Vapaus, November 26, 1963

              1
i-
1 ^ —
Tiistaina, rriarrask. 26 p. — Tuesday, W'. 26, 1963
.VAPAUS
CLIBERTY)
INDEPENDENT LA60RORGAN
; OF FJNNISH CANADIANS •'
Establlshed Nov. 6, 1917
Manager: E. Siiksi
Telephone: Offlee 674-4264 >- Editorial .674-4265
^;fiftblished thrice »ceklv: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by V:apau6
.^Ihibllshing Co. Ltd.. 100-102 Elm St. W6St, Sudbuiy. Ontario, Canada,
f*-,' • ^ Msiiling address: Box 69
;• Advertifiing rates upon appl|cation. translatiops free of charge.
^'.^uthorijsed as second trlaas thall by th". Post Office Depärtmenti Dttawa,
5f and for^^p^^ postage in cash •
CANADIAN LANGUAGF.-PR£SS
, TlLA,USHINN.%ar
i^feMiadassa: 1 yi. $9.00. 6 k^. «475 " 'USAissa 1 vk $10.00 & kk. $5.25
• ' 3^kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 1O5J0 6 kk. 5.7ä
iv-f
VUiQO perjwtaSna Pallpiss^iJFexM iapahtunui
;;,irhdyfr7abaiii presideiiiti John Fitzgerald Kennedyri
kat»l» «urlia «m lupnjii*i|ltt kaikkien hyvää t^koiitayien
äuBdsien toimeirta: 7 ^ Tieto presidentti
Kmiaaeii^ välittömästi sekä surua
eliä huolestuneisuutta. Meidän lehtemme Vapaus ha-
',Iuaa puolestaan liittyä niihin canadalaisiin ja hyvän-
^;.'iah«^ Muiiisiin yleensä jotka pitävät presidentti Ken-
;,,ii«dyn kvoletnaa mooetykaraä koko rauhaarakastavalla
[^v-maailnaallö. eikä vain ainoastaan ^Yhdysvaltain kan-
»'«aile.'
Ettei jäi^t kenellekään mitään väärintulkinnan va-
'!-'raan.r ma haluamme lyhyesti esittää oman arviomme
.^^presidentti Kennedystä. Frepdentti Kennedykin, kuten
; .Ihmiset 'yleensä, oli erehtyväinen* Hänen alaisuudes-
< saan tehiiiniiadteon päättynyt maihinnousuyritys Kuu-
' ban ra<nMlu>!te * vuonna 1960. Hänen alaisuudessaan
miaihaqia. joutui vuosi'sitten Karibian meren kriisin yh-t
«yde8W>tomisodan tuhon partaalle. Hänen alaisuudes-
/^saan ob Yhdysvaltain imperialismi jatkanut likaista so-
^•^ taansa' Etelä-Vietnamissa. Hänen alaisuudeföaan on lä-
' hf9 5.000.000 amerikkalaista ollut jatkuvasti työttömänä.
V Tällaisten seikkojen vuoksi on p^identtl Kennedyä
-^arvosteltukin Vapaudessa.
Multa kaikesta huolimatta presidentti Kennedy jää
kaslllää^qu^o. hisjLorJlaiq^ |eh^di|le miehenä, joka pyrki
maärät^tc^sostikansalnirälisen rauhan vakiinnuttami-siben
ravthälUs^ puitteissa ennenkaikkea
Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain välillä. Presidentti Ken-nfedyn'
Ikuiseksi kunniaksi jää hänen myönteinen; suh-
' lautuihiBensa Yhdysvaltain neekeriväestön taisteluun
kansaiaisvapauksiensa puolesta. Presidentti Kennedy
;^pyrld; ainakin kokeilumielessäi esim* veropolitiikan uu-simisetQ
;$}i verotu!b»sjQ vähentämisen avulla työUisyys-t
i i a i i f ^ v p ^ n t a q ^ ^ tärkeintä, esimerkiksi
! K u 4 i ^ ; i ' k i r ^ ^ a ^ pääi-r^
t&lfaail ^mtelii^uolisuuden rajoill^^^^ olevia yhdysvalta-
' ^IsdU3aiiil<>ajDto
f^»i|^v,ltaii^^ minkä perus-ttt0lii;^
i^vi»t^iitto vei atomi Kuubasta ja
it.aiat^ lup<auksen, että Kuubaan ei suoriteta
-YJidySYaltaln ;alue,elta eikä Yhdysvaltain
at1Mlay'S^olt valtiomiesteko joka säilytti rauhan ja ehkä
Ihjqaisk^nnafi olemassaolon.
sodan; ja rauhan kysymyksessä presidentti
Ken^ i i ^ : oli: päättävä realisti. Hänen hallituskautenaan
Hovonnietltin kaoisainvälistä jännitystil paran-netiiSAltihtuvasli
Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain väli"
siä: iuhtittta^ Pxesidrätti Ken^^ hallituskautena teh-
; liUi; ; 8 b ^ l i 9 ydih^ lopettamiseksi maassa,
avarniidäflftä ja veden alla« Kaikki merkit viittasivat
niyöa;sUhett. että?ucma sopimuksia kansainvälisen jän-ätftya^
ijaQ^iB^n bitojeniami^eksi oli tekeillä.
' V ^ Jttttri^ näistä eylstä, niin me uskomme, presidentti
Kenno^y jää kaikista (Virheistään huolimatta historian
lehdilifi' "Btturten presidentti^", kuten Lincolnin ja
^Röooaireltin rinnalle.
V . J i i ^ kuolemansa oli suuri me-
.^noiy» Jioko ihmiskunnalle; ^ikä vain Yhdysvalloille.
.• ' , ' • » •
TAANTUMUKSEN UHRI
NäUä riyejä k^^ on tämän julman mur-hliiapattksen
yhteydessä vielä eräitä epäselviä kysy-mylssiä
sO, miksi sai toinen miirhamies
Daltiuto 'poliisiasemalla simnuntaina tilaisuuden 'sur-
Kjmata presidentti Kennedyn murhasta epäillyn Lee Os-waldia?
'
.Mutta vaikka presidentti Kennedyn murhaakin on
yrllfi#7^ käyttää äärioikeiston politiikanteon hyväksi,
n|in ipaiaaiana kuitenkin pysyy polultiseeti katsoen, eitä
ai^;ieUcalsto on siitä vastuussa, huolimatta lainkaan siitä
olJkar jokkun kirotun änarkististin tai irotskilaisen sormi
_WväärinUlpa8inies8a sen kohtalokasta p teke-
9»as«||u PrfsJ^dentti K e ^ ^ astui monta kertaa ääri-oikftijiton
vaxTpaille. Ja sai siitä luow»oUisesti "mielipuoli­suuden
räioilla" olevien oikeistopiirlen vihat kannetta-vak8eäa.'.
Härioikei8tO vihasi presidentti Kennedyä siks^
kun htta ^ tL tai ainakin yritti estää teräksen hintojen
)>=0hottaiiMwQr kun hän asettui puolustamaan maansa
perustuslakia neekeriväestön kansalaisoikeuksien puo-
...JfÄtai kun hän allekirjoitti Moskovassa tehdyn sopimuk-
,««n ydiiMavkokeiden löpettamiseksir kiin hän py^^^ joh-
<itowmukatB«et.i ia määrätietoisesti Neuvostoliiton ja Yh-dyayaltain
.välisten suhteiden parantamiseen 'rauhalli­sen'Hnnakkaiseloii
perusteema, ja, ennenkaikkea siksi
k«^"kylMän sodan" kylment^ näytti
.4Utä. ettäv presidentti Kennedy Valmistui liusien sopi­musten
tekoon pääminisleri HrMshtshevin kanssa' kän-sailiv;
Hfo?U Jännityksen edelleen liev>,ntämi]|»ksi.
. • PresidMitti Kennedyn murha heijastaa siis ennen-'
kaikkea^ äärioikeiston suunta^ ja ainoastaan äärioikeisto
"voi siitä toivoa jotakin hyötyä. '
Laakiessamme —• kuvaannollisesti puhuen — oman
TaaUmattomai^ seppftleemnte presidei^U Kennedyn,
meidän alkakauiemine epäikmiättä yhden etevimmän
[•* T^*"®"^^*^ haudalle, me haluamme yhtyä ulkominis-
' iorl Martiniin ja infuihin hyvää tarkolttaviih cänadalai-
^.slin. Jotka toiyöyat Julkisesti ja, kai^^ssa I^ljaiauudessa
" "omassa sydämesspn, että presidentti Lyndon B. John­son
saisi voimaa Ja kykyä jatkaa etonspäln, missä her-
; 090$ yaUloyah peräsimestä presidentti Kennedyn käsi
«aUtourhaajan luodin lävt|»läÖ88ä hänen Päänsä.
i l ' :
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
m
Oskar Revoniemi, Lac du Bonnet
Man., täyttää sunnuntaina, jouluk.
1 päivänä 91 vuotta.
Jollei E , Ko^kl, EJmo, Ont.. täytti
marraskuun 19 päivänä 76 vuotta.
Yhdymme — valitettavasti myö­hästyneenä
—- sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.- :
ITeidän ja meidän!
- - "g ' mm •«•,1
i
i
Pohjolan tunnettu musiikkimies
Richard WuorimäkL,South Porcu-pinesta;
lomaili viikon vaihteessa
Sudburyn alueella, vieraillen Eila
ja Elmer Nordmanin luona. Samalla
hän pistäytyi Vapauden toimistossa
pohjolan uutisia kertomassa. Kiinty­mys
tulevan kesän suurjuhliin on
pohjolassa jo nousemassa, selitti
vierailija, siitäkin huolimatta vaik
ka siellä ei ole nyt omaa kuoroa.
Kirjeitä
V A P A U D E N SISÄLTÖÄ
R I K A S T U T T A M A A N ^
On mielenkiintoista seurata tälä
nykyistä L i e k i n ja Vapauden talou­dellista
avustusryntäystä. Sitä seu­ratessa
on helppo tehdä laskelr-.-.
miten suuret joukot antavat kanna­tuksensa
näille suomenkielisille leh-dillemme.
Nämä lehdet saisivat vississä^mää-r
in enemmän myötätuntoa lukijoi­den
joukossa ja myöskin uusien tii
lauksien hankinnassa jos ottaisim­me
tosi innolla kiinni tähän teh
tävään; Esimerkiksi kirjoittamallai
vaikka pienen uutiskirjeen aina sil­l
o in tällöin eri paikkakunnilta. Työ­mailta
sellaisilta paikkakunnilta'
missä ei ole kirjeenvaihtajia, naiset
ja miehet näiden lehtien.kannatus-piirissä,
tämä tehtävä ei ole kovin­kaan
raskas:
Kyllä kirjoitustaitoinen henkilö
saa toimeksi pienen paikallisen uu
lisen. joka ottaa terävästi lukijan
Silmään. Kyllä Vapaudessa on tilaa
pienille uutispätkille j a koneet, jot­ka
"puhdistavat". Kirjoitukset pa­laavat
lehden palstoille kuin puhr
distettua viljaa. Siis ilman mitään
pieniä tekosyitä rikastuttamaan
lehtiömme sisältöä ja turha pelko
pois. • •.
Esimerkiksi olen usein kuullut
työmailla tämänlaatuisen sanonnan,
että tuo ja tuo juttu pitäisi olla
päivänvalossa mutta kun ei osaa
tehdä asiallista selostusta niin jaä
hyväkin juttu pois, missä voisi olla
l u k i j o i l l e oppimista.
Kyllä kirjoitustaitoinen kynän
kanssa tekee asiaa vastaavan selos­tuksen
asiasta jos haluaa. Olkoon
vertauksena kokouksen kulku käm­pällä,
kaupungissa tai missä tahan­sa.
Harvoin henkilö sjia tuotua aja­tuksensa
kokouksessa ilmi. mutta
kokouksen jälkeen hänen mielipi­teensä
ovat paremmat ja useasti
eroavat siitä mitä kokous vei pää­tökseen.
Siis lehtiimme enemmän paikka-kunnallisia
uutisia. Työmaat etuti-lalle,
silloin me tunnemme nämä
lehtemme oikein omiksemme ajat­telee
— Oloneuvos, South Porcu-pinessa.
Tänä- syl(sy»$,> oja vaJmldtiiBut
kaksi HBtta Yl|^:n raperttla n^n-syrjinniistS
.nlpittäiii er»ysva$o-kunnan
raiM«ttt l^t^II^-Afrikan
apartheid-politlQuist» (•epori of
the Special Coiomittee on the Po-
Ucies of Apartkeid of the Govern­ment
of the Republic of South
Africa) sekä rpfusyriiim»i taTou-delUsista
ja sosiaalisista seuraa­muksista
(Economic' and SociaT'
Consequences of Racial Discrimi-natory
Practices). Seuraavassa
^O^i^intpja näistä rapoit^isj^a.
V A L K O I S E N MIEHEN/
V M V A L T A
Puhuessaan edustajahuoneessa
ammikuun 25. p:nä 1963 pääminis-eri,
tri yerwpe;d, spnoi;
"Yksinkertaisimpaan ^muptoonsa
pelkistettjrnä ei ole kysymys mis-lään
muusta kuin tästä; Mft tah­domme
pijlkä. Etelä-Afrikan vallsoi-
{ena. Pitää, valkoisena' merkitsee
vain yhtä, asiaa, nimittäin valkois­ten
määrä^syajtaa, el 'johtoasemaa'
eikä •ohjjsusta' vaan herruutta',
ylivaltaa'. Jos olemme yhtä. mieltä
siitä, ettäj kansan tahdon mukaan
valkoisella miehellä täytyy oUa,
edelleen mahdo^isuus sujojella it­seään
ylläpitämällä valkoisten yli­valtaa
. . . n i i n korostamme, että
se voidaan saavuttaa vain rotujen
erillisen Kehittämisen tietä".
Puhuessaan senaatissa kesäkuun
17. päiväni» 1963 Etelä A f r i k a n sub^
lautumisesta Y K r i i n , ulkoministeri
E. H. Louw j u l i s t i : 'Meidän päävir
hollisemme on Yhdistyneet Kansas
kunnat. On selvää että Yhdistyneet
Kansakunnat on maksukyvytön."
MUSTIEN R E S E B V A A T IT
Johtavassa virkamiesasemassa
olevat henkilötkin myöntävät, että
reseivaatit ovat ^ylikansoitettuja j a
että niissä asuvat henkilöt eivät
kykene tulemaan kunnolla toimeen,
ön ehdotettu tehtaiden penistamis-a
raja alueille isiten, että afrikka­laiset
saisivat työtä s i l t i asuen re-jor
vaateissa.
Helmikuussa 1963 s i i r r e t t i in noin
,500 afiikkalaista pois Besterg-pi
uitin alueelta (lähellä Vi-yhei
Jiä), missä afrikkalaisilla on ollut
Jikeus omistaa maata vuodesta
905 lähtien; Huolimatta siitä, että
määräys annettiin vuonna 1957* ta-iiahtui
siirto ennen kuin käyttöön
i i i saatu asuntoja. Noin 2,000 af-ikkalaista,
jotka pystyivät osoitta­maan,
että heillä o l i työpaikka Vi^r-heidissä,
siirreltiin telttaleiriin
kaupungin afrikkalaisalueelle..
Muut 1,500 s i i r r e t t i in telttaleiriin
Mondholott lähellc-eii noin 45 km;n,
päähän ja heidän täytyi omin avuin
hankkia korvausta valtiolta. Eivät;
edes terveydenhuoltojärjestelyt'01
-ect kunnossa.
Afrikkalaiset, jotka tavataan; i l ­man
lupaa valkoisten alueella,
haastetaan tuomioistuimeen, tuomi­taan
sakkoihin tai vankeuteen' ja
kaikotetaan. Säännöksiä rikkovat
alaikäiset voidaan tuomita piiskat­taviksi.
P6ssijärjestelmä aiheuttaa usein
suuria kärsimyksiä uhreille, sillä
aviopuolisot voidaan pakottaa asu­maan
erillään, äitejä, j o i l la on pie­niä
lapsia, voidaan odottamatta van­gita
eivätkä omaiset saa moneen
kuukauten tietoja uhreista, vaikka
näiden ainoa rikos on ollut se, että
henkilötodistus on sattumalta ka­donnut.
sa, että vuonna 1961 o l i : 801
henkilöä (heistä 423 valkoista) pan­tu
'syytteeseen .siitä,:' että he olivat
rikkQpeet eri rotuihin kuuluvien
henkilöiden > sukupuolista kanssari
käymistä koskevaa lakisääteistä
kieltoa. 389 todettiin syyllisiksi.-
Kansantulo eurooppalaista asu­kasta
kohti -on «räissä Afrikan
maissa paljon suurempi kuin kan­santulo'
asulcasta kohti Isossa ' B r i ­tanniassa,
Ranskassa ja Italiassa.
Mutta kansantulo asukasta kohti
Ghanassa . (missä eurooppalainen
aines on Hyvin ^ vähäinen) on run­saasti
kaksi kertaa suurempi kuin
Etelä-Af rikassa afrikkalaista asu­kasta
kohti.
Raippojen anto on pakollinen
rangaistus useista eri rikkomuk-sjsta
Virallisen tilaston; mukaan
on viimeksi kuliuieideQ kymme­nen^
yuQi^en aikana • annettu ran-giMStttkseksi:
860^00 raipap; lyön­tiä.
Viime a^ikoina on vuosittain
sumettu 17,000 rikoksentekijälle
yhteeqsä »),00Q lyöntiä. Raippoja
saaneiden luku, on nykyisin 8 ker­taa
sifurempi- kuin 20 vuotta sit­ten,
• '
Puhuessaan elokuun 28. pnä 1963
Natalin kansallismielisen puolueen
vuo^iKoHQuksessa Durbanissa pää­ministeri
Verwoeid. väitti,, että
maailma vielä kerran käsittää o i ­keaksi
ja soveliaaksi sen, että val­koinen
,mies esiintyy 'kehittyvien
mustien kansakuntien" holhoojana
j a suojelijana. Hän selitti moniro­tuisen
demokratian väistämättä te­kevän
lopuä enemmistöjärjestel-mästä
huolimatta valtiosääntöön si­sällytettävistä
esteistä, ja sanoi ole­vansa
valmis taistelemaan kuole­maan
asti "oman j a kansakuntansa
olemassaolo-oikeuden puolesta".
-''Miksi meitä nimitetään uppiniskai­siksi
meidän taistellessamme ole­massaolomme
puolesta?"
Y K : N E R I T Y I S V A L I O K U N N A N ,
JOHTOPÄÄTÖS:
Ottaen huomioon Etelä-Afrikan
äärimmäisen vakavan tilanteen ja
sen kansainväliset kerrannaisvaiku­tukset
erityisvaliokunta on sitä
mieltä, että Yleiskokouksen ja; Tur­vallisuusneuvoston
oiT syytä, perus­teellisesti
pohtia tätä asiaa, jotta ne
voisivat ryhtyä soveliaihin ja tehok-kaisin
toimenpiteisiin Peruskirjan
tarkoitusperien toteuttamiseksi Ete­lä-
Afrikan tasavallassa. Erityisva­liokunta
katsoo, että Yleiskokouk­sen
ja Turvallisuusneuvoston tulee
viipymättä harkita sellaisia lisätoi­menpiteitä
Peruskirjan säännösten
mukaisesti, jotka edellyttävät voi­makkaampia
poliittisia, diplomaat­tisia
ja taloudellisia pakotteita
Etelä-Af r i k an tasavallan oikeuksien
j a etuisuuksien lopettamista jäsen-
.valtiona sekä maan erottamista
YKsta ja Y K n erityisjärjestöistä.
USA pelaa bly|fia
luottokysymyfeleM
USA:n apulaisulkoministeri Geor­ge
B a l l on käynyt Bonnissa ja L on
toossa sekä on parhaillaan Pariisis­sa
;painoätamassa yleensä Atlatitin
liiton maita, mutta nimenomaan
Länsi-Saksaa, Englantia ja Ranskaa
rajoittamaan luotonantoaan Neu­vostoliitolle
ja muille sosialistisille
maille. Kysymys on luottoaikojen
pituuden määräämisestä! U S A pitää
kiihni 5 vuoden enimmäisrajasta,
Englanti on ilmoittanut, ettei se
hyväksy mitään aikamääräyksiä
kaupallisten luottojen ~inyöotämir
sessä yleensä.eikä erikoisemmin itä­ryhmän-
maidenkaan osalta. Englan­ti
aikoo kel:)deIla:viimeKäi i^^iqUtil-
Ja _samallii tWa!|i^jkfiih!- f$i#Btil^
maila, jotka ostavat silt^. ., -y
- - . - J; .TjiJ i
USA:n pyrkimykset rajoittaa
Länsi-Euroopan maiden luoton ai­karajoja
leimataan hämmästyttä­viksi
j a järjettömiksi. Kun USA
itse käy parhaillaan huomattavia
viljakauppaneuvotteluja — ja on
osittain jo suorittanut kauppojakin
— Neuvostoliiton ja muiden Itä-
Euroopan sosialististen maiden
kanssa, miksi U S A nyt yhf^kkiä on
ilmestynyt vaatimaan muilta rajoi­tuksia
luottopolitiikassa. Varaulko
ministeri Ball on perustellut USA:n
luottorajoituspolitiikkaa sillä, että
Atlantin liiton maiden olisi "ratio­nalisoitava"
luottopolitiikkansa, j o i -
USA raottaa viimein
viisumiesirippua
Tukholma. Yhdysvaltain halli­tus
on taannut, että kaikkien jouk­kueiden
kaikille jäsenille, n i i n k i l ­pailijoille
kuin johtajillei myönne­tään
viisunu Yhdysvaltoihin luiste
lun MM^kilpailuihin. Pikaluistelun
MM-kilpailut järjestetään Yhdys­valloissa
Colorado Springsissä 1965.
Päätöksestä on ilmoitettu Kan­sainvälisen
luisteluliiton puheen­johtajille
Sven Laftmanille j a Ja-ines
Kockille Berniin. Kirjelmät on
allekirjoittanut presidentti Kenne­dyn
veli oikeusministeri Robert
Kennedy.
StockholmsTidningen kertoo, et­tä
kirjelmän mukaan kaikille Colo­rado
Springsin kilpailuen osanotta­j
i l l e myönnetään esteetön pääsy
maahan. Siinä taataan myös oikeus
vapaasti matkustella ja l i i k k u a Yh­dysvalloissa.
Ainoa poikkeus teh­dään
sellaisen kilpailuyleisön koh­dalla,
joka muuten ei ollenkaan sai­s
i viisumia Yhdysvaltoihin. Nämä
ei-toivotut henkilöt eivät pääse
matkustamaan vapaasti Yhdysval­loissa
vaan heidän liikkumisvapaut­taan
tullaan rajoittamaan tietyin
määräyksin.
Tämä kirje on yhtä yllättävä
kuin miellyttävä, toteaa johtaja
Laftman. Iloitsemme jään sulami­sesta,
joka merkitsee kauan odotet­tua
askelta kohti kansainvälisten
luisteluolosuhteidcn normalisoitu­mista.
R O T U L U O K I T T E L U A ,
TUOMIOITA RAIPPOJA
Afrikkalaisten ammattiyhdistyk­siä
ei rekisteröidä eivätkä ne v o i
käyttää hyväkseen sitä koneistoa,
joka muuten on käytettävissä työ­riitojen
sovittelua teollisuudessa
koskevan l a i n nojalla. Afrikkalaiset
eivät saa osallistua neuvotteluihin
työehtosopimuksista:
Värillinen rehtori George Golding
kertoi huhtikuun 24. pnä 1963, mi­ten
muuan hänen koulunsa entinen
oppilas oli rodullisesti uudelleen
luokiteltu. Puolet tämän perheen
jäsenistä luokitettiin edelleen viral­lisesti
värillisiksi, joilla ei saanut
olla mitään seui-ustelukosketusta
perheen valkoiseen osaan. Monta
värillistä lasta, j o i l la itsellään on
tumma ihonväri, otettiin pois vä­rillisten
kouluista ja lähetettiin val­koisiin
kouluihin sen nojalla, että
vanhemmat oli l u o k i t e t t u l i u d e l -
leen. Pystymättä itse käsittämään
käytöksensä loukkaavuutta nämä
lapset kieltäytyivät leikkimästä en­tisten
leikkitovereittensa kanssa.
Oikeusministeri ilmoitti helmi­kuun
5. pnä 1963 edustajahuonees­ta
vältyttäisUa ke«]0päii^ltä k l l p a iv
luita. AnfteijMalaiset hiotonraipif
tajat ovat -nmianeej^ myös sitä^
etni myöntämällä vientiluottoja, ts.'
antamalla maksuaikoja Neuvostolii­tolle
ja m u i l l ^ sosialistisille m ^ J ^ ^
voivat nämä siirtää kultana ja län­sivaluuttana
suoritettavia mälc^u-jaan
tuontikanp^saan ja lisätä itä­män
johdosta apuaan kehitysmail­le!
Tällainen perustelu ei ole •Iräi'
lonkaan tehonnut saaQltavastikaa»
Länsi-Euroojpassi|. Läntiset tarkkai­lijat,
amerikkalaisia lukuun otta­matta,
ovat sitä mieltä, että U SA
pyrkii ainoastaan voittamaan aikaa
saadakseen: kotimaan yleinen m i f l i i:
piteen t a a k s e e n USA-h V r i l t ^ l
sopeutua muuttuneisiin olosuhteif
siin idän ja lännen väli.sessä^i)|
passa ja murtaakscen USA :n idän-
Kauppaa kahlehtivat lakiest£eil|
Englanti menetti Macmilianin. ai­kana
mm. Neuvostoliiton huonot-tavia
laivatilauksia Japanille .<icn
vuoksi, ettei ; Englanti suostumtt
myöntämään yli 5 vuoden mafc.5u<'
aikoja. Raskas työttömyys on run­nellut
kuitenkin ehkä pahimmin
j u u r i Englannin telakkateollismitta.
Poliittisen tilanteen kehit>ltyä Eng-'
lännissä siihen, mikä se nyt on-<ja
oppositiossa olevan työväenpuor
lueen painostaessa ankmasti päSI^
le, ci Douglas-Homen hallituksalla
ole muuta mahdollisuutta kuin jous*-
taa luottopolitiikassaan idän niarkr
kinoiden suhteen. Englanti ja Ita­lia
ovat nyt päässeet selvästi joh­toon
idän kaupan uudessa vaihees­sa.
Ranska on myös antanut -ym­märtää,
ettei se aio mukautua
USA:n luottorajoifiLsvaatimukäin.
Omituisella vaikuttaa Erhardin-nilt
moitus Länsi-Sak.san tuen antami-.
sesta USA-n luottopolitiikalle 5 vuo­den
enimmäisrajasta. Länsi-Saksar
han on joka tapauksessa länsimais'-
;a suurin idänkaupan asiakas, Läm
si-Saksan osuus lännen idänkaupas­ta
on 25 Te kun sen sijaan US-Am
vain 3 prosenttia. Englantilaiset
tarkkailijat ovat sitä mieltä,'että
Erhardin puuha on bluffia vielä
enemmän kuin USA:n. Erhard läs-ee,
sanovat-tarkkailijat, että Bng* •
lanti. Ranska ja Italia eivät mis­sään
tapauksessa suosta USA:n
vaatimiin luottorajoituksiin. J a k un
'näin tapahtuu, voi Erhard todistele
-la, että hän kannatti rajoituksia^
mutta kun muut eivät sitä noudat­taneet,
n i i n c i Länsi-Saksakaai>>voi
tehdä poikkeusta. .....
Lännen ja idän välisestä luotto(i{g
Jitiikasta on. >ieensä annettu har«^
hauttava k i i ^ . ' K y s y m y s ei ole siu.
tä; että Neuvostoliitto ja muut sflt
sialistisetf ilt|at kerjäisivät län^'
maista Iciottba pääomatavaroid«^
ostamiseks^. Kysymyksessä on yilfir
sinkertaiieitt? idän ja lännen v s ^
sen kaupan vapautumiseen ja laaje*-
nemiseen, mikä on tällä hetkeDfr
kiistaton tosiasia, liittyvä ilmiön
Kun on kysymyksessä k o k o n a i s ta
tehtaiden ja tehdaskompleksien ösf
toi tai suuret laivakaupat, ei niU»
missään normaalioloissa maksä^
käteisellä, vab'h käytetään luottoa
eli maksuaikaa. Kras. .^^
Yukonin ja Northwest Territoj,'iT
oissa Canadan arktiikasta ei oje
tällä kertaa edustusta Canadan se­naatissa.
PÄIVÄN PAKINA
Miten se voi elia malidollista?
Tieto .USA:n presidentti John F. vastaiselle vastavallankumoukselli-
Kennedyn hirveästä murhasta tuli sille voimille.
KÖYHILLÄ ENEMMÄN LAPSIA
Väestötilastovirasto Washington-issa
tiedoitti äskettäin, että sen suo­rittamien
tutkimuksien mukaisesti
väkiluku alikehittyneissä maissa on
ollut taipuvainen lisääntymään 70
prosenttia nopeammin kuin kehitty­neissä
maissa.
ENEMMÄN KUORMA-AUTOJA
Liittovaltion tilastotoimisto arvioi
että viime vuoden loppuun mennes­sä
Ontarion maanteillä oli toimin­nassa
1.4 prosenttia enemmän kuor­ma-
autoja kuin vuonna 1961. Vuo­den
196i2 loppuun mennessä niitä
arvioitiin olleen 296.500.
viikon lopulla kuin salama kirkkaal
ta taivaalta. Se järkytti kaikkia hy.
väntahdon ihmisiä ja herätti myös
kysymyksen siitä, että miten niin
kauhea rikos voi olla mahdollinen
Yhdysvalloissa — ja tämä oli io
neljäs kerta, jolloin presidentti on
naapurimaassa raivattu "pois tieltä"
salamurhaajan avulla.
Tapahtumien kulusta on tähän
mennessä saatu vielä siksi niukkoja
PERUSTIETOJA, että on vaikea
vetää täysin tyydyttävää lopputulos­ta.
Multa selvää- kuitenkin on, ku­ten
lehtemme toimituspalstalla osoi­tetaan.,
että ainoastaan "mielipuo­lisuuden
rajamailla" liikkuvalla ää­rioikeistolla
voi olla toivoa niistä
"eduista" mitä presidentin katala
murha voi aiheuttaa.
Totta on, että ampujaksi epäilty­nä
pidätettiin itseöäh "marxilaisek­s
i " sanonut nuori mies, jonka
"marxilaisuus" oiT ilmeisesti jota­k
i n sellaista "marxilaisuutta" mitä
ei tunneta missään muualla kuin
hänen ..omassa päässään — j a ääri­oikeiston
propagandapajoissa.
IVlferkilldpantavaa myös on, että
samalla kun tämä mies, Lee.Harvey
Oswpld kuvattiin suurella paatoksel­la
^Kuuballe myötämielisen erään.
yhdysvaUöla'sen järjestön jäsenek­si,
myönnettiin kuitenkin, että hiin
oli tarjonnut palvelustaan ' Castro-
Mikäli tästä miehestä on siis tier
toja saatu, hän oli ilmeisesti joko
anarkisti tai trotskilainen seikkai­lija
la ihenkispsti sairas yksilö, jon­ka
paikka olisi ollut parantolassa.
Meille kerrotaan, että hän o l i pal­vellut
Yhdysvaltain merijalkaväes-sä
ja saanut kunniattoman vapau­tuksen
sen riveistä. Sen vuoksi sa­notaan
Oswaldi n esi t täneen „u h ka i-lujaan.
Hän o l i ollut kuulema pako­laisena
Venäjällä, mutta "punnitta­essa"
siellä hänet oli köykäiseksi
havaittu, koska hänelle ei kansalais­oikeuksia
myönnetty. N i i n hän tuli
"kommunismiin pettyneenä" miehe­nä
sieltä takaisin ja uutistiedot ker
tovat, että Yhdysvaltain suurlähe­tystö
osti Oswaldille paluulipun!
. Oswald oli epäilemättä — olkoon
hän syyllinen tai ei — anarkistinen
tyyppi, jonkalaisilla voidaan teet­tää
luonnottomia tekoja.
Kukaan ei haluakaan kieltää sitä,
etteikö ^ hyvin suunniteltua sala­murhaa
voida tehdä kaikista vara-keinoista
huolimatta. Presidentti
Kennedyn hirveä murha oli uute­n
a ' osoituksena siitä, sillä tosiasia
on. että -Yhdysvaltain presidentin
vartiointi on suuripiirteistä hom-n^
aa ja varotoimenpiteiden täyr
tyi olla erittäin suuria tällä matr
kalla, sillä olihan hä^n eräässä mie­lessä
Texasissa "vihollisalueella".
Mutta hämmästystä aiheuttaa, se,
että rakennuksenviidennessä /ker­roksessa
ollulta salamurhaajaa ei
saatu kiinni paikan päältä^ Vaikka
paikalla oli pikakivääreillä ja muil­la
ampuma-aseilla varustettuja po­liiseja
kuka määrän tietää,, niin
hirveän murhansa tehnyt henkilö
sai tilaisuuden l u l l a viidenneslq ken
roksesta alas ja paeta pois raken­nuksesta.
Uutislietojen mukaan Os-vvald
pidätettiin vasta jonkun ajan
kuluttua noin kolmisen mailin
päässä: ampumispaikalta .. olleesta
eräästä teatterista.
Mahdollisesti kaikki tämä on jo­tenkin
selitettävissä, mutta myste-ria
syveni j a vahvistui kunuOswald
ammuttiin Dallasin poliisilaitoksella
sunnuntaina. MeUle kerrottiin,- että
viranomaiset olivat erikoisen, huo.-
lissaan Oswaldin turvallisuudesta.
Erään paikalla olleen poliisin kerto­man
mukaan poliisilaitoksen^piha-maalla
oli suoritettu kaksi tutkin­toa
siitä, ettei paikalla ollut ketään
luvattomia ihmisiä. Siellä piti ole­man
vain sanomalehtien, •TV;n ja
radioverkostojen: edustajia., To­siasiassa
Oswaldin siirto^ poliisiase­malta
Dallasin vankilaan järjestelr
tiin "julkiseksi . toimenpiteeksi"
näiden raportterien pyynnö6'tä ja
toivomuksesta, että hänen siirtonsa
olisi voitu suurelle yleisölle kuva­ta.
Mutta kaikista näistä varotoimen­piteistä
huolimatta paikalle oli kui­tenkin
tullut entuudestaan poliisin
kirjoissa ollut; mies, josla eräs pai­kalla
ollut- poliisi sanoo,, että hän
olisi ulkomuodostaan tuntfenut hä­net
ja sen perusteella, karkoittanut
pois paikalta, jos hän olisi 'sattunut
miehen näkemään. Tämä "polUälen
kirjoissa" entuudestaan ollut ml#^
on nyt syytettynä Oswaldin tapos^
la.
Miten pääsi tämä miekkonei^
karista turvallisuustoimenpiteistä
huolimatta murhatyönsä tekemään?
Kysymys nousee: Jos Oswald oli
se mies, joka presidentti Kennedyn
anipui; kuten poliisiviranomaiset
väittävät, niin oliko hän yksinään
tai joidenkin toisten asialla toimi­nut
murhamies?
Ja vaikka voidaankin ymmärtää,
ettei presidentti Kennedyn henkeä
voitu turvallisuustoimenpiteistä
huolimatta pelastaa, niin miten oli
mahdollista, että tämä loinen mup
ha — josta oli etukäteen varoitettu
Dallasin sairaalaakin niin selvästi,
että lääkärit olivat siellä valmiina
kaiken varalta — voitiin suoriTtäa
peräti poliisilaitoksella?
Kaikkien tämäntapaisten seikko­j
en perusteella voidaan siis terveh­tiä
sitä, kun FBI hylkäsi dallasi-laisten
viranomaisien selityksen,
että Oswaldin juttu on " l o p p u un
käsitelty" ja määräsi suoritettavaksi
perusteellisen tutkimuksen, asiasta.
Lukeinattomat amerikkalaiset
ovat viimeksikuluneitten päivien
aikana esittäneet kysymyksen, ku­ten
esitti Dallasin pormestari pian.
murhan jälkeen, että ^'miten, voi
sellaista tapahtua amerikas^". •
Me uskomme, että olisi eduiksi
saada tähän kysymykseen tod^Ui»;
nen vastaus, sillä pre^^jiilti ICfj^r,^ . ^oi
nedyn murha on jSnt8l'Stiuri.ri^2,,^.<^|j
•ihmisyyttr^^VÄS^ljMBiS^
saisi' pmmm^^mm