Vapaus, July 30, 1963

              Floyd teki saman
virheen; Joisf
valitti " f l ä k »
Ehdittyään pukusuojaansa pH
PattersDUi täysini selvinnyt Listonin
^ to iRaUhallisesti:' hän
vastasi: ^lehtimiesten esittämiin ky­symyksiin.
— E n vielä' itiedä mer-ki^
tsaekö tämä—nyrkkeilyurani lop
pua. Minun täytyy ensin s selvitä
tästä ja päättää sitten. - ;Pattersonin
Snanageri G u s d ' A m a t o mainitsi,
- r että Patterson syyllistyi jälleen
tekemään saman virhe^jn kuin en­simmäisessä
ottelussaan- :Sen sijaan
että hän olisi pysy nyt.etäällä vas­tustajastaan
j a käyttänyt hyyäkseen
suurempaa nopeuttaan, iiakeutui
hän lähiotteluun, jossa,.hiipmätta-vasti
painavampi ja-yojma^kaarapi
Liston murskasi hänet. Jp^ .Patter-.
son vielä löytää tj^dylystä; nyrkkei­lystä
ei tämä vielä merkitsi^; loppua.
;Liston istui ottelun jälkeen tyl­sänä
pukusuojansa nurkassa. Olin
päättänyt suoriutua tästä, ottelusta
vielä nopeammin kuin, Chicagossa.
Näköni on ilmeisesti hiin paljon
heikentynyt, etten löjftänyti häntä
i e t i . Sen jälkeen näitte mitä tapah­tui.
E i hän minua sekapäiseksi lyö­nyt
tuolla vasemmalla •heilahdus­lyönnillään
heti ottelun alussa. To­l
s i n kyllä hämmästyin' j a samalla
\ minun täytyy tunnuspa.; että yllä-
! t y in hänen ottelutyylistaan. En
myöskään olisi uskonut, että hän
i pystyi n i in sinnikkääseen vastukseen
• ensimmäisen lattiaan lyönnin jäl-
; keen. Minultahan meni vielä sen
X jälkeen minuutti hänen tyrmäämi
; seen. Halusin todistaa että minulla
on myös oikea j a sen takia y r i t in
i vasemmilla suorillani saada aukkoja
: oikealleni. - Tyrmäysiskö^ i i i i aika
; hyvä, muttei suinkaan esitä liuip-
..pusuoritustahi:' Ellei 'tänään olisi
; noudatettu pakollista ^' kahdeksaan
laskua )Olisi ottelu pSättynyt huo-
- mattavasti nopeammin.
Marjatta Niemi
ampui 30 m:l}ä
N£:n 326
Helsinki, - r - Jousiammunnan MM-kilpailujen
toinen päivä Helsingin
pallokentällä sujui kuten ensimmäi
nenkin pääasiallisesti yhdysvalta
laisten merkeissä, mutta myös Suo­men
edustajat kunnostautuivat erin­omaisilla
saavutuksillaan. Niinpä
Suomi sai merkitä tililleen päivän
parhaan tuloksen, jonka . saavutti
Marjatta Niemi 30 metrin matkalta.
Hänen tuloksensa 326 on uusi loista­va
MM.
Miesten puolella Yhdysvaltain
menestys oli aivan ylivoimaista laa-
,tua. F l T A : n ensimmäisen puolis­kon
jälkeen on kärjessä peräji viisi
amerikkalaista, mutta seuraavana
onkin sitten aina luotettava suoma­laisampuja
Jorma Sandelin. Miesten
joukkuekilpailussa Suomen sijalu
ku on kolme Yhdysvaltojen j a Rans­kan
jälkeen. Naisten pdolella si­jaluku
on yhtä korkeampi. Siellä­k
i n on johdossa Yhdysvaltojen jouk-kue.
.
Naisten 50 metrin matkalla Nancy
Vonderheide oli odotetusti kärjessä
272 pisteellä.
Ja niin päättyi Floyd Pattersonin ja Sonny Listonin ot­telu
raskaan sarjan nyrkkeilymestaruudesta. huvassam­me
Floyd Patterson selällään sen jälkeen kun hänet lyö­tiin
kanveesille kolmannen ja viimeisen kerran. Taka-alalla
Sonny Liston erotuomarin pidättämänä sen jäl­keen
kun, hän oli tyrmännyt Pattersonin, kun ensimmäi­sestä
erästä oli kulunut kaksi minuuttia ja 10 sekuntia.
— TNS-kuva.
Suurjuhla vuotuinen meilckttapaus
Nyström 483 ja '
Matti Yrjölä 17.85
Helsinki. — Viikko sitten tiistai­na
pidettiin eri ^puolilla; .'Suomeff
useita yleisurheilukilpailuja, joissa
tehtiin muutamia oikein hyviä tu­loksia.
•
V Nokialla pidetyissä Nokian urhei^
l i j a in ja Kyrökosken Ponnen- seura
ottelussa työnsi Kyrökosken Matti
Yrjölä kuulaa 17.85, joka" on kesän
kärkitulos j a uupuu vain 8 cm Suo-men
ennätyksestä. Yrjölän sarja
o l i 17.28 — 17.85 — 17.68 — 17.64
, y l i — y l i . '
Kauko Nyström nousi Euroopan
seivästilastossa seuratoverinsa Pent­ti
Nikulan* jälkeen toiselle tilalle
hypättyään Mäntässä ;}iärjRSstetyissä
: kansallisissa kilpailuissa''483. Nys­tröm
ohitti näin ollen Tshekkoslo­vakian
Tomasekin, joiUta paras tu­los
on 482. •
T I L A T K A A mmm
$1.00 VUOSIKERTA
PUNALIPPU on Neiiyosto-Kar-
Jalan Kirjailijaliiton kaunokirjal­linen
julkaisu, aikaansa seuraava
virkeä kulttuurilehU,.sillä on hyvä
avustajakunta ja laaja- lukijapiiri
Neuvostoliitossa ja ulkomailla. Se
ilmestyy suomen kielellä kuusi
kertaa vuodessa, 128 sivuisena Ja
runsaasti kuvitettuna.^**-" '
PUNALIPUSSA Julkaistaan Kar­jalan
kirjailijain teoksia, proosaa
Ja runoutta sekä suomennoksia
neuvostokirjallisuudesta.' L e h t i
tarjoaa lukijoilleen novelleja Ja
kertomuksia, runoja, .näytelmiä,
kuvauksia, muistelmia' Ja - kirjoi­telmia,
raportaasheja. kirjaesityk-siä
Ja arvosteluja.
T I L A T K A A "
HEUYOSTOlfifTO
, fiDen^n' kuukaudessdMhnestyvä
r:jji kuvalehti. Til&ushinta: •
$2.50 VUOSIKERTA
Tämä Julkaisu esittelee Neuvos-vostolliton
näköaloja kansainväli­sistä
asioista; sen kirjeenvaihto-verkostoon
kuuluu Julkisuustoimin-nan
Johtajia, tiedemiehiä;: Ja • kir-i
Jailijoita, Jotka ilmaisevat omat
mielipiteensä päivänpolttavista on­gelmista.
Siitä löytyy' laajoja r a ­portteja
maan ekonomiasta, tie­teeltä,
kulttuurista, taiteesta, kas­vatustyöstä,
urheilusta,, työnteosta
sekä Neuvostoliiton elämän muilta
aloilta.
Julkaisu käsittää 56 suurikokois­ta
sivua, runsas Ja erinomainen
kuvitus.
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publi^^
Company Limited
BOX 69, SUDBURT, ONTARIO
mm.
Nevalan kunto
kestää: 82.95
Helsinki — Paul Nevalan keihäs-kaaret
iuäyttävät lopullisesti vakiin­tuneen
80 metrin paremmalle puo­len,
sillä torstaina Karhulassa hä­nen"
parhaalleen heitolleen mitat­tiin
j)ituutta 82.95.
Kilpailuissa tehtiin muitakin mai­nioita
tuloksia. Ron Morris saavutti
nyt oman ennätyksensä 492, mutta
viisi metriä oli liikaa.'
Pituushypyssä Reijo Toivonen
saavutti niin ikään oman ennätyk­sensä
764.
USA:Ha johtoasema
jeusiammimnassa
[Helsinki.—- Jousiammunnan maar
ilmanmestaruuskilpailut alkoivat
keskiviikkona Helsingin Palloken­tällä
lämpimän kesäsään vallitessa.
Ohjelmassa olivat naisten 70 ja 60
metriä sekä miesten 90 ja 70 met­riä.
Naisten pitemmällä matkalla
USA korjasi kaksi ensimmäistä s i ­jaa
Nancy • Vonderheiden (252) ja
Victoria Cookin (249) ansiosta. Pa­ras
suomalainen oli M a i r e ' L i n d ­holm
kolmannella tilallaan tuloksel­la
248. Lyhyemmällä matkalla si­joittu
i kärkeen USA:n Gook (286)
kannoillaan Englannin Sirley Lyons
(283) ja Marjatta Niemi (275). Kah­den
kierroksen jälkeen on johdossa
Gook 535, ja sitten on järjestys
Lyons (527), Vonderheide (523) ja
Niemi 510. Joukkuekilvassa johtaa
USA 1542 Suomen ollessa toisena
1519 ja Iso-Britannian kolmantena
1439.
Miesten 90 metrin matkalla USA
oli täysin ylivoimainen ottaen neljä
kärkipaikkaa. Sandiin o l i tarkin tu­loksella
254, mutta pisteen päässä
hänestä o l i Trantham. Muller (239)
ja Keaggy (230) varmistivat jenk­kien
erinomaisen sijoituksen. Suo­malaisten
paras oli viidenneksi ki­vunnut
Sandelin. 70 metrillä osoit-tuivat
jenkit järjestyksessä Keaggy
(285), Sandiin ja Thornton 284 sekä
Muller 281. Kokonaiskuvassa ovat
johdossa Sandiin 538, Muller 520,
Trantham 518 j a Keaggy 515. USA
on kärjessä myös joukkuekilpailussa
takanaan Suomi sekä Ruotsi.
Itä-Saksa juoksi
MEn 4x1,500 m:llä
Potsdam, - r - Itä-Saksalainen jouk­kue
saavutti viikko_sitten tiistaina
uuden maailmanennätyksen 4x1.500
metrin viestissä ajalla 14.58,0. Jouk­kueessa
juoksivat Manfred Matus-chevski,
Jyrgen May, Siegfrid Herr-man
j a Siegfried Valentin. Entinen
ennätys 15.04,2 o l i Ranskan nimissä.
USAn suuTliähetystö
kansailligtettiin Kuubassa
Havanna. — Kuuban hallitus on
kansallistanut Yhdysvaltain suurlä­hetystön
rakennuksen Havannassa
vastavetona Yhdysvaltain valtiova­rainministeriön
äskettäin antamalle
määräykselle, j o l la Kuuban saatavat
Yhdysvalloista "jäädytetään" tois^
taiseka^. Rakennuksessa asuu sveit­siläisiä
viranomaisia, jotjca hoitavat
Yhdysvaltain asioita Kuubassa.
Uusi laki. jonka Fidel Castron mi­nisterineuvosto
hyväksyi viikko sit­ten
tiistai-iltäna, määrää, että kuusi­kerroksinen
suurlähetystörakennus,
joka sijaitsee Havannassa meren
rannalla, kansallistetaan ja siirtyy
heti Kuuban vaUiolle.
Jotkut ihmiset ovat puhuneet ja
kirjoittaneetkin, ettei meillä olisi
lupa eikä oikeus viettää vuotuisia
Liitto-' laulu- ja soittojuhliamme
suurjuhlanimellä. Olisi hauska tie­tää
miksi ei? K u n iiatselee juhla-ilmoitusta
tässä lehdessä niin var­masti
huomaa että suuret on todella
juhlat ja paljon urheilua ja muuta
taiteellistakin puolta, että näitä
voimme takuulla sanoa suurjuhlak­si.
Jos jollakin on pienemmät voi­vat
kutsua vastaavasti juhliaan sillä.
Lauantaina ja sunnuntaina on
Kansainvaellus Toronton Tarmolaan
ja molempina päivinä -nähdään jän­nittäviä
urheilukilpailuja joista ei
Die unohdettu ketään eikä ne ^ole
minkään tynkäkisat, kaikille on jo-akin.
Taiteellinen puoli huipentuu
mahtavaan juhlakonserttiin sunnun-tai-
iltana. Vii-siä ei tosin veisata fii-kä
papit messua mutta muuta hyvää
on paljon. Täältä Majavajärveltäkin
sonnustautuu parikymmentä nuorta
jrheilijaa matkaan, ja käi niitä mui­takin
menee jotka eivät osallistu k i l ­pailuun
vaan seuraavat niitä peuka­lot
pystyssä. Nimimerkki " E i k k a"
varsin hyvä tuttavani kirjoitukses­saan
kutsuu allekirjoittaneen juh­laan
myöskin ja vakuuttaa ettei To­rontossa
kahvi lopu keslcen.^. Mutta,
mitäs sanoo toinen nimimerkki
'Vanha veteraani" myöskin hyvä
tuttavani joka sanoo että Suomen
kansa on pantu rappiolle kahvilla.
Hauska, mutta kummallisia tilasto­ja
seuraava mies. Mitq^hän sanoisi
alkohoolitilaston numerot Suomen
kansan rappiosta. No kahvi on n i in
hitaasti tappavaa myrkkyä jota voi
luottamuksella juoda, sillä silloin
kun kahvin takia kuolee (jos kuo­lee)
on jo elänyt niin kauan että
i'iemulla juo j a imasee vielä lähdös­sä
kolme neljä kupillista kahvia ja
muuttaa majaa riemumielin. Kyllä
Eikka tietää miksi ei sinne päästä
vaikka halut hyrrää kovasti ja ol­laan
hengessä mukana. Hauska oli­si
tavata vanhoja veteraaneja Löp^
Ranska ei hyväksy
ydinasekokeiiu-kiettosopimusta
P a r i i s i .— Ranskan presidentti de
Gaulle vihjasi eilen, että Ranska
ei tule allekirjoittamaan Neuvosto­liiton,
Britannian j a Yhdysvaltain
edustajien äskettäin hyväksymää
osittaista ydinasekokeilukieltosopi-musta.
de Gaulle ilmoitti sanomalehti-konferenssissa,
että Ranska tulee:
edelleenkin jatkamaan sen ohjel­man
toteuttamista, jonka tavoittee­na
on ydinasevoimien luominen
Ranskalle.
Hän sanoi, että Ranska ei tule
luopumaan Jarkoituksestaan hank­kia
itselleen yhtä suuret hävitys-aseet
kuin on jo olemassa toisilla
mailla. • ^
de Gaulle ei viitannut välittömäs­ti
ydinasekokeisiin, mutta ilmeises­t
i k in nämä olisivat tarpeellisia jos
Ranska aikoo toteuttaa suunnitel­mansa.
Hän sanoi, että Ranska tulisi luo­pumaan
ydinasevoimien kehittämi­sestä
vain siinä tapauksessa, että
Neuvostoliitto ja Yhdysvallat suosr
tuvat hävittämään ydinasevaraston­sa..
. ; •
Vaikka de Gaulle ilmoitti sano-malehtimiehille,
että Ranskan ai­koina'
on kutsua ydinasevallat poh­timaan
Ranskan kanssa aseistarii-sumiskysymystä
ennen vuoden 1963
loppua "ennenkuin se mahdollisesti
kehittyy ratkaisemattomaksi"^ niin
samalla hän sanoi, että hän hyl­kää
Neuvostoliiton taholta ehdote­tun
hyökkäämättömyyssopimuksen.
Hänen väitteensä tässä yhteydessä
on se, että Ranska ei tulisi koskaan
antamaan ensimmäistä iskua joten
sellainen sopimus olisi hänen mie­leistään
merkityksetön.
pösen Eenokkia, Lehto-Kallea, Tuut-t
i l an Heikkiä, Frantsin E i n a r i a , van­haa
hiihtokaveria, perukkalaista Ris
tosen Eemeliä, Rahkosen AUea ja
Rauhaa Äänekoskelta j a monia ja
monia muita. Toivon hyvää säätä
juhlapäiväksi että ukko Pluvius e i
:nyt juhlapäiviksi suuttuisi ja lyk­käisi
sadetta kun kerran on nteiUi
piinannut viikkokaupalla hirveällä;
helteellä ja kuivuudella. Niinhän
sanoo vanha kirja "että jos meillä
on uskoa sinapinsiemenen verran
voisimme vuoria siirtää". No pieni
on sinapinsiemen ja meillä kyllä hy­vää
uskoa sen verran. Juhlat siis
onnistuvat ilmojen vuoksi.
Lämpimässä säässä tehdään hyviä
tuloksiakin: Tässä joku aika sitten
pakinassani ennustin että kyllä tä-'
nä kesänä meidänkin Liittomme ur­heilijat
tekevät' jonkin uuden ennä­tyksen,
ja n i in myöskin kävi että
Jehun nuori Linda Leonard leis-icautti
pituudessa täällä kesäjuhlas­sa
jo uudenennätyksen. Mahdolli­sesti
jos kaikki menee hyvin voi
tyttö vielä sitä parantaa Tarmdlassa
kun pnni potkii. No se sitten o n
melko varmaa, että Alertsin nuori
punapää -Hutman tekasee seiväshy­pyssä
melkoisella varmuudella uu­den
Liitohennätyksen. Muissa xtäe&-
ten lajeissa ei tunnu mahdolliselta
nykyisillä voimilla tehdä ennätyk­siä.
Sitä .iloisempia tietystikin oli­simme
jos n i in kävisi, sillä ainahan
voi sattua yllätyksiä. Nuoria tyttöjä
on hyviä nousukunnossa kuten Is­kun
Ferguson ja monet' muut Por-cupinessa
ja Torontossa on valmis­tuttu
huolella joten "jotakin" on
odotettavissa'. Terveisiä vaan kai­k
i l l e juhlavieraille, kun te j u h l i t te
siellä me hikoilemme heinäpellolla.
Hyvää juhlamieltä toivoo
Tekonimus.
nuoremmille
IHJA-tÄTI
ÄNCItNT CRAFI^MIN
The first of the pyramids of^Egypt
« a s built^nearly 6,000 years ago.
l^rese huge monoments count
among « i e wonders of the Worid.
Not the least.of-the wonder is that
they were built with so few aids. .
It is hard to believe that stone
blocks weighlng as muob as ten töns
were pushed into position with le-vrers
and rollers.
They were raised by. ramps, .which
had to be made longer as the struc-ture
grew higher,
Each pjH^mld was buUt -on a
foundatlon of rock; This had to be
levelled. First the-area was flooded,
-then numerous depth measurements
were taken to find how much rock
b/ad to be •imnoved.
What an ingenious forerunner of
.the spirit-level!
Ali this woik was done with hand-hammers
of hard rock llke basalt.
Even the great Stones had to be
worked out of the solld rock in the
eame way — limestone mostly for
the iner Jayers, granite for -the outer
surface.
Pounding off fragmente of rock
with their stone hammers o n three
sides of the block, thpn behind, the
vvorkmen were then ready to separate
it from its base by driving in
wedges.
In earlier times the blocks were
cut in quarries and dragged to; the
nearby sites on stout wooden
sledges. But later, as-the~.rush boats
gave way to wooden ships, they were
carried great distances on that Cent­ral
waterway, the Nile.
The plans and quaritity estimates
för the pyramids must have required
qulte intricate reckoning.
How accm-rite was the workman-ship
is shown by the fact that the
blöck.s of Stone vveredressed to with-in
fsth of an inch.
It is interesting to note that ali
the pyramids were planned so that
each edge faced a point of the com-pass.
•
There is a good reason to think
that, as well as forming the tombs
of kings, these great structiu-es
played their part in the observation
of the Stars and planets, which was
so important for an agricultural c i -
vilizatloh.
P^ola ostanee
Iisaa vehnaa
Canadasta
Winnipeg. — Winnipegilaisista
lähteistä ilmoitettiin viime viikon­vaihteessa,
että mahdollisesti muu­tamien
seuraavien päivien kuluessa
voitanee allekirjoittaa Puolan kans­sa
uusi pitkäaikainen sopimus cana-dalaisen
vehnän ostamisesta.
Näistä lähteistä ilmoitettiin, että
Puolan hallituksen edustaja J . Piat-kowski
oli s i l l o in Ottawassa neu­vottelemassa
liittohallituksen kaup-paministeriön
edustajien - kanssa.
Mn Piatkowski oli Winnipegissa vii­me
viikolla järjestelläkseen viimei­sen
Canadan ja Puiolan välisen pit­käaikaisen
sopimuksen mukaisesti
yehnäkauppoja.
Käyttäen mittapuunaan viimeistä
sopimusta vehnänkauppiaat täällä
ovat toivorikkaita siitä, että Puola
tulee ostamaan huomattavan mää­rän
canadalaista vehnää tulevan
pitkäaikaisen sopimuksen puitteis­sa.
Viimeisimmissä järjestelyissä,
j o i h in ^päästiin viime torstaina Win-nipegissa.
Puola lupasi ostaa 4,000.-
000 bushelia canadalaista vi^hnää
toimitettavaksi perille ensi kevää-
•nä.
Piatkowskin päätehtävänä Otta­vassa
tällä hetkellä on järjestää
n i i n omalle maalleen kuin Canadal-lekin
hyväksyttävissä olevat luotto-ehdot
uuden pitkäaikaisen sopimuk­sen
puitteissa. Jos molempien mai­den
edustajien taholta sovitaan
luottoehdoista. niin ottawalaiset vir­kailijat
voivat hyväksyä, että Puo­lalle
myytäisiin vissi määrä vehnää
luotolla.
Sellaisen hyväksymisen jälkeen
puolalaiset virkailijat voivat palata
Winnipegiin aina silloin kun sen
maantaholta halutaan jättää vehnä-tilaus.
M A K S A V A T PIENTÄ VEROA
Norjalaiset työläiset miltei autiol­la
Jan Mayenin saarella Pohjois-At-lantilla
maksavat vain neljä pro­senttia
palkastaan tuloverona.
AU you needis an old händkerchief (or any piece oi
doth), iome string and a snuOI atone to make this toy
parachute. But be careful wher« you throw ifc . v
; J
Know Xmr Canada
FAMOUS C A N A f i l A NS
Howmany of these famous Can-adians
do you know? Match the
number and the name of the per­son
to the proper letter i n the op-posite
column. See ansvers below
when you've finished the list.
I) D R / F R t l D R I C K BANTUKO
2) WM. L Y O N MACKENZIE
3) C A L I X A l A V A L L &E
4) P A U L I N E JOHNSON
5) A L E X A N D E R G R A H A M B E LL
6) LOUIS RIEL
7) M A R I L Y N B E LL
8) DR. NORMAN B E T H U NE
9) L. M . MONTGOMERY
10) SIR S A N F O R D FLEMING
11) MAtJRICE RICHARD
12) TOM THOMSON
13) SIR J O B N A. M A C D O N A LD
14) J E A N N E D E M A N C E
15) LOUIS J O S E P H P A P I N E AU
a) Painted beautiful pictures of
Canada's north country.
b) Composed the music to "O
Canada". ^
c) Co-discQverer of insulin, a rae-
Lf t PEDRO
dicine to treat diabetes.
d) Montreal Canadien hockey
player, the "Rocket".
e) Canada's first prime ministei*.
f) Inventor of the telephone.
g) Established Canada's first
hospital.
h") French-Canadian leader of
1837 rebellion for responsible ;gov-ernment.
i) Swam for Canada,
j ) Established the system of
standard time.
k) Led a rebellion i n the West
for responsible government.
1) Tekahionwake, an Indian p r in
cess who wrote poetry.
m) Known as father of Canadian
democracy.
n) Author of: " A n n e of Green
Gables".
O) Lost his l i f e i n China while
treating the war wounded.
ANSIVERS:
•q—SI ' 3 — * l 's—81
' B - ^ I 'P—11 ' f—01 'u—6 '0—8 'I—Z.
' 1 1 ^ ' J - i J 'l—f- 'q—S 'm—z ' 3 — i •
Tiistaina, heinäk. 30 p. — Tuesday, July 30, 1963 Sivu 3
Kissakala ja kotrakalaovat nimir
tyksiä Jotka voivat viedä ruokahalun
keneltä tahansa. Mutta jos näille r a ­vitseviin
ja ;hycäjunakuisille kaloille
annetaan uudet nimet :^ kyljyskala ja
kala 45, syövät ihmiset niitä mielel­lään.
Näin väittää tanskalainen John
Pridthjof.: joka kymmenen viioden
ajan on toiminut Y K n eUntarvike-ja
maatalousjärjestön PAOn elinkei-noasiantuntijana
latinalaisessa Ame­rikassa
ja Afrikassa ja joka äsket­täin
on julkaissut kokemuksistaan
kirjan.
Esimerkki kissakalasta on peräisin
Tan£fKasta. Kissakala on erittäin hie­no
kalalaji, ;jonka_ liha :on pehmeää
ja maukasta. Mutta siitä ei kt&aan
huolinut ennen kuin joku keksi lei­kata
kalan valmiiksi viipaleiksi ja n i ­mittää
sitä kyljyskalaksi. Nykyisin
sitä on yleisesti saatavissa ravinto­loista.
Koirakälaa saadaan Lsoisi-Af rikas­ta
ja sekin on ravitsevaa ja hyvän
makuista. Mutta, nimi oli epäonnis­tunut,
kunnes John Fridthjof keksi
nhnittää sitä kala 45:ksl, ja nykyisin
länsiafrikkalaiset syövät sitä mielel­lään.
Fridthjof in tehtävänä .on pyrkiä
lisäämään kalan käyttöä ravintoai­neena
Brasiliassa. Chilessä, Meksi­kossa,
Marokossa ja Jugoslaviassa.
Viimeksi hän on lisännyt maapähki-näjauheen
Ja kuivatim kalan menek­kiä
Senegalissa.
Ihmiskunnan ravinnosta muodos­taa
kala tällä hetkellä vain yhden
prosentin; Useimmissa tapauksissa
tämä johtuu yksinkertaisesti siitä,
että kalaa ei ole tarpeeksi saatavissa.
Mutta sielläkin, missä sitä on, estä­vät
monet mm. kalojen ulkonäköön
kohdistuvat ennakkoluulot syömästä
sitä. • • • .
Yrityksistään murtaa näitä ennak­koluuloja
Pridthjof kertoo PAOn toi­mesta
julkaisemassaan kirjassa " E n -
couraging the Use of Protein-Rich
Food". Siitä ilmenee, että hän on
valistustoiminnassaan käjrttänyt hy­väksi
erilaisia keinoja: filmiesityksiä
runsaasti, että kansa halväofdi sitä
ala-arvoisena kalana. Pridthjof avusr
tajfajeen hankki muutamia satoja k i ­loja
merluzaa Ja pystytti erään xan-nlkkokaupungm
kalatorille myyntiko-jim.
Kala ladottiin kahteen kasaan,
joista toisessa oli normaalihintaa
osoittava lappu ;ja toiseen oli mer­kitty
kaksinkertainen hinta. Iltaan
mennessä oli; kallis merluza myyty
loppuun, mutta halvasta oU vielä
puolet jäljellä. T
nukketeatteria, ruoanvalmistusnäyt-teitä,
kotikäyntejä, "ruokalelkkejä"
lapsille, opetusta kouluissa jne.
Toisinaan hän on aivan yksinker­taisin
keinoin päässyt suorastaan
hämmästyttäviin tuloksiin, kuten
seuraava esimerkki osoittaa:
ChUessä yritti tri Pridthjof lisätä
mielenkiintoa merluzaa. (erästä turs-;
kan sukuista kalaa> kohtaan. Argen­tiinassa
ja Uruguayssa se on hyvui
suosittu^ mutta Chilessä sitä (Hi niin
llsenäisyys myös
Ädenrtle
Y K — New York. — Y K n erityi­nen
siirtomaakomitea.kehotti lauan­taina
Englantia järjestämään A d e
nissa YtK:n valvonnassa vaalit, jotka
tulisivat. johtamaan tämän Englan­nin
siirtomaan j a suojelualueen
riippumattomuuteen.
Komitea torjui Englannin väit­teen,
ettei Y K : l l a ole oikeutta puut­tua
alueen asioihin j a kehotti Engr
lännin hallitusta sulkemaan sotilas­tukikohtansa;
Adenissa ja ryhty
mään viivytyksettä perustuslailli­s
i in neuvotteluihin maan riippu­mattomuuden
ajankohdan määi'ää-miseksi.
Päätöslauselmaehdotuksen olivat
laatineet Jugoslavia j a kuusi A f r i ­kan,
ja Aasian maata. Se hyväksyt­t
i in 19 äänellä kolmea vastaan kah­den
ollessa poissa.
Päätöslauselman pohjana oli v i i ­sijäsenisen
alakomitean selostus.
Englanti kieltäytyi äskettäin pääs­tämästä
tätä komiteaa alueelle.,
Komitea kehotti Englantia ku­moamaan
Adenissa iait, joiden väi­tetään
rajoittavan julkista vapautta,
vapauttamaan "poliittiset vangit" ja
sallimaan "poliittisten pakolaisten"
palata maahan. Komitea vaatii sa­malla,
että "tämän alueen väestön
kaikki sortamistoimenpiteet, 'erityi­sesti
sotaretket ja k y l i en pommituk­set,
on lopetettava".
Englannin valtuuskunta on usei­ta
kertoja kieltänyt nämä syytök­set.-
.•
N E E K E R I N SUOJELEMINEN
TULI KALLIIKSI
> Washington. — Neekeriopiskelija
James Meriditha suojelemaan >Misr:
sissippm yliopistolla määrättyjen
asevoimien jäsenien ylläpitäminen
tuli maksamaan noin $4;364,000.
EEVA KILPI:
NAINEN KUVASTIMESSA
232 sivua Hinta sid. $3.25
Eeva Kilpi kertoo jomaanissaan Irmasta,: 30-vuotiaasta perheen-r
äidistä. Päällisin puolin kaikki näyttää olevan hyvin — Irmalla on
koti. kolme poikaa ja mies. Mutta mies on yleensä poissa kotoa,
iltaisinkin. Irman elämän pyrkii täyttämään pelkkä odottaminen.
Ja nuoruus alkaa jo loitota. Sitten elämään ilmestyy uusi kiinto­piste.
Jorma; miehen työtoveri. Jorman hahn^o alkaa kasvaa Irman
mielessä - r on kysymyksessä uusi rakkaus, kuitenkin ikään kuin
vain eräänä mahdollisuutena..
MAGDA SZABO:
METSÄKAURIS
NÄYTTELIJÄTÄR RIISUU NAAMIONSA
220 sivua Hinta sid. $3.50
Tämä romaani on erään naisen elämäntilitys. Näytetlijätär Esther
Enesy riisuu siinä naamionsa, rlpittäytyy kuolleelle rakastetulleen.
Köyhyys ja arvossapidetyn sukulaisperheen nöyryyttävä tuki kat­keroittavat
Estherin lapsuuden Ja nuoruuden. Elämä tuntuu epä­oikeudenmukaiselta.
Esther on kova. kapinallinen ja leppymätön
vihassaan, joka kohdistuu sukulaisperheen hellittyyn tyttäreen, hä­nen
koulutoveriinsa. '
EEVA JOENPELTO:
NAISTEN KESKEN
KIRJEITÄ TUNTEMATTOMILLE
80 sivua Sid. $2.25
'^ —tässä teoksessa Joenpelto jakelee tervettä järkeä roimin an-nokshi.
pippurilla maustettuna. Tuloksena on rautaisannos elämän­viisautta
erilaisiin pulmiin takertuneille naisenpuolil le, koulutytöil­le,
kotirouville, miniöille, virkanaisille. — Joenpellolla on kyky
tasapuolisesti snnmärtää sotkuisten avio- ym. vyyhtien kaikkia
osapuolia, meitä miehiäkään pahemmin sortamatta, solvaamatta."
' PAULI. MASO:'
-ELOKUUN ILLASSA PUNAINEN KUU
146 sivua ^ Hinta sid. $2.50
Pauli Maso on valinnut aiheekseen elokuisen puintipäivän^Ja-sitä
seuraavan illan tapahtumat syrjäisessä maalaiskylässä. Iso-Kul­malan
isäntäväki, pojat, palkolliset ja satunnaiset kävijät muodos­tavat
sen ihmisryhmän. Jonka toimia ja tunteita tarkkaillaan.
Kaiken päivää porottanut hehkuva aurinko ikäänkuin patoaa mie-lenkuohua,
ärtymystä, toiveita ja intohimoja. Ne vaativat purkau­tumistaan.
Tänä iltana elämän ja kuoleman voimat on manatta-esille.
Ja vklit rytmit kantautuvat kauas kirkonkylän tanssilavalta.
BENGT SODERBERGH:
ONNELLISET SAARET
173 sivua Hinta sid. 2.90
Tapaamme pojan kuumalta rantahietikolta. Hän leikittelee ou­doilla
ajatuksilla: miltä-tuntuisi hukkua, millainen on kuolema
vedessä?— Herkin vedoin Bengt Söderbergh kuvailee pojan e n ­simmäistä
tietoisesti elettyä kesää, ensimmäistä mustasukkaisesti
vaaUttua toveruutta, ensimmäistä rakkautta.
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus PuUishing Company Limited
P.O. 3ox 69 Sudbury, Ontario