1961-09-07-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
4 * « • * — V V V * v • i « • • • . • « • V Sivu 2 Torstaina, syysk. 7 p. — Thursday, Sept. 7, 1961 ".' '''''lp VAPAUS T^leiäumes: Bus. Offioe OS. 4-4264; Editoria! Of f Ice OS. 4-4265. Managet E. Suksi. Bditor W. Eklund. MaUtng address: Box 69. Sudbury. Ontario. Qrgan of Fiimish Canadlaiui. SB-tebUflhed Nov. 6. 1917. Authorized as seoond elass mail by tbe Post OfUce Department, Ottawa. Pub- Uflhed thrice weekly: Tuesday». ThuKday» and Saturday» by Vapaus PnbUablng Company Ltd.. at 100-102 mm St W.. Budbury^ Ont. Oavada. Advertislng rates upon appUcatUm. Translation free of charge. TILAQSRINNATä Canadassa: i vk. &00 « kb. 4^ S kk. 2M • Yhdysvanolasa: 1 Tk. 9.00 6 kk. 4.80 Suomessa;, 1 vk. 9.50 6 kk. 63i M-Mn ja Teamatersien sopimus Ne piirit, jotka yrittävät kalastella sameassa vedessä ja peittää omia peloittavia jälkiään, ovat nyt täällä Sudburyssa (ja osittain myös Port Colbornessakin) nostattaneet keinotekoinen metelin siitä, että Mine-Mill union kansallinen johtokunta tek| muka kenraalivirheen allekirjoittaessaan keskinäisen avunannon sopimuksen. Teamsters-union kanssa. Kuinka heikoilla oksilla ovat herrat Donald~Gillis (Sud-buirsta) ja James Babirad (Port Colbomesta) se näkyy ehkä parhaiteif siitä, kun heidän täytyy valistella tilannetta ja selittää, että mainittujen unioiden välillä tehty sopimus tarkoittaa muka niiden yhteen sulamista, vaikka sopimuksen teksti ja sen yhteydessä annetut lausujuaot «soittavat selvääkin selvemmin, että kysymys on kahden itsenäisesti toimivan unioii keskeisen avunannon sopimuksesta niin, että Teams-ters- 4nio tukee M-M jäseniä niin YhdjrsvaHoissa kuin täällä Cänadassakih taistelussa parempien palkkojen ja työolosuhteiden puolesta kuten M-M uniokin tukee Teamsters un^on taisteäua palkkojen ja työolosuhteittensa parantamiseksi. lÄeidän vakaa käsityksemme on, että tällainen keskeisen avunannon sopimus ei pieneramässäkään määrässä loukkaa kumrttarikaah osapuolen itsenäisiä jäsenoikeuksia. Toisaalta se antaa kummankin osapuolen jäsenUle tukea ja turvaa taistelussa työläisten etujen puolesta. vAisialla on tietenkin hieman laajempikin kantavuus esimerkiksi täällä Canadassa, missä M-M uniolta on evätty jä-senöikeudet CLCrssa sillä perusteella, että sen pitäisi tehdä itsemurhan, jotta terästyöläisten unio vo^si toteuttaa "järjestämisoikeutensa" Ontarion koko kaivosteollisuudessa? Meidän käsityksemme on, että GLC:lla ei ole mitään taivaallista valtaa määritellä siitä, mihin unioon Ontarion kaivostyöläiset haluavat kuulua. Mikäli terästyöläisten unio on maksanut eräitä vanhoja laskuja siinä mielessä, että se saisi "omaisuudekseen" kaivostyöläisten jjffjestämis«»keuden, kuten on väitetty, niin se teki siinä ilmeisen laskuvirheen. Toisaalta me lukeudumme niihin, jotka katsovat, että koko maainme ammattiyhdistysliikkeen pitäisi löytää paik-kahsa yhden ja saman katon alta, eli GLCn jäsenyydestä. Me emme näe mitään hyvää uuden ammattiyhdistyskeskuksen perustamisessa. Päinvastoin se olisi meidän mielestämme vahingoksi. Mutta tukemalla toinen toistaan — aikomattakaan sulia yhteen — M-M ja Teamsters uniot, jotka ovat usean kertaan esittäneet halunsa liittyä CLGn jäsenyyteen, auttavat ainakin pitkällä tähtäimellä myös Canadan imioliikkeen eheyttämistä. Mitä voimakkaammaksi tulevat nämä vastoin omaa tahtoaan "itsenäisenä" toimivat uniot, sitä paremmaksi tulee niille mahdollisuus päästä demokraattisella tavalla CL-Cn jäseniksi. • Katsottakoon siis asiaa miltä puolelta tahansa, niin meistä tuntuu, että M-Mn ja Teamsters union keskeisen avunannon sopimus on hyödyksi selcä näiden alojen työläisille että koko Canadan unioliikkeelle. Brasiliaii tapahtumista ^Brasiliasta tulleet uutistiedot viittaavat siihen, että tämän Latinalaisen Amerikan surimman ja vaikutusvaltaisim-nvän maan poliittisessa elämässä on kehittymässä voimakas käymistila, jonka lähitiileVaa kehitystä on vaikea etukäteen aI^^IÖida. Palautettakoon kuitenkin mieleen, että presidentti Janio Quadros ei eronnut toimestaan "vapaaehtoisesti", vaan "koti" ja^ "ulkomaisen taantumuksen painostuksesta", tarkoittaen se-selvästi yhdysvaltalaista painostusta. Miksi hän joutui sekä; koti- että ulkomaalaisen painostuksen kohteeksi, siitä alj^mpana. Toisena tärkeänä tekijänä on huomioitava se, että ulkomaamatkalla ollutta varapresidentti Joao Goulartia ei taanr tumuksen kaikista uhkailuista huolimatta voitu kuitenkaan estää nousemasta maan ensimmäisen miehen, presidentin paikalle. Se on kumoaton osoitus siitä, että Brasilian nopeasti valveutuvaa kansaa ei voida enää komennella mielin määrin, ..Toisaalta näyttää kuitenkin siltä, että Goulartin poliittisia valtuuksia on "kompromissipäätöksen" perusteella tuntuvasti rajoitettu siinä mielessä, että taantumuksen ääni tulisi kongressin nimittämän hallituksen pään, pääministerin kautta^ isännän ääneksi Brasiliassa. i Melko selvänä voidaan siis pitää, että samalla kun "koti" ja "ulkomainen" taantumus ei saanut sivuutetuksi Goulartia Brasilian presidentin toimesta — kiitos siitä Brasilian työväenliikkeelle ja muille isänmaallisille voimille — nämä taantumusvoimat saivat kuitenkin vississä määrin lujitetuksi otettaan siellä. Mistä on sitten todellisuudessa ollut viimepäivinä kysymys Brasiliassa? Yksinkertaisesti siitä, että myös Brasilian kansa tehostaa taisteluaan imperialistista riistoa ja sortoa vitaan. Washington Oli tosin yrittänyt esiintyä ikäänkuin sillä ei olisi osaa eikä arpaa Brasilian kysymyksissä^ mutta totuus tunkeutuu kuitenkin harmaan kivenkin läpi. Yhdysvalloissa on osoitettu avointa ja huonosti palattua tyytymättömyyttä siitä että Quadros ja Jiänen hallituksensa rupesivat noudattamaan riippumatonta ulkopolitiikkaa. Qdadrosin hallitus puolusti tarmokkaasti puuttumattomuutta toisten maiden sisäisiin asioihin ja kansojen itsemääräämisoikeuden tunnustamista. Se vastusti avoimesti siirtomaako-mentoa ja myös uuskolonialismia. Washingtonin hallitusmiehet eivät hyväksyneet tätä bra-siälaista "villitystä". Erikoista näikästyneisyyttä Washing-toflille aiheutti Brasilian hallituksen avoin esiintyminen Kuuban puolesta. Kun Brasilian hallitus aikoi kaiken kukkuraksi vielä normalisoida suhteensa muihin sosialistisiin maihin, niin tämä täytti "kärsimysten maljan" yli äyräittensä Wash-ingtonissa. Nämä tosiseikat puhuvat lahjomatonta kieltä siitä mitä Quadros tarkoitti niillä kotimaisiHa ja ulkomaalaisilla taan-tumusvoimilla, joiden painostuksen johdosta hän joutui Brasilian presidentin toimesta eroamaan. Quadrosin ero on myös uusi osoitus siitä kuinka julkeasti Yhdjrsvaltain nykyhallitus sekaantuu toisten maiden asioihin aina silloin kun se luulee voivansa sekaantumisensa avulla auttaa taantumuksen synkkää asiaa. Ovatko tiedemiehet vapaita Neuvostoliitossa? The Canadian Tribunelle eräs lukija teki seuraavan' kysymyksen: Ovatko tiedemiehet vapaita neuvostoliitossa? Lehden puolesta vastattiin seuraavasti: Tieteen täytyy palvella yhteiskuntaa. Ei yleensä yhteiskuntaa vaan vissiä yhteiskuntaa. Sellaisessa kapitalistisessa maassa kuin Canada on.tiede palvelee ensisijassa kapitalismia ja toisella sijalla ihmiskuntaa, joskaan ei kaiheissa tapauksissa. Esim. Sir Frederick Banting ja hänen kanssatyöskentelijät keksivät insuliinin ja palvelivat ihmiskuntaa; Mutta tiedemiehet,^^ jotka työskentelevät General~ Foodsille keksiäkseen uusia viljan valmistustapoja aamiaisruoaksi eivät välttä-mättömästi palvele yhteiskuntaa vaan saadakseen enemmän dollareita työantajalleen. Canadan tiedemiehet, kuten muutkin työläiset, pääasiassa palvelevat ' kapitalismia. .Koska he ovat' riistojärjestelmän asukkaita, joka perustuu ykstiyisten omistamiin tuotantovälineisiin, se järjes^ telmä, jota he vpalvelevat, riistää heitä. Teoksessaan "The Social Function of Science" tunnettu brittiläinen tiedemies J. D. Bernal kirjoittaa: "Tiedemies ei ole enää, jos hän on kokaan ollut, vapaa työläinen. Melkein yleisesti ei ole enää, jos hän on koskaan ollut, Vapaa työläinen. Melkein yleisesti hän on nyt palkal-line nvaltion työläinen, eli jonkun puoleksi itsenäisen laitoksen kuten yliopiston työläinen, joka epäsuorasti on riippuvainen valtiosta taikka teollisuuslaitoksesta. Sen johdosta tiedemiehen vapaus on rajoitettu johtuen hänen elinmahdollisuuksistaan koska hän on riippuv-vainen työnantajastaan. Tämä on kaikkein selvimmin näkyvissä hä-hänen suhteessa sotaan ja sodan valmisteluun, joka nykyään ottaa entistä tärkeänunän osan tieteelli- SYNTYMÄPÄIVIÄ Syntymäpäiviä Alex Anderson, Toronto. Ont., täyttää sunnuntaina, syyskuim 10 pnä 79 vuotta. Yhdymme sukulaisten Ja tuttavain onnentoivotuksiin. . sestä työstä. Huolimatta siitä, että monet, ellei useimmat, tiedemiehet vastustavat tieteen käyttämistä so-dlan hyväksi, on äärimmäisen harvoissa tapauksissa* että tiedemies kieltäytyyy tekemästä sellaista työtä. Hän tietää liiankin hyvin, että jos hän tekee niin hän menettää asemansa ja joku toinen on valmis ottamaan hänen tilansa." Neuvostoliitossa tiede palvelee sosialistista valtiota ja kansaa, joka omis taatuotantovälineet. Tämä on hänen ensimmäinen velvollisuutensa.: Sikäli kuin sosialismi ei o] a riisfojärjestelmä, ei kotimaassa eikä sen ulkopuolella^ tieteelliset saavutukset ovat koko ihmiskunnan, paitsi sellaisissa tapauksissa jos sellaiset tiedot - vaarantaisivat sosialistista maailman järestelmää. Neuvostoliitossa tiedemies työskentelee koko yhteisön hyväksi. Yhteiskunnan jäsenenä samaan aikaan hän; työskentelee itsensä hyväksi. 'Neuvostoliitossa kaikki valta kuuluu kaupunkien ja maaseudun työ-tätekevillej joita edustaa työväenluokan edustajat neuvostoissa." (Neuvostoliiton perustuslain 3. artikla.) Neuvostoliiton tiedemies työskentelee yhdelle taikka toiselle valtion laitokselle. Näitä laitoksia kontrolloivat neuvostojen työtätekevät edustajat, joiden käsissä on ka»- punkien ja maaseurun työläisten valta. Tiedemiehet, kuten kaikki neuvostoliiton kansalaiset, ovat vapaita tekemään työtä 7a kehittämään lahjojaan niiden lakien puitteissa, jatka takaavat kaikkien ylei' sen hyvinvoinnin. Neuvostoliiton kansalainen, niiden mukana tiedemiehet, jotka ei vät välitä yhteisestä hyvinvoinnista taikka loukkaa sosialistista lakia joutuu yhteiskunnan ulkopuolelle ja täytyy kärsiä seurauksista. Neuvostoliiton työläiset täyttävät työnsä sen mukaisesti minkä suunnitelman valmistamiseen he ovat itse osallistuneet ja jonka täyttämistä valvovat valitut elimet, kuten hallitus ja ne elimet, jotka toimivat heidän työpaioillaan. Tiedemiehet eivät ole poikkeuksia tästä. He suunnittelevat työnsä valtion suunnitelman puitteissa. Ganadalaisilla työläisillä, tiedemiehillä ja muilla, ei ole tällaiseen tilaisuutta^ Viime kesäkuus<-a kokoontui Mos;^ kovassa Neuvostoliiton Tiedemies- "VASTUU LÄNSmUINISTÄ kUUlUU LÄNSIVALLOILLE'' 28—2 — "Vastuu Länsi-Berliinista Moskova. — Neuvostoliitto sy>'t tää uusimmassa nootissaan länsivaltoja siitä, että nämä useita vuosia jatkuneilla toimenpiteillään ovat tehneet neljän vallan Berliiniä koskevan sopimuksen pätemättömäksi. Neuvostoliiton uutistoimiston TA-SS: n mukaan sanotaan nootissa, "ettei valvontaneuvosto ole tehnyt neljää valtaa koskevia päätöksiä eikä tällaisia päätöksiä ole olemassa käytännössä tarkkailemattomasta ilma-käytävien kautta tapahtuvasta kaupallisesta lentoliikenteestä tai saksalaisen henkilökunnan tai henkir löiden kulfettamisesta, jotka eivät ole Yhdysvaltain, Englannin tai Ranskan palveluksessa puhumattakaan länsisaksalaisista kostosodan lietsojista ja militaristeista." Neuvostohallitus vaatii että Yh^ dysvallat, joka Englannin ja Ranskan ohella osallistuu miehitystoi-mintaan Länsi-Berliinissä, huolehtii Saksan liittotasavallan laittomien ja provosoivien tekojen lopettamisesta tässä kaupungissa, sanotaan nootissa edelleen. Länsivallat ovat useita vuosia rikkoneet; Berliinin neljän vallan Toisin kuin Washingtonin pussiin valheteleva valtalehdistö on täällä Canadassakin selittänyt, viralta syösty presidentti Quadros ei ollut mikään "vasemmistolainen". Mutta kuten sanottu, hän alkoi johtaa maataan pois siitä al^nustils^- ta, missä se on yhdysvaltalaisen pääoman ylivallan alaisuudessa ollut — ja siksi lyötiin hänenkin otsaansa taantumuksen poltinraudalla "yasemmis-tolaisleima". ' Vaikeata ja oikeastaan aiheetontakin on tässä vaiheessa valaa kannuja siitä, miten tulee Brasilian tapahtumat läihtule-vaisuudessa kehittymään. Varmaa on kuitenkin, että Brasiliankin kansa tulee saavuttamaan kansallisen itsemääräämisoikeutensa takaisin, eikä mikään mahti m,aailmassa voi estää tätä edistyksellistä kehitystä sen paremmin siellä kuin missään muussakaan Latinalaisen Amerikan maassa. statusta muutettuaan Berliinin sa-botaashin, vakoilun ja muun kumouksellisen, toiminnan pesäpaikaksi; joka on suunnattu Itä-Saksaa, Neuvostoliittoa ja muita sosialistisia maita vastaan. Neuvostonootissa tähdennetään länsivaltojen lukuisia kertoja tunnustaneen, ettei Länsi-Berliini kuuluu olennaisena osana liittotasavaltaan. Kaupu<nkia eivät näin ollen voi hallita Länsi-Saksan viranomais set eikä se voi olla näiden viranor maisten toimipaikkana. Kuinka tämä länsivaltain virallinen kanta on sopusoinnussa sen tosiasian kanssa, että länsi-saksalaisia virastoja ja: laitoksia perustetaan Länsi-Berliinissä ja että nämä toimivat siellä miehitysvaltojen suojeluksessa, että liittotasavallan parlamentti kokoontuu siellä, ja että liittotasavallan lait saatetaan voimaan Länsi-Berliinissä? On ilmeistä, etteivät nämä tosiasiat ole sopusoinnussa keskenään, tähdennetään nootissa. Neuvostonootissa toistetaan Neuvostoliiton ennen esittämät selitykset, ettei Neuvostoliitto aio ra""oit-^ taa Länsi^Berfliinin kansainvälisiä yhteyksiä tai yhteyksiä liittotasavaltaan. Rauhansopimuksen solmimisen jälkeen saa Länsi-Berliini oikeuden ja mahdollisuudet olla diplomaattisessa, taloudellisensa ja sivistyksellisessä kosketuksessa maailman jokaisen maan kanssa, sanotaan neuvostonootissa. Tämä oikeus pi perustu miehitykseen vaan niiden maiden -hallitusten kanssa solmittaviin sopiinuksiin joiden alueille kysymyksessä olevat suhteet ulotetaan. Vastuu liittotasavallan mahdollisista vastaisista provosoivista toimenpiteistä Länsi-Berliinissä kuuluu yksinomaan länsivalloille, huomautetaan neuvostonootissa edelleen. Neuvostoliitto on sitä mieltä, että miehitysajan tunkkainen henki on jo elänyt aikansa. Vanhaa Saksaa ei enää ole. Sen sijalle ovat syntyneet sosialistinen Saksan demokraattinen tasavalta ja kapitalistinen Saksan liittotasavalta. Realistisen politiikan on otettava huomioon näiden valtioiden olemassaolo; jotka eivät ole syntyneet eilen eivätkä tänään, vaan 12 vuotta sitten. Mitkään manaukset, vaikka niitä toiste^ täänkin' usein Bonnissa ja muis.sa lännen pääkaupungissa, eivät voi tehdä mitättömäksi tätä tosiasiaa. ten järjestön edustajakokous. Kaksituhatta valtuutettua edustajaa eri puolilta Neuvostoliittoa valmisti ja hyväksyi yleisen suunnitelman miten saada suurempia tuloksia sosialistisen tuontannon ratkaisemiseksi ja mitä tehtäviä kommunismin rakentaminen asettaa tiedemiesten eteen. Neuvostovaltio myöntää suunnattomia summia tieteellisen tutkimustyön hyväksi. V. 1961 valtion budjetissa on varattu tähän työhön 3.8 milp'ardia ruplaa, joka^bn 10 kertaa enemmän kuin 1950. Vapaus tiedemiehille merkitsee vapau-tta kaikille ihmisille. Tämä merkitsee luovaa työtä vapaassa yhteiskunnassa. Sosialismi antaa mahdollisuuden sellaiselle työlle ja takaa työläisilleen taloudelliset ja kulttuureliset tarpeet. Vapautta täytyy' aina puoustaa sillä kuoleva kapitalistinen järjestelmä • yrittää riistää sellaisen vapauden. Se pyrkii käyttämään ihmisen tuottavaisuutta suurempien voittojen saamiseksi monopolikapitalis-mille. 51 "pienakaista" USAIla avaruudessa IVashing^totii •—^Yhdysvaltain, avaruustutkijat saattoivat äskettäin viettää pientä juhlaa, kun 50. tekokuu laukaistiin maata kiertävälle radalleen. Viideskymmenes tekokuu oli Explorer Xin. Se sai osakseen paljon vähemmän huomiota kuin Explorer I. Yhdysvaltain ensimmäinen tekokuu, joka laukaistiin tammikuun 31 pnä 1958. 57 kilon painoinen Explorer Xni ei muodostunut kovinkaan pitkäaikaiseksi. Jo muutaman päivän kuluttua lähettämisestä se tuhoutui maapallon ilmakehässä. Elokuun 30 pnä seurasi Explorer XIII:ta uusi Discoverer-luokan tekokuu, jonka järjestysluku on niin ollen 51. Tekokuista on edelleenkin 31 radoillaan ja 14 sanotaan olevan "aktiivisia", ts. niiden radiolaitteet toimivat. Mielenkiintoisia näkemisiä tarjotla Vancouverissa Tanconver. — Lukuisille suomalaisille luotettavana nliehenä tunnettu Harry Rankin on kuluneen kesän aikana vieraillut Kuubassa, kutsuu nyt kaikkia Kuuban asioihin kiinnostuneita katsomaan kuvia, joita hän otti vierailunsa aikana. Hän myöskin kertoo havainnoistaan 'tässä uudelle tielle lähteneessä pienessä maassa, sen taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta kehityksestä.. Harry Rankin . tulee puhumaan monessa tilaisudessa, mutta syyskuun 16 päivänä, pidettävä tilaisuus on eri-ioisesti suomalaisia varten. Tämä tl^ laisuus pidetään Tyyne ja A. Käärmeen kotona 3592 Oxord St. klo 6 lp. Filmin ja puheen lisäksi on tilaisuuteen järjestetty seuräpelejä ja kahvitarjoilu. Kaikki mukaan kuulemaan ja näkemään mitä tässä pienen mutta urhoollisen kansan omistamassa maassa tapahtuu. Tilatkaa Vanaas! Adenaueritla selvä paniikkimieliala New York. — Länsi-Saksan liittokansleri Adenauer on kirjeessään, joka viikko sitten keskiviikkona jätettiin presidentti Kennedylle, ilmoittanut pelkäävänsä, että jos länsivaltojen asema Berliinissä saa uusia takaiskuja, voi se synnyttää puolueettoman mielialan Länsi-Saksassa, ilmoittaa New York Times keskiviikkona. Adenauer varoittaa kahdesta suuresta vaarasta, jotka uhkaavat länsi-liittoutuneita Berliinin kysymyksesi sä. Ensiksikin "tulevat kommunistit ottamaan pala palalta Länsi-Berliinin" ja toiseksi voivat "neuvotte-lut Neuvostoliiton kanssa vakavasti heikentää länsivaltojen asemaa Länsi-Berliinissä". Adenauerin kerrotaan lisäksi puhuneen Länsi-Berliinistä' tapahtuvan joukkopaon vaarasta, jos kommunistit saavat häiriintymättä tehdä uusia hyökkäyksiä kaupunkia vastaan onnistuneen vyöhykerajan sulkemisen jälkeen. i Viimeinen sana kenkien alalla ovat pesunkestävät kengät. Yllä nähdään kenkien pesuhontmassa 5-vuotias Paul Smith ja hänen 10-vuotias veljensä Peter. Nämä kengät voidaan pestä, keittää, paistaa ja venyttää ainakin puolen numeron e/verran. Ne on valmistettu muovista (vinyl) ja kestävät neljien tavallisten kenkien ajan. Nykyään näitä kenkiä ostetaan Canadassa noin 100 paria viikossa. . H-ryntäystulas N3rt saapui yU 70 lakjoitusta Lielkin ja Vapauden hyirälfcsi sekä ;palj^ uusia haasteita Vapauden ja LieUn haasterahastoon saapui jälleen yli 70 uutta lah< . jKrftasta 3» niiden katteebsi komea rahasumma, $322.00, sekä suuri määrä uusia haasteita. Kiitos! Huomioiden aikaisemmin tiedoitettujen lahjoitusten kokonaismäärän $3,360.45 ja Liekissä julkaistun $193.00, Liekin ja Vapauden ilmestymisen takaamiseksi on tähän mennessä saatu kaikkiaan $3,875.45, mikä on to- - della rohkaisevaa- hyvä saavutus. Liekia^ j a Vapauden nykyisessä koossa ilmestymisen hyväksi tarvitaan vähintäin $7,000 rahasto j a tähänasti- < nen tulos viittaa siihen, että tämä alin määrä saavutetaan ja ylitetään^., ehkä ennätysajassa. Yfcsityislahjoitusten lisäksi saapui tähän katsaukseen Biyös CSJ:n ,., "Eteläpään" osasten lahjoitus $50.00 sekä osaston haaste muille osastoi!:. Ie ja yhdistyksille, joiden sydämenasiana on sanavapauden säilyttäminen täkäläisille maanmiehillemme. Lahjoituksia ja ^unsia haasteita saapui seuraavasti: HELMI JA ARMAS KAIPAINEN, Willowdale, Ont., lahjoittavat $5.00 Vapauden hyväksi ja toivovat, että kaikki tekevät sam,oin vointinsa mulraan.^'' LAURI JÄRVI, South Porcupine, Ont., lahjoittaa $5.00 Vapauden ja Liekin hyväksi ja haastaa seuraavat tekemään samoin: Riku Vuorimäki, Lauri Hellman ja Eino Väisänen, kaikki South Porcupinesta, Ont. TOIVO KANERVA, South Porcupine, Ont., vastaa $5.00 Henry Strömin ja V i l i Kontolan haasteisiin. ' K A L L E JÄRVI, Pottsville, Ont., lahjoittaa $3.00 Vapauden ja Liekin hyväksi vja toivoo, että toisetkin metsämiehet muistaisivat näitä omia lelitiään. EINO WUOLLEt, South Porcupine, Oht., vastaa $2.00 Otto Leinor sen haasteeseen ja haastaa seuraavat vointinsa mukaan: Walter Koski, Yrjö Tuisku j a Vilho Viren, kaikki St. Cätharinesta, Ont. MIKKO KAINU, South Porcupine, Ont., vastaa $5.00 Kalle Salon haasteeseen ja haastaa seuraavat tekemään samoin: Paul Männistö, Herman Valli, Emil Pakka ja Robert Harju, kaikki S,outh Porcupinesta, Ont. sekä entiset kaverit Väinö Väspä ja V i l i Raittinen, Nipigon, Ont. N. RISTIKANGAS, Sudbury, Ont., lahjoittaa $5.00 Vapauden ja Liekin hyväksi ja haastaa Veikko Saaren CPR:n telegrafityökunnasta; LIZIE JA K A L L E JARVIS, Winds^or, Ont;, vastaavat $3.00 Poutia haasteeseen. TOMI KORHONEN, Toronto, Ont, lahjoittaa $5.00 Vapauden ja Liekin hyvältsi ja haastaa seuraavat tekemään samoin: Aug. Meri, Toronto, Ont., Tom Jokinen, Keswick, Ont., Arvo Kuusisto, Wahnapitae, Ont. ja Niilo Linden, Haney, B. C. L. HANGAS, Toronto, Ont., lahjoittaa $2 00 Vapauden j a Liekin hyväksi. K. UKKOLA, Geraldton, Ont, lahjoittaa $2.00 Vapauden ja Liekin ilmestymisen turvaamiseksi. M. ANNALA, Macrorie,Sask., vastaa $L0O Minnie Nissilän haas^ teeseen ja haastaa Matti AUon, Birsay, Sask., tekemään samoin vointinsa mukaan. ADOLF PELTO, Wanup, Ont, lahjoittaa $3.00 Vapauden ja Liekin hyväksi j a haastaa seuraavat: Akseli Hakula ja Verner Sainio, Wanup, Ont. MRS..fliyLDA HILL, Richmond, B . C . , lahjoittaa $4.00 Vapauden ja Liekin hyväksi. . ^ • ANNA JA GARL IVHITEHEAD, Hammond, B. C , vastaavat $2.00 Laila j a Alex Hyytiäisen sekä ^August Latvalan haasteisiin ja haastavat seuraavat jatkamaan hastetta: Yrjö Korhonen, EH Juola ja Kalle Palola, kaikki Hammondista, B, C. ONNI KEKKIi Sudbury, Ont., lahjoittaa $10.00 Vapauden ja Liekin hyväksi ja kehoittaa kaikkia metsämiehiä lahjoittamaan vointinsa mukaan. • • '•• MR. JA MRS. RAUTIAINEN, R. R. 1, Nobel, Ont., lahjoittavat $2.00 Vapauden hyväksi. ANNA ILOMÄKI, Toronto, Ont., lahjoittaa $5.00 Vapauden ja Liekin hyväksi, että niiden ilmest]rminen olisi turvattu. AXEL HAKKURI, Sudbury, Ont., lahjoittaa $5.00 Vapauden ja Liekin hyvälisi ja haastaa seuiraavat tekemään samoin: Arvo Kuusijt.o, - Wahnapitae, Ont., ja A. Vaahtera, Sudbury, Ont. Antakaa haasteen vyö- ..ryä!- • • J. A. SEPPÄLÄ, Copper Cliff, Ont., vastaa $5.00 V. Rintamäen haasteeseen ja haastaa seuraavat tekemään samoin: Toivo Nupponen Ja Isak Uusitalo, Copper Gliff, Ont., Arvo Raasu ja Toivo Peura, Sudbury, Ont. AINO JA ARVI LAHTI, Sudbury, Ont., lahjoittavat $10.00 Vapauden ja Liekin hyväksi ja haastavat kaikki Vapauden työläiset lahjoittamaan ensi tilassa ainakin saman verran. FANNY JA KARL SUOMINEN, Waters Township, Ont., vastaavat $5.00 Heikki Mäken haasteeseen Vapauden ja Liekin hyväksi ja haastavat Emma ja Heino Kankaan, Bruce Mines, Ont. MISS HELMI N i E M l , Cobalt, Ont., vastaa Alma Pakkasen haasteeseen lahjoittamalla $5.00 Vapauden ja Liekin hyväksi. VICTOR AHO, Hearst, Ont., vastaa $5.00 Herman Virran haasteeseen ja haastaa seuraavat; Paul Savo, Niilo Hannula ja Heikki Vehkalahti, kaikki Hearstista, Ont PÄIVÄN PAKINA Ei varasta - • • • Jos näpistelystä kiinni joutunut miekkonen esittää oikeudessa pyynnön päästä vapaaksi sillä perusteella, että hän "ei varasta enää päivällä", niin tuomari luonnollisesti kysyy, että "entäs yöllä'? Jos miekkonen yrittää selittää, että yön pimeydessä suoritettava varkaus ei ole, niin ruma nähtävyys, kuin on päiväsaikaan suoritettava varkaus, niin tuomarilla on oikeutus sanoa^ että varkaus on varkautta/ huolimatta siitä, missä olosuhteissa sitä harjoitetaan. Tällaiset ajatukset tulivat pakosta mieleen jokaiselle objektiivisesti maailman asioita seuraavalle kuolevaiselle siitä; kun Washington e-sitti kovapaineesen propagandan muodossa ultimaattumia lähentelevän ehdotuksen, että Neuvostoliiton täytyy suostua' syyskuun 9 päivään mennessä ydinaseiden kokeilun kieltoon atmosfäärissä. Kuten on huomattu, Washington-ista ei esitetty ydinaseiden kokeilujen lopettamista. Sieltä ehdotettiin vain, että nämä kokeet "lopetettaisiin atmosfäärissä". Ja miksi? Yleisesti tiedetään, että Yhdysvalloissa on tehty suuria kaivaus- ja muita töitä sen hyväksi, että "ensimmäisen sopivan tilanteen" avautuessa voidaan aloittaa ydinaseiden kokeet maan alla. Tosiasia on, että kun presidentti John F. Kennedy julisti viime tiistaina jotta Yhdysvallat sai vihdoinkin odottamansa tilaisuuden ydinasekokeiden uudelleen" aloittamiseksi, hän korosti, että kokeet suoritetaan maan uumenissa. Samaan aikaan kerrottiin kuitenkin muista yhdysvaltalaispiirteistä, että valmistelut maanalaisten kokeiden aloittamista varten on tehty — että kakki on valmiina paukkujen aloittamiseksi; Ja maallikotkin tietävät, että sellaisia maanalaisia paikkoja atomipommikokeita varten ei suinkaan voida tehdä muutamassa päivässä, muutamassa viikossa, eika muutamassa kuukaudessakaan. Yhdysvaltain toimesta on siis valmistuttu kauan ja perusteelli-sesti ydinasekokeiden uudelleen a-loittamiseksi. Tämä selittää sen, mksi Washington kiinnostaa propagandallisesti ydinasekokeilujen "lopettaminen" — atmosfäärissä. Se on todella verrattavissa siihen, jos varkauteen hairahtanut miekkonen hätääntyy lupaamaan, että hän lopettaa varastelun päivällä, ja jatkaa sitä yöllä. Tosiasia nimittäin on, että ydinasekokeiden osittainen kielto tapahtuuko se sitten atmosfäärissä tai maan alla —- on vain petosta ja vilppiä. Sellainen "osittainen" kielto on mahdoton toteuttaakin siksi kun "atomiklubiin" kuuluvat eri maat ovat ilmeisesti kiintyneitä eri aikoina erilaisiin kokeisiin. Mutta kakkien pahin puoli on se, että tällainen osittainen kielto, vaikka siitä päästäisiin jonkunlaiseen sopimuksen, antaisi ihmiskunnalle sellaisen harhakuvan, että sodan vaara on vältetty. Tämä olisi tietenkin äärettömän vaarallinen juttu, sillä se tuudittaisi ihmisiä uneen aikana, joUoini pitäisi kaikin mahdollisin keinoin taistella sodan vaaraa ja erikoisesti ydinaseiden aiheuttamaa hirvittävää vaaraa vastaan. Näitä rivejä kirjottaessa meistä siis tuntuu, että tästä ydinasekokeiden kieltoehdotuksesta vain "a^ y i mosfäärissä" ei tule mitään. Sen esittäj ätkään eivät odotakaan muuta kuin propagandallisia etuja niisr tä piirteistä, jotka eivät vaivaudu tutkimaan syntyjä syviä. Me olemme kuitenkin sitä mieltä, että ydinasekokeet olisi lopetettava tiukan kansainvälisen kontrollin perusteella, : niin atmosfäärissä kuin maankin alla, niin ilmassa kuin ' maassakin, ja että kaikki ydinaseet pitäisi hävittää, myös tiukan kansainvälisen kontrollin alaisuudessa. Mitä pikemmin tällaiseen sopimukseen päästään, sitä parempi se on kaikille kansoille, kaikille maille ja koko ihmiskunnalle. Selvää tietenkin on, että nyt uh- > kaavia ydinasevarastoja ei suostuta hävittämään kummaltakaan puolelta ennenkuin myrskysää seestyy. Toisin sanoen,, nykyinen varustelu-vimma on lopetettava yleisen ja täydellisenaseistariisumissopimuk- • sen avulla, mihin sisältyy erottamattomana osana hmyös ydinasekokeiden lopettaminen ja ydinvaras-tojen hävittäminen ikuisäksl ajoiksi, - . --^•'34, Propagandajutut eivät tässä ' t l ^ : ; * lanteessa auta. Ihmiskunta ;odöt-.*"'^ taa tekoja ja se odottaa slt&inyl|s, Canadan hallitukselta,', 'y^^^^l^ii^^^^-^. V I täydellisen ,aseistarUsan<)(ii^.liy^ '\ i
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 7, 1961 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1961-09-07 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus610907 |
Description
Title | 1961-09-07-02 |
OCR text |
4 * « • * —
V V V * v
• i « • • • . • « • V
Sivu 2 Torstaina, syysk. 7 p. — Thursday, Sept. 7, 1961
".' '''''lp
VAPAUS T^leiäumes: Bus. Offioe OS. 4-4264;
Editoria! Of f Ice OS. 4-4265. Managet
E. Suksi. Bditor W. Eklund. MaUtng
address: Box 69. Sudbury. Ontario.
Qrgan of Fiimish Canadlaiui. SB-tebUflhed
Nov. 6. 1917. Authorized
as seoond elass mail by tbe Post
OfUce Department, Ottawa. Pub-
Uflhed thrice weekly: Tuesday».
ThuKday» and Saturday» by Vapaus
PnbUablng Company Ltd.. at 100-102
mm St W.. Budbury^ Ont. Oavada.
Advertislng rates upon appUcatUm.
Translation free of charge.
TILAQSRINNATä
Canadassa: i vk. &00 « kb. 4^
S kk. 2M •
Yhdysvanolasa: 1 Tk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa;, 1 vk. 9.50 6 kk. 63i
M-Mn ja Teamatersien sopimus
Ne piirit, jotka yrittävät kalastella sameassa vedessä ja
peittää omia peloittavia jälkiään, ovat nyt täällä Sudburyssa
(ja osittain myös Port Colbornessakin) nostattaneet keinotekoinen
metelin siitä, että Mine-Mill union kansallinen johtokunta
tek| muka kenraalivirheen allekirjoittaessaan keskinäisen
avunannon sopimuksen. Teamsters-union kanssa.
Kuinka heikoilla oksilla ovat herrat Donald~Gillis (Sud-buirsta)
ja James Babirad (Port Colbomesta) se näkyy ehkä
parhaiteif siitä, kun heidän täytyy valistella tilannetta ja
selittää, että mainittujen unioiden välillä tehty sopimus tarkoittaa
muka niiden yhteen sulamista, vaikka sopimuksen
teksti ja sen yhteydessä annetut lausujuaot «soittavat selvääkin
selvemmin, että kysymys on kahden itsenäisesti toimivan
unioii keskeisen avunannon sopimuksesta niin, että Teams-ters-
4nio tukee M-M jäseniä niin YhdjrsvaHoissa kuin täällä
Cänadassakih taistelussa parempien palkkojen ja työolosuhteiden
puolesta kuten M-M uniokin tukee Teamsters un^on
taisteäua palkkojen ja työolosuhteittensa parantamiseksi.
lÄeidän vakaa käsityksemme on, että tällainen keskeisen
avunannon sopimus ei pieneramässäkään määrässä loukkaa
kumrttarikaah osapuolen itsenäisiä jäsenoikeuksia. Toisaalta
se antaa kummankin osapuolen jäsenUle tukea ja turvaa taistelussa
työläisten etujen puolesta.
vAisialla on tietenkin hieman laajempikin kantavuus esimerkiksi
täällä Canadassa, missä M-M uniolta on evätty jä-senöikeudet
CLCrssa sillä perusteella, että sen pitäisi tehdä
itsemurhan, jotta terästyöläisten unio vo^si toteuttaa "järjestämisoikeutensa"
Ontarion koko kaivosteollisuudessa?
Meidän käsityksemme on, että GLC:lla ei ole mitään taivaallista
valtaa määritellä siitä, mihin unioon Ontarion kaivostyöläiset
haluavat kuulua. Mikäli terästyöläisten unio on
maksanut eräitä vanhoja laskuja siinä mielessä, että se saisi
"omaisuudekseen" kaivostyöläisten jjffjestämis«»keuden, kuten
on väitetty, niin se teki siinä ilmeisen laskuvirheen.
Toisaalta me lukeudumme niihin, jotka katsovat, että
koko maainme ammattiyhdistysliikkeen pitäisi löytää paik-kahsa
yhden ja saman katon alta, eli GLCn jäsenyydestä. Me
emme näe mitään hyvää uuden ammattiyhdistyskeskuksen
perustamisessa. Päinvastoin se olisi meidän mielestämme vahingoksi.
Mutta tukemalla toinen toistaan — aikomattakaan
sulia yhteen — M-M ja Teamsters uniot, jotka ovat usean
kertaan esittäneet halunsa liittyä CLGn jäsenyyteen, auttavat
ainakin pitkällä tähtäimellä myös Canadan imioliikkeen
eheyttämistä. Mitä voimakkaammaksi tulevat nämä vastoin
omaa tahtoaan "itsenäisenä" toimivat uniot, sitä paremmaksi
tulee niille mahdollisuus päästä demokraattisella tavalla CL-Cn
jäseniksi.
• Katsottakoon siis asiaa miltä puolelta tahansa, niin meistä
tuntuu, että M-Mn ja Teamsters union keskeisen avunannon
sopimus on hyödyksi selcä näiden alojen työläisille että
koko Canadan unioliikkeelle.
Brasiliaii tapahtumista
^Brasiliasta tulleet uutistiedot viittaavat siihen, että tämän
Latinalaisen Amerikan surimman ja vaikutusvaltaisim-nvän
maan poliittisessa elämässä on kehittymässä voimakas
käymistila, jonka lähitiileVaa kehitystä on vaikea etukäteen
aI^^IÖida.
Palautettakoon kuitenkin mieleen, että presidentti Janio
Quadros ei eronnut toimestaan "vapaaehtoisesti", vaan "koti"
ja^ "ulkomaisen taantumuksen painostuksesta", tarkoittaen
se-selvästi yhdysvaltalaista painostusta. Miksi hän joutui
sekä; koti- että ulkomaalaisen painostuksen kohteeksi, siitä
alj^mpana.
Toisena tärkeänä tekijänä on huomioitava se, että ulkomaamatkalla
ollutta varapresidentti Joao Goulartia ei taanr
tumuksen kaikista uhkailuista huolimatta voitu kuitenkaan
estää nousemasta maan ensimmäisen miehen, presidentin
paikalle. Se on kumoaton osoitus siitä, että Brasilian nopeasti
valveutuvaa kansaa ei voida enää komennella mielin määrin,
..Toisaalta näyttää kuitenkin siltä, että Goulartin poliittisia
valtuuksia on "kompromissipäätöksen" perusteella tuntuvasti
rajoitettu siinä mielessä, että taantumuksen ääni tulisi
kongressin nimittämän hallituksen pään, pääministerin kautta^
isännän ääneksi Brasiliassa.
i Melko selvänä voidaan siis pitää, että samalla kun "koti"
ja "ulkomainen" taantumus ei saanut sivuutetuksi Goulartia
Brasilian presidentin toimesta — kiitos siitä Brasilian työväenliikkeelle
ja muille isänmaallisille voimille — nämä
taantumusvoimat saivat kuitenkin vississä määrin lujitetuksi
otettaan siellä.
Mistä on sitten todellisuudessa ollut viimepäivinä kysymys
Brasiliassa? Yksinkertaisesti siitä, että myös Brasilian
kansa tehostaa taisteluaan imperialistista riistoa ja sortoa
vitaan. Washington Oli tosin yrittänyt esiintyä ikäänkuin
sillä ei olisi osaa eikä arpaa Brasilian kysymyksissä^ mutta
totuus tunkeutuu kuitenkin harmaan kivenkin läpi.
Yhdysvalloissa on osoitettu avointa ja huonosti palattua
tyytymättömyyttä siitä että Quadros ja Jiänen hallituksensa
rupesivat noudattamaan riippumatonta ulkopolitiikkaa.
Qdadrosin hallitus puolusti tarmokkaasti puuttumattomuutta
toisten maiden sisäisiin asioihin ja kansojen itsemääräämisoikeuden
tunnustamista. Se vastusti avoimesti siirtomaako-mentoa
ja myös uuskolonialismia.
Washingtonin hallitusmiehet eivät hyväksyneet tätä bra-siälaista
"villitystä". Erikoista näikästyneisyyttä Washing-toflille
aiheutti Brasilian hallituksen avoin esiintyminen Kuuban
puolesta. Kun Brasilian hallitus aikoi kaiken kukkuraksi
vielä normalisoida suhteensa muihin sosialistisiin maihin,
niin tämä täytti "kärsimysten maljan" yli äyräittensä Wash-ingtonissa.
Nämä tosiseikat puhuvat lahjomatonta kieltä siitä mitä
Quadros tarkoitti niillä kotimaisiHa ja ulkomaalaisilla taan-tumusvoimilla,
joiden painostuksen johdosta hän joutui Brasilian
presidentin toimesta eroamaan. Quadrosin ero on myös
uusi osoitus siitä kuinka julkeasti Yhdjrsvaltain nykyhallitus
sekaantuu toisten maiden asioihin aina silloin kun se luulee
voivansa sekaantumisensa avulla auttaa taantumuksen synkkää
asiaa.
Ovatko tiedemiehet
vapaita Neuvostoliitossa?
The Canadian Tribunelle eräs lukija
teki seuraavan' kysymyksen:
Ovatko tiedemiehet vapaita neuvostoliitossa?
Lehden puolesta
vastattiin seuraavasti:
Tieteen täytyy palvella yhteiskuntaa.
Ei yleensä yhteiskuntaa vaan
vissiä yhteiskuntaa. Sellaisessa kapitalistisessa
maassa kuin Canada
on.tiede palvelee ensisijassa kapitalismia
ja toisella sijalla ihmiskuntaa,
joskaan ei kaiheissa tapauksissa.
Esim. Sir Frederick Banting ja
hänen kanssatyöskentelijät keksivät
insuliinin ja palvelivat ihmiskuntaa;
Mutta tiedemiehet,^^ jotka
työskentelevät General~ Foodsille
keksiäkseen uusia viljan valmistustapoja
aamiaisruoaksi eivät välttä-mättömästi
palvele yhteiskuntaa
vaan saadakseen enemmän dollareita
työantajalleen.
Canadan tiedemiehet, kuten
muutkin työläiset, pääasiassa palvelevat
' kapitalismia. .Koska he
ovat' riistojärjestelmän asukkaita,
joka perustuu ykstiyisten omistamiin
tuotantovälineisiin, se järjes^
telmä, jota he vpalvelevat, riistää
heitä.
Teoksessaan "The Social Function
of Science" tunnettu brittiläinen
tiedemies J. D. Bernal kirjoittaa:
"Tiedemies ei ole enää, jos hän on
kokaan ollut, vapaa työläinen. Melkein
yleisesti ei ole enää, jos hän
on koskaan ollut, Vapaa työläinen.
Melkein yleisesti hän on nyt palkal-line
nvaltion työläinen, eli jonkun
puoleksi itsenäisen laitoksen kuten
yliopiston työläinen, joka epäsuorasti
on riippuvainen valtiosta taikka
teollisuuslaitoksesta. Sen johdosta
tiedemiehen vapaus on rajoitettu
johtuen hänen elinmahdollisuuksistaan
koska hän on riippuv-vainen
työnantajastaan. Tämä on
kaikkein selvimmin näkyvissä hä-hänen
suhteessa sotaan ja sodan
valmisteluun, joka nykyään ottaa
entistä tärkeänunän osan tieteelli-
SYNTYMÄPÄIVIÄ
Syntymäpäiviä
Alex Anderson, Toronto. Ont., täyttää
sunnuntaina, syyskuim 10 pnä
79 vuotta.
Yhdymme sukulaisten Ja tuttavain
onnentoivotuksiin. .
sestä työstä. Huolimatta siitä, että
monet, ellei useimmat, tiedemiehet
vastustavat tieteen käyttämistä so-dlan
hyväksi, on äärimmäisen harvoissa
tapauksissa* että tiedemies
kieltäytyyy tekemästä sellaista työtä.
Hän tietää liiankin hyvin, että
jos hän tekee niin hän menettää
asemansa ja joku toinen on valmis
ottamaan hänen tilansa."
Neuvostoliitossa tiede palvelee
sosialistista valtiota ja kansaa, joka
omis taatuotantovälineet. Tämä on
hänen ensimmäinen velvollisuutensa.:
Sikäli kuin sosialismi ei o] a
riisfojärjestelmä, ei kotimaassa eikä
sen ulkopuolella^ tieteelliset
saavutukset ovat koko ihmiskunnan,
paitsi sellaisissa tapauksissa
jos sellaiset tiedot - vaarantaisivat
sosialistista maailman järestelmää.
Neuvostoliitossa tiedemies työskentelee
koko yhteisön hyväksi. Yhteiskunnan
jäsenenä samaan aikaan
hän; työskentelee itsensä hyväksi.
'Neuvostoliitossa kaikki valta kuuluu
kaupunkien ja maaseudun työ-tätekevillej
joita edustaa työväenluokan
edustajat neuvostoissa."
(Neuvostoliiton perustuslain 3. artikla.)
Neuvostoliiton tiedemies työskentelee
yhdelle taikka toiselle valtion
laitokselle. Näitä laitoksia kontrolloivat
neuvostojen työtätekevät
edustajat, joiden käsissä on ka»-
punkien ja maaseurun työläisten
valta. Tiedemiehet, kuten kaikki
neuvostoliiton kansalaiset, ovat vapaita
tekemään työtä 7a kehittämään
lahjojaan niiden lakien puitteissa,
jatka takaavat kaikkien ylei'
sen hyvinvoinnin.
Neuvostoliiton kansalainen, niiden
mukana tiedemiehet, jotka ei
vät välitä yhteisestä hyvinvoinnista
taikka loukkaa sosialistista lakia
joutuu yhteiskunnan ulkopuolelle
ja täytyy kärsiä seurauksista.
Neuvostoliiton työläiset täyttävät
työnsä sen mukaisesti minkä suunnitelman
valmistamiseen he ovat itse
osallistuneet ja jonka täyttämistä
valvovat valitut elimet, kuten
hallitus ja ne elimet, jotka toimivat
heidän työpaioillaan. Tiedemiehet
eivät ole poikkeuksia tästä. He
suunnittelevat työnsä valtion suunnitelman
puitteissa. Ganadalaisilla
työläisillä, tiedemiehillä ja muilla,
ei ole tällaiseen tilaisuutta^
Viime kesäkuus<-a kokoontui Mos;^
kovassa Neuvostoliiton Tiedemies-
"VASTUU LÄNSmUINISTÄ
kUUlUU LÄNSIVALLOILLE''
28—2 — "Vastuu Länsi-Berliinista
Moskova. — Neuvostoliitto sy>'t
tää uusimmassa nootissaan länsivaltoja
siitä, että nämä useita vuosia
jatkuneilla toimenpiteillään ovat
tehneet neljän vallan Berliiniä koskevan
sopimuksen pätemättömäksi.
Neuvostoliiton uutistoimiston TA-SS:
n mukaan sanotaan nootissa, "ettei
valvontaneuvosto ole tehnyt neljää
valtaa koskevia päätöksiä eikä
tällaisia päätöksiä ole olemassa käytännössä
tarkkailemattomasta ilma-käytävien
kautta tapahtuvasta kaupallisesta
lentoliikenteestä tai saksalaisen
henkilökunnan tai henkir
löiden kulfettamisesta, jotka eivät
ole Yhdysvaltain, Englannin tai
Ranskan palveluksessa puhumattakaan
länsisaksalaisista kostosodan
lietsojista ja militaristeista."
Neuvostohallitus vaatii että Yh^
dysvallat, joka Englannin ja Ranskan
ohella osallistuu miehitystoi-mintaan
Länsi-Berliinissä, huolehtii
Saksan liittotasavallan laittomien
ja provosoivien tekojen lopettamisesta
tässä kaupungissa, sanotaan
nootissa edelleen.
Länsivallat ovat useita vuosia
rikkoneet; Berliinin neljän vallan
Toisin kuin Washingtonin
pussiin valheteleva valtalehdistö
on täällä Canadassakin
selittänyt, viralta syösty presidentti
Quadros ei ollut mikään
"vasemmistolainen". Mutta kuten
sanottu, hän alkoi johtaa
maataan pois siitä al^nustils^-
ta, missä se on yhdysvaltalaisen
pääoman ylivallan alaisuudessa
ollut — ja siksi lyötiin
hänenkin otsaansa taantumuksen
poltinraudalla "yasemmis-tolaisleima".
' Vaikeata ja oikeastaan aiheetontakin
on tässä vaiheessa valaa
kannuja siitä, miten tulee
Brasilian tapahtumat läihtule-vaisuudessa
kehittymään. Varmaa
on kuitenkin, että Brasiliankin
kansa tulee saavuttamaan
kansallisen itsemääräämisoikeutensa
takaisin, eikä
mikään mahti m,aailmassa voi
estää tätä edistyksellistä kehitystä
sen paremmin siellä kuin
missään muussakaan Latinalaisen
Amerikan maassa.
statusta muutettuaan Berliinin sa-botaashin,
vakoilun ja muun kumouksellisen,
toiminnan pesäpaikaksi;
joka on suunnattu Itä-Saksaa,
Neuvostoliittoa ja muita sosialistisia
maita vastaan.
Neuvostonootissa tähdennetään
länsivaltojen lukuisia kertoja tunnustaneen,
ettei Länsi-Berliini kuuluu
olennaisena osana liittotasavaltaan.
Kaupu |
Tags
Comments
Post a Comment for 1961-09-07-02