Vapaus, November 3, 1955

              Sivu 2 Tiorstainarm^ p. — Thursday, IJoy. 3, J955
TeiQiboixs: Saa. Of«oe OS. «•«2M; fOitoxmottU» OS. 4-i269. Manager
E/SUkst £(UtorW.Sfclund.StfaUixig
addre»: Box €9/Sudbuiy. Onltario.
toUIsbed Nov. 1917. Autbbrizied
M secÖDd claw mail 1^ tbe Post
Office 13i3»artmo^
Siabed itaxiu »eekly: Tuesdays,
pabUsbii» contpäoy Zitd., at 100-102
^SUB St. W^ Sti&rarjr, Ont; Canada.
Advertising rates upon appjicatlon.
TraJMlation free of chaigc.
TILAUSHHOTÄT;
ÖtiaaOagsA: ivk.im € Uc. t.7S
ybdyrtallolasa: 1 rk. 81» 6 kk. 430
Suomessa: 1 vk. 9 ^ 6 kk. 4.75
SYNTYMÄ^
PÄIVIÄ
n.
li
usmi
«•Iii
ia
i i i * : -
ii:>'
f ; ioli;oikea kaikki Tnuut väärässä''^ korostaessaan sitä tosiasiaa,
: -^ttei koko Sudbur^^^ alueelta iöyt>Tiyt yhtään järjes^^ yksilöä, :p
Jnco härkäpäisesti kieltäytyy toimenjpiteJstä rikin i>oistam
taan.
; r} K IncoH; laitosten sivun mukana leviävä
rikki polttaa laajalla alueella farmituotteet, kärventää yhtenä ainoana
f 'Jiäiväriä kaupunkilaisten nurmikot ja puutarhat—-aina valko-mäntyä
;Jä koivuja niyöten --^ aiheuttaen siten tuhansien dollarien vahingot
^ Savun aiheuttamista vahingoista: makse­taan
nimellistä korvausta (mikä on aivan riittämätön) !va|n vanhem­mille
farmeille. Myöhemmin avatut farmit — kaupunkilaisten puu-
^ eivät saa mitään sayu- .
korvausta. -'^.V'';;-,^ . , •
Toi:saalta on osoitettu, että rikki, mikä tätä suurta vahinkoa
stiureiriptia. meh^ valmistaa lannokkeita
jne; Trailin (British Columbia) on< kouraantuntuvana esimerkkinä
; siitäj että jos pn vain hyvää tahtoa, niin tämä tilanne voidaan korjata
Sudburyssakm:'^ '":^'i-/----^-'^- [A-'^y,
: r ^ Laihlaatijakiinnan valiokuhnalle esitettiin täällä Sudburyssa eri
; yhteiskuntapiirejä edustavien järjestöjen . lausunnot ja ehdotukset
'aa^ta. >Iainittakoon, että näitä esityksiä tnli Sudburyn alueen
J^delta konservatiiviselta lainlaätijakunnan jäseneltä, Sudburyn
iQrupungin hallitukselta, kaivostyöläisten uniolta ja farmarien uniolta
'^.^"rTr^ ja niissä kaikissa .korostettiin yksimielisesti,.että Incon savun ai-
'lieuttamat tuhot voidaan.välttää, ja että yhtiön pitäisi ryhtyä asiah
v!aatimiin toimenpiteisiin. Inco yksinään yritti "oikeuttaa" farmi-tljotteiden
ja kaupunkilaisten nurmikkojen polttamiset selittämällä,
että rikin poistaminen aiheuttaisi menojakin yhtiölle?
^; Mistä sitten johtuu, että näin suuresti toisistaan eroavat yhteis- \
liuntapiirit ovat "saavuttaneet tässä asiassa niin laajan yhtenäisyyden
niitä ko. savukuulustelussa todettiin?
! Yleinen mielipide on tässä asiassa kehittynyt niin voimakkaaksi
ejtei sen vaikutusta voida "enää jättää huomioonottamattaI Kuten '•:
rfiuistetaan, vielä muutamia vuosia sitten'puhuttiin yksinomaan työ­väenliikkeen
vasemmistopiircissä tätä savuturmelusta vastaan. Pian
sjfii • jälkeen hyväksyi koko tämän alueen järjestynyt työväen- ja
farmarien liike vaatimuksen, että savutilanteeseen on saatava korjaus:
•Nyt saatiin nähdä, että koko Sudburyn seudun väestö vaatii jo kor­jausta
tähän tilanteeseen. Kaiv avoimesti,
. ^tä asia on näin lausumalla, että vastapidctyissä Ontarion maakunta-yäaleissa
tuli savukysymyksesta erikoisen "kuuma juttu''. Tämä sel­laisenaan,
osoittaa kerran uudelleen Jcuinka suuri voima yleisellä
mielipiteellä loppujen lopuksi on. : >
i Totta tietenkin ön, ettei savutilanteeseen ole vielä saatu paran­nusta.
Totta on sekin, että Ontarion lainlaätijakunnan valiokunta
^kieltäytyy tutkirnuksen suorittamisestakin siitä, onko tämä rikki-savu
vaarallista ihmisten terveydelle, kuten se on vaarallista kasvulli-farmarit
ja
muut Sudburyn seudun asukkaat pitävät yllä painostusta ja antavat
vaaleissa lisääntyvää kannatusta niille, jotka vaativat parannusta
savutilanteeseen, tähänkin asiaan saadaan korjaus. Muistaa nimit-
; täin tulee, että savutilanteen korjaus on sekä tarpeellinen että mah-
^^llinen;'töimenpide.''^•.••
; .Wi t^nöalrom Torontosta täyttää.
50 vuotta perjantaina, marraskuun 4.
pnä, .^-'-//V. V - , ; . ' :-:-.A-:',^.::/-:
; SI Jo Xoikko Long Lakelta täyttää
tähäärj.. marraskuun 3] pnä 50 vuotta;
Frah'< KvusisUt'WhiXelislv^
tää C5 vuotta sunnuhtania, marras­kuun
6. pnä, . ".iv,
yhdymme omaisten ja ystävien on­nentoivotuksiin
« '
•'. ; . leutta erjJioisestJ AljEvtfao
jutun kotöaltz as!» cnafi^^ljo
J^atberatnpi, koska, viimemziicdia
pobjoifafrikka lainen ma» on läy-f-
in lajllhesti Itsmkan osa «eikä
tähtään 'ranskalaisesta itoldiila-lisniista'
ele aihetta puhäa, :Mos
jostakin olisi aihetta pahna,'niin
kai Xcuvostoliiton köloni^fi-mi<>
ta . . ." . -•\iiv;:-ii''-
I dogtavat yhden uniohJn.
f AJrikan Unionini.
Pohjois- j nJiJj
: SfrityksJämme.
n ra»s3talaiset vastustivat meidän; lan iäukäri ja hänen vaimonsa. Mo-;
tyksiämme. Dekriitti hyväksyttiin i nia rosrokkcjaisla tapettiin.
Lontoo. Kuningatar Elizabeth
: luovutti viime viikolla Bucktngham-palatsissa
tri Albert Schweitzerille,
maailmankuululle «0-vuotlaalle rans­kalaiselle
lääkärille mosofllle, teolo­gille,
muusikolle ja Nobelin palkin­nen
saajalle korkeimman kunniamer­kin,
mitä Englannissa voidaan antaa
ulkomalalsellP —. The Order of
Meritin.
Vain presidentti EL«,enhowerilla' on
Englannin ulkopuolella Öchvireitzerih
j Lainaus on New '^orkih^Uatiiiiita.•
, i Pöimim.-rie' sen siksi, kOcka' j ^ t i ^ i t -
I taa, millä tavalla ne jotka''^ätiovat
I olevansa suomen kansallisen Ji^inäi-i
syyderi kannalla kohtelevat^^multa
, kansbia,. jotka myös. haluayaipitse
määräillä asioitaan. Jos Algerilussa
ei ole kysymys kolonialismista ja
kansalllseita itsenäisyydestä , vaan
jostakin Neuvostoliiton "juonesta'V
niin kuin kähsailismielisen * 'lehiden
•tcimittaja • asian asettaa, niin silloin
ei suomellakaan pliut mit^n asiaa nu^'"^^^^. Tiliöin^en
taistella., itsenäisyytensä puolesta, sulttaani"MoulayHafidprotesteerasi.
Kos*» lalen »larokosta.
rIiUaan sen Ttimeafkatseen
riaan, esimnUtij» «Utä oiitä ia-palitao
PohJois.;AfriJ(as83. V, 1913
Bantka perosti 'iproti^riaaUin^
i tlleet vapaa Ja sovereeninen ral- V
.; tio yli 'neljätoisia ^disisa^^, etn-i
mekä taninneet imijän "snbje-iusU'
miltään'taHolta. Olkoon
se niinkoin cn,{y^'-Jt91Z:,ilaroiion
tamaan ;':'(nääil(ciiyn: sojUmnlcsen
\ /ltans6aiiv|tai:B^
Marokkoa inll edasiamaan fiäns- ;
ka ulkoasiain aloäla, matta .se
tuli maaten jäämään suvereeni-lekrl
maalisi.
Kun Ranska rikkoi tätä sopimusta
yrittäaiällä ottaa käsiinsä siviilihal-koska
;e Oli'-laihiiesti Venäjän osa'. Hän poistettiin vallasta ja karkoitet-
OS asioitamme katselemme kansal-^^j^^ giitä ajasta . tähän päivään
Lömlelisen lehden silmä-lma,: .mr^J-. -• (^« « v v a .iw^rnvv« n« o'än„f cnf,ini«
lisäksi tämä kunniamerkk!. . Miten todella ovat asiat Alg.e r.i assa,
• iV . \ , ,. siltä lienee parnaih asiantuntija-teel-
Tri S<ihweJtzer saapui palats n marokkolainen'ka^ri^Jls-
Ranskan suurlähettilään Chauvelin
seurasta. Coldstream-kaarti oli port­tien
luona tulipunaisissa univormuis­saan
ja he tekivät kivääreillään kun­niaa,
kun Ranskan jiolmivärisellä l i ­pulla
varustettu auto meni ohi. Ku­ningatar
otti sitten tri Schweitzerin
vastaan vastaanottosalissa. •
Rio de Janeiro. — Presidentti Filho
allekirjoitti tiistaina määräyksen; jol­la
kenraali da Costa erotetaan armei­jan
tarkastajan tehtävästä.
Erottamista perusteltaneen sillä,
ettei kenraali ole noudattanut mää­räystä
olla antamatta poliittisia lau-suntoja.
.
Da Costa julkaisi maanantaina
Brasilian sotilaille osoitetun mani­festin,
jossa häh kehoitti heitä ole­maan
varuillaan, sillä oppositio yrit­tää
estää uuden pi:esidentin ja vara-presidentin
virkaanasettamisen.
Manifestissa kehoitettiin armeijaa
mielinen tri EI-Mehdi Ben-Äboud.
joka äskettäin puhui N. Y. Herald-
Trlbune-lehden järjestämässä vuo­tuisessa
forumissa. Puhuja sanoi
m.m.: •
• Suurella tyytyväisyydellä :jä ystä­vyydellä
Amerikkaa koiitaan niinä
ilomielin otan osaa tähän: forumiin
jossa keskustellaan, meitä kaikkia
: ko!5kevista asioista• — vapauden ja
rauhan asioista tässä maailmassa.
Pahaksi onneksi minä tiilen.alueelta
jossa ei ole mitäänr vapautta, ei ole
myös rauhaa. Ja kuitenkin aikana
jolloin Amerikä ensiksi voitti vapau­tensa
siirtomaavallasta, minun maar
ni ja sen naapurit Algeria ja Tunisia
elivät rauhassa vapaina ja itsenäi­sinä
maina! Itseasiassa Algeriassa ja
Marokossa me kuuluimme niiden en­simmäisten
joukkoon jotka virallisesti
tunnustivat Yhdysvaltain itsenätsj-y-den
ja tästä tunnustuksesta George
Washingtoh oli suuresti, kiitoliineri.;
"Nyt meidän maidemme asema-on
muuttunut. Me olemme niitä jotka
nyt kärsimme siirtomaahallinnon
alaisuudessa ja minä. h jiuaisih ku­vata
meidän tilannettamriie j a prob-puolustamäan
demokraattisia laitok- leemeja, jotka ovat edessämme .pyr-sia
ja valittujen ehdokkaiden vir- kiessämme saamaan takaisin .itsöluvl-kaanasettamista.
Kosia-"iriänifeSti^; näytettiin ennen
•julkaisemista . armeijaministerille,
kenraali Dufflesille' on mahdollista,
että hänkin eroaa.
linnon Ja itsenäisyyden. . • ! V i '^
:. TJistä lähtien.inePöhjois-Äfrikdssa
tulemme piihumaan Pohjois-Afrikas­ta
Ja Tunisiasta, Algeriasta ja Maro­kosta
kolmena sisämaana, jotka muo-saakka
Marokko on elänyt sotalain
alaisuudessa piiritystilassa. Ranskan
sotajoukkoja, joita sanotaan miehi­tysjoukoiksi,
: aina viimeaikoihin saak­ka.
lähetettiin Marokkoon saattamaan
voimaan V. 1914 laadittua sotalakia.
Tätä sotalakia on pidetty voimassa
kaikessa ankaruudessaan siitä saakka.
Mitä ovat eräät sen .kohdat? En­simmäinen
pykälä kuuluu:
i "Mitään yleisiä tai yksityisiä
kokouksia ei saa pitää iiman
ranskalaisten sotilasviranomais­ten
etuliäteen antamaa Inpäa . . .
: Vain Ranskan' kansalaiset. saavat
pahaa yleisissä tai yksityisissä
kokouksissa Ja vain ranskan kiel-
. tä saadaan käyttää." •
Joten nykyään Ja aina siitä ajasta
saakka meillä ei ole ollut oikeutta
järjestää työväen unioitä eikä poliit­tisia
puolueita tai klubeja, ei partio-poikajärjestöjäi
ei oppilaiden järjes­töjä,
eikä; tyttöjen järjestöjä. Aina
tähän saakka kaikki nämä järjestöt
ovat kiellettyjä, mukaan luettuna
partiopojat. Joita ei sallita, mutta
joita me järjestämme siitähuoli­matta,
/^i-'-' v V ' , ''
Sotajoukkojen mUkana saapuivat
ranskalaiset siirtolaiset ja - marokko­laiset
pakoitettlin l^qp"imaaiv' kaik­kein
hedelmällisimmistä maistaan.
; Kun ranskalaiset miehittivät Maro­kon,
niin he löysivät: —^ranskalaista
kirjailijaa lainataksemme V - 'monia
kouluja, pieniä ja suuria"... Kun me
yritimme parantaa näitä kouluja.
3;$ Saarin yleisäänestys
pr^sideiitirivaa
Lokakuun 3 pnä astui Etelä-Ameri-, on _ luvannut taata demokraattiset
kan; mantereen niin pinta-alaltaan I oikeudet, rajoittaa Ulkomaisen pää-
•im--:
Korostaen sitä tosiasiaa, että vasta sitten kun ei militaristinen
V ja. demokraattinen Saksa on yhdistynyt, voidaan Saarin kysymys
saada lopullisesti pois päiväjärjestykscstä/:SKDL:n pää^äänenkän-iiattaja'*
Vapaa Sana kirjoitti viikko sitten toimituspalstallaari mieles­tämme
hyvin valaisevasti Saarin kysymyksestä. Mainittu lehti
kirjoitti: '. •• 'i^/ "-A.' -.^
Vuosi sitten, 23. 10. 1954, allekirjoittivat Ranskan silloinen pää-ministeri
Mendes-Fraiicc ja liittokansleri Adenauer ns. Saarin sopi-
. muksen, joka muodosti viimeisen renkaan surullisen kuuluisissa Tarii-siri
isopimuksissa. Sopimuksen mukaan piti Saarilla toimeenpanna
vuoden kuluttua allekirjoittamisesta kansanäänestys, jossa- "ei-*- tai
*'jaa"-äänin ratkaistaisiin suhde ns. Saarin statuuttiin,- asiakirjaani
jonka mukaan Saar ''eurooppalaistetaan"' r-^- toisin sanoein^^^s^ talous
kytketään Ranskaan ja maan hallinnon johtoon .tuleekomissaiari..joka
<i saa olla saarilainen, ranskalainen eikä saksalainen.
Kun sopimus tehtiin, .pidettiin selvänä, että "jaa''-äänet voitta­vat,
jolloin 'eurooppalaistaminen" olisi tapahtunut ja Ranska saanut
Saarin hiilen, jota täydellä syyllä voida
senä kauppahintana Länsi-Saksän armeijan; uudelleen synnystä. .Ää-liiestys
siis pidettiihymutta sen tiibs muodostu toiseksi
kuin Pariisin sopimuksia kaavailtaessa oli arveltu. Peräti kaksikol-inattaosaa
saarilaisista,asettui statuuttiin nähden kielteiselle kannalle.
; Mikä siis nyt on "seuraava vaihe Saarin ky Sitä ei
tiedä kukaan. Selvää on kuitenkin, että paljon merkitse^^^^^^^ väestön
oma; asennoituminen. He ovat nyt antaneet iskun Saarin statuutille *—;—"
ja sitä kautta Pariisin sopimuksille, mutta tämä isku ei ole mitenkään
suora ja johdonmukainen. Silmäily Saarin aikaisempiin vaalitulok­siin
osoittaa, että vain konmnmistinen puolue on kautta vuosien
. osiihtynyt horjahtelematta sillä kannalla, että Saar, jonka väestön
valtaosa on kiistämättä saksalaisia, on liitettävä demokraattiseen _
Saksaan. Muiden puolueiden kannassa on esiintynyt paljon speku-lj)
intia, jota ei puuttunut tästäkään äänestyksestä. Totta on, että
Saarin demokraattinen puolue ja spsialidemokraatiinen puolue-vaikut­tivat
osaltaan nyt ratkaisevasti ''ei"-kannan voittoon, mikä epäile­mättä
heijastaa myös ao. puolueiden jäsen joukkojen kantaa, niutta
toisaalta puolueiden johdossa esiintyi ilmeistä lehniäkauppa-henkeä.
Vaalitaistelun aikana harjoitettiin näiden saksalais-puolueideh kes­kuudessa
epäilyttävän kansalliskiihkoista sananjulistusta, jotapiiitsi
itse statuuttiin olisi tahdottu vain eräitä "korjauksia", joskin olosuh­teiden
pakosta se oli nyt/jätettävä tai otettava sellaisenaan.
Saarissa pelataan korkeata peliä. Ranskalla on nyt Elsass-Loth-ringenin
rautamalmi, joten Saarin hiili on sille kultaakin kalliimpaa
kuin väestöltäänkiri suurimman val­tion
Brasilian väestö vaaliuurnille
valitsemaan maalle uutta president­tiä.
Muistetaan, että inaan monivuo­tinen
diktaattori Vargas teki itsemur­han
kesällä 1954, jonka jälkeen presi­dentin
tuolille istui Joao -Cafe Filho.
Nyt on siis Filhon vuoro astua syr­jään,
sillä perustuslain mukaan hän
ei saanut lyiityä eiiää ehdokkaaksi.
'Brasiliassa on; 50 ihiijQonäa asu­kasta,
mutta heistä oli vain 10.5 mil­joonalla
äänioikeus. Vaikka . vaa­leista
on jo kulunut melkein kuukau­si;
ei vieläkään ole saatu niiden lo­pullista
tulosta, mikä oikeuttaa ih­metteleviin
kulmakarvojen kohotta­misiin.
Joka tapauksessa on jo nyt
selvää, että vaaleissa peri voiton so-sialidemokraattieh
ehdokas Juscelino
Kubitshek. jenka voittomarginaalia
ei kuka ah toisista ehdokkaista : pysty
enää vetänfään kiinni. :
Kuka on Juscelino Kubitshek? A i ­van
selvää, kirkkaaksi hiottua kuvaa
hänestä ei voida antaa, siinä määrin
ovat olot. ristiriidat ja intressit sot­keutuneina
toisiinsa Brasiliassa: Joka
tapauksessa hän on aikaisemmin ol­lut
maan tärkeimmän osavaltion M i -
nas Gerai.sin kuvernööri. Vaaleissa
hänellä oli takanaan sosialidemo­kraattisen
puolueen — jonka puheen­johtajana
muuten oh Vargasin vävy
— ja Vargasin perustaman työväen­puolueen
tuki. Vaaliohjelmassaan
hän ilmoitti; pyrkivänisä työtätekevän
elintason kohottamiseen, liän
.oman mellastusta maassa ja noudat­taa
itsenäistä ulkopoliittista suuntaa.
/: Esillä olleista ehdokkaista Kubit-shekin
ohjelma oli selvästi edistyk­sellisin
ja se veti taakseen ilmeisesti
suurimman osan kesWluökan, teolli­suus-
ja liikemiespiirien äänistä. Täs­sä
.tilanteessa kehoitti myös maan
alle painettu Brasilian kommunisti­nen,
.puolue äänestäjiä kannattamaan
Kubitshekia. sillä Hänen vastkpainp-naan
uhkasi nousta valtaan maan
entinen ' yleisesikunnan päällikkö
Juarez Tavora. joka oli selvästi ää-rimrnäisen
taantumuksen ja, amerik-kalalspolitiikän
kanuuna.
Voidaan helposti todeta, että US
A:n monopolipääomah piirissä Ku-bltshekin
vaalivoitto ei ollut lainkaan
mieluinen. Brasilian vaalitulos 'ei
amiamitäiin toivoa \\ tptei.siNe\y York
Tinies happamana, jolla lehti ilm§i-sesti
tarkoitti, että dollarin, temmellys
tulee Brasilian suurten luonnonrik­kauksien
keskellä ; vaikeutumaan.
Standard Oililla pn parhaillaan ollut
käyrinissä laaja öljynetsintäohjelma
Brasiliassa ja saattaa hyvrnkin olla,
että Braslha alkaa nyt itse huolehtia
öljyesiintymistään. ; :
Mainittakoon lopuksi, että Kubit­shek
vetää perä.^sään .vara,presiden-tiksi
Joao Goulartin, joka on vielä
vähemmän kuin Kubitshek ulkomai­sia
intressejä edustavan taantumuk­sen
niieleen. Juiiri Goulart ajoi 1954
lävitse kaksinkertaisen korotuksen
minimipalkkoihin ja hän on lisäksi
: Tämä tarkoitti, että marokko-.
laiset eivät eaaneet edes yksityi­sesti;
opettaa bpstUeen laskaop-pia.
.historiaa, maantiedettä ja
muita ai^eiia. Joita nykyajan lap-
• ten - ~ täytyy . oppia . päästäkseen
eteenpäin. maailmassa. Ranska-laistenfkoi^
i^n: olkopuöle^
. oli mahdotonta ja niitäkin koti-;
inja oli sansen,/ sangen vähän.
Se bli;fcaksinkertaini(n isku. kun
Ranskan vallan aikana, voitiin
perustaa vain neljä Sansakcolua
10 miljoonaa ihmistä varten. .
Tosiseikka on se. että käiksi siirto-mavallat
ovat noudattaneet politiik­kaa
johon, «isältyy hiiden vallassa
olevien alueiden ihmisten lusu- ja
kirjoitustaidottomina pitäminen. : 300
vuotta kestäneen siirtpmaavalian jäl­keen
Indonesiassa, 200 vuotia Intias­sa
ja Pakistanissa, 125 vuotta Alge­riassa
ja 40 vuotta Marckossa luku^
taito laski 10 Ja 20 prosenttiin asuk­kaista.
Mikään sattuma ei ole se,
että nämä maat eivät ole saavutta­neet
nykyaikaisen maan asemaa siir­tomaavallan
alaisuudessa. .
Ranskan hallituksen siirtomaaoh-jeima"
on tämä: Odottakaa kunnes
olette valmiit itsehallintoon ja silloin
tulette olemaan itsenäisiä. Mutta
tuon politiikan mukaan edistys itse­hallintoon
tulee päättymään vasta
maailmanlopun mukana. Ranska­laisten
miehityksen päämääränä
Pobjois-Afrikassa on ollut hävittää
kaikki vastustus Ranskan . valtaa
kohtaan tarkoituksella laskea maape­rää
maan anastamiselle. Se on kaik­kein
tärkeintä Rähskan historiallisen
politiikan työli .sikäli kuin kolonia­lismi
on kysymyksessä. Voidakseen
kukistaa ppposition, sotilasiiallitus ph
saattanut. voimaan ahdistelemisen,
rotusorron, kidutukset, karkoitukset,
keskitysleirit, kuolemanrangaistukset,
joukkotuhot kuten äskettäiset ky­lien
hävittämiset'— ja ankarat van­kilatuomiot
' kaakille jotka jollakin
tavalla arvostelevat hallitusta. •
: Kyninjieneslä miljoonasta asuk'-
. kaasta kaksi miljoonaa On van­gittu
karkoitettu tai piesty viime
; kahden \uode^, aikana. Ihmisiä
ei Ole vain yksilöliiscsti vahin­goitettu,
vaan kokonaisia kyliä on
liävitetty maan tasalle. :
Öued'iu tapauksessa, josta ranska­laiset
tiedottavat tavalla joka asettaa
syyn marokkolaisten niskaan, tosi­seikat
ovat seuraavia: H. M. Muham­med
Ben Yöussefin karkoituksen toi­sena
vuosipäivänä Oued Zlmin ma­rokkolaiset,'
niinkuin- marokkolaiset
kautta'maan, rauhallisesti osoittivat
ollut pitkän aikaa sitkeänä malkana mieltään; ^heim Marokon
lippuja*ja Yöussefin kuvia.
Ranskalainen siirtolainen ampui
väkijoukkoon ja tappoi 15 henkilöä.
Hänetkin tapettiin vihastuneen joii-kon
toimesta. Sitten muut siirtolai­set
ryhtyivät ampumaan, hiiden
joukkoon kuuluen paikaUisen sairaä-jääune,:
arabian kieltä ja Moslemin \ jen yitä-.ät ja ;^ nkulaiset ; ryhtyivät
teJda. • :-•;•'/ .'• icsiamaan.- Noin 50 ransl^laista
.-ii.tclaista tapettiin. ' •.
! •RähskelaiVten.
I tämän seurauksena kuvaa • "Nevs-
I Week':-'julkaisu acfcsfkuun 10 päivän
JA
,! niimeröisaan:
Mine-Mill unien pres
Clark jutteli Clevelanc
työläisten uhion kpnven
mänsä puheen yhteydess
tapaan: •
Eräs nuorukainen yr
huikumaisillaah olevaj
väänsä. Hän tarttui tj
. kostoteimenplteitä - » " « a tukka lähti poii
j Poika tarttui kiinni tytc
sekin tuli pcis.
"Miten hiton lailla m:
lastaa shiut. ellet sinä j
huusi poika harmistuneei
nuessa kolmannen kerra:
Tämän jutun sisältö sp
yäenliikkeeseen nähden s
"Rah£!<alai-:et viran omaiset
myöntävät paiklcaihsa pitävi^l
huhut, että Uikomaaleglonan jou­kot
tapjpbivat lähimain (' 15,000
Berber-heimolaiäta Jo tähän
mennessä kostok.si Oued Zimin
verilöylystä. Jossa 50 ranskalaista
tapettiin." v - • • '
4
Yksinpä ranskalaiset poliisit ja so­tilaatkin
alkavat kyllästyä' sellaisiin
barbaarisiin kosto- ja sotamehetelr
miin':'»^Äskettäin ranskalaiset reser-visctilaat
;kieltäytyivät .lähtemästä
Pöhjoii-Afrikkaan ja "osoittivat ole­vansa
niitä ranskalaisia jotka edel­leen
uskovat vapauden ja itsenäisyy­den^
yleisiin .ihanteisiin... ;^ • > r •
\Ne periaatteet, joille Pohjois-Afri­kan
kansat j.erustelevat asiansa, ni­mittäin
kansaiiihen; itsenäisyys, de­mokraattiset
laltoki-et, täsa-arvoinen
oikeus kaikille j a kansainvälinen yh-teistoimirita,
ovat juuri niitä samioja
periaatteita joille Ranskan tasaval­takin
on rakennettu. ; On myönnet­tävä
tosiseikka, että nykymen taistelu
Ranskaa vastaan ori jokaisessa suh­teessa
taistelua kansallisen vapauden
puolesta ulkomaista valloitusta vas­taan.
Hyvin vähän eroa on eilispäi­vän
vapaiden ranskalaisten sotilaiden
ihanteidea ja pyrkimysten ja; algeria­laisten
ja marokkohister
vän patrioottien ihantei
kimysten välillä.
: Onko' Ranska ' unhoitti
se kärsi ulkomaavallan
Ranskalaiset: ovat. jTil
haa , slirtömäavaltäpoliti
jdisrAfrikassa, erikoisen
kossa, usuttamalla berbc
laisia vastaan.
Itsenäisyys täytyy mj
Jois-Afrlkan kaikille osill
äiirtomäavallan alla, sillä
osa on ulkomaan vallai
helppo on hallita toisia
tiili osoitetuksi Algerian
siliä, sen valtaamisen ja Ii
takuntaan liittämisen
Ranskalle käynyt .".elpo!
Tunisiaan ja Marokkooi
Afrikan jokaisen maan
samoin kuin yhdistämin
tioksi, on ainoa ehto ka
häisyyden -takaamiseksi. J
von marokkolaisten jona
esiintyvän; vapaana ja
kansana. — Työmies-Etei
a
Pääministeri U. Nu osoitti hyvin suurta
kiinnostusta Neuvosto-iKarjalaa kohtaan
Moskova. — Parhaillaan Neuvosto- dissa ja Jaltan konferensi
maan militarististen piirien silmässä.
Qn syytä huomioita, että oikeisto; on
työkseen nimitellyt <3bu
munistien hännysfelljäksl", mikä
kenties - sanoo Jotakin, i^iln kevyesti
kiiin tällaisia ''kommunisti" leimoja
eri puolilla .maailmaa lyödäänkin. .
liitossa vieraileva Burman pääminis­teri
U Ku .seurueineen vierailee Kri­millä.
Erisin pääministeri oli saapu-.
hut,Öeva3topoliin. jossa häri oli jou­tunut
suurten kuririianosoitusteri koh-teskii...
Lentpkentäilä mikä p i i koris­tettu,'
Neuvostoliitpri : j a \ Buririari l i ­puin
cli Miistahnieieri laivaston niuo-.
"dostariia kunniavartiosto. Kaupun­gin
neiivcston puheenjohtaja Ja Mus­tanmeren
laivaston komentaja järjes­tivät,
vieraille :Vastaarioton. Vieraat
tutustuivat Seyastopplln kuuluisiin
taiitelupaikkoihin. •
SevastoiJoilsta U Nu matkusti Jal­taan,
joSsa Neuvostoliiton kommunis­tipuolueen
. pääsihteeri Nikita Hrusht-shev
vastaanotti hänet huvilassaan.
Vahtäanötori aikana oli läsnä Neuvos­toliiton
varapääministeri Mikojan.
U Nun ja Hnishtsh^vin välillä < oli
laaja keskustelu kansainvälisistä ky­symyksistä.
Jaltassa U Nii tutustui
lukuisiin 'parantoloihin ja lepokotei-hin
sekä täyisilioltoloihin.; vieraillen
muunmuassa kirjal/ija Tshehovln ko-sa.
Kirjailija Tshehovln
joltti U Nulle kolme Tsh
jaa, joista yksi oli Burmi
Lomakodeissa vieraillessa
pa i parhaillaan täällä Jor
eri puolilta Neu;cstoliittoa
puneita Ihmisiä.
; Erikoisesti U ,Nu .oli k
täällä parhaillaaii lomaa:
ylin karjalais-suonialalses
totasavallasta ^kotoisin ole
Iljoihin ja työläisiin. U
laaj::lti heiltä karjalais-siii
neuvostotasavallassa vallit,
suhteista ja lopuksi pyysi
teiveiket karjalais-suomah
riiari päämlrilsteriltä, kun
vat takaisin kotiinsa.
— Canadan tehtaat
nyt enemmän höyrysilitysn
muita silitysrautoja.. Vlir
tuotanto oli 496,868, joista
höyrj-silitysrautoja, ja joi
oli automaattisia.,
mies -
ja se on maksanut siitä korkean hinnan: Länsi-Saksa aseistautuu.
\"astaavasti on myös Länsi-Saksan kapitalisteilla omat intressinsä ;
Saarin hiilikentillä. Unohtaa ei sitäpaitsi pidä puntaa ja dollaria,
jotka helposti ohjautuvat sinne, missä liikevoittoja korfataan. Vyyhti
on jo ollut monimutkainen ja kansanäänestyksen tulos sotki sen enti-sestään
— länsilehdistössä vallitseva hämmennys, pääministeri Hoff-
, männin ero ja Pariisin sopimusten poliitikkojen epätoivo antavat siitä
selvän kuvan. Mistä päin sitä yritetään keriä auki. on vielä täysin
avoimena. Pariisin sopimusten rapautuminen ei tässä prosessissa
ole täysi mahdottomuus. . •
Kuitenkin kaikitenkin: mikä Saarin ratkaisu nyt pn olevakin;
se ei ole muodostuva lopulliseksi. Vasta sitten, kun demokraattinen,
ei-mi|itaristinen Saksa on yhdisjynyt. vasta sitten saadaan myös
Saarin kysymys lopullisesti pois päiväjärjestyksestä., Toivoa vain
sopii, että Saarin ja- Saksan väestö näkevät tämän totuuden riittävän
selvästi näinä ratkaisevina päK-inä. Ensimmäinen voitto on saavu­tettu,
se on tur\'attayissa vaiii jatkuvalla valppaudella ja työllä.
Näytteeksi siitä, kuhika sisuk­kaasti
Ja kuinka törkeästi joissakin
piireissä V pyritään ylläpjtäinään vlr,
haa Neuvostoliittoa vastaan,, lai­naamme
• seuraavassa Stockholms
Tidningen ja Helsingin sanomain
• " haastatteiim ja vertaamme sitä sa­man
henkilön aikaisemmin Työ-
•• kansan Sanomille antamaan haas­tatteluun.
KjTsymys on eräästä
; Neuvostoliitossa vankina oleesta
"merimies" Hannu Mäntysestä. An­namme
Helsingin Vapaan Sanan
selostuksen puhua:
On nimittäin sattunut niin Ikä­västi,
että sama henkilö, jörika ker­tomusten
varaan Stockholms l l d n l n -
geri on rakentanut kauhutarinansa
Neuvostoliiton vankileliriololsta, an­toi
heti vapauduttuaan' ja suomeen
palattuaan haastattelun Työkansan
Sanomille. Voitaneen olettaa, että
hänellä vielä tuolloin olivat tosiasiat
paremmin muistissa kuin nyt, pari
kuukautta rriyöhenamin, hänen ker­toessaan
samoista asioista Tukhol­massa,
jossa nykyisin oleskelee; tai
sitten täytyy olettaa, että kyseinen
ruotsalainen lehti on aivan yksin­kertaisesti
valehdellut häikäilemättö­mästi
haastattelemansa henkilön ni­miin.
Haastateltu on nimeltään Han­nu
Valdemar Mäntynen, kotoisin Ky-,
mistä ja Suomen kansalainen, amma­tiltaan
hän on ilmoittanut olevansa
merimies.
kuvatessaan vangiksi Joutumistaan
Berliinin itä vyöhykkeellä V. 1948 hän
kertoi Työkansan Sanomille pari
kuukautta sitten seuraavaa:
Luvatta Ja passitta Berlii­nin
itälohkolle saavuttaani minut
p i d ä lettiin neuvostoviranomais­ten
toimesta, eikä pidätystä kari-nata
suuremmin iliinetslläkääri
Kuvatessaan samaa asiaa Tukhol­massa
hän on nyt — seurataksemme
Helsingin Sanomain ihailtavan sana­tarkkaa
käännöstä st.'T:n haastatte­lusta
—• puhunut seuraavaa: :
"Se. että. he (Mäntynen ja hä- .
' nen toverinsa) sattuivat laske­maan
Jalkansa Itä-Saksan alu­eelle',
riitti Joka tapauksessa
; Mäntyselle tuomaan kuoleman-
\ tuomion, joka kuitenkh» lieven­nettiin
25 vuoden pakkotyöksi
Entä kohtelu? Työkansan Sano­mille
Mäntynen kertoi' asiasta seu­raavasti:
\-.-: ^•:':•/'::'•••:-/:r
"Pldätysälkaria ei miriuun koskettu
sormellakaan, mutta kuulusteltiin
kyllä . . . Kohtelusta pidätysaikana
Moskovassakaan en voi valittaa ... ..
Ruoka,kohtelu ja Sosiaaliset olosuh­teet
leirillä, samoin kuin pldätysalka-nakin,
olivat hyvät, ja vielä parem­miksi
ne tulivat sen jälkeen.» kun
Beria vangittiin.' Meillä o i siistit ja
lämpimät parakkiasunnot. Vuode­vaatteet
olivat aivan uusia Ja laka­noita
vaihdettiin usein. Pitovaat-teemime
olivat myös uusia jä hyvä­laatuisia.
Palkkamme laskettiin työn
mukaan, j a miehet voivat päästä jo­pa
900 ruplan kuukausipalkkaan. V i ­rallisen
kurssin mukaan 1 rupla on
noin 57 mk. Jos Jostain syyistä, esim.
sairauden aikana, ei voinut työsken­nellä,
oli ruoan perusannos kuitenkin
riittävä. Ruokailu o!! kolme kertaa
päivässä. Aamulla oli keittoa, puu­roa
ja kalaa. . Leivän perusannos oli
800 g., mutta työsuoritusten mukaan
sai lisäaiinoksia. Jos täytti työnor-minsä,
sai perusannokset, ja jos ylitti
sen, sai,lisäanrioksia. Parhaista työ­suorituksista
sai niin suuren ruoka­määrän,
ettei sitä jaksanut syödä.
Kahvin ja teen saimme kuivana ja
keitimme ne itse. Joka päivä saimme
valkoista leipää. 'Leirillä oli kauppa,
josta saimme ostaa mitä tarvitsimme.
Ainoa mitä emme saaneet, oh alko­holi.
Sitäkin kuitenkin annettihi sel-
. laisissa tapauksissa, että mies joutui
' kovassa pakkasessa ui Pak­kanen
saattoihin kohota jopa yU 50
asteen.
Johdon taholta oli kohtelu asial­lista.
Rangaistuksiin tuomittiin vain
siinä tapauksessa, että törkeästi rik­koi
leirin kääntöjä, jotka' eivät mil­lään
tavalla olleet orjuuttavia. Lei­rillä
saimme liikkua yapäasti. mutta
sen ulkopuolelle pääsi vain lupala­pulla.
v'„
. • Leirillä meillä oli vilkasta viihdy­tystoimintaa.
Olimme konserteissa
ja juhlissa ja pari kertaa viikossa
meillp esitettiin eri maiden elokuvia.
Meille:; pidettiin esitelmiä ja saimme
opiskella jös halusiirime ja*mlnä opin
tässä kansainvälisessä seurassa aut-
. tavasti useita kiehä. , v '
Sairaista pidettiin hyvää huolta,
ja esini^.'• salrastuttuarii keuhkokuur
meeseen. minut parannetthn penisil­liinillä
. .
Helsingin Sanomat via Stockholm
Tldriirigeri i taas tietää kertoa hänen
puhuneen'-ensin tarunomaisista van-klkapinoiita,
jolloin mm. "Vorkutan
l e i r i l l ä s u r m a t t i i n noin 400 pa­kolaista
ja sen jälkeen käy kuvaus
vankileirillä vallinneista oloista seu­raavaan
tapaan: ,
— Saimme tehdä, kovasti työtä,
toisinaan 30—40 asteen pakkases­sa
ja 12-tuntia päivässä. Vanki,
jonka onnistui 'sucritraa päivälle
määrätty työ. sai parasta ruokaa,
mutta -leirin keittiössä oli jättl-läispata.
joka sisälsi kehnompaa
ruokaa niille, Jotka eivät Jaksa­neet
oikein työskennellä /a vielä­kin
huonompa 'ruokaa ;
jotka tekivät huomattav
kiintiöitä huonommin. I
tä ei siis ollut, että vank
ruokapöydän ääreen. ,
Tässä luulisi jo olevan
ristiinpuhumlsta tarpeeksi
rinan osalta, mutta tuk.*!
valhetorvi ja sen helsinkilä
ovat. nähneet hyväksi sptk
keitokseen vieläpä pres:
Moskovan matkankin, kute
timteisiin vetoava pätk
osoittaa: •
— Saan kiittää; p?
Paasikiveä vapaudesta, Ä
keitob. Hänen vierailu:
kovassa johti armali
; Saavum kotimaahan vai:
' täkseni, että minua oU j
pidetty kuolleena.
Tämä olisi tietysti hyvij
— • edellyttäen, että : se c
Mutta kun nyt sattuu kuit
maan niin, että hra Mänt;
haastattelunsa Helsingissä
Uitosta palattuaan jp 19 pn
Ilmestyneessä lehdessä. :
Paasikivi matkusti. Moskov
sj^-skuussa.
• N ä y t teenä f neuvostovi
lehdistön • totuudenrakkaud
on erinomainen, samoin k
teenä sUtäkin. että niin p:
hetta ei ' lännen keltainei
py-ty kokoon keittämään, e
ainakin muuan tietty Heisi
kiiruhtaisi lainaamaan pali
Tiedusteltuamme Suo.me
mies unionista asiaa .sieltä
tiin, ettei sen Jäsepyyteen k
nitun nimistä henkilöä ja e
näinollen ole katsottava
heksi. \'
, •/•'•.•,
Niin että sillä tavalla ne
tut syntyvät, joita täällä C;
kin eräs torontolalnen avlis
nokkaasti viljelee lukijalnsa
ravinnoksi..— Jussi poika.