Vapaus, July 30, 1963

              sivu-2. ' Tiistaina, hemäkl 30 p. ~ Tuesday, July 30, 1963
A T> A' T T C INDEPEMDENT L A 8 0 R ORGAN V. A i Ä U Ö OF FINNISH CANADIANS
, ; ( y B E R T Y ) , Estsblished Nov. 6. 19ir
-ECatox: W. EJcluiid ' v • Manager: E. Suksi
.^.^•lephone: ^Olfice 674-435^ — Bditorial 67^4265
. . A4ver£lslng1fateis'upra'af^^^
- iAtttbiuMijui Ätt«Mli;^Jöatt.JÄ.tJie Post J3tt Department. Ottawa.^
' and for payment of postage m casn.
TILAUSHINNAT » ««e
i i i i i i
' \ " fNeuvostoliiton jä Kiinan kommunististen puolueiden val-tuiiskimtien
neuvottelut ja jiiiden keskeytyminen qn antanut
.pftljon /kaimunvalamisen, aihetta Suuren Rahan lehdille
. yleensä ja erikoisesti tämän mantereen valtalehdistölle.
;'r /Tösjasia tietenkin on, että noin viikon päivärf kestäneet
neUVotteluf'i:e^eytettiin viikko sitten lauantaina julkaistun
~ -,l^hym;ti^?dt>nanW,mul^ain. keskeytys tapahtui kiinalaisten
«äiäaliiksfistär käsityksenä on, että neuvottelujen
•ateiä • esiteltiin, kummankin puolen toimesta niiden omat
' ^käsi-^lcöet Iciiätanalaisista asioista, ja että hiistä ei näiden
^ . Äeä^pttfluje/;perusteella päästy yksimielisyyteen. Toisaalta
}iiJQwisusfe1tiedonannosta näkyy kuitenkin, että kummankin
,I^iä^t>tQi|nesta tunntjstetaan jatkoneuvottelujen välttämät
t&oayys ja tarpeellisuus.
1.'aijoissakin piireissä, jotka ilmeisesti toivovat, että Neuvos-
• tölifton ja Kiinan välille saataisiin lietsotuksi sellainen riita,
!etta'9ii1;ä muodostuisi ylipääsemätön kuilu, on annettu sellai-
8ji'"meriselityksiäi että kiistan aiheena onkin todeUis\aj4essp
"aluekysymys" ja jopa.Kiinan muka aiheuttama "keltainen
vaara".
Tällaiset väitökset kuivuvat omaan mitättömyyteensä
' kun palautetaan mieleen, etta väittelyn alaisena on ollut
eräät ^tärkeät jperiaättöelliset kysymykset, joiden määritte-l3
«iä riijppuu ratkaisevasti käytännöllisen toiminnan taktiik
ks ja tayiate. ^
MeUle sanotaan, että "teo^at ovat harmaita", mutta tosi-d8fe'öp,
että käytäntö ori sokeata ilman teoriaa. Myös on
t(rt^a^ mikäli me asiaa ymmärrämme, että Kiinan kommunis-
^ t^ :on poikennut eräissä tärkeissä teoreettisissa ky
iS3rmyiksissä hyvin kauaksi" maailman muiden kommunististen
puöhieideni mukaanlukien Neuvostoliiton koipmuiiistisen
puötue^n teoreettisista kannaranäärittelyistä.
• Nämä kysymykset ovat ineidänkin lehtemme lukijoille
melko hyvin .tuii[inettufa ~~ja käsityksemme on, että ainoas
taan polliypäät yrittävät uskoa, ja uskottaa ioisiUe tässä
y^tey^^^ä jotakin tosiasioista poikkeavaa.^^^n on, että
^ luota sosialistisen maail-iettä:'
Äe^ kapitalististen maiden työtätekevien
kaiiäfä' ehkäistä mud^ maailmansodan syn^rmisen. Kiinan
V lio«mttinistineai'^puolue- etsii ?tässä tilönte^sä^'- torvan . ohjel-."
i|ian^^^^^^^^ voitolle, vaikka
• - s^^^^ ja sato-j^
h^njoonienlhmistep tuhoutumista siinä. Kiinan kommu-
. i|i^tiin^npiK)lue ei- usko erilaisten yhteiskxmtamuotojen raVi-l|
allis^n rinnakkaiselon mahdollisuuksiin, vaan pitää miltei
Motavana kansainvälisen tilanteen ka^ eri tilan­teissa.
^ , - '
«: Kiinan kommunistinen puolue pitää kerettiläisenä Har-
'l^uvanasselitystäi että visseissä maissa voidaan parlament-t|
taristen'olosuhteiden puitteissa laajentaa ja sjrventää demo
vkratiaa siinä määrin, että sirtyminen kapitalismista sosialis­miin
v tietä. Kiinalaiset kommu-mstit
sanovat sitä^k ei ole vielä käytän-vaikka
esimerkiksi Tshekkoslova
ld$ssa tapahtui siirtjTnhien kapitalismista sosialismiin täy-s^
.rauhanomaisin keinoin ia ilman mitään ulkopuolista pai­nostusta
kummaltakaan puolen.'^
•y • Neuvostoliiton ja muutamia harvoja poikkeuksia lukuun-oitaniättai
maailman kaikkien maiden kommunistiset puo'
lueet omaksuvat näissä peruskysymyksissä vallan erilaisen
I^innan kuin Kiinan kommunistit. Kommunistit yleensä ovat
sjtä mieltä, että rinnakkaiselo erilaisten yhteiskuntamuoto
jfn välillä ei ole vain mahdollista, vaan välttämätöntä nyky-
:täanteessa ja vielä pitkän aikaa eteenkin päin. Kommunisti­nen
maadlmanliike katsoo, että rauhan toiminnan täytyy
muodostaa -koko työväenliikkeen yhden tärkeimmän kulma­kiven,
että rauhanvoimat voivat ihmiskunnan olemassaolon
pelastaa suitsimalla ne imperialistiset voimat jotka seurauk­sista
piittaamatta olisivat valmiina maailmanpalon aloitta-n)
aan.
"Kommunistiset puolueet ovat omaksunieet sen yleisen
- käsityskannan, että sosialistisen maailmanosän voimistumi­i
n ja työväenliikkeen kehittyminen sekä siirtomaina ollei­den
maiden vapautuminen on vahvistanut maailman demo-
'Iqraattisia voimia siinä määrin, että siirtyminen kapitalismis
ta sosialismiin voi nyt ja tulevaisuudessa tapahtua monissa
ilö^issa^^ r^ Mainittakoon vain, että Ca­nadan
kommunistisen puolueen, kuten Suomenkin kommu­nistisen
puolueen ohjelma pyrkii sosialismin voittoon omissa
maissaan räuhanomaislrt keinoin. Sellaisissa mäfssa, kuten
efimerkiksi Espanjassa, missä työläisillä ei"ole demokraat­teja
kansalaisvapauksia, ei tietenkään puhuta kommunisti-publueideri
ohjelmissa rauhallisista sosialismiin siirtymisen
nWhdpllisuuksista, ellei sitä ennen voiteta kansanjoukoille
demokraattisia .Kansalaisvapauksia.
^ Samalla, kun-Kiinan kommuniitinen puplue pyrkii to­distamaan,
.että Neuvostoliiton puolue on muka väärässä se-mtäessään,
ettei siellä (NL:ssa) tarvita enää proletaarista
^5!5.t«tuuria, se (Kiinan puolue) vaatii maailman muita puo-lil^
ita seuraamaan "kiinalaista linjaa".
Valtaosa maailman kommunistisista puolueista on sei
V^sti Neuvostoliiton kommunistisen puolueen kannalla —
sila Kiinan kommunistien puolueen johdon "kovaa linjaa"
vastaan.
««Tällainen on tämän hetken todellinen ikuva maailman
kommunistisen liikkeen tilanteesta sikäli kuin me asiaa ym­märrämme.
Toisaalta ei ole mitään hyötyä kenelläkään ra-k^
tinella puoleen tai toiseen harhakuvia ja olettamuksia, jot-
, kif leivät 'petä ketään muita, kuin niiden harhakuvien raken
•ttffi^ itseään.
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
Ely |taja> Port Arthur; Ojpt;, täyt^
.VifL torstaina, dolfnun"!, päiVänä .73
vuotta. >. ^
Yhdymme sukulaisten ja tutta-
.vain QönentoivotuKsiin..
VJiiKuxEuaiA HEAKSTIST;S -
Ollessani käymässä Hearstissä
noin pari viikkoa sitten sain aivgn
erilaisen kuvan tästä pienestä poh-jöisontarion
kauppalasta kuin mitä
olin muUta ihmisiltä kuullut. Hen­kilöt
jotka ovat mihulle kertoneet
tästä paikasta ovat maalannäet sen
sellaiselcsi hurjaksi metsämiesten
juonUkaupungiksi,' mutta kun n^t
nyt olin siellä pari päivää, minun
täytyy sanoa, että en nähnyt yhtään
suomalaista siellä humalassa. 'Teh­dessäni
pieniä huomioita suoma­laisten
keskuudessa- minun täytyy
ollakseni rehellinen itseäni ja
Hearstin asukkaita kohtaan, sanoa,
että ihmiset siellä ovat oikein kiin-nostuaeitia
kaikesta mitä muualla
maailmalla tapahtuu.
\,Uskon, että Hearstin asukkaat
tietävät, että kenen kirjoitus, tämä
on, niin haluan lausua teille kii­toksen
siitä kannatuksesta, jpnka
annoitte kirjojen ostossa. — MtJ.M.
Ibn Saudin tie
. Kirjoitettiin vuosi 1916. VUli
itämainen sotaleikki, jonka aikana
kaksitiihatta, kam^Uratsastajaa
leyhyvi^ bumuuselssaap' ^enig.
lai|itUais|en baTJo\tusa[Se^den jt^u-k^^
matla iretlstesfä / j a h^jas|i
^kluen.tmnod^stf bniunE^^,i>>i>-
lallfsuuksien kohokohdan. "Ara-
<Men iaaaiaitaaksV' .jatkoko Ara>
bian niemimaan hidUtsijakst^p^
vaUttu- kalifi Hussein, bashemiit-tien
inaKiavin ^lieiniojp1iii|[likkö.
Arabiftn. niemimaan suhteeU^esti
ottaen ' tiheään^sutun. ja. vesirik-kaan
etteläosan^ vaikutnsv^^
mies, profeetan haudan ja Itlekan
mustanlkiven Ka'ban: vartija, Tai:
fin, Medinan jä , Jellan suojelija.
Hussein oli onnellinen. Hänen
Algeria arvosiaa
Suomen
HelsinkL — itsenäisyytensä jälr
keen on Algeria joutunut luo­maan
oman vientiverkostonsa lä­hes
tyhjästä ja siksi toivon, e^tä
maiUemme kauppasuhteet laäje-nisivat^
«tf^estaäi> sanoi Algerian
uusi Snomen 'snurlähettfläs' Aziz
HaceneSTT:lIe antamassaan «ri-koisliiiastatte^
i«»ui.
Algeria voi tnodp Snopieim
jya, kuuluisia «ypäletuoiteitaan ja
jiedelmiä. ^Vastaavasti Suomi pys­tyy
tuomaauv: maahamme puunja-lostastnotteita.
Kauppasuhtei­den
ohella toivon o^ionno]Aise^^
kaikenlaisten l & ä U t l t t f ) ^ ^ ^ ^ '*
maittemme kesken laajc;nevan.
Maansa tämän: hetkisestä lUlkoi^
liittisesta asemasta suurlähettiläs tof
tesi, että Algeria on nyt voinut ryh
tyä yhteistyöhön kaikkien kansojen
kanssa. Lähimenneisyyden tuskalli­sista
muistoista huolimatta;on maa­ni
urakentanut hyvät suhteet enti^
seen emämaahansa ja kaikkiin mui­hinkin
kansoihin, kertoi suurlähet­tiläs
Hacene.
Monet vaikeudet, joita maallani
on ollut, muistuttavat niitä, joita
Suomi on kokenut menneisyydes
sään. — Algerian kansa ja hallitus
ovat täysin tietoisia siitä arvokkaas­ta
osasta, jota Suomen tasavalta
esittää maailmanrauhan säilyttämi­sessä,
sanoi suurlähettiläs Hacene.
Samalla kertaa on muistet­tava,
että vaikka vissit' impe-irialistiset
piirit lietsovat ym^
märrettävistä S3astä lisää eri­mielisyyttä
kommunististen
puolueiden riveihin,. niin mo
net porvarillisetkin piirit, aina
hallitusportaita myöten' tun^
nustavat^ että nämä kommu­nistisen
liikkefeh "perhekiis-tat"
näistä tärkeistä, periaate
kysymyksistä voivat vaikeut­taa
myös tavallaan eräitten
•kansainvälisten ongelmien rat­kaisua.
. Sellaiset olettamukset — ja
niistäkin on viimeaikoina
ikuultu — että nämä periaat­teelliset
erimielisyydet johta­vat
Neuvostoliiton ja Kiinan
toistensa "vihamiehiksi" ehkä
sotatilanteeseen asti, ovat il-jneisesti
tuulesta temmattuia.
Kukaan ei kiellä sitä etteikö
periaatteellisten kiistojen pui­minen
ole vaikea ja aikaa vaa­tiva
tehtävä, mutta kaikki
merkit viittaavat kuitenkin
siihen, että yhteisymmärryk­sen
'ja yhtenäisyyden tie oiv
asianomaijsten välillä avo'nna.
Vaikka Moskovan neuvottelut
keskevtvivätkin mihmkään so
pimuksiin pääsemättä, niin
merkillepantavaa on, kuitenkin
k^immankin osaouolen anta­mat
vihjeet, että neuvottelu­jen
iatkamisen halua cn sekä
Moskovassa että Pekingissä.
rohkein unelmansa näytti;; toteu­tuneen.
Tämä onni oli maksanut,
hänelle vain lupauksen autta^,
englantilaisia vihattujen turkki­laisten
ja keisarillisen Saksan liit­tolaisten
poisajamisessa . .
Htin ei'^isi ollut niinionnellineni
jos hän olisi tietänyt, mitä tapahtui
samaan aikaan Nedshdissä,' valta­kunnan
itäosassa; Nedshissä,:: Ara­bian
niemimaan kuivassa ja vain
paimentolaisten ' ^ asuttamassa erä-maaosassa
järjesteli -eräs -tietty Ab^
delaziz Ibn Saud, entinen turkkilai­nen
wali (maakuntakuvernööri) ja
vahabiittien fanaattisen islamilais-lahkon
johtaja vallanottoa. Hänen­kin
olosuhteensa olivat samat kuin-
Husseinin: Lontoon runsaat aäetoi-r
mitukset, jotka oli saatu lupaama!-'
la Juhlallisesti auttaa englantilaisia
turkkilaisten karkottamisessa: Kun
Hedshassa Husseinin valta-aluepa
juhlittiin, valmistautui Saud ' N ^ -
shdissä hyökkäykseen turkkilaista
astaan Sen Oli määrä onnistua niin
hyvin, että englantilaisilta ei sodan
päätyttyä olisi päänvaivaa siitä ke­nestä
tulisi "Arabian kuningas \
Englannin siirtomaaministeriön;
nimenamaisfeUa suostumuksella
käänsivät Saudin villit vahat^iitti-joukot
v, 1918° jälkeen kameliensä
kaulat kohti länttä, Hedshaa ja hasr
hiemiitteja vastaan. Verisissä taiste­luissa
pakotettiin :'Hussein pakene-maan''
Akabaan.
LONTOO VALITSI SAUDIN
Lontoon kääntyminen Saudille
suosiolliseksi ei jo^tojnut. vain tä-iiän'
turkkilaisista-VIsaastuttamasta
voitosta. Saud; karti^E^^tÄäs^din as:
keettinen, täysin :SJv&hi!/A^n -mys­tikko;"
= näytti--bfiteistät^lfelpommin
tait)itettavalta kuin emansipoitu tu^
hatviisisatavuotisen. aräbilaisen. si­vistyksen
; ja.;JSedshan rdyna^ian
edustaja-. ^le^inäli ililtliffpii^unnan
ja rannikkoalueen talonpoikien ku­ningas
piisi tuskin lähtenyt englan­tilaisten
i ^ - y U y t y k ^ t a V e l 9 3 4 täysin
toivottomaan sotaan Jemenin kukis­tamiseksi.
Saudin kaltaingifpalinenr
tolaispäällikkö teki' seji so^^aa
rahasummaa vastaan:'<Häi) teki muu­takin,
mikä sopi mainiosti Lontoon
suunnitelmiin.
18.. vuosisadalla eläneen islamin-uskonnon
askeettisen uudistajan
Ibn Abdul Vahabin luoman - lahkon
käskyjä noudattaen Saud ryhtyi heti
kun sai valtansa\ lujitetuksi -jnyös
Hedshassa rautaisin kourin ja puri­taanisella
ankaruudella kaikkea sel­laista
vastaan, mikä vain hiuksen­hienosti
poikkesi Sharian. 17. vuosi­sadalla
syntyneen muhamettilaisen
oikeuskodeksin määräyksistä: Hä­nen
uskoninnostuksensa pääkohtee­na
olivat valistuneet moderneja va-paamielisempiä
elämäntapoja ajavat
kansallisporvarilliset ainekset suu­rissa
kauppakaupungeissa kuten Me­dinassa
ja lleddassa.
" P Y H Ä INKVISITIO"
Pitääkseen nämä ainekset kurissa
Ibn Saud perusti jopa erikoisen i^s-konnollisen
poliisin, jonkinlaisen Is­lamilaisen
pyhän inkvisition, joka
on näihin päiviin saakka ajanut ke­peillä
uhaten uskovaiset rukoushet-ken
koittaessa moskeijoihin. Hän ön
edelleen huolehtinut'siitä,'. e.t^ä
avionrikkojanaisia rangaistaanka-ten
. Muhametinkin aikoina, kivittä­mällä,
että varkailta; hakataan vlfäsi
poikki ja että orjia (Saudi-Arabjas-sa
on orjuutta' edelleenkin) pide­tään
asianmukaisesti kurissa. Saud
pitää edelleen huolta siitä, että ko­ko
vahabiittien alueella noudate­taan
tarkasti tanssimusiikin, julkis­ten
elokuvaesitysten ja alkoholin-nauttimiskieltoa.
C Vain kuninkaalli­sessa
palatsissa on x^ityiselokuyat
ja täysinäiset baarikiäapit;)
alueeseen,'^önka suuruus oli 932,400
neliökilometriä, toisin sanoen aluee­seen,
joka on l^hes: yhtä sUuri kuin
Itä-Saksa. ,-> >
EI KOSKAAN SATANUT
Calamasfta Chilen Atacaman erä­maassa
oi ole. vieia koskaan todettu
Mtaneen vettä. '
AMERIKKALAISET
ASfUVAT NÄYTTÄMÖLLE
Lontoon " siirtomaaviraston huo­lenpito
Arabian nienumaaU' takapa-juisimmista
voimistia tuotti pian tu­loksia,'
tosin enemmän USA:lle kuin
Englannille itselleen. Suuret ame­rikkalaiset
öljy-yhtiöt .olivat jo
kauan seuranneet kateellisina, mi­ten
ensimmäisen maailmansodan ai­kana
ja sen/jälkeen brittien toimi­lupa-
alueet ensin Periassa, sitten
Irakissa ja Qatarissa; laajenival.j^
rupesivat tuottamaan todellav itä­maisia
voittoja. Kuitenkin v.iita"n!n.'
luvun alussa-onnisbii amerikkalais­ten
Bahreinin kautta päästä osin­goille
öljyvoitoista. Kun he ensin'
olivat voHtaneet kilisevällä! rahalla^
Ibn Saudin va8tenmieb'byyden mo-deiuin
. luKniiKaA: . lUiiKcuiuitiisiai
vastaan (briteiltä puuttui tuollojii'
pula^aikonav var,oja ja rohkeutta)
« M Y N | A , R ; ^ 1 ^ ^ T 4
Vuqniia 1936 tefitiinj ensij^m|Bset
öljylöydöt, Porauskokeet osoinivaf
löydöksgn siinM^mprin ^grvoKiiiÄafesi^j
että Standard Oilin tätä tarkoitusta
varten jperustama tytäryhtiö ARABi;
cp - (Äi^abian Atiierieairc Corpora­tion),
ryhtyi) tuotapikaäv pystyttä:
niään koko toimilupja-dlif^^^
^tbrnejs). Tulos: Saudi-Ärabia tuot'
ö v.'lfl37 8,000 tjnpia 'maaöljyi:
mutta jo vuonna <19S0 28,5 miljjprd
naa tQnni4:<^ vuonna 1955 §4^ niil^
Joonaa torinpa. iSamänaikaisesti ryh'
tyivät_^meri'kkalaiset juurruttamaan
asemaansa öljyalueella. Saudi-ara^
bialaisesta Dahranin tukikohdaS:
taan (se on nykyään myös USA:n
suurin atomipommitukikohta lähi
idässä) käsin amerikkalaiset eteni­vät
pian Kuwaitia ja Qataria kohdei^'
jä ryhtyivät rakentamaan isuUriaCöl-,
jyjohtoja Jordaniaan, Syyriaan ja
Libanoniin sekä lopuksi poliittisten
juonittelujen tuloksena Iraniini
Englannin perinteelliseen öljytuki-kohtaan.
"MAAILMAN H A L V I N ÖLJY"
Standard Oilin' edustajat rakensi­vat
siltoja myös itse Saudi-Arabias-^
sa. Vuonna 1941 he avasivat Abqai-qin
erämaalinnoituksen läheisj^T
dessä koko läntisen maailman rik­kaimman
öljylöydöksen. Se tuotti
vuonna 1951 vain 45 porausreiäs-tään
päivittäin 60;000-^70i000 tour
nia: öljyä: Vuonna 1945 ryhtyi USA
rajoittamaan suhteellisen kalliiden
teksasilaisten öljyomistustensa: hy­väksikäyttöä,
koska suurista kulje^
tuskustannuksista huolimatta Saudi-
Arabian varastot ("maailman hal­vimmat")
osoittautuivat huomatta­vasti
kannattavammiksi. Vuodesta
1950 'alkaen amerikkalaiset tryhtyi-vät
tunkeutumaan määrätietoisesti.
Saudi-Arabian eteläosiin. He lähet­tivät
geologisia karavaneja Kaba ai
Chalin ("tyhjän neljänneksen")
erämaahan, misSä he Buraimin kei­taan
läheisyydessä joutuivat erään­laiseen
liikkumattomaan sotaan
englantilaisten NATO-kumppanien-sa
kanssa ei niinkään öljystä kuin
alueen hallinnasta.
E N G L A N T I L A I S T E N
V A S T A R I N TA
:^Nämä ' englantilaiset yllyttivät
alaisiaan /merirosvoranhUcon sult­taaneja
ja- sheikkejä Karl May-tyy-
Jisiiil: ' aseellisiin hyökkäyksiin
ARAMCON''etujoukkoja ' vastaan:-
Tosin'turhaan, silla rstandard 011 «li
jo ajaat sitteVi saavuttanut Saudin
hovissa -Riadissa. kyllin vaikutusval­taa
I saadakseen tämän suojeluksen
geologeilleen.
Ibn Saud teki <tämän palveluksen
mielellään, olihan hänen kiittäipi-nen
amerikkalaisia siitän että hän
itse ?oli vajaan viidentoista vuoden
aikana noussut kurjasta tuntematto­masta
eräraaapäälliköstä itämaiden
rikkaimmaksi valtiaaksi. -
P R O F E E T T O J E N MAASSA
K U O H U U
Ibn Saudin ehdoton Vasalliuskol-lisuus
jenkkejä kohtaan on antanut
ja antaa hänelle yhä enemmän,
mutta Saudilla on muitakin syitä.
Ajat jolloin keppejä heiluttavat us-kontopoliisit
riittivät pitämään kan­saa
kurissa ovat kulumassa umpeen
myös kaukana edistyksen valtateiltä
sijaitsevassa Saudi-Arabiassa.
-Profeettojen maassa on -kuohun-laa.
Maan'itäosissa ovat kymmenet­tuhannet
öljy-yhtiÖiden palvelukses­sa
olevat työläiset jo useiden vuo­sien
aikana joutuneet kosketuksiin
maanalaisen ammattijärjestö- ja
puoluetoiminnan kanssa. Lännessä
-r- Jemenissä — aihei^ti viime syk­syinen
vallankumous monarkian pe­rustusten
sortumisen^ •
Kennedyn
UUDISTUSOHJELMA . ^
PAPERILLA , ; .
Maassa vallitsevien vallankumouk­sellisten
m i e l i a ^ n %ukistamispksi
^at|oi ?Ibn^ S^udL veljpiisä, päämi-!
Ris^ri ?ipeisaUn ikauttav^ulkisuuteen
<t4ime;4^akuussa-jaaahtavan ^uudiä-tusohjelihan.
- Saudin' palatsin edus­talla
henHvar^joitten ympäröi­mänä;
teräksisellä kirjoituspöydällä
peisten, hupasi viimemainittu hap^
!ieiUse5tii'fjEilituUe.'^iputta silti *ep5-
jjskpi^le'i^uuUjäkmn^
d»^ Imaista ,lopettaipista,' halHpti
|j^,ii|sjtu^öa;.^^nhuus-J8r4yöttö
^ya^utuksen,¥ koulunkäy^-
niuMfltävlin .J^^ ja in-kVisitidpoliisin
lopettamista.
«VALKOINEN ARMEIJA"
Feis^lin kuulijakunnan epäilykset
osoittautuivat pian aiheeUisiksi.
Kaikki lupaukset ovat edelleenkin
vain papefilla. Niitä lykättiin ar^
meijauudistuksen takia. /Etualalla
oli epäluotettavana pidetyn vaki­naisen
armeijan vaikutuksen lopet­taminen.
Se toteutettiin siten, että
ammusten toimittaminen -armeijat-'
le lopetettiin välittömästi 'Icirjoitus-pöytäpuheen
jälkeen. Saman koh­talon
koki samoin epäluotettavaksi
käynyt palatsivartiö, joka korvattiin
Nedshin keitaaan ympäristöstä ke^
lätyillä joukoilla. Samanaikaisesti
päätettiin, että kuninkaallisista yk-sityisvaroista
palkattu ns.^ "valkoi-nen'V20,000
miestä käsittävä beduii-niarmeija
varustetaan amerikkalai­silta
^saaduilla raskailla aseilla. lA-säksi
monarkki perusti vapaaehtoi­sista
muodostetun ja saudilaisten
prinssien komennossa olevan eri­koisryhmän.
Ibn Saudin toistaisek­si
vahvin tuki kansaa vastaan on
ns. 'valkoinen armeija", jonka up­seeriston
Saud on kiinnittänyt it­seensä
ottamalla heidän i tyttäriään
omaan haaremiinsa tai naittamalla
heitä lukuisille sukulaisilleen.
I^äillä -menettelytavoillaan Ibn
Saud harjoittaa politiikkaa, jolla
Ranskan viimeiset kuninkaat yrit­tävät
pönkittää valtansa. Jos Ibn
;^aud olisi paremmin perehtynyt his­toriaan
hän tietäisi, «tteivät prins-silliset
aviovuoteet pysty pitämään
pystyssä Bastillea.
SAUDI-ARABIAN
MAANVILJELYSTÄ
Saudi-Arabian kuningaskunnan
alue käsittää yli puolet Arabian
nieniimaasta. Kolmanneksen siitä
peittävät' .hiekka- ja sora-aavikot,
muut alueet ovat heikosti kasvavaa
erämaa-aluetta tai,: paimentolaisten
laidunalueita. Ilmasto on mante­reinen^
^ l i ' ^ astetta' varjossa ke­sällä
ja Jhuömattavah kylmSä tal­vella,
Menestyksellisen maanvilje-
INT1AN
yALTÄMIRCT TUTKIMIA'
PEUROOPFÄ
NEUVOSIOUinO
AFRIKKA 9
Persio)
(KIINA
KrooniUisen suurtyöttömyyden o-
IielIaUSA:n talouden vakavimmaksi
kiiisikohdaksi on muodostunut niin
ikään kroonillinen ja suuri vajaus
inaksutase^sa. Tuntuvasti aktiivi­nen
kaMPP^asp ei oljB pystynyt |icit-tlunä&
D läheskäämmQks^aseen^ui-a
menoe.iä.: Marshall-«vusla läh­den
VSA-4m«iF0teU^t -melko «urut-^
tomasti dollareita eri puolille kapi
.^jstjsta maailmaa j ^ , , .yjpijgiin
liiäi^-fiurooppaan. ^iVlii^Uia^^il^täl
3»5 tapahtunut j^ljl^^pniki^uk-im
^ avun metisissä, iff^tta)!^
-i^^u^essa se on-^i^y.iisÄUi^
ir^l^salta sotjl^^j^fsta (sotilosl^i-ifi^
pfitien rakentamista, l i i t t o l a i si
vax>iKtamis^ "-ja ;kJSA»i -^ilkomsfine'
sijoitettujen joukkojen ylläpitämis-xä).
Tämä on niellyt vuodesta 1947
lähtien viime vuoden loppuun noin
100 n^ljardia dollaria.
Tämän seurauksena t>n -ollut, että
eri kapitalistisille maille nimeno-
.maan Länsi-Euroopassa on kertynyt
suunnattomia doUafivarantpja. Yh­tenä
esimerkkinä on syytä mamita,
että m.m. Länsi-Saksassa USA:n so­tilasmenot
olivat viime vuonna 'BSO
miljoonaa dollaria. Tällä summalla
USA siis paisutti Länsi^ksan dol-larivarantoa.
Lisäksi tulevat monet
muut Länsi-Saksan käsiin joutuneet
dollarisaatavat. ' Länsi-Saksa ei ole
Kuitenkaan käyttänyt dollariylijää
miään vastaavasti ostoihin US A :sta
eikä se ole liioin pantannut niitä va­rastoihinsa
vaan muuttaa dollareita
jatkuvasti kullaksi USA:n kultare-serveistä.
Näin on ollut laita kaik-
<;ien muidenkin USA:n liittolaismai­den
suhteen.
Tämä kehitys on heijastunut välit­tömästi
USA:n kultareserveihin.
v^uonna 1958 USA :n kultavarat oli­vat
vielä 20,6 miljardin dollarin ar­voiset.
Kennedyn astuessa vuoden
:961 tammikuussa virkaansa varan­to
oli pudoimut 17,5 miljardiin dol­lariin.
Huolimatta Kennedyn ra­joittavista
toimenpiteistä kullan pa­ko
on jatkunut miltei kuukaudesta
toiseen niin että viimeisimmän ra-pOx
Un mukaan USA:n kultareservit
3vat enää 15,6 miljardia dollaria eli
alimmillaan, sitten vuoden 1939 ta­ion.
Aikoinaan USA:n hallussa oli
kapitalistisen maailman kultavarois-la
%. Tällä hetkellä se lähentelee
enää 1/3. Kun USA:n kultavarojen
pitäisi vastata liikkeellä olevasta se-telistöstä
12 miljardia dollaria ja
kun ulkomaiden jdollarisaatavat, jot­ka
voidaan realisoida milloin tahsin-sa
kullaksi, nousevat noin 8 miljar-i
liini dollariin^; ei USA pysty enää'
noudattamaan lakia ja vastaamaan
ulkomaisista sitoumuksistaan. •
USA:n virallisen dollariviennin
ohella maksu- ja kultavarannon Ta­itteeksi
on kehittynyt voimakas
pääoman vienti. Amerikkalaiset
vksitjiset henkilöt ja liikeyritykset
3vat ostaneet. pääasiassa länsi-eu-ooppalaisia
arvopapereita, joiden
lyksen harjoittamiselle on — r - - sa­teen
takia — edellytyksiä vain Asi
rin ylämaassa maan lounaiskulmas
sa, missä voidaan viljellä viljaa ja
kahvin ja banaanin tapaisia troop­pisia
kasveja. Suurempi merkitys
kuin tällä sadekausille perustuvalla
maanviljelyksellä on keidasviljelyl-lä,
joka edellyttää keinokastelua.
Sadevesi kerääntyy leveisiin ja sora-peitteisiin
kuiviin laaksoihin (va-.
deihin) ja se voidaan johtaa kaivo­jen
ja patolaitteiden avulla pellol­le.
Miltei kaikkialla Saudi-Arabian
suurimmalla paikkakunnilla on^ täl­läisi^
keidasviljelmiä, joissa hal­litsevana
kasvina on taatelipalmu.
Saudi-Arabia on Irakin ja Egyptin
jälkeen maailman kolmanneksi suu­rin
taatelintuottaja. Ainoa mainitse­misen
arvoinen teollisuudenhaara
on öljyteollisuus.
mak^ksi on luettu doITareita: Saa-;
jamaat taas;<g«'^t muuttaneet/^^^
jnsa kullaks( USA:n kultavaran- l
jBOsfa./ vi' ' \
T^madollar^lva^ ulkomailla on^^;^^
horjuttanut niin paljon luottamusta'
jL^iiai-in arvonläilyii^iseen — luon-
MUisesti-^h^^/Ja-vaittoet-tod^^
:öi tä ^on^rfn devalvoinnistia on
vi:a|Ji§aJIa tahftlla j j i y j ^ ^ kumot­tu
lettä t9ft^$aia^t3ii^>1^^
availleilla piijMi # ^ i p o l i i t t i s H -
!a toitj^njgik^ ?^K««oittautunut
!iahdottjg|^|ffl|| 'Jlj^^ä presidentti :
Kennedy «n.^|i!l||i|(fyt ryhtyä eri­äviin
tQii;aiC|jq[>i|«^^ maksutaseen ä
^sapainoi>taBR8^sir4räillan paon es^l
• ämiseksi ja dollarin arvon tukemii»;!
;eksi. Miltei- kaikki nämä tpimeR': :^
oiteet ovat aivan ''vallankumouksel-lisiä"
ja '^ennennäkemättömiä" sekä- .S
ovat jyrkästi USA:n talouselämän
vapaan yksityis.yxitteliäisyyden pe­riaatteiden
vastaisia". \
'» » »
Mainittakoon näistä to^enpitejs-tä
m.m. diskontibkoron kp^
nen amerikkalaisten arvopaperien
:ekemiseksi halutuiksi ulkomailla,
ameilkkalaisten turistim^nQjoh Su­pistaminen
(einiä ei saa siis >vapaas-ti
matkustaa ihukanaan mielin mää­rin
dollareita eikä-tuoda jtuBitta tu­liaisia
kuin-' murto-osan «ntisestä),
»Otilaallistep' käyttömenojen supis­taminen
ulkomailla y:m. Nämä ovat
kuitenkin kuin pisaroita valtameres­sä.
Merkittävämpi on Kennedyn la­kiesitys,
jonka mukaan >USA:sta
poistuvan pääoman ' korpntasausve-
1 oa" korotetaan - prosentilla. Tämän
tarkoituksena on estää tai ainakin
rajoittaa amerikkalaisten dollarisi-ioituksia
länsieurooppalaisiin' arvo­papereihin.
Ensimmäistä kertaa
historiansa aikana IISArn liittoval­tion
on ryhdyttävä suoraan valuut-tatilanteen
kehityksen kontrolliin.
Toinen saman asteen toimenpide on
USA:n ottania laina Ka^fiainvälises-tä
valuuttavarastosta ulkonoaiden
valuutoissa. Täinä tapahtui ensin^-
mäisen kerran koko valuuttarahas­ton
historiassa sitten rahaston ^pe­rustamisen.
Mutta näitä kaikkia
toimenpiteitä pidetään pintalääkkei-lä,
jotka eivät käy itse asian yti­meen,
kapitalistisen maailman mak­su-
ja rahajärjestelmän tasapainot-
-omuuteen. Tilanteen .vakavuus-oi­valletaan
sekä USAssa että muissa
Kapitalististen maiden finanssikes­kuksissa,
mutta vastausta kriisi^
atkaisuun ei ole näköpiirissä, > ^ •
Kras. '
K A T K E N N U T ' J A L KA
N E U L O T T I I N T A K A I S I N 7"
Johannesburg. ^ Kirurgit neuloi­vat
46 vuden ikäisen Ndlazin jalan
paikoilleen, äskettäin sen jälkeen
'am mies joutui junan alle. Ndlazi
3tti katkenneen jalkansa kainaloon­sa
onnettomuuden jälkeen ja vaati-että
se vietäisiin sairaalaan hänen
kanssaan. Sairaalasta ilmoitettiin,
sttä jalan uudelleen paikoilleen si­joittaminen,
ja neulominen on el|kä
tapahtunut. onnistuneesti.
SITÄ mmMmmmm
JA
TÄTÄ
MIKSEI
Matti: ^ Miksi minun töytyy taas
pestä kasvoni ennen päivällistä? r
Äiti: — Koska ne ovat värissä.
Matti: -^-^Miksi en voisi -käyttää
puuteria sen pelttämls^.'kuten si­näkin?
RUKOUS ,
Pikku Lasse (iltarukouksessaan):
— Ja sitten, kiltti Jumala* toivoisin
että panisit vitamiinit kakkuUiin ja
leivoksiin kalamaksaöljyn sijasta,
amen!
Ajan flierl^kep nekin
salvat aihofU^I&aJaiset etuoikeuden; luuta ole.
Meille on viimepäivinä kerrottu,
että Etelä-Afrikan hallitus on päät­tänyt
erota eräistä YK:n alaisista
laitoksista.
Se erosi ensiksi YK:n alaisesta
Afrikan ' talouskomission^n ja toi­seksi
ILO:n (International Labor
Organizationin) jäsenyydestä.
Miksi? '
Siksi kun "ILO:n äskettäisessä
konferenssissa oli määräävänä teki­jänä
hillitön hyökkäily Etelä-Afrik­kaa
vastaan"/ vastaa meille ko.
maan työministeri A. E. Trollip.
,Mitä tämä opettaa?
Yksinkertaisesti seuraavaa: Jos
lääkäri sanoo, että potilaassa on esi­merkiksi
keuhkotauti, silloin on po­tilaan
lopetettava lääkärissä käynti.
On :muka pahasta, jos potilas saa
tietää, että hänessä on henkeä vaa­niva
keuhkotauti. Lääkäri ei saisi
muka sellaista totei^musta tehdä.;
Hänen olisi laverreltava jonnin jou­tavia
-sen käsityskannan perusteella,
että< jös potilas ei satu sitä itse huo­maamaan/
hän pääsee sinisilmäisen
tietämättömänä sihne mistä ei pa-
Asia erikseen on tietenkin se
auttaisiko^ tällainen "lääkärinhoito"
keuhkotautista.
Tavallisen hevosälyn mukaan tun­tuisi
vielä tällä syömisellä edulli­semmalta,
että lääkäri sanoo, mil­loin
potilaassa on sanokaamme
keuhkotauti ja että potilas tekee
viisaasti^ jos hän menee, asianmu­kaista
hoitoa ottamaan parantolaan.
Näin ei kuitenkaan menettele
Etelä-Afrikka joka on joutunut asi­allisesti
puhuen koko Afrikan man­tereen
väestön eli lääkärin arvostel­tavaksi
kurjan rotusyrintäohjelman-sa
takia. Sen sijaan, «ttä parantaisi
tautinsa eli vikansa, jonka johdosta
Etelä-Afrikkä on siinä onnellisessa
mielentilassa, että se "yksinään on
oikeassa tahdissa" ^ja kaikki muut
maat väärässä tahdissa, Etelä-Afri'
kan hallitus sanoo pahanilkisen poi-kanulikan
taviain, että se ottaa '-le­lunsa
pois leikistä", koska toiset ei­vät
halua leikkiä sen saneW mu­kaan.
,
> Mutta tällainen omaan kuoreensa
vetäytynlin^ 'ei suinkaan ole voi­man
vadh ftnnenkaikfcea heikkoa-den
merkki.
Tosiasia on, että tri Venvoerdin
johtama hallitus yrittää Etelä-Afri­kassa
estää kurjan rotusyrjintäoh-jelmansa
avulla historian kehitystä.
Pientä vähemmistöä .maan koko
kansasta edustava valkoihoinen hal­litsi
jaluokka yrittää raa'an väkival­lan
ja sorron avulla pitää maan
kansakunnan suuren enemmistön
kurissa ja herran nuhteessa — sekä
samassa yhteydessä pysyvässä nä­lässä
ja kurjuudessa niin, että val-ko-
ihoiset hallitsijat saisivat halval­la
työvoimaa vo.\^ojensa li§f^§mis.e^cT
Mutta tällainen menettely ei enää
vetele. Koko Afrikka on antanut tio-tää,~
että Etelä-Afrikka saa qlla yl%
haisessä yksinäisyydessään, eUoi se
tapojaan paranna. Etelä-Afrikan
lentokoneilta kieiletaän palvelu Af­rikan
itsenäisten maiden lentoken-
UUä. Etelä-Afrikan laivat eivät voi
poiketa minkään itsenäisen, afrikka-laismaan
satamaan. Ja koko afro-aasialainen
ryhmä vaatii, että Etelä-
Afrikka pitäisi erottaa YK:nkin jä-sen^
destä iellei se lopeta epäinhi-:
miUistS rotUsyrjintäänsä.
Tri Venvoerd ja hänen balUtvlf;-
sensa uhmaa korskeasti niin int^ri
den afrikkalaismaiden ku>9
kin maansa suuren enemiiiMitS|>'1oi-^,
vomuksia tässä asiassa, tiäh oh päät­tänyt
'^kuistuttaa"; valkolUoistön
hena* ja hamtusvällrä 'SftelS^Adbi^^
kassa. • : - - •
Mutta Etelä-Afrikan "karskius"
lässähtelee jo pahoin, kun se jou­tuu
eroamaan YK:n alaisista laitok­sista
sillä perusteella, että sen ro-tusyrjintää
on moitittu ja arvostel­tu.
Historian pyörät pyörivät suhteel­lisen
hitaasti, mutta ne jauhavat si­täkin
hienommaksi. Sen saa var­masti
Etelä-Afrikankin hallitus ko­kea.
Tässä Vhtfeyoessä voisi Ott^^ä
olla suurena apuna. Canadan tulisi
,YK:ssa ja Sen ulkopuolella vaatia
kirotun rotusyrjinnän lopettamista ,
ja demokraattisten kansalaisvapauk­sien
takaamista kaikille Etelä-Afri­kan
asukeille heidän ihonväristään
hiioliB^^'^"./ :,
Tosiasia nUttittäin on, että länsi­vallat
yleensä;"'Uiukaanlukien oma
maamme 'Canada, ovat .Joutuneet
afrikkalaMlfaVoieii silmissä melko
huonon yttloon nimenomaan siksi
kun läiMälyallat ovat kieltäytyneet
p«ätttiv|uai^nnan määrittelystä Ete-lä-
A|]rMi^Vi ti^tiiSiyTinnän l o i^
sen l^Xy«|cai.'-
y^^l^i^lc^t ,^eet dem^Q^ratias-
% % \fX^^^9!^\äEEa^ ovat af-l^
rtJFl^jilijii^pkaiytfiSil m¥?st^ Jonnln
iOj|!iti^ya9|fW eUei, *lj«tännös.
ta kaikkialla maailmassa ja e|ri*
(koisesU juuri £t^-AfrUtai£Bä.