kapitalistip sijoitusten
määräksi tässä i. mass noin 8,qo<); mil­joona
dollaria' eli 72 prosj«enem­män
kjiln Vuonna 1945j;iJolloin' näiden
sijoitusten niäärä; oli ^noin 5,000'm^
Joonaa dollaria. - j.
Tästä 600 mtljoonan dollarin lisäyk­sestä
todetaan ndlhx 330 . miljoonaa
doUarla olleen 'uutta'rahaa" j ä ' l o ­put
270 miljoonaa dollaria • saatiin
i>olttona entisistä Canadaan sljoite-^
tuista pääomista ja'siiJoltettlin- uudel­leen
poikimaan lisää voittoja.
iMlkäli. brittiläiset sijoutukset;'. ovat
•kysymyksessä el arvio; niiden mää­rästä
viime vuoden 'lopulla; ole vielä
•valmistunut. Mutta ivuoden 1952 .lo­pulla
oU Canadaan sijoitettu brit­tiläisten
pääomia 1,886 miljoonaa doU
larla eli 110 miljoonaa enemmän kum
edellisen vucdcn lopulla.
Tilastollisen toimiston tiedoissa sa­notaan,
että viime.vuoden aikana Ca-nad8.
ssa sijoitettiin kaikkiaan 5.679
miljoonaa pääomia ed aloille Ja etta
suurin osa näistä oU' canadalaisten
tekemiä.
Suomen ja Kiinan
kauppavaitito
Helsinki. — (VB) Pekhigissa käy­tyjen
neuvottelujen .'jälkeen allekir­joitettiin
Helsingissä; viime viikon
maanantaina Suomen Ja Klhian Kan­santasavallan
välinen kauppasopimus
toukokuun 1; pnä alkanutta -vuosl-kautta
varten.
Suomen puolesta allekirjoitti sopi-mulcscn
ulkoministeri Kekkonen ja
Kiinan puolesta Hclsingin-Iahettilas
Keng Piao. Sopimuksen mukaan las­ketaan
kauppavaihdon kysymyksessa
olevana- aikana nousevan 5,8 miljar­diin
markkaan, mikä merkitsee huor:
: mattajvaa lisäystä: edelliseen. vuoteen
verrattuna.
Suomen vienti Kiinaan käsittää pa­peria,
kartonkia sekä kone- Ja metal­liteollisuuden
tuottelta.c TUontl K i i ­nasta
öljykasvien siemeniä;' puuöljyä.
teetä, hartsia, harjaksia; silkkituot-teita
ym.
Kiina maksaa osan Suomen vien­nistä
kotaiannen' maan valuuttana.
Putosi kalliolta
järveen ja hukkui —
Wawa.,--^ vuoden Ikäi­nen
Henry Peterson putosi Mlchlplco^
ten Harboiissa kalliolta Järveen ja
hukkui..; Oimettomuus: sattui viime
keskiviikkona.
Kiij. Sam Russ^
l>ontoo.
kylmästi • hylänneet suunnitelman.
Jonka mukaan kiellettäisiin
majstl atomi-, vetypommien c Ja r mui­den
tx^ukkotuhon aseiden; käy^
nen. valmistammen ja varastoiminen;
Tä.stä saatiin tietää Kesäkuun 24.
pnä, kun Y K m lentoon päänjafa^jul-ka
sl ne päätöslauselmat, jnitkä esi-;
tettlin äsken päättyneelle ,YK:n
aselstariisumiskomissionin alakomi­tean
kokoukselle. "•-C-^-i'
Tämä komitea-piti kaikklaana9 is­tuntoa
toukokuun 13 Ja kesäkuun 22
päivän .välisenä aikana; täälläi.Konii-:
teassa olivat edustettuina .Canada,
Ranska. 'Neuvostoliitto^;;^ Britannia >a
USA.
iNeuvostoliltto, Jota komiteassa
edUstI N-lilton Lontoon lähettiläs Ja­cob
Malik, esitti kolme ehdotusta kes­kustelujen
aikana,; pyrkien; siten ai­kaan
saamaan sopimuksen atomi- ja
vetyponrunien pannaan julistamiseksi;
Kalkki nämä esitykset kuitenkin hyl­jättiin.
USA:n edustajat sen^^sijaan: esitti-rät
vanhan Baruchsuunnitelinan,
jokaäntaisiUSA:lle oikeuden sekaan­tua
toisten maiden talouteen.' '
Britannia Ja Ranska puoleSJtaan
esittivät sellaisen auunnitelmanViJon-ka
puitteissa atomi- Ja vetypommien
pannaan julistaminen tulisi paljon aix
kaa*' vieväksi <ty«ytn3*ae*5i Ja toteur
tettäiiaksi; vasta ikun'' suurvallat ovat
päässeet sopimukseen muiden aseiden
vähentämisestä.
Heti neuvottelujen toisena päivänä;
Neuvostoliitto' esitti 4-kohtaisen eh­dotuksen
:^'nuden sodanvaaran - torJU-miselcsi
ja rauhan ^Ja. turvallisuuden
takaamiseksi"! ;£luiotus oli «eyraaya:
\, ll^mitea ehdottaa|fhdptonta ator.
ml'/' J ä ' ; v0ypommien • sekä 'muiden
joukkotuhoa^Jden' kieloa. Keholttjp
rpisvalllsuusneuvostoa^:; v
sopimuksen tarican' icansainvälisen
kontrollin Järjestämiseksi kielloa val-vomaekÄi.
2, Komitea ehdottaa, että USA,
Neuvostoliitto,: Britannia, Ranska Ja
Kiina supistaivat aseellisia joukkojaan
kolmanneksella.
;'3. Komitea ehdottaa Turvallisuus^
neuvostolle, : että ^ kaikki ulkovaltain,
alueilla olevat: sotilaalliset tukikohdat
poistetaan.
.4. Tuomitaan eri maissa harjoitettu
propaganda, ijolla lietsotaan epä5<^a
ja vlhamlellsyjrttä kansojenvvälUle Ja
valmistetaan uutta sotaa.
Näihin yksinkertaisiin ehdotuksiin
antoi USA:n edustajista vastauksen
j 1 päivää myöhemmin. Tässä pitkässä
57 kohtaa käsittävässä, monta ala­kohtaa
sisältävässä vasta uksessa ase­te
taan Jälleen etutilaUe. epäonnistunut
Baruch suunnitelma.
Täisä askdärjassa jätetään huo­mioimatta
NeitvQ^liiton ehdotus Ju­listaa
ensimoiäiseksi pannaan atomi-ja
vetypommit, inutta käsitellään yk­sityiskohtaiseni:
kpntodlia, jolla py­r
i t i n ' antaoaaanJjjiaMUlle määräys-valtaaja
eristämään jleuvöstoliitto,:;
; /Ilässä asiakir^ että
US^rn-esItysIantaa sille; ofkeuden se-kaumtua
toisten^atomiehergiaa lialht-eevien
maiden talousasioihin.
. Yrittäe^ääii edelleen tasoiltaa tie­tä
s<^imtjsta" varten, Neuvostoliiton
edustajisto esitti icesäkuun 1. pnä
miden, ehkä" Vieläkin yJtshikertaisepi-man
ehdotuksen.
Kymmenen päivää - tämän jälkeen
Neuvostoliiton edustajat tekivät kol­mannen
ehdotuksen,; nussä esitetään,
että - asetetaian YK: n. Turvallisuus­neuvoston
^valvonnan alainen kon-trolllelin.
Samana päivänä esitettLn Ranskan
ja Britannian yhteinen, ehdotus, jos­sa
pannan sijasta esitetään, että ar
ja :v-pomjnien'; käyttö sallittelslln
hyökkayiksen; torjumisessa^ ollenkaan
selostamatta .kuinka atomi-- Ja ve­typommit
voitaisiin .-sovelluttaa puo­lustukseen!
jRanskan ja Britannian ehdotukses­sa
esitetään i aselstarilsumlssoplmus^
ta. Jonka muiaan atomi- ja vetypom-:
mit Julistettaisiin pannaan vasta kun
7 muuta kohtaa olisi toteutettu.
Puola kymmenvuotias
Puolan kansa :vlettaa; tänä vuonna
uudestisyntyneen Puolan kymmenvuo
tispäivää.: Neuvostoarmeijan vapaut­tamassa
Helmen kaupungissa perusr
tettiin heinäkuun . 22 päivänä 1944
ensimmäisen kerran puolan historias­sa
tcdellinenrkansanhalJitus,-^ (Puo­lan
kansallisen vapautuksen komitea.
Neuvostoliiton (voitto Hitler-Saksa.sta
toi lopullisen vapauden Puolan kan­salle,
jolle avautui! tilaisuus' riaiiaan
j a riippumattoman uuden, Puolan r a"
kcntamiseen. . , , , , ,! .
; Kymmenen-vuolta ei ole mmkaan;
kahsalllsuudfen'historiassa pitkä,aikai
Sitäkin • häntmästy ttävimpia; iovaiJioe::
tulckset;! joita Puolan kansa.! on-tfeii?.
nä aikana saavuttanut; taloutensa >Ja;
kansallisen kulttuurinsa kehittämisesr
sä ja^Puolan valtioin suvereenisuuden
Jai riippumattomuuden! lujittamisessa.
: SodanedeUlnen Puola oli? taloudelli­sesti
takapajuinen! maa. Tämä johr
tui suuresti ulkomaalaisten, kapita­listien
isännö'misestä Puolassa. — '
.Kansanvalta toimeenpani tärkeim­pien
talousalojen kansallistamisertf ja
karkoittl ulkomaalaiset kapitaliistlt;
Puolan kansantalous alkoi kehittyä
suunnitelmallisesti: Puolan kansan e-tujcn
mukaisesti; ; Kansallistetun
kansantalouden jälleenrakentamisen
ja kehittämisen ensimmamen kolml-vuotissuimrftteSma
laadittiin Jo^; v.
1946 ja täytettiin menestyksellisesti V.
1949, Vuonna 1950 Puolan työtäteke­vät
yhtyivät uudistamaan ja kehittä­mään
kansantalouttaan kuusiVUOIIST
suunnitelman pohjalta.
Näiden suimnitelmlen täyttammen
on nostanut Puolan teollisesti kehit­tyneiden
maiden Joukkoon. Kivihii­len
tuotanto kohosi enemmän kuin;
puolella sodanedellisesta, sahKovoi-man
tuotanto; yli 3 kertaisesti ja^ te­räksen
tuotanto yU: 2.5; kertaisesti*.
Kivihiilen tuotannossa Puola on Jo
päässyt viidennelle tilalle koko maar
ilmassa.
Kirkkaana todisteena 'Puolan teolli­sesta
kehityksestä on pidettävä sitä.
että teollisuustuotanto oli vuoden 1954
alussa maan kutakin asukasta Icohli
4,8 kertaa suurempi kuin sodan edel­lä.
Teollisuustuotantonsa puolesta
Puola onijo sivuuttanut Itahan Jaon
saavuttamaisillaan 'Ranskan. ^j.
Kansanvallan aikana on luotua ko-.
Ilmainen laivanrakennus-,; auto- Ja
traktoriteolUsuus lääkereiden, suur­ten
työstökoneiden, /vuorityokonelden.
optilUsten tarkkuuslaittelden ym. tuo­tanto.
Puolan teollisuus alkaa .tänä.
Vuonna valmistaa niinkin vaätlvia.ko-neita
• kuin - ovat - Itsekulkuiset vilja-^
kombainlt.'. ^ Tänä vuonna Puolan
teollisuus alkaa* saada myös kotimais­ta
aluminia.
: Kuusivuotlssuunnitelman mukaises­ti
Puolaan rakennetaan yli 1,200 teol­lisuuslaitosta.
Seuraava tilästotieto
antaa Jonkinlaisen käsityksen teolli­sen
rakennustyön nopeasta tahdista:'
pelkästään vuoden 1952 aikana ^ Puo-
: lassa valmistui. Ja pantiin käyntiin
450 suurta Ja keskikokoista tuotanto^
laitosta. - '
• Toteuttaessaan teoUistamlssuunni-^
leimaansa Ja kotimaisen ;Taskaan
teollisuuden kehittämisen ; suunnitel­maa
Puolan: kansan valta on samanai­kaisesti'laajentanut
yleisten kulutus-tarvikkelden
tuotantoa. Niinpä esim.
ivilla-.vsilkki- j a pumpulikankaiden
fcuctanfc • öh' godan^delllseen •; tasoon
verr!atftuhä''lissäntynyt 'maan'!cutäitla
asuka^r-koHdeh 2 - i ! 4''ke^^
sokeriil tuotahti miitej 3- kertaisesti
.neV'"'" ' - ' '• - '
iiSuur\,edJstys on[kynimcnen,vuoden
aik^^ jtapahiiunut^; ^ p l ä p ' maäseu-.
dulla. '• l^zxi^nv^^^^
maauudistukseii kantaen 'maata , yli
500,(J00^«ttälonpoJallej«?.).rralonpolkals-tca
auttavat maidein muokkaamisessa
•valtion3kone TiJasicafctoriasemalSiidoita
tonärivQbnna'on\jo,-'46GL: Puolan,'niaa-lalouden-
käytössä-! on <'nykyisin kym-memätuhansla
«txa|ctoteita.a Vu^
1945 .verrattuna.imaataloudessa käy-tettäVim':
traktoreIdentiraääTä '<m. l i ­sääntynyt^
enemmän kuin) viislkertai-sestii
Puolalaiset talonpajat liittyvät
vapaaehtoisesti tuotanto-osuuskuntiin
Joiden avulla* voidaan luoda sosialisti­selle
pohjalle perustuva .• suurmaata--
lous.
. (Puolan ;:kansantaloussuunnitelman
menestykselhnen , toteuttaminen on
suonut kansanvallalle tilaisuuden työ-itätekevlen
taloudellisen aseman j a
kulttuuritason jatkuvaan kohottami­seen.
Porvarllhsen järjestelmän val­litessa
i Poulan kaupungeissa oli. 1
miljoonaan henkeen nouseva työttö­mien
- armeija;- Kansanvaltaisessa
Puolassa; ei ole ollenkaan työttömiä.
Kapungin työtätekevien realltulot o-vat
lisääntyneet 40 pros. Ja maalals-väestönrealitulot
73 pros. siltä mitä
ne: oliyat sodan: edellä. Kuusivuotls­suunnitelman
kahden viimeisen ^.vuo­den,
aikana kansanhallitus, aikoo, jäi-:
leen.:;kohottaa: työläisten, ijaivhrkalll-
Jjolden ireallpalkkoja • Ja. työtätekevien
talonpoikien reahtuloja 15 — 20 pros.
Työtätekevien elintasoa kohottavat
muutkin lekijät^kuin työpalkan ja ta-lanpol^
ien; henkilökohtaisten tulojien:
li5ääntyminen.'^Kansanvaltaisen Puo­lan
väestön elintasoa kohottavat .myös
maksuton; lääkärinhoito, • maksuton
kouluopetus, korke^oulujeh 6pi^ ;Uj'
Joiden saamat stipendit,'' ^maksutta
taiy osamaIwulla| Jtyäläisllle. la^^^
valb saiiitoi^l.iat X^mako^tip^ikBt; lä?-;
tenseimien Ja lastentarhojen jarjestä-n^'
nen.:'Kaikesta tästä valtiolle'koi­tuvat
niehotiisääntyvät 'vuosi vuo­delta;
• Valtion menot sosiaali j a kult-luuritarkoltuksiin'
ovat tänä vuonna
2 ;iniIjärdiav'.sIotya suuremmat kuin
viime vuonna eli 253 miljardia slo-tya:
' :-- '
' ' f" ; / J . i ; ' .
• ; Yyi:; 23; .prosenttia puolalaisista. ^ .
kymmenestä vuodesta ylöspäin oli
porvarillisessa Puolassa ennen sotaa
lukutaidottomia. Kansanvalta on teh­nyt!
lopun .tästä .menneisyyden :rasr
kaasta : .permnöstä.. .Työtätekevien
lapsille ovat. avautuneet sivistysmah­dollisuudet.
.Työläisten ja talonpoik-kien
lapset muodostavat noin 60 pror
senttiä korkeakoulujen opiskelijoista.
Ennen sotaa tämä prosentti oli kor-fcemtaan
16, Valtuuttavaksi todis­tukseksi
kansanvaltaisen Puolan kan­sallisen
tieteen ja kulttuurin nopeas­ta
kehittymisestä muodostui v. 1952
perustettu Puolan tiedeakatemia, jon­k
a alaisena toUnll 32 tutkimuslaitosta.
• Puolalainen kirjallisuus ja teatteri
jatkuvasti kehittyvät. Viune vuonna
Puolassa oh jo 84 teatteria eli lähes
puolta enegunän kuin sodan edellä.
Myös kansalhnen elokuvataide ke­hittyy.
Jo kolmen vUoden kuluttua
maan.vapautumisen Jälkeen puolalai­sia:
elokuvia- esitettim: 27 eri maassa.
. 'Kuluneen vuosikymmenen tärkeim­mäksi
tapaukseksi: muodostui Puolan
kansantasavallan uusi : perustuslaki,
PÄIVÄN PAKINA
' h'• • ^^"t^* J""" tällaisia suunnitelmia oli toisen maailmansodan edel-
'• ^ I Hitlerin Saksa aseistettiin Yhdys\'altain ja Britannian suurpääoman
^ ^ T ' j ävu^U nimenomiin juuri siinä mielessä, että Saksasta tulee kapitalis-
' } min'etulinnake kommunismia vastaan ja sellainen sotilasmahti, että se
y^^l, i i hävittää polttamalla sosialistisen järjestelmän maan kamaralta. 11^"' ' »Hitler ja hänen takanaan olleet Saksan imperialistit nauroivat
A.«l!eui'partoihinsa, sillä heillä oli omatmaailmanyalloitussuunnitel-mansa,
kuten nyt tiedetään. Samalla tavalla Sjihtautuvat Saksan im-i
i i i i »
mm
•perialislit nytkin tähän kysymykseen; Luonnollisesti he ovat valmiina
lupaamaan ikuista uskollisuutta Washingtonille ja LontxH^
npUisesti he lupaavat käyttää armeijaansa WashingtonmjäLö
suunnitelmien, mukaan. Mutta todennäköistä kuitenkin tin; että SM|^^^^
tuaanitselleen uuden armeijan. Saksan imperialistit tulevat sitä käyt- '
täniään!' taas tämänpäiväisiä avustajiaan vastaan^— kut^n rie käyttrv?^
jo taloudellisella rintanialla voimiaan Britannian ja muidenkin Jänii-;;
maiden kauppamarkkinain valloittamiseksi. • ^
iLänsi-Saksan aseistamisvillitys on kerta kaikkiaan tuomittavaa f
homman, tchtäk^in se minkälaisen tekos\'yn varjossa tahansa. ^?
iliilÄlilliiÄ
Mikä tästä lopulta tulee?
. 'VIhneinen villitys näyttää päässeen
valloilleen täällä suuressa Canadassa-kln,
missä me miehiset miehet olem­me
olleet kalkki kaikessa Ja naiset
vain. V no - mitäpä heistä kannattaa
puhuakaan.
: Kuten' aikaansa seuraavat' lukijat
tietävät, korkeat hallitusherrat kat^.
soivat * suuressa viisaudessaan: ennen
parlamentinkesäloman ; i ; alkamista;
että;' naiset ova^ sittenkin huonom-piä-
tthmlslä, kuin miehet, kuten lank^
kumaalariksi' sanottu * Aatu-\-ainajä
eläissään selosti.
.Alahuoneen jäsenet, vjoita' on on­neksi
262 miestä Ja vain 3 naista, hy­väksyivät
lUttohallltuksen (missä ei
ole onneksi yhtään ainoata f; naista);
ymmärrettävän kannan,: että naiset o-vat
miehiä huonoimpia;—tjanilnmuo-'
doin heille TOidaan maksaa huonom-i>
a8 palkkaa kuin m lehille. v vaikka
tekevät samanlaista Ja saman .verran
työtä miesten rinnalla.
Kaikki timä on kuhi ollakin pitää,
sillä jonkinlainen kuri Ja järjestys
sitä olla pitää — naislUekin. ^
Mutta se kirotta kansa cn valistu­matonta
!ja ennenkaikkea' kUttämär
töntä.^- " ' ' -
Tuskin olivat: alahuoneen%^äsenet•
Vieia^pitl^Ule kesälomalleen mteneet
kun Canadan "Gallup PoU" lähetti
-tlcteelHsesU TalituUe-», «uurta ylel-söä
edustavalle
niyksen:
ihmisjoukolle kysy-meiscsU
pnhaen, katsotteko te,
että työssä: olevien naisten täUsi
saada saman palkan miesten kans-
; ; sa samanlaisesta työstä; Ui katsot-teKo,;
että miesten talisi saada pa­remman
palkan?"
: Ja m i t ä s luulette rakkaat nurisija-toverit;
canadalaisten vastanneen?
Oikein arvasitte! Tolsin knln
.;:'; yilsaat ^ valtlonUehemme, canadä-laiset
ta^tiudvat,'senkin tolvanat;
että nalstMi pitäisi saada sama
yspsMkakviptasU työstä miesten rin-
: 55 ..prosenttia canadalalsista
kannattaa sitä, että naisille mak-
. setaan sama palkka samasta työs-
^ti miesten kanssa — Ja ainoastaan
34 prosenttia cacadalaisisia-katsoo
.että /miesten (olisi saada samas^
työstt päreniman palkan kuin nai­set.
: Seitsemän; prosenttia cana-dalaisist4^
halikaa esittää Joltakin
>: varaolaia .Ttema palkka samasta
työstät niääritebnäan ja 4 prosent;
tia on "nUeUpnolia" eli tarkem­min
sanoen henkilöitä, Jotka eivät
;lu^it».sino^; asiasta puoleen tai
toiseen.
Ja) pahin puoli aslasM oh se;; etta
USA uhljaa vliä
pudotella pommeja
VSA:n valtonpitä^t'orat yhäti
fcaaroja oiaaihnan yJeise» mielipi­teen
vaatimukselle ja erikoisesti
Marshall saarten asukkaiden vaa­timukselle,
että atomi» Ja vety-pommikofceilnt
lopetettaiEiin.
YK:n tnistiisbip-nen%-osto6sa
Neuvostoliitto ja Intia tukivat
Marshall saarten asukkaiden vaa­timasta,
mutta USA kleltä.vtyi si­tä
hyväksymästä, vaikka sen e-dastajat
myönsivätkin 4-kaukaatta'
• sitten söoritetuissa — pomroiko-kellnifsävkahden
saaren kokonaan
hävinneen ja satojen saartenpala-neen.
' "~
Heinäkuun' 8 pnä 'ilinöitettiin
Tokiosta, että, US.4 cn Vyljännyt
Japanin esityksen, jossa' kehöitet-iiin
lopettamaan ^atomipommiko-'
keiiut; jotka uhkaavat saastuttaa'.
Tyynen meren vedet kalastukselle
kelvotiomiltsL
'/EhAnitieDZTrA
Opettaja (vUtaten peuraan eläin. 1
tarhassa/: Jussi, tiedätko sina aiHa|
tämä eldiri' on? |
Jus.'»!: En minä tiedä, en ole kos-l
kaan cnnan nähnyt tällaista elaiati
::X>pfit.aja:: Miksi äitisi nimittää löi»
Jussi: EI tämä eiäli vannaaniaaäj
de sika:
• • •
MIEHISTEN MIESTEN
1 ' KESKUSTELUA
j ' Isä'V sanoi" keskikoulun ensilu(4ai
oppilas, "['initä "minun pilaisi tehdj
kun eräs "kaunis :tytt^ puhuu mlrinnj j
iiälyäkauslä Itioitkahuoneessa?;' :
"Niiri,' tuota", vastasi isäukko,
nä: voisit JuoniioUisesti saada miiut«;
tulisi paikkasi; mutta Jos hän bn icj,
ten äitisikin, hän saa sinut siltäUn |
huolimatta Icpulta."
Rakentakaa rauhaa ja te
KirJ Madame Sunjatsen
MaailAiänrauhan jä yhteiskunnal­lisen
hyvinvoinnin väUlla,vallitsee vä-.:
litön yhteenkuuluvaisuus. Ne kulkevat
rinta - rinnan,; kukc istavät;. samojen
edellytysten' vallitessa ja karsivat va­hinko^
samoista, syistä; Rakentakaa
rauhaa, ja te lisäätte hyvinvointia.
'HavlUakaa rauha, ja te syrjäytätte
hyvlnvoUinln. Tästä seuraa nam. olr
leny että jonkin hallituksen asenne sor
taan ja:rauhaan maaraa sen; hyvinr
yointiohjelman, jota.se suunnittelee ja
toteuttaa kansaansa varten.
Se seikjcä. että Kiina cn rauhan
puolella, miittä pystyy siita huolimat­ta
samaan aikaan sekä puolustamaan
itseään että auttamaan naapureltaan^
on erityisen tärkeää: muille: Aasian
kansoille. Ne ovat nähneet, kuinka
meidän talonpoikamme ovat: nyt
omien peltojensa herrcja ja kuinka
meidän työläisistämme on tullut isan-,
tiä ccaiJsa: tehtaissamme ja tasa-ar-voisia
kumppanuksia toisissa; Ne ovat
nähneetj kuinka tämä, oii" vapauttär
nut.kansammeluovatja tuottavat Voi­mat,
niin' että'alneeihsen hyvinvoin­nin
tu: tanto Kiinassa kasvaa sekä
yleensä etW jokaiseii fyöläisen:'csalta.
Ne ..tietävät.^tta Icahdessa 'vuodessa
me emme vain ratkaisseet, raviiitokj^-
s ymy Etamme i^adii vieläpä aloimme
lan kansan'demokraattiset saavutuk­set,
äe takaa kansanvaltaisen Puolan
kansalaisille laajatpolilttisetvapaudet
Ja^tarjoäa 'jokaiselle kansalaiselle oi­keuden.-
• työhön, sivistykseen i ja-.!-le»
poon. '
;, Kansanvaltainen Puola, ; joka on
työläisten ja talonpo.kien valtio, e-silntyy
kansainvahsella areenalla rau­han
ja kansainvälisen yhteistj'on puo­lustajana.
Kansanvaltainen. Puola on
olemassaolonsa ensipäivästä lähtien
noudattanut rauhanpolitiikkaa.
; Noudattaen kaikkien maiden yh­teistoiminnan
periaatetta kansanvalta
cn laajentanut ; Puolan kansainväli­siä
suhteita. Puolan kansantasaval­lan
ka'uppalaivat purjehtjvat kalkilla ^
merillä.; Puola käy nj-kyisin kauppaa
71 maan kanssa.
;Murtumaton:.veljesystävyys yhdis­tää
Puolaa demokraattisen leirin mai­hin
Ja ennenkaikkea Neuvostoliittoon;
Tästä ystävyydestä Puolan-työtäteke­vät
saavat uutta voimaa ja varmuutr
ta kulklessaan<menestykselisesti -so-siaUsmim
Johtavaa tietä. — J . M . .
: viedä viljaa ulkomaillekin, Jotakin; jo-ka
oirennerikuulumatonta menneisyy:
dessä. 'Ne ovat todenneet, kuinka md.-
dän .yhteiskunnallinen työmme cn Ite- j
hittynyt olennaiseksi osaksi
kunnan elämästä, kehittynyt sellaisen |
maarf terveessä ilmapiirissä, Joka itse j
määrää:omasta kohtalostaan;
Talla laen on yhteiskunnallisen tjön)
asema Kiinan rkansantasa vallassa, jo­ka
on eräs; luotettavimpia maailman.
Tauhanvallituksla. Meidän kansallani- j
me ei ole ehdott.fha^ti mitaan voiteU
ta vana sadasta. Vain rauha on meidän
etujemme mukainen,: jotta voisimme
edelleen keTiIttäa' palveluksiamme
kansan 'hyväksi Ja: laajentaa apuam-1
me mpäilman hyvinvolnnln;^edistämi-seksi.'^
Pitäisi.olla myös selvää, etta meil­le
on aVvokäs se edistys, jonka olem­me'
aikaansaaneet. Jokainen hyölt-kääjä
\tulee /havaitsemaan, että me 1
puolustamme tätä edistystä voimam­me
Ja rohkeutemme jokaisella.hive-iiella.
Me- emme SJEJU Itseämme sor-rettayan
emmekä kiellä apuamme toi­silta,
jotka sorrcsta kärsivät. Me puo-|
lustamtne'; fauhaa •': irhden vert£dsten
keskenVrauhaa', Jonka vallitessa jokai-1
nen kansa määrää omasta elämästään.]
i VMe toivomme .ystäjvyytta. ja .yhteis-j
törötä kalkkien .maiden ja' kansojen 1
kanssa,; J&^lfeä''häruaVät lBlää*:rauhassa
Ja kä^flä''käT3:iJi>aä 'molemminpuolisten
siitä riippumatta,
railläiten hallitusmuoto:: niiUa; on 'tai j
millaisia käsltyksjä Jiiilläön.
Joka •hyväibyttim'vÄ952."f Uusi'pc-: .
rustuslaki' vahvisti lam' v:;imalla. ne ^f"^^^ pohjalla,
suuret sosiaaliset ja taloudelliset uu­distukset:*'
jotka'riiaassa-ontolmeettr- t- . - - -v u j - » - - cm
pantu'kansanvallan aikana;-Ja..Puo.J -Tämä'katsomus, joka yhdistää 5(W,.
• PD0,000 ihmisen maan, auttaa parem-i
i i n kuin kös^aii a^^^^^ taitaa, j
maan,.sen,'että: rauji tulee voitta-maan^
scMan^^ maailmassavi^^
ei ubkaä mi:ään mtmta kansakunUa
eikä ketään rehenistä Ihmistä mis­sään.
Se äutlaa kalkkia.,jotka työs-kenteiföyälr;
ja. taistsleV^t saat<ia^^
Ihmiskunnan rakkaimmat unelmat j
rauhastaKfarl^^
niaahjb meidän: ikikac^mmeJ
Palkankorotuksia
27 virkamic^helle
Ottawa. — Päämhiislerl St Laurent j
Ilmoitti tk; 14 pnä; että kaikkiaan «
korkean virkamiehen palkkoja m
korotettu, muutamissa tapauksissi
vildellätuhannellä tdollarUla vuodesa:
Korkeimman: palkan; $20,000, saavat
valtlch ylltillntärkastaja Watson .Sd-lar
ja rahaministerin, olkeusministc-l
rin ja sotaministerin apulaiset Moi'j
den palkat korotettiin 17,500 dolla­riin.
Näiden virkamiesten pall*c5«|
korctettiin edellisen kerran 1947.
enemmistö'canadalaisista katsoo;; et­tä
sama palkka samasta "työstä pl-^
täisi, toteuttaa lainlaadinnallista tietä
— että olisi hyväksyttävä laki; mikä
säätää, etta naisille täytyy maksaa
sama palkka kuin miehillekin saman­laisesta
työstä; Toisin sanoen canada­laisten
enemmisjp vaatii hyväksyttä­väksi
juuri sellaisen sama palkka ---
samasta työstä: lakiehdotuksen,' mitä
esimerkiksi meidän lehtemme Vapaus
on . kaikessa vaatimattomuudessaan
vaatinut — Ja minkälaisen tekeleen
Canadan :parlamentti: kaikessa vii­saudessaan,
hylkäsi 'Juuri:ennen>kesä-lomalle
lähtöään.
• Kaiken tämän Johdosta' on kysyttä­vä,
että mitähän tästä meidän Cana-dastamme
oikein lopulta tulee?' i
Viimeksikuluneen. neljännesvuosi­sadan
aikana canadalaisel ovat Jär­jestyneet
' Umoihin, farmarien jär­jestöihin.':
kulttuuritoimintaa edistä^
vlln yhdistyksiin;- osuusUikkei^ihi Ja
poliittisiin f puolueisiin. Neljännes­vuosisata
sitten leimattUn kommu-
: nistlksi "ja - kansanviholliseksi kalkki.
Jotka vaativat eslnft. työttömyysva­kuutusta.
40 luntista työviikkoa Ja
palkallisia kesälomia.-
Mutta nyt kun meillä on työttö-myysvakuutuslaki,
joskui vielä puut­teellinen
ja suppea, niin herrat por­varit
yrittävät ottaa siitä itselleen
kunnian ja selittävät, että "me pojat
olemme sen teiUe kurjat työläiset
suuresta armostamme antaneet".
Vaikka-meillä on työttömyysväkuu-"
tuksen •lisäksi; Jonkinlainen'vanhuu-d
e n e l ä k e k t a — tosin vaÄta seitsemän­kymmentä
vuotta täyttäneille vaikka-miltei
kalkki työantajat sanovat, et­teivät
ne ota palvelukseeiu»-40 vuotta
vanhemjiia, miehiä ja naisia, ja ivait-l
ka memä on — riippuen se kutoo
vohnakas un'o kullakin työalalla cftl
palkallisia kesälomia Ja palkaDls»!
iuhlapäiviäkin; niin sittenkään kiltl«-
mätön kansa ei Ole tyytyväinen, raaJJ
vaatii vielä sitäkin, etta nalslUepl-l
talsi mukamas maksaa samanlaffloj
palkka samanlaisesta tyosta mlestffj
rinnalla.
ITäyttää siltä, että enemmistö cafl-l
daiaisista on sittenkin siirtynyt iss^l
munismln puolelle, sillä milaU "Kl
tiedämme Juuri sosialistisessa N»!
Vcstoliltossa 'jä'' Kansandemob^j
slssa^.niaissa toteutetaan seHai»!
mielettömyyttä, että naisille «^1
taan sama palkka samasta tyoöj
miestefi' rinnalla ja mikä paliU»!
tätä periaatet|a.on siellä ka>tfinJ*]j
sä noudatettava lahi säätämällä
vallaf kutehcanadalalsetkin vaati
— ikäänkuin se olisi rikos, jos yji
kunnan huonommille (tarkoitta»'
sla) maksetaan arvonsa mukaan f
nompaa palkkaa kuhi niiehille,;
-ka he tekevätkhi samanlaiste
sam^^-inäärä^sä miesten
• DemoJcraattisen tmaan ka""'*
me•;.olemme .luonnollisesti,
teessä*^, isltä mfeltä,' että me
IhAlsfai^et olemme' TASA-A»^
SIA KANSALAXSIA — mutta ^
miinistlsuutta on;kaiketi se jo*
sille pitää'''käyt&nnfissä" mak«»»J
ma päl^cka^samasta^ työstä ^
rhinal^kr kutto^eannaalaiset
vaikka|valtiomiehenune jullst»»>
pttä''tasa-suryoi»^ hehrettiin,*''
kuin'on pube naisten paikast» J
teislhuitamme; aiiilngon alla. .-r:T
säkuora.» ' -r >
mii mm 'tilliä.^ *>MsiM!bt^'-
XaroDto. — Toronto!
^„nä tilaisuus nä
ij^;odot£ttu JO:•pitem
I^ta on p puhuttu jä
, paljon, j a jonka •
jftettu kaikm keinoii
i-Salt of the Earth^
esitys alkaa miai
j 9 päiva Varle
^,een-kadun j a Spadi
-Salj of the Earth^;
erilainen filmi;
„,ayleisö taaUa on yi
^om tottunut nä
^istius on ensikäd<
iuvaa todeUisla^el
[^3 Ihmisten e s i t l ä ml
liitainiseen osallistui,
attinäyttelijaa, kaikk
ja tjolaisiä, päiä
"'aista alkuperää oh
sekä heidän vaii
:Aliiuperainen|i
_ se onkm alkjuu;
_ kirjoittama,,on.ji
Yostelema j a .sen:peri
tcdelhsta elamaä k i
sielua kuvaavat:^
äkaivöstyolalsten
ilexicassa, joka kesti;
_jä •valmistaissa :.e
sMn "lavastusta". •
nät ovat todellisia. ja
Ijlista elamaä.
I Siitä huolimatta,, la
„Jn juuri siksi, flli
[ehjä sen:nakemlneE
fciutmto. 'New York nerlciksi sanoo siili
[emättä Jättäminen ,1
i tunne-, ja talde-e
lämistä itseltään .;..
ksmatta sita".
Filmin on valmistan
jo ja oiijannut Herbei
le itse sanovat siitä.n
Ijos tämä filmi voi va
Lian että tavallisten: i
[Varatkaa näitä,'1
kaanne kun men^
Imalle! » .
RIKSIN $
;Valikoima snoslkk
I Seldon Truss:
Kadonnut raii
Salapoliisi ro
230 sivua — Hlnt
I Herbert Adams: ;-
Autio hl
227 sivua — Hinti
Uusi SaPo
I on maailmankunlnji
[Tässä sarjassa on .1
seuraavat k
[Agatha Christie: ;
Lordin ku
JannltysrÖE
313^sivua — 'Hint
I Dorothy Sayers:
Kuolema v
kerhos
Salapolilshro
V314 sivua —.Hlnt
[Carter Dickson:
Kymmenen t
Mystilhnen salas
selvittämätönti
333 sivua — Hini