Vapaus, May 21, 1970

              S i v u a Torfetai, -toukolk. 21 p. ~ Ttasdlay, May 21,1970
INDEPENDENT M^BOR^ORGAN
V A P A U S OF FINNISH CANADIANS
. ' <V|BBRTY) BatabMahed Nov. 6,1917
BdStaor: W. EKLXJ^ , lABuagef: EL sditBl
PiMiäixeA t7iix»yreteliay: TaeedisKys and I b u ^ by l^iapaus PulbHslhlng
Oo. libxdted. lOO-loa^ggm^g^ G ^ ^ , Ootaito, Camda.
'AdvieaiiäaÄjitii^^ "
SaooDd daaa Maäl nefia^saiixm Number 1076
CANADIAN LAMGUAGE P R t S S ^ ^ ^ T C l l "^
IILAUSUINNAT:
OBmdassa: 1 Vk. $10.00. 6 kk. IS.26
S k k . $ 3^
USAaa: l vk. $11.00, 6 Ick. M.7Q
Suomeen: 1 vk. $11£0, 6 kk; I8.2S
'^Hätävarahallihis
Teuvo Auran joKäolIa S u o m ^ ^ viikon lopulla muodostettu
Vpoliittisluontoinen vlrkalmiesliallitus", minkä nimen pi^sidentti
Urho' Kokkonen tälle luomukselle antoi, ei näytä tyydyttävän
juuri ketään. Mikään puolue ei tunnusta sitä virallisesti omak­seen
j a presidentti Kekkonenkin arveli sen Istuvan Vain "syk­syyn".
Selvää oh, kutien S E D L r n 9. liittokokous totesi, että halli­tuksen
muodostaminen edustaa keinotekoista ratkaiisua missä
suuren kansan etu bai jäädä taka-alalle.
" P o l i i t t i s e n toimitusministeriön muodostaminen oli keino-
*Cf>i^':'^'^Tekoinen r^^ sanotaan SKDL :n lauantaisessa lausunnossa,
"jota tehtäessä tei otettu huomioon työväenluokan j a pienviljeli­jäin,
kansan suuren enemmistön etuja. Hallituksen kokoonpano
osoittaa, että sen perustavoitteena on suuryhtiöiden j a varak­kaimpien
väestökerrosten etujen ajaminen... Tällaisista halli­tuksista
saatu kokemus osoittaa, että se ei tule ottamaan huo­mioon
palkkatyöntekijäin ja muiden työtätekevien vaatimuksia
paremman talous- ja sosiaalipolitiikan harjoittamisessa. HaHi-tuksesta
kantavat vastuun ne puolueet, jotka ovat antaneet sii­hen
jäseniään."
Ketään skdl-läisiä tähän poliittisluonteiseen viitomieshalli-tukseen"
ei ole mennyt, eikä siihen ole ainakaan vielä nimitetty
SAKrnkaan miehiä, vaikka paikka on sitä varten jätetty avoi-
• '-meksi. . v
Seuraavassa on lyhyesti esitettynä Suomen eri puoluesuun-tien
lehtien lausuntoja j a arvioita uudesta tulokkaasta:
Suomenmaa (keskustap.) kiinnittää huomiota presidentin lau-iuntobn,
että kaikki mahdollisuudet parlamentaarisen hallituksen
muodostamiseksi oU, läpikäyty j a selostaa:
" E i l e n virallisesti toimeen astuneen hallituksen ikä riippuu
siitä, mitä se t e k e e . . . Presidentti Kekkonen arveli sen istuvan
ainakin syksyyn. Se tuntuukin todennäköiseltä, sillä eduskunta
on lähdössä l o m a l l e . . : Ehkäpä syksyllä tiettyjen puoluekokous­ten
jälkeen mielet ovat rauhoittuneet siinä määrin, että voidaan
aikaansaada parlamentaarinen enemmistöhallitus."
Kokoomuksen Uusi Suomi kiinnittää huomiota hallituksen
tulevaan budjettiesitykseen.
"Uusi hallitus joutuu joka tapauksessa ratkaisemaan yhden
tärkeän ongelman. Se joutuu antamaan ensi vuoden budjettiesi-
••• • tyksen .•..",.• •.
Päivän Sanomat pohtii S A K : n välillistä osallistumista hal­litukseen
j a kirjoittaa:
^"Tämänhetkinen poliittisesti perin epämääräinen tilanne luo
kiusauksen käyttää virkamieshallitusta eräänlaisena siivouskomen-nuskuntana,
joka puhdistaisi — minkään poliittisen, ryhmän suo­ranaisesti
joutumatta vastuuseen — hallituksen pöydän, sille k a ­saantuneista
ikävistä asioista- Lyhytikäiseksi jo ennakolta tiede-tjm
virkamieshallituksen olisi näet suhteellisen helppo esimerkik­s
i . . . antaa periksi tietyille hiniojen j a vuokrien korotusvaati-muksiile
sekä 'neuvotella' valmiiksi sopivat t a l o u ^ l i i t t i s e t r a -
kennebnat ,joihin seuraavan, parlamentaarisen hallituksen olisi
sitten muka pakko nojautua."
Sosiaalidemokraatti epäilee kommunistien vastustavan S A K :n
edustajaii osallistumista virkamieshallitukseen antamatta vastaus­ta
siihen; miten Sosialidemokraattinen puolue itse asiaan suhtaur
tuu. Lehti kirjoittaa: "Yleensä lehdet pitävät ratkaisua näpäy-tyksenä
eduskunnalle, jonka piirissä ei päästy yksimielisyyteen
laajapohjaisesta hallituksesta, vaikka kaikki eduskuntaryhmät p i ­tivätkin
laajapohjaista hallitusratkaisua parhaana j a toivottavim- j
pana. Puoluetasolla yritetään edelleen löytää edellytyksiä poliitti­sen
ja eduskuntaan välittömästi tukeutuvan hallituksen muodosta­miselle
niin pian kuin mahdollista. Kskustapuolueen kesäkuun
puoluekokouksen jälkeen on ilmapiirin selkeytyminen odotetta­v
i s s a . . .
"Sosiaalidemokraattien taholla katsotaan hallitusratkaisu vä­liaikaiseksi
toimenpiteeksi... Monessakin mielessä eletään nyt
odotuksen aikaa."
Kansan Uutiset myöntääi että enemmistöhallituksen muodos-tamisyrityksiä
oli, mutta "ne kaatuivat keskustapuolueen sekavan.
tilanteen-vuoksi." Lehti kiinnittää huomiota siihen, että halli­tukseen
osallistuvat puolueet ovat loppukädessä vastuussa, huoli­matta
siitä, miten hallitus muodostettiin. "On varoittavaa, että
tämä vastuu halutaan nyt niin äänekkäästi kieltää", sanoo Kan­san
Uutiset. "Onko siis odotettavissa että Auran hallitus tulee
suorittamaan ratkaisuja, jotka etukäteen peloittavat eräitä puor
l u e i t a . . ? Kun Suomen hallitusmuodon tulkinnoissa todetaan toi­mitusministeriö
'välttämättömäksi pahaksi', korostetaan samalla,
ettei se suinkaan ole poliittisesta vastuusta v a p a a . . . Tästä hal­lituksesta
olisi päästävä nopeasti" irti, mutta tietenkään sitä ei
kaadeta Vennamon demagogisilla tempuilla."
Pelkkä Nularffeva: (2)
YHtElSKUNNXtLlNlN VASTUU
JA Mitä ixsi^til äoiovsit
VÄSTinJNTUNTO PUlTmJU:
lifeidän on kuitenkin ni(uis.tettava,
^riissyftiA säastoEhii!;^ fisSäA^;
tymisfeen ole vain läKeii vänheihh
neisuus ja tehottomuus. Mikääp laki
& idinnttäiii' i^akota seJaitati»ritäan
eikä mikään laki kiepä tehostamasta
;^tevesien j^idistdsta; ^ Vaätuunsa
tunteva teollisuuslaitos tai' asutus­keskus
voi siis lojpettaa saastuttami­sen
täysin omasta aloitteestaan.
Saastui^sen torjunnassa on oleeK
lisifnmin kysymys niraeööifiaän ky­vystä
tUntfea oikealla tavalla vas­tuunsa;
On pystyttävä oivaltamaan,
ettei kellSän ole oikeutta pilata yh­teistä
elinympäristöä saaVuttäak-seärt
itselleen, teollisuuslaitokselleen
tai muulle yhteisölle kustannufisääs
töä ja siten liiki>täloudelIista voittoa,
on oivallettava veden niin kuin mui­denkin
hiöttnönvafojen käyneen ih­miskunnan
lisääntyessä varsin ra­jallisiksi,
minkä vuoksi luonhonvarb-ja
saasteilla pilattaessa poljetaan
alha toisten ihmisten elinehtoja.
Valitettavasti monien teolUsuus-laitosten
j a muiden saastuttajien
päätöksentekoelimet tuntevat suu­rempaa
vastuuta oman yhtiönsä tai
yhteisönsä liiketaloudellisesta me­nestymisestä
kuin yhteiskunnan ko­konaisedusta
ja nimenomaan yhtei­sen
elinympäristömme tuottavuu­desta,
elinkelpoisuudesta ja viihtyi­syydestä.
—^ Tavallaan tällainen
asennoituminen on ynunärrettävää-kin,
koska kerran yhteiskuntamme
on kilpailuyhteiskunta ja lait sen pii­rissä
käytävän kilpailun ainoana vel­voittavina
sääntöinä. Tällaisessa kil­pailussa
pääsevät parhaille palkin­noille
ne, jotka lakien lisäksi eivät
anna muiden yhteisvastuunäkökob-tien
jarruttaa toimintaansa. Järjes­telmä
siis tavallaan palkitsee saas­tuttamisen,
mutta ei sitä, joka vas­tuunsa
tuntien rakentaa vapaaehtoi­sesti
puhdistuslaitteita.
T A R V I T A A ; < J A S E N T E I D EN
V A L L A N K U M O U S
Oikein tunnetun vastuuntunnon
heräämiseksi on tarpeen tietty perus
käsitys luonnontaloudesta ja ehdot­tomasta
tarpeesta sopeuttaa ihmi­sen
toiminnat sen puitteisiin. Tällai­sen
vastuuntunnon olemme jo kaik­ki
omaksuneet liiketalouteen näh­den,
kun pyrimme pitämään me­nomme
tasapainossa tulojen kanssa.
Sama asenne olisi nyt siis vain
omaksuttava myös suhteissamme
luontoon.
'Varhemmin ihmisen luontoa muut
tavat toimet olivat niin vähäisiä, et­teivät
ne sanottavasti pystyneet hie-vauttamaan
luonnon valtaisaa ko­neistoa
ja siinä tapahtuvaa aineiden
kiertokulkua, mutta nyttemmin on
ihmisktmnan räjähdysmäinen lisään­tyminen,
teollistuminen, moottori-soituminen
ja urbanisojtuminai nos­tanut
toiminnat vakavia häiriöltä ai­heuttaviin
mittoihin. Luonnontalous
oh äi^aif!l$ niiden vaikutuksesta k^-
tasfcpcfiktirasin. liiman vuoksi emme
enää voi tehdä päätöksiä pelkkien
lliketnloudellisten intressivertailujen
pchjalta, vaan luonnontalouden asi-antiintijäri
(ekologin) sanaa pnkuim
neltava liiketalouden asiantuntijan
(ekonomin) sanojen rinnalla.. Monet
talousmiehet ja politiikot näkevät
luonnontalouden osuudep häiriöteki­jänä
liiketaloudellisissa suunnitel­missaan.
Se haitta& voiton maksi­mointia.
Siksi he pyrkivät vähätte-lym
torjumaan luonnonsuojelijoiden
varoituksia ja vaatimuksia. Kun ta­loudellinen
valta on kaikkialla maa­ilmassa
erittäin voimakas ja kun ih­miselämän
onnea on totuttu paljolti
mittaamaan elintason korkeudella,
ovat luonon^uojelijoiden puheet
usein kaikuneet kuuroille korville.
On käynyt yhä ilmeisemmäksi, et­tä
luonnontalouden katastrofikiirssin
kääntämiseksi tarvitaan vallanku­mousta/
Ei mitään tuollaista vanhan
ajan vallaritumousta, missä barri­kadeja
rakentaen, tappelemalla ja
tappamalla yritetään saada asioita
paremmalle tolalle, vaan asenteiden
vallankumousta/Luopumista henki­lökohtaisesta,
yrityskohtaisesta ja
kadsalllseiital eduntavoittelusta sil­loin,
kun se merkitsee maapallolla
ole.vien . rajallisten , luonnonyarojen
riistoa tai pilaamista sksteill& Tä-'
mä merkitsee yhteisvastuun,tunteen
nousemista entisen ellmtlusokilpallu-hengen
tilalle. Se merkitsee epäile­mättä
samalla sosiaalisemman-ajat­telutavan
toteutumista myön yhteis­kunnallisella
tasolla. — Tällainen
asenteiden vallankumous ei ole pelk­kää
utopiaa. Se on lähinnä nuorten
piiristä noussut ja nousemassa kan
sanliikkeeksi eri puolilla maaihnaa
—• meilläkin. — Loppu.
Auran ^i^kamieshafM 4 sosdemia,
3 kepiia ja peräti 6 ykoomuksen mieslä
Htiillanti leki ailoitite^n
Indolkmiasrta
Haag. — Hollanti neuvottelee
parhaillaan 11 muun maan kans­sa
tarkoituksenaan tehdä yhtei­nen
aloite rauhan edistämiseksi
Indokiinassa, sanoi Hollannin u l ­koministeri
Joseph Luns parla­mentin
alahuoneessa viikko sit­ten
keskiviikkoiltana.
Hollanti on ollut asian vuoksi
yhteydessä Belgiaan, Luxembur­giin,
Tanskaan, Irlantiin/ Itali­aan,
Norjaan, Romaniaan, J u ­goslaviaan,
Ruotsiin, Intiaan ja
Canadaan j a jatkaa • neuvottelu­j
a niiden kanssa.
Alustava reaktio Hollannin
aloitteeseen on ollut suotuisa,, jat
koi LUns. Hän ei kuitenkaan se­lostanut
tarkemmin suunniteltua
yhteisaloitetta.
Ulkoministeri antoi ymmärtää
Hollannin tukevan Ranskan eh­dotusta
"laajennetuista" Vietna­min
rauhanneuvotteluista >
«Valon pilkku"
tamalle kapinalle Kambodzhassa
j a uudelle Indokiinan 'kansan­rintamalle'../'
Tällaisen "lavastuksen" perus­teella
kirjoittaja todistelee mah­dollisimman
perusteellisesti, että
tämä kehitys o n " ^ Neuvostoliit­to
kun on pitkän matkan pääs­sä
olevana valtana rajoittunut
"vain" uuden kansanrintaman
myötäilyyn antamatta virallista
diplomaattista tunnustusta prins­si
Norodon Sihanoukin Pekingis­sä
muodostamalle hallitukselle —
Helsinki. — Vahvan poliitti­sen
värin omaava presidenttihal-litus
muodostettiin Suomeen
torstaina virkamieslinjalla, ja
niin päättyi 6-viikkoinen hallitus­pula
"ylimenoratkaisuun". Pää­ministeriksi
"löytyi" viikko sit­ten
keskiviikkoiltana Helsingin
ylipormestari Teuvo Aura, 57.
Tasavallan 52. hallitus nimitet­tiin
torstaina jolloin maata 773
vuorokautta hallinnut Mauno
Koiviston hallitus sai eron.
Kansandemokraatit ja ay-liikr
keen edustajat eivät halunneet
mennä sitoutumaan tähän arvcr
luttavaan hätäratkaisuun. SK­DL
:n ja SKPrn piirissä suositel­tiin
vielä neuvotteluja parlamen­taariseen
edustukseen perustu­van
hallituksen muodostamiseksi.
Nyt muodostettu virkamies­hallitus
on selvästi porvarienem-mistöinen.
Hallituksen 13 minis­teristä
on 4 sosialidemokraatte­ja,
3 keskustapuolueen jäsentä
ja peräti 6 kokoomukseen ja mui
hin porvariryhmiin lukeutuvaa
henkilöä.
Pääministeri Auran "poliitti­nen
toimitusministeriö" istuu
torstaisten arviointien mukaan
lähinnä syksyyn saakka, mikäli,
siihen menenssä löydetään pohja
parlamentaarisen enemmistöhalli­tuksen
muodostamiselle.
UUDET MINISTERIT
. Pääministeri ylipormestari l a ­kitieteen
lisensiaatti Teuvo Ensio
Aura ja hänen esityksestään
pääministerin sijainen ja valtio­varainministeri
toimitusjohtaja,
varatuomari Päiviö Olli Hete--
mäki, ulkoministeri toimitusjoh­taja
Väinö Olavi Leskinen, oi­keusministeri
kansliapäällikkö,
varatuomari Keijo Antero Liina­maa,
sisäasiainministeri kaupun­ginjohtaja
varatuomari Teemu
Antero Hiltunen, puolustusminis­teri
sosiaalipäällikkö, everstiluut­nantti
evp Arvo Veikko Pentti,
opetusministeri korkeakouluneu­vos
filosofian maisteri Jaakko
Mauri Numminen, maatalousmi­nisteri
professori Nils Kristian
Westermarck, liikenneministeri
pääjohtaja dipl. ins. Martti Alf­red
Niskala, kauppa- ja teolli­suusministeri
pääjohtaja minisr
teri Olavi Johannes Mattila, so­siaali-
ja terveysministeri pää­johtaja
ekonomi Gunnar Alek­sander
Korhonen, ministeri kä­sittelemään
sosiaali- ja terveys­ministeriön
toimialaan kuuluvia
asioita pääjohta yhteiskuntatie­teiden
kandidaatti A l l i Kyllikki
Lahtinen sekä työvoimaministeri
maaherra Esa Elias Timonen.
Kalastusta "huviksi
ei
Auguäia, 6a. — Viime laimntatna maäraltiin suoritatte^
vaktd hiHmiinävaukset niitä kun 6; ne«k»ri& tapettiin maanan*
iäUia Ja tUataina solkään ampumalla; tcubn «a tiedoltettu.
l U c h m i ^ Ckmnty^k^
Jäin eihdöiuksen. että kustannussnflstä ei nJlään ruuinfiinavskiu^^^
ta s a o r l l e i i ^.
'Tfe toimimme budjetti-poKIalla," sanoi 74-vuotlas kuolor
nuinsyyntulkija Nathan MVldener. ''Ruumiinavaus maksan $100i
Sitäpaitsi meillä on ollut Jo kaksi ruumiinaviäuBta tällä Vii^
kolin." . . .
Salaiset t>öliisiräporiit viittaavat siilien, että ainakin viiai
kuudesta uhrista ammuttHnpoliirien toimesta . . i Vaikka sai^
raalan hätätilaosaston raporiisaa sanotaan miesten kuolleen rin-tahaavolsta,
tri IiviiiePhlnixyn perusteellisempi tutkimus,o-
MiH «Hä nuoria tiitetg (19-^. Jdhh Stokiiä) bll ammiittU 9 ker­taa
selkään. . ^ '
kolmea niuuia uhirelghL oU inyös eunäuithi useita k e r t o j a ..
Kaksi kuolleista.oli saanut yhden luodlin osuman selkäänsä.
Rinlahaavoista puhuneet lääkärit sanovat tutkineensa po­liisien
uhreja vain pintapuolisesti . * . Uulistieto^ töukok. 15 pnä5_
KAIKESTA SITA PITÄÄKIN "JÄRKYTTYÄ"
Järkyttäviä muistoja 25 vuoden takaa:
Berliinin rauniot Ja Hitlerin loppa
— Vapaa Sanan ariSkkeliotsUcko, toukok. 20 pnä.
VOITETTU SOTA "DMHOITETTU"
25 vuotia on kulunut loisen maailmansodan päättymisestä.
Eikö iätä sodan päätiymiiBltä voitaisi Juhlistaa siten, että vii­meinkin
muIsteitaMin ne sotilaat. Jotka maamme IrfoiUamiseksl
sodasta osallistuivat hyvinkin raskaisiin ja veribsiin taisteluihin
natsi-Saksaa vastaan Pohjois-Suomessa... Taisteliväthan nämä
nuoret Uiitoutuneltten kanssa samaa vihollista vastaan... !Dkö
olisi asiallista valtiovallan palkita tähän sotaan osaUi^uneet
myös iollakin muistoristillä? Olisihan silloin kunniamerkki yh­destä
voitetustakin sodasta Juhlapäivinä kannettavaksi.
Lapissa sotinut, K. U. lehdessä.
Toronto. — Ontarion maakunta­hallitus
peruutti toukdc. 14 pnä saas­tutettujen
järvien kalastuskiellon,
mutta maiden ja metsien ministeri
Rene Brunolle varoitti, että onki
miesten tulisi "kalastaa vain huvik­seen"
niissä vesistöissä, joiden elo­hopeapitoisuus
ylittää 0.5 miljoonas­osan
rajan.
"Onkimiesten sellaisista järvistä
saamia kaloja ei pitäisi syödä", sa­noi
mr Brunelle lainlaatijakunnan
kokouksessa, "sillä Canadan ja Yh­dysvaltain
terveysvirkailijat katso­vat,
että sellaisista vesistöistä saa­tavat
kalat eivät kelpaa ihmis-r
u o a k s i . . ."
Mr Brunelle tiedoitti, että huhti­kuun
1 pnä voimaan astuneet kalas­tuskiellot
on peruutettu St., Olair
järvellä. St. Clair joella,' Detroit
joella ja Clay järvellä Luoteis-Onta-riossa.
Hän selitti samalla, että urheilu­kalastusta
ei aiota kieltää järvillä,
missä ammattikalastus on kielletty
elohopeasaasteen johdosta.
Varoituksena huvikalastajille mr
Brunelle sanoi kuitenkin, että Erie
järven kuhissa ja siioissa Essex ja
Kent countyjen vastapäätä on elo­hopeaa
enemmän kuin 0.5 miljoo­nasosaa.
Samanlainen tilanne val­litsee
Huron järven kuhissa Lamb-ton
countyn kohdalla.
Mr Brunelle varoitti edelleen, että
Ottawa joen ja St. Lawrence joen,
Detroit joen, St. Clair joen ja S t
Clair jän'en; Clay, Ball, Indian.
Grassy Narrows, Lount, Separationj
Umphreville, Tetun, Swan ja Eagle-nest
järvien kaloja (Luoteis-Onta-riossa)
ei pidä kenenkään syödä.
SPIRO AGNEWN KILPAILIJA
Nuo opiskelijanuorison mellakat . . . ovat saamassa niin
valtavat mittasuhteet, että ne alkavat tehdä koko mantereen
tulevaisuuden epävarmaksL E n suinkaan tarkcdtä että nuo nul-kit,
hipit Ja muut sellaiset olisivat niin tärkeitä tekijöiiä . . .
mutta he ovat mellakoinnillaan avanneet tien kaikenlalMlle
mustille voimille tunkeutua maanosan elämään. Olen vanna,
että Moskovassa Ja Pekingissäkin parhaillaan eletään Juhla-hetkiä
siksi, että tuo "maailmanvallankumous" on astunut as­keleen
eteenpäin . . .
Ei tuo koulunuoriso niin '^marttia" Ja kehdttynyttä ole­kaan,
kuin mitä he ovat koetlaneel maailmalle kuuluttaa . . .
On maailman helpoin Ja yksinkertaisin asia joukkona ulvoa
Ja vaatia kaiken olemassa olevan hirttämistä ilman että vobi
esittää mitään riakentavaa tilalle . . . On vain laumana ul-
. V O t t U ' ' . . . ' . •
Paavo Poikkinainen, Vapaa Sana, toukok. 20 p.
•iimnniniiaiiuiiuuiuiiiuiumiiattiiuuiiiiitHininMiniiiiitiuiuiiNMiuuiiiiiiiNnininimiiuiiiuMtnii^
TOIMINTAA USA:n
HYÖKKÄYSTÄ VASTAAN
Pariisi. — Pariisissa pidettiin
toukokuun 15 päivänä Euroo­pan
kapitalististen maiden kom­munististen
puolueiden edusta­jien
neuvottelukokous. Ko­kouksen
osanottajat totesivat
välttämättömäksi ryhtyä pikai­sesti
toimenpiteisiin Indokiinan
tilanteen uuden vaarallisen:
käänteen johdosta.
Pariisissa julkaistussa julki­lausumassa
sanotaan, että ko­kouksen
osanottajat päättivät:
— Lisätä poliittista, moraalis-
T Y Ö T K U N N I A S SA
Kaiildcien Albanian hallinnoGsa.
puoluekoneistossa tai. ku'lttuuTielä-mässä
työskentelevien alle 55-vuo-tiaiden
miesten ja alle 50-vuotiaiden
naisten on osallistuttava kuukausi
vuodessa tuottavaan ruumiilliseen
työhön. Tiranan radion mukaan
tämän on tapahduttava normaalin
työn ohedla ja täysin smanlaisis-sa
oloissa kuin ta(va'llisten työläis­ten.
Albanian työväienpuiolueelle
tämä merikitsee vallanlkuimousikaa-demden
toiminnan Usääimistä, by-rokratisoitumiseai
esitäanistä ja ludk-baerojen
tasoittamista, sanoi radio.
ta ja aineellista tukeaan Indo­kiinan
kansoille, jotka käyvät
sankarillista taisteluaan amerik­kalaisen
imperialismin hyökkäys­tä
vastaan.
— Vaatia amerikkalaisten jouk
kojen pikaista, täydellistä ja eh­dotonta
poistamista Etelä-Viet­namista
j a kaikista Indokiinan
maista.
— Lisätä joukkojen painostus­ta
maittensa hallituksia kohtaan
vaatimuksena Yhdysvaltain hyok
käyksen tuomitseminen.
Kommunististen puolueiden
edustajat hyväksyivät kokouk­sessaan
vetoomuksen, jossa ke­hotetaan
Euroopan kapitalistis­ten
maiden työväenluokkaa ja
kansoja järjestämään Vietnamin,
Laosin j a Kambodzhan kansojen
solidaarisuuspäivät.
Kokouksen osanottajat lähetti­vät
myös Vietnamin työvenäpuo-lueelle.
Etelä-Vietnamin kansal­liselle
vapautusrintamalle, Laos­in
isänmaalliselle rintamalle ja
Kambodzhan yhtenäiselle kan-sallisrintamalle
kirjelmän, jossa
ilmaistaan Euroopan kapitalistis­ten
maiden kommunististen puo-:
lueiden solidaarisuus.
PÄIVÄN PAKINA
NE "KORKEAT PALKAT"
Näyttää siltä, että Indokiinan tilanteen pahenemisesta huo
limatta Kiinan hallitus kieltäytyy vieläkin yhteistoiminnasta mui
den sosialististen maiden, ja erikoisesti Neuvostoliiton kanssa. J a lujittanut paljon Kiinan asemaa
kuten odottaa sopii, Peking saa siltä suosionosoituksia oikealta, Indokiinassa,
nimenomaan Wa8hingtoni8ta. Mikäli osoittautuu todeksi, et-
"Pekin^h siirrot Indokiinassa näyttävät jättävän Moskovan tä Pekingia kiinnostaa vieläkin
ulkopuolisdcsi" sanotaan torontolaiaen aamulehden kolmlpalstai- Indokiinan tapausten yhteydeasä
sessa otsikossa minkä alla New York Times Servicen Tillman enemmän Kiinan poliittisten osalc
Durdin antaa todella otsikkoa vastaavan tilannekuvauksen. keiden hinnan korotus kuin BO-Hongkonglsta
sunnuntaina lähettämässään katsauksessa T i l i - danvastustajien tehokas yhteis-inan
Durdin sanoo "äskeisten tapahtumien antavan vaikutelman, toiminta Yhdysvaltain Imperia-että
Neuvostoliitto oh jätetty Kambodzhassa entistä enemmän u i - lismln hyökkäyksen torjumiseksi,
iK^uoliseksi. ^ niin sen Washingtonille antama
"Uuden olosuhteen näppärä hyväksikäyttö Kiinan toimesta ilon aihe ön helpoati ymm&rret-on
voimistuttanut ainakin toistaiseksi Hanoin j a Pekingin väli- tavissa. Mutta Kiinan ja Indo-i^
lä -siteitä; kiinan asiaa se el varmaankaan
f Pekingistä on tullut suurvälta-eflltalBteiiJa kommunistien joh- aut^a.
Posti työläisten vaatiessa mie
Iestämme perin kohtuullista pai
kankorotusta ja samalla tilan­teen
vaatimaa työpaikkaturvalli
suutta, me, joita korkeissa pai­koissa
pölvästeinä j a pölkkypäi-nä
pidetään, saamme päivittäi­sin
monta propaganda-annosta
^'liian korkeitten palkkojen"
aiheuttamista vaaroista.
Tahdin näyttäjä on tässä
pääministeri Trudeaun renki^^
poika-inatituutti — Hinta- ja
tulokomissioni ja sen laulua
säestävä Canadan pankki (Bank
of Canada),
Kummankin laitoksen johta­jat,
Hinta- j a tulokomlsslonln
puheenjohtaja tri John Young,
j a Canadan pankin kuvernööri
Louis Rasminsky, ovat viimek-sikuluneitten
viikkojen aikana
kulkeneet ristiin rastiin tätä
suurta maatamme varoittamas­sa
"liian suuria palkankorotuk­sia'*
vastaan.
Heitä ei näytä kyllä henkilö­kohtaisesti
vaivaavan lainkaan
se, vaikka t r i Young on lisän­nyt
viime vuodesta tulojaan 30-
prosenttisQsti ja vaikka mr Ras­minsky
sai, j a 'vastaanotti 50-
prosehttlseh paikankorptuksen,
eli 50,000 dollarista 75,000 dol­lariin
vuodessa.
Tällaiset palkankorotukset el-t
vät dlheutamltään Inflaatlovaa-raa!
• Sitä ei aiheuta, Ontarion
lainlaatijakunnan jäsenten suu­ri
palkankorotus, eikä varmaan
myös liittovaltion alahuoneen ja
senaatin jäsenten edessäolevat
palkankorotukset.
Mutta jos postimiehet vaati­vat
suuresti kohonneiden j a yhä
kohoavien hintojen perusteella
säädyllistä korotusta $2.57 pe­ruspalkkaansa
(heidän korkein
palkkansa "ennen poisvetoja"
on vain $3.23 t,), niin siitä jou­tuu
koko maa "inflaatiokiertee-seen"!
...
Tässä yhteydessä on syytä
vilkaistA myös hyvin palkattu­jen
poliitikkojenkin yläpuolella
olevien tuloihin ja palkkatasoon.
Business Week-julkaisu selit­ti
äskettäin, että vaikka yhdys­valtalaiset
jättllälssuurten lai­tosten
johtajat voivat pelätä
työläistensä palkankorotusten
aiheuttamaa "inflaatioa", niin
bmalta kohdaltaan he ottavat
vastaan kaikki mitä saavat —
j a saavathan he.
USAn suurimman korporation.
General Motorsin puheenjohta­jan
vuosipalkka nousi viime
vuonna 42,000 dollarilla eli
225,000 dollariin. J a kiitollise­na
hänen palvelustaan, yhtiö
korotti puheenjohtajansa lisä­palkkiota
(bonus) 33,760 dolla­rilla
eli 427,000 dollariin. ,
Tekstiilityöläiset eivät ole
kaukana kaikkein huonoimmin
palkatuista. Mutta Burlington
Industriesin puheenjohtaja sai
$65,000 korotuksen, mikä nosti
hänen "peruspalkkansa" $225,-
000 dollariin. Sen lisäksi hänelle
tulee vielä $12,467 voitto-jako­systeemin
pohjalla.
E. I. du Pontin päämajassa
ei liioin toteutettu palkkojen
. jäädyttämisohjelmaa. Yhtiön
presidentti ei saanut vain $62,-
000 palkankorotuksen mikä nos­ti
hänen vuosipalkkansa 193,000
dollariin j a $30,000 dollarin bo­nus-
lisäystä eli kaikkiaan lisä­palkkiota
$117,000 vaan myös
68,000 dollarin-arvoisen "voitto-yksikön",
minkä arvo oli $13,-
000 suurempi kuin edellisenä
vuonna.
International Telephone and
Telegraphin päämies sai 50,000
dollarin palkankorotuksen ja
sen lisäksi $25,000 lisäpalkkiota
(bonus) eli kaikkiaan $559,820.
America Telephone and Tele­graphin
puheenjohtajaa ei on­nistanut
aivan yhtä hyvin —
hänen täytyi tyytyä'$50,000 pal­kankorotukseen,
mikä nosti hä­nen
Vuosiansionsa 295,833 dol­lariin.
Kymppisentti-kaupassa olivat
asiat sentään vähän paremmal­la
tolalla sillä F. W. Woolworth-in
puheenjohtaja sai 31,000 ko­rotuksen
mikä nosti hänen vuo­siansionsa
383,000 dollariin.
Saippua-alalla Procter and
Gamble'sin presidentti sai aina­kin
elinkustannusten nousua
vastaavan, eli $100,000 palkn^i-korotuksen
minkä perusteella
hänen vupsiahslönsa oli nyt
$425,000.
Mainittu Business Week-jul­kaisu
tiedoitti edelleen, että yh-^
tiöt ottavat pian käytäntöön
uusia menettelymuotoja pää-miestensä
palkkausten yhteydes
sä. Asian käsittely tulisi tässä
yhteydessä kuitenkin vähän l i i ­an
"teknilliseksi" seikaksi, sillä
kysymys on loppukädessä näi­den
huippumiesten palkkojen
korottamisesta "toisin keinoin".
Todettakoon tässä yhteydessä
pari seikkaa: Suuryhtiöiden
viskaaleilla on eri laitosten u-seissa
johtokunnissa hyvin tuot­tavia
virkoja. Kuinka paljon he
kaikista yhteensä kahmivat, se
on asia erikseen.
Sen lisäksi suuret hait ovat
huolehtineet, että heillä on kai­kenlaisia
keinoja veronmaksu­jen
kiertämiseksi.
Työläisten j a muiden pikku-eläjäln
täytyy maksaa veroja
jokaisesta tulodoUarista. Ylei­sesti
puhuen pikkulhmisillä on
vain yksi työmaa, vaikka monen
täytyy elinkustannusten jatku­van
nousun vuoksi harjoittaa
vielä sitä 'kuuvalotyöskentelyäV
— toisessa työpaikassa.
Jokatapauksessa voidaan y l ­läesitetyn
perusteella todeta,
että puoli miljoonaa ja sitä
enemmän rohmuavien "palkan­korotukset"
eivät aiheuta In-flaatiovaaraa,
mutta nälkäpalk^
kaa lähellä oleyan työläisen
palkankorotusvaatimus on "It­sestä
pahasta".
Vai onkohan tässä aijlantllas.
sa jotakin vinossa? •
— Känsäkoura.""!
r
'i
|1 , '