1968-07-20-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Siivu2 LaluaiM heinäik. 20 p.— Saturday, JvSLy 20,1968 INDEPENDENT LABOROROÄN VAPAUS OF FINNISH CANADIANS ILIBERTy) .4Satablishf4.NÖT. 6, 1917 Pikdlahed I3d^ YlBuacuiia uxuuvciUi luvxvM xuui isK: wvB»ir uiiuiuuiuTi' :\mwuw« xnmnK :((;;[ i^i. Mailing address: Box. 69 ' > , 1' ' and for paym«nit of postaee in cash CANADIAN LANGUACc• i^hE >3 (l J tlSL isa Sooineen: Ivk. IIA). 6kk. 6^ MaBdllmaiikäiiiliin i^psil^ickflri ja lEi^lIij«!nj tri Bea^anlin ' e ^ d m i i i n m o sSm-Ht •saäirA MiMiih ViUk3Kie!»i vankild- jä $5,^0 saBsktortnioffiiö bii saariiuit S i ^ ^ iäim Cähti' d ä ^ k u i Q uQ&Äniäiid^ puJhuäriatia-kuten itiuistetaBn^ tri Spbck jaMiöea meljä ikuirtiippeniaan, «hiUMafiliflBlto Yate yllotpistoh p a ^ WiWia6ftl Coffin, juil*et>. ••tiin ÖbsftönSÄ piMöifceud^ sfyyBiö^^i!»öe8ä5 "salav^ifcdllyyn" — m s t ^ drkäntm&ai aftfertlpäiiä — ja 8S Vuoltiäi^ tuJötoari FVari-a s Foird äniöi imamilM h^ähälkiiuii l6 plL^^^ - teai ©n uiitfeyeddossa kärotm 65n/tifatiaan tri Spfookin lisäksi, sai Yalen yliopdisljoin 43>vwytids pappi Wil]iaifn Sloane Cof-fito ^ t . ja 44rVu<iitias MijaiBja Mlltöbeli Göodmsb. iftyös 2 vuo-didtn '•i^ÄinMla^ j!a $$,000 salQäytuomioai säMlä ktft 23-viloltias MiJdiael Perber sai '^IfitUO säkötL ^ l^y^LueissiuKh näistä fyimx^styt£av3s^ lainen Stair-kihti kiijoitti viimie tJoiräboina: "Tri Bt^jamiii Sp<k* on Mttynyt Amerikan fcunttianar-t& isial^jftVt^leviiai, va-pätlt^ iosa pAHestoiafiääitäa Scät^cxnuu^g^oälk. D&ilkä&n ep&bik^- t e l ^ jli ihölra^^ . . . te SpÖfek dhtfiii^ tidtoisesti marttyyriksi ViethaMn t m M t i fejrÄ^i. lois M i i b A läxnsakaeDaa. 'herättää amerikkalloiät^ öftn!ättia!!tc^ i M sA M n i ^ maataan ottamAan £csk6le9ta teuiiaistuksen lopettamia id ^ I M , hilloin !han oh änSEäli^ sää<2ylliken Jimis-teii tkuainiöituksön ihailun." Tfei:6nto3aiÄen aairhtilehti 1^ bttomiota tS!män oik!euBSuiulliiBteluh.«^ tnttttax maimitun tuoaniian bngcittsoäis&n jälkeen julkailsemassaan totoitaskErioitUJkstesa, että Bostonin dkeuslkiEuJiustelussai ei %9säMt^i tai xnkeananin, el ailiinettu kdnkaan käsitellä kysy-inyksiiön oieeltisinlta ja ifcysymystä — oinlkio oikeus vasfiustaa Viötnamiri sotaa, vai eöro cfe. Lelifti hirotmioi tmnnari Ftancis Ftordin valafauehistölle fcertoja fesittäsnän väitöksen, että ^Tcäsiteltävänäintane ei öle valinnallisen asesvel- VoUisuuslain laillisuus itai penisätuslaillisuus, tai Vietnamin sota täi ihmisten «oikaDS prcrt«9tcrida <ixi1iä viastaafn." Tämäsi jobdodta tri eo(ffin sarfnoipuolestaaat «seita toer- •toja, "ei oile feinfcaan käsitelty asiaa, |omika halualmme käsitel-täväfcsS'. 'Hlta suuri hläpeä, elftä oikeu^fcuiulustelu lasldsiUe tasolle", hsuomioi itxxronitdlai^^ lauisuent .toivcnnuk-sen, että USAn valiituäodikieus. nouäee ikorkeammalle tasolle. Lopuiksi lehti -vietosi Ny§mb6rgin oiköiskuiiliustteluiuh, jonka iiiSäitäteibnän muikkah "'henkilcni tutee 'väätustda äöfioa "jos hän kältSöo sön e^ofkeutetuksr. fcun liri Spockiltä pyydettiin lausunina Nyinbergiia d i l ^ ^ (mässS hatsien sota-riikollisöt olivat syytettyinä), hän sahoi: "Minun kasilyskan- Mgeai ofl oUtiit^ että minulla ja muilla anneriUckalaisilla on. oJkieus vastiffltaa haSitUhsein >ytka meidän) katsomuksemme tnsokAan crvat rikdksift ihmfeyytfö vastöan." SosiaMle luvdtaaii Vatikaanin iooiua. — Päibninisteri Giovah. . id.LeoneniiilrkamieiiJia^ mlM. yrittfifi syksyyn mennessä M nmodostetaksiJieskusta-vaseinmiii. ^ 1 fiel^mKih^eStii k«oii£bvöh «MSsUstien feamatnsta luf aamaSa nyt, m i tMaiäilpann&an haisunaan veroa niistä voiti<H>slnv joista,, taita se ItaUasta.hankkii; Tttftä Itipavs iattöi ktyilliseMf kraatUsen puolueen vähemmistdhaU Ifttikiöii taiä^aUti torsral-iltaiia tuQt^ h m y ) ( S ^ i t i^d^ftyi ^d^allstlä jä töjSavatäläiSta Jotka öilsivät ^olttöei kuHSstäa ItäHftUkäcn ään¥stätit^Ilä feitlvastäaft. Vatfetttdriil veMntiäihl^asld tin i ^ a n m k^sym!^, ttis^ iiidlah m k m U s m a i e i - m u^iAtaiitit ^fo). I»S&Mlntel^ te«hett eti- Aötite tatkttlttaä, että vMaanl joutujsi maksamfliitt iO-piitaiMttt- S ^ ' y M ^ i A k v t i i t a t t i kttien y{kli:^ml((ltili Ittitlaläiiret mäksä. v i t . f S b ^ M t M U - ^ l l ibtl-i^ iä veihifastlit makät tuodesta 19.9^ muLth, jdllMn k4i. Verolaki toUnaan. I»aärijinisteriLieonen pulmana on se, 'että hänen täytyy toteuttaa rilt* tav&ti r e t o m t j i sosialistien tyy- (lirtt^stilcsi edn^ sos1allBtJt>uo1ti-' ie6n kongressin koirtmntuffiistä tänä iiyksynl. i l l o i n »osialh/tit päättävät UlttyvltkÖ he; kristinisäetoökfäati lieh; kanssa kdkoomushcTlilukseen lal eivätkö liity. Mitään muuta mah* (iöUlstfutta «^iienlÄiistöfaallttdks^n itidoflostamis%ksi öi italiassa nyt ole. 'Barbarossa'' suunnitelnian historia (5) n e n sota >AntikMttnilBttii «liää Näiqä Thomas Miuii#h«^osia slt. 4Mt ItRRRttrat vaiiBt öv&l'"tiuij|'Iil(iB', • vät vielä takankin. Mutta M um M vaUieesui^tM^s muiJM i i vkamkllaiisaHa. seiT absolutttiliN& teki ilHli:tarkQU| hkrltf' tun%)ä%{AMIIlm&; Muallskoiin 30. päivänä vuonna; 1941 Hitler päätti VaUstaa Wehr. machtln johtajia kertomalla nRt-iilsiiiliä tddbilistslä päämääristä. Tätä varten kutsuttiin koolle nea« voltfelii, ioskä öil läsnä i^lUzs korkeinta upseeria. Aina täsmällinen Halder merkitsi muistUn Hitlerin sanat: "Kahdeft inaallmtbikiiiMffiUks^li: taistelu toisiaaii vastaan:. kiMn^ munistl el vtA olift «oilliiB «ikä hänestä voi sellaista tulla. Kysees. «ä voi olla vain tohoamistaisteln." Ja edelleen: "Taistelu Venäjän MaiiiJsa. Böl-shevlkkfltonissftarielt, ja kommunistisen sivistyneistön tttllo&iiifaiefii On estetUvä uuden sivistyneistön synfymineii." Hitlerin sanoissa el ollut tulkin^ nan varaa ja tämän ohjeen yleis* esikunta päästi koneistonsa lävitsö kuin minkä tahamsa muun. Sille oli ranrtntekevää oliko kehitettävä suun rtitelma ponttonisiltojen porkamises* ta tai Suunnitelma kommunistisen ideologian tuhoamisesta. Tehtävä oli saatu ja pian ilmestyi vastaava Oh» iesääntö. Maaliskuun 8. päiväni ksnmaU NASSEk JÄ ilMiOJOHTO MÄ HIELTÄ lÄHMDÄSTÄ LirSYYTÖS' Moskova. Thdistyneen ara-bltasavallan pTcridentti Gamal Abdel Nasser matkusti viildto fittten kesklvKkkona Moskovasta saatuaan Neuvostoliiton joilta, jilta lupauksen taioudMUsesta avusta Ja ilmeisesti myös uusisU asetoimituksista. Presidentti Nasser puolestaan ilmeitti tukevansa YK:n lähi. : idän sovittelijan Gunnar Jarrin-gsn elidoUamaa läU-Idän kriisin poUttlsta ratkaisua, Jota Neii-vostolUtto kannattaa. Motemmat maat kehottavat kalkkia asianosaisia tukemaan suurlälieltlläs Janriogln poniristelnja. K^kivlikkolltana Juflädstussa virallisessa kommunikeassa Neu-vostoUltto Ja YAT tuomitsevat Israelin hyökkäyksen Ja Imrosta-vat, että U8A:n tukeman Israe. U n asenne on haaste koko maa-ilmaUe. Neuvostoliitto ja YAT korostavat edelleien, että lähi-idän kriisui ratkaisun välttämätön ehto on Israelin vetäytyminen valtaamiltaan arabialueilta ja kaikkien arabikansojen — myös Palestiinan arabien — oikeuksien kunnioittaminen. Täydellisen yhteisymmärryksen vallitessa vaihdettiin avoimesti mielipiteitä maiden yhteistyöstä, lähi-idän tilanteesta ja Israelin hyökkäyksen seurausten poistamia sesta sekä maaitmaBpolItiikan ongelmista, sanotaan tiedonannossa. Yhdistynyt arabitasavalta on lähitulevaisuudessa valmis täyttämään YK:n turvaliisusuneuvoston hyväksymän päätöläien lähi-idän kriisin ratkaisusta Ja Neuvostoliitto arvostaa suuresti tätä YAT:n kantaa ja tukee sitä. "Israelin kielteinen asenne osoit-taa/ että "sen politiikka Ja toiminta ovat vieraita rauhan eduille", sano-tad^, tiedonannossa. r : Tti Spockfei hänen fcurhi)^)änieitaäln ei syytetfty Vietna^ min. sodan e j ^ edes Yhdysvälitedn kufts^ vaätui^talmt' seötä. Heitä syytettiin "salav^teily^'», mika maSiiltelma Wi otottu Yhdysvaltain laldk&jolhin hintendmaan: siinä niiielessä, että vtodaan juJisftaa syylhsifca syyllisyyfefä ei muiuiten voida totoeil näytfaa. Kuiten sanoitta^ tan Spookfia ja liiinen kuimppaneltaain. ei syytetity siitä, e ^ he tdisivat Ideltäfytyneet osallistuhiasta Vi&tnaimin. sotaan tai elttä he olisivat kehoittaneet joltakin toteia oiääiU&tumäi^ hyökkäy^ssotaaii ViftitnaimiLa vastaan. Jos täliainen syytös olisi heitä vastaäi esitetty^ silloin olisivat JAiÖkrstajat voinöet osoitti, että sötä Vietnamin pienitä fcaft-säa vastaan on iaitön sota, koska Ifihdysvaltadn 'kSongresSi d ole.sodanjulistusta ainttamitt ja nJinmw>dohi Yhdysvaltaan pe- IfUStUsläin k^Koalta kaftsom ei miitääln sotaa <ole edes olemassa. T^inäri vuidksi oH yksirifcertaifletmpaa ja paljon helpompaa syyi;fäjäviiiaiiohiiaisäU)^ et^ tri S{Mckift ja b&Oeä l&iihi^päln«l-taan vastaan esStettitiiQ syyttös "salaVeftflaeilystä" cd siis syy- kireitä neuvöt-tijs jostakin kifcivasrtaisesta teostaj vaan ''salkveyceilysitä'-jon-:<^^ on ka otaksutaan kohdistuvan "jotaiidn'^ vaataan. \ finanssivÄ^ukMÄ ja^^l^ Mljooihat atthärifldkadaisöt vaätustavÄt jo Vietnötnln sotaa" terin «öma ho(tjuu, WaÄhing- Toiset miljoonat, selvästi eneimmidtö «teiölilelööidöl^ täytyy etsiä idb^Miäsytie- ©ttä Vietnamiii loppuisi n^ftidoÄiÄinunan, pian, jia että Yh- tä. dysvaillat ei koskaaJi' «fehää "sekäiättliUlfei Sfellaiiöen viirheeseen", Lopulta, hobneini iiwuwÄtelu-yhden nykyisen presidenrtÄ)fcelaän santoja käyMalksamme. flctarr^iksen jälkeen, • pölasitiin Itise presidenitlti JolhnBoini on ieoiiEaain — piresjdenttiehclokifcuiu- • Öomriln ja Wäshin^i)n kes-den tavoittelusta luopumisella — myörttanyt alakäden feauiU ' ^imluköeen. Ja vaata slt-tä, «Ifctä hyökftäyssoitaa Vietoattnfal vaottaan ei me», ptjokrsltaa t m Jnun nieuvortjt^lijiodhin liittyi sen paremimilin ih<wftaKBelte kuM öillBttlsfelll&eltäfcaÄii fettrmalta /myös USAn apadaiattlkomlnis-tori Bj&äUtw ja aptiiliaiaraftiafiton-löiiken- täniätn viioköl öb 3rfttonSl*dttavaä, vaiMöä ei tie- hoitajia Demnig, saatiiin länsi-föäkäah puokistalltavafa,- miksi Boi^fiooiin od(kieusik!uW.u»telussa saksalaiset ineuvoittelijat taipu-pujhuttiin mteluinkniin naurismaab feuin varsinaisesta nauirismaasta. _ ;' Mutta ^täkän ihmeeillisempäiä on, «tftä läUlAil^ Ikelhote* isoisien. 'Ss^äVtdhlkfeilt^yytSk^'^ peruBMia airm«lt&^ näin sel-yästä aslösta ööteia 'QrtPmidtyttftvlä tii6rtti<iita, mitä annetftäitt iri SpocMlk ja hänen kitixhpE>ani^i!lll^ NeovoMoliitto antaa edelleenkin egy^ie kaiUnpuoUtta poOlttista Ja taloudeUista tukea sekä myötä-vaikuttaa Egyptin puolustuskyvyn lujittamiseen, sanotaan kommunikeassa. Tämä merkinnee sitä, että Neuvostoliitto on sittenkin suostunut uusiin asetoimituksiin sen Jälkeen kun USA ilmoitti viikonvaihteessa toimittavansa Israelille mm ohjuksia. Leonid Brezhnev, Nikolai Podgor-nyi ja Aleksei Kosygin neuvottelivat presidentti Nasserin kanssa juuri ennen tämän lähtöä. Nasser sekä nl-kbniihisttri Mahmoud Riad ja parlamentin puh^ijfes Anvar Sadat lensivät Moskovasta Jugoslaviaan. Kalavaldta TINKIMISEN VARAA ' Olin kerran tilaisuudessa kuulemaan kahta kalastajaa joista toinen väitti saaneensa yli kuusi jalkaa pitkän hauen. Toinen ei muuta kuin sanoi, että olipas aika vonkale. Mutta sitten hän itse kertoi saaneensa onkeensa kerran lytidyn jossa paloi vielä tuli. Sitä toinen väitti jo valheeksi. Mutta mies sanoi vain, että jos sinä otat edes pari jalkaa pois sen hauen mi-l? sta. niin minäkin voin puhaltaa tulen sammuksiin siitä lyhdystä. — E. M. Kullid liittdlaineii maan. Ehtojen sanotaan kuitenkin olevan länfd^^sakdiftäis-ten kannailta katsoen niin epä-fedtiiliÄdtt, että telhdyri^^ )^ sön tötoä ei de jiulli^^ Sen sijaan kiitii se atiafesöl ibniedkika-laisjoukkiojen yBäpidloslta viilme vuonna 20 miljoonaa mailhftiiaia ($500 miljoonaa) Boim lupasi .'/ Bttnft mmn *a«ista srtä, ötitä Saksan Hittovaltton «Btiä vutojnna ihaiksajBi 3,140 mil-haUitus joutuu kaivaonaain aivan liiian syväflia iasikujaian ylla- joonaia markkaa eli $'785 mil-pitaSÖtöeen yhdysvaltalläifflä sotilasvoimia alueellaan. Joonaa, i) '<Se on tuk>ss£i Ii«ään;ty57ies9n^n^^ vaMi Länm-^Sa^^ lehtitietojen J^Vanlkfurter Rundschau äskei^^ (kitjioiiltukseds^^ mukaan Bonn oh jtautuklut vuo-, 'f BdimJiti vfMoOAAfBGft M ; jo v(tzdi}i](itu9i& yitMneet neu- desta 1991 V & m m miaksamäan VidflteMjÄil «vnilä skaclÄ WtäihfeigJ(torttttä i M i ^ t>aijohkö alen- USArlle smiJieinimol^ sumhiiani nusta, jos lainkaan, saadaan yhdysvafttalaisten (aselvoimlen ^1- 18,^00 mlljioiöhaa maitoa. To-föpidon kohdalta. Tänä ^ M i n & li^s^in asiasta mitistietojen della Ikiaillis liilttolmen. Mexico. — Tei-veysviranomaiset tiedolttavat, että nykyisen helleaallon johdosta on kuollut ainakin 40 ihmistä, suurin osa niistä nuoria. Lämpömittarien elohopeat nou-s i v a t l H asteeseen (F) maaseuduilla. Terveysministeriö Jakoi asuk-kaille suolapillereltä Ja antoi neuvoja miten voidaan lieventää kuumuuden vaikutusta. •^^1 ädtbi «^kifihhalleeii ttmtHfk-sln. iiaiiä ©aivikiisky, joka "hetke*. cä tekisi bolshevikkiJQhtajat jä kOr 'ml88ttBi'it''Vatt'iaitomi'ksi'V' Ift; maailB* Ituuta päiväkäsky oli valmis.' Siinä il^)|ri^tettttit) ottä. ;'mfl|iV0ltnleui'tDpe-r a t m i m h selustasi S^iti fteichs^ f \ x h m 888,polUttis^ fiii|lÄn«Ävalt misit^lUtift i erityis^ältUuäefc Jbtka johtUVäi itäl^den f Mäkkäisen pcOUt. tiseA j^tjdktebnäiiväilsek konfliktin löHKalllsta rattoöä fe8«astä W m terin ohjeesta . . ." Koneisto pyöri edelleen. Toukoa liuun 13. päivänä "Määräys tUOinio-vallan alaisuuteen .kuulumisesta 'Barbarossan' alueella Ja joukkojen erftyis^^foimenpiteistä'', jSiinä esitettiin jo melkoisen laaja tuhotoimen-piteiden ohjelma. Viimein seurasi pdiaentiinen '«Ohje poliittisten ko-tntesäärienkohtelustÄ" (OKW:ni^äl-väkäsky_ kesäkuun 6. päivänä ij^l 44 822/41, laadittu »sastollii "L", alaosastolla IV/A). Sen johdannosta SanottHn: "Taiiteius^a bol-shivisttia vastaan ei voida pitää lähtökohtana sitä, että vastustaja tulee \ noudattamaan InMmHHsyydfen 1 ai kansainvälisen oikeuden periaate töitä." Sitten seurasivat pykälät: 1. "Tässä sodassa ei saa näiden ainesten (politttisteii komissaarlon) suhteen osoittaa sääliä tai ottaa huomioon kansainvälisen oikeuden periaatteita. He ovat vaarallisia joukoille ja valloitettujen alueitten no-pCalle rauhoittamiselle. 2. Syypäitä barbaarisiift aaslalai-siln taisteiumenetelmlin OVat poliittiset komissaarit. Heistä tulee tehdä selvää nopeaäli Ja muitta mutkitta. Jos heidät siepataan taistelussa tai tavataan tekemästä vastarintaa, heidät tulee välittömästi tuhota ?8ein." Päiväkäskyn perusteella tuhottiin tuhahsia ihmisiä- Seurava ohje (16.' toukokuuta 1941) laillisti raakalais-maiset toimenpiteet Neuvostoliiton väestön suhteen. Kaikki "nurjamielisistä toimenpiteistä" epäiUyt henkilöt tuli saattaa välittömästi rangaistaviksi seuraavien sääntöjen mu» kaan: . "Siellä missä tuhlataan aika^ tällaisille toimenpiteille tai missä ne heti ovat olleet mahdottomia, epäillyt ainekset on välittömästi toimitettava upseerin eteen. Tämä ratkaisee tuleeko heidät teloittaa vai ei." Viimein ohje syyskuun 16. päivältä edellytti terrorijärjesteimän perustamista tähtäimessä taistelu partisaanien kanssa. "Jotta tyytymättömyys saataisiin perin Juurin tukahdutetuksi, on välttilmätöntä heti ensimmäisen tilanteen tulien ryhtyä mahdollisimman Julmiin toimenpiteisiin miehitysviranomaisten aukto-riteeUn vahvistamiseksi. TäOöbi on syytä ottaa huomioon, että ihmiselämä ei maissa. Joita tämä koskee, ole absoluuttisesti minkään arvoista Ja pelottava vaikutus on mahdollinen vain |[2yttä-mällä poikkeuksellista Julmuutta" Hitlerin tuhoamisjärjestelmän eri koispiirteenä oli, että Hitlerin miehet etsivät aina näennäisesti laillista perustetta rikoksilleen. Pelkkä ihmisen tappaminen ei riittänyt. Siihen tarvittiin vastaava määräys Ja silloin murha suoritettiin kevein .Tiielin. Eräässä vuonna 1956 pidetyssä oikeudenkäynnissä esiintyi todistajana Hitlerin aikojen sisäministeriön korkein virkamies jä Adenauerin ulkoministeri Hans Globke. Häneltä tiedusteltiin, miten hän saattoi laatia kommentteja sellaiseen rikolti-eeen asiakirjaan kuin juutalaisvastaiset "Numbergin lait"? Globke vastasi kyllä ymmärtäneensä lakien rikollisen sisällön. Mutta hänen teki mieli aikaansaada järjestystä mielivaltaan" . . . tdlji 'y^etb^jeff^ äiueid«ii Mi^ riötä johti Alfred Rosenberg. E n ttoiSlgeBä tydhttäa Itoaeiibei g t-yh' tyi jakamaan vkkoja Saksan tule-vten "MihriBMBMissa". Muuta-mmm i&i kaiki^m i^fiiikkvemöijöli i>aikat. Mitärltel-itln^ iiijrös M^i iÖaemn tuMv^tffr kenne^ Jbltfi Mlnissä iiiOetttlil saksalaisten joultkojen 4o ValtäattUr na. EnsfiaÄllsM^ VoitUm ' maantuneina ei kiinnitetty, huomiota sellaiseen "pikkuseikkaan", että Wehrmacht ei ollut vielä ehtinyt Uralilla. Ö^sifsft^iäisla häjPtH täy^ sln rUttävältä se linja, joka dli jo vedetty ^j^ertiihissä laaditulle kartalle. Idässä Saksan natsismi asetti niin laajoja ttefatäviä, että tuhottaviksi stflffinltelitijen määrä käiiitti ei sa-toja. tuhansia elkl ^IJddniä Vaari k^itoeniä mUjooMia. NSfai «yntH suuhhitelma slaavilaisten llkvidoimi-sesta Euroopassa. YLEISSUUNNITELMA OST Tämän saunniteimän tamilista tekstiä ei ole vielä löydetty. Se on yksi kolmannen VdtakUnnan kaikkein salaisimpla asial^joja, sehän laadittiin SS:n uumenissa ja Himm-lerin henkilökohtaisessa valvonnassa. Toistaiseksi on löydetty vain muutamia Himmlerln kirjeitä, joissa selostetaan "yleissuunnitelman" perusajatuksia^ sekä SS^virkamies-len Ja Rosenbergin viraston muis^ tiinpanoja. Joissa selvitellään eräitä suimnitelman osia. Ne edellyttivät slaavilaisten kansojen hävittämistä jh seh slaavien ösaä sakkalaistämis-ia » jonka ss-miehet aikoivat jättää eloon oihiksl «rjfks^. "Yleissuunnitelma O&t" oli yksin-kertaihen kuin Kolumbuksen muna. Se edellytti, että {Paavilaisten perusi osa oli tuhottava ja JäljeU^ Jäävä pieni osa saksalaistettava. NilhpS Puelassi uU iialSril tuhota i9 mlUiohaa IhmhitE (3iD vuo-detk fallllu^K TaiBi6V«&a]IIlI Ja Ukrain&jurä Ulhe« 80 iiii)|ooha^^ ihmistä, tarftoltukaetta el olhit vain knfetstaa VenSjIft vfttttota. Vaan mySs '^nddsiaa vtaätäiset kansana, hajottaa heidät" — se oli päämääri Hieman armolliseinpia olivat Melerin esikunnan suunnittelijat Baltian maiden asukkaita kohtaan - siellä he näkivät suuret räahdol-llsuudet saksalaistkmiselle. Mutta •Smä ei tietenkään antanut heUle perusteita, säilyttää kolmen .Baltian maan valtiollisuutta. Niiden oli määrf kadota. Eiirooi^ kuiaUäioU dota myös itieniinen Suomi. Sen suhteen oU Jo 16. heinäkunta 1941 sanottu, että oli "äirteunäisen Varovasti ryhdyttävä valmistelemaan Suomen liittämistä liittovaltiona". "Ideologisen sodan" finaali olisi ollut pelottava. Jos se olisi ollut suunnitelmien kaltainen. Jatkuu Senaatin samoi, että USAn i^olluiiaiva vapautetaan {nan Washtaigton. — Senaattori Stephen Young esitti perjantaina "ennustuk- .Kcn", että P<^is-Korea vapauttaa pian icaappaftmansa yhdysvaltalaisen vakoiluiaivan Pueblon miehistöneen. Ulkoministeriö kiisti hänen arvionsa todenperäisyyden. Senaatin asepalvelukomltean jäse^ ryydessä oleva sen. Young (D) sa-t; oi, että laiva. Ja miehistö vapautetaan sen Jälkeen kun Yhdysvallat esittää anteeksipyynnön sanomalla, että tämä vakoilulaiva tunkeutui PohjoiB-Korean aluevesille. Hän väitti, että Yhdysvaltain toimesta maksetaan aSian Johdosta f lOO miljoonan vahingonkorvaus Pohjois-Ko-reaUe. Geneve. —^ Kehitysmaissa vallit^ lievä' tfiintäryiKcpuls^^jstKutt' tiykyi-itessä laajuuilessaan vleiävv. 19?^ «mrastet«m, YJ(:n |tdtens%MaaU- ^Imvoston vtooslkdcoökr^l$^^laaditu$^ sä s selonteoin Y]^;<t, ^^^ihteeri U fibant-avadi kokÖltS^^n Qepevesi-sä il^me v i i k o l k - \, Kälity^maideii ' tarpeet ^ voidil^n iy^mn vain kSyttgiäm muiden maiden vientikelpoista ytiJäämfiYil-jaa, muita hätätilanteessa ^nämäkin yar^tot olisivat riittämättöihiäi sanotaan selonteossa. YK:n elintarVike^ ja mäatak^usr järjestön, FAO:n, mukaan Uisi koko maailmassa varastoitava näl^ hädän varalle 5—8,5 milj. tonola vIljdB Ja muita elintarvikkeitaan^ ise.mllj. dollarin aitoA t#^n ilsäksi, olisi paikallisia häfililaitt^i- H värien varattayk 21» Mi d6)la-rin arvosta elintarvikkeita. "EnnW tetuBta ansiotason ja elliitariri&ekur li!tukseh n^stista huOllniättä fJi ali-ravitsemdksesta kärsfvleii ihäärä luulbVasti pienene kfeitifykriiaissa vuoteen 1975 mennessä", jatkaa' SQ-Icnti& ko. Bryssel — Kehltysm^e tHXikX-tava taloudellinen apu kasvaa Voimakkaasti, käy ilihi talöudeilfiseh ^ leistyön ja kehityksen hyväsi toimivan järjestön öECDm jdlkaife. !hästä katsauksesta, mutta ko&miite määrä oh yhä alle yhden i>ratgiHin ovustavten maldeti kattsfinföld^: Viime vuonna nousi qSOOrn ke-hitysapukotnitean toiiäest» käiiiys-maille annettu raha-ja teknlneä ai^ii kahdeksaUä prosentilla' vUc^h Idto tilanteeseen verrattuna, itomlteati 17 jäsenmaan yhteiset ^rviisti^^ olivat viime vuonna U 4 mlljiardia dollaria ja kattoivat,95..pros. kaikesta kehitysmaUle jtöinpiitetusta avusta. Lisäys vuodesta 1966 oli 0.8 miljardia dollaria ja, viipdesta. isiio 3.2 miljardia dollaria. t .. Politiiikkanime ei . hdidcoiiEtta, sanoi BreiStam Moskova. — Neuvostoliitto tähtää varustelukilvan rajoittamiseen jä kansainvälisten ongelmien; 'rahhan-omalseen ratkaisuun, UHittaiJcenen^ kään. ei pidä luulla; että><»leävpsto. jiiton rauhanpol|tiikfca.on'.'liäkkout> ta, sanoi Neuvostoliitoh ipttql^(^- taja I ^ n i d ärezhnev'Ifesköv^E^. . Niin kauaii kuin impfHrialisittia^ olemassa seryrittää-voimäkaelndlh pysäyttää ihmiskunnan^ f.BOslaidisen edistyksen. Sosialistiset^^fmäat voimistavat koko ajan puoUatufita^ jatkoi Brezhnev. ./•-, Neuvostoluton armeija 'ja i^äirto pystyvät antamaan riittävättlhötäl^ kun nulle tahansa hS^ökkääJUIii, hän sanoi puhuessaan Neuvostoliiton :S0^ tilasakatemioiden päättäneiden Upseereiden kunniaksi järjestetyllä vastaanotolla KremliSJäV ' Kalevala morjaikisi Helsinld. — Raulandissa'^^orjassa on pidetty Kalevala-jfuhktiijKaleVa-lan norjankielisen versi^nj-yalmis-tumisen kunniaksi, k a l e v a ^ nor-janlamistyön on suorittanut Iditori Lahge^llflet ja siinä on käytetty Telemarkin murretta, jota. puhu* U^ian Raulandissa ja sitä.ynqtäröi' vissä pitäjissä. ^ > Tilaisuudessa lausui teryetuliäl»' sanat Suomen Norjan-suufiiäietäiäs ryentti Suomela. Palkalliset taiteilijat esittivät osia Kalevalasta.. Kun. kin lausuntanumeron yhteydessä lehtori Lange-Fliflet selosti Ttiiäo* kohtien taustaa. Juhla päättyi Maamme- lauluun. PÄIVÄN PAKINA SI OLE KOHTUUTTA MISSÄÄN Tämän maan asevoimien palveluksessa olevien termien mukaan tarkoitettiin ainakin ennen van-haan - ^ s i l l o in kun taisteltiin nat^ siruton hävittämiseksi maaemomme kamaralta — "armeijan kokoisella' jotakin sellaista mikä oli joko "liian suiiri" tai "liian pieni", mutta ei koskaan sopivan kokoinen. _ Sama tuntuu pätevän Sudburyn sääsuhteiden kohdalta. Me sudburylaiset • jotka yritämme huolehtia muun ohella siitäkin, että saataisiin elokuun alussa pidettävien suurjuhlien ajaksi oikean suvisen sunnuntain leppoisuus, olemme valittaneet ja kaiketi vähän mananneetkin sitä kun se ilmojen haltija on ylläpitänyt koko kevään ja kevätkesän kestänyttä sadeaikaa. i Nyt on kuitenkin valituksemme kuultu! rimojen haltija on ilmeisesti tahtonut huolehtia siitä, että liBca-sateen aiheuttamat vesilätäkötkin kuivuvat kaupunklnime tun nettujen kallioiden kupeissa ole- VirtÄ uurteista^JiusyVlltttäfistl. Niinpä, sitten «aimttundn oikean helle^aUon, mikä taas» tuntuu, varsinkin jatkuvien sateiden ^jälkeen ylenpalttiselta hyvyydeltä. Lämpömittari oli maanantaina kaupungissa 88 asteen (F) paikkeilla eikä se la^kehut yölläkään 10 astetta alemmaksi. Sääennustajat sanovat, että tätä hellettä jatkuu ainakiil torstaihin asti. — Ja jotkut kiittämättömät-heput ovat jo ruikuttaneet tämän !'Uika-kuumuudenkinV- johdosta. Heidän mielestään Umojen säätäjä antaa ainakin täällä Sudburyssa niitä i l moja sen "armeijan, mitan" mukaan >- on joko "Itiah viileätä" tai sitten "liian kuumaa", mutta ei koskaan 'kaikkia" tyydyttävää. Useimmat meistä tavallisista Viriasista olemme kuitenkin siinä toivossa ja uskossa, että näitä ihanan lämpimiä kesäpoutia kestää suurjfthlien yli ja kaikkein tolyo-rikkaimmat ovat jo puhuneet siitäkin .-mahdollisuudesta, ettei ilmojen vaihdosta tule ennen joulua? Olkoon näiden toivomusten ja valitusten kanssa niiii tai näin, tosiasiana pysyy, kuten Mark Twain aikoinaan huoma^ftu, että "kafkkl puhuvat ilihx)48ta-mutta Itukaan ei tee mitään niiden, suhteen*. Tässä yhteydessä on kuitenkin iloksemme huomioitava, että Ontarion lainlaatijakunnassa olevat >fDP:h jäsenet ovat tehneet jotakin kipeästi kaivattavia uudistuksia sääsuhteidenkin tiimoilta. Vanhan yiktoria-aikaiseh käsitys kähmin mtlkaän sellaisten laitos-^ teh kuiti Ohtariöh IdiÄIaälijakun-nankin jäsenten velvollisuus on sääsuhtelsta' huolimatta olla työssään tai oikeammin toimipaikkansa penkillä kovat kanlassa Ja takki päällä. Mutta, niin meUle kerrotaan, lainlaatijakunnassa olevan l«lDP:n ryhmän «nemmistön jäsenet kuorittivat ilmeisesti yhteisestä tuumasta "vallankumouksen" Ja tulivat maanantaina (jolloin lämpömittarin hopea nousi 80 asteen paikkeille) kokoushuoneesta takit kahuilossa istuntosaliin. Ja vaikka heillä oli "valkoista valkoisemmat paidat', kuten mainoskielellä sanottaisiini niin Puhemies Allan Reuter humioi tämän "tahdittomuuden'' ja esitti kohtelläd^U. ettii herrat kansanedustajat vetäisivät takit ylleen. Hän myönsi, etteilrärXlnifisU säädöksiä ole takin ylläpidosta «O as-teen sisälämmössä, mutta hän sanoi, vanhat perinteet velvoittivat. Kapinalliset NDP-läiset- eivät kuitenkaan antaneet niin helposti periksi. Kaiken lisäksi valkohapsi-nen, kunnioitusta, herättävä |»a8> tori Fred Young tuli "kapinallis-ten" avuksi esittämällä vetoomiA-sen, että puhemies ileuter huomiosi ajan aiheuttamat iq^utpkset. kun asiasta oli keskusteltu i e - kä puoleen että toiseen siinä mfi^ rin, että lainlaatijaknniianv jäsenet saivat "kunnollisen työ2>älvln sisään", kuten vähän fihUskan.nuo* tilla sanottaisiin, niin r^takysy* myksestä tehtiin kompromlssipääV tös. ' . "Kapinalliset'-' saivat luyan «illa t^eitta lainlaatijakunnan komitea istunnoissa (jolloin yieis^^^päkse seuraamaan kansanedustajain työ^ tä ja toimintaa) mutta ^Yarsinaisis-sa istunnoissa, jölhiln ylfeliiBiaft käydä asiain käbittelyyft t X l ^ ^^ massa, on istuttttvtt.käk^''Viki^ rian aikanakin kovat'kaulassa ja takit päänä vaikka «Isäkuutxbu^ l&heriteYisi satinaiiläki^., NDP-kapiniEilliset sälva^ > »iis >'-'raf jöitetuh voiton^' ja kut^,.tAvaliistä työväehedustajien ävull&la .kÄi^ saavutettavista etiiisuui^sU liaiit- Uvat myös kytisiö ja ^kfijm kaUc-, kea edistyölä. vastustavat' pörmi-^ sedät. • • Äyvlä suurjuhla-llmöja toivoen; Känsäkouraa
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 20, 1968 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1968-07-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus680720 |
Description
Title | 1968-07-20-02 |
OCR text |
Siivu2 LaluaiM heinäik. 20 p.— Saturday, JvSLy 20,1968
INDEPENDENT LABOROROÄN
VAPAUS OF FINNISH CANADIANS
ILIBERTy) .4Satablishf4.NÖT. 6, 1917
Pikdlahed I3d^
YlBuacuiia uxuuvciUi luvxvM xuui isK: wvB»ir uiiuiuuiuTi' :\mwuw« xnmnK
:((;;[ i^i. Mailing address: Box. 69 ' > ,
1' ' and for paym«nit of postaee in cash
CANADIAN LANGUACc• i^hE >3 (l J
tlSL isa Sooineen: Ivk. IIA). 6kk. 6^
MaBdllmaiikäiiiliin i^psil^ickflri ja lEi^lIij«!nj tri Bea^anlin
' e ^ d m i i i n m o sSm-Ht •saäirA MiMiih ViUk3Kie!»i vankild- jä $5,^0
saBsktortnioffiiö bii saariiuit S i ^ ^ iäim Cähti'
d ä ^ k u i Q uQ&Äniäiid^ puJhuäriatia-kuten
itiuistetaBn^ tri Spbck jaMiöea meljä ikuirtiippeniaan,
«hiUMafiliflBlto Yate yllotpistoh p a ^ WiWia6ftl Coffin, juil*et>.
••tiin ÖbsftönSÄ piMöifceud^ sfyyBiö^^i!»öe8ä5 "salav^ifcdllyyn"
— m s t ^ drkäntm&ai aftfertlpäiiä — ja 8S Vuoltiäi^ tuJötoari FVari-a
s Foird äniöi imamilM h^ähälkiiuii l6 plL^^^
- teai ©n uiitfeyeddossa kärotm 65n/tifatiaan tri Spfookin lisäksi,
sai Yalen yliopdisljoin 43>vwytids pappi Wil]iaifn Sloane Cof-fito
^ t . ja 44rVu |
Tags
Comments
Post a Comment for 1968-07-20-02