1962-12-29-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Lauantaina, jouluk. 29 p. — Saturday, Dee. 29, 1962 \7 Ä 13 A T T C 'NDE^PENDENT tABpR ORGAh» \ \ JrXJb J\ U O OF FINNISH CANAjDIANS (LIBERTY) .EstKbliShedNov. 6; 1917 Editor: W. Eklund Manager: E. Saksi Telephones: Office OS 4-426i - Edltorial OS 4»4265 Publlsljed thrice weekly: Tuesdays. Thursdöys and Saturdsys by Vapau» Publishing Co. Ltd.. 100-102 Elm i St. West. Sudbury. pki^rlo; Canada. Mailing address: Box Cft ' Advertlsing rates Upon applicatioh.'translatlons free of charge. ^ Authorized as second c a s s maii by the Post Office Deparjment, Ottaw», and for paymcDt of postage i n cash. : < TILAVSHlNlfAT Canadassa: l vk. $8.00 6 kk. $4.25 'OSA-lssa: 3 kk. 2,50 Suomessa: 1 Tk. $$.Q0 6 klL »4.80 1 vk. 9.50 6 kk. :5.25 M e n , b . . , H c _ C A NADIAN i l AN G UÄG E • P R E SS Vanhan vuoden pääftye^ Kuluva vuosi, joka päättyy ensi maanantaina, siis ennen kuin nämä rivit tulevat lehtemmeetäisempien lukijain nähtäväfcsi Canadassa,. Yhdysvalloissa, Suomessa ja muissa maissa asuvista lukijoistamme puhumattakaan, muistetaan historian lehdillä monista suurista merkrV kitapauksista. Mutta kaiken yläpuolella se muistetaan kuitenkin vuotena, joll o in satojen miljoonien ihmisten elämä oli sanatarkasti hiuskarvan varassa. Lokakuun lopulla oli koko ihmiskunta suurimman onnettOv muutensa edessä, ydinasesodan syttymisen partaalla, mutta kiitos ennenkaikkea Neuvostoliiton horjumattomalle rauhanpolitiikalle, jota koko ihmiskunnan parhaimmisto, mukaanlukien Canadassa ja Yhdysvalloissa tuki, sota saatiin onneksi vältetyksi. Sen sijaan, että oUsi ryhdytty kiistakysymysten ratkaisemisyritykseen pommittamalla ja sotimalla, vastuunalaiset valtiomiehet, Hrustshev ja Kennedy jatkoi-vat mielipiteitten vaihtoa ja ryhtyivät purkamaan vaaralliseksi patoutunutta tilannetta'sopimusten avulla. 'Näiden sopimusten teossa antoi ilmeisesti periksi kumpikin puoli: Neuvostoliitto suostui vetämään Kuubasta pois ne aseet, mitkä Yhdysvalloissa katsottiin "hyökkäysluontoisiksi'' ja Yhdysvallat puolestaan suostui antamaan julkisen lupauksen, ettei se hyökkää, kuten Kuuba ja Neuvostoliitto sanoi sen olleen valmiina tekepiään, Kuuban kimppuun, eikä anna muidenkaan suorittaa aseellisia hyökkäyksiä Kuubaa vastaan Yhdysvaltain alueilta. Selvästikin siinä tehtiin sovitteluratkaisu ja 'voittajaksi" selviytyi koko ihmiskunta; maailman rauha säilyi, samoin kuin säilyi Kuuban vapaus ja itsenäisyys. Enemmänkin, Kuuban kriisin sovitteluratkaisu lievensi tuntuvasti kansainvälistä jännitystilannetta ja antoi siten mahdollisuuden eräitten toistenkin vaarapesien purkamiselle, mikäli vain on riittävästi hyvää tahtoa. Juuri täten muodostunutta otollista neuvottelutilannetta olisi uutena vuonna pyrittävä käyttämään rauhanasian ja siis koko ihmiskunnan hyväksi, vaatimalla voimakkaammin kuin koskaan ennen kaikkien kiistakysymysten rauhanomaista ratkaisua ja ennenkaikkea käytännöllisiä toimenpiteitä yleisen ja täydellisen aseistariisuntasopimuksen hyväksi. T I E T E E N VOITTOKULUSTA Kulunut vuosi muistetaan myös suurten tieteellisttn saavutusten vuotena. Muistaa tulee, että neuvostoliittolaiset kosmonautit suorittivat nyt päättymässä olevan vuoden aikana ensimmäisen ryhmälen-non avaruudessa, että yhdysvaltalaiset lähettivät suhteellisen hyvin onnistuneesti Manner-raKetin Venuksen olosuhteita tutkimaan ja filmaamaan, }a etta T^euvostointon avaruuslaboratorio on porhaltamassa iviarsia Konii tenaaKseen ensimmäisen inhimillisen tutkimuksen siitä pjanee-tasta avaruudesta käsin. Ilman muuta on selvää, että tänä vuonna saadut"kokemukse,t° ja opetukset avaruustutkimuksen alalla ovat tasoittaneet tietä yhä suuremmille tieteellisille saavutuksille tulevana vuonna. , TALOUSELÄMÄMME ALOILTA • 'Nyt päättymässä olevan vuoden aikana on maamme talouselämässä havaittu hieman elpymistä. Työmaita on voitu varata enemmän kuin viime vuonna. Mutta työn tulokset ovat menneet edelleen luvattoman suuressa mittakaavassa suuromistajien, ja ennenkaikkea yhdysvaltalaisten suuromistajien kassaholveihin. Suuryhtiöiden voitto-osin-götovat miltei poikkeuksetta ennätystasossa. Siitä huolimatta palkkataso tallaa paikallaan, farmarit elävät edelleen taloudellisessa pula-tilanteessa ja hinnat kohoavat laajalla rintamalla. Talouselämän elpymisestä huolimatta on nytkin nelisensataatuhatta työtöntä ja tuhansilla muilla canadalaisilla melko perusteltu pelko siitä, että hekin joutuvat olemaan joko lyhemmän tai pidemmän ajan työttöminä tämän talven aikana. Taloustilanne vaatii siis canadalaisia ponnistelemaan voimakkaammin kuin koskaan ennen sen hyväksi, että saisimme kansakuntana kontrollin oman maamme teollisuuslaitoksista, kaivoksista ja muista resursseista ja että työläisten ja farmarien tuloja voitaisiin kohottaa niin, että varastoissa ostovoiman puutteeji takia seisovat tavarat saataisiin kuluttajille. Nopeasti kehittyvän automatisoinnin takia on kehittymässä kroo-nillinen työttömyystilanne mikä vaatii työviikonUyhentämistä yleensä, eläkeiän alentamista ja maksullisten lomien pidentämistä sekä sosiaalisen huollon parantamista: kansallisen sairashuoltolain laatimista, eläkkeiden korottamista jne. V A A L I K A T T I L A KIEHUU * Viime kesäkuussa siioritetut liittovaltion vaalit antoivat kovan iskun maamme paljon mainostetulle 2-puoIuejärjestelmälle. Mikään puolue ei saanut silloin ehdotonta enemmistöä alahuoneeseen. ' Kesäkuusta lähtien on siis maassamme ollut pääministeri Diefen-bakcrin johtama vähemmistöhallitus, mikä on saanut' toisen oikeistopuolueen, Social Credilin,::-avoimen ja salatun tuen ja kannatuksen. K a i k k r m e r k i t viittaavat kuitenkin siihen, että uudet vaalit ovat tu-lossa. Neljässä maakunnassa on jo suoritettu maakuntavaalit siitä huolimatta, vaikka "vanhat" hallitukset olisivat Jakivöiraaisesti voineet "istua" vielä-vuoden tai kaksi. Tätä maakunnallista vaalikuu-jnetta on pidettävä merkkinä siitä, että uudet liittovaalit ovat edessä — todennäköisesti jo vuonna 1963. Se antaa suuria mahdollisuuksia ^a samalla vastuunalaisia tehtäviä Canadan työväenliikkeelle. KULTTUURITOIMINTA . Kuluneen vuoden aikana pidettjin Port Arthurissa kansalaistem-vme^ ikulttuurivoimien suurkatselmus. Liitto-, laulu- ja soittojuhlat, jofka onnistuivat yleisökannatuksensa j a ohjelmistonsa puolesta pa-jem/ nin kuin koskaan aikaisemmin. Tämä sellaisenaan rohkaisee ja jnnoittaa meitä entistä voimaperäiscmpään toimintaan Torontossa 'ensi vuonna pidettävien suurjuhlien hyväksi, - -Erikoisen maininnan tässä yhteydessä ansaitsee Vapauden ja -Liekin hyväksi järjestetty haasteryntäys, joka tUotti" miltei kähdek- -santuhatta dollaria. Sc takaa kirjaimellisesti puhuen sanavapauden täkäläisille kansalaisillemme vuoden ajaksi ja antad. myös vakuutuk- SYNTYMÄPÄIVIÄ Sylvia Kallio, Silver Mountain, Ont. "(nykyääii Sudburyssa), täyttää i a m m i k u u n l pnä 72 vuolta. . tinst Salminen, Whitefish, Ont., (Little Penage), täyttää keskiviikkona, tammikuun 2 pnä 77 vuotta. E e n o W "Löppönen, Toronto, Ont, täyttää torstaina, tammikuun 3 pnä 77 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin. Yksi suuri lentokone iuhoutuujoka, kuukausi S u i h k u lentoliikenteen vahinkotilaston mukaan tuhoutuu keskit määrin jokaisen kuukauden aikana yksi suuri liikennekone. Siitä huolimatta näiden ilmojen matkustajaliikenteen jättiläisten lentoturvalli- ,uus on tuntuvasti parantunut. Äeaktiokoneiden tullessa liiken-eeseen tuhoutui keskimäärin yksi xone 100,000 lentotuntia kohden, f ällä hetkellä tilanne on yksi tu-loutunut kone 150,000 lentotuntia .cohden, todettiin äskettäin Portuga-issa pidetyssä kansainvälisen Icn- ^ovakuutusliiton vuosikokouksessa. Portugalin lentovakuutuskongres-sin tärkeimpänä kysymyksenä oli lentoliikenteen vahinkotilaston ohella kysymys lentoyhtiöiden vastuusta matkustajien kuljetuksessa. Vuo^ delta 1929 peräisin olevan ns. Varsovan- sopimuksen perusteella ulot: tuu lentoyhtiön vastuu kansainvälisessä liikenteessä 3,000 puntaan matkustajaa kohti. Ns. Haagin pöytäkirjan perusteella vastuu on kaksinkertaistettu. Haagin sopimuksen ratifiointi eri maissa on kuitenkin edistynyt hitaasti. On todennäköistä, että tämä sopimus lähitulevai-suudei^ sa tulee voimaan. Suihkumatkustajakoneita koskevan tuoreimman nelivuotistilaston mukaan on viimeisten neljän vuoden aikana tuhoutunut 26 matkustajakonetta ja pahoin vaurioitunut 50 konetta. Lisääntynees^tä lentoturvallisuudesta huolimatta nopeasti kasvava lentoliikenne johtaa siihen, että tällä hetkellä sattuu keskimäärin yksi suihkukoneonnettomuus kuukaudessa. Reaktiokoneet tulevat ensi vuonna laskelmien mukaan lentämään yhteensä 2 miIj. lentotuntia. Vahinkolaskeimissa on otettava huomioon sellaisetkin seikat, kuin ettei läheskään kaikilla lentokentillä vielä ole turvallisen suihku-liikenteen vaatimia laitteita j a että saattaa tapahtua polttoaineräjäh-dyksen tms. aiheuttama katastrofi-vahinko jollakin kansainvälisellä lentokentällä, jolloin useita suihkukoneita voi . tuhoutua samanaikaisesti.: •, International Union of Aviation Insurersin presidentiksi valittiin saksalainen tri H. H. Wimmer. Suomen Lentovakuutuspoolin edustajina osallistuivat kokoukseen vakuu' tusneuvos V. F. Nygren ja toimitusjohtaja Erik Lilius. • HelsinkL — Siperian eräät suuret keskukset oli valittu pääkohteiksi Suomen Kommunistisen ' Puolueen piirisihteerien valtuuskunnan Neuvostoliiton matkalla, Joka päättyi muutamia päiviä sitten kestettyään lähes kolme viikkoa. Valtuuskunnan johtaja; järjestösihteeri Martti Malmberg toteaa matkan yleisvaikutelmana, että Juuri tutustumhien I r kutskiin, Bratskiln ja Novosibtfsklfai antoi konkreettisen Ja vaikuttavan käsityksen siitä, miten valtavaa työtä tällä alueella suoritetaan kommunismin raki^nnustyösuunnitelmlen puitteissa. Itse asiassa koko alue on kuin yhtenäinen suuri rakennustyömaa... .-; . • — Valtuuskuntamme tutustuminen Irkutskin uuteen alumiinltehtaaseen ja -toisaalta jo perinteistä rikkaaseen Jefremovin konerakennustehtaaseen 566,000 lyötöntä nyt Englannissa Lontoo. — Työttömyys on enemmän kuin kaksinkertaistunut Englannissa vuoden 1961 heinäkuusta alkaen ja tällä hetkellä noin. 2,5% työtä tekevästä väestöstä on työttömänä, ilmenee Englannin työministeriön julkaisemista tilastoista. Työttömien lukuniäärä on kasvanut viime viikkojen aikana. Joulukuun 10 päivänä 566,200 henkeä oli työttömänä. Työttömien määrä on marraskuun puolivälistä alkaen kasvanut 22,- 000:11a. Aikaisemmin vastaava määrä työttömiä on esiintynyt vain taloudellisen kriisin aikana talvella 1958—1959. Lukumäärän pelätään jälleeft kasvavan tammikuussa tai mahdollisesti helmikuussa. Ilmoitus työttömien lukumäärän lisääntymisestä annettiin sen jälkeen kun tilastoista oli käynyt ilmi, että Englannin teollisuustuotanto saavutti lokakuussa alhaisimman kuukausitason viiteen vuoteen. Novosibirskissa antoivat, kuvan monipuolisesta Ja korkealla teknillisellä tasolla olevasta teollisuudesta, Jolle penistanJuovai_§BMeJs.ft voimalaitos- Jätti äHset kuin Irkutsk Ja Bratsk. Bratskln voimalaitostyömaa teki valtuuskuntaamme ; unohtumattoman vaikutuksen el vain valtavien mltta-suhteidensa ansiosta, vaan . ennen kaikkea sen voimalaitoksen Ja Brat-skln kaupungin rakentajien vaikeuksia pelkäämättömän rohkeuden vuoksi, Jota he ovat osoittaneet ja osoittavat saapuessaan suurista • keskuksista Ja valmiista kaupungeista keskelle asumatonta taigaa, ppikkaseen Ja viimaan. — Tutustuminen Neuvostoliiton maatalouteen — kävimme sekä k o l - lektitvitilälla' että valtiontilalla — selvitti meille yksityiskohtaisesti Neuvostoliiton maatalouden kehityssuunnan ja__osoltti, miten-suuresti viime vuosien ratkaisut maatalouden kohdalla ovat auttaneet maaseudun kehitystä. Erikoisen mieieiiKiintoiseksl matkamme teki se, että saatoimme kaikkialla välittömästi seurata Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean marraskuun kokouksessaan tekemien päätösten vaikutusta talouselämän johtoon sekä ensimmäisiä toimenpiteitä niiden toteuttamiseksi maan eri osissa. Joka alalla meille osoitettiin konkreettisesti, miten noiden päätösten toteuttaminen antaa talouselämän eri aloille entistä kiinteämmät Ja selkeämmaJ> näköalat. — Ainutlaatuinen osoitus tieteen asemasta Neuvostoliitossa oli Novosibirskin lähellä kohoava Tieteen kaupunki. Siellä on luonnontieteen ja matematiikan eri alojen edustajilr la mahdollisuus; kiinteään yhteistyöhön ja lisäksi suurkaupungin läheisyys takaa välittömän yhteistyön tuotannon eri a'ojen kanssa. Käymämme keskustelut Tiedekaupungin maailmankuulujen edustajien, mm. akateemikkojen Lavrentjevin ja So-bolevin kanssa osoittivat, miten merkittävä Ja välitön vaikutus tieteellä on käytännön elämään Neuvostoliitossa. - Tämän ohella • todistivat sekä Irkutskin että Novosibirskhi teatterit, että neuvostoliittolaisen teatteri- Ja oopperataiteen koko maailmassa tunnustettu korkea taso el rajoitu vain Euroopanpuolelsen Neuvostoliiton suuriin keskuksiin, vaan ulottuu kautta maan. . Moskovassa oli valtuuskunnallemme järjestety tilaisuus saada vas-tauk. set eri mhiisteriöiltä Ja Moskovan kaupungin edustajilta moniin terveydenhuoltoa, sosiaalista turvallisuutta, palkkakysymysten Järjestelyä, sekä asuntotuotannon .kehitystä koskeviin kysymyksiimme. Mieliinpainuvaksi päätepisteeksi matkallemme muodostuivat , pääministeri Hrushtsheyin Neuvostoliiton ulkopolitiikka kosketteleva merkittävä puhe Korkeimman neuvoston istunnossa, jota saimme välittömästi seurata, sekä keskustelumme Neuvostoliiton kommunistisen puolueen: sihteeristön jäsenen Ponomarjovin kanssa, toteaa Järjestösihteeri Mart- .i Malmberg. mmN PMRmÄ TOIMITTAmJT E E V A Vaikutanko '•••Ti.)( Silli poikineen Voidaanko la.skea, kuinka paljon on sillejä Atlantin valtameressä? Vastauksen tähän ovat antaneet Neuvostoliiton kalastustaloudcnhal-linnon spesialistit, jotka ovat ottaneet käyttöön vedenalaisen valoku-vauskoneen PFA-3. Veden alla suoritettujen valokuvausten ansiosta on voitu suurella tarkkuudella todeta sekä s i l l in s i jaintialueet että niiden lukumäärä. Kuluvana vuonna suoritetun tutkimuksen perusteella on käynyt selr ville, että Atlantin valtameressä on nykyisin iiO kertaa enemmän sillejä kuin voitiin todeta aikaisemmin käytetyllä troolausmenetelmäUä. sen siitä, että ensi vuonna eteen tulevat pulmat ja vaikeudet voitetaan myös yhteistoiminnan avulla. Näin on siis "vanha vuosi" päättymässä. Mutta sen sijaan, että jäisimme katsomaan vain taaksepäin, niin hyviä Opetuksia kuin kulunut ..vuosi meille antaakin, meidän katseemme kohdistuu kuitenkin eteenpäin, eli uuteen vuoteen. Me tiedämme ilman muuta, että uusi vuosi tuo tullessaan uusia ongelmia, uusia pulmia ja uusia tehtäviä. Mutta samalla olemme vakuuttuneita kuitenkin siitä; että Ulisi vuosi voi ollä parempi kuin oli; nyt päättyvä vuosi, jos hyvää tarkoittavat ihmiset kaikkialla maailmassa jatkavat entistä voimaperäi-semmin työtä rauhan ja aseistarii-suririari: hyväksi. Tässä mielessä toivotamme kaikille kanssaihmisillemme onnellista ja ennenkaikkea rauhanomaista uutta vuotta. Ylläolevalla otsikolla kirjoittaa Suomen Kansan Aäni-lehden Ville Viito-nimimerkkiä käyttävä palsta-kirjoittaja meidän Vapaus-lehdestämme huomioidessaan, että meidän lehtemme oli ilmestynyt jo 45 vuoden ajan. Antakaamm* hänelle puheenvuoro ja tilaisuus ilmaista, että myös Suomessa on huomioitu lehtemme olemassaolo. Toimitukseen tuli jälleen lähetys sanomalehtiä valtameren takaa. Tapansa mukaan oli lähetys tehnyt taivalta parisen viikkoa, jonka johdosta jutut ovat ehtineet kasvaa partaa. Kysymykse.ssä oli Vapausr lehti, jota Canadan suomalaiset kustantavat. Minun on kuitenkin syytä mainita yhdestä jutusta, vaikka se nyt olosuhteiden pakosta tapahtuukin vähän myöhästyneenä. Asia on näh-kääs niin, että Vapaus-lehti on viettänyt syntymäpäiväänsä. Marraskuun 6. päivänä tuli kuluneeksi 45 vuotta siitä, kun Vapaus^lehden ensimmäinen numero näki päivän valon.- ,v. Vapaus ei ole ensimmäinen suomalainen lehti, joka Canadassa on ilmestynyt. Jo. niin varhain kuin vuonna 1907 perustettiin Canadaan suomenkielinen lehti, joka kasteessa sai nimen Työkansa. Se perustettiin Port Arthurissa, missä tänä päivänäkin on voimakas suomenkielinen asutus: Työkansa sortui taloudellisiin vaikeuksiin vuonnai 1915. Lehti teki konkurssin.. Pari vuotta joutuivat sitten Canadan suomalaiset 'olemaan ilman omaa lehteä. Sitten syntyi Vapaus. Siitä on kulunut 45* vuotta. Noihin neljäänkymmeneenviiteen vuoteen mahtuu varmaan monenlaista, voittoja ja saavutuksia, vaikeuksia j a vastuksia. Minä en suinkaan lähde tässä Vapaus-lehden historiaa selittelemään, vaikka varmaan sellainenkin puolustaisi paikkansa. Siihen vaan ei ole nyt tilaisuutta. Poimimpa vain eräitä kohtia Vapaus-lehden vuosipäiväkirjoi-tuksesta. — Ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheissa Vapäusrlehti lakkautettiin möutamaksi kuukaudeksi. Lakkauttamisen syistä mainitaan: ".-^. yhtehä 'syynä" mainittiin suomalaisten "saksalaismielisyys" sillä perusteella kun saksalaisia keisarin joukkoja tuli Mannerheimin avuksi Suomeen — minkä Vapaus oli tuominnut alusta pitäen ^ ja Vapauden liikkeenhoitajaa (Paasikiveä) syytettiin jopa saksalaisten "kätyr i k s i " sen vuoksi kun hän sähkösanomalla oli tiedustellut Raivaajalta "markan kurssia", mikä tulkittiin hallituspiireissä tiedusteluksi Saksan markasta, vaikka kysymys oli luonnollisesti Suomen markan silloisesta kurssista." Toisen maailmansodan jälkeiseltä kaudelta sanotaan mm: 'Rauhan o-loihin päästyä ryhdyttiin laajakantoiseen uudellccnrakennustyöhön ja sen yhteydessä työväenliike ja työväenlehdet, kuten lehtemme Vapaus, kiinnitti erikoisuhuomiota työläisten palkkatason korottamiseen pikkufarmarien elinmahdollisuuksien turvaamiseen ja parantamiseen sekä sosiaalisen huollon, kuten . työttömyysvakuutuslain, van-huudeneläkelain, työmaatapaturma-lakien ja lapsilisälain parantamiseen." Edelleen sanotaan kirjoituksesi;a: "Ulkopoliittisen toiminnan leimaa-antavana piirteenä on Vapauden toimituspolitiikassa ollut toiminta kansainvälisen rauhan vakiinnuttamisen puolesta, ydinasekokeiden IOT pettämisen ja ydinaseitten hävittää misen sekä yleisen ja täydellisen aseistariisunnan puolesta, sekä maamme iLsemääräämisoikeuden säilyttämisen hyväksi," Kuten huomataan on Vapaus-lehden^ toimituksellinen ohjelma varsin edistyksellinen ja samoja päämääriä ja t)yi'kimyksiä ajava kuin mitä kansandemokraattinen liike täällä Suomes.sa on itselleen asetta- .nut. Kerronpa tä.ssä lopuksi, että Vapaus- lehden päätoimittajana on aikoinaan ollut mm. A. B. Mäkelä (Kaapro Jääskeläinen), jonka nimi Suomessakin on hyvin tunnettu. Nykyisin on lehden päätoimittajana : porilaissyntyinen W. Eklund. Lehden liikkeenhoitajana on Edwin Suksi, joka on syntynyt Teuvalla. Tällä tarinalla halusin muistaa vuosipäiväänsä viettänyttä Canadan suomalaisten työläisten py.styssä pitämää Vapaus-lehteä. Myöhästyneet onnittelut. — V i l l e Viilto. Onko lukutaito , opetettava jo viisivuotiaana? Moskova. — Kasvatusopillisen akatemian psykologisen instituutin työntekijöiden mielestä lapset on opetettava lukemaan jo viisivuotiaina. -Suoritetut kokeet ovat osoittaneet että viisivuotiaat pääsevät helposti perille aakkosista ja oppivat nopeasti lukutaidon. Kokeiluja suoritettaessa opetusta annettiin joka päivä kahden ja puolen kuukauden ajan. Opetus kesti 20 minuuttia ja se annettiin leikin muodossa. Tällöin saavutettiin sellaisia tuloksia, joita ei tavallisesti saada koulussa kokonaisen lukuvuoden aikana. -Viisivuotiaat voidaan opettaa lukemaan tunnetun neuvostoliittolaisen pedagogi-psykologin, professori Daniil Elkoninin laatiman erikoismenetelmän mukaan. Professori Elkonin on kehittänyt helpon menetelmän äänteen erottamiseksi sanassa. Hän teki huomion, että kun lapsi oppii kaksivuotiaana erottamaan ihmisen puheen eri äänteitä* seitsenvuotiaat lapset tajuavat ne vain yhteensulautuneina sanoina. Tästä johtuen siesenvuotiaalle lukutaitoa opetettaessa joudutaan opettamaan häntä jakamaan sanat eri äänteisiin. Viisivuotias lapsi vielä erottaa eri äänteet. Lisäksi hänellä ilmenee kiinnostusta sanaan. Samalla ikä^ j kaudella psykologien väittämän mukaan tapahtuu jyrkkä harppaus lasten älyllisessä kehityksessä.. Uudessa aapisessa kiinnitetään päähuomio sanan äänneanalyysiin. Äänteet korostetaan painolla ja tuloksena on. että sana ei hajoitu eikä menetä sisältöään. Opettaminen vapautuu täysin sanan muodollisesta jakamisesta osiksi ja sillä saavutetaan lähes sataprosenttinen lukutaito. , , • Kokeet ovat osoittaneet, että tällaiset harjoitukset innostavat lapsia mukaan eivätkä rasita heitä liiaksi. Professori Elkoninin menetelmän mukaan opetettaessa viisivuotias lapsi oppii lukemaan noin kymmenen kertaa nopeammin kuin seitsenvuotias tavallisen menetelmän mukaan. S A A V U T E T T U E TU Detroitin kaupungissa suoritti autotehdas kiertokyselyn tiedustellen, millaisia etuja moottororointi on aikamme ihmisille tuonut. Eräs henkilö oli kirjoittanut vastaukseksi seuraavan lauseen: '"Hevosvarkau-del ovat vähentyneet." On olemassa paljon ihmisiä, jotka tarkkailevat liiaksi itseään, miettivät liian paljon omia pikkuasioitaan^ Kaiket päivät he saattavat hiljaisessa mielessään sureksia: "Olenkohan minä nyt miellyttävä, olisiko minun pitänyt käyttäytyä toisin; teenköhän oikein tällä tavalla, selviänkohän minä tästä kunnialla?" Ja heidän ajatuksensa kiertävät yhtä kehää pääsemättä mihim kään ratkaisevaan lopputulokseen. Miettimisestä jää jäljelle vain epäilys häiritsemään - mielenrauhaa ikäänkuin katkera maku suuhun. On myöskin ihmisiä, joista on täysin yhdentekevää, millaisen vaikutuksen he muihin tekevät. He eivät kysele Itseltään eivätkä muilta, tekevätkö he jotain oikein t a i väärin. He vain toimivat ja antavat kaiken mennä itsestään;. Jos jotain menee vinoon, he sanovat, että niin kai sen sitten pitikin tapahtua. Mikä sitten on oikein, elääkö epäröiden tai mistään välittämättä. Suositeltavinta on tietysti käydä kultaista keskitietä epäröinnin ja välinpitämättömyyden välillä. Ihmisten tulee toki tarkkailla, arvostella ja tilaisuuden tuleen yrittää parantaa tapojaan,~ mutta liiallisella larkkailemisella ei kuitenkaan saa piinata itseään. Omat päätökset on parasta varustaa "altapäin" luottamuksella j a uskalluksella, mutta e i suiUKaan umpimähkään ja arviokau-p a l l u , vaan aina kunkin tilanteen mukaan. . ' Kuinka teen miellyttävän vaikutuksen? Ottakaamme ensiksi tämä kysymys, joka eniten askarruttaa epävarmaa ihmistä. Pitääkö hänen esiintyä lähimmäisilleen alituisesti hymyillen noudattamalla nykyaikaista amerikkalaista vaalilausetta Keep smiling"? E i suinkaan! Tällä tavalla henkilö vaikuttaa nimittäin luonnottomalla ja samalla myös epäluotettavalta. Tapaammepa sitten jonkun henkilön'sattumalta tai istumme hänen kanssaan viihtyisästi iltaa viettämässä, on muistettava tämä: On väärin puhua toiselle henkilölle ikään kuin tämä olisi kuiva sieni, joka janoaa vain sanojamme! Puhe-l u l v a l l a tai liiallisella ystävyydellä tuskin tullaan pidetyksi. Paremminkin on psykologisesti oikein, että jokainen opettelee kuuntelemaan muita. Keskustelukumppanille on joka tapauksessa annettava tilaisuus puhua omasta halustaan. Meidän aikamme ihmisillä on passiivisen kuuntelemisen sijasta voimakas tarve saada itsekin hiukan purkautua: kohtaahan nykyaikainen ihminen päivittäin ja hetkittäin niin paljon kiihokkeita j a saa uusia elämyksiä, että hän tuntee itsensä sisäisesti ylikuormitetuksi, jo ;"täy-teenahdetuksi". \ Tämän lisäksi oK meidän muistettava; ettemme suinkaan voi aina vaikuttaa kaikkiin henkilöihin s i ten, että olisimme heidän mielestään sympaattisia. Mieltymystä ei saada syntymään väkisin, ei taita-vimmillakaan menetelmillä. Ihmiset, joilla on erityinen tarve joka tapauksessa ja mihin hintaan hyvänsä "tehdä vaikutus", ovat enimmäkseen horjuvia luonteita, sisäisesti epävarmoja. He ovat sitä tyyppiä, jota epäröinti ylipäänsä vaivaa eniten. Jos heidän on'tehtävä uusi suunnitelma, vääntävät ja kääntä-, vät he asian perusteet, motiivit, ikäänkuin olisi kyseessä j o k in ostettava tavara. 'Epäilys; 'Teekö minä väärin var ..V. menettelinkö oikein?" on säännö}li^^,;ji^ sesti|merkki siitä; etteivät sydän -ja, . ^jvpt .ple päässeet ijrksimielisyyte^fj,, asiasta, Se joka kiirehtii suunnitel- v. , miaan,ja yrityksiään, se joka ei siia,,',,! itsei^^en riittävästi aikaa asioiden selvittämiseen, torjuu jo etukäteeni kpntcpiloivan vaiston tuen. Sitä;ei.,.., nimittäin voida ^cytksä asiayhtey-tieen vain nappia^ painannalla' n i in .' kuin sähkövaloa pimeätä huonetta yaläisemaan. Se muistuttaa pikenvv^v mikin herkkiä tuntosarvia, joi^jEs^, ; tSytyy ensin kosketella esiilfettä saadakseen *siitä oikean vaikutti-" inatt.''= •- Tarkka mielikuva päämäärästä' ' Qn ensimmäinen ehto, jotta epäVäf-•; - muus'voitaisiin poistaa pohdinoista-ja suännitelmista. Tässäkin suhtäte-' ' ' sa pätevät samat ohjeet kuin retke^"^^• • le valmistauduttaessa: Jos on edessä vuoristokiipeily^ on hankittava'^'' toisenlaiset varustukset kuin laäk-^. - sossa vaeltamista varten. ' S e j ö k ä ' Ilmasena epäilijänä varustautuu:"" molempia varten yhtä .arnaa, raahaa tarpeetonta kuormaa mukanaan. -' Hehrun tervoMys Neuvostoliitolle j Dplhi — Keskustellessaan TASS-in J a , . Novostin • kirjeenvaihtajien,,... kanssa pyysi Intian pääministeri • ; kehru välittämään neuvostokansal-. - le seuraavansisältöisen uuden vuo-., den tervehdyksen: . . . —"Onnitellessani neuvostokansaa , >, liu^en,vuoden johdosta toivotan samalla'^ parhainta menestystä. Viittie ' vuosina yhä lujittunut "ystävyys jä yhteistyö Neuvostoliiton ja Intian välillä ilahduttaa ja innoittaa meitä. Uskon tämän olövan hyödyksi p a i t s i '' maittemme kansoille myös kansain- ' ^ välisen rauhan ja yhteistyön kannalta. '. Iloitsen Neuvostoliiton saavuhik-sista sen täyttäessä suuria suunni- t telxniaan: Erityistä ilon aihetta herättää minussa Neuvostoliiton noudattama luja rauhanomaisen. r i n - naj{kainolon politiikka. Olen varma. = fettä uutena vuonna päästään ainio askel eteenpäin aseistariisunnan ja ' maailman rauhan tui-vaamisen tiellä . SITÄ! JA TÄTÄ Nälkäinen mies tuli ravintolaan j a tilasi lihapullia. Ne tuotiin. Mies katseli niitä'ja pyysi palvelijan kut-isumaan isännän puheilleen. Tsäniä t u l i. l i _ "Sanotteko te näitä lihapulliksi?" kysyi mies. ['. 'Kyllä",.vastasi isäntä. ' "Hm"', myhähti mie^ halveksien. "Minä voisin niitä syödä seitsemän kappaletta ja vielä I l t a s e n päälle.?' " V o i n lyödä vetoakin, että sitä t e e t t e kyllä tee." "Hyvä, vastaatteko nikkelin?" "Kyllä." K a i k k i ympärilläolijat kurkottau-tuivat uteliaana katsomaan vedon suoritusta ja mies pisteli hyvällä riibkahalulla rauhallisesti kaikki l i hapullat j a sitten nousi ylös. ^ Ahaa, entäs lautanen!" huudahti isäntä voitonriemuisesti, "Te voititte", sanoi mies. "Huomaan, ettetl voi syödä enää lautasta. Tässä on nikkelinne.",Ja hän meni. Vankien vapauttaminen Kuubasta Silloin on kuulemma porsaan a-siat huonosti, kun on maa jäässä ja kärsä kipeänä". Siinä tilanteessa sopii kaiketi sa^ nonta, että "kyllä routa po^saat_ko-tiin ajaa". '^'^^ Tässä mielessä voidaan ehkä^par-haiten ymmärtää joitakin niitä seikkoja, jotka liittyvät joko välillisesti tai välittömästi Kuuban hallituksen toimenpiteisiin niiden vastavallankumouksellisten vapauttamiseksi, jotka parikymmentä kuukautta sitten' hyökkäsivät suurin toivein ja täydellisesti epäonnistuen Kuubaan. Kuten muistettanee. Yhdysvaltain kcskusvakoilutoimiston miehillä o l i sellainen käsitys, että kuubalaiset eivät;kaipaa mitään muuta niin paljoa kuin sitä, että heidät "vapautetaan" maittensa ja mantujensa kontrollista; että heidän maansa, tehdaslaitoksensa ja huvittclupaikkansa-kin otettaisiin heiltä pois ja annettaisiin takaisin yhdysvaltalaisille suuromistajille. Siinä tehtiin kuitenkin laskuvirhe. Kuubalaiset eivät halunneetkaan tällaista 'vapauttamista", vaan löivät "vapauttajat" takaisin mereen ja ottivat vangiksi ne jotka eivät päässeet pakenemaan. Siitä asti, näin on meille kerrottu, on näiden vankien kohtalo ollut eräänlaisena poliittisena painajaisunena Washingtonissa__ Siellä ovat korkeat viskaalit katsoneet, että Setä Samulin moraalinen velvollisuus on auttaa näitä miekkosia pois pälkähästä, eli Kuuban vankiloista. Pitkien neuvottelujen jälkeen jotka käytiin loppuvaiheessa amerikkalaisen lakimiehen, James B. Donovanin ja Kuuban hallituksen edustajain välillä, tehtiin lopulta, sellainen "Salomonin ratkaisu", että Yhdysvalloista lähetetään Kuubaan noin $60,000,000 arvosta lääkkeitä ja lasten ruokia ja Kuuba puolestaan suostuu lähettämään nämä hyökkääjät sinne mistä heidät, oli lähetettykin. Yhdysvaltoihin. Näiden vastavallankumoukselliiv ten vankilassaoloaika oli siis sitä kautta, jolloin "maa oli jäässä ja kärsä kipeänä". Mutta uutistiedoissa kerrottiin alkuviikolla, että Washingtonin hallituspiireissä on melkoista tyytyväisyyden tunnetta siitä, jotta vangit vapautettiin, ja että Kuuban vallankumoushan itus antoi vielä ' boonuk-seksi" eli "kaupanpäälliseksi" tuhatkunta näiden vastavallankumouksellisten omaisia, jotka halusivat pudistaa Kuuban tomut jaloistaan.' • "Kuuban fiaskon onnellinen loppu" kii'joitti asiasta toimituspals-tallaan Toronton Daily Star. Toisaalta on 'kaikesta huvista maksettava'" täysi hinta — ja i l meistä on, että yhdysvaltalaiset veronmaksajat tavalliset smithit, mat-tilat ja Carlsonit joutuvat maksamaan niin näiden vankien vapauttamisen kuin he ovat joutuect maksamaan paljosta muustakin. "Suurelle yleisölle" selitettiin.:että rahat lääke- ja muiden tarpeiden lähcttänuseksi Kuubaan saatiin yksityisiltä lahjoittajilta. Edellämainittu Toronto Daily Star esittää kuitenkin toimituspalstaltaan sellaisen käsityskannan, että huomattava osa näistä rahoista tuli erinäisiltä hai-lituselmiltä, siis veronmaksajilta, vaikka sitä ei viitsitty julkisesti myöntää. Ja mikäli yksityisiä lahjoituksia tähän tarkoitukseen kerättiin suiir-yhtiöiltä, n i in nekin erät jäävät valtaosalta tavallisten veronmaksajain rt^köettavaksi. ' - • ; Tunnettu tosiasiahan on, että suuryhtiöt saavat 'verohuojennusta li: 'väntekeväisyystarkoituksessa" antamistaan lahjoituksista. '' Niinpä meille on kerrottu tässä tjjpauksessa mm. seuraavaa: ; ^ "Eräs ruokatavaroita valmistava liike lahjoitti kuubalaisperheiden komitealle $800,000 arvosta tuotteitaan. Näiden tavarain valmistama neujmaksoi liikkeelle $500,000. - :' "Verohelpotusta varten' vähennetään ^ ^ , 0 0 0 . . Tulos, $800,000, niikä lahjoitettiin vankien väpautta-misrahastoon, maksoi ruokatavaroita valmistavalle yhtiölle $84,000 ja (iuSAÄ) häUitukselle $416,000 AsiaH hyväksi lahjoittaneet läSljer yhtidt^^ selviytyivät vieläkin edullisemmin tuolteittensa suuremman vpittomarginaalin takia v . ." .! NvljOn siis edessä laskujen maksu ja 'ijp^Pn annettu valtiiosalta tavailit' t e a veronmaksajain tehtäväksi.; S||l^0 vielä on tuleva aika, jolloin tällainen muiden maiden kansojen Vjffwi>ttaminen" ja siitä koituviPn 'laskujen maksu" tuottaa vieläkin itehnomman "vesiperän"; — Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 29, 1962 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1962-12-29 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus621229 |
Description
Title | 1962-12-29-02 |
OCR text | Sivu 2 Lauantaina, jouluk. 29 p. — Saturday, Dee. 29, 1962 \7 Ä 13 A T T C 'NDE^PENDENT tABpR ORGAh» \ \ JrXJb J\ U O OF FINNISH CANAjDIANS (LIBERTY) .EstKbliShedNov. 6; 1917 Editor: W. Eklund Manager: E. Saksi Telephones: Office OS 4-426i - Edltorial OS 4»4265 Publlsljed thrice weekly: Tuesdays. Thursdöys and Saturdsys by Vapau» Publishing Co. Ltd.. 100-102 Elm i St. West. Sudbury. pki^rlo; Canada. Mailing address: Box Cft ' Advertlsing rates Upon applicatioh.'translatlons free of charge. ^ Authorized as second c a s s maii by the Post Office Deparjment, Ottaw», and for paymcDt of postage i n cash. : < TILAVSHlNlfAT Canadassa: l vk. $8.00 6 kk. $4.25 'OSA-lssa: 3 kk. 2,50 Suomessa: 1 Tk. $$.Q0 6 klL »4.80 1 vk. 9.50 6 kk. :5.25 M e n , b . . , H c _ C A NADIAN i l AN G UÄG E • P R E SS Vanhan vuoden pääftye^ Kuluva vuosi, joka päättyy ensi maanantaina, siis ennen kuin nämä rivit tulevat lehtemmeetäisempien lukijain nähtäväfcsi Canadassa,. Yhdysvalloissa, Suomessa ja muissa maissa asuvista lukijoistamme puhumattakaan, muistetaan historian lehdillä monista suurista merkrV kitapauksista. Mutta kaiken yläpuolella se muistetaan kuitenkin vuotena, joll o in satojen miljoonien ihmisten elämä oli sanatarkasti hiuskarvan varassa. Lokakuun lopulla oli koko ihmiskunta suurimman onnettOv muutensa edessä, ydinasesodan syttymisen partaalla, mutta kiitos ennenkaikkea Neuvostoliiton horjumattomalle rauhanpolitiikalle, jota koko ihmiskunnan parhaimmisto, mukaanlukien Canadassa ja Yhdysvalloissa tuki, sota saatiin onneksi vältetyksi. Sen sijaan, että oUsi ryhdytty kiistakysymysten ratkaisemisyritykseen pommittamalla ja sotimalla, vastuunalaiset valtiomiehet, Hrustshev ja Kennedy jatkoi-vat mielipiteitten vaihtoa ja ryhtyivät purkamaan vaaralliseksi patoutunutta tilannetta'sopimusten avulla. 'Näiden sopimusten teossa antoi ilmeisesti periksi kumpikin puoli: Neuvostoliitto suostui vetämään Kuubasta pois ne aseet, mitkä Yhdysvalloissa katsottiin "hyökkäysluontoisiksi'' ja Yhdysvallat puolestaan suostui antamaan julkisen lupauksen, ettei se hyökkää, kuten Kuuba ja Neuvostoliitto sanoi sen olleen valmiina tekepiään, Kuuban kimppuun, eikä anna muidenkaan suorittaa aseellisia hyökkäyksiä Kuubaa vastaan Yhdysvaltain alueilta. Selvästikin siinä tehtiin sovitteluratkaisu ja 'voittajaksi" selviytyi koko ihmiskunta; maailman rauha säilyi, samoin kuin säilyi Kuuban vapaus ja itsenäisyys. Enemmänkin, Kuuban kriisin sovitteluratkaisu lievensi tuntuvasti kansainvälistä jännitystilannetta ja antoi siten mahdollisuuden eräitten toistenkin vaarapesien purkamiselle, mikäli vain on riittävästi hyvää tahtoa. Juuri täten muodostunutta otollista neuvottelutilannetta olisi uutena vuonna pyrittävä käyttämään rauhanasian ja siis koko ihmiskunnan hyväksi, vaatimalla voimakkaammin kuin koskaan ennen kaikkien kiistakysymysten rauhanomaista ratkaisua ja ennenkaikkea käytännöllisiä toimenpiteitä yleisen ja täydellisen aseistariisuntasopimuksen hyväksi. T I E T E E N VOITTOKULUSTA Kulunut vuosi muistetaan myös suurten tieteellisttn saavutusten vuotena. Muistaa tulee, että neuvostoliittolaiset kosmonautit suorittivat nyt päättymässä olevan vuoden aikana ensimmäisen ryhmälen-non avaruudessa, että yhdysvaltalaiset lähettivät suhteellisen hyvin onnistuneesti Manner-raKetin Venuksen olosuhteita tutkimaan ja filmaamaan, }a etta T^euvostointon avaruuslaboratorio on porhaltamassa iviarsia Konii tenaaKseen ensimmäisen inhimillisen tutkimuksen siitä pjanee-tasta avaruudesta käsin. Ilman muuta on selvää, että tänä vuonna saadut"kokemukse,t° ja opetukset avaruustutkimuksen alalla ovat tasoittaneet tietä yhä suuremmille tieteellisille saavutuksille tulevana vuonna. , TALOUSELÄMÄMME ALOILTA • 'Nyt päättymässä olevan vuoden aikana on maamme talouselämässä havaittu hieman elpymistä. Työmaita on voitu varata enemmän kuin viime vuonna. Mutta työn tulokset ovat menneet edelleen luvattoman suuressa mittakaavassa suuromistajien, ja ennenkaikkea yhdysvaltalaisten suuromistajien kassaholveihin. Suuryhtiöiden voitto-osin-götovat miltei poikkeuksetta ennätystasossa. Siitä huolimatta palkkataso tallaa paikallaan, farmarit elävät edelleen taloudellisessa pula-tilanteessa ja hinnat kohoavat laajalla rintamalla. Talouselämän elpymisestä huolimatta on nytkin nelisensataatuhatta työtöntä ja tuhansilla muilla canadalaisilla melko perusteltu pelko siitä, että hekin joutuvat olemaan joko lyhemmän tai pidemmän ajan työttöminä tämän talven aikana. Taloustilanne vaatii siis canadalaisia ponnistelemaan voimakkaammin kuin koskaan ennen sen hyväksi, että saisimme kansakuntana kontrollin oman maamme teollisuuslaitoksista, kaivoksista ja muista resursseista ja että työläisten ja farmarien tuloja voitaisiin kohottaa niin, että varastoissa ostovoiman puutteeji takia seisovat tavarat saataisiin kuluttajille. Nopeasti kehittyvän automatisoinnin takia on kehittymässä kroo-nillinen työttömyystilanne mikä vaatii työviikonUyhentämistä yleensä, eläkeiän alentamista ja maksullisten lomien pidentämistä sekä sosiaalisen huollon parantamista: kansallisen sairashuoltolain laatimista, eläkkeiden korottamista jne. V A A L I K A T T I L A KIEHUU * Viime kesäkuussa siioritetut liittovaltion vaalit antoivat kovan iskun maamme paljon mainostetulle 2-puoIuejärjestelmälle. Mikään puolue ei saanut silloin ehdotonta enemmistöä alahuoneeseen. ' Kesäkuusta lähtien on siis maassamme ollut pääministeri Diefen-bakcrin johtama vähemmistöhallitus, mikä on saanut' toisen oikeistopuolueen, Social Credilin,::-avoimen ja salatun tuen ja kannatuksen. K a i k k r m e r k i t viittaavat kuitenkin siihen, että uudet vaalit ovat tu-lossa. Neljässä maakunnassa on jo suoritettu maakuntavaalit siitä huolimatta, vaikka "vanhat" hallitukset olisivat Jakivöiraaisesti voineet "istua" vielä-vuoden tai kaksi. Tätä maakunnallista vaalikuu-jnetta on pidettävä merkkinä siitä, että uudet liittovaalit ovat edessä — todennäköisesti jo vuonna 1963. Se antaa suuria mahdollisuuksia ^a samalla vastuunalaisia tehtäviä Canadan työväenliikkeelle. KULTTUURITOIMINTA . Kuluneen vuoden aikana pidettjin Port Arthurissa kansalaistem-vme^ ikulttuurivoimien suurkatselmus. Liitto-, laulu- ja soittojuhlat, jofka onnistuivat yleisökannatuksensa j a ohjelmistonsa puolesta pa-jem/ nin kuin koskaan aikaisemmin. Tämä sellaisenaan rohkaisee ja jnnoittaa meitä entistä voimaperäiscmpään toimintaan Torontossa 'ensi vuonna pidettävien suurjuhlien hyväksi, - -Erikoisen maininnan tässä yhteydessä ansaitsee Vapauden ja -Liekin hyväksi järjestetty haasteryntäys, joka tUotti" miltei kähdek- -santuhatta dollaria. Sc takaa kirjaimellisesti puhuen sanavapauden täkäläisille kansalaisillemme vuoden ajaksi ja antad. myös vakuutuk- SYNTYMÄPÄIVIÄ Sylvia Kallio, Silver Mountain, Ont. "(nykyääii Sudburyssa), täyttää i a m m i k u u n l pnä 72 vuolta. . tinst Salminen, Whitefish, Ont., (Little Penage), täyttää keskiviikkona, tammikuun 2 pnä 77 vuotta. E e n o W "Löppönen, Toronto, Ont, täyttää torstaina, tammikuun 3 pnä 77 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin. Yksi suuri lentokone iuhoutuujoka, kuukausi S u i h k u lentoliikenteen vahinkotilaston mukaan tuhoutuu keskit määrin jokaisen kuukauden aikana yksi suuri liikennekone. Siitä huolimatta näiden ilmojen matkustajaliikenteen jättiläisten lentoturvalli- ,uus on tuntuvasti parantunut. Äeaktiokoneiden tullessa liiken-eeseen tuhoutui keskimäärin yksi xone 100,000 lentotuntia kohden, f ällä hetkellä tilanne on yksi tu-loutunut kone 150,000 lentotuntia .cohden, todettiin äskettäin Portuga-issa pidetyssä kansainvälisen Icn- ^ovakuutusliiton vuosikokouksessa. Portugalin lentovakuutuskongres-sin tärkeimpänä kysymyksenä oli lentoliikenteen vahinkotilaston ohella kysymys lentoyhtiöiden vastuusta matkustajien kuljetuksessa. Vuo^ delta 1929 peräisin olevan ns. Varsovan- sopimuksen perusteella ulot: tuu lentoyhtiön vastuu kansainvälisessä liikenteessä 3,000 puntaan matkustajaa kohti. Ns. Haagin pöytäkirjan perusteella vastuu on kaksinkertaistettu. Haagin sopimuksen ratifiointi eri maissa on kuitenkin edistynyt hitaasti. On todennäköistä, että tämä sopimus lähitulevai-suudei^ sa tulee voimaan. Suihkumatkustajakoneita koskevan tuoreimman nelivuotistilaston mukaan on viimeisten neljän vuoden aikana tuhoutunut 26 matkustajakonetta ja pahoin vaurioitunut 50 konetta. Lisääntynees^tä lentoturvallisuudesta huolimatta nopeasti kasvava lentoliikenne johtaa siihen, että tällä hetkellä sattuu keskimäärin yksi suihkukoneonnettomuus kuukaudessa. Reaktiokoneet tulevat ensi vuonna laskelmien mukaan lentämään yhteensä 2 miIj. lentotuntia. Vahinkolaskeimissa on otettava huomioon sellaisetkin seikat, kuin ettei läheskään kaikilla lentokentillä vielä ole turvallisen suihku-liikenteen vaatimia laitteita j a että saattaa tapahtua polttoaineräjäh-dyksen tms. aiheuttama katastrofi-vahinko jollakin kansainvälisellä lentokentällä, jolloin useita suihkukoneita voi . tuhoutua samanaikaisesti.: •, International Union of Aviation Insurersin presidentiksi valittiin saksalainen tri H. H. Wimmer. Suomen Lentovakuutuspoolin edustajina osallistuivat kokoukseen vakuu' tusneuvos V. F. Nygren ja toimitusjohtaja Erik Lilius. • HelsinkL — Siperian eräät suuret keskukset oli valittu pääkohteiksi Suomen Kommunistisen ' Puolueen piirisihteerien valtuuskunnan Neuvostoliiton matkalla, Joka päättyi muutamia päiviä sitten kestettyään lähes kolme viikkoa. Valtuuskunnan johtaja; järjestösihteeri Martti Malmberg toteaa matkan yleisvaikutelmana, että Juuri tutustumhien I r kutskiin, Bratskiln ja Novosibtfsklfai antoi konkreettisen Ja vaikuttavan käsityksen siitä, miten valtavaa työtä tällä alueella suoritetaan kommunismin raki^nnustyösuunnitelmlen puitteissa. Itse asiassa koko alue on kuin yhtenäinen suuri rakennustyömaa... .-; . • — Valtuuskuntamme tutustuminen Irkutskin uuteen alumiinltehtaaseen ja -toisaalta jo perinteistä rikkaaseen Jefremovin konerakennustehtaaseen 566,000 lyötöntä nyt Englannissa Lontoo. — Työttömyys on enemmän kuin kaksinkertaistunut Englannissa vuoden 1961 heinäkuusta alkaen ja tällä hetkellä noin. 2,5% työtä tekevästä väestöstä on työttömänä, ilmenee Englannin työministeriön julkaisemista tilastoista. Työttömien lukuniäärä on kasvanut viime viikkojen aikana. Joulukuun 10 päivänä 566,200 henkeä oli työttömänä. Työttömien määrä on marraskuun puolivälistä alkaen kasvanut 22,- 000:11a. Aikaisemmin vastaava määrä työttömiä on esiintynyt vain taloudellisen kriisin aikana talvella 1958—1959. Lukumäärän pelätään jälleeft kasvavan tammikuussa tai mahdollisesti helmikuussa. Ilmoitus työttömien lukumäärän lisääntymisestä annettiin sen jälkeen kun tilastoista oli käynyt ilmi, että Englannin teollisuustuotanto saavutti lokakuussa alhaisimman kuukausitason viiteen vuoteen. Novosibirskissa antoivat, kuvan monipuolisesta Ja korkealla teknillisellä tasolla olevasta teollisuudesta, Jolle penistanJuovai_§BMeJs.ft voimalaitos- Jätti äHset kuin Irkutsk Ja Bratsk. Bratskln voimalaitostyömaa teki valtuuskuntaamme ; unohtumattoman vaikutuksen el vain valtavien mltta-suhteidensa ansiosta, vaan . ennen kaikkea sen voimalaitoksen Ja Brat-skln kaupungin rakentajien vaikeuksia pelkäämättömän rohkeuden vuoksi, Jota he ovat osoittaneet ja osoittavat saapuessaan suurista • keskuksista Ja valmiista kaupungeista keskelle asumatonta taigaa, ppikkaseen Ja viimaan. — Tutustuminen Neuvostoliiton maatalouteen — kävimme sekä k o l - lektitvitilälla' että valtiontilalla — selvitti meille yksityiskohtaisesti Neuvostoliiton maatalouden kehityssuunnan ja__osoltti, miten-suuresti viime vuosien ratkaisut maatalouden kohdalla ovat auttaneet maaseudun kehitystä. Erikoisen mieieiiKiintoiseksl matkamme teki se, että saatoimme kaikkialla välittömästi seurata Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean marraskuun kokouksessaan tekemien päätösten vaikutusta talouselämän johtoon sekä ensimmäisiä toimenpiteitä niiden toteuttamiseksi maan eri osissa. Joka alalla meille osoitettiin konkreettisesti, miten noiden päätösten toteuttaminen antaa talouselämän eri aloille entistä kiinteämmät Ja selkeämmaJ> näköalat. — Ainutlaatuinen osoitus tieteen asemasta Neuvostoliitossa oli Novosibirskin lähellä kohoava Tieteen kaupunki. Siellä on luonnontieteen ja matematiikan eri alojen edustajilr la mahdollisuus; kiinteään yhteistyöhön ja lisäksi suurkaupungin läheisyys takaa välittömän yhteistyön tuotannon eri a'ojen kanssa. Käymämme keskustelut Tiedekaupungin maailmankuulujen edustajien, mm. akateemikkojen Lavrentjevin ja So-bolevin kanssa osoittivat, miten merkittävä Ja välitön vaikutus tieteellä on käytännön elämään Neuvostoliitossa. - Tämän ohella • todistivat sekä Irkutskin että Novosibirskhi teatterit, että neuvostoliittolaisen teatteri- Ja oopperataiteen koko maailmassa tunnustettu korkea taso el rajoitu vain Euroopanpuolelsen Neuvostoliiton suuriin keskuksiin, vaan ulottuu kautta maan. . Moskovassa oli valtuuskunnallemme järjestety tilaisuus saada vas-tauk. set eri mhiisteriöiltä Ja Moskovan kaupungin edustajilta moniin terveydenhuoltoa, sosiaalista turvallisuutta, palkkakysymysten Järjestelyä, sekä asuntotuotannon .kehitystä koskeviin kysymyksiimme. Mieliinpainuvaksi päätepisteeksi matkallemme muodostuivat , pääministeri Hrushtsheyin Neuvostoliiton ulkopolitiikka kosketteleva merkittävä puhe Korkeimman neuvoston istunnossa, jota saimme välittömästi seurata, sekä keskustelumme Neuvostoliiton kommunistisen puolueen: sihteeristön jäsenen Ponomarjovin kanssa, toteaa Järjestösihteeri Mart- .i Malmberg. mmN PMRmÄ TOIMITTAmJT E E V A Vaikutanko '•••Ti.)( Silli poikineen Voidaanko la.skea, kuinka paljon on sillejä Atlantin valtameressä? Vastauksen tähän ovat antaneet Neuvostoliiton kalastustaloudcnhal-linnon spesialistit, jotka ovat ottaneet käyttöön vedenalaisen valoku-vauskoneen PFA-3. Veden alla suoritettujen valokuvausten ansiosta on voitu suurella tarkkuudella todeta sekä s i l l in s i jaintialueet että niiden lukumäärä. Kuluvana vuonna suoritetun tutkimuksen perusteella on käynyt selr ville, että Atlantin valtameressä on nykyisin iiO kertaa enemmän sillejä kuin voitiin todeta aikaisemmin käytetyllä troolausmenetelmäUä. sen siitä, että ensi vuonna eteen tulevat pulmat ja vaikeudet voitetaan myös yhteistoiminnan avulla. Näin on siis "vanha vuosi" päättymässä. Mutta sen sijaan, että jäisimme katsomaan vain taaksepäin, niin hyviä Opetuksia kuin kulunut ..vuosi meille antaakin, meidän katseemme kohdistuu kuitenkin eteenpäin, eli uuteen vuoteen. Me tiedämme ilman muuta, että uusi vuosi tuo tullessaan uusia ongelmia, uusia pulmia ja uusia tehtäviä. Mutta samalla olemme vakuuttuneita kuitenkin siitä; että Ulisi vuosi voi ollä parempi kuin oli; nyt päättyvä vuosi, jos hyvää tarkoittavat ihmiset kaikkialla maailmassa jatkavat entistä voimaperäi-semmin työtä rauhan ja aseistarii-suririari: hyväksi. Tässä mielessä toivotamme kaikille kanssaihmisillemme onnellista ja ennenkaikkea rauhanomaista uutta vuotta. Ylläolevalla otsikolla kirjoittaa Suomen Kansan Aäni-lehden Ville Viito-nimimerkkiä käyttävä palsta-kirjoittaja meidän Vapaus-lehdestämme huomioidessaan, että meidän lehtemme oli ilmestynyt jo 45 vuoden ajan. Antakaamm* hänelle puheenvuoro ja tilaisuus ilmaista, että myös Suomessa on huomioitu lehtemme olemassaolo. Toimitukseen tuli jälleen lähetys sanomalehtiä valtameren takaa. Tapansa mukaan oli lähetys tehnyt taivalta parisen viikkoa, jonka johdosta jutut ovat ehtineet kasvaa partaa. Kysymykse.ssä oli Vapausr lehti, jota Canadan suomalaiset kustantavat. Minun on kuitenkin syytä mainita yhdestä jutusta, vaikka se nyt olosuhteiden pakosta tapahtuukin vähän myöhästyneenä. Asia on näh-kääs niin, että Vapaus-lehti on viettänyt syntymäpäiväänsä. Marraskuun 6. päivänä tuli kuluneeksi 45 vuotta siitä, kun Vapaus^lehden ensimmäinen numero näki päivän valon.- ,v. Vapaus ei ole ensimmäinen suomalainen lehti, joka Canadassa on ilmestynyt. Jo. niin varhain kuin vuonna 1907 perustettiin Canadaan suomenkielinen lehti, joka kasteessa sai nimen Työkansa. Se perustettiin Port Arthurissa, missä tänä päivänäkin on voimakas suomenkielinen asutus: Työkansa sortui taloudellisiin vaikeuksiin vuonnai 1915. Lehti teki konkurssin.. Pari vuotta joutuivat sitten Canadan suomalaiset 'olemaan ilman omaa lehteä. Sitten syntyi Vapaus. Siitä on kulunut 45* vuotta. Noihin neljäänkymmeneenviiteen vuoteen mahtuu varmaan monenlaista, voittoja ja saavutuksia, vaikeuksia j a vastuksia. Minä en suinkaan lähde tässä Vapaus-lehden historiaa selittelemään, vaikka varmaan sellainenkin puolustaisi paikkansa. Siihen vaan ei ole nyt tilaisuutta. Poimimpa vain eräitä kohtia Vapaus-lehden vuosipäiväkirjoi-tuksesta. — Ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheissa Vapäusrlehti lakkautettiin möutamaksi kuukaudeksi. Lakkauttamisen syistä mainitaan: ".-^. yhtehä 'syynä" mainittiin suomalaisten "saksalaismielisyys" sillä perusteella kun saksalaisia keisarin joukkoja tuli Mannerheimin avuksi Suomeen — minkä Vapaus oli tuominnut alusta pitäen ^ ja Vapauden liikkeenhoitajaa (Paasikiveä) syytettiin jopa saksalaisten "kätyr i k s i " sen vuoksi kun hän sähkösanomalla oli tiedustellut Raivaajalta "markan kurssia", mikä tulkittiin hallituspiireissä tiedusteluksi Saksan markasta, vaikka kysymys oli luonnollisesti Suomen markan silloisesta kurssista." Toisen maailmansodan jälkeiseltä kaudelta sanotaan mm: 'Rauhan o-loihin päästyä ryhdyttiin laajakantoiseen uudellccnrakennustyöhön ja sen yhteydessä työväenliike ja työväenlehdet, kuten lehtemme Vapaus, kiinnitti erikoisuhuomiota työläisten palkkatason korottamiseen pikkufarmarien elinmahdollisuuksien turvaamiseen ja parantamiseen sekä sosiaalisen huollon, kuten . työttömyysvakuutuslain, van-huudeneläkelain, työmaatapaturma-lakien ja lapsilisälain parantamiseen." Edelleen sanotaan kirjoituksesi;a: "Ulkopoliittisen toiminnan leimaa-antavana piirteenä on Vapauden toimituspolitiikassa ollut toiminta kansainvälisen rauhan vakiinnuttamisen puolesta, ydinasekokeiden IOT pettämisen ja ydinaseitten hävittää misen sekä yleisen ja täydellisen aseistariisunnan puolesta, sekä maamme iLsemääräämisoikeuden säilyttämisen hyväksi," Kuten huomataan on Vapaus-lehden^ toimituksellinen ohjelma varsin edistyksellinen ja samoja päämääriä ja t)yi'kimyksiä ajava kuin mitä kansandemokraattinen liike täällä Suomes.sa on itselleen asetta- .nut. Kerronpa tä.ssä lopuksi, että Vapaus- lehden päätoimittajana on aikoinaan ollut mm. A. B. Mäkelä (Kaapro Jääskeläinen), jonka nimi Suomessakin on hyvin tunnettu. Nykyisin on lehden päätoimittajana : porilaissyntyinen W. Eklund. Lehden liikkeenhoitajana on Edwin Suksi, joka on syntynyt Teuvalla. Tällä tarinalla halusin muistaa vuosipäiväänsä viettänyttä Canadan suomalaisten työläisten py.styssä pitämää Vapaus-lehteä. Myöhästyneet onnittelut. — V i l l e Viilto. Onko lukutaito , opetettava jo viisivuotiaana? Moskova. — Kasvatusopillisen akatemian psykologisen instituutin työntekijöiden mielestä lapset on opetettava lukemaan jo viisivuotiaina. -Suoritetut kokeet ovat osoittaneet että viisivuotiaat pääsevät helposti perille aakkosista ja oppivat nopeasti lukutaidon. Kokeiluja suoritettaessa opetusta annettiin joka päivä kahden ja puolen kuukauden ajan. Opetus kesti 20 minuuttia ja se annettiin leikin muodossa. Tällöin saavutettiin sellaisia tuloksia, joita ei tavallisesti saada koulussa kokonaisen lukuvuoden aikana. -Viisivuotiaat voidaan opettaa lukemaan tunnetun neuvostoliittolaisen pedagogi-psykologin, professori Daniil Elkoninin laatiman erikoismenetelmän mukaan. Professori Elkonin on kehittänyt helpon menetelmän äänteen erottamiseksi sanassa. Hän teki huomion, että kun lapsi oppii kaksivuotiaana erottamaan ihmisen puheen eri äänteitä* seitsenvuotiaat lapset tajuavat ne vain yhteensulautuneina sanoina. Tästä johtuen siesenvuotiaalle lukutaitoa opetettaessa joudutaan opettamaan häntä jakamaan sanat eri äänteisiin. Viisivuotias lapsi vielä erottaa eri äänteet. Lisäksi hänellä ilmenee kiinnostusta sanaan. Samalla ikä^ j kaudella psykologien väittämän mukaan tapahtuu jyrkkä harppaus lasten älyllisessä kehityksessä.. Uudessa aapisessa kiinnitetään päähuomio sanan äänneanalyysiin. Äänteet korostetaan painolla ja tuloksena on. että sana ei hajoitu eikä menetä sisältöään. Opettaminen vapautuu täysin sanan muodollisesta jakamisesta osiksi ja sillä saavutetaan lähes sataprosenttinen lukutaito. , , • Kokeet ovat osoittaneet, että tällaiset harjoitukset innostavat lapsia mukaan eivätkä rasita heitä liiaksi. Professori Elkoninin menetelmän mukaan opetettaessa viisivuotias lapsi oppii lukemaan noin kymmenen kertaa nopeammin kuin seitsenvuotias tavallisen menetelmän mukaan. S A A V U T E T T U E TU Detroitin kaupungissa suoritti autotehdas kiertokyselyn tiedustellen, millaisia etuja moottororointi on aikamme ihmisille tuonut. Eräs henkilö oli kirjoittanut vastaukseksi seuraavan lauseen: '"Hevosvarkau-del ovat vähentyneet." On olemassa paljon ihmisiä, jotka tarkkailevat liiaksi itseään, miettivät liian paljon omia pikkuasioitaan^ Kaiket päivät he saattavat hiljaisessa mielessään sureksia: "Olenkohan minä nyt miellyttävä, olisiko minun pitänyt käyttäytyä toisin; teenköhän oikein tällä tavalla, selviänkohän minä tästä kunnialla?" Ja heidän ajatuksensa kiertävät yhtä kehää pääsemättä mihim kään ratkaisevaan lopputulokseen. Miettimisestä jää jäljelle vain epäilys häiritsemään - mielenrauhaa ikäänkuin katkera maku suuhun. On myöskin ihmisiä, joista on täysin yhdentekevää, millaisen vaikutuksen he muihin tekevät. He eivät kysele Itseltään eivätkä muilta, tekevätkö he jotain oikein t a i väärin. He vain toimivat ja antavat kaiken mennä itsestään;. Jos jotain menee vinoon, he sanovat, että niin kai sen sitten pitikin tapahtua. Mikä sitten on oikein, elääkö epäröiden tai mistään välittämättä. Suositeltavinta on tietysti käydä kultaista keskitietä epäröinnin ja välinpitämättömyyden välillä. Ihmisten tulee toki tarkkailla, arvostella ja tilaisuuden tuleen yrittää parantaa tapojaan,~ mutta liiallisella larkkailemisella ei kuitenkaan saa piinata itseään. Omat päätökset on parasta varustaa "altapäin" luottamuksella j a uskalluksella, mutta e i suiUKaan umpimähkään ja arviokau-p a l l u , vaan aina kunkin tilanteen mukaan. . ' Kuinka teen miellyttävän vaikutuksen? Ottakaamme ensiksi tämä kysymys, joka eniten askarruttaa epävarmaa ihmistä. Pitääkö hänen esiintyä lähimmäisilleen alituisesti hymyillen noudattamalla nykyaikaista amerikkalaista vaalilausetta Keep smiling"? E i suinkaan! Tällä tavalla henkilö vaikuttaa nimittäin luonnottomalla ja samalla myös epäluotettavalta. Tapaammepa sitten jonkun henkilön'sattumalta tai istumme hänen kanssaan viihtyisästi iltaa viettämässä, on muistettava tämä: On väärin puhua toiselle henkilölle ikään kuin tämä olisi kuiva sieni, joka janoaa vain sanojamme! Puhe-l u l v a l l a tai liiallisella ystävyydellä tuskin tullaan pidetyksi. Paremminkin on psykologisesti oikein, että jokainen opettelee kuuntelemaan muita. Keskustelukumppanille on joka tapauksessa annettava tilaisuus puhua omasta halustaan. Meidän aikamme ihmisillä on passiivisen kuuntelemisen sijasta voimakas tarve saada itsekin hiukan purkautua: kohtaahan nykyaikainen ihminen päivittäin ja hetkittäin niin paljon kiihokkeita j a saa uusia elämyksiä, että hän tuntee itsensä sisäisesti ylikuormitetuksi, jo ;"täy-teenahdetuksi". \ Tämän lisäksi oK meidän muistettava; ettemme suinkaan voi aina vaikuttaa kaikkiin henkilöihin s i ten, että olisimme heidän mielestään sympaattisia. Mieltymystä ei saada syntymään väkisin, ei taita-vimmillakaan menetelmillä. Ihmiset, joilla on erityinen tarve joka tapauksessa ja mihin hintaan hyvänsä "tehdä vaikutus", ovat enimmäkseen horjuvia luonteita, sisäisesti epävarmoja. He ovat sitä tyyppiä, jota epäröinti ylipäänsä vaivaa eniten. Jos heidän on'tehtävä uusi suunnitelma, vääntävät ja kääntä-, vät he asian perusteet, motiivit, ikäänkuin olisi kyseessä j o k in ostettava tavara. 'Epäilys; 'Teekö minä väärin var ..V. menettelinkö oikein?" on säännö}li^^,;ji^ sesti|merkki siitä; etteivät sydän -ja, . ^jvpt .ple päässeet ijrksimielisyyte^fj,, asiasta, Se joka kiirehtii suunnitel- v. , miaan,ja yrityksiään, se joka ei siia,,',,! itsei^^en riittävästi aikaa asioiden selvittämiseen, torjuu jo etukäteeni kpntcpiloivan vaiston tuen. Sitä;ei.,.., nimittäin voida ^cytksä asiayhtey-tieen vain nappia^ painannalla' n i in .' kuin sähkövaloa pimeätä huonetta yaläisemaan. Se muistuttaa pikenvv^v mikin herkkiä tuntosarvia, joi^jEs^, ; tSytyy ensin kosketella esiilfettä saadakseen *siitä oikean vaikutti-" inatt.''= •- Tarkka mielikuva päämäärästä' ' Qn ensimmäinen ehto, jotta epäVäf-•; - muus'voitaisiin poistaa pohdinoista-ja suännitelmista. Tässäkin suhtäte-' ' ' sa pätevät samat ohjeet kuin retke^"^^• • le valmistauduttaessa: Jos on edessä vuoristokiipeily^ on hankittava'^'' toisenlaiset varustukset kuin laäk-^. - sossa vaeltamista varten. ' S e j ö k ä ' Ilmasena epäilijänä varustautuu:"" molempia varten yhtä .arnaa, raahaa tarpeetonta kuormaa mukanaan. -' Hehrun tervoMys Neuvostoliitolle j Dplhi — Keskustellessaan TASS-in J a , . Novostin • kirjeenvaihtajien,,... kanssa pyysi Intian pääministeri • ; kehru välittämään neuvostokansal-. - le seuraavansisältöisen uuden vuo-., den tervehdyksen: . . . —"Onnitellessani neuvostokansaa , >, liu^en,vuoden johdosta toivotan samalla'^ parhainta menestystä. Viittie ' vuosina yhä lujittunut "ystävyys jä yhteistyö Neuvostoliiton ja Intian välillä ilahduttaa ja innoittaa meitä. Uskon tämän olövan hyödyksi p a i t s i '' maittemme kansoille myös kansain- ' ^ välisen rauhan ja yhteistyön kannalta. '. Iloitsen Neuvostoliiton saavuhik-sista sen täyttäessä suuria suunni- t telxniaan: Erityistä ilon aihetta herättää minussa Neuvostoliiton noudattama luja rauhanomaisen. r i n - naj{kainolon politiikka. Olen varma. = fettä uutena vuonna päästään ainio askel eteenpäin aseistariisunnan ja ' maailman rauhan tui-vaamisen tiellä . SITÄ! JA TÄTÄ Nälkäinen mies tuli ravintolaan j a tilasi lihapullia. Ne tuotiin. Mies katseli niitä'ja pyysi palvelijan kut-isumaan isännän puheilleen. Tsäniä t u l i. l i _ "Sanotteko te näitä lihapulliksi?" kysyi mies. ['. 'Kyllä",.vastasi isäntä. ' "Hm"', myhähti mie^ halveksien. "Minä voisin niitä syödä seitsemän kappaletta ja vielä I l t a s e n päälle.?' " V o i n lyödä vetoakin, että sitä t e e t t e kyllä tee." "Hyvä, vastaatteko nikkelin?" "Kyllä." K a i k k i ympärilläolijat kurkottau-tuivat uteliaana katsomaan vedon suoritusta ja mies pisteli hyvällä riibkahalulla rauhallisesti kaikki l i hapullat j a sitten nousi ylös. ^ Ahaa, entäs lautanen!" huudahti isäntä voitonriemuisesti, "Te voititte", sanoi mies. "Huomaan, ettetl voi syödä enää lautasta. Tässä on nikkelinne.",Ja hän meni. Vankien vapauttaminen Kuubasta Silloin on kuulemma porsaan a-siat huonosti, kun on maa jäässä ja kärsä kipeänä". Siinä tilanteessa sopii kaiketi sa^ nonta, että "kyllä routa po^saat_ko-tiin ajaa". '^'^^ Tässä mielessä voidaan ehkä^par-haiten ymmärtää joitakin niitä seikkoja, jotka liittyvät joko välillisesti tai välittömästi Kuuban hallituksen toimenpiteisiin niiden vastavallankumouksellisten vapauttamiseksi, jotka parikymmentä kuukautta sitten' hyökkäsivät suurin toivein ja täydellisesti epäonnistuen Kuubaan. Kuten muistettanee. Yhdysvaltain kcskusvakoilutoimiston miehillä o l i sellainen käsitys, että kuubalaiset eivät;kaipaa mitään muuta niin paljoa kuin sitä, että heidät "vapautetaan" maittensa ja mantujensa kontrollista; että heidän maansa, tehdaslaitoksensa ja huvittclupaikkansa-kin otettaisiin heiltä pois ja annettaisiin takaisin yhdysvaltalaisille suuromistajille. Siinä tehtiin kuitenkin laskuvirhe. Kuubalaiset eivät halunneetkaan tällaista 'vapauttamista", vaan löivät "vapauttajat" takaisin mereen ja ottivat vangiksi ne jotka eivät päässeet pakenemaan. Siitä asti, näin on meille kerrottu, on näiden vankien kohtalo ollut eräänlaisena poliittisena painajaisunena Washingtonissa__ Siellä ovat korkeat viskaalit katsoneet, että Setä Samulin moraalinen velvollisuus on auttaa näitä miekkosia pois pälkähästä, eli Kuuban vankiloista. Pitkien neuvottelujen jälkeen jotka käytiin loppuvaiheessa amerikkalaisen lakimiehen, James B. Donovanin ja Kuuban hallituksen edustajain välillä, tehtiin lopulta, sellainen "Salomonin ratkaisu", että Yhdysvalloista lähetetään Kuubaan noin $60,000,000 arvosta lääkkeitä ja lasten ruokia ja Kuuba puolestaan suostuu lähettämään nämä hyökkääjät sinne mistä heidät, oli lähetettykin. Yhdysvaltoihin. Näiden vastavallankumoukselliiv ten vankilassaoloaika oli siis sitä kautta, jolloin "maa oli jäässä ja kärsä kipeänä". Mutta uutistiedoissa kerrottiin alkuviikolla, että Washingtonin hallituspiireissä on melkoista tyytyväisyyden tunnetta siitä, jotta vangit vapautettiin, ja että Kuuban vallankumoushan itus antoi vielä ' boonuk-seksi" eli "kaupanpäälliseksi" tuhatkunta näiden vastavallankumouksellisten omaisia, jotka halusivat pudistaa Kuuban tomut jaloistaan.' • "Kuuban fiaskon onnellinen loppu" kii'joitti asiasta toimituspals-tallaan Toronton Daily Star. Toisaalta on 'kaikesta huvista maksettava'" täysi hinta — ja i l meistä on, että yhdysvaltalaiset veronmaksajat tavalliset smithit, mat-tilat ja Carlsonit joutuvat maksamaan niin näiden vankien vapauttamisen kuin he ovat joutuect maksamaan paljosta muustakin. "Suurelle yleisölle" selitettiin.:että rahat lääke- ja muiden tarpeiden lähcttänuseksi Kuubaan saatiin yksityisiltä lahjoittajilta. Edellämainittu Toronto Daily Star esittää kuitenkin toimituspalstaltaan sellaisen käsityskannan, että huomattava osa näistä rahoista tuli erinäisiltä hai-lituselmiltä, siis veronmaksajilta, vaikka sitä ei viitsitty julkisesti myöntää. Ja mikäli yksityisiä lahjoituksia tähän tarkoitukseen kerättiin suiir-yhtiöiltä, n i in nekin erät jäävät valtaosalta tavallisten veronmaksajain rt^köettavaksi. ' - • ; Tunnettu tosiasiahan on, että suuryhtiöt saavat 'verohuojennusta li: 'väntekeväisyystarkoituksessa" antamistaan lahjoituksista. '' Niinpä meille on kerrottu tässä tjjpauksessa mm. seuraavaa: ; ^ "Eräs ruokatavaroita valmistava liike lahjoitti kuubalaisperheiden komitealle $800,000 arvosta tuotteitaan. Näiden tavarain valmistama neujmaksoi liikkeelle $500,000. - :' "Verohelpotusta varten' vähennetään ^ ^ , 0 0 0 . . Tulos, $800,000, niikä lahjoitettiin vankien väpautta-misrahastoon, maksoi ruokatavaroita valmistavalle yhtiölle $84,000 ja (iuSAÄ) häUitukselle $416,000 AsiaH hyväksi lahjoittaneet läSljer yhtidt^^ selviytyivät vieläkin edullisemmin tuolteittensa suuremman vpittomarginaalin takia v . ." .! NvljOn siis edessä laskujen maksu ja 'ijp^Pn annettu valtiiosalta tavailit' t e a veronmaksajain tehtäväksi.; S||l^0 vielä on tuleva aika, jolloin tällainen muiden maiden kansojen Vjffwi>ttaminen" ja siitä koituviPn 'laskujen maksu" tuottaa vieläkin itehnomman "vesiperän"; — Känsäkoura. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1962-12-29-02