1962-12-29-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
. i n k j i . — Lahden'Hiihtoseura'
idij^täutuu väkevällä tayalla täV
3Vsuurtapahtumaansa Salpausselän
^^jsoihin, jotka ensi vuonna |jä^
jestetään maaliskuun alussa 1 - ^ .
päivänä. Ennakoivana on^saatu tio-tft
siilä, että Neuvostoliitosta tiQfefe'
kispihih 14 hengen vahvuinen osanottajajoukko
ja tiistaina saapui' 'ijH-simmainen
jo nimetty vahvistus uil-konc(
iiisesta osanotosta. Canada'ii^
iqDitti: Salpausselälle neljä mäenla^-
kijaansa. Viime ^ talven qanadfi^n
raestetl Kaare Lien on heidän joiiti
kossaan ja lisäksi tulevat Lahteen
Joh|i''McInnes, Seppo Rauhanen! 'ja
Max Pelt. Canadalaisjoukkueen jql)^-
tajana on Ole Jöhansen. ' ^':
CanadalaisOle toinen
Praha. — Tshekkoslovakian jää-
«iekkojouUkue voitti toisessa otte-
;}ussa Qstravassa viikko; sitten kes-
Ivrikkona . canadalaisen Saskatoon:
<^Qi)akers-joukkueen 4-^1.
t Kiin edellinen ottelu päättyi
'tshekkien hyväksi 9-^4, n i i n lopputulos
o l i ' s i t e n canadalaisten selkäsauna
13—5. :
C L U B
NoFJaille tulU toinen ^» i
tappio Tshekkoslovaldassa
P n k h a . ,— Norjan jääkiekkomaat
jdiikkue suoritti toisen ottelunsa
Tshekkoslovakian B-maajoukkuetta
; vastaan viikko sitten tiistai-iltana
Oloq^aucissa j a pelasi nyt paremmin
k i l i n edellisellä kerralla, vaikka här
visikin 4 r - l (0—0, 1—1, 3—0). N o r
jan :4qukkue pystyi pitämän peHn.
tasoissa aivan viime minuutt:eihin
asti,,;:(cunnes siften seitsemän mif
nuuttia ennen loppuvihellystä
tshekkoslovakialaiset pääsivät re-päisj^
niään ratkaisevat voittomaalin-j
sa.
pddie Machen
l^i^osairas Editorial
' Paihfield, Kalifornia — Raskaan
sarjani nyrkkeilijä . Eddie Machen,
jolla on erittäin hyvä sijoitus kah-
' ^ainvälisellä arvolistalla, vietiin j,
'{riikko sitten tiistai-iltana hermosai-
• raalaan hoidettavaksi.
' Eräässä tuomioistuimen päätök-
'^essä todettiin Machenin olevan her-mosairäs.
Machen ei itse ollut läsr
riä tuomioistuimen kokouksessa. V i i -
"tne viikon keskiviikkona Machen
löydettiin eräästä autosta pistooli
ja kirje kädessään. Kirjeessä hän
ilmoitti aikovansa tehdä itsemurhan.
Hänet vietiin sairaalaan, mis-hän
kuitenkin pahoinpiteli kahta
hoitajaa. Tiistaina hän sai jälleen
raivokohtauksen ja tarvittiin
' seitsemän' miestä pitämään hän^t
kurissa.
Tuomioistuin ~ teki tiistaina päätöksensä,
koska Machen nykyisessä
tilassaan on vaarallinen sekä itselleen
että .ympäristölleen.
KikeinyMii SiioiRirigBsiilta
Suomi yllätti ric
Puolan 73—63
V a r s o v a -— Suomen maajouk|d^
voitti joulukuun 19 pnä yllättäen
Puolan nuorennetun koripaliorti'aä-joukkueen
melko selvästi numeroin
73—63 (43—37), Suomalaiset oli "
vat -/nopeampia, tehokkaampia jä'
tekiiillisempiä kuin ^puolalaiset
Suomen parhaat pistemiehet olivat
Kuusela (21), Lampen (18) ja t i i -
mo (16), Manninen (7), Lindholm
( 5 ) - K a l a (4) ja Vartia (2), j o i s^
Lampen noteeraattiin suomalaisten-parhaaksi.
v'
NL nujersi L-Saksan 7—3
Kölli. - - Neuvostoliitto voitti Kölnissä
viime viikon alkupuolella Län-l^-
Saksaa vastaan käydyn nyrkkeily-
•^aaottelun ensimmäisen erän selvästi
pistein 7—3.
AJANVIETE-LUKEMISTA
SUO/ylEN
.\aikl^ö^ ja kuukaiisi-.
julkaisuja saatavana
kirjakaupastamme
" A P U "
Nö. 46
Irtonumeron UUSI HINTA 35c
Postitse lähetettynä 40c
''*VaUtut palat'
Irtonumeron hinta 35c
. Postitse 40c
Neuvostoliitto
Kerran kuussa ilmestyrft
kuvalehti
Saatavana No. « 4 - ^
HINTA 25c — Postitse 35c .V
" V e i t i k k a ' '
( ,.. Humoristls-satiirinen , .
aikakauslehti *' •
• Irtonumeron hinta 35c "'
Postitse 40c
" S E U R A "
*' Koko perheen lehti
Irtounmeron HINTA 40c
,,. Postitse lähetettynä 45c ,,
«Kotiliesi" ,
No. 22
Irtonumeron HINTA 40o '
Postitse lähetettynä 4Sc ' '
" E E V A "
Nykyaikaisen naisen lebtf ' '
Irtonumeroa HINTA s e c P o s t ls
kalilta lähetettynä 65c. ' • *
"Kuvaposti**
'*fo. 3 2 - 3 3 - 3 4 — 3 5 : - 3 Ä - ^ — 38
39 40 4 1 — 4 ^ - 4 3 4 1 45 :'
Irtonumeron HINTA 40c :
Postitse lähetettynä 45c .
«Uusi
Kuvalehti"
31^4_^5_J6—39-30—40-H^ - r 43
39 40 41 45 ' " '
' Irtonumeron hinta 40c -
Postitse lähetettynä 450
. "Suomen
Kuvalehti"
, 31—32-33—34-36-3ft-r37i-38 ,
' 3fl 40 4 1 - ^ a - 4 3 44 45, '
Irtonumeron HINTA 40e ' '
.o> Postitse lähetettynä 45c • . .
•. .-.ir.v .
Seuratkaa Uxnoitustamma, t p l
Joka viikko saapuu uuiUa,'Irtonii- ,
niHioita- ylläinainltalst* ^•Ukko^i!l•
kiUnjiflta. Lähettäkää/ inonumer^'
tDavksenne osoitteella: i IT,'
Vapaus Publishing ^.V.'
100 Elm St. WMi, Sudbnir
OnturlQ
PX>. Box69
Port Arthurin
J(uulumisia
Port Arthur. ^ Frank Lahti, 56-
vuotias Port Arthurin asukas, huk-ikui
viime tiistaina, k u n hänen 15
jalkaa pitkä veneensä kaatui Su-perior-
järveen. Tapaturmasta i l moitti
Mätti Torsti; j o k a o l i Lahden
'kanssa menossa paperipuiden katkaisuun
Squaw Bayssa. Liikkuvat
jäät ovat tehneet vaikeaksi naa-rauksen
kun vielä ei voida täsmälleen
tietää paikkaa missä Lahti vajosi
veteen.
i: Viime keskiviikkona ilmoitti Port
Arthur Shipbuilding Co:n liikkeenhoitaja
McDougal, että laivatelakal-le
on saatu^rakka. Työstä vähennykset
keskittyvät heti j a ilmoitettiin,
että uuden vuoden alusta
kutsutaan työhön useita kymmeniä
ja talven jatkuessa enemmän.
,'. Kun tammikuun ensimmäinen p.
on uudenvuoden päivä, CSJ;n Port
Arthurin osaston kuukausikokous
^•pidetään seuraavana tiistaina, tammikuun,
8 päivänä.
Suomi-Seuran
Uudenvuoden-tervelidys
Kaikkien kottsuomalaisten puolesta
lähetämme parhaat, uuden-vuodentoivotuksemme
suomalaisille
siirtolaisille. Toivomme alkavan
vuoden monin tavoin edelleen
lujittavan- siirtosuomalaisten ja
vanhan kotimaan välisiä siteitä
sekä tuovan menestystä kaukana
' synnyinmaastaan päivätyötään.
suorittaville maanmiehillenune.
Helsingissä, joulukuulla 1962.
SUOMI-SEURA R.Y.
R.v. Fieandt Tauri Aaltio.
Puheenjohtaja Toiminnan joht.
•SUOMI-SEURAN
TOIMINNANJOHTAJA KIITTÄÄ
Toiminnanjohtaja Tauri Aaltio paj
a s i Helsinkiin y l i viisi viikkoa kestäneeltä
matkaltaan Canadan j a Y h dysvaltain
länsiranikoUe joulukuun
1 9 päivänä. Kotimatka taittui
Pan Americanin non-stoplennolla
Los Angelesista Lontooseen kyra-
'menessä tunnissa sekä sieltä edelleen
Tukholman kautta Helsinkiin,
jossa lämpimästä Califomiasta tulijaa
odotti -4 ( 2 0 c) asteen pakkanen.
—
Toiminnanjohtaja Tauri Aaltio
pyytää lehtemme kautta omasta ja
Suomi-Seuran puolesta kiittää niitä
kaikkia yksityisiä henkilöitä j a yhdistyksiä,
joiden avulla hänen matkansa
länsirannikolle muodostui
erittäin onnistuneeksi j a jätti matkamiehen
mieleen unohtumattomia
muistoja:
Pariisi. — Franco on murhaaja!
Vapauttakaa Julian Grimao! Sellaisin
ji^listein varustettuna piirittivät
mielehosoittajat äskettäin Bordeauxin
kaupungissa sijaitsevan Espanjan
konsulaatin. Mielenosoitukseen
osallistui ranskalaisten lisäksi
Ranskassa asuvia espanjalaisiatyö-
Iäisiä.. Mielenosoittajat liimasivat
lopuksi konsulaatin oveen julisteen,
jossa esitetään vastalause' diktaattori
Francon työläisiä vastaan harjoittaman
ajojahdin johdosta.
The editors of this section-have
rarely dared tö look too f a r ' into
the futurö with their editorial
Comment. This shortcoming (and
it is a real shortcoming) was real-ly
quite unavoidable, what with
having to look after the kids, night
School, meetings, and more meet-ings,
and the thing called earning
one's bread and butter, finding
time to reflect on the course of-history
can be a real problem.
Happily, things are a wee bit ea-sier
at this moment as we enter
the new yer. So what do;.we see
in '63?
First, on the broader world scale,
Old 1962 w i l l certainly be remem-bered
as a year of international
tension and crises. The explosive
situation in the Caribbean at the
end of October brought the world
so close to atomic war that thoughts
of what might have happened will
chili the world's nerves for some
time to come. Even today, extre-mists
i n the U.S. (Unfortunately
influential ones at that) are t ry
ing to maneuvre the U.S. govern-ment
into the new provocations
against Cuba. Then too, many other
hot spots still exist, which could,
almost at any moment, develop
into the same type of crisis that
faced the world at the end of October.
Thus we must expect 1963
to have its share of troubles and
crisese. But, here there is definite
hope for an easing of world ten-sions.
Althouh president Kennedy
said recently that he sees little
hope for getting together with the
Soviets, he also made some care-fuUy
guarded statements hinting
approval o fthe idea of peaceful
co-existence. Then too, the Caribbean
issue was resolved, not by an
exchange of rockets, but by an
exchange of letters between the
heads of the worlds two most pö-werfui
States. When we think back
to the complexity of the situation
in October, and see how it was resolved
by negotiation. we cannot
be but optimistie that there will
be peaceful settlements to the
other problems of the World.
A generalization of. the events of
1962 would be incomplete without
mention of the world peace move-ment.-
The Caribbean crisis showed that
the World peace movement is an
active force in the world and that
the heads of state cannot ignore
the World public opinion, the
demand for peaceful settleme^it of
international problems., as repre-sented
and organized i n the world
peace movement. And this move-menti
which cuts across a l i national
and class Iines, has begun to take
the initiative, demanding that
those conditions such as foreign
bases, the armaments race etc.
which are inherent with the danger
to the World be eliminated. .
We believe that 1963 w i l l see a
further growth of peace forces in
both mass support and action.
What are some of the specific
areas of the world which we are
likely to be reading about a great
deai in the new year?
Near home, Lätin America.
The long suffering Lätin Ameri:
cans seemed t o b e near the end of
their tether. This goes a long way
in explaining American aggressive-ness
towards Cuba, whose very
existence challenges American eco-nomic
and political domination in
Central and South America. Think
how the one fact alone, that Cuba
is the only country in ali the Ame-ricas
(including Canada^ and tK?
US) that has completely eliminated
one to settie: But even here new
presentations by^the German De-mocratic
Republic, and blows suf •
i e r e d by the expansionist extre-mjsts
in West Germany, the go-'
verment crisis in Bonn, as well as
other factors give some promise
for settlement,
Now, taking a look at our own
house, one fairly safe prediction a
federal election in 1963.
Also we think Canada will r u n
into . more economic ti-oubles in
1963. The logic of the governments
austerity program might be under-stood
by the Mad Hatter i n A l i ce
in VVonderland, but not by any
reasoning human. The country got
into its troubles because of poor
export policy and the heavy flow
of profits on foreign investments
out of the country. The governments
solution — same export policy
tied to the US and the cold
war, and encourage more foreign
Investment which means even more
profits going out of the country.
Indeed, there are signs that things
w i l l be bubbling at home too.
Finally. a few words about our
örganizational future. Toronto will
be host to the Suurjuhla, and the
festival promises to carry fonvard
the successes of the past years.
The F.O. of C. convention i n Janu-ary
will have many serious problems
before it, and their resolution
w i l l have its marked effect on t he
life an'd activity of the organization
and Vapaus.
At Easter, the ninth one act play
competitions will be in Sudbury.
In fewer words, our organizations
are moving slowly ahead, but here
too a' break Ihrough and stormy
development forward in 1963 would
not be surprising as ali basic i n -
gredients are there.
So thats it. Our ramble of
thoughts on the new year. We hope
that it i s a year of personal success
and happiness for a l i our readers.
.And the precondition for this
is a World at peace. But, for this - r -
l e f s not Just 'hope' — Lets work
for it:and win i t ! ! !
A happy and a peaceful 1963.
and workers of Argentina, Brazil,
Mexico etc.
The Indo-Chinese border dispute
w i l l continue to take healines for
some while yet. B u t we hope that
the reports will be of negotiätions
and not battles.
The Congo w i l l come up many
times, as well as the struggles of
Africans inspired by the victory of
the Algerians, to win their count-ries
independence from the colo-nizers.
•
The idealogical differences be-tween
the USSR and China will
receive a lot of copy. Most of what
our press w i l l report w i l l be geared
to Cold War propaganda, and to
find out anything in the way of
objective truths in this matter one
w i l l have to read more than the
big dailies.
The Berlin issue w i l l be a tough
Uusia kaupunkeja
Siperiaan
Moskova. — Lähes sata uutta tai
perusteellisesti uudistettua kaupunkia
tulee merkityksi Siperian karttaan
kahden lähivuosikymmenen a i kana.
Nämä uudet kaupungit syntyvät
pienten kylien tilalle.
Näitä kaupunkeja rakennetaan sinne,
mi.ssä äskettäin on löydetty erilaisten
hyötykaivannoisten suuria
esiintymiä. Uusissa kaupungeissa
tulee kehittymään teollisuutta ja JOT
kaisessa niistä tulee olemaan noin
200,000 asukasia.
Luonnon antimista rikkaan Kras-nojai-
skin alueelle tullaan rakentamaan
seitsemän uutta kaupunkia,
joissa: tulee yhteensä asumaan y l i
miljoona ihmistä. Pienistä väliasemista,
joissa junat harvoin pysähtyvät,
muodostuu nyt kemiallisen ja
koneenrakennusteollisuuden kaur
punkeja.
Kaikki uudet kaupugit tullaan rakentamaan
siten, että nykyisten
elintapojen pienimmätkin tarpeet
otetaan huomioon.
Vaarallista veisata
vangeille
Folsom, California. — Kolme
elinkautisvankia tappoi äskettäin
vankitoverinsa ja piti vierailleen
kirkkokuoron viittä jäsentä ja kahta
pappia neljä tuntia panttivankeina
ilUteräcy, musV'äf'feVt"th^-^^^^^^ t^"'" antautuivat vartijoil-le.
Vangit olivat aseistautuneet par-takonecntcrin
ja puusta_ tehdyllä
puukolla.
Surmansa saanut vanki, joka- o l i
tuomittu elinkautiseen rangaistukseen,
oli yrittäyt puuttua asioihin,
kun panttivangit otettiin.
Californian rikoslaki määrää kuolemanrangaistuksen
vankilassa tapahtuneesta
murhasta.
Folsomin vankilassa säilytetään
muutamin Californian pahimpia r i kollisia.
Kyseisestä kolmesta vangista
yksi oli tuomittu murhasta ja
ryöstöstä, kaksi heistä oli tuomittu
ryöstöstä.
Tällä kertaa minun täytyy kertoa
teille hyvät lukijat museoista,
koska museokulttuuri- on....i|iyöskin
Suomessa hyvin laajalle kehittynyt
paljon laajemmalle kuin mitä me
nelisenkymmentä vuotta sitten lähteneet
voimme olettaakkaan. On
totta, että vielä meidän päivinämme
astelee aikuisia ihmisiä, jotka eivät
ole edes nähneetkään museota, puhumattakaan
siitä, että he olisivat
näiden laitosten kautta tutustuneet
menneiden aikojen ihmiselämään.
Suomen museot jakautuvat niin
moneen eri luokkaah; että minä e i i
kaikkia tiedä, mutta koetan kertoa
mitä minä niistä käsitän j a mitä
minä niissä näin.
Ensiksikin on historialliset museot.
Sellaiset Jcuin esim. Turun
Linna, josta on tehty koko paljolla^
työllä hyvin aistikas ja samalla m i e lenkiintoinen
museo. Tämä linna on
alettu rakentaa 1 2 8 0 vuosiluvulla.
Sen vanhimmat osat ovat siis hyv
in läl/ellä seitsemänsataa vuotta
vanhat. Näinollen tämä laitoskin,
sen alkuperä huomioon ottaen, k u vaa
historiallista e l i mennyttä a i kaa.
Niistä yläluokkalaisten juonitteluista
mitä historia tuosta laitoksesta
kertoo, ja niistä "ylhäisistä
asukkaista" jotka siellä majailivat,
ei kannata ruveta tässä jaarittelemaan
paitsi sanoa, että heidän a i kaista
loistoa on siellä runsaasti
nähtävänä.
- Museoksi tämä linna on muodostettu
vasta V . 1 8 8 1 j a keskiajan elämän
kuvaukset ovat näin tulleet
siellä säilyneeksi. Jälkipolvet saavat
niitä katsella. Esimerkiksi on
tässä linnassa ollut kuudennentoista
vuosisadan puolivälissä rahanteko
pajakin, j a niitä rahoja on siellä
nähtävänä. Tietysti on käsitettävä,
että rahaa siellä voitiin lyödä vain
rajoitettu määrä, eikä vaunulastit-tain
niin kuin nykyiselle Suomen
hallitukselle tehtiin siellä Leningradin
pajassa, z
Tämän linnamuseon yhteyteen
on Turussa perustettu n i i n sanottu
käsityömuseo, joka sijaitsee luos-tarinmäen
kaupungin osalla; Tämä
osa kaupungista on aivan vahingon
kautta jäänyt palamatta Turun suuren
tulipalon aikana vuonna 1 8 2 7,
joUoin kaupungissa paloi 7 8 0 ta-
1Q2L Se museo on hyvin mielenkiintoinen
nähtävyys. Ensiksikin jokainen
rakennus on hyvin pienikokoinen.
Siitä näkee, että nämä e r i
ammattialojen käsityöläiset työskentelivät
verrattain ahtaissa oloissa.
Täällä näkee räätäreiden j a suutareiden
verstaita j a heidän työka
Junsa ovat jääneet työpöydille. On
oUiit valureita ja kellomestareita,
sekä kutojia ja kankaiden "tamp-paajia".
Siellä on ollut leipomoita
joiden uunit ja paistinpannut on
nähtävänä. Siellä on myöskin puusepät
sorviensa ja höyläpenkkiensä
ääressä; ja nahkurit, jotka ovat
parkinneet vuotia koko lääniä varten.
Katselin niitä vuotien lioitus-ammeita
ja nahkojen venytysrauto-j
a . Mieleeni juolahti ajatus, että onkohan
tästäkin liikkeestä lähtenyt
" k a r v a r i " Canadaan?
Samalla tuli mieleeni se pienikokoinen
kansanmies, jota täällä
nykyisellä kotipaikkakunnallani sanottiin
ennen "Teuvan karvariksi".
'. .» *
N i i n , tämä karvari oli todella
hauskapuheinen mies, ja. hiukan
viinaan menevä; kuten tuon ajan
reissumiehet yleensä olivat.
Kerrotaan, että eräässä juomapai<
kassa oli useita miehiä koolla ja
muun ohella siellä muisteltiin niitä
"vanhanmaan" asioita. Useat kertoivat
toisilleen kuinka häneltä jäi
tyttöystävä itkemään sinne koti veräjälle
jne. Mutta " K a r v a r i " ei tuota
pitänyt paljon minään. Hänen kerrotaan
sanoneen, että kun hän lähti
Canadaan, niin koko Teuvan pitäjän
väestö itki ja vielä osa jurvalai-siakin.
Eivät he sen tähden itkeneet, että
hän o l i niin hyvä mies, vaan siksi,
että hän jäi kaikille velkaa, hän o li
myynyt pitäjäläisille kuuluneet vuodat,
ja niillä rahoilla matkusti Canadaan?
TurkU; joka on Suomen yksi vanhin
kaupunki, kuuluu tietysti historiallisten
museoiden sijaintipaikaks
i . Täällähän on ensimmäinen suomalainen
apteeki jossa valmistettiin
lääkkeitä lääketieteen ohjeiden
mukaisesti. Tä^ä apteeki-museossa
on nähtävänä kaikkia niitä välineitä,
joita käytettiin lääkkeiden valmistuksessa.
Siellä on patoja, joissa
keitettiin kaikki sekoitukset, sekä
erittäin tarkalla mittausmenetelmällä
käytettäviä "puntareita" taikka
vaakoiksi niitä taidetaan sanoa.
Siihen aikaan ei tunnettu tehdasmaista
lääkkeiden valmistusta, vaan
apteekkarilla oli vain "raaka-aineet"
joista tehtiin ne vähälukuiset
rohdot. Kansa enimmältä osalta
luotti vielä vain tervaan ja. viinaan.
Turun tuomiokirkko on myöskin
katselemisen arvoinen paikka. Se
on päivittäin museotarkastuksen
alaisena, mutta sunnuntaina siellä
Lauantaina, jöuluk. 29 p. — Saturday, Dee. 29, 1962 Sivu 3
KOSKA JOKA TAPAUKSESSA SEN TEETTE, MUN.
TeWEEUJSlÄ VIHJEHÄ aOKARftlVÄN VARAllE
msta sieniimsta yhfbif—
Sulkiessanne
pöösevatbcslbtnL,
tunMeutumaon scitoisnn
ork^hin paiMoiva.rnihin ne
muutoin eivj< nulkynhOQt^
-onnistuisi
toimitetaan säännöllisesti jumalan
palvelukset. Siellä on vanhojen
piispojen hautakammiot, sinne lienee
haudattuna kuninkaallisten
säätyjen edustajia, ja kuulusia sota
päälliköitä, jotka taistelivat kristinuskon
maahan tuonnin puolesta
jne.
Tampereella on siinä Näsilinnan
puistossa jonkun "patruunan" jät-'
tämä valtavan suuri rakennus. Siinä
sijaitsee Hämeen museo. Tässä
museossa onkin paljon mielenkiintoista
.katselemista. Siellä on hämäläisten
uutteran työn tuloksia. Siel-
' lä on välineitä kaskenpoltosta alkaen.
Museossa on vanha savupirttik
i n aivan lU9nnpllisena nähtävänä,
j a siiurikokidliien sefonkii^. Sen seinät
kiiltävät satoja viiöjia vanhan
savun peittäminäi Tässä museossa
on myöskin hämäläinen maalaisinpa
täydellisenä, aivan leipävartaita
myöten. Vartaiden päitä on suojeltu
karvaisilla jäniksennahoilla, etteivät
torakat j a muut pääsiiäi tämän
"jumalan viljan" kimppuun!
Siellä on myöskin nähtävänä täyr
delliset viinankeittovehkeet, kupariset
putket ja pannut, sekä tammiset
tynnyrit. Tämänlainen on siis
Hämeen maakuntamuseo päällisin
puolin katsottuna.
Uudessa Kaupungissa on satoja
vuosia vanha kivikirkko. Sitä voisimme
nimittää Kirkkomuseoksi,
koska siellä on nähtävänä enempi
kirkollisia esineitä. Mm. "Musta-penkki",
jota toiset nimittävät "häpeän
penkiksi". Tällaiselle mustak
si maalatulle kolmiportaiselle penk
i l l e määräsivät entiset kirkkoherrat
seurakuntansa jäseniä. Siinä o l i
heidän istuttava juuri silloin k un
kansa sunnuntaina - meni jumalanpalvelukseen.
"Rikolliset* olivat
näin koko seurakunnan silmätikkuna.
Ylemmille portaille tietenkin
asetettiin ne, jotka olivat tehneet
suurempia rikoksia. Mutta alemmallakin
portailla istuminen o l i
suuri häpeä, joten tämäkin tuomion
kärsittyään ihminen menetti paljon
kansalaisluottamustaan.
Oulussa on myöskin keski kaupungilla
Ainola-niminen museo. Se
on jonkinlainen maakuntamuseo
myöskin. Siellä on paljon näytteillä
entisaikojen elinkeinoelämää koskevia
esineitä. Tämän museon erikoisuutena
voisimme m a i n i t a ne pitkät
tervankuljetusveneet, jotka on
asetettu siihen pihalle. Veneet ovat
todella huomattavan pitkiä, arviolta
ne ovat ehkä toistasataa jalkaa
pitkiä ja ne ovat täydessä lastissaan,
käsittäen kymmeniä tervatynnyrejä.
Tällaisia "kuormia" on
laskettu Oulunjokea pitkin aina
Kainuusta asti; Tässä joessa on
muuten monta huomattavaa koskea,
jotka ovat nykyisin tosin valjastettu
sähkövoimalaitoksien palveluun.
Kaikkien kaupunkien rajojen si^
säilä on luullakseni aika huomattava
museo, mutta näiden lisäksi on
aivan viime vuosina perustettu niin
sanottuja "Kotiseutu-museoita", joita
on jokaisessa pitäjässä. Niiden
käyttöön on usein otettu vanha
kunnan "lainajyväaitta" ja ne ovat
myöskin vanhoja rakennuksia. Tavallisesti
ne on salvettu hyvin " j y kevistä"
hirsistä. Näiden sisältä
löytyy paljon ' nähtävää entisestä
kansan elämästä. Siellä saattaa olla
käsitöitä, jonkalaisia ei nykyihmi <
nen voi enää valmistaa.
Helsingin museoita en ehtinyt
katselemaan ja siellähän niitä vasta
onkin. On kansallismuseo, Rau-tateidenmuseo
ja mitä kaikkea
siellä lieneekään. Mutta sen voin
sanoa, että paljon on Suomessa
tehty työtä näiden museoiden eteen
j a paljon tarvitaan aikaakin niiden
katselemisessa, että jolla vain on
"känsiä" jaloissa ja sopimattomat
kengät, hänen on turha yrittääkääh
niitä kaikkia nähdä. Muuten niissä scnä kesäpäivänä hän selittää m -
kannattaa kyllä vierailla Suomessa noissaan:
Mistatessonne. - JoskesöUameluurpnun r
liikkeen lähtea „ istutte.vonossq.kuin .„ .
anne osti. Siten.ette ouriogosso.yolrtkqg silkin antakoo
hartioistanne osti
QinolKtqan soo enemmän
voiiToalyönt«l)inne.va^
'teni&sivortta' -
ikoasiDorn
vopoon taivaan ala./ai(ääsii$
vaäääpasei
Siten saatte
UNSI-SÄKSAN TALOUS
200 PERHEEN KÄSISSÄ
Toisen maailmansodan päättymi- aineiden hankintoihin ja, hintoihin
sen jälkeen on pääomien keskitty
minen Länsi^Saksassa ollut voimakkainta
kuin mitä missään muussa
Länsi-Euroopan valtiossa. Ennen solaa
Saksassa oli 5,518 osakeyhtiötä,
joiden yhteinen osakepääoma oH
18,7 miljardia länsimarkkaa. Kuluvan
vuoden puolivälissä valmistuneen
tilaston mukaan osakeyhtiöiden
lukumäärä oli pudonnut noin
55%:iin eli 2,366 yhtiöön, mutta
vastaavasti osakepääomien arvo on
noussut lähes 2-kertaiseksi eli 36.1
miljardiksi markaksi. 200 suurosak-keenomistajan
hallussa oli noin 85
prosenttia koko Länsi-Saksan osakeyhtiöiden
osakekannasta. Vuosien
1948—60 välisenä aikana joutui
Länsi-Saksan suurpääoman valtata-voittelun
uhriksi 150,000 käsityöyri-tystä
ja y l i 40,000 pien- j a keskisuurta
yritystä. Samanaikaisesti
kymmeniä tuhansia pienyrittäjiä on
joutunut suurmonopolien alihankki-.
joiksi, mikä merkitsee näiden yritysten
muuttumista itsenäisistä
pienyrittäjistä monopolien palkkalaisiksi.
Tämä, ilmenee Humbold-yliopiston
laatimassa kuluvan vuoden
viimeisimmässä neljännesvuosikatsauksessa.
,
Pienyritykset, joilla ei ole mitään
päätäntävaltaa sen paremmin raaka-
Puikki joutui
päihtyneenä
"pahnoiHe''
kuin lopputliotteiden laatuun, lukumäärään
ja hintoihin, pysyvät pystyssä
pääasiassa sen johdosta, että
näissä alihankkijayrityksissä ei noudateta
mitään työaika- j a lomalakeja
y.m. sosiaalisia määräyksiä. Näistä
alihankkijoista Länsi-Saksan
suurmonopolit ovat saaneet halpaa
ja edullista työvoimaa. Vain-suurtuotannon
häiriytyessä ja tuotannon
supistuessa alihankkijoillakin
on "lomaa'' nimittäin pakkolomaa.
Alihankkijoilla ei ole taloudellisia
eikä teknillisiä mah<Jlollisuuksia
valmistaa tuotteita varastoon;
SUOMEN
yUTISIA
Helsinki, --r-. (Supmi-Seiira).
Asevelvollisiksi 9 , 0 0 0 vapaaeh-toistsi.
— PUplustUsniihisteriöh, tekemällä
päätöksellä otetaan 1 9 63
suorittamaan asevelvollisuuttaan
vapaaehtoisina yhteensä 9 , 0 0 0 mies^
täi, josta päällystöäinesta on n . 2 , -
OÖO- ja loput miehistö- j a alipäällys-töainesta.
Forssa pyrkii kaupungiksi. —
Forssan kauppalanhallitusön päättänyt
kokouksessaan ehdottaa Valtuustolle,
että se tekisi esityksen
lähes 11,000 asukkaan Forssan
kauppalan muuttamisesta vuoden
1964 alusta lukien kaupungiksi v.
1959 voimaan astuneen asiaa koskevan
lainsäädännön mukaisin o i -
B u f f a l o .— J o u l u p u k k i j o n k a i k e u k s i n ; — (HS),
osaa vei 24-vuotias Franklin Miller | Nainen veturinlämmittäjäoppi-
- r oli maanantaina täkäläisen oi- j iaaksi. — Ensimmäisen kerriän
keuden edessä sen johdosta, kun j V R : n historiassa on veturinlämmit
poliisit olivat pidättäneet hänet! täjäoppilaaksi hyväksytty naispuo-eräästä
baarista. r l i i i e n henkilö. Tämä tapahtui kulu-
Joulupukin tamineissa oikeudessa
esiintynyt Miller tunnusti syyl-neen
syyskauden aikana, jolloin
Hyvinkään konepajaan otettiin 3 0
lisyytensä häiriön aiheuttamisen. | uutta veturinlänimittäjäoppilasta.
Mutta häntä syytetään sen lisäksi} Heidän kolme kuukautta kestävä
juopumuksesta, sopimattomasta i koeaikänsan alkoi marraskuun 2 1 .
kielenkäytöstä j a poliisin vastusta | päivänä. -~ "
misesta vangitsemistapauksen yh-| Uusia veturinlämmittäjäoppilaitd
teydessä. I otetaan VRrlle neljästi vuodessa ja
Tuomari Ann MikoH vapautti) vuosittain kokonaistarve on n. lOO
"pukin' takausta vaatimatta siirtäen
jutun käsittelyn pei-jäntaihin.
"Minulla on nyt. paljon tehtäviä",
sanoi tämä naistuomari jutun käsittelyn
siirtämisen perusteluksi.
Miller oli erään kirkon juhlassa
joulupukkina sunnuntai-iltana eikä
vaivautunut asunsa vaihtamiseen
ennen baariin menoa.
Lasten suusta
— Nelivuotias Pekka on kuullut
kerrottavan taivaasta yhtä ja toista.
Lasten tapaan aihe kiinnostaa ja
mietityttää häntä hartaasti. Heltei-käydessä.
— H .
O.K. JOHNSON & ASSOCIATES LIMITED
HI. 4- 3 3 5 6 WA. S - 4 S 18
K A I K E N L A I S I A V A K U U T U K S I A
Soittakaa tai kirjoittakaa
OLAVI NCnVIMINEN HELEN HIRVONEN
6 9 7 Bay St. Toronto, Ont EM. « - 8 5 8 6
Demilitarisoitu
vyöliyke Ladatdiiin?
New Delhi. —• Ceylonilainen
diplomaatti esitti joulukuun 1 7
päivänä pääministeri Nehrulle ne
' salaiset Intian j a K i i n a n rajakiistan
ratkaisemista koskevat ehdotukset,
jotka aikaisemmin tehtiin
Colombon "pienolshuippukokouk-
• sessa". •;
Diplomaatti G. . Pieris, jokav
toimii Ceylonin'lähettiläänä Burmassa
matkustaa myös Pekingiin,
missä hän selostaa ehdotuksia yksityiskohdittain
Kiinan pääministerille
Tshou En-laille.
Matkustaessaan" myöhemmin tässä
kuussa Intiaan ja Kiinaan Ceylonin
pääministeri rouva Sirima
Bandaranaike aikoo koettaa saada
molemmat valtionpäämiehet hyväksymään
rauhansuunnitelmat.
Intian taholta on tähän saakka v i rallisesti
kieltäydytty kommentoimasta
ehdotuksia odottaessa "lä-heimpiä
yksityiskohtia". Poliittisella
taholla New Delhissä sanotaan
kuitenkin vaikuttavan siltä, -että
Colombon konferenssi olisi jättänyt
huomioonottamatta sen tosiseikan,
että "kysymyksessä on kiinalaisten
tekemän hyökkäys". Intian lehdet
kirjoittavat, että virallisella taholla
e i suhtauduta kovinkaan innostu-
— Kuule äiti, nyt taivaan isäkin
varmaan pitää nilkkasukkia.
Päästään seuraavaan talveen. P i meänä
lumipyryisenä iltana Pekka
kahlaa mummonsa kanssa kinoksen
tukkimaa kylätietä, mummo edellä.
Pekka perässä.
— Kuule mummo, niistä tuo lumi
tulee, Pekka kysyy.
— Taivaasta, mummo vastaa ja
jatkaa taivallustaan.
Taas kuuluu Pekan ääni:
— Eivät ne ole siellä taivaassakaan
hääppöset oltavat.
oppilasta. Hakijoita on yleensä Ollut
vuosittain noin 500. Valinta siio-ritetaan
psykoteknillisten kokeiden
perusteella ja kolme kuukauden
koeajan jälkeen allekirjoitetaan
vasta varsinainen oppisopimus. —
(Rautatieuutiset).
Suomen ja Jugoslavian kauppasopimus.
— Suomen ,ja Jugoslavian
välillä allekirjoitettiin tiistaina 1 8 .
12. Helsingissä käytyjen neuvottelujen
tuloksena maiden välistä
kauppaa koskeva pöytäkirja, joka
on sikäli merkityksellinen, että J u goslavia
on ensimmäinen kansandemokratia,
jonka kanssa kauppasuhteemme
on järjestetty vapaavaluuttapohjalle.
Pöytäkirjan mukaan makisut Suomen
ja Jugoslavian välillä tullaan
vuoden 1963 alusta lukien suorittamaan
vaihtokelpoisissa valuutoissa
sen sijaan, että ne on tätä ennen
suoritettu Clearing-tilin kautta."
— (SS)
Kolme hankaSaa
vanhusta
Lontoo. ^ Daily Herald nimitti
äskettäin presfidentti de Gaullea,
liittokansleri Adenaueria ja pääministeri
Macmillania "Euroopan kolmeksi
vanhaksi mieheksi", jotka
"ovat tiellä" Neuvostoliiton ja Y h dysvaltain
pyrkiessä sopimukseen
estääkseen ydinaseita leviämästä
muihin maihin.
neesti konferenssin ehdotuksiin,
joiden sanotaan tähtäävän siihen,
että intialaiset pysyisivät nykyisissä
asemissaan j a että kiinalaiset
vötäytyisivät niihin asemiin, jotka
olivat heidän hallussaan ennen tämän
vuoden syyskuun 8 päivänä.
Tämän mukaan Intia ei saisi miehittää
niitä 43 Ladakhissa olevaa
etuvartioasemaa, jotka olivat sen
hallussa ennen kun rajataistelut a l koivat.
UUSIA
R O M A A N E J A
Aura Louhija:
VÄLIVAIHE
188 sivua Hinta'8id.~$2J15
Esikoiskirjailijan
avioliittoromaani
Anna Ungelo: ""^
NAISTEN JEAN
201 sivaa Hinta sid. %3M
Tämä romaani kuvaa parlisHais»
rakkautta.
Carlo Cassola:
BUBEN TYTTÖ
283 sivua Hinta sld. ^ASS
"Buben tyttö" on rakkausromaani,'
Joka muistuttaa hengeltäähv ja
kertomatavaltaan suureen inainee>
seen kohonnutta italialaista uus-'
realistista fihnitaidetta. Bube Ja
Mara ovat hyvin nuoria. He suunnittelevat
avioliittoa, mutta poliittiset
tapahtumat estävät heidän
a ikeensa. Bube on kuiuiiostäu-tunut
täistellessan sisslosastossa
Mussolinia ja saiksalaisia vastiaan.
VAPAUS PUBLISHING
COMPANY LIMITEa)
BOX 6 9 . SUDBURY, ONTABiO
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, December 29, 1962 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1962-12-29 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus621229 |
Description
| Title | 1962-12-29-03 |
| OCR text |
. i n k j i . — Lahden'Hiihtoseura'
idij^täutuu väkevällä tayalla täV
3Vsuurtapahtumaansa Salpausselän
^^jsoihin, jotka ensi vuonna |jä^
jestetään maaliskuun alussa 1 - ^ .
päivänä. Ennakoivana on^saatu tio-tft
siilä, että Neuvostoliitosta tiQfefe'
kispihih 14 hengen vahvuinen osanottajajoukko
ja tiistaina saapui' 'ijH-simmainen
jo nimetty vahvistus uil-konc(
iiisesta osanotosta. Canada'ii^
iqDitti: Salpausselälle neljä mäenla^-
kijaansa. Viime ^ talven qanadfi^n
raestetl Kaare Lien on heidän joiiti
kossaan ja lisäksi tulevat Lahteen
Joh|i''McInnes, Seppo Rauhanen! 'ja
Max Pelt. Canadalaisjoukkueen jql)^-
tajana on Ole Jöhansen. ' ^':
CanadalaisOle toinen
Praha. — Tshekkoslovakian jää-
«iekkojouUkue voitti toisessa otte-
;}ussa Qstravassa viikko; sitten kes-
Ivrikkona . canadalaisen Saskatoon:
<^Qi)akers-joukkueen 4-^1.
t Kiin edellinen ottelu päättyi
'tshekkien hyväksi 9-^4, n i i n lopputulos
o l i ' s i t e n canadalaisten selkäsauna
13—5. :
C L U B
NoFJaille tulU toinen ^» i
tappio Tshekkoslovaldassa
P n k h a . ,— Norjan jääkiekkomaat
jdiikkue suoritti toisen ottelunsa
Tshekkoslovakian B-maajoukkuetta
; vastaan viikko sitten tiistai-iltana
Oloq^aucissa j a pelasi nyt paremmin
k i l i n edellisellä kerralla, vaikka här
visikin 4 r - l (0—0, 1—1, 3—0). N o r
jan :4qukkue pystyi pitämän peHn.
tasoissa aivan viime minuutt:eihin
asti,,;:(cunnes siften seitsemän mif
nuuttia ennen loppuvihellystä
tshekkoslovakialaiset pääsivät re-päisj^
niään ratkaisevat voittomaalin-j
sa.
pddie Machen
l^i^osairas Editorial
' Paihfield, Kalifornia — Raskaan
sarjani nyrkkeilijä . Eddie Machen,
jolla on erittäin hyvä sijoitus kah-
' ^ainvälisellä arvolistalla, vietiin j,
'{riikko sitten tiistai-iltana hermosai-
• raalaan hoidettavaksi.
' Eräässä tuomioistuimen päätök-
'^essä todettiin Machenin olevan her-mosairäs.
Machen ei itse ollut läsr
riä tuomioistuimen kokouksessa. V i i -
"tne viikon keskiviikkona Machen
löydettiin eräästä autosta pistooli
ja kirje kädessään. Kirjeessä hän
ilmoitti aikovansa tehdä itsemurhan.
Hänet vietiin sairaalaan, mis-hän
kuitenkin pahoinpiteli kahta
hoitajaa. Tiistaina hän sai jälleen
raivokohtauksen ja tarvittiin
' seitsemän' miestä pitämään hän^t
kurissa.
Tuomioistuin ~ teki tiistaina päätöksensä,
koska Machen nykyisessä
tilassaan on vaarallinen sekä itselleen
että .ympäristölleen.
KikeinyMii SiioiRirigBsiilta
Suomi yllätti ric
Puolan 73—63
V a r s o v a -— Suomen maajouk|d^
voitti joulukuun 19 pnä yllättäen
Puolan nuorennetun koripaliorti'aä-joukkueen
melko selvästi numeroin
73—63 (43—37), Suomalaiset oli "
vat -/nopeampia, tehokkaampia jä'
tekiiillisempiä kuin ^puolalaiset
Suomen parhaat pistemiehet olivat
Kuusela (21), Lampen (18) ja t i i -
mo (16), Manninen (7), Lindholm
( 5 ) - K a l a (4) ja Vartia (2), j o i s^
Lampen noteeraattiin suomalaisten-parhaaksi.
v'
NL nujersi L-Saksan 7—3
Kölli. - - Neuvostoliitto voitti Kölnissä
viime viikon alkupuolella Län-l^-
Saksaa vastaan käydyn nyrkkeily-
•^aaottelun ensimmäisen erän selvästi
pistein 7—3.
AJANVIETE-LUKEMISTA
SUO/ylEN
.\aikl^ö^ ja kuukaiisi-.
julkaisuja saatavana
kirjakaupastamme
" A P U "
Nö. 46
Irtonumeron UUSI HINTA 35c
Postitse lähetettynä 40c
''*VaUtut palat'
Irtonumeron hinta 35c
. Postitse 40c
Neuvostoliitto
Kerran kuussa ilmestyrft
kuvalehti
Saatavana No. « 4 - ^
HINTA 25c — Postitse 35c .V
" V e i t i k k a ' '
( ,.. Humoristls-satiirinen , .
aikakauslehti *' •
• Irtonumeron hinta 35c "'
Postitse 40c
" S E U R A "
*' Koko perheen lehti
Irtounmeron HINTA 40c
,,. Postitse lähetettynä 45c ,,
«Kotiliesi" ,
No. 22
Irtonumeron HINTA 40o '
Postitse lähetettynä 4Sc ' '
" E E V A "
Nykyaikaisen naisen lebtf ' '
Irtonumeroa HINTA s e c P o s t ls
kalilta lähetettynä 65c. ' • *
"Kuvaposti**
'*fo. 3 2 - 3 3 - 3 4 — 3 5 : - 3 Ä - ^ — 38
39 40 4 1 — 4 ^ - 4 3 4 1 45 :'
Irtonumeron HINTA 40c :
Postitse lähetettynä 45c .
«Uusi
Kuvalehti"
31^4_^5_J6—39-30—40-H^ - r 43
39 40 41 45 ' " '
' Irtonumeron hinta 40c -
Postitse lähetettynä 450
. "Suomen
Kuvalehti"
, 31—32-33—34-36-3ft-r37i-38 ,
' 3fl 40 4 1 - ^ a - 4 3 44 45, '
Irtonumeron HINTA 40e ' '
.o> Postitse lähetettynä 45c • . .
•. .-.ir.v .
Seuratkaa Uxnoitustamma, t p l
Joka viikko saapuu uuiUa,'Irtonii- ,
niHioita- ylläinainltalst* ^•Ukko^i!l•
kiUnjiflta. Lähettäkää/ inonumer^'
tDavksenne osoitteella: i IT,'
Vapaus Publishing ^.V.'
100 Elm St. WMi, Sudbnir
OnturlQ
PX>. Box69
Port Arthurin
J(uulumisia
Port Arthur. ^ Frank Lahti, 56-
vuotias Port Arthurin asukas, huk-ikui
viime tiistaina, k u n hänen 15
jalkaa pitkä veneensä kaatui Su-perior-
järveen. Tapaturmasta i l moitti
Mätti Torsti; j o k a o l i Lahden
'kanssa menossa paperipuiden katkaisuun
Squaw Bayssa. Liikkuvat
jäät ovat tehneet vaikeaksi naa-rauksen
kun vielä ei voida täsmälleen
tietää paikkaa missä Lahti vajosi
veteen.
i: Viime keskiviikkona ilmoitti Port
Arthur Shipbuilding Co:n liikkeenhoitaja
McDougal, että laivatelakal-le
on saatu^rakka. Työstä vähennykset
keskittyvät heti j a ilmoitettiin,
että uuden vuoden alusta
kutsutaan työhön useita kymmeniä
ja talven jatkuessa enemmän.
,'. Kun tammikuun ensimmäinen p.
on uudenvuoden päivä, CSJ;n Port
Arthurin osaston kuukausikokous
^•pidetään seuraavana tiistaina, tammikuun,
8 päivänä.
Suomi-Seuran
Uudenvuoden-tervelidys
Kaikkien kottsuomalaisten puolesta
lähetämme parhaat, uuden-vuodentoivotuksemme
suomalaisille
siirtolaisille. Toivomme alkavan
vuoden monin tavoin edelleen
lujittavan- siirtosuomalaisten ja
vanhan kotimaan välisiä siteitä
sekä tuovan menestystä kaukana
' synnyinmaastaan päivätyötään.
suorittaville maanmiehillenune.
Helsingissä, joulukuulla 1962.
SUOMI-SEURA R.Y.
R.v. Fieandt Tauri Aaltio.
Puheenjohtaja Toiminnan joht.
•SUOMI-SEURAN
TOIMINNANJOHTAJA KIITTÄÄ
Toiminnanjohtaja Tauri Aaltio paj
a s i Helsinkiin y l i viisi viikkoa kestäneeltä
matkaltaan Canadan j a Y h dysvaltain
länsiranikoUe joulukuun
1 9 päivänä. Kotimatka taittui
Pan Americanin non-stoplennolla
Los Angelesista Lontooseen kyra-
'menessä tunnissa sekä sieltä edelleen
Tukholman kautta Helsinkiin,
jossa lämpimästä Califomiasta tulijaa
odotti -4 ( 2 0 c) asteen pakkanen.
—
Toiminnanjohtaja Tauri Aaltio
pyytää lehtemme kautta omasta ja
Suomi-Seuran puolesta kiittää niitä
kaikkia yksityisiä henkilöitä j a yhdistyksiä,
joiden avulla hänen matkansa
länsirannikolle muodostui
erittäin onnistuneeksi j a jätti matkamiehen
mieleen unohtumattomia
muistoja:
Pariisi. — Franco on murhaaja!
Vapauttakaa Julian Grimao! Sellaisin
ji^listein varustettuna piirittivät
mielehosoittajat äskettäin Bordeauxin
kaupungissa sijaitsevan Espanjan
konsulaatin. Mielenosoitukseen
osallistui ranskalaisten lisäksi
Ranskassa asuvia espanjalaisiatyö-
Iäisiä.. Mielenosoittajat liimasivat
lopuksi konsulaatin oveen julisteen,
jossa esitetään vastalause' diktaattori
Francon työläisiä vastaan harjoittaman
ajojahdin johdosta.
The editors of this section-have
rarely dared tö look too f a r ' into
the futurö with their editorial
Comment. This shortcoming (and
it is a real shortcoming) was real-ly
quite unavoidable, what with
having to look after the kids, night
School, meetings, and more meet-ings,
and the thing called earning
one's bread and butter, finding
time to reflect on the course of-history
can be a real problem.
Happily, things are a wee bit ea-sier
at this moment as we enter
the new yer. So what do;.we see
in '63?
First, on the broader world scale,
Old 1962 w i l l certainly be remem-bered
as a year of international
tension and crises. The explosive
situation in the Caribbean at the
end of October brought the world
so close to atomic war that thoughts
of what might have happened will
chili the world's nerves for some
time to come. Even today, extre-mists
i n the U.S. (Unfortunately
influential ones at that) are t ry
ing to maneuvre the U.S. govern-ment
into the new provocations
against Cuba. Then too, many other
hot spots still exist, which could,
almost at any moment, develop
into the same type of crisis that
faced the world at the end of October.
Thus we must expect 1963
to have its share of troubles and
crisese. But, here there is definite
hope for an easing of world ten-sions.
Althouh president Kennedy
said recently that he sees little
hope for getting together with the
Soviets, he also made some care-fuUy
guarded statements hinting
approval o fthe idea of peaceful
co-existence. Then too, the Caribbean
issue was resolved, not by an
exchange of rockets, but by an
exchange of letters between the
heads of the worlds two most pö-werfui
States. When we think back
to the complexity of the situation
in October, and see how it was resolved
by negotiation. we cannot
be but optimistie that there will
be peaceful settlements to the
other problems of the World.
A generalization of. the events of
1962 would be incomplete without
mention of the world peace move-ment.-
The Caribbean crisis showed that
the World peace movement is an
active force in the world and that
the heads of state cannot ignore
the World public opinion, the
demand for peaceful settleme^it of
international problems., as repre-sented
and organized i n the world
peace movement. And this move-menti
which cuts across a l i national
and class Iines, has begun to take
the initiative, demanding that
those conditions such as foreign
bases, the armaments race etc.
which are inherent with the danger
to the World be eliminated. .
We believe that 1963 w i l l see a
further growth of peace forces in
both mass support and action.
What are some of the specific
areas of the world which we are
likely to be reading about a great
deai in the new year?
Near home, Lätin America.
The long suffering Lätin Ameri:
cans seemed t o b e near the end of
their tether. This goes a long way
in explaining American aggressive-ness
towards Cuba, whose very
existence challenges American eco-nomic
and political domination in
Central and South America. Think
how the one fact alone, that Cuba
is the only country in ali the Ame-ricas
(including Canada^ and tK?
US) that has completely eliminated
one to settie: But even here new
presentations by^the German De-mocratic
Republic, and blows suf •
i e r e d by the expansionist extre-mjsts
in West Germany, the go-'
verment crisis in Bonn, as well as
other factors give some promise
for settlement,
Now, taking a look at our own
house, one fairly safe prediction a
federal election in 1963.
Also we think Canada will r u n
into . more economic ti-oubles in
1963. The logic of the governments
austerity program might be under-stood
by the Mad Hatter i n A l i ce
in VVonderland, but not by any
reasoning human. The country got
into its troubles because of poor
export policy and the heavy flow
of profits on foreign investments
out of the country. The governments
solution — same export policy
tied to the US and the cold
war, and encourage more foreign
Investment which means even more
profits going out of the country.
Indeed, there are signs that things
w i l l be bubbling at home too.
Finally. a few words about our
örganizational future. Toronto will
be host to the Suurjuhla, and the
festival promises to carry fonvard
the successes of the past years.
The F.O. of C. convention i n Janu-ary
will have many serious problems
before it, and their resolution
w i l l have its marked effect on t he
life an'd activity of the organization
and Vapaus.
At Easter, the ninth one act play
competitions will be in Sudbury.
In fewer words, our organizations
are moving slowly ahead, but here
too a' break Ihrough and stormy
development forward in 1963 would
not be surprising as ali basic i n -
gredients are there.
So thats it. Our ramble of
thoughts on the new year. We hope
that it i s a year of personal success
and happiness for a l i our readers.
.And the precondition for this
is a World at peace. But, for this - r -
l e f s not Just 'hope' — Lets work
for it:and win i t ! ! !
A happy and a peaceful 1963.
and workers of Argentina, Brazil,
Mexico etc.
The Indo-Chinese border dispute
w i l l continue to take healines for
some while yet. B u t we hope that
the reports will be of negotiätions
and not battles.
The Congo w i l l come up many
times, as well as the struggles of
Africans inspired by the victory of
the Algerians, to win their count-ries
independence from the colo-nizers.
•
The idealogical differences be-tween
the USSR and China will
receive a lot of copy. Most of what
our press w i l l report w i l l be geared
to Cold War propaganda, and to
find out anything in the way of
objective truths in this matter one
w i l l have to read more than the
big dailies.
The Berlin issue w i l l be a tough
Uusia kaupunkeja
Siperiaan
Moskova. — Lähes sata uutta tai
perusteellisesti uudistettua kaupunkia
tulee merkityksi Siperian karttaan
kahden lähivuosikymmenen a i kana.
Nämä uudet kaupungit syntyvät
pienten kylien tilalle.
Näitä kaupunkeja rakennetaan sinne,
mi.ssä äskettäin on löydetty erilaisten
hyötykaivannoisten suuria
esiintymiä. Uusissa kaupungeissa
tulee kehittymään teollisuutta ja JOT
kaisessa niistä tulee olemaan noin
200,000 asukasia.
Luonnon antimista rikkaan Kras-nojai-
skin alueelle tullaan rakentamaan
seitsemän uutta kaupunkia,
joissa: tulee yhteensä asumaan y l i
miljoona ihmistä. Pienistä väliasemista,
joissa junat harvoin pysähtyvät,
muodostuu nyt kemiallisen ja
koneenrakennusteollisuuden kaur
punkeja.
Kaikki uudet kaupugit tullaan rakentamaan
siten, että nykyisten
elintapojen pienimmätkin tarpeet
otetaan huomioon.
Vaarallista veisata
vangeille
Folsom, California. — Kolme
elinkautisvankia tappoi äskettäin
vankitoverinsa ja piti vierailleen
kirkkokuoron viittä jäsentä ja kahta
pappia neljä tuntia panttivankeina
ilUteräcy, musV'äf'feVt"th^-^^^^^^ t^"'" antautuivat vartijoil-le.
Vangit olivat aseistautuneet par-takonecntcrin
ja puusta_ tehdyllä
puukolla.
Surmansa saanut vanki, joka- o l i
tuomittu elinkautiseen rangaistukseen,
oli yrittäyt puuttua asioihin,
kun panttivangit otettiin.
Californian rikoslaki määrää kuolemanrangaistuksen
vankilassa tapahtuneesta
murhasta.
Folsomin vankilassa säilytetään
muutamin Californian pahimpia r i kollisia.
Kyseisestä kolmesta vangista
yksi oli tuomittu murhasta ja
ryöstöstä, kaksi heistä oli tuomittu
ryöstöstä.
Tällä kertaa minun täytyy kertoa
teille hyvät lukijat museoista,
koska museokulttuuri- on....i|iyöskin
Suomessa hyvin laajalle kehittynyt
paljon laajemmalle kuin mitä me
nelisenkymmentä vuotta sitten lähteneet
voimme olettaakkaan. On
totta, että vielä meidän päivinämme
astelee aikuisia ihmisiä, jotka eivät
ole edes nähneetkään museota, puhumattakaan
siitä, että he olisivat
näiden laitosten kautta tutustuneet
menneiden aikojen ihmiselämään.
Suomen museot jakautuvat niin
moneen eri luokkaah; että minä e i i
kaikkia tiedä, mutta koetan kertoa
mitä minä niistä käsitän j a mitä
minä niissä näin.
Ensiksikin on historialliset museot.
Sellaiset Jcuin esim. Turun
Linna, josta on tehty koko paljolla^
työllä hyvin aistikas ja samalla m i e lenkiintoinen
museo. Tämä linna on
alettu rakentaa 1 2 8 0 vuosiluvulla.
Sen vanhimmat osat ovat siis hyv
in läl/ellä seitsemänsataa vuotta
vanhat. Näinollen tämä laitoskin,
sen alkuperä huomioon ottaen, k u vaa
historiallista e l i mennyttä a i kaa.
Niistä yläluokkalaisten juonitteluista
mitä historia tuosta laitoksesta
kertoo, ja niistä "ylhäisistä
asukkaista" jotka siellä majailivat,
ei kannata ruveta tässä jaarittelemaan
paitsi sanoa, että heidän a i kaista
loistoa on siellä runsaasti
nähtävänä.
- Museoksi tämä linna on muodostettu
vasta V . 1 8 8 1 j a keskiajan elämän
kuvaukset ovat näin tulleet
siellä säilyneeksi. Jälkipolvet saavat
niitä katsella. Esimerkiksi on
tässä linnassa ollut kuudennentoista
vuosisadan puolivälissä rahanteko
pajakin, j a niitä rahoja on siellä
nähtävänä. Tietysti on käsitettävä,
että rahaa siellä voitiin lyödä vain
rajoitettu määrä, eikä vaunulastit-tain
niin kuin nykyiselle Suomen
hallitukselle tehtiin siellä Leningradin
pajassa, z
Tämän linnamuseon yhteyteen
on Turussa perustettu n i i n sanottu
käsityömuseo, joka sijaitsee luos-tarinmäen
kaupungin osalla; Tämä
osa kaupungista on aivan vahingon
kautta jäänyt palamatta Turun suuren
tulipalon aikana vuonna 1 8 2 7,
joUoin kaupungissa paloi 7 8 0 ta-
1Q2L Se museo on hyvin mielenkiintoinen
nähtävyys. Ensiksikin jokainen
rakennus on hyvin pienikokoinen.
Siitä näkee, että nämä e r i
ammattialojen käsityöläiset työskentelivät
verrattain ahtaissa oloissa.
Täällä näkee räätäreiden j a suutareiden
verstaita j a heidän työka
Junsa ovat jääneet työpöydille. On
oUiit valureita ja kellomestareita,
sekä kutojia ja kankaiden "tamp-paajia".
Siellä on ollut leipomoita
joiden uunit ja paistinpannut on
nähtävänä. Siellä on myöskin puusepät
sorviensa ja höyläpenkkiensä
ääressä; ja nahkurit, jotka ovat
parkinneet vuotia koko lääniä varten.
Katselin niitä vuotien lioitus-ammeita
ja nahkojen venytysrauto-j
a . Mieleeni juolahti ajatus, että onkohan
tästäkin liikkeestä lähtenyt
" k a r v a r i " Canadaan?
Samalla tuli mieleeni se pienikokoinen
kansanmies, jota täällä
nykyisellä kotipaikkakunnallani sanottiin
ennen "Teuvan karvariksi".
'. .» *
N i i n , tämä karvari oli todella
hauskapuheinen mies, ja. hiukan
viinaan menevä; kuten tuon ajan
reissumiehet yleensä olivat.
Kerrotaan, että eräässä juomapai<
kassa oli useita miehiä koolla ja
muun ohella siellä muisteltiin niitä
"vanhanmaan" asioita. Useat kertoivat
toisilleen kuinka häneltä jäi
tyttöystävä itkemään sinne koti veräjälle
jne. Mutta " K a r v a r i " ei tuota
pitänyt paljon minään. Hänen kerrotaan
sanoneen, että kun hän lähti
Canadaan, niin koko Teuvan pitäjän
väestö itki ja vielä osa jurvalai-siakin.
Eivät he sen tähden itkeneet, että
hän o l i niin hyvä mies, vaan siksi,
että hän jäi kaikille velkaa, hän o li
myynyt pitäjäläisille kuuluneet vuodat,
ja niillä rahoilla matkusti Canadaan?
TurkU; joka on Suomen yksi vanhin
kaupunki, kuuluu tietysti historiallisten
museoiden sijaintipaikaks
i . Täällähän on ensimmäinen suomalainen
apteeki jossa valmistettiin
lääkkeitä lääketieteen ohjeiden
mukaisesti. Tä^ä apteeki-museossa
on nähtävänä kaikkia niitä välineitä,
joita käytettiin lääkkeiden valmistuksessa.
Siellä on patoja, joissa
keitettiin kaikki sekoitukset, sekä
erittäin tarkalla mittausmenetelmällä
käytettäviä "puntareita" taikka
vaakoiksi niitä taidetaan sanoa.
Siihen aikaan ei tunnettu tehdasmaista
lääkkeiden valmistusta, vaan
apteekkarilla oli vain "raaka-aineet"
joista tehtiin ne vähälukuiset
rohdot. Kansa enimmältä osalta
luotti vielä vain tervaan ja. viinaan.
Turun tuomiokirkko on myöskin
katselemisen arvoinen paikka. Se
on päivittäin museotarkastuksen
alaisena, mutta sunnuntaina siellä
Lauantaina, jöuluk. 29 p. — Saturday, Dee. 29, 1962 Sivu 3
KOSKA JOKA TAPAUKSESSA SEN TEETTE, MUN.
TeWEEUJSlÄ VIHJEHÄ aOKARftlVÄN VARAllE
msta sieniimsta yhfbif—
Sulkiessanne
pöösevatbcslbtnL,
tunMeutumaon scitoisnn
ork^hin paiMoiva.rnihin ne
muutoin eivj< nulkynhOQt^
-onnistuisi
toimitetaan säännöllisesti jumalan
palvelukset. Siellä on vanhojen
piispojen hautakammiot, sinne lienee
haudattuna kuninkaallisten
säätyjen edustajia, ja kuulusia sota
päälliköitä, jotka taistelivat kristinuskon
maahan tuonnin puolesta
jne.
Tampereella on siinä Näsilinnan
puistossa jonkun "patruunan" jät-'
tämä valtavan suuri rakennus. Siinä
sijaitsee Hämeen museo. Tässä
museossa onkin paljon mielenkiintoista
.katselemista. Siellä on hämäläisten
uutteran työn tuloksia. Siel-
' lä on välineitä kaskenpoltosta alkaen.
Museossa on vanha savupirttik
i n aivan lU9nnpllisena nähtävänä,
j a siiurikokidliien sefonkii^. Sen seinät
kiiltävät satoja viiöjia vanhan
savun peittäminäi Tässä museossa
on myöskin hämäläinen maalaisinpa
täydellisenä, aivan leipävartaita
myöten. Vartaiden päitä on suojeltu
karvaisilla jäniksennahoilla, etteivät
torakat j a muut pääsiiäi tämän
"jumalan viljan" kimppuun!
Siellä on myöskin nähtävänä täyr
delliset viinankeittovehkeet, kupariset
putket ja pannut, sekä tammiset
tynnyrit. Tämänlainen on siis
Hämeen maakuntamuseo päällisin
puolin katsottuna.
Uudessa Kaupungissa on satoja
vuosia vanha kivikirkko. Sitä voisimme
nimittää Kirkkomuseoksi,
koska siellä on nähtävänä enempi
kirkollisia esineitä. Mm. "Musta-penkki",
jota toiset nimittävät "häpeän
penkiksi". Tällaiselle mustak
si maalatulle kolmiportaiselle penk
i l l e määräsivät entiset kirkkoherrat
seurakuntansa jäseniä. Siinä o l i
heidän istuttava juuri silloin k un
kansa sunnuntaina - meni jumalanpalvelukseen.
"Rikolliset* olivat
näin koko seurakunnan silmätikkuna.
Ylemmille portaille tietenkin
asetettiin ne, jotka olivat tehneet
suurempia rikoksia. Mutta alemmallakin
portailla istuminen o l i
suuri häpeä, joten tämäkin tuomion
kärsittyään ihminen menetti paljon
kansalaisluottamustaan.
Oulussa on myöskin keski kaupungilla
Ainola-niminen museo. Se
on jonkinlainen maakuntamuseo
myöskin. Siellä on paljon näytteillä
entisaikojen elinkeinoelämää koskevia
esineitä. Tämän museon erikoisuutena
voisimme m a i n i t a ne pitkät
tervankuljetusveneet, jotka on
asetettu siihen pihalle. Veneet ovat
todella huomattavan pitkiä, arviolta
ne ovat ehkä toistasataa jalkaa
pitkiä ja ne ovat täydessä lastissaan,
käsittäen kymmeniä tervatynnyrejä.
Tällaisia "kuormia" on
laskettu Oulunjokea pitkin aina
Kainuusta asti; Tässä joessa on
muuten monta huomattavaa koskea,
jotka ovat nykyisin tosin valjastettu
sähkövoimalaitoksien palveluun.
Kaikkien kaupunkien rajojen si^
säilä on luullakseni aika huomattava
museo, mutta näiden lisäksi on
aivan viime vuosina perustettu niin
sanottuja "Kotiseutu-museoita", joita
on jokaisessa pitäjässä. Niiden
käyttöön on usein otettu vanha
kunnan "lainajyväaitta" ja ne ovat
myöskin vanhoja rakennuksia. Tavallisesti
ne on salvettu hyvin " j y kevistä"
hirsistä. Näiden sisältä
löytyy paljon ' nähtävää entisestä
kansan elämästä. Siellä saattaa olla
käsitöitä, jonkalaisia ei nykyihmi <
nen voi enää valmistaa.
Helsingin museoita en ehtinyt
katselemaan ja siellähän niitä vasta
onkin. On kansallismuseo, Rau-tateidenmuseo
ja mitä kaikkea
siellä lieneekään. Mutta sen voin
sanoa, että paljon on Suomessa
tehty työtä näiden museoiden eteen
j a paljon tarvitaan aikaakin niiden
katselemisessa, että jolla vain on
"känsiä" jaloissa ja sopimattomat
kengät, hänen on turha yrittääkääh
niitä kaikkia nähdä. Muuten niissä scnä kesäpäivänä hän selittää m -
kannattaa kyllä vierailla Suomessa noissaan:
Mistatessonne. - JoskesöUameluurpnun r
liikkeen lähtea „ istutte.vonossq.kuin .„ .
anne osti. Siten.ette ouriogosso.yolrtkqg silkin antakoo
hartioistanne osti
QinolKtqan soo enemmän
voiiToalyönt«l)inne.va^
'teni&sivortta' -
ikoasiDorn
vopoon taivaan ala./ai(ääsii$
vaäääpasei
Siten saatte
UNSI-SÄKSAN TALOUS
200 PERHEEN KÄSISSÄ
Toisen maailmansodan päättymi- aineiden hankintoihin ja, hintoihin
sen jälkeen on pääomien keskitty
minen Länsi^Saksassa ollut voimakkainta
kuin mitä missään muussa
Länsi-Euroopan valtiossa. Ennen solaa
Saksassa oli 5,518 osakeyhtiötä,
joiden yhteinen osakepääoma oH
18,7 miljardia länsimarkkaa. Kuluvan
vuoden puolivälissä valmistuneen
tilaston mukaan osakeyhtiöiden
lukumäärä oli pudonnut noin
55%:iin eli 2,366 yhtiöön, mutta
vastaavasti osakepääomien arvo on
noussut lähes 2-kertaiseksi eli 36.1
miljardiksi markaksi. 200 suurosak-keenomistajan
hallussa oli noin 85
prosenttia koko Länsi-Saksan osakeyhtiöiden
osakekannasta. Vuosien
1948—60 välisenä aikana joutui
Länsi-Saksan suurpääoman valtata-voittelun
uhriksi 150,000 käsityöyri-tystä
ja y l i 40,000 pien- j a keskisuurta
yritystä. Samanaikaisesti
kymmeniä tuhansia pienyrittäjiä on
joutunut suurmonopolien alihankki-.
joiksi, mikä merkitsee näiden yritysten
muuttumista itsenäisistä
pienyrittäjistä monopolien palkkalaisiksi.
Tämä, ilmenee Humbold-yliopiston
laatimassa kuluvan vuoden
viimeisimmässä neljännesvuosikatsauksessa.
,
Pienyritykset, joilla ei ole mitään
päätäntävaltaa sen paremmin raaka-
Puikki joutui
päihtyneenä
"pahnoiHe''
kuin lopputliotteiden laatuun, lukumäärään
ja hintoihin, pysyvät pystyssä
pääasiassa sen johdosta, että
näissä alihankkijayrityksissä ei noudateta
mitään työaika- j a lomalakeja
y.m. sosiaalisia määräyksiä. Näistä
alihankkijoista Länsi-Saksan
suurmonopolit ovat saaneet halpaa
ja edullista työvoimaa. Vain-suurtuotannon
häiriytyessä ja tuotannon
supistuessa alihankkijoillakin
on "lomaa'' nimittäin pakkolomaa.
Alihankkijoilla ei ole taloudellisia
eikä teknillisiä mah |
Tags
Comments
Post a Comment for 1962-12-29-03
