Vapaus, April 1, 1952

              tr»'.
md
lii • 1 Smk
.MM
' li *
mi
m
i i i i
T (1
Sivu 2 Tiistaina, huhtikuun 1 p. Taesäay, A p r i l l , 1952
OtnsoDsfltf fiSzmlsb osoatUaos.^^
taUSHaed No7. 6/1017. AnUuntsed
68 J e o m d d a » inatt^^t^
Ccifloo O r p a r t m s n t , O t t a v a . Pub>
Udbcd tmlce («edility: TuesdajTS.
u t d Batonläys to^ Vapaus
i l i a l i l i ; ^ paaopator J M ^ a t 1 ^
fit W v 6 u d b i n 7 , OxuU C a n a d a.
Telephones; Business Offiee 4«426«.
E d i t o r i a ! Office 4-42fö. Manager
^ S u k a s m t i v W . £kiund.^^£^
« d d m s B o x €9, Sudbuty, Cntajda*
Mvatising rates lipon appUcatloa
ItadsIatioD friee of cha^e. •
T I L A U S H I N N A T :
Canadassa: 1 v k . 7JOO 6 k k , 3.75
3 |;k, gag
inid]wraIlois8a: 1 t k . ftOO a k k . " ^
Suomessa: 1 v k . 8.S0 6 k k . 4.75
t
1^
MIV
Julkinen kysymys Suomen lähetystölle:
Eikö sUrtola^iksi aikovien Idu^ julkea
'4tUlteetön petkiitus vieläkään riitä, -vaiIfka meillä on' täällä ehkä
, peU siirtolaisia Suomesta? Eiku
^jUi^^tSa v<dwllisuus tehdä jotakin pätevää sen estämiseksi kiin
valheiden avulla hävittämään pikkuomai-
^siiutom: ja tulenraan
Katkikiea väärin]^ me haluamme toistaa,
VapaiB ei vastusta siirtolaisten tuloa eikä missään
"kadehdi' heitä. Päinvastoin Vapaiis bh aina omaksu-
'jpiit salaisen kannan, et tässä maassa on riittävästi tilaa' mii Joonille
^1^^ alkuvaikeuksien/päätekijänä ön^ Canadan' siirtolaisuus-',
isi tai paremminkin tnäärätietbiscn^ S
vSedajaan/että siirtolaisia tuotettaessa b^
><Öl€i^t työmahdollisuudet ja äsuhto-olot nyt tuoteta hai-
X 'k'A^ ;:} Utuksenn^ittomäh ohjelman perusteella, vaan työnantajapiirien toi-luks^
sta tai aloitteesta, missä ei oteta huomioon ^ n paremmin
maaih
Ja sUrtolai^^^^ Tällainen siirto-
; Jäisillä ''bisnes^ likaista hommaa inhimillisten kärsi-mysten
ja pettymysten hinnalla, että sitä ei Vapaus ole koskaan hy­väksynyt
eikä hjrväksy.
Suptnen lähetystö ja Suomen viranomaiset yleensä eivät ticten-
Itäsys ole vastuussa Mutta
erikseen o^^ — jos valtapiirien tarkoitus ei ole körökyy-
^ . ^^?^2lisikal-ohjehrialla välttää Suomessa uhkaavaa tyottömyyt-
|^ppp||||/:;|||;^';V^ Suomessa^ ju]kisen.:sanan'palstoilIa':harjoitetaan •
i?5^te.>5?*^jsv -^.^^^^^^^^^^ Siirtolaisia värvätessä. Tämä on asia, jonka Suomen v i -
janömaiset voivat estää; j haluavat, ja johon Suomen Ottawan lä-
^M^^^lctj^tonkin tietäisi tarttua kiinril koska on tiettyä, että kymmienet
»laiset ovat $inne1(iiiväiittä^^^ petetty val-ilia
lupauksilla. "
1 . Osoituksena siitä, että näitä valheellisia "lupauksia'' toddlarle-
I'<^^jt|Pt^i^ jul-
;^}i:l&Sf^^ (helmikuun 26 pnä 1952)
" K V A M A D A A X siirtolaisiksi aikoville annamme //f/f ticdoi, kaä-
/ xSikket^ Viisumin saaneille jär-jestämme
tosihalpoja lentolippuja Suonn-Canada (vain 69,000 mk),
Viimeisten virallisten tietojen mukaan metsätyöläiset ja kotiapulaiset
saagat yiisumin heti j a muut ammattilaiset vastaavasti heti kun K a -
l taadiui viranomaiset ovat saaneet heille työpaikan järjestetyksi . . .
A S I A N A J O - JA LAKIMIBSTOIMiSTÖ ' H , Y . LÄHTEENKORVA,
H i k i , pijsscja ja Kanadq^^^
^ittisipS^ Alan kokenein jä asiantuhtevin/' (Tumniennukset
ja muut korostukset alkuperäisiä —• Vap.)
'Kuten tiedetään, fcelmikuun 26 pnä oli Canadan metsäteollisuur
dessa jo työttömyyttä: Tästä tosiasiasta ci iLähteenkorvan ilmoituk­sessa
mainita nutään mutta sensijaan lakimiestempuiila annetaan ym­märtää^
että metsämiehistä on täällä suurikin kysj^ntä. Suoranainen
valhe ja vääristely ~ jonka "eniten passeja ja Kanadaan siirtolaislu-pua
hankkinut toimisto Suomessa' varmasti tietää — oij lainaamas-
, samme ilmoituksessa se väittämä, että "muut ammattilaiset (saavat
•^disuminsa) vastaavasti kun Kanadan viranomaiset ovat saaneet heil­le
työpaikan järjestetyksi . .
Tällaisilla värväysilmoituksilla .tänne tulleiden, petettyjen ja pet­tyneiden
siirtolaisten, sekä oikeudentunnon ja rehellisyyden nimissä
s » haluamme nyt julkisesti kysyä Suomen lähetystöttä: 1) Mitä on
Jähetystö tehnyt tällaisten petkutusilmoitusten julkaisemisen ehkäise­miseksi,
ja 2) mitä on tehty tositielojen levittämiseksi näistä asioista?
Tässä yhteydessä haluaisimme kiinnittää Suomen lähetystön
huoiniotaapualaistyöministcri A. MacNamaran viime viikolla canada-laisille
työnantajille lähettämään kirjeeseen, missä Canadan siirto­laisuus-
ja työttömyystilannetta kuvaillaan mm, seuraavasti: ,
; l.Tällä kertaa on työnrälitysloimistoissapaljon työnhakijoita,
Ja liaksi .on joukko siirtolaistyöläisiä, jotka väliaikaisesti asuvat (hal­lituksen)
työdepartmentin kasarmeissa (hostels).
/ >: "Nyt on paras aika hankkia työläisiä.
;*'JPtta; olisi farniityöläisiä saatavilla, Euroopasta tuotettiin men­neiden
viikkojen aikana (jolloin oli tilaa laivoissa) siirtolaisia Cana-daan
ja nämä työläiset ovat valmiina ja halukkaita ryhtymään työ-ihönr-
r 1 , ^ farmityöläistä ja 500 muiden alojen työläisiä, sekä jokin
määrä farmariperheitäi Kasarmeissa olemien siirtolaisien keskuudes-isa
Oli miehiä, jotka soveltuvat työhön farmeille, kaivoksiin, tehtaisiin,
icohepajoihm ja kaikkiin muihin teollisuuksiin, missä tarvitaan seka-t3^
oläisiä, erikoisesti rakennusteollisuuteen. On myös avioliitossa ole­via
pariskuntia, jotka soveltu\-atfarmilyöhön ja joitain perheitä, joil­la
on kokemOsta maataloudessa. Kasarmeissamn^ un nyt sellaisia
pariskuntia, jotka soveltUN-at kotipalvelijoiksi . J.V
- Yleisesti tiedetään, että kjinnienltläin. ehkä sadottain Suomesta
äskettäin tulleita siirtolaisia on jo palannut takaism ja heidän lisäk­seen
on suuri määrä sellaisia tyytyniätlömiä, jotka jTittäx^ät jotenkin
saada kokoon niin paljon, että voisivat ostaa paluulipun kotiin. Mitä
tällainen "huvimatka" maksaa, varsinkin perheellisille työläisijle, sen
Icäsittää vain sellainen henkilö, joka on itse sellaisen tehnyt. Ja
kaikkien näiden '"pettymysten" takana on juuri sellaiset täysin i>e-rätilömät
ja tietoisesti valhetellen esitetyt lupaukset, joita yllämai-
»ittu "Helsingin Sanomain ilmoitus on kukkuroillaan. Luulisi, että
huomen lähetystöllä on enemmän kuin riittävästi syytä puuttua
• asiaani. • '
f, Vaiklca Canadan virandniaiset ovat kerta toisensa jälkeen vakuut-tai^
eet, ettei ammattitaitoisia siirtolaisia ei ole narrattu tänne petol­listen
lupausten a^-ulla ja että hallitus hankkii heille työn ja asunnon,
aiia-inelstä tuntuu, että tässä yhteydessä on Canadan siirtolaisviran-omaisOIakin
jotakin selitettävää. Yllämainittuja A-alheellisia lupauk­sia'antava
liike väittiui olevansa "eniten Kanadaan siirtolaislupla
haijkkinut toimisto Suomessa." Olettakaamme, että hallilusviran-om^
isemme eivät ole aikaisemmin tietäneet ko. helsinkiläisen liikkeen
"liiketapoja", mutta nyt kun asia on paljastunut tälläkin puolen .At­lantin,
haluaisimme tietää, annetaanko moisten valheiden avulla siir-iolaistep
pikkurahoja kärkkj-vän liiliieen edelleen esiintyä (suoma­laisten
siirtolaisten silmissä) Canadan hallituksen epävirallisena asia-
; iMe vain kysymme.
n I
t i X ^
>1 rf^'
»t
StNTYMÄ-
PÄIVIÄ
J o b o ilaoTdpen T o r o a t j ^ . täytti
viime l a i i a n t a i n a 60 vvjotta.
John B l a tm 6ointulaWajtä
vuotta: h u h t i k u u n : 4 pnä..
•Yhdymme o n n i t t e l u i h i n •
P E B I N t t f V E B O I S T A
Kysymys: K u i n k a suuri saa k u o l i n - ;
pesän omaisuus olla. ennenkuin siitä
peritään perintöveroa? — Tietoa h a ­luava.
Vastaus: Mikäli O n t a r i o n Ja Que-becin;
cnaakunnat - oyat kysymyJcsess^i
on rillssä voimassa kaksi perintöve­roa,
maakunnallinen Ja l i i t t o v a l t i on
perintövero, k o * a mainitut maakun­nat
eivät ole luovuttaneet perintö­vero-
oikeuttaan liittovaltiolle, kuten
muut maakunnat ovat -tehneet.
L i i t t o v a l t i o n "perintöveroa el t a r v i t ­se
maksaa muuta k u i n siinä tapauk­sessa,
että kuolinpesän arvo on SO.OOO
d o l l a r i a tai enemmän. Quebecissa
a l k a a veron maksaminen 10,000 d o l ­l
a r i s t a ^ a Ontariossa 6,000 dollarista,
mikäJi ori kysymyäcsessä yksinomaan
vieraiden h a l t u u n Joutuva pesä. Jos
ki-sjinjtaessä ön (veljet j a jslsaret t a i
muut kaukaiseriunat sukulaiset, a l k aa
veron maksaminen 10,000 dollaria
ylittävästä pesästä, m u t t a leskeeri,
l a p s i i n , isovanhempiin, lasterilapsiin,
vävyihln Ja miniöihin nähden (mikäli
koko pesä /Joutuu tähän luokkaan
k u u l u v i l l e p & i l l i s i l l e ) alkaa veron
maiksa.Tilncn v a i t a 50,000 dollarista.
k o s k a näissä asioissa on monen­laisia
teknillisyjkslä. Jotta muutetaan
hj-ivin usein, on parasta tiedustaa
asiaa osoitteella: S u c c e s s i o n D u ty
Office. Treasurj' Dejpartment, P a r l i a -
ment Bulldlngs, Toronto, 6nt.
p ^ s t ä parlamentin jäsenten puheU-
;^ I le j a esittää rvastalauseensa maan m i -
j u i i h a n voimien jä sodan völirdra Liberaalit ja
B A U I I A N V I H O L L I S T EN
J U O S a T T E L C A
yäUyä kofene kuukautta käydyn ?an- sQslalistit kieltäj-tyivät tästä k o h t a u k -
k a r ^ taistelun jälkeen Y K i n Y l e i s - Nuorisoa i u l t .puhutelemaan
kckoukseir kuudes sessia lopetti työn- j "demtÄraatisen- puolueen Jäsen I n a -
sä. Tclideh yhteeiivetoja tämän
TäaM oMiiniu jnlkiiilMB jrteltSa kirjcjii )• B «
• i i i eilutUT«t lirjoitltjfiD mielipileilii. Kirjeet
pitiilirtjniltM, jo. Diibiiolliita, 200 u u u . Taimm
oMttooa UbetellrjX kitjdti ci l u l t a K U.
" K A U N I S V E E R A"
huumorin täyteinen elokuva on jo
esitetty y h d y s v a l t a i n puolella m u u t a ­m
i l l a p a i k k a k u n n i l l a j a ori siellä s a a ­nut
v a l t a v a n menestyksen,; K u n - m a i ­n
i o s t i . filmistä olivat levinneet tiedot
ympäri, n i i n satojen mallien päästä
oli t u l l u t katsojia. Ihmisillä o n h u u ­morin
nälkä. Jokapälviänen elämä
on nykyaikana l i i a n painostavaa j a k l l
reistä. Vapautuakseen edes 'hetkeksi
painostavista ajatuksista j a huolista,
v a a t i i se alvari erikoisen voiiriiäkkaan
tempaisun. . Täriiä elokuvan huumori
j a tempperamcnttl ovat k y l l i k s i v o i ­makkaat,
teemmatakseen mukaansa
jokaisen katsojan, Ja f i l m i on vielä
siitä erikoinen, että sen huumori el
kulu yhdellä k e r r a l l a , vaan siltä saa
yhä paremman nautinnon, jos katsoo
f i l m i n toisen Ja kolmannenkin k e r -
raUi
T o h t o r i Suominen Floridasta, y l i s ­tää-
f i l m i n erinomaista huumoria p a r ­haimmaksi
mitä filmejä on koskaan
luotu. Hän kU-joIttaa " I n d u s t r i a l l s t l s -
sa" mainion arvostelun j a kehoittaa
HollywoodIni f i l m i j o h t a j i a menemään
Suomeen Ja ottamaan sieltä oppia,
icuinka on olkea huumori-fUml teh­tävä.
•
P U m l n esitys Ontariossa tapahtuu
Palmun Elokuvien toimesta h u h t l -
toukokuun aikana. T a r k a t k a a i l m o i ­tuksia
tässä lehdessä. — Palmun elo-kuvat.
Mitä muut sanovat
K O U L U P O J A N
" A I N E K I B J O I T U S -
Lehmän alla roikkuu lypsy välineet.
K u n lehmää lypsetään, n i i n maitoa
tulee, eikä se näytä koskaan loppuvan.
M i t e n lehmä sitä tekee, siltä en ole
vielä päässj-t selville, m u t t a se v a l m i s ­taa
yhä enemmän maltoa.
Lehmällä on hyvä h a j u a l sU Ja se
haisee kauaksi. ;
Lehmä ei syö paljoa, mutta se p u ­reksii
kahdesti kaiken ruokansa, että
se saa sitä tarpeeksi. — " K a u p u n k l -
l a i s p o l k a " .
M A R S i l A L L O I T U RANS1L«
Tanskalaisen sanomalehden tiedon­anto:
'"Tunisiassa vallitsee yleinen
käsitys, että Ranska ei ole vielä kypsä
Itsehallintoa varten. — Time Maga­zine.;
:
M E N N E I S Y Y D E N M U I S T IO
J A N K K I - I M P E R I A L I S T E I L L E
M i n u n h a r k i t t u k a n t a n i o n a i n a o i .
lut se. ettei millään m a a l l a ole olkeut.
t a sekaantua toisen maan sisäisiin a -
s i o l h l n :cttä kalkUla m a i l l a o n oikeus
muodostaa ja omaksua minkälaisen
h a l l i t u k s e n tahansa, minkä alaisuu­dessa
ne haluavat Itse elää. — George
W a s h l n g t o n l n k i r j e James MonrocUe,
elokuun 23 pnä 1796,
— Mäkihyppääjä Tauno Luiro sai
Suomen 'Urheilulehden k u l t a m i t a l in
viime vuoden parhaana urhellumlehe-nä.
Hän teki Obcrstdorffln mäessä
139 m e t r i n hj-pyn.
i e s s l a n työn, tuloksista knpetlallstls
ten maideri edustivat, ettqäässä
Acheson j a Eden, sekä myöskin näi­den
maiden lehdistö j a radio
l a v a t todistella, että täi^ä sesäiaasa
saavutettiin -hyviä t u l o k s i a " , että
yleiskokous teki "suuren j a liiedel-raällisen
työn" jne. J a v a i k k a tässä
ylistyslaulussa ItuulUu t o i s i r i a a a , l«r-
/ i n huonoja sävyjä. Jotka ovat a y n -
.yheei amerödcalalsen äänestysfa»-
ncen pahasta natinasta Yleisikokcruk-fen
kuudennessa sessiassä, n i i n siltä
. i u c i i m a t t a selostusten yleissävy jää
: u i t c n k i n teeskermellyn yllstäväJcsl.'
Onko mitä sy>tä yllftellä tämän
iesslan tuloksia? Valitettavasti ei
:olc/-:'/-:':: ^ '••"•^ :."'3S'
K o a c n c n t o l d e n kuudennen sessiän
työn tuloksia " P r a v d a " k i r j o i t t a a:
"Sessia pidettiin Juuri sellaisena
aikana. J o l l o i n Yhdysvallat Ja i i n g -
laritl olivat Jo toista vuotta käyneet
veristä sotaa Koreassa,; j o l l o i n asels-tautumiskllhko
A U a n t l n l i i t t o o n y h ­tyneissä'maissa
kohosi yhä kot&eam-malle,
ijolloin ajresslivlset imperia­listiset
voimat asettavat esteitä ato-riiiaseen
kieltämiselle j a r a u h a n l i i t on
solmimiselle.
Y K : n agressiivinen ydlixjoukko
Yhdysvaltojen johdolla äänesti tässä
sessiassä kiunbon Neuvostoliiton v a l ­tuuskunnan
konkreettiset ehdotukset
toimenpiteistä uuden sodan ithkaa
vastaan, rauhan j a kansojen ykä-
Vi-^^den lujittamiseksi. Ylelsko&öUk-seile
tyrkytettiin Yhdysvaltojen,
E n ^ l a r i n l n j a Ranskan yaltuusktm-t
i e n päätösesitys, 'jossa ei ole muuta
k u i n tyhjiä puheita tavallisen aseis­tuksen
luetteloimisesta Ja i n y e n t a a -
rioUnlsesta. Yhtä epätyj-dyttäviä
ovat Yleiskokouksen päätökset m u i s ­t
a k i n kj^iriyksistä, j o t k a se käsiin
t e l i . "
. Mitä imperialististen maiden po­liittiset
johtajat ajatelevat vetäes­sään
jiistysvirttä olemattomille saa-ratuksilie?
Vastaus o n h y v i n y k s i n ­kertainen:
,
" I m p e r i a l i s t i s t e n maiden politli-;
k o t " . kiI^)olttaa ' T r w "luulev^
nukuttavansa rauhantahtoiset k a n -,
sat helpottaakseen siten asressHyis-l
teif suunnitelmiensa tot;euttamlstä.
M u t t a heidän sTltyksensä kohtaavat
r a u h a n säilyttämisestä kllnnostunei-!
den kansojen yftiä. voiriiakkaampaa'
vastarintaa. K a i k k i e n maiden m i i - ,
Joonat ihmiset -näkevät, että Y h d y s ­v
a l t o j en r a a ' a n säneiuvailan tulokse­na
Yihdlstynelden K a n s a k i m t l e n j ä r ­jestö
Jota Acheson yllstelee, muuttuu
agression rohkalsemiseri j a laajenta­misen
välikappaleeksi, uuden sodan
sytyttämisen välikappaleeksi: Rau­h
a n vihollisten j u o n i t t e l u i h i n kansat
vastaavat yhä tänriokkaammalla
taistelulla rauhan puolesta."
J A P A N I N K A N S A EI T A H D O
t U X L A T Y K I N R U U A K S Jt
T a i s t e l u a r a u i i a n puolesta kä^-dään
k i r j a i m e l l i s e s t i k a i k k i a l l a j a sen v a i ­kutus
t u n t u u m a a i l m a n kaUcessa po­liittisessa
elämässä. ;
A m e r i k k a l a i s t e n imperialistleri p j T .
kimys saada halpaa tjidnruokaa
agressiivisten suunnitelmiensa toteut­tamiseksi
kohtaa kaikkien maiden
yhä voimakkaampaa vastarintaa, ensi
tilassa niiden maiden kansojen vas-;-,
t a r i n t a a , jotka ovat hallitustensa
k a v a l l u s p o l i t i i k a n tuloksena joutu­neet
täydelliseen riippuvaisuuteen
WaU (Streetista j a Yhdä-svaltojen so-tamlnistcriöstä.
" G u d o k " IdhdKsä julkaistussa k i r ­joituksessa
P. K r a l k o v kertoo, mitä
J a p a n i n kansa Joutuu kärsimään
Yhdj-s\'altoJen miehitysvallan Ikeen
a l l a . Selväpiirteinen pyrklmj-s muut­taa
Japiani sotatUklasemaksl Ja J a p a ­n
i n k a n s a n t y k i n r u u a k s l lyö leimansa
maan elämän kaikklbi puollUi;
" • K a i k k i tämä," toteaa k i r j o i t t a j a,
"synnyttää suuttumusta jä vastustus­ta
Japanhi dcanlassa amerikkalaisten
h a r j o i t t a m a a sortoa vastaan. Maas­sa
tapahtuu yhä enemmän monenlai­sia
^imtj-mlslä amerikkalaisia vas­taan.
"Älppon k e l d z a r lehti toteaa,
sttä viime vuonna oli amerikkalais­vastaisia
esUntj-mlslä 30 k e r t a a enem­män
k u i n edellisenä vuonna. Japa­n
i n kansa vastastaa separaattista
rauhansopimusta Ja Yhdj-svaltojen ja
J a p a n i n h a l l i t u k s e n sotilaallista so­pimusta.
Joka heittää orjankahleet
J a p a n i n kansan k a u l a a n j a syöksee
sen sotaan W a l l _ S t r e e t i n etujen
vuoksi. Kuuden miljoonan J a p a n i l a i ­sen
allekirjoitus vaatimukseen r a u ­h
a n l i i t o n solmimisesta osoittaa ha­vainnollisesti
J a p a n i n kansan pjTkl-mystä
rauhaa Ja ystäv.vj-tccn muiden
kansojen kanssa."
Eräs tapaus elävästä elämästä,
J o n k a " P r a v d a n " T o k i o n k i r j e e n v a i h ­t
a j a A. K o z h m on omin s i l m i n näh-n.
vt Ja josta hän kertoo lehden l u k i ­joille,
kuvastaa k i r k k a a s t i , m l l l a m en
m i e l i a l a vallitsee J a p a n i n nuorison
keskuudessa, jonka osaksi lankeaa
• o n n i " Joutua ensi tilassa t j k i n -
r u u a k s l Joku a i k a sitten J a p a n in
parlamenttitalolle t u l i t o i s t a t u h a t t a'
henkeä nuorisoa — 62 k e s k i - J a k o r ­keakoulun
edusajaa. Jotka tahtoivat.'
Kevätjuhlat *päättyvät
*'Niskavupren leipään"
Sanlt Ste. M a r i e . — N y t a l k a a olla
j o a i k a r u v e t a muistuttelemaan Soori
j a ympäristön suomalaisia niistä s u u ­r
i s t a " k o l m i o n " kevätrynnistys-'juh-llstä.
Juhlä&omitea o n päässyt työs­sään
n i i n pitkälle, että voidaan v a r ­muudella
sanoa Soossa nähtävän
sellaisia r y m y j u h l i a k u i n niistä n>'t
tulee. E n lähde tässä k a i k k i a j - k s l -
,tyIskohtIa selostamaan, mutta kun
katsotte h u h t i k u u n 8 päivän Vapaut­t
a , n i i n siitä näette Juhlällmoituk-sen.
Jossa on m a i n i t t u n a mitä oh-jelriiaa
s i l l o i n esitetään.
iSanon k u i t e n k i n , että h u h t i k u u n 13
imä ori laatikkopäiyällinen kello 1—5,
s i t t e n '18 p n ä on karkausvuoden p a l -
k m t o t a n s s i t . j a 20 pnä ohjelmsdltama.
joihon tulee erikoisesti v a l i t t u o h j e l ­ma.
Ohjelmaa on k y l l i k s i riittämään
a h i a pikkutunneille saakka. K a i k en
lopuksi esitetään näytelmä lalnahöy-hcnlssä.
: .
toal K i r j e e n v a i h t a j a k i r j o i t t i lyhyesti
m u i s t i i n tämän merkillepantavan
,-k(Bskiistelun:' :'i.':.v,:
•Hr» Inaba: — Arvoisat nuoret
h e r r a t ! # O l k a a jnauhsdllsia j ä kärsi­vällisiä,
AseistautuiaaJs^ johdosta
minä en V o i vastata kysymykseem-cne)
k o s k a fÄistä kysymyks^tä el ole
vielä tehty Ic^ulllsta päätöstä.
Xänl» ionkosta: ~ V a i
töstä! (Mutta J a p a n i h a n o n j o aseis­tautunut
pitkän a j a n ! KOÄO maam­me
ori muutettu sotatUklasemaksl!
Älä j a a r i t t e l e , sano suoraan! P e t k u ­tatte
•.meitä! . V .
Hr» inaba: — M u t t a aselstuuhan.
esimei4iksi. Länsi-Saksakin .
k i u k k u i s i a ääniä salista: — S a k s a ­l
a i n e n Adenauer ön samanlainen
k u i n i o s i d a i d n He tarvitsevat aseis­tusta,-
emmdcä me j a S a k s a n nuoriso.
Hra Inaba (yhä _ hennostuneem-m
i n ) : - - - H e r r a t ! RaiJhöittukaa. r a u ­h
o i t t u k a a ! Meitä u h k a a v a a i a . ..
Eiäs yllbppilas palkalfeian: —: Te
uhkaatte meidän elämäämme j a r a u ­haa.
-Te tahdott» t e M ä m e i s t ä ame­r
i k k a l a i s t e n imperialistien palkkaso­t
i l a i t a . M u t t a me emme tahdo t u l la
tj*inruuäksi. K a n s a elää puutteesf
sa. Ylioppilaat eivät v o i j a t k a a o p i n ­tojaan.
V Amerikkalaiset sotilaat talr
lovat maatamme. Te taihdotte. että
me vuodattaisimme vertamriie J a p a ­n
i n v i h o l l i s t e n hyväksi! •
Ääniä s a l i s t a : — Ölketo sanottu!
Mitä h e r r a edustaja sanoo sUhCTi!
E l meidän kannate k u u n n e l l a M n t ä !
H r a I n a b a k i i r u h t a a p o i s salista?'
A D E N A U E R I N P O L I I S t T E B R O -
R I S T A HUÖLlMATTÄ^
"SaksalaineEi Adenauer on saman-laineri
k u t a l o s i d a k i n ! " Tätä r l n -
nastusta. j o k a o n lähtenyt j a p a n i l a i ­sen
y l i o p p i l a a n suusta, e l voida olla
pitämättä onni-stimeena. Aivan s a ­moin
k u i n s i u i i l l i s e n k u u l u l s a n ' " k o -
mtaterninvasteisen sopimiiksenkta"
aikana r i n n a n Japaniri aseistamisen
kanssa amerikkalaiset impö-iallstit
aseistavat myöskiri iänsi-Saksaa
synnyttäen sodan pesäkkeitä Idässä
j a Lännessä.
"Länsi-Saksassa", . - k i r j o i t t a a " I z - .
, j e s t i j a " i /'selyltetään ;.i jälleen: sodan
pesäkettä. Euroopan sydämessä kyhä
tään taasen fasistista saksalaista a r ­meijaa.
R e i n i n , r a i m o i l l a tehdään
t a a s terästä tykkejä j a hy<»käyavau-n
u j a varten. ^Länsi-Saksaa m u u t e -
t a a n tärkeinmiäksi sotatUklasemaksl
E'jro<H>assa j a B o h j o i s - A t l a n t l n ag-ressiiylsen
l i i t o n asepajaksi. Ame­r
i k k a l a i s t e n kenraalien kouluttamaa
saksalaista nuorisoa kasvatetaan i m ­p
e r i a l i s t i s t en rosvojen t y k l n r u u a k s L"
M u t t a jSaksan, nuoriso j a Saksan
kansa ei tehdo t u l l a t y k i n r u u a k s l y h ­t
ä h y v i n k u i n ei t ^ o ' " l u H a tykto-ruuaksl
myfekään J a p a n i n nuoriso.
Josta " P r a v d a n * ' k l r j e e n v a i h t e j a k e r ­too.
• <••,''-y-
" V i i m e vuonna,", k i r j o i t t a a "Lsves-t
i j a " , " o l i S a k s a n ' demokraattisen t a ­s
a v a l l a n aiueeUa yU 50,000 räuhim-puolustuskondtesa..,
• K ^
r e m l l l t a r i s o i m l s t a vastaan, rauhanso­pimuksen
solmiiiilsen puolesta Sak­s
a n kanssa m i i u t t u l S a k s a n kaiisan
mahtavaksi mielenosoitukseksi tais­t
e l l a räuhän puolesta, mleienosoltuk-seksi.
j o h o n Adettauerin polUslterfö-r
i s t a h u o l i m a t t a ' o s a l l i s t u i m i l j o o n ia
I ^ i - S ä k s a h asukkaita."
K A N S O J E N V A S T A B L N T A S E K O I T ­T
A A AGBESSOÄIEN K O E T I T
K a n s o j e n v a s t a r i n t a sekoittaa k a i k ­k
i agressorien kortit eikä a n n a helr
däri toteuttaa a^iessllvlsla s u u n n i t e l ­miansa.
Juuri • se kärjistää r i s t i r i i ­t
o j a imperialistisen l e i r i n sisälläkin..
Voiko o l l a mitään epäUystä siltä, e t ­t
e i nykyään LiissaOjonlssa n c u v o t t ^ e -
v i e n iriiperiälististen s a l a l i i t t o l a i s t en
kesken olisi o l l u t i i i t a k i l h k e j^
hausta, elleivät he olisi pelänneet
kansojen suuttmriusta? P i d i u e n "Fdti.
J o i s - A t l a n t i n l i i t o n " sisäisistä risti­r
i i d o i s t a B . Leontjev Jclrjolttaa " S o -
vetskaja L l t v a " lehden palstoUla:
"Atlantin l i i t o n jäsenillä oh e r i ­mielisyyksiä
uusien armeijoiden muo­dostamista
koskevissa kysymyksissä
samoin kuta myöskin asetuotannon
r a h o i t t a m i s t a sekä Länsi-Saksan
Ylinen metsämiesten
kokous Eteläpäässä
ensi perjantai-iltana
. ' Sontb: Pbiicopine. r:f---:::;fTnxisan
: ntetötyöläisten fuäofos jpfdetäan
perjantaina bohtOmipm 4 p i » SJ:»
'Sootta Porcopinien f»asf«ri;liaaia
lä, alkaen'kello M• vp..:'
1[ässä^ k o k ö o ^ ^
telnnääta tärkda tmiori kysymyk­siä
ja tehtärai, sekä myöskin met-sätyöaialla
vaUitsevasta työttor
^jBiyyskysymyrtä. \ ^;. • -:
Kokous on erittäin tärkeä, joten
Kuqrakaa Itse Ja tuokaa ystävän­ne
tullessanne. w '
Canadan Mefsätyöläisten Union
puolesta, H. BaketlL •
Myyjäiset Jä tanssit
pitkänäperjantaina
Toronton Pon-haalilla
. Toronto, - r Huömantus vielä
niistä: keväimyyjälsistä ja tans­seista.
Jotka pidetään pitk^pfar^
jantaina. L a h j a voittollppiij<at
myynti alkaa keUo^ip,, joten Idl-i
r u H t a k a a kaikki ha^ saadak­senne
niitä. Loppnjen hinta tulee
olemaan sama kuin csimciikin,
huolimatta sUtä, että eliijjknstan-
. nnkset kaikin puolin ovat kohöri-neel
möriiidcertaisesti. Voitte siis
kymmenellä sentillä päästä Jorikin
aiToUuan käsityön tai-muun kau­niin
esineen omIstajaksL
Tanssit alkaa kello 6 ip„ joten on
V sitä iltaa pyörähdellä hyvän soiton
: tahdissa^ Lattiakin kuulun olevan
aivan erikoisessa kunnossa.— L J .
ISÄNaiAÄIXlSU^^
K e r s a n t t i : W a i ette tykkää ta» '
t a ? liityttekö armeijaan
isämriaatanne valko n i o l t t l z a ; ^ ^
p a a ? " •• /
Sotamies: "JPalvelonaan isää»-»,
t a n l enkä syömään tuota sopsQaT*"
:;.;---._:.OIJ[ T I L A I S U US
H o t e l l i n kirjanpitäjä: «-Rsa ]«.
kmmft/ftjerra."-,-; ;^^'v;v;::x;:-;,;gi
V i e r a s : *!Miksl ihmeessä täosiaäs
o n näin s u u r i ?"
Khrjaopit^äQä: "Siiheri slsäitjy^f
m a - a l t j u m , tenniskentän ja yöjfl*i
käyttö.'»':>:;^^••^^,^ -^1^:
V i e r a s : " M u t t a enhän mini K)»
käyttänyt mitään niistä."
:Kl;:jaripitäJä: "Pahoittdeni^ h j nl
ne ovat olleet teidän fcäjtettävissä:^
ne J a o n oma syynne jos ette oleta-t
ä käyttänyt,"
•Vieras: " M u t t a sitten tekin oJete
riitaiille velkaa $50.00."
tKirjanpltäijS: "Mistä ^ystär
V i e r a s : "Vaimon i suutelemisesu."
-Ku-jai^itäjä: " M u t t a enhän jnJDi
ole häntä suudellut!"
V i e r a s : "Syyttäkää itseänne, sjä
hän ori o l l u t tääUä."
vuos
aseistamista koskevissa ky^myksissä
. . . Näiden erunlelisyyksien syynä on
k a i k k i e n Länsl-Euroopan maiden
kansanjoukkojen kasvava vastartota
sodan politiikaUe. ja Länsi-Saksan
riiuuttamlselle amerikkalaisten impe­r
i a l i s t i e n sotatUklasemaksl Euroo­passa."
Saksassa,. Japanissa. Ja kaikissa
maissa kasvaa -Ja l u j i t t u u kansojen
v a s t a r i n t a sodanlletsojDle.
K a n s a t eivät tahdo -tulla t y k t a -
r u u a k s l !
Toronto. — Tämäkin t a l v i on •taas'
mennyt, j a klkettä on pitänyt, että
o n ehtmyt mukana pysyä. Ahertajat
j a i t a k e n t ^ a t täällä ovat kovassa
touhussa juhliansa järjestämässä,
n l m että o n •teinnut. m o n e l t a koko­n
a a n imohtua Y r i t y k s e n vuotutaen
s u u r j u h l a . Y r i t y k s e n voimistelujouk-kueet
eivät kylläkään ole sitä \moh-taneet,
vaikka kohtakta jääkiekko
p e l l e n j a mxUden ihommlen tähden
on joskus harjoitukset vuosijuhlaan
jääneet «vajavaiseksi. • iNyt k u i t e n k ta
IS
"Syysromänssi'-näytelmä
huomattava nähtävyys
South Forcupine. — Keväinen ter­vehdys
täältä Eteläpäästä. Talvi
täällä on ollut a i n a näihta asti Ja
hyvät r e k i k e l i t ; - Tämän t a l v e n " h ä n -
täpäähän" o n Järjestetty jötakta v i r ­kistävää
päiväkuntamme j a ympä­ristön
Ihmisille. •
E n s i k s i maanmainiot lahjavoitto-tanssit
pidetään; täällä pääsiälslauan-
S i t t e n k a i k k i e n näiden U l a l s m i k -
s i e n päättäjäisiksi, pährää e n vielä
tiedä, tulee • näytelmäteldette har­r
a s t a v i e n Ihmisten keskuudessa k u u ­luiksi
t u l l u t näytelmä " N i s k a v u o r e n -
leipä". L y d i a K e s t i , ijc&a o n ennen-k
m ohjannut J ä "itse esiintynyt näis­sä
Niskavuoren sarjaan kuuluvissa
näj-tehnis5ä, tufee h u o l e h t i m a a n o h ­jauksesta.
iVoldaarikta siis o l l a v a ­kuutettuja,
-«ttä -^^uhlamme tulevat
päättjinään^nai^vmalseen mahtavaan
loppimäytäkscen; ,rr-qs. P .
t a i n a , huhtitouun 12 pnä. Pääsylip­p
u j a öii nayyty e t u i S t e e n j a myydään
edelleenkin. Nähkäas tämä t o i m i n ta
o n välttämätön saadaksemme" varoja
kulttuurilaitoksemme ulosmenbihta.
Toiseksi taas niillä ihmisillä, j o t ka
oyat käden idottuvUtei" o n m a h d o l l i ­suus
viettää hauska i l t a tanssin
pyöirtelssäu Tervetuloa y h t e i s i t a i l o i -
W n ! v/.- .
"S>-j'srömanssi" o n sen näytelmän
n i m i j c ^ .tullaan esittämään täällä
s u n n u n t a i n a h u h t i k u u n 13 pnä: T u n ­t
u u a i v a n kumriialllselta, että kevät.-
^korvalla esltet^äri syysromanssl, mut-:
t a onhan se kesä t u l l u t a i v a n t a l v en
keskelle. Tämä romanssi on A m e r i ­k
a n suomalaisten elämästä, joten se
o n hy.vta lähellä meitä k a l k k i a . O n ­h
a n kansalalslllemmei tapahtunut
täällä, yuosikymmenlen aikana yhtä
Ja toista. Tässä näytelmässä t a i f e h -
t u u p a l j o n sitä toista. J o k a paneekin
k a l k k i katselijat Ihmettelemään, että
t u a l l a i s t a k o se elämä onkta. Tässä
näj^imässä ei p u h u t a mitään " t a k a ­oven
miehistä", m u t t a naiset tekevät
sentään huomattavia " v a l t a u k s i a " ja
riemustuttavat kaikki mieskatsojat­k
i n sitaä^^määrässä. ettei Ikävä tule
kenellekään. -
J u u , tämä " R o m a n s s i " on s e l l a i n en
näytelmä j o s t a riittää j u t t u a pitkäksi
a j a k s i . Sltaä tulee lisäksi esitaty-mään
m o n t a sellaista näyttelijää j o i ta
el ole vielä, k u k a a n tällä perukalla
näöinyt, j o t e n p a i n a k a a se mieleenne
pohjoisen asukkaat; Rientäkää Etelä,
pään asukkaat h a a l l l l e pääsiäissim-nuriteiria,
sillä se tulee olemaan reissu
Jota ette kadu. — H . -
8,000 satamatyöläistä
lakossa Gehöassä
Genoa, I t a l i a . - - V i i m e perjantain»
l a k k o u t u i täällä 8,000 satamatyöläisti
k u n heidän vaatimaansa palkankori».
tUkseen e i suostuttu. Kaikki lastaat
Ja loss^ristyöt ö n keskeyksissä rabtl.
laivoissa j a v a i n matkustaJalaiTais
l a s t i a käsitellään. •
k a i k k i Y r i t y k s e n vounat ovat todella
asiassa k i i n n i , j a uskon että täsu
v u o s i j u h l a yllttöa edelliset.
K o k o J i i h l a ohjelma on järjestettr
h i s t o r i a l l i s e n kea-tisnuksen muotocn,
tanssien, voimistelun ja mnsittin
a v u l l a k u v a t a a n ' suomalaisten e5-'
mää jä k u l t t m u i r i e n t o j a Canadasi
R a y iLaakso o n suuimitellut ja kir­j
o i t t a n u t tämän Historical Pageaot,
e n oi^eta löydä sille vastaavaa suo­m
a l a i s t a tiilktataa, (vaikka koetin
käyttää s a n a k i r j a a k i n äpunanL
Rauhantyön tärkeyttä ei myöskään^
ole unohdettu,, v a a n tulee se loppa-osassa
vohjelmaa voimakkaasti esiin,
j a ohjelnialuoimos on kaikin puolin
vaihteleva j a varmasti tn-djttävi.
S i i s pidetäänpäs mielessä, että
pääsiäissuhnuntäina täytämme Don'
h a a l i n J a annamme kaiken kanna­tuksen
nuorisolle. Kertokaa tuttavil­lenne
tästä j u h l a s t a , tilaisuus alkaa,
k u t ä i U v a l i l s t ä k e l l o 4 i.p. Helen.
t
I
Torbnio. — M a a l i s k u u n 21 pnä kuo.
l i täällä k o t o n a a n A n t o n i Nieminen 72
vuoden ikäisenä.! Hän sakasti pitem­män
a jäin sydäntautia. Nieminen
h a u d a t t i t a M o u n t Pleasant-hautans-m
a a h a n m a a l i s k u u n 24 pnä, sukulais,
t e n j a ystävien saattamana. Hauuos-seremoniat
t o i m i t t i englanninkielinen
pappi Ja hautaustoimistossa puhui
suomenkielellä E . Phrttinen.
A n t o n i N i e m i n e n oli ammatiltaan
räätäli j a o l i h ä n yksi vanhimmista
T o r o n t o n suomalaisista, -Hän oli a-sunut
Torontossa koko Canadassa o-loalkansa,
lähes 50 vuotta. Mielipi­teeltään
o l i h ä n edistysmielinen. Hän
kuulxxi jäsenenä ammattialansa uni-oon
j a Suomalaiseen Järjestöön sen
perustamisesta a s t i . Hän oU luon­t
e e l t a a n r e h t i j a oikeudenmukainen.
A n u n a t i s s a a n hän oU erikoisen taita-
•va... •
vAntoni Niemistä jäi lähtanä sure­m
a a n vaimonsa A i n o '(o.s. Viitanen),
k a k s i veljeä Canadassa j a yksi sisar
Suomessa. Lisäksi «uurl ystävä- j»
ammattitoverijoukko.
Kepeät m u l l a t h a u d a l l e s i ! — E. P.
Täti olisi setä Jos — häneUä el
olisi hametta.
. Samota t a i t a a o l l a a s i a P o r i n l y h y t -
aaltolähetysten suhteen. Meille on
k e r r o t t u , että' " P o r i kuuluu koko
m a a p a l l o l l a " . Ja että "viimeisenä on
JBaapunut ilmoitus K a l k u t t a s t a , josta
i l m o i t e t a a n P o r i n kuuluvan erta-omaisesti
. . ..
"Myös J a p a n i s t a , Uudesta Seelux-
- i i l s t a sekä FUippitaelltä on viime a l -
kotaa 5aa(punut kuuhivaisuusilmol-
•tuksla, j o t k a osoittavat, että P o r in
suurtehoinen lyhytaaltoasema län­teen
suunnattunakta p y s t y y lähettä­mään
ohjelmaa m i l t e i m a a p a l l o n y m .
pärl . . . " (Canadan U u t i s e t ).
Lueituamone ylläesitetyn uutisen
päätimme suorittaa pienen G a l l u p -
äänestyksen asiasta.
" K u u l u u k o P o r i " , kysyimme m i -
suksclta?
"Mitäs sanoit? Minä e n ainakaan
ole k u u l l u t mistään m u u s t a k u t a a l i ­t
u i s i s t a h t a t o j e n korotuksista^ j a p a i ­k
a l l i s e n radioaseman ' l a i d u l l m o l t u k -
sla*. j o l t a Uman el lännen sivistystä
•voisi oUa." .
>TOivoton^ ksplnoltsUa^r mutisbnmc
itseksemme Ja läksimme 21at5onskan
puheille, ' k u u l u u k o . P o r i " , ^ k y s y i m ­me
.'taas.,- ;
' « u u l u u k o mikä?" sanoi Matsonska
h a r v o i k s i _^ käyneiden hampaittensa
raosta. "Minä en ole iktaä k u u l l ut
mitään P o r i s t a . ;.eikä sieltä saakka
voikaan mitään k u u l u a . " -
Käännyimme jxst s a t t u m a l t a vas­t
a a n tulleen aieeri-tj-tön puoleen ja
kysyimme taias'^yksivakaaitl: " K u u ­luuko
P o r i ? " ^
" E l . k u u l u söi paremmta kuta
Elankaanpääkään". 'vastasi Meeri
Ikäänkuta osoittaen, että hän tietää
vielä yhtä j a t o i s t a Suomesta vaikka
"päättikta". kynnnenvxiotlaazia lähteä
isänsä j a äitinsä xnukana Canadaan.
Tähän mennessä Oallup-äänestyk-scmmetulokset^
tiäyttivät h y v i n k u i ­v
i l t a . I^ätolvori'-ja suomalaisen s i -
suttelun ajantaiia päätimme nyt
'käänt}-ä ivanhan ystävämme Pietilän
m
puoleen. j o k a ' t u n r i e t a a n muun ohella
siitä, että M n ' o n maailman asioita
seuraava maanmiehemme, vaikka
o n k t a yhteiskuntamme kovissa m y l ­l
y n r a t t a i s s a ( j a u h ^ u vähän k y y n l l l l -
seksL • - ,
riCuulutdco i P o r i ^ ? - kysyimme J P i e t i -
l i l t ä ; h e t i k u n oU yhdessä h a u k u t tu
k a u h e i t a i l m o j a J a päästy y k s i m i e l i ­syyteen
siitä, ettei kevään tulosta Ole
vielä mitään toivoa^
'^Kuuluupa 'tletenkta'\ sanoi Pietilä,
m u t t a pitkän "henkisavun imaistuaän,
h a n lisäsi ", . . j o s kmumeilaan".
Myönsimme Pietilälle, että hän o li
j-mmäxtänyt " y s k ä n oiketa" — että
Icysymys oli j u u r i P o r i n suurtehoi-sesta
lyhytaaltoasemasta Ja e r i k o i -
sestl seri meille trahteeraamasta o h ­jelmistosta.
" O l e t k o staä (vlime a i k o i n a k u u n ­nellut
P o r i a ? " k j s j i m m e taas P i e t i -
lältä. \ ,
" O l e t k o sinä?" kyisyl hän vuoros­taan.
"Valitettavasti el ole o l l u t a l ­k
a a . On n i t a p a l j o n kokouksia Ja
tehtäviä, ettei ole ollut a l k a a ".
" O l e t k o koskaan alkaiseounta k u i m -
nellut P o r i a ? " kysyi Pietilä luoden
t i u k a n katseen savupilven t a k a a suo­r
a a n a l l e k i r j o i t t a n e e n sUmlta.
" O l e n , m u t t a k u k a tässä n y t haas-
«atteluklrjoltusta suunnittelee?" k y ­syimme
me puolestamme j a selitimme
että sUtä on j o k u l u n u t h e U e n a l ­kaa.
J o l l o t a viimeksi o l i t i l a i s u u s P o ­r
i a kuunnella.
"Tässä sitä ollaan", s e l i t t i Pietilä
sanoen uudelleen: " K u u l u u h a n P o r i,
j03 k u i m n e l l a a n ."
"Tolstosanoen sinä haluat v i h j a t a,
ettei Porin Ijliytaaltolähetykslä
k u u i m e j j a ? "
"Ktkö sinä itse ola siltä elävänä
esimoridcinä?'? kysyi « e t l l ä .
" M u ^ t a eivät3iä|)Jc^»kki^ci)aanmJler
hcmjne ole i l t i d s t a n l t a k o ^ i n kiinni­otettuja,
etteikö heillä ole aika»
k u u i m e l l a •^•nnyinmaan radlo-ohjd*
m i s t o a ? "
•TJita sitä l u u l i s i k u n puusta kat­soo",
v i r k k o i Pietilä. " M u t t a niin oo
k u i t e n k t a asla. e t t e i ataakaTsn Can»-
dassa iPcrto lyhytaaltolähetyksillä oie
eriää neljättäosaa siltä kuulijakun­n
a s t a , mikä sillä o l i sillota k u i n Hella
VVuoliJoki oli Suomen Yleisradioa
päänä."
" H m . . ; . v a i sUtä se kenkä pu­sertaa?''
. -
"Sanomalehtlmlehenä kaiketi muis­tat,
miten estai. Suomi-Seura « f
d o l t t l riemukkaasti, että "Joko Hdia
lähti", k t m F a g e r h o l m i n 'aasiiöialli-tus'
löysi t a k a p o r t t a minkä kautta
v o l t l t o tmdelleen vanholUistatta»
Suomen Y l e i s r a d i o n johto."
" M u i s t a n kyllä, m u t t a mitä siDä oo
tekemistä tämän a s i a n kanssa?"
"Eipä onltäan (Brikoista paitsi ^ .
että s a m a l l a k e r t a a o l i s i voitu kiljaista
että ' j o k d h a n lähtivät P o r i n W^
aaltolähetystön kuuntelijat' — J*
lähtlväthän ne. — J o i l l a k t a on UH»
k i h ^ . etteix-at J o u d a kuuntelema»-
toiset ovat •iitaunlsia' j a halaaw
mennä a i k a i s t a maata jne. Mut**
pääasia on k u i t e n k i n se, että Poro
lyhytaaltoesltykset eivät enää «in­nosta
täkäläisiä maanmiehiämme,
k u t e n , e i m e n ."
H a a s t a t t e l i j a n a alIekirJoittane<aa
c l p o r v a r i l l i s e n käsi^skannan ma­k
a a n ote Un» esittää omi» »aö* Hl n*
k.!'kili'Älli