Vapaus, May 30, 1959

              Sivu 2 Lauantaina,4oukak. 30 p.—Saturday, May 30,1959
VAPAUS
Organ of Fiimisb Canadians. Es-tabUshed
Nov. 6. 1917. Authorized
as secoiDd class mail by the Post
Otfice Department. Ottawa. Pub-
Ushed thxice weekly: Tuesdays,
•Ttaiirsda]^ and Saturdaysby Vapaus
Publishing Ck>mpany Ltd;; at 100^10^
Elm St. W.. Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Busi Of f Ice. OS.: 4-4264; ;<
Editoria! Office OS. 4-4265. Manager
E. suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69; Sudbury., Ontario.
Advertlsing ratesi uponrappUcatlon
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 425
' 8 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Geneven neuvottduista
Neljän suuren, Ranskan, Britannian, Yhdysvaltain ja
Neuvostoliiton ulkoministerit ovat Genevessä kolmatta viik-
• -^coa neuvotelleet Berliinin ja Saksan ongelmista sekä muista
•kansainvälistä jännitystä aiheuttavista seikoista.
Suurten päivälehtien tavaksi ort täällä tullut erikoisesti
korostaa Geneven konferenssi^ puhuessan, että "mitään tu­loksia
ei ole ainakaan tähän mennessä" saatu. Selvää tieten^
kiri on, että "ei mitään tuloksia ole saatu" porpaganda on jos-
—isakm määrin puhumista tosiasiain vierestä. Muistettakoon
vain esimerkiksi tämä: Noin kuusi kuukautta sitten Neuvosr
töliitto tiedoitti sodanaikaisille liittolaisilleen, että jos Ber­liinin
ongelmaa ei saada yhteisesti ratkaistuksi, tai jos neu-ypttelut
evät ole tässä mielessä käjninissä toukokuun 27 pnä,
niin Neuvostoliitto tekee yksipuolisesti rauhansopimuksen
Itä^^Saksan kanssa ja luovuttaa Länsi-Berliinin kontrollin Itä-iSaksalle.
Samalla kertaa Neuvostoliitto teki täysin selväksi,
etta se pitää parempana yhteisesti sovittua ratkaisua niin,
että Länsi-Berliinistä tulisi vapaakaupimki, ja että Ssdcsaa
vastaan sodassa olleet maat allekirjoittaisivat rauhansopi­muksen
molempien Saksojen kanssa — mutta jos tätä toi­vottua
tulosta ei saada, niin siinä tapauksessa Neuvostoliitto
tekee yksipuolisesti sopimuksia Itä-Saksan kanssa, kuten si­vumennen
sanoen länsivallat ovat tehneet yksipuolisesti Yh­dysvaltain
johdolla sopimuksia Länsi-Saksan militarismin
uuäelleenelvyttämisestä jne.
Mutta kun Neuvostoliitto ei ole turvautunut mihinkään
; yksiuolisiin sopimuksiin, niin se on merkkinä siitä, että ai­nakin
Neuvostoliitossa uskotaan Geneven konferenssilla ole­van
onnistumisen mahdollisuuksia — ja sitä toivovat kaikki
hyvää tarkoittavat kansakunnat.
Tyydytyksellä on pantava myös merkille se, että poliit­tinen
ilmapiiri näyttää Geneven konferenssissa kehittyvän
suotuisaan suuntaan. Asioista on ilmeisesti suurtakin eri^
mielisyyttä ja käytännöllisten sopimusten tiellä on vielä pal-
, jon tuulen kaatamia puita ja muuta ryteikköä. Mutta keskus­telun
sävy on siellä ollut sellaista, että se on jo lauhduttanut
vississä - määrässä kansainvälistä jännitystilannetta.
Myönteisenä seikkana voidaan pitää myös sitä, että täs­tä
päivästä (perjantaista) alkaen Geneven neuvottelut siirty­vät
Kansojen palatsin pyöreän pöydän äärestä — ja propa-gandavalokeilasta
— yksityisten päivällispöytien ääreen. Tä­ten
voidaan käydä luottamuksellista keskustelua joko kah­den
tai useamman päähenkilön välillä kummankaan osapuo­len
joutumatta välittömästi propagandakoneiston kohteeksi.
. Se on olotila, missä voidaan puolelta ja toiselta tehdä myön­nytyksiä,
syrjähyppyjä ja vaihtoehtoja sopimusmahdolli-sUuksi$
ta. Näin voidaan etsiä puolelta jc^ toiselta joitakin
r-'3^it«^ kosketuskohtia sellaisista seikoista, missä kompro­missit
ovat mahdollisia. Esimerkiksi englantilaispiireissä on
jö ilmaistu ajatus, että tähänastisen työn tuloksena voivat
kompromissit tulla kysymykseen sellaisissa asioissa kuin
aseistariistimiskysymys, pysyvä yleissaksalairien komisäio, ja
vyöhykkeet missä varustelua rajoitetaan ja valvotaan. Eng-kritilaispiireissä
näytään oltavan toivorikkaita siitäkin, että
Berliinin ongelmasta on saatavissa molemia osapuolia joten­kin
tjrydyttävä sopimus.
VKaikki nämä ovat tietenkin vain mahdollisuuksia. Mutta
^ S M a n ei odottanutkaan, että ulkoministerikonferenssi voisi
kädenkäänteessä ratkaista ne kansainvälistä rauhaa uhkaa-
.. vat pulmat ja ongelmat, jotka ovat sodan seurauksena ja kyl­män
sodan aiheuttamana kehittyneet. Jos tällainen sopimus-mahdollisuus
olisi olemassa, silloin olisi turhaa puhua "kor­keimman
tason" neuvottelun tarpeellisuudesta — mikä on
kuitenkin yleismaailmallisesti omaksuttu käsite ja toivomus.
Jos ulkoministerikonferenssi voi raivata poiS|pahimpia estei­tä
niin, että korkeimman portaan neuvottelut saavat hyvän
alim, ja mahdollisuuden varsinaisten sopimusten tekoon, niin
sekin on tervehdittävä askel eteenpäin.
Rauhaa ja kansojen ystävyyttä haluavilla hyvän tahdon
ihmisillä ei siis ole Geneven neuvottelujen kohdalta syytä
antautua toivottomuuteen. On vain otettava asiat sellaisina
kuin ne ovat ja vaadittava entistä päättävämmin diplomaa­teilta,
että neuvotelkaa vaikka kuolinpäiväänne saakka, kun-
,•. han vain pidätte yllä" toivoa ja mahdollisuutta pulmakysy-
. mysten rauhanomaisen ratkaisun varalta.
Huono esimerkki
r"Pääministeri Diefenbakerin yksi vaikuttavin vaalivaltti
pitkällisen hallituskauden ansiosta omasyväiseksi ja muista
- piittaamattomaksi tullutta liberaalipuolueen hallitusta vas­taan
oli lupaus palauttaa parlamentaariset menettelymuodot
. r . Mutta Oltawasta tiistaina tulleessa uutisiedossa kerro-aan,
että juuri pääministeri Diefenbaker, joka oppositiossa
ollessaan piti monta' kaunista puhetta parlamentaaristen me­nettelytapojen
kumrioittamisen puolesta, viittasi määnähtai-iiä
kintaalla yleisesti tunnustettuun puhemiehen aseman kun­nioittamiseen.
' _ ~~
". Yleisen parlamentaarisen tavan mukaan on Ganadanala-huoneen
puhemiehen sana laki, jota noudatetaan.
" Mutta kurT torypuolueen nimittämä puhemies "Roland
Michener huomautti maanantaisen väittelyn yhteydessä, että
pääministeri Diefenbaker on pois asiasta — että hänen ei
pitäisi esittää toista kysymystä ennen kuin keskustelun alai­sena
oleva kysymys on ratkaistu, pääministeri Diefenbaker
ei noudattanutkaan perinteellisen tavan mukaan puhemiehen
esitystä — parlamentin lakia — vaan sanoi: "Mr. puhemies,
^ sallikaa minun lopettaa", ja jatkoi puhettaan.
.7.'. Sen sijaan, että pääministeri Diefenbaker olisi lopetta­nut
puheensa ja istunut paikalleen, hän sanoi puhemiehelle
asiallisesti puhuen, että "suutari pysyköön lestissään", janiin-
^ joutui puhemies Michener täysin nolattuna istumaan paikal-leen.
Pinnallisesti katsoen tämä näyttää pikkuseikalta. Mutta
asiaan syventymällä havaitaan, että mitääneroä ei ole pää-"
\; ministeri Diefenbakerilla eikä liberaalipuolueen "tsaarilla",
G. D. Howella.,Parlamentaarisuuskin -saa;:kunnian .väistyä s i ­vuun
silloin kuin se ei tyydytä vanhoja puolueita! ^
^ Tämä pn hyvä pitää mielessä myös Ontarion vaaleissa,
xnissä vanhat puolueet -;- jotka käytännössä ovat samanlaiset
Kuvernöörien
valtuuskunta
USkafltloon
New Yorfc. — Yhdeksän amerik­kalaista;
osavaltion kuvernööriä vie-railee/
ensi kuussa Neuvostoliitossa
missä he perehtyvät paikallishallin-toon;
r Ryhmää johtaa Floridan ku­vernööri
V Leroy Collins j a >niatkallc
lähdetään kesäkuussa; Kuvernöö^
r i en kolme viikkoa- kestävä. käynti
ulottuu Moskovaan^ Leningradiin,
Kievlin/ T i f l i s i in ja Tashkentiin,
Matkan on järjestänyt New Yorkis­sa
oleva Institute of Educationni^
minen laitos-sekä New Y o r k i n yli­opisto
jäsen rahoittavat Rockefelje;^
rin säätiö jä Ayfred Sloan säätiö.
Betlehem Steel
kaappasi Liberian
malmialueet
Lontoo. — Liberian suunnattoman
rikkaat malmiesiintymät ovat joutu­neet
amerikkalaisen teräsyhtymän
Betlehem Steel Corp.:n haltuun. B u l ­vaaneina
on käytetty ruotsalaisia kai­vosmiehiä
ja Grängesberg-yhtiötä.
Mainitun malmiesiintymät, jotka s i ­jaitsevat
noin 260 kilometrin päässä
rannikolta olevalla Nimba-alueella,
nousevat kymmeniin miljooniin ton-neihin
ja niiden malmipitoisuus on
erittäin korkea.
Betlehem Steel, joka on tJSA:n ja
samalla koko maailman toiseksi suu­r
in teräsyhtymä. aikoo Investoida
Nimba-alUcen malmikenttiin 200 m i l ­joonaa
dollaria.
-Julkaisemme oheelUsena sen
puheen, jonka tunnettu neuvos-toliittolainen
kirJaUiJa Ilja Eh-renburg
piti Tukholmassa Maail­man
' Rauhanneuvoston kokouk­sessa
toukokuun 9 päivänä:
Kun akademikon kahdeksattakym-menennettä
vuosipäivää: juhlitaan,
n i in puhujat luonnollisesti toivotta­vat
hänelle hyvää terveyttä j a voi­mia
ja tavallisesti muistuttavat
mitä hangon elämänsä aikana saa­nut
a i k a i l i eikä siitä mitä hänen
pitäisi tehdä. Minusta tuntuu, että
meidän riemujuhla on jossain-suh­teessa
vähän toisenlaista. Meidän
ei pidä puhua mitä rae olemme
tehneet, vaan mitä meidän pitäisi
tehdä. Me~olemme todellakin on­nistuneet
auttamaan sodan välttä­mistä,
mutta emme ole kyenneet
tukahduttamaan "kylmää sotaa" tä­hän
mennessä. Me olemme laajen­taneet
rauhanpuolustajain piiriä,
mutta liikkeemme ei ole läheskään
kyennyi kokoamaan yhteen Kaikkia
niitä ihmisiä, jotka janoavat rau­haa.
Ihraisten yleisessä mielipiteissä
eri maissa on tapahtunut huomat­tavaa
rauutosta viime vuoden ai­kana.
On alkanut liikkeitä, joilla
ei ole ollut yhteyttä kansallisiin
rauhankomiteoihin, sellaisissa mais­sa
kuin Britanniassa, Länsi-Saksas­sa
ja Yhdysvalloissa — maissa jot­ka
ovat erikoisen tärkeitä "kylmän
sodan" tukahduttamiseksi. Meidän
täytyy löytää yhteisen kielen niihin
kuuluvien ihmisten kanssa. Tämä
ci suinkaan tarkoita sitä, että mc
• ja nyvamoivon
o vierailee Tsiiekkoslovakiassa
Kirj. Lucille Giscome
Praha. — Viisikymmentäkaksi jä­sentä
käsittävä canadalaihen kaup­pa-
j a hyväntoivonlähetystö vierai­lee
nykyään Tshekkoslovakiassa.
Tämä on ensimmäinen kerta kuin:
n i in suuri ryhjnä canadalaisia l i i k e ­miehiä
vierailee sosialistisessa maa-J
ilmassa tutkimassa itse henkilökoh-j
taisesti markkinamahdollisuuksia.;
He saapuivat tänne erikoislentoko :
neella ja aikovat palata Britannian;
kautta Canadaan. l
Minulle antamassa erikoishaastat-1
lelussa kaksi lähetystön jäsentä. A. |
H. Carter, varapresidentti j a Reg'
R.\Rpse, Vancouverin kauppakama- <
r i n pääjohtaja, selittivät miksi lä­hetystö
on saapunut tänne.
Rose sanoi: " B r i t i s h Columbia on
vientimaakunta. Noin 50 prosent­tia
tuotannosta saaduista dollareista
saadaan vientitavaroista . . . Sen
minkä lupde vie sen vuoksi tuo ta­kaisin
toisessa muodossa ja me o
lemme ihitä kiinnostuneimpia kehit­tämään
kahden puoleista kauppaa."
Lähetystön puheenjohtajana Ro­se
jatkuJvasti korosti lähetystön, jo­ka
oli saapunut Tshekkoslovakian
kauppakamarin kutsusta, hyväntoi-von
luonnetta.
-'Meidän ryhmälle tavallisuudesia
poikkeava pn se sillä se e i sisällä ai­noastaan
ihmisiä, jotka ovat kiin-nostupneita
kauppa-asioihin, vaan
siihen kuuliiu°° lakimiehiä,^ lääkärei­tä,
insinöörejä, kirjanpitäjiä ja
maakuntien tunnettuja julkisen elä­män
henkilöitä, jotka lu<ptcttuina R-sioiden
. suraajina voivat kunnioit­taa
toisten eiämäntapaa. Nykyisenä
kriitillisenä aikana meistä tuntuu,
että kansallinen erilaisuus, uskonto
j a politiikka eivät saisi estää keski­näistä
kunnioitusta. Ymmärtämys
j a hyvä tahto ovat välttämättöpiiä
kahden, puoleisen kauppavaihdon l i ­sääntymiselle."
Hän puhui ylistävässä sävyssä sii­tä
kohteliaasta vastaanotosta, jonka
he ovat saaneet kulttuuii-i- j a liike­miespiirien
taholta ja sanoi, että hc
ovat havainneet selvää • mDlcmmm-puolista
kiinnostusta kauppaestet-den
poistamiseksi.
Rose osoittiii että tämä on •seitse­mäs
vapaaehtoinen kauppaa tutkiva
lähetystö mikä < heidän puolestaan
on järjestetty. "Huolimatta; ettei
meillä ole virallista aloitteenteki­jää;
n i in aina on meidän mukanam­me
ollut British Columbianlhalli-tuksen-
jäsenr-^ tällä kerralla lion.
P. A ; GagIardi,joka;on tieministeri:
V : Gaglardi; j o k a ;on transporttimi-nisterin:
vieraana, on tutkinutjoita-.
kin Tshekkoslovakian valtamaantei­tä,
siltoja-ja rakennusmenetelmiä.
"Hän on erikoisesti kiinnostunut
tunnelitöihin-^ joka on verrattain
äsken käytäntöi^notettu uudistusme-netelmäBG:
n; tierakennustöissä"',
lisäsi R o s C i X ' G a g l a r d i vierailee Ita­liassa
ja Länsi-Saksassa ennenkuin
hän palaa kotimaahansa.)
Verratessaan nykyistä matkaansa
aikaisempiin matkoihiiisa EteläA
merikkaan. Rose sanoi, että keski
Euroopan teoUistuttaminen öh saa­vuttanut
sellaisen tason, ettei sel­laisesta
voi uneksiakaan latinalai­sen
-Amerikan maissa. Lähetystön
jäsenet olivat erittäin hämmästynei-,
tä Tshekkoslovakian raskaan ko-n^^
iston teollisuuslaitoksista sillä
niiden tuotanto on viisinkertaistu­nut
viimeisen kymmenen vuoden
aikana.
julistaisimme periaatteitamme ja
ehdottaisimme heille ' liittymään'
meihin,v; mutta meidän tulee pitkän
tutkimuksen kautta etsiä, kuten
kaikissa neuvotteluissa vtäytyy, mit­kä
kohdat' olisivat hyväksyttäviä^
k a i k i l l e . ; : Taistelu - atomiaseita vas-:
taan on yksi sellainen kysymys..
Haluan puhua sellaisista asioista,
jotka edelleenkin pitävät rauhan­voimat
hajanaisina, kysymyksistä,
jotka liittyvät sodanvaaraan Euroo­pan
sydämessä enkä minä halua
puolustaa yksin omiani eikä kansa-;
ni näkökantoja,.mutta määritellä
ne periaatteet, jotka minun mieles­täni
ovat kaikkieA rauhaa rakasta­vien
voimien hyväksyttävissä. .
"Kylmä sota" on salaa hiipivä
sairaus. Sen o i r e i ta näkyy yhdessä
ja toisessa paikassa elimistössä. O l i
olemassa, Korea, Vietnam, Lähi- ja
Keski-Itä; nyt tämä vaara ilmenee
Euroopan sydämessä. Tämä on
pieni, suun ja hyvin levoton maa­ilman
osa. ,
Me kaikki tiedämme, että kaksi
maailmansotaa alkoi samasta' pai­kasta,
Euroopan sydänaestä ja että
sieltä se voi jälleen helposti levitä
koko maailmaan. Tästä syystä Sak­san
ongelma askarruttaa kaikkien
ihmisten mieliä.
Tämä. päivä on muistojen päivä
meille. Me juhlimme hitleriläises-tä
Saksasta saatua voitonpäivää
toukokuun 9 pnä. Lännessä sitä
juhlitaan toukokuun 8 pnä, mutta
se johtuu heidän kiireestään, eikä
sotilusoperatioista, miksi voiton
päivä on muutettu. Olipa se 8
taJkk-a 9 päivä, eilen tai tänään, tä­mä
ei ole meille tärkeä: meille tä­nään,
länsimaille eilen, mutta tämä
on 14-vuosipäivä täynnä toiveita ja
katkeruutta. Minun maassani tou­kokuun
9 pnä 1945 e i ollut perhet­tä,
jotka kokoontuessaan pöytään
aterioimaan etteivätkö he olisi näh­neet
tyhjää istuinta. Satoja kau:
punkeja lepäsi raunioina Kaikki
ihmiset olivat sitä mieltä, ettei täl­lainen
saa uusiintua eikä voikaan
uusiintua. Mutta nyt me näemme
kuinka tulehduspaikassa basillit
moninkertaistuvat. Minä en usko,
että kenraali Speidel olisi ollut pa­ha
lapsi kehdossa ollessaan! Minä
en usko, että ihmiset syntyvät im­perialisteiksi,
militaristeiksi, kolo­nialisteiksi
jne. Mutta ihmiset voi­daan
kasvattaa eri tavalla ja nyt
minä näen jälleen pääsevän valloil­leen
sairaus kun järjestetään van­haa
valtaanpääsy-yritystä.
Olen Saanut kasottain asiakirjoja
anner yrittää samaistaa
kanssa
kuin kaksi kypsää pihlajan­marjaa
— käyvät varjonyrk­keilyä
"paremmuudesta".
Parlamentaarista paranneista
ei maassamme saavuteta ennen
löTin maakunnallisiin :lainlaati-jakuntiin
ja liittovaltion ylä­huoneeseen
valitaan sellaisia
työväenmiehiä ja -naisia, jotka
omaksuvat kaikissa perustavaa
laatua olevissa kysymyksissä
täysin vastakkaisen kannan
suurpääomaa kohti- ja ulkopo­litiikassa
palveleviin vanhoihin
puolueisiin nähden. .
Moskova. — • N y t on lopullisesU
paljastunut tannerilaisten pahänil
kinen panettelu niiden yrittäiessä
esiintyä Itaikkien sosialidemokraat­tien
nimissä j a väittäessä, ettei Neu­vostoliitossa
yleensä luoteta Suo»-
meri Sosialidemokraattiseen puolu
eeseen. sanotaan Pravdan julkais?-
massa artikkelis.sa. jota on pidettä
vä vastauksena. Suomen Sosialide­mokraattisen
puolueen puöluetpimi-kuniian
äskettäin antamaan . j u l k i -
lausurnaah.
Pitäen farisealaisesti kilpcnään
halua tukea voimassaolevia suoma-laisj^
neuvostoliittblaisia suhteita he
tekevät kaikkensa yahingöittaak-seen
näitä suhteiita sanotaan artik­kelissa.
Yrittäen kylvää epäilyä
tannerilaiset ovat: aikaansaaneet
.sen, että sosialidemokraattisen puo­lueen
puoluetoimikunta on hyväksy­nyt
erikoisen julkilausuman, jojssa
kielletään heidän vahingoittava toi­mintansa,
rauhaa ja V Suomen ja
Neuvostoliiton kansojen välistä ys­tävyyttä
vastaan. Lisäksi juIkilau->
sumassa väitetään heidän muka jo
yli 40 vuoden ajan puoltaneen Sutv
inen ja Neuvostoliiton suhteiden
paranemista.
K a i k k i ' k u i t e n k i n tietävät tanne­rilaisten
ja heidän liittolaistensa: air
na imperialististen valtioiden: mie­l
i k s i noudattaneen' panettelupoli-liikkaji
suhteessa Neuvostoliittoon
ja senjälkeen ryhtyneen . H i t l e r i n,
liittolaisiksi hänen rosvosodassaan;
Tyypillistä on, että juuri Tanner ja
hänen ystävänsä, olivat ainoat? sosia­lidemokraatit.
maailmas.sar jotkavsol-mivat
sotaliiton hitlerilaisten kans­sa.
Luonnollisesti Tanner yrittää nyt
todistaa :itSG«säsyyttömäksij vetäy­tyä
varjoon, i Mutta palauttakaam­me,
m i e l i in Tosiasiat; ^Sokean vihan
vallassa maailmanensimmäistä työ­läisten
- j a : talonpoikien sosialistista
valtiota kohtaan Tanner sanoi jD
vuonna 1919, että Venäjän taistele­vat
työläiset ovat Suomen perivihon
lisiä; J i K a i k k i hänen myöhenimätkin
puheensa ulikuvat. vihaa iNeuvosto-.
liittoa kohtaan. Vuonna 1941 erääs­sä
puheessaan hän kyynillisesti mal-iiitsij
ettei Suomella öle aihetta olla
tyytymätön, jos Neuvostoliitto po­liittisena
järjestelmänä "tuhotaan";
Vuonna 1943 Tanner — ja miten
monennen kerran? — toistaa että
'iNeuvostoliitto on ollut j a ön ainoa
vihollisemme". i '
Samalla kun Suomen kansa vuon­na
1958'vietti SuomentjaNeiiivösfO:
liiton.välisen ystävyys-, yhteistyö: ja
keskinäisen avxinnntosopirauksen 10
vuotisjuhlaa, mikä sopimus takaa
Suomejyje ^rauhan J a ;turvallisuu4^^^^^
Tanner väitti, että "Suomen itsenäi­syys
ön vaarassa" ja että •'Venäjä
on aina ollut vaarallinen naapuri
Suomelle". Jopa tämä lyhyt luette­lo
Tannerin erillisistä lausunnoista
todistaa, että hän on aina ollut ja
on suomalais neuvostoliittoiaisen
ystävyyden yihollinen. Samassa
äänilajissa opettajansa kanssa laula­vat
hänen lähimmät apulaisensa —
Leskinen, Pitsinki ja Lindblom.
Heidät turhat yrityksensä samais­taa
itsensä sosialidemokraattisen
puolueen kanssa eivät kuulu lain­kaan
yhteen puolueen rivijäsenten
todellisten pyrkimysten kanssa rau­haan
ja ystävyyteen kansojen kes­ken
eikä niillä ole mitään tekemis­tä
Suomen kansallisten etujen kans­sa.
Suomen kansa on antanut täy­sin
ansaitun opetuksen oikeistoso-sialidemokraattien
vehkeilylle tuo­miten
päättäväisenä nämä vehkeilyt
alhaiseksi hyökkäykseksi Neuvosto­l
i i t on j a Suomen ystävyyttä vastaan,
mikä on aloitettu valtamerentakais­ten
piirien mieliksi.
Lansi-Saksasta äskettäin. Niiden'
joukossa ' on; kaikenlaista: sanoma-lebUleikkeleitä
ja .'laulukirjoja^;
Kauheinta niissä ei ollut se, että:
vaqhat veteraanit kokoontuvat jou:
•toaikoinaan: muistelemaan taistelu'
ja, vaan se kun nuorisoa on kasva­tettu
samassa hengessä.
Neljääntoista vuoteen sotaa e l ole
lopullisesti likviteerattu, neljään-^
toista vuoteen e i i ole saatu rauhani
sopiniusta. Tällaista e l ole löydet­tävissä
historiassa; Tämä on jär­jettömyyttä,
vieläpä - varallista, jär­jettömyyttä.
Neljääntoista-vuoteen
Länsi-Saksa ei ole : tunnustanut
itäistä rajaa. .
Ollessani täällä Tukholmassa mi­nulle
näytettiin Lufthansan kart­taa.
Sunä oli pisteillä merkitty ny­kyinen
raja. Mutta Puolan; ja
Tshekkoslovakian alueet oli annet­tu
legendaariselle '^SaksalleV. Täs­tä
johtuu että vieläpä nykyäänkään
ei käsitetä rajakysymystä ja levi­tetään
kostopropagandaa.
E i kukaan usko, että Ranskan
presidentti suhtautuisi huonosti
Adenaueriin. Päinvastoin, yleisesti
ollaan sitä mieltä, että he kohtele­vat
toisiaan hyvin. Mutta vieläpä
Ranskan tasavallan presidentin
pakko herättää kysymyksen Saksan
pysyvästä rajasta. Hän puhui luon­nollisesti
länsirajasta. Hän tiesi
vallan hyvin, että ne iniehet, jotka
haluavat muutoksia Puolan rajalla
haluavat myöskin muutoksia Rans­kan
rajalla. Tarve harkita rauhaa
Saksan kanssa, ehdolla millä hy­vänsä,
on selvää jo siitäkin syystä,
että miehitys taiicka epävarmat ra­jat
saksalaisten silmissä ei takaa
Euroopan turvallisuutta.
Joku voi sanoa: kyllä, mutta täs­tä
syystä Saksan pitää yhdistää.
Yhdistää, kuinka? "Vapailla vaa­leillako?"
Akadeemikko Pavlov kokeilles
saan koirien kanssa havaitsi niissä
ehdollisia heijastuksia. Ihmisille
myöskin periytyy näitä ehdollisia
heijastuksia. Samanlaiset sanat s»
nottutia, joille ei enempää huomio­ta
kiinnitetä, aiheuttaa ehdollisia
heijastuksia. "Vapaat vaalit" ja
ihmiset vastaavat, "erittäin hyvä".
Vastamalla näin unohdetaan kaik­k
i . Ensiksi unohdetaan, että kun
Hitler nousi valtaan ja valmistau­tui
Euroopan valtaukseen, niin hän
pääsi valtaan "vapaiden vaalien"
avulla. Me muistamme, tämän, me
emme ole enää lapsia ja me emme
halua tämän uudelleen tapahtumis­ta.
Toiseksi vapaat vaalit — mitä
tämä tarkoittaa vaikka katsoisimme
tätä demokraattisen laskelraoimi-sen
näkökulmalta? Länsi-iSaksassa
on paljon suurempi väkiluku kuin
mitä on Itä-Siiksassa. Tämä irier-kitsisi,
että ''vapaissa vaaleissa" ei
ratkaista yhtenäisyyttä, vaan maa
alueen luovuttamista,'eli valloitus­ta.
Tähän luonnollisesti ei Sak­san
Kansandemokraattinen Tasa­valta
eikä sen ystävät koskaan
suostu, koska tätä avointa petosta
yritetään tehdä "vapaus"-sanan suo­jassa.
Tämä merkitsisi samaa kuin
vapaaehtoisesti lupvutettäisiin va­paus
orjuuden kustannuksella. Tätä
me emme tule sallimaan.
Tästä syystä mitä asiallisesti tu­lisi
tehdä, kenen kanssa, rauhanso­pimus
pitäisi tehdä? Luonnollises­t
i on paras teiida sopimus molem­pien
Saksojen edustajain kanssa.
Tämä olisi parasta. Tästä johtuen
he vallat, jotka taistelivat hitleri-läistä
Saksaa vastaan ovat kiinnos­tuneita
siitä, että päästään sopi­mukseen
molempien Saksan halli­tusten-
kan.ssa ainakin yhdessä asi­assa:
päästä sopimukseen^ niiden
henkilöiden kanssa, joihiri^'^voidaan
luotta». Jos tällä hetkellä olisi
mahdotonta saada aikaan niiden
kanssa sovintoa-^ voiko tätä käyt­tää
argumenttina, että on mahdo­tonta
keskustella rauhansöpimuk-
.^jmmfi^^mMmmmmim.^..........................
sesta lisäämällä siihep kohdan, että
tämSn voi myöhemmin^, hyväksyii
y l i d i s t y n y t , S a k s a ? : V ^ . ; . f
Minusta näyttää, ? etta on vääriri;
t u l k i t tu v Neuvostoliitona ^ehdotusta.
En-halua sanoa, että sitä olisin ta­hallisesti
vääristelty. On mahdol­listä;
että sitä oni^väärin ymmärret­ty
j a myöskin on mahdollista, että
sitä ei ole • haluttu oikein ymmär:;
tää. Mainitaan ultimaattumista^'
mainitaanpa, että Berliinin kysy­mys
on asian tärkein' kohta. Tär­kein
kohta .ei ole B e r l i i n i n kysy­mys,
se on Vain tarkoitettu Sak-sassa*^
olevan epänormaalisen oloti­lan'
poistatoista, joka on välttämä­töntä
päästäksemme sopimukseen
Saksan rajojsta j a Euroopan tur­vallisuudesta.
— - /
Neuvottelut perustuvat- molem-
;ninpuolisiin myönnytyksiin. Ei
muuten voikaan olla. Pääasia on
se, että kaikki käsittävät kuinka
tärkeää diplomaateille, hikemiehil-le
j a turisteille päästä lähemmäksi
toisiaan, nautta sotilashenkilöille
eristäytymään toisistaan entistä
etäämmälle. Ihmisten lähentämi­nen
j a armeijoiden eristäminen ön
paras keino Euroopan j a koko maa­ilman
tucysaijautttt?i.««i&kaavan vaa­ran
torjumiseksi.
Luonnollisesti sellaista rauhan-vyöhykettä
Euroopassa tulisi seu­raamaan
samanlainen rauhanvyöhy-ke
Aasiassa. Tämä on hyvin viet­televää,
viettelevää — sanan liyväs-sä
rnerkityksessä. Jokainen tuntisi
helpotusta, kun taisteluvalmiiden
miesten, jotka voivat alkaa taiste­l
u n tahallisesti taikka vahingossa,
ympärille muodostetaan tyhjiö.
Meidän osanamme, minusta tun­tuu,
ön tällä hetkellä tämä. Me
emme ole diplomaatteja, emmekä
me aio ryhtyä diplomaattisiin teh­täviin.
Me erame nimitä alivälio-kuntaa
neuvottelemaan Saksan so­pimuksesta,
me emme nimitä aliva-liokuntaa
keskustelemaan siiunni-telihasta
eristääksemrae asevoimat.
Me sanomme vain, että me olemme
tavallisen, yksinkertaisen kansan
edustajia. Tämä on totta, Sattu­malta
yksinkertaiset ihmiset eivät
lopuksi olekaan yksinkertaisia. He
ovat hyvin monipuolisia ja ymmär­täväisiä.
Jolloinkin he ymmärtävät
paremmin kuin ne, jotka nimittävät
heitä yksinkertaisiksi. Nämä ta­valliset
ihmiset vaativat ensimmäi­sen
askeleen ottamista — sopimuk­sen
saamista suurvaltain kesken.
On välttämätöntä, että me autamme
heitä heidän pyrkimyksissään. Mei­dän
tulee olla huomion keskuksena,
meidän täytyy löytää yhteraen kie­l
i toisten voimien kanssa, jotta me
kaikki voimme antaa ihmisille ti­laisuus
päästä sekaantumaan jos
toiraettomuutta ilmenee Genevessä
taikka missä rauussa pääkaupun­gissa
tahansa diplomaattien ja hal­litusten
johtajain kesken. E n näe
miksi emme saisi jotain aikaan.
Korkeamman portaan neuvottelut
tulevat seuraamaan. Mutta oh ole­massa
vielä korkeampi taso. Me
puhuimme siitä viime vuonna. Tä­mä
korkein taso on ihmiset. Ih­misten
täytyy nyt tehdä kaikkensa
saattaakseen hallitusten johtajain
konferenssin menestykseksi voidak­semme
alkaa likviteeraamaan "kyl­mä
sota", johon kaikki ovat kylläs­tyneet.
: .
Inhimillinen tiede on kehittynyt
suuresti. Kyinraehen vuotta sitten
me tiesirame jotain Hiröshlniasta,
mutta me enime tietäneet mitä ovat
mannerten väliset kauko ohjukset.
kymmeMn vuotta sitten me tiesim'
me, että atomin hajoittaminen voi
antaa paljon ihmisille. Mutta osa­siko
kukaan etukäteen arvata, että
keinotekoiset satelliitit alkavat kier­tää
maapalloa? Sanat "Mars" ja
"Venus" näkyvät lehdissä jokainen
päivä. "Mars" j a " V e n u s " ovat val­loittaneet
ihmisten mielet. Vieläpä
Ontarion Hydro
var|a;kujumar
Toronto. — C>ntario Hydro Electric
:Power\Ck>mmissioi]ln'' tohnesta': o^
moitettu '^uudesta' palvelusta, tnikä
koäkee 'sahkoUa lämmitettäviä kuu-mavesisäiliöitä.
Ontario Hydro'huo­lehtii:
sahkbnr Jakelusta maaseudulla
ja pienemmissä kunnissa, missä ^ei
ole oma sähkölaitosta.
Ontario 'Hyläro on nyt valmis*pa­nemaan
; paikoilleen :.' uudenmallisen
sähköllä toimivan; kuumavesisäiliön
j a huolehtimaan sen yUapidosta^?.Tä-:
ta palvelua käyttävän'^hei^ön^'el
tarvitse maksaa mitään 'säOi&itä.
vaan siitäperitään määrätty summa:
sahkolasku'n_i yhteydessä kuUkausit-tam.
:•• • .
Tahan suunnitelmaan sisältyy kuu­mavesisäiliön
: palkoilleen . asettami­nen,
siihen; tarvittavat putket Ja;säh-kojohdot.
Ontario Hydro myös huo­lehtii
vesisaihon kunnossapidosta^ et­tei
sen yhteydessä tule mitään lisä­kuluja.
/ , , j|
Tällaiset vesilämmitysmenetäinÄ
ovat olleet käytännössä, sellaisissa
kunnissa, missä on oma sähköhjäke-lulaitos
ja ne ovat yleensä menesty­neet
hyvin.
Suunnitelmista saa tarkemmat tie­dot
tiedustelemalla Ontario Hydron
paikallisesta, toimistosta.
JA
, jmJRHAAVAA
Muuan itsetietomen tyyppi istui
ruokapöydässä. Paistiin päästyä hän
osoitti haarukalla lihavatia j a kysyi
emännältä.
— Onko tämä sikaa?
— Kumpaa haarukan puolta tar­koitat?'
kysyi hänen vieruskumppa-ninsa.
— Britannian hallinnon alaisena
oli vielä kuluvan vuoden alussa
1,900,000 neliömailia Afrikan aluet­ta.
Tämän alueen asukasluku on
noin 63,000000.
keskustellaan, mahdollisesti ei va­kavasti,
onko niillä elämää. Eräs­k
i n kirjoitti, että Marsilla ön omat
keinotekoiset satelliitit. Mutta k u ­vitelkaa
on täysin mahdollista,
että ennenkuin me kokoonnumme
viettämään meidän seuraavaa vuosi­juhlaamme
ihinisiä matkustaa Mar­siin,
Venukseen taikka, jollekin
rauulle planeetalle. Mutta sallikaa
rainun kuvitella sellaista mikä ön
vielä hämärän peitossa jos siellä
olisi elämää, n i in he kysyivät ifiei-däh
ihmisiltämme: hyvä kun len­sitte
tänne. Mutta mitä tapahtuu
maassa? Silloin ihmiset sanoisivat,
etteivät he ole saaneet lopetetuksi
taistelua Berliinissä Kurfurstendä^
min ja Alexanderplatzin välillä;
Tämä olisi kauhea asia. Kyky tut­kia
maailmankaikkeutta ja'kuiten­kaan
ei ole niin paljoa kärsivälli­syyttä
ja älyä mitä tarvittaisiin rat­kaista
asioita meidän onnettomalla
pienellä planeetallamme . . .
Uskon, että voimme ratkaista tä­män.
Minä uskon siihen. Minä ve­toan
täällä kaikkiin vanhoihin ih­misiin,
jotka ovat minun ikäisiäni:
me olerame kuluttaneet 10 vuotta
meidän elämästämme saadaksemme
ihmiset uskoraaan kuinka tarpeel­lista
on lopettaa mikä ei ole ainoas­taan
kauheaa ihmiselle, mutta
myöskin n i in järjetöntä kuten ' % y l -
mä sota". Meidän tulee tukahdut­taa
"kylmä sota" täällä Euroopassa,
sen sydämessä j a kaikkialla sen ym­päristössä
j a Saksassa. Ellemme
voi saavuttaa tätä, niin kukaan ei
anna sitä meille anteeksi. Eikä
kukaan myöskään koskaan juhli
meidän vuosijuhlaa enää.
Näyttivät taas pvea canadalaiselle
Kuten:,on meidänkin lehdcssämr:
me -alkuviikolla kerrottu, buffalolai-senWGR^
TV-"äseman herrat .puh;:
dasiotuisct:(!) omistajat ja heidän
silmäntekeväasäyiäyttivät :;'15-vuo-tiaalle
canadalaispojalle ovea:ja sa^
noivat, alahan laputtaa tiehesi: V i ­ka
oli siinä kun tämä" leinjiikäinen
canadalaispoika uskoi, lapsen:viat-töihuudcssa,
että hänkin on ihmi­nen,
j o l l a on lapsena oikeus: iloita
j a huvitella kuten muillakin-ikäisiä
lään.
Näin ei kuitenkaan ole asia "va­paan
:maailman*V:kaikkein"vapaain-.
ma.ssa" johtajamaassa!
Tummaihoinen canadalaispoika,
Clayton Johnston unhoitti, että hän
on .neekeri—4. j a neekereillä lei ' o le
näköjään^-vlupa;; ihmisten nähden
tanssia; valkoihoisten tyttöjen kans­sa
Yhdysvalloissa.
Buffalolainen WRF—TV asema
esittää lauantaiiltapäivi.Kin •^tans.^i-ohjelmaa
missä teini-ikäiset nuoret
näyttävät taitoaan jalossa Rock and
Rollissa ja muussa tanssissa.'
'46 ' torontolaisnuorta. enemmistö
heistä Malvern korkeakoulusta; me­ni
: etukäteen tehdyn sopimuksen
mukaan; mainitulle asemalle; tanssii
taitoaan näyttämään viime lauantai-:
n a . : Tämän lapsiryhmän Joukossa
o l i tanssiparina: mustaihoinen Cyl.i-t
o n ' Johnston ' ja : 15 vuotias : tyttö
Patty^Banks.
Tanssin aikana heille oli: kuulema
j o huomautettu,' ettei hejdän sovi
tanssia-kameranlähettyviljä:ja en­nen
ohjelman päättymistä mainitun
TV-aseman ohjelman johtaja r^Pat
Fcgan sanoi:Johnstönille,::että hä­nen
on: paras laputtaa tiehensä, sillä
rotusyrjintää "vapauden lippuna"
pitäviltä amerikkalaisilta oli ohjcL
man aikana :tullut kuulema "seitse^
män tai kahdeksan'' puhelinprotes-tia
"sekaparin" esiintymisen joh­dosta!
Nuori Johnston — jolle elämän
todellisuus aukeni ehkä {ensimmäi­sen
kerran, .sinä iltana kaikessa ru­muudessaan
— öli tapahtuman joh­dosta
täysin tyrmistynyt. Hän sa­noi
menneensä ulos sateeseen j a ;kä
velleen; siellä pitkän aikaa: "jäähly-äkseen".
Isä Johnston Torontossa ei luon­nollisesti
ollut yllätetty, vaikka hän­k
i n oli luonnollisesti; asiasta kovin
pahlnillaan. ^
Mutta knvaavad on. että Pat F e ,
iii»}, joka ajoi tämän canadaliiis-pojan
kuin koiran sateeseen, piti
sitä ikäänkuin luonnollisena asiana
j a selitti, että mitäs nyt Jonnin jou­tavasta
.pikkuseikasta ..Juttua teh­dään?
—
Me emme syy tä toisia torontolais-nuoriai
sillä hekin ovat olosuhtei­den
kasvatteja. Mutta kuvaavaa on,
että sen sijaan, että olisiyat lähte­neet
kesken ohjelman pois moisesta
"tanssinäytöksestä" he jatkoivat
loppuun saakka tanssiaan,: vaikka
yksi heistä ajettiin pois lattialta.
Totta on,, että^toiset torontolaisnuo-ret-
rtuomitsivat itämän ruman teon
ja osoittivat kotimatkalla erikoista
ystävyyttä .häväistyksen - kohteeksi
joutunutta toveriaan kohtaan. -
, Mutta-se "seikka, että näin suuri
ryhmä caiTadalaisiapsia "mukautui"
tällaiseen häväistykseen yhtä tove­riaan
kohtaan, on osoituksena siitä
kuinka syvälle juurtunut neekerien
ja.muiden.vähemiiiistöryhraien: ro­tusyrjintä..
on :• meidänkin • maassam;
me;' - Neekeripojan ajamista^p
jellaan^ ja ihmetellään, mikä on tie-tenkiivKpä
siihen asti mutta se ei
johda-kuitenkaan oleellisiin tekoi­hin,
, mitkä olisivat kussakin , tilan­teessa
mahdollisia. .
• Kuinka vakava tämä tilanne :on/se
näkyy ehkä parhaiten seuraavasta.
Allekirjoittaneella oli muutarna
päivä sitten ' junassa tilaisuus kes­kustella
erään canadalaisen kanssa^
joka.oli ollut länsirannikolla työssä,
missät amerikkalaisrahamiehct::ovat
niskanipäälläj j a työmiehinäkin;osa
yhdysvaltalaisia.
Tämä puhuttelemamme canada-lainen
o l i äärettömän katkeroitunut
siitä, että hän. monen polven cana-dalaineni
o l i joutunut vähennykseen
-samalla kun amerikkalainen,: joka
teki aivan samanlaista; työtä kuin
hänkin, sai jäädä työhön.
Hän oli vielä katkeroituneempi
siitä, että samassa työssä oleva ame­rikkalainen,
sai 6—7 senttiä tunnil­ta
parempaa palkkaa kuin hän —
mikä kertojan miikaan oli yleinen
ilmiö ko. työmaalla.
Ja hänen kertomansa mukaan ca-nadalaisille
työläisille maksetaan
huonompaa palkkaa samasta työstä
kuin amerikkalaisille sillä perus-teelyla,^
että me kaikin olemme
jenkkeihin verraten "canadalaisia
neekereitä"!
Tämä hänen kertomastaan. Mut­ta
se osaltaan osoittaa, että joku
ryhmä tai kansanosa joutuu alaspai-nettuun
osaan, silloin on kaikkien
kansalaisoikeudet-ja vapaudet vaa­rassa,
kuten historia on hiin mo­neen
kertaan osoittanut.
Toisin sanoen, meidän canadalais-ten
täytyy sanoa jenkeille, että ha-»
väistys tätä pientä ja viatonta nee­keripoikaa
vastaan oli häväistys
kaikkia canadalaisia vastaan!
Jos emme näin tee, meistä voi
jonakin päivänä tulla yleisesti "ca-
:nadalaisneekereitä'V: joilla::ei ole oi­keutta
esiintyä ihmisten l a i l l a , ' ]a
j o i l l e maksetaan yleensäi huonom­paa
palkkaakin kuin "puhdasrotui­s
i l l e " amerikkalaisille. Känsä­koura.