Vapaus, December 3, 1963

              ' S i v u2 Tiistaina, jouluk. 3 p. Tii^sdäy^ Dee. 3, 1063
V A P A U S INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH OANADIANS
V
(LIBERTY) , EstablUiicd Nov. 6v 1 W ;
Editor: W. Eklund Manager: E. Suic&i
Telephone: Ofn^e 674-4B64 — Kditorial 674-;f265
Published thnce \veokly: Tucsdays.-Thurödays and Satuf^ayaby Vapaus
Publifihlug Co. Ltd., 100-102 Elm SI. "VVest.Sudbuiy; Ontario, - Canada.
iHl^v Mailing äddress: Box 69
/Vdvertismy; ralcs upon appHcatlon. translations fnep of.charge..
Authqrlzed as second class mail by thn Posl Office Oep»rtin^t, Ottawa,
and for payment of p o s t g ^ 'm c ^ h
CANADIANiANGU/lGE-PRbSS
1 'VV
Canadassa: .1 vk.
TILAUSHINNAT
7.00, 6 kk. $4.75 USAis^ 1 vk. $10.<}0 6 kk. (5.3$.
3-kk. 2.73 Suomessa: 1 vk. 10.60 6 (ck. 5.75'^
1 TiMMnas Tiiori, Sqdbury, Ont,
tägtttää keskiviikkona, joulukuun 4
pnä 83 vuotta.
. M a r y Jacobson, Edmonton. Alta,
täyttää tänään, joulukuun 3 pnä 82
vuotta.
Yhdynvooe. sukulaisten ja tutla-vain
onnentoivotuksiin.
Myisteariön ^yv^tyessä
1 •'(
^.Kutcnmu|$lelaan,' meidänkin lehtemme kiinnitti jo viikko, sitten*
tiistiaina huomiota siihen tyrmistyttävään tosiasiaan kun eräs t e ^ i -
l a i n f n syyttäjäviranomainen sanoi heti Lee Harvey Qswalclinnuirban
jälkeen, että presidentti Kennedyn salamurha on Oswaldin kohdalta
"Iopi)Uunkäsitelty". Mielihyvin panemme nyt m c r k i l l ^ , että kqko s i ­vistynyt
maailma tuomitsee Texasin viranoniaisteii asennoitpmisen-
Tervehdittävänä on pidettävä myös presidentti ^Qhnsönin. anta-maa;.;
niääräystä, että Kennedyn salamnrhaa j a s i i h en lUttyviä «elkfcoja
tu|)uiaan F B l : n eikä Texasin j a Dallasin poliisivoimien toimesta.
Asiallisesti pyhuen tämä tarkoittaa hyvin "ansaittua" epäluottamus^
lauseen antamista kahdelle viimcksiniainiti^lie, silfi^ F 3 ^ : n ' sanotg^n
ottaneen Dallasin ja Texasin osavaltion poliisiviranomaisilta haltu^un-sa
kaiken tähänastisen todistusainehiston, mitä texasilaiset ilmeisesti
halusivat pitää hallussaan kuin yksityisomaisuutta konsanaan. ^
L iS yleisölle on luvattu antaa yksityiskolilainen raportti pre­sidentin
salamurhaa ja hänen murhastaan epäillyn miehen "tieltä
raivaaniisla" koskevista asioista.. ,
v: Tätä raporttia odotetaan nyt kautta, maailman eikä' suinkaan, vä­hiten;
Yhdysvalloissa sillä; kuten on uutistiedoista saatu nähdä, mys-teriö
näiltä tiimoilta syvenee jasynkkenee siitäkin huolimatta, vaikka
joka päivä tulee entistä varmeipnaaksi, että mikään mies ei voinut
presidentin murhaa yksin j a ilman avustajia teh^ä, jaet^ä myös Os-waldin
murhaajan apuna täytyi olla joitakin erikoisetuja, joiden pe^
ruste^lla hän pääsi tai voitiin pakottaa murhatyönsä tekemään Dal­lasin
poliisiasemalla. Ehdottomana varmuutena, voidaan jo pitää sitä,
että presidentin murhatyön tekijäin jäljet johtayat "mielipuolisuuden ,
rajamailla" olevan äärioikeiston "sylttyttehtaalle". . '
L i l K E M A T T O M I A EPÄSELVIÄ KYSYMYKSIÄ
^ ;Kuten asioita seuraavat lukijamme , hyvin tietävät, presidentti
Kennedyn murhan kuten Osvvaldin taponkin tiimoilta.ön noussut ää­rettömän
paljon kysymyksiä, joihin e i ole valtausta saatu.
• - Esimerkkinä mainittakoon Toronto D a i l y Starin viime keskivHk-kolnen
numero, jossa oli asiasta koko'sivun kirjoitus otsikolla: " P r e -
.'S^entin murhasta on vastaamatta liian monta kysymystä" Sen jäl­keen
.lehti julkaisi alaotsikkona: " K a k s i kokenutta, tutkimustyöhön
[Perehtynyttä reportteria oli Dallasissa kuusi päivää tutkimassa pre-shfentti
John Kennedyn salamurhaa; koskevia' kysymyksiä: Jokaista
tunnettua tosiasiaa kohti he ovat löytäneet 10 vastaamatta jäänyttä
k^syinystä tästä vuosisatamme murhatapahtumasta."/ja varsinainen .
kirjoituksen teksti muistuttaa enemmän jännittävän, s e i l ^ l u n o m a a -
nin sekavaa vyyhtiä,-kuin kuvausta todelUsestaihmiselämSstfi herran
vuonna 1963! Valitettavasti lehtemme rajoitettu tila ei r i i ta heidän
havaintojensa'yksityiskohtaisempaan selitykseen..
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
PRESIDEHTTI
' K e n n e d y n murhan^-jälkeen U S A
j a sen uusi pre^^enUi ovat luku|^
(ien ongelmien e d e ^ I|ISilun4aiu-
^luvat ensiai-voisen tärkeinä USA:n
taloudelliset kysymykset, jotka ei­vät
ole suinkaan pieniä. Toiset ta­ntan
sektorin ongelmista koskevat
USA:rt sisäistä taloudellista tilaa ja
iQlset maailman taloutta. USA on4 heikkous, että se e i sulkenut p i i i i i n -
( IN PIIREISSÄ I L M E N E E HJI^TÄÄ
V : ;Nekin meistä, jotka emme ole koskaan siellä käyneet olemme saa­neet
havainto-opetusta siitän että. Texasissa riehuu äärioikeisto ylim­millään,
ja että juuri tämä "mielipuolisuuden rajamailla" oleva ääri-'
oikei.sto piti presidentti Kennedyä "vihollisena". E l siis ole ihme/
vaikka juuri Texasista on kuultu pöyristyttäviä lausuntoja: " M e saim­me
salamurhaajan kiinni ja k un hänet nyt on ammuttu, niin on asia
myö,8. loppuun käsitelty." ,
.Ilmeistä oh, että j o i l l a k in piireinä on kiire, poikkeuksellisen
kova kiire, tämän kysymyksen "loppuun käsittelemiseksi"!
,;k>^^.^^^^ on syytä panna merkille myös tämä: ,
v v K e n n e d y n murhasta pidätetystä miehestä OswaIdista aiottiin
tehdä valtavan propagandakoneiston voimalla sekä-' kommunisti" että'
Neuvostoliiton ja Kuuban lämmin ystävä. Nyt on kuitenkin ilmennyt
ja avoimesti myönnettykin, että hän e i ole, koskaan kuulunut Yhdys-yaltain
marxilaiseen eli kommunistiseen puolueeseen, ja että hän ei
ole,kuulunut Fair Play for Cuba järjestöön, eikä ilmeisestikään mi­hinkään
muuhunkaan ns. "vasemmistolaisjärjestöön".
. M i k s i sanomalehti-, radio- j a TV-uutisissa ei mainittu j u u r i m i ­tään^
siitä, että Yhdysvaltain kommunistit tuomitsivat presidentti Ken­nedyn
murhan ja selittivät, että Oswald ei ole. eikä ole koskaan ollut
kommunistisen puolueen jäsen, vaikka jatkuvasti pauhattiin hänen
"vaspmmistolaisuudestaan", -'marxilaisuudestaan" ja ''kommunisti-suudestaan"?
Miksi on uutistiedoissa tyydytty vain ohimennen ja
pikkuuutisina kertomaan Fair Play for Cuba-järjeötöh.tiedonanto,
että^ Oswald ei ollut mainituij järjestön jäsenkään,, puhiimattakäan
sijt^v, että hän olisi ollut sen'^ j o n k un komitean "puheenjohtajana', ;
kuten Dallasin poliisikuulustelujen "perusteella" mahtipontisesli o l i '
julistettu? „.•••'.,;••••
P A L J O N M U I T A K I N RISTIRIITOJA
• R i s t i r i i t a i n en oh kysymys itse presidentin ^^lamurhastakin."
Crään amatöörm ottama filmi todistaa, että murhaa j a . ampui 3 lau­kausta
noin 5 sekunnin aikana. Mutta olympialaisampujämestari
HiibertHammerer sanoo, ja kuka tahansa lukkokivSSriä käsitellyt
henkilö tietää sen sanomattakin, että sellaisella pyssyllä varsinkin
kun siinä oli myös kiikaritähtäin, ei voida niin noReasti ja tarkasti
ampua. Siihen ei pysty ainakaan OswalcMn mallinen mies, loka loppu­j
en .lopuksi oli kuulema vain "keskinkertainen" ampuja Yhdysval­tain
merijalkaväessä, mistä hän vapautui kolmisen vuoitij :sitten. V o i -
daapko tämän jälkeen enää mitenkään uskoa, että Oswald yksinään
oli,>presidentti Kennedyn murhaaja?
Ja entäs Oswaldin poistuminen rakennuksesta, mistä: salamur-l^
aj^ja (tai murhaajat) Kennedyn tappoivat? Miten hän pääsi po|stu-:
maan rakennuksen viidennestä kerroksesta, vaikka poliisien sano-ffiim
saartaneen rakennuksen muutaman sekunnin aikana Ja pidättä­neen
kaikki muut rakennuksessa olleet? Tosiasiassa saipotaan, että
h^omio kiintyi Osvvaldiin vasta sitten kun todettiin nimenhuudossa,
ettei hän ollunkaan työpaikallaan.
. . Oswaldia syytettiin myös dallasilaisen poliisin Tippettln -tnurhas'^
ta,,mutta silminnäkijät ovat kuitenkin antaneet pojKisin märhaajasta
ipelko paljon toisistaan poikkeavia henkilö- ja vaatetupkuv^uksla..
. J a vaikka FBI o l i saanut tuntemattomista lähteiltä varoituksen,
että 05wald aiotaan murhata, ja vaikka Dallasin sairaalaankin o l i ' v a -
i;attu lääkäreitä sen mahdollisuuden vuoksi. Oswal^in.siirtoa'poliisi -
putkasta vankilaan kutsuttiin .seuraaniaan joukko reporttereja, ikään­kuin
kysymys olisi jostakin "tavallisesta" rikoksentekijän siirrosta.
Kaikkein ihmeellisintä on tässä se, että poliisien kirjoissa ollut,
K U K K I A V A P A U D E L LE
Kiitos 'Vapauden toimitukselle
asiallisesta ja kauniista, kirjoituk­sesta
Yhdysvaltain presidentti Ken­nedyn
traagillisen kuoleman joh­dosta.
Sanon, että olen ylpeä leh-jdcstäni
ja sen toimittajista, jotka
oppikouluja käymättömänä voivat
antaa kaikki asiat niin ymmärrettä­västi
j u l k i.
Henkilönä, joka on kokenut sen
miltä tuntuu seisoa^ eläniäntoverin-sa
haudan partaalla, täytyy minun
sanoa, että mrs Kennedy on todella
tarmokas nainen. — Kaikesta kiitol­linen,
Port Arthur, Ont.
kapitalismin päälinnake, mutta se
ei suinkaan määrää yksin maailman
talouden kehitystä edes kapitalisti
sessa sektorissa. Tqlsaalta maail­man
talouden t i l a J a kpbitys vaikut­tavat
U S A : n talouteen kokonaan toi^
sella tavalla kuin vielä ennen toista
maailmansotaa.
11
Teidän ja meidän:
liotiveräjältä
S A I R A S L I S T A L LE
TORONTOSSA
Joseph Jäntevä on Torontossa sair i
raalnssa ja voi ottaa vastaan vierai-;
ta. '
Ruby voi päästä
vapaaksi
Yökerhojen omistaja Jack Ru-
• Ity mies joka ampui Lee Osual-
. d i n , Kennedyn oletetun murhaa­j
an voi päästä vapaaksi, vaik-
, eka hänet havjuttaisilnkin syylli­s
e k s i , sanovat Texasin viranomai­set,
kertoo englantilainen Daily
.^Expressin Dallasissa oleva kir­jeenvaihtaja
David English.
Dallasin apulaissyyttäjä J im Bo^
wie on sanonut lehtimiehille, että
iTexasissa murhasta annettu rangais­tus
vaihtelee sähkötuolista kahden
vuoden ehdonalaiseen vankeusran­gaistukseen.
Tuomion antaa ei tuo­mioistuin
vaan maallikkojäsenistä
kokoonpantu jury. Texasissa ja
Dallasissa on jo nyt käynnissä valta­va
kamppailu Rubyn puolesta. Dal­lasin
apulaissyyttäjä J im Bowie on
sama henkilö, joka vastoin euroop
palaisia aseasiantuntijoita väittää
mahdolliseksi kolmen laukauksen
sarjaa Mannlicher-kiväärillä 5 se­kunnin
aikana;
Kun presidentti Kennedy astui
virkaansa 1961 tammikuussa koki
USA pahinta taloudellista takaiskua
sitten toisen maai^^msodan. Tilan­netta
kuvasi, että terästeollisuuden
kapasiteetista oU saman vuoden ke­vättalvella
käytössä
prosenttia ja työttömyysprosentti
oli suurin 1930-luvun maailmanpu­lan
jälkeen. Kultaa virtasi ulkomail­le
USArn valuuttavarannosta y l i 1
miljardin vuosivauhdilla j a dolla­r
in an'o huojeni, Budjetti osoitti
valtavaa vajausta ja maan maksuta­setta
rasitti n i i n ikään pelottava va.-:
jaus. ,• • • / •
Vuoden 1961 kevättalvella U S A :n
talous rupesi elpymään j a täläjat.
kui — tosin melkoisesti, heilahdel­len
—^SS kuukautta. Mutta mihin­kään
huippulukuihin ei pääst}'. Täl­lä
hetkelläkin USA:n teollisuudei;
kapasiteetista on käytössä ehkä 70
prosenttia. Eräillä aloilla enemmän
ja eräillä vähemmän. Työttömyys
on laskenut y l i 7 prosentista 5,5 pro­senttiin
(viime lokakuussa). Tämä'
luku on kuitenkin vieläkin huikean
korkea. Miljoonia amerikkalaisia
työläisiä harhailee päivästä toiseen
etsimässä työtä, jota ei ole. Teol­lisuuden
kapasiteetin käyttämättö­mänä
olemisen johdosta. USA kär­sii
jatkuvasti noin 30 miljardin dol­l
a r in ai-voisen tuotantomenetyksen.
K u l l a n pako jatkui Kennedyn xah
takautenakin. Viime vuonna mene
tykset olivat vielä 900 miljoonaa
dollaria. Kuluvana vuonna alku­vuoden
menetykset voitiin laskea
vain 50 miljoonan dollarin erässä
ja viime kesästä lähtien kultavaran­to
on pysynyt muuttumattomana,
mutta dollarin ai^o.on entistä huo^
juvammalla pohjalla: Budjeltjva-jauksen
kasvua Kennedy>:ei' ole vot^
nut estää. Samaa on sanottava mak­sutaseen
vajauksesta, jonka kuluva­na
vuonna arvioidaan nousevan. 4
miljaardiin dollariin. J a varustelu
budjetit suurenivat Kennedynkin
aikana.
Kun Kennedy nousi valtaan o l i
hänen taloudellisen Ohjelmansa
eräänä pääkohtana tunnus saada
' kansa jälleen l i i k k e e l l e " , toisin sa­noen
panna USA:n talous pyöri­mään.
Kennedyllä oli useita ideoi­ta,
joista kyllä monet olivat pitkälle
, v a l m i s t ^ j % . , i n u t t a ,här^\^, .gaftput
niistä juviri^El^it^än päätjj^^ei^i^kon-jgressi
» jft,^i^ej5imist9nf,takana
olevien suurmonopolien vastustuk­sen
takia. Mainittavin saavutus o li
se, että hän sai korotettua työläis­ten
minimipxdkkoja IQ centillä. Mut
t a ' tässäkin lakiesityksessä oli ^e
sä niitä, jotka sitä olisivat kipeim­min
tarvinneet.
Keskeisin kohta Kennedyn elvy­tysohjelmassa
oli viiro,e aikoina ve
rojen alennus 11 miljardin dqllarin
arvosta lähimmän kahden vuoden
aikana.. Tämän toimenpiteen tar­koituksena
o l i kulutuksen kiihdyttä­minen
ja sijoitustoiminnan eivyttä-minen.
Tästä seuraisi edelleen tiio-.
tannon kasvua, uusia työpaikko­ja,
uusia tuloja työläisille Ja lisään­tyneitä
voittoja yhtiöille. Paperilla
tämä ohjelma näytti 'mukavalta",
mutta ei ainoastaan sen läpiviemi-vam
älTe 40' neo vaan ennen kaikkea käytännöl­liset
tulokset qlivat ja ovat melkoi­sen
teoreettisia.
HENNIN SOSIALISTIT
ANTAUTUMISEN TIELLÄ
Rooma.: — Roomassa j u l k a i s t i in
viime viikolla haUituskokoomuk-sen
valnusUiotuvan neljän puo­lueen
sopimuksen teksti, jonka
allekirjoittajia ovat Italian kris-tilUsdemokraatitj
sosiaalidemo­kraatit,
tasavaltalaiset ja sosialis­tit.
Keskeinen asema sopimuksessa
on teesillä, joka~ on tähdätty kom­munismia
vastaan ja merkitsee de
mokraattisen enemmistön oikeuk­sien
rajoituksia. Sopimustekstissä,
jonka alle myös sosialistipuolueen
johtaja Nenni on kirjoittanut ni­men,
sanotaan suoraan:
i "Kommunistinen puolue syrjäyte­tään
enemmistöstä ohjelmakysymyk-sissä
ilmenneiden erimielisyyksien
vuoksi". Omituiselta tuntuu asia
siitä syystä, että vasta muutamia
Viikkoja sitten Nenni puolueensa
edustajakokouksessa julisti, että so-poiiisien
ylejsesti tuntema alamaa­ilman
mies pääsi kovasi! vartioi­dulle
ja kahteen~kertaan kuulema
tarkastetulle, paikalle murhatyönsä
tekemään!
• Vaikutelmaksi tulee pakosta se.
että jotkut dallasilaiset viranomai­set
halusivat päästä OswaIdin jutun
käsittelystä n i i n pjan ja mutkatto­masti
kuin suinkin mahdollista. S i ­tä
todistaa TV:n välityksellä sun­nuntaina,
<i 17 pnä'saatu öikeusvir-kailijan
lausunto: ^"Osvvaldin juttu
on loppuunkäsitelty".
Mutta ilmeistä on, että .se on
kaikkea muuta, vaan ei loppuunkä­sitelty.
Toivottavaa vain on, että
asia käsitellään todella loppuun
saakka jotta saadaan päivänvaloon
j a vastaamaan kamalasta teostaan
ne piirit, jotka mahdollisesti ovat
pre.<iident'ti Kennedyn k.ntalan mur-
.«san suunnitelleet ja järjestäneet,
.«illä, melko varmaa, on. että tähän
mennes.sä on murhaajasta puhut­taessa
jätetty mahdolliset tau.sta-miehet
-kokonaan sivuun.
sialistit samoin kuin kommunistit
pitävät ohjelmanaan sosialistisen
yhteiskunnan rakentaminen Ita
Haan.
Sopimuksen mukaan tullaan val^
niistämään lakialoite kunnallisten it­sehallintoelinten
luomiseksi. Itse
asiassa tämä merkitsee niiden de­mokraattisten
oikeuksien rajoitta­mista,
joista Italian vasemmisto-voimat
ovat yhdessä vuosikausia
taistelleet. Sosialistit ovat nyt ni
mittain ilmoittaneet olevansa val­miit
tarkastelemaan tätä kysymys­tä
noudattaen kokoomushallituksen
yleisen politiikan suuntausta. Käy­tännössä
tämä merkitsee, että.siellä,
missä vasemmistovoimat — ts. kom­munistinen
ja sosialisUpuolue —
ovat olleet tiiviissä liitossa keske­nään,,
tämä liittosuhde katkeaa ja
sosialistit tekevät liiton porvaripuo­lueiden
kanssa.
Ulkopolitiikassakin sosialistinen
puolue on lähtenyt täyden antau­tumisen
tielle kristlllisdemokfaat-tien
edessä ja lupautunut hyväksy*
mään vastoin puolueensa edustaja^
kokouksen päätöksiä lakialoitteen
NATOn multilateraalisten ydinvoi*
mien perustamisesta.
Sopimuksen talouselämää koskeva
kohta on myös huomionarvoinen.
Sopimuksen mukaan nämä ncUä
puoluetta eivät tule vaatimaan kan­sallistamista,
vaan päinvastoin an­tavat
laajaa _tukea_ tajouselämän
yksityiselle sektorille.
Asiakirjan kommunismin ja sosia­lismin
vastainen sisältö sai heti oi-keistopiirien
kannatuksen, mutta
vasemmistossa: j a kaikissa demo­kraattisissa
piireissä se herätti huo­lestumista.
Kristillis-demokraattisen
puolueen johto hyväksyi yksimieli^
sesti neljän puolueen -sopimuksen,
mutta Nennin johtamassa sosialisti-puolueessa,
jonka keskuskomitean
kokous alkoi äskettäin, on ilmennyt
vahva oppositioryhmä ja ilmapiiri
on niin kuumentunut^ että pelätään
puolueen hajoamista.
Siitä elpymisestä, mitä USA:ssai
todettiin Kennedyn aikana, oli itse
asiassa, merkityksettömän vähän
I^epnedj^n aikaansaannosta. Nousu
.perustui kapitalismin yleisten kon-junktuu^
en vaihteluille. J a tässä
mielessä on -suhtauduttava myös
Kennedyn jättämään perintöön ja
seuraavaan-jatkoon. Mitä tulee csi-raerkiksir'<
JSA:n kroonilliscen työt­tömyyteen
sck^ siihen välittömästi
kytkeytyvään , automatioon, niin
J^e^ncdy^^^^käsitti — tämä ilme­ni'
liänei^S^^ta puheistaan — t i -
.lanteen -keskeisyyden USA:n talou­dessa,
n|yttapn kokonaan toinen a-sia,
oliko |iänen valtapiirissään vai­kuttaa
tilanteen kehittymiseen rat-kaisevasfi;:
ja myönteisesti..
EstettyääiT terak.sen hinnankoro­tukset
1962 huhtikuu.ssa,- Kennedy
sai vastaansa teräsmonopolien lisäk­si
myös »juurimman osan big busi­nesta.
Mutta Kennedy pehmen.si
kantaansa ja salli teräksen ositlai^
sen hinnankorotuksen kuluvan vuo­den
puolella. Lisäksi hän y r i t ti
muutenkin lepyttää viimeisinä elin­päivinään
suurteollisuus- ja flnans-sipiivcjä
mm. verokysymyksessä.
Kennedy oivalsi USA:n riippuvai­suuden
muusta maailmasta j a ni­menomaan
maailmankaupasta. Tällä
sektorilla hän l i i k k u i kahdella >lin-
Toinen ko^ki .kaupan vapaut
tamista kapitalistisessa sektorissa.
Tähän tähtäsivät tunnetut Kennc-dynv;
kierroksen neuvottelut ensi
vuoden toukokuussa tullien alenta-mi-
seksi. Ennen Kennedyn kuole-niaa'tulokset
tästä olivat kovin vä­hän
rohkaisevia. Toisella linjalla
Kennedy oli oivaltamassa USA:n ja
sosialististen maiden välisen kaupan
avaamisen edullisuuden; Hän oli­k
i n saamassa päätä auki, kuten mm.
U S A : n ja Neuvostoliiton väliset
vehnäkauppaneuvottclut osoittivat.
Mitään. patenttiratkaisuja talou­dellisissa
asioissa Kennedyllä ei ol­lut,
mutta hän omasi positiivisia itu­j
a . . USA:n talouden pääongelmat
Kennedy jätti seuraajalleen saman
vaikeusasteen suuruisina kuin hän
peri ne edeltäjältään Eisenhoweril-ta,
vaikka pinnalta tilanne näyttää
k i n paremmalta. — KraSi
Varoitus.; --rOtta^^ssaJskettainipidctyssä Tupakointi- jä' ter­veysasioita
käsitellcegsä konferenssissa päät^et^in aloittaa
maanlaajuinen, ^qQ,OOa.jinaksavakfimpanjati;pak()intia vas-
^ap. Joissakin maissa, kut^n Neuvostoliitossa, Britanniassa ja
Tanskassa ; on, jo .viiosikausifjiiJcäyty tämäntapaista kampanjaa
tupakoinnin y^ähentämiseksi. Ypqleva tyypillinen' kuva Neu­vostoliitosta
varoittaa "miten terveyttä -kuluteJtaan polttamal­l
a " . — TNS-kuva. , , ,. , >
Jöhoson lupasi jatkaa
— Mieheni ei voi oikein hyvin
hän on jalkapallon uhri.
• — Niinköv en tiennytkään, että
hän pelaa. ,
— E i hän pelaakaan, mutta hän
menetti äänensä eilisessä ottelussa.
.WasIungton.—; Presidentti^ Jolm-son
i sanoi, .viikko sitten keskiviik­kona
konSii^essiu. molempien ka­marien
istunnossa; '^Tämä kansa­kunta
pitää sitoumuksensa Etelä-
Vietnamista. Länsi-Berliiniin".
P r p i d c n t t i Johnson sanoi: ''Kan­sakuntamme
on saanut kokea an­karan
järkytyksen ja tänä k r i i t i l ­lisenä
hetkenä on velvollisuutem­me,'
sekä teidän että minun, Yh­dysvaltain
hallitsevana elimenä
lakaista pois tieltä,epävarmuus ja
osoittaa, että pystymme päättäväi­seen
toimintaan j a että Johtajam­me
^äkillinen menetys ei ole saat­tanut
meitä heikkouden tilaan
yaan vahvistanut meitä — että
me osaamme j a tahdomme toimia
ja että me nyt toimimme".
Kon;^ressin molempien kamarien
yhteiseen istuntoon valmistamas­saan,
puheessa presidentti sanoi:
•Tämä on meille osoitettu haaste.
Emme saa epäröidä, emme pysäh^
lyä,r emme kääntyä takaisin ja hoi*»
jua tänä' vaikeana hetkenä, vaan
meidän on jatkettava omalla tiel­lämme-
niin että voimme täyttää
;koht'alon jonka historia on asettanut
eteemme.'
• Kotimaan • asioista puhuessaan
•Johfn^on sanoi, että mikään muis-lqti)^-
kki- ci voisi kaunopuhei-sem-inin'''
kunnioitlaa presidentti Kennc
(lyn muistoa kuin se, että hyväksy
lään mahdollisimman .varhaisessa
vaiheessa .-;kansalaisoikouksia koske­va
lakiehdotus, jonka puolesta hän
taisteli.-
Köhotan teitä jälleen kuten vuon
na 19i)7 ja uudelleen vuonna 1960^
>aattamaan voimaan: kansalaisoi­keuksia
koskevan h i i n . n i i n että pää­ssemme
liikkumaan eteenpäin poi.s-taaksemme
tästä . kaiLsakunnasta
kaikki rotuun tai väriin perustuvan
syrjinnän j a sorron jäljet. Tälle
kaiLsakunnalle ei voisi olla suurem­paa
voimanlähdellä sekä kotimaas-
-sa että maailman silmissä."
Konservatiivien kehotusten Joh­dosta,
että hallitus supistaisi meno­jaan
presidentti Johnson lupasi, et­tä
hallitus hoitaisi velvollisuutensa
'ääriinmäi.stä säästeliäisyyttä ja
tarkkaa varojen kiiyttöä .noudatta­en".
Presidentti teki sclväk.si, että pre­sidentti
Kennedyn ulkomaan poli­tiikkaapa
kotimaan politiikkaa jat­kettaisiin
edelleen.
Presidentti Johnson sanoi: "Nyt
on tehokkaasti .toteutettava aatteet
j a ihanteet, joita presidentti Kenne­dy
n i i n jalo.sti edusti."
Kambodzha
$äa äiidfta^
Ipinaslli
, M o m p e n h . • —
^koV joukon asei
l^,ei,)i^ty komÄR'4*''4l*Wfj.i"'f', ^
sen kimppuun hyökätä. • smol K^hiv> m^^r'
hodzhan valtionpäämiesipiinssi;^ta-^
rodom Sihanouk äskettäin., ^ • .^'f^.^
Lehdistökonferenssissa Pgopipgni
lissa p.inssi sanoi Kiitaapj tarjqi^
neen sotilaallista, poliitMS^ti i i dip--
lomaattista tukea, ^pfij^Kqnibodztiai
kimppuun hyökätäSK* Hän IlsäS
tämän olevan .''hvomit«aher|(Mi^il
todiste siitä,, että Kjiiiä on. ystfiv^-'
me No 1".
1>%/>I•l« > 1«(1fr1»^!
•A
i.<-;iiiiiiil:
' Kennedyn johdolla tämä kansa­kunta
on osoittanut, että sillä on
rohkeutta pyrkiä rauhaan ja lujuut­ta
olla pelkäämättä sotaa."
'"Tämä kansakunta tulee pitämään
lupauksensa Etelä-Vietnamista Län­si-
Berliiniin saakka."
*'Mo emme lakkaa pyrkimästä
rauhaan ja Im-vaudumme tässä pyr-'
kiniyksessämme kohteisiin, - joissa
on mahdollista päästä sopimukseen
my
miellä- kanssamme, ja
liaita ja uskollisia niille, jotka liit-
[yvät meihin, yhteisen ' asian mer-
Kcii^sä'.
Presidentti .Johnson sanoi, että
Icansakunnan on'tajuttava, että kan-
.'sakunnan voima vaatii myös kansa
kunnan taholta pidättäytymistä.
Kan.sakunnan on samalla kertaa ol­tava
valmis sekä asettumaan voi­maa
vastaan että myös alistumaan
vallan rajoitukseen. ,
Meidän on oltava valmiit puolu.s-
;amaan kansallisia etujamme ja 1
neuvottelemaan yhteisistä eduista
hän sanoi.
"Ne jotka koettelevat rohkeut­tamme,
saavat huomata sen olevan
.suuren
Jugoslaviassa i
armahdetaan.. . ,
JBelgrad.— Jufeoslavlari presideibt-ti
marsalkka Tito ällekirjnitti. viime
viikon torstaina armahdusl^n,. ittkB
koskee 1,333 vankia^iimoitti Uiitla-toimisto
Tanjug. "
Lain nojalla, joka allekiFJoitettiin
torstaina Jugoslavian ,kanwllisp8ir
vänä, 441 vankia vapautetaan, kup
taas toisten rahgaistuksia väheniie-tään
huomattavasti'
tämme, saavat huomata j^cn plevi^ii
kunniakkaan."'
Presidentti Inpafei hallituksensa
horjnmattoman.tuen yK.:He j % Iqpa-si
hallituksen pitävän päQttfiv^^fti
ja kunniakkaasti.; ^iitt9laisiVe äuiu)e-tut
sitoumukset, pitävän • y l l l w t l -
laallisla voimaa, 'jotaIcukaan/iduu.
. J a l i t " . » " - » ' " : - ' * '.
•Illlit , TTflOH
• f . i - • r i T t m f
s . t JIM,
t m t i v,'iT>t
l.l*t>(..>:i..f.^»
ei voi ylittää",, laajentaa uUcömaan
1 maiiaoiiisia paasia sopimukseen kauppaa, .puoln^laa dollarin yaK-ivps,
niideji kanssa, jotka ovat eri vuutta ja vakaata Jjrvoa, vibvi«?«fl
iicllä- kanssamme, ja olemme ante- ulkomaan avun ,ohjelmia jn' y&tÖs-työtä
Aasiassa g[3:;A^^ W ^
aa latinaiaisen, A m e r i k ^ 'kifeMtys-
•'iittöa. - •;• ^y-"'^
Presidentti jJi^nson Laanoi;^ ottä
nyt oli kaikkiQn,-ei-J^ rotuj^, e^
.kontoja j a eriiai&ij,^P9liiUte|f^ i ^^
piteitä edustavien i a m e r l i ^^
ymmärtää jäkunnipitiaa^^t^^^
' Tehkäämme, :iloppuy V^bäiii p a -
huuden ja väkivallan -öj^et^äimises^^
j a levittämisestä. LuopnKaäpame.s^-
kä äärimmäistä vasemi^toa^^ että
äärimmäistä oäcejs|^bä i^iiclävi^^ .
fanaatikoista kat'keruudcin;j^^ ;ki|b-kouskonnollisuudeB|
(^v äjra^^f^li^^^
lainkieltäjistä . ja^ kansäkuin^^
iii.»ro.<«.
: ; 4 0 i r.3f|ft
» • • J K - l / l l . f Sf
'i."ri)-t »iVfl
• i-l
• r f f < f f » r l - v 7 f rt
• l - . - r l l k otell
..Vi, * v »,-•;, i^i
. vereen myrkkyäJ^lMävistä'Vhan'6a-
.-i'a ne jotka etsivät ystävyyt- noi. ', - ' • • • « » »•
KIIREESTI KOHTI
ASEIDENRIISUNTAA
•s i. t.t i »• •m.
YK, New York. — Y K : n yleisko­kous
pyysi viime viikon keskiviik­kona
G cncven aseid cnriisuntakon-ferenssia-
jatkamaan neuvottelu­jaan
" k i i r e e l l i s e s t i ' tehdäkseen '
lopun kaikista ydinkokeista ikui- -
siksi ajoiksi.
Päätöslauselmassa kehotettiin,
kaikkia '-kansakuntia liittymään
Moskovan osittaiseen ydinkoekicl-tflsopiinnkseen
ja mukautumaan
sen henkeen.
Yleiskokous hyväk.syi myös jou­kon
nuiita päätöslauselmaehdotuk­sia:.
1. Latinalaisen Amerikan valtioi-
' den tekemän päätöslauselmaehdo­tuksen
latinalaisen Amerikan julis-^
tamiscksi •'ydinaseettomaksi vyö
hykkeeksi.".
2. 18 vallan Geneven aseidenrii­suntakonferenssia
kehotettiin "jat­ka
maaii^ päättäväisesti ncuvottclu-laan
yleisestä ja täydellisestä a.sei-deiyiisunnasla
pätevän kansainvä­lisen
valvonnan alaisena".
Konferenssi on päättänyt jatkaa
istuntojaan 21 pnä tammikttutaV'jl
viime päivinä on esiinty{i3^ .tietoja
että ulkoministerit saattaisivat.'^'^
taa maidensa valtunskunnat.-joh*
toonsa ensimmäisen k e n a n .n6uVpt-
'elujen alettua. '
3. Konferenssia kehotettiin letsi-raään
keinoja kansainväliseni: jänÄi^
tyksen lieventämiseksi spdanmalj--
dolli.suuden vähentäm.iselt$i ja'.asei­denriisuntasopimuksen
-^aikaansaa;»
misen helpottamiseksi. \ .~; •
4. Afrikan maiden aloittee§td»
länsivaltojen vastustamana, hyväk*
syttiin 64 äänella:"18 ääqtä vastaat
25 pidättäytyessä .'äänestämästä ' J k ;
4:n poissaollessa päätöslauselmaebV
dotus, jossa vaadittiin Genev|a
konferenssia tutkimaan niahdoly
suuksia kutsua koolle konferenssi
allekirjoittamaan ydin- j a lämpö-ydinaseet
kieltävä sopimus. Yhdys<'
vallat ja Englanti selittivät ehdo­tuksen
olevan "ephrealistincn" . ja
epäkäytännöllinen" ja äänestivät
sitä vastaan. Neuvostoliitto äänesti
son puolesta, .),.! 5 "
I
1 1 I
i
i i i :
• r >^-,^\ i- f.
t i
f ir
.M f l I t
PÄiVÄN PAKINA
Ne uudet ajoluvat
Tiedusteltuaan eräitä yksityiskoh­tia
Ontarion maakunnassa nyt voi­maan
tulevista uusista autonajökor-teista,
eräs Sudburyn lähiseudun a-sukas
sanoi puhelimitse viime lau­antaina:
" O l i s i mielestäni hyvä, että se­lostaisitte,
tätä asiaa yleisesti, sil­lä
vaikka lehdessämme onkin ol­lut,
siitä aikanaan uutistietoja, täl-laiSjCt
uudistukset aiheuttavat a i ­na
epävarmuutta ja buolta varsin­k
i n »iille meistä, joiden englan­ninkielen
lukutaito on heikko."
Totta on kuten tiedetään, että On­tariossa
tulee ensi vuoden alusta
voimaan vallan toisenlaiset äuton-ajokortit.
Yksi suurin muutos on
se, että maakunnassamme tulee käy­täntöön
3-vuotiset ajokortit, mutta
kaikki Ontariolaiset autonajurit ei­vät
saa vielä ensi vuonna 3-vuotista
ajokorttia, sillä ne otetaan käytän­töön
asteettain siten, että korttien
uusiminen ei tule tehtäväksi sama­na
vuonna ja samana vuodan päivä­nä,
kuten nyt. •
Yksi hyvin tärkeä seikka tässä
}'hteydessä on se, että jokaisen.:on-tariolaisen;
autonajurin ajolupa tu­lee
tästä lähtien uusittavaksi henki­lön
omana .syntymäpäivänä.
Tästä johtuu myös nyt perittävien
autonajokorttien maksujen pieni
erilaisuus. Autoajoluvat maksavat
kuten tähänkin asti, . $2.00 vuosi.
Mutta johtuen autoilijan_ syntymä­päivästä
eli siitä, kuinka paljon yh­tä
(tai kahta) vuotta pidemmäksi
tulee tämä ensimmäinen uusittu a-jokortti,
autoilija voi joutua maksa­maan
tällä kertaa muutaman sentin
enemmän kuin $2.00.'—Esimerkiksi
allekirjoittaneen ensivuotisen ajo-,
kortin hinta on $2.15, vaikka ajqkor-,
tin vuosihinta onkin . sama .kaksi
dollaria mikä se oli viimekin vuon­na.
•>.( ).-, ' ."
Toinen:.- imferltillepahtäVa' tärkeä
seikka on se, ett'äOntaribi'i'kaikille
autoilijoi*16 tulfetf'''nyt 'Vakituisesti
py.syvä''autoajolupa-numero.
Nyt autoilijoille tulleiden tai tu­levien
autonajokorttien yhteydessä
tulee myös pieni valkoiselle paperil­l
e kirjoitettu ohje, ja siinä on koh­ta
mihin autoilija voi kirjoittaa uu­den
ajolupanumeronsa j a panna sen
omaan taiteensa niin, että jos ajolu­pa
sattuu katoamaan jollakin taval­la,
silloin hän voi tilata Torontosta
uuden v"iittaamalla omaa numeroon­sa.
.. .
Tärkeä säädös on myös so että
autolijain täytyy tiedoittaa Toron­toon
Oi;oitt,censa muutosta kuuden
päivän kuluttua muuttonsa jälkeen.'
Tällaista määritelmää ei ole aikai-
.scmmin ollut, mutta sen laimin­lyönnistä
voi nyt joutua korkean
laadin eteen kuulusteltavaksi ja
tuomittavaksi.
Osoitteiden muutosta varten tu­lee
ajokortin yhteydessä erikoinen
"o-soitemuutoslappu". jotta tehtävä
ei ole vaikea — mutta se on tähdel­linen,
jos autoilija mielii välttää
ikävyyksiä.
Autonajokorttien jaossa tapahtuu
myös huomattava muutos ja tähän­kin
puoleen kannattaa kiinnittää
•huomiota. .
Jokainen autoilija saa nyt Toron­tosta
postitse uuden autonajoluvan.
Se ei ole-kuitenkaan voimassa en­nenkuin
antoilija on maksanut sen,
ja saanut sillä - perusteella ajokort­tiinsa
asiaa koskevan merkinnän
tai leiman. Autolija voi suorittaa
maksunsa paikalliseen autojen re-kisteeraustoimistoon
tai lähettää
sen postitse ajokortissa mainitulla
osoitteella Torontoon. .
Pankkimaksuo.soitus (shekki) ei
kelpaa ellei sitä ole lähettäjän toi­mesta
vahvistettu pankkileimalla.
Hallitus ei l i i o in vastaa rahan ka­toamisesta,
jos maksu lähetettään
rahana. Postitse tilattaessa on siis
lähetettävä maksu posti-maksuosoi-tuksena
tai pankin vahvistamana
pankkishekkinä.
Ajokorttien anomuskaavakkeissa
on samantapaiset kysymykset täytet­tävä
kuin ennenkin ja ne tulee huo­lellisesti
täyttää. • Viranomaisten
•A «...
toimesta korostetaan erikoisesti, «t-ta
postitse nyt tulevia ajokortteja
osoitemuuloskaavakkeinedn:; ei'..saa
irroitlaa toisistaan, ci taittaa e l ki
rypistää, sille ne leimataan (mak­sun
jälkeen) koneellisesti ja edellä-kerrotut
toimenpiteet Vaikeuttaisi-,
vat Icimauskoneen työtä..'- • . •
Autoilijat tulevat tästä .lahtien,
saamaan ajokortt insa aina postitse,
mutta antojen rekisterauslaatat^on
edelleen haettava paikallisista r^-
kisteröimistoimistoi.sta. ; i, >•.
Ajokortin tarkka ensivuotin|n
hinta on merkittynä kortin yläreu­naan.
- — V. .' .'•
Sttattaa olla, että nimetystä ai­heuttaa
se, kun •esJmerläksi saman ^
perheen miesja v^nlo, voivat saada
e r i pitkät ajoluvat/ '^e johtuu kui­tenkin
heidän syntymäpäivistään.
Ne jotka ovat syntyneet alku­kuussa
(muistaaksemme ennen 20
päivää) saavat nyt vuoden ajokortit,
mutta loppukuussa syntyneet 2-vuo-tiset.
Tällä perusteella voi esim. .mies
saada ajoluvan, kuten sai allekii*-
joittanutkin, väin vuoteen 1965 asti,
mutta vaimo (jos on synt;vnyt loppu­kuussa)
vuoteen 1966 asu.
Muuta uutta ei siinä käsitjtääk-semme
olekaaOf^ {'flivptiava^ti' tSmä
selitys tyydytJölÄlifö niitoilijbita.
jotka ovat jotttun^et tämän nudis- r«i^
tuksen vuoksi jJgrf^kari^öjaankyA-i', J T J G ^ /
simään. Mikäli llsäselostusf^; tiald- '
taai^. Vapaus on puolestaan .Vitilm|i> f %f/*«
na antamaan niitä vtintin^\mu>
kaan. KänsäkoUjra.; ' " * ^/fV*»**!^";*