Vapaus, February 15, 1923

              Tfiimma, helmikBcm 15 p. — Thii: FeK 15
Ifeaadaa gaffimaHaJBen tjygylcstgn aänenkannattsjs. iinies»
^ SQdfasassfssa, Oot, joka tiistai, torstai je laoantaL
apuEO.
; l Vastaava toimittaja.
VAPAUS
» i fZifi «s^vöigaa e l l ^ d ^ ^ e r & e n i& Canada. Pob-iafesdbury,
.Ont, «rerjr Tueadaj, TbnredoF ond
Ädvertisiiigvates^£sroeoLlneIt. Hinlmam eöaige
aiogie insertioa 76e. Ilksaiuk on staading advertiae»
aent-inta Vapaos is tibdliest edrertisinff msdinm amons
Finoiah Poople in Caaada.
Csnadaao »kfii-»k. %mi 02.26, kolma fik.
ThdysvaHoihin Ja Saoiaeea, jidal vk. paoli vk.
@fi.00 Ja knloao kk<
« niaokoii^ Joita ei^^eeoraa esl^ ei talla IShettamSfia.
£ait3i aalamfe^ea jofllg off tajagSsaflt. ^ ^
Vapaaden konttori ja toimitoa «o Uberty Boilding,
ItOnie St., P o ! i ^ 1088. PoaÖoeet©: -
Bos f 9, gadbary, Ont
' Jos ette nllEdn tahansa aaa vesSaoato onaimfiieeeE
Urjeeseenoe. |{|^taka.i andelleen liili&deboitajan po^
eoonallisella aime^a.
3. V; EAMNASTO, Liikkeabatejb.
" Besistored at ^ foat Offiee Departraast, OttawB, os
sevond clasa matter. ' .
Tiistain lehteen djotnt ilmotokset pftSH oik bont*
torissa lanontainai tortuin lehteen tUotoIni'Ja taoantaln
lebtefen torataina kello 8. -
listen johtajien neuvoja'ja noudattavat flinoa&taao ityö'
väen neuvostojen mSSrayksia ja <^jdlta.
Herra Gruetzner on yrittänyt teSida kaiken «voita
vansa, pyytäen työläisiä pysym^ lo|aa]isina Gunon
hallitukselle. Multa kommunistiset. tySlais^ työväen
neuvostoissa vaativat Cunon porvaiilUsen hallitt&en
kukistamista ja työväen iuUituksai peaiista^
Ranskalaiset kommunistit taas puolestaan työsken­televät
ranskalaisten .sotilaitten keskaudessa, levittäen
ic&ummuaui92ua ¥ YäBttn kanssa? Tämä on kiperä kysymys Pomcarelle
v^.Poiacaren johtaman ranskalaisen inJi«riolistifl-ke'^ jiarski Fochille. , ^
•tf«ionantovälitykseD kautta on yhdistetty sähkön ja'
kail^ v«0impien kebmtjijen perusteella kehi*
te^ jaloetusteolliisauclen kanssa^ OB tuhottu väkivalta!
s^ls^antumiBeh jo ryostopolitiikan^^k^ Telefooni':
J^/fÄolennätinlaitokBet^ ovat" halvautuneet, rautatie*
j^fhitiöUikenne 4uhi9tuout, tehdasteollisuus lamassa
jaftlaivokeet seisauksissa. Ensi kerran mienltyksen ai'
lmt{, tunnustaa Ranskan hallituskin, että Rufarin teol'
Il^iiseluha on joutunut kaaoksrä valtaan. Ranskan
)wlÖ(K)' sotilasta, kenio^ ja sottlasexpertteineeii
el|;^^ kyennyt pakottamaan eabalaisia työläisiä pitä-tuotantbköneistoa
käynnissä. He ovat voineet
B8^^(0a laiehitetyn alueen työläisten täydellisen suur­lakon
e|)Sonnistumaan' ja osän työläisiä palaamaan
töihin, mutta työläisten työpaikoille palaaminen ei ole
iilU saanut tuotantokoneistoa'käynuiän tasaisesti,
matth' aiita, etta ipajuneteilla, kuularuiskuilla ja<tykeil«
.la .v^rustetiit sotilaat ovat heitä alinomaan uhanneeti
Tdbassia ranskalaisia, belgialaisia, puolalaisia ja
t^ekkoslovaMalaisia työläisiä^ Jopa kapitalbtilehtien
muii^än experttejä, on -^otettu Ruhrin alueelle. Mutta
tämä-korkealle kehittynyt tuotanlöjconeisfo on joko
. heilfe^ieras ja tuntematon, tai sitten joku muu seikka
pn vikana, Tuo^tanto ei vain kykene runnaamaan. Ruh*
rista. ei tule enään hiiltä, koksia eikä raaka-aineita
Ranskan teollisuudelle^ Ranskan suuret terästehtaat
oltim pakotetut seisauttamaan hiilen puut*
l^em jo miehityksen ensi viikoilla.
Vämän lisabi ovat Kansain Liiton mandaattialur
eell^'\Saarre laabossa-70,000 sabalaista hiile^aiva-jaa
niiämeet lakkoon. Tännekin on tuotu ranskalaiset
pajitndit. Mutta Ranskan hiilenkaivajia on jo 22,000
mennyt ;myötatuntoisuu8lakkoon saksalaisten tpveriensa
puol^r Kaikkialla sdcä saksalaiset että ra^iskalaiset
iuokkatMöiset työläiset saboteeraavat ja halvaavat tuo-tantOAi,-^
^oqskalaisia sotilasjunia suistuu raiteilta jne.
Mika on tämä voima, joka ei taivu jättiläisarmeijan
' ja käolemaäiihkaavien sotahirmuaseittenkaaA ' edessä?
^ mk^^mm^iim tyovK^liiH?, M»?hHyepäivien aat­tona
liiettiin kansainväljlnen kommunistikongressi Cs-eenis^
j'0hön otti ^aa «^itsemän m^n konununisti-
^aotaeoH VduBtajätt Täällä auuonlteltiin taistelu sekä
janskalaiUä voUottajarosVoja, että Saksan kotimaista
:4apjlafM% va^aäh. ^ raoska|aist«a.rp|vpjetk.8hdi8.
l»9ai^^^^^^W!^"^M'^. työläiset hairididu unohta­maan''
toistelua {»btdaista jiistomahtia ja i^ikoUista
lyölffl^en sortamispolitiikba vastaan, vaikkapa koti-maineä
riistojälitbkka nyt hä^än hetkellä'.osottautui-vsikin
iyöväenystävällisemmätsi ja tarjoisi joitain almu­ja
ja 'UUsia lupauksia, jotka taas hiukan aseman hei-pottui^
iieti työläisittä, tabisin riistettäisiin.
s. Niinipä uutiset brtovatkin, että kaiidci muut ai-nekset
Saksassa esiintyvät nyt yhtenä, paitsi kommu-
' nktiL TamS ei^ merkitse, etteivätkö kommunistitkin taifr-
> tele ranskalaisia rosvoja ja-heidän valtaustaan vastaan.
I^lfarmasti, He Gva^t»std^ he eivät
taistel^ sillä tavoin, että he tukisi\iat Cunon ja sak­salaista
suurriistäjäin ja työläissortajain valtaa.^ He
tahtovat kukistaa seQi^^samalla kun he tahtovat tehdä
tyhjäksi ransblaisten valtaajain aikeitten onnistumi
sen. /
f^,^^^^^ samasta kysymyksestä,
i ennustimme, että Poincaren sotilaat palaavat Punaises
ta Ruorista kommunismin saastuttamana ja vallanku
; «nouksen agitaattoreina. Niimpä nyt^ porvarilliset
V uutisetkin ovat pakotettuja kertomaan, että kommu
' nismin ^aare u^caa Ruhrissa. Kommunismi leviää, yhä
laajemmalle saksalaisten työläisten keskuudessa, mutta
'myöskin^ ranskalaisten sotilaitten keskuudessa kautta
miehitetyn alueen. Tämä «uusi vaara» oi\ käynyt jo
i niin uhkaavabi porvareille, että Preussin presidentti,
^hens^ Gruetsner on rientänyt neuvottelemaan Saban
vanhoillisten (sosialidemokraattisten) työväenjohtajien
:3 kanssa, sen johdosta, että kommunistiset työläiset kont-
^^tolleeraavat.luköisia työväen neuvostoja, joita on pe-
/tnstdtu kaikkialle miehitetylle alueelle ja muuallekin
Sabaan. Mutta tiedonannot kertovat kommpistien
, Vaikuttaneen jo niin syvällisesti työläisten vokaumuk-Ä
«*tä ovat kieltäytyneet tottelemasta vanhoiL
lentolehtisiä, joissa asetetaan bdlleAysymybiä,nubi
he alistuisivat vuoäikausibi palvelemaan armeijassa
ransblaisia riistäjiä, naiden.sortaessa !idd%i «dksalal-sia
veljiäänl — Sangen herattSvi ja tutkiia ^kysymys
ranskalaisille «poilubille»! Eikö totta? «-^
Sabalaiset kommunistit taas opettavat ty^jäisille,
että ranskalaiset rosvot ja saksalaiset'inistajltosat yhtä
maata, kumpikin haluaa.'nylkeä saksalaista työläistä,
ja tästähän he tappelevetkin» Ja etta työläisten «ta <(tet«
tava hallitusvalta ja teollisuudet omaan ha1tuuns^^:08a«^
dabeen omabi Jiyväkseenjne huibat profiitff, iätdca
menevät sabalaisille j a ranskalaisille kapitalistille.
Näin on asian laita Ruhrissa. Löytyy siis ybi voi
ma, ybi m^ti, jota ei voida kukistaa hlrvei^miUa-käan
aota:asei]la, ja se on kansainvälinen kommunumu
Ja mitä tekevät ransblaiset rosvoretbiUjät sitten,
kun he eivät enään voi juottaa päjunett^ käyttäjiin;
kun nämä tulevat kommunisteibi, kun nämä alkavaf
veljeillä yhä suuremmassa määrässä saksalaisten lyö-kukistänibta
ja taustalla näkyy kommunistisen jätti­läisen
suuri''i]hkaava varjo?
Poincare ja Cun9, Ludendorff'ja Foch, Stinnes ja
ransblaiset iniJustrialistit —
viholliset, tulevat lämpimibi ystävibi. He yrittävät
hieroa viime hetkellä sovintoa—-- kommunismin pe-losC^
Miitta sovinnon hieront^r saattaa käydä liian myö-häisebi;'
pelastaakseen ransblaiset ja sabalaiset bpi-talistivaltiaat
Ja työläisten teurastusta -yllläpitäneet-so^
tflhfrrat nopeasti lähestyvältä perikadolta.
Kapitalistinen yhteiskunta ei ainoastaan ryöstä ja
kiduta tyÖjäisiä jatkuvasti, mutta sen voitonhimo syök-r
see raatajia inyöskin: Joukottain surman suurun,- jotta
pääoman kultakosat kasvaisivat yhä suuremmibi. Vii-'
me viikolla taas; tapahtui^ kabi suurta työläisten jouk­komurhaa,
toinen New Mexikossa, Daivsonissa. ja/ toi­nen
Rritish CQlumbiassa, Cumheriandissa. E^^^
saaden 120 Ja jälkimäisessä 51 työläistä äkillisen sur­mansa.
Nämä kauheat työläisten joukkomurhat eivät
ole ensimäisia, viimeietep vuosikymmenien historia on
taynnääil niitä, Kos tilastoa huomattavimmista
työläisten joukkotelotuk8ista.^ybin kaivosalalla:
1869 Vondale kaivoksessa, Plymouthissa, Pa., 179
bivosmiestä sai surmansa.
1884 Laurel kaivoksessa, Pocahatas, Va., 122^
1892 Kaivos no 11, Krebs, Okia.. 100. -
1900 Scofield, Utah., 200.
1903 Hornia, Wyo., 169.
190jS Couriers Mine, Pas de Calais, Ranska, 1,099.
1907 Darr Mine, Jacabs, Pa., 239.
1907^Monogah Mines, n:s8a 6 ja«-8, We9r-Virgi­nia,
361.
il909 St. Paul Mine, Cherry ^ills, Ills., 256.
1911 B ^ r Mine, Littleton, Ala., 128.
, 1913 Stagg Canon Mine no-2, Davrson, New Mexiko,
263. - , . . .
1923 Cincinnati, Monongahela Mine, Finleyville,
Pa., 115. . . /: , .
1914 Eccles, W. Va.,-18l.
1914 Hillscrest, Alberta, 189.
1915 Layland, W; Va,,'lll. . \ ,
,w I9pip?|5ulatqr Coppcr Mi^^ Biitte, Mottt^.163.
1917 Hastings Mine, Hastings, Colo., 119.
1922. Argönaut Mine, Jackson, Cal.^47. •
192i Dolomotepo 3, Birmin^am,,Ala., 91.
1890 Sprin^iU ColUers,-Spring^ill, N. S. 125.
.1899 Caiedonia, C. B., 11.
1917 New Waterford, C, B., 65,.
> 1918" Slellarton, N. S. 88. .
Edellä olevam luettelossa on ainoastaan osa niistä
lukemattomista joukkomurhista, mitä^llanohne kapi­talismi
on vaatinut uhrikseen ybiA kaivobissa viime
vuosikymmenien ajalla. Lukuunottamatta yhtä tapausta
Ranskassa, on luettelo ybinomaan Amerikasta.
Kapitalistinen yhteiskunta kutsuu näitä joukkomur­hia
«tapaturmibi», siis vdibgoibi. Tosiasia on, että
miltei kaikki nämä joukkoteur^tukset ovat tahallisia,
johtuen kaivosten turvattomuudesta. Jopa miltei jokai­sessa
tapauksessa on näissä kaivoksissa laiminlyöty yk­sin
kapitalistisen valtionkin lakien vaatimat turvalli­suustoimenpiteet.
Näiden hirveitten kauhujen keskelläkään ei saaliin-himoinen
yhteiskunta" ryhdy työläisten joukbteuraslus-ten
uudistumista elikaisemään, joten ne uudistuvat vuo­si
vuodelta,' vaafien yhä lisää uhreja. Näin jokaisen
kaivostyöläisen elämä on yhtämittaisesti uhattu.
Eikö edelläoleva luettelo ja ne jokapäiväiset kai-,
vostyöläisten ybityiset sunnat ja loukkaantumiset ole
omiaan bniyistamaan kaikkia kaivosmiehiä järjesty­mään
unioihin ja työyäen vallankumouksellisiin puo­lueisiin,
joiden kautta t^rpläisille on ainoa tie, jo ka­pitalistisessa
järjestelmässä painostaa työpaikkojen
turvallisuulfa, ja työslcennellä siihen suuntaan, että
tämä työläisten jouldcoteurastusta työpaikoilla yhtä hy­vin
kuin solakentilläkin harjoittava kirottu järjestelmä
voitaisiin kukistaa?
Kiirj. Ttm Boelu
iEehltys : Jonka lävitse Canadan
teoUiBuusUtuot ovat kulkeneet sitten
kevään 1919, näyttää johtaneen ti-ta^
btefseen joka' aatteidensa ja.jär-
Jestöjen monilt&nisauden,, sekä psy-
ItfilOSisei)/ vastavaikatuksen puoles­ta
on ^ o a laaiuaan. Tästä tilan-teestä
eeJcäunion jäsenistön tehot-fa>
gaigdwtta mySemäyttää johtavan
että voeeroman siiven, kehitys tulee
olet^tankittkönainen. Näyttää var*
malta, otti aiillä senduilla Joilla tuo
vuoden 1910 auuri liike oli ollut sy­vällinen
ja Idihkeä, ja jolla, tästä
johtuvana' a^Jduma taannuttavien
Voimien valtimo- Ja strategisen tär­keytensä,
vuokävvaltaanpääsy on ol­lut
.täyd^Obfen^^tapahtuiri Jkokonaan
«jiiainen /'vaaemman siiven kehitys
kuin muilla seuduilla. Kaikissa l u ­pauksissa,,
vain kaikkein toivorik-kaimmairodottlvat
kansallista liiket­tä
pian tapahtuvaksi. '
Hottakuitenkiii katsellessa' ku­luneen
vuodon kokeiAnksiai huomaa
ihmeteltävään 'Odistyksen joka
saatu" aikaan,' ei vaan erillään ole­vissa
osissa tai yhdessä eli kahdies-
SB teoUiapäddsso^'.^, mutta yli koko
ina9]^^^tie;i.>u^n:p.qiiaincin Ibn
ka, katke^matt»tärj^eimmiUä- •> 'teol-;
J|i8U»i?sen,4uluäj>;,yagen i-pipi .on^nyt!
sdyäpiirtqnen, ja.i on. pikaisesti
muuttumassa määrääväksi tekijäksi
Uikkeen.periaatteitten muodostelus-sa
kokonaisuudessoon. Jo syyskuui
sa oli se^yIIin;Voimaka8 saadakseen
osakseen Tom.>Mooren, canadalaises-sa
liildceessä ilmenevän vasiavaikä-tuksen
edustajan, Trades Congres-sin
presidentin^ Ija Gompersin kil
pailijan: hyökkäyksen. '
Mustaamisessa ja syytteissä joita
meille on tehnyt tuo virkailijajouk-ro
näemme^v selvemmin kuin mis­sään-
muussa, vasemman siiven edis­tyksen
ja saavutetttfjen tuloseen
varmuuden. Tuskin vuottakaan ta­kaperin
meidän''iaistelijamme olivat
suureksi osaksi, ulkopuolella - yleis­tä
työväenliikettä^ toi-^ kuluttivat he
aikaansa sokean' Ja hedelmättö­mään
vastustyb^^n.; Nyt tnelkeln
kaikki heis^: löydettyään yhtenäi-sen^
qierustuksen - tbimihnalleen mei-.
dän liikk^Bsämme; toimivat yhteis
toiminnan .aikaansaamiseksi, järjes­tävät
joukkojaan^ ^a keskittävät tu-lannet
kumoakiFl^llisen ajattelun
iikunnat ja toiminnat yhdieksi^jär-estetyn
voiman Irirtaubeksi. '
Meidän: vaikea ^ kysymyksemme
Canadassa''älun pitäen ei ollut yk-sinomalan
saada • suuifet joukot
vakuutetuksi yhdistymisen^' tärkey­destä.
Ensin oli' osoitettava, etta
yhdistyminen oliai johdonmukainen
Ja eväämätön asiainkäänne,- ja sit­ten,
Wten joukkojen jäi^estämisellä
ja toiminnalla ammattiunioitten sisäl
iä voisimme saada aikaan sen mitä
tulinen -propaganda.ja [sisäinen so­dankäynti
ei ollut toteuttanut
Ajanjaksoja IjoUoim perääntymi­nen,
oli vallalla teistejijoiden kes­kuudessa,
yhdistymisen-, propa^nda
joutui taantumuksen vaikutuksen
alaiseksi. Tämä di luonut epäilyk­sen
ilmakehän jyhdistymisliikettä
kohtaan suurten joukkojen keskuu­dessa,
ja oli jonkun aikaa Canadian
Hiton työn hämmentävä piirre. Tä­mä
oli helposti ymmärrettävissä,
mutta sittenkin, kun se tuli mies­ten
taholta Jotka^ olivat osoittautu­neet
itse olevansa vilpittömiä luok-yhdistyminen
tulee vaaralliseksi,
senvuoksi : että yhdistyä komiteoita
oli järjestetty jokaiseen tärkeään
rautatiekeskukseen, ammattianioit^
ten yhteisiä kokouksia kutsuttiin
kokoon, kirjallisuutta leyitettiitt, ja
kansallinen edustajakokous oli kut­suttu
kokoon. Joka kaikki kirkas­ti
ilmaa tavatt<^'masti.
On luonnollista että rautatietyö-läiset,
jotka kuuluvat tähän tär­keään
teollisuuteen, ja heidän lu­kunsa
ollen 81,000, käaittäen 26%
kaikista maan järjestyneistä työläi­sistä,
ottavat johtavan aseman yhr
distymisliikkeessä ja liiton työssä.
Vastarinta virkailijoitten' puolelia'
on *ollut mitä katkerin. .Kun yhty
miskonferenssi kuteuttiin koolle, le­vitettiin
kirjeitä paikallisten uni-oitten
välityksellä joissa sitä uhat­tiin;
useissa ilmeni, kehotuksia py­syä
kärsivällisinä häviön kohdates­sa,
i Sellainen, on taantumuksellis­ten
voima ollessaan virkailijoino,
että ei ole epäUystäkään etteikö
tämä virallinen propaganda : rajoit
tenut. edustajien lidcumä^ää huo­mattavasti.
LXHBTYSKUSTAIJNUKSSTt
Canadan
dollarista
edustajia'kansalliseeni edustajak^^^^
ukstfeär 'on' tämä virkaflijoiden 'mid-lenriiajitbs;
sä^töijyt 'Vinnteen;
Idässä ja lännessä on nyt olemassa
se ymmärrys, että: tämän yhdisty­misen
tulee tapahtua virkailijoita
kuulematta. Päkalliset ryhmät k^k-' lie johdon puuttuessa suurista kes»
kialla muuttuvat afotaiseksL* Fort
Williamissa, Ontariossa, rautetieläis-ten
.yhteisessä kokouksessa, jouluko
4 p., johon kokoukseen otti osaa
toimeliaat ja ' edistysmieliset työ:
ndehet .14:sta rautatiejärjsstö^ä,
edustajat ilmoittivat saaneensa vi­rallisia
kirjeitä jotka olivat täynnä
uhkauksia ja, viittauksia. Niiden
vaikutus oli hämmästyttävä: Kes-kusteltuaaiv
yhdistymisen tärkey­destä,
siirtyivät edustajat sotaneu-votteiuun
yhdistymisai kannattaji­en
kanssa.' • Puheet keskittyivät
Maintenance of Way JpJmployees
konventsionin ympärille^ ja siihen
millä keinoilla tuon kokouksei}^ tu-lobet
olivat saavutetut; kokous
filttyi kansan joukkoon kiiuluvista
jäsenistä,' jotka menivät kuten he;
luulivat, Grand Lodjgen virkailijoit-.
ter kanssa, ryhmään joka kapinoit-seetaäfltumusta
ja seisalvdusta vas­taan,
jä'ollen virkailijoitten kans­sa
tai ilman heitä^ päättäneet liik­kua
eteenpäin. - - |
Yhdistjjmiskysymys on tuonut jul­kisuuteen
paljon asioita. -Miehet
jotka ovat vuosia esittäneet radi-kalista
osaa, ovat näyttäytyneet ole­vansa
alinta lajia petkuttajia^ Ja
teas' toiselta puolen on ollut usei­ta,
ympäri maan, joilta ei odotettu
muuta kuin vastustusta, mutta jot-jca
ovat näyttäytyneet rehellisiksi.
Niin, monet virkailijat ovat käsittä­neet
.nykyisen liikkeen ihmeelliset
mahdollisuudet. Me olemme teh­neet
erheitämme, mutta yhdistymis-komiteat
ja kaikkien ammattiunioit­ten
yhteiset kokoukset synnyttävät
halun yhdistymiseen, ja. sen tehtä­vän
ymmärtämiseen joka takaa voi­ton.
- " -
Rakennusammatti työläiset •Ci^
nadassa ovat kauan olleet erillään;
vaikka rak^nnusammatin teollisuus-neuvoskuntia
on useissa kaupungeis:
sa. on tuo teollisuus kokonaisuudes-kataiB|
sUjoita,.,oU-tämä'yksi nut» Man^; järjestymätön.^ liiton alku
esteitä joita.;ainoastaan kokemus
voi poistaa.
Onnettomana vuonna 1919'.vallal­la
olevan perääntj^misliikkeen aika­na
Ja perääntyjien ja ommatti unio*
nistien kesken käyd^ katkeran
taistelun' kestäessä v. 1920; kan­sainväliset
organiseeraajat ja vir­kailijat,
viimeiseen mieheen saakka,
kehoittivat yhtymään. He kaikki
näennäisesti suosivat sitä. .He ei­vät
milloinkaan väsyneet osoittaes­saan
sen toimenpiteen johdonmukai­suutta
ja käytännöllisyyttä vasta­kohtana
O. B. U:n hajoittavalle ja.
turmelevalle työlle: Tämä oppi sai
aikaan omituisen vastavaikutuksen.
EpäiUen niitä yksilöitä jotka sitä
levittivät, yksilöi^: jotka olivat ol­leet
vain pelkkiä «hampaita .virkaval­lan
koneiston rattaissa, huomasivat
taistelijat että yhdistymispropagan-daa
VO? käyttää koko liikkeen ^än-töperäisen
toiminnan horjuttamisek­si.
Kun liiton (Canadian League) Eo^
taisa propaganda laskettiin esiin,
.etenkin rautatieläisten keskuudes­sa,
voi kuvitella mielessään siitä
seuraavan hetkellisen sekaannuk­sen.
Ympäri maan pikkuvitkailijat;
jotka huomasivat sen tosiahan että
heidän punainen pikku kalansa > oli
muuttunut sääntoperäiseksi ohjel­maksi
joka alkoi toteutua, tekivät
käänteen. Ifhdistymisen kaönatta-jista
he muuttuivat sen katkeriksi
vihamiehiksi. >:rKolmen vuoden ajan
oli oUut muotina oUo: liittymisen
kannatfaEQa. Päämajan virkailijat
olivat painavasti kehoitteneet vai-
LÄHBTTSKULUT: 40c Uhetyksistä alle 930; 50e lihetyks. 8?fL_
40; fiOclähetyks. $40-160; 75e lähet Ä^tZ
dan doUann 25c sadalta doUanlto » ^ - ^ ^ ä s a „ „ T^
lähetyksille $3.60 lisämaksu. ' - «"«osanonja-
Torontosi ottaa fahavfilityksiä vastaan A. T. Hi», 967 Broad
Tiew":.Ave,'. i. • ••/.-•:."••.
Pilettejä'Suomeen ja Suomesta tänne.
Tiedustelkaa Untoja y. nu
Suurimpien valtameriliojojen valtnutetto asiamioa.
BOX 69.
PHettilMko tehtävä J, V. Koanaeioa nimessä.
SUDBUBY. ONT.
paitsi United -Garment Wofk€rs.
(Y h d i s t y neet' Vaatetyöivtekijät).
Kuitenkin tunnemme että johdon­mukaisin
paikkakunta::josta todella
suuren liikkeen voi alkaa on New
York, t.i^ii^l^i^mmntäV&jämsd
pnntttÄssä^ Ä r h e - m6Äein'*jir]^ino-.
ffläaif Jloimltf«ta'V'äii=^p<ökaTIisi;ä't€lj-:
«äviä. ->^n"-^ök8i 'etta rtfenJan* lö-kijät
ovat Montrealista "winnipegiin
edistyneimpiä työläisiä koko maas­sa,
on tämä voifnaftomuuden tun-teht
»v|^tässä'~oU saada aikaan jo­tain
yhteyttä eri ammattien välille.
Niin erillään olivat ne että min­käänlainen
yhteistoiminta ei voi­nut
tulla kysymykseaikääQ. Ke-
Sanassa, esim. kolme eri järjestöä
taistelivat puntyöntekijöitten puo­lesta,
''kun taas suurin osa ammatti­laisista
olivat kaiken järjestyneisyy­den
ulkopuolella. Tarmokas työ ja
huolellinen järjestäminen ovat pa­rantaneet
tätä tilannetta jossakin
inäärin; etankin puutyöntekijät ovat
jälleen liittyneet yhteen, ja ympä-teenkulkeutuminen
rakennustedlli^
suus työläisten keskuudessa. Yksi
poikkeus on vaan,.^ ja sen ön tuo
tavallisesti vabva Torontott' "kau­punki.
Siellä on paikallitien neu­voskunta
osittain hsijöitettu Puu-cyöntekijäin
union-ja: U. B. of' G &
J. kansainväL toimeenp. kom. välillä
olevan erimidisyyden kautta sekä
joittenkin Plumb^rs and Steamfit-ters
uniossa olevien vale-progressii-vien
kautta jotka uskovat edistyk­sen"
olevan siinä 'että eroaa muis­to
työläisistä. Tämä tietenkin on
ohimenevä vaihe. Xiiton työn but-ta
sellaiset paikalliset tilanteet hä­viävät,
ja yhteinen työ tulee kul­kemaan
yhtärinnan muualla tehdyn
Jkyön-kanssa.'' • •
Kansainvälisen y h teistoinuhnan
tarve teollisuudessa tunnetaan Jo­kaisessa
työmme vaiheessa. .Ku-lerii
'On laite rakennustyqläisten,
niin myös neulateoUisnuksien. Jo
syyskuussa oli n^idateollisuus nnit-teja
muodostettu jokaiseen kaupun-kuttamaan
sialta päin. Mutta kun kiin, ja jokainen unio oli edustettu
kukiista estänyt heidät kehittämäs­tä
puoltataan tehokkaasta voimas­taan.
*
Rakennustec^lisiiudet, neulateolli^
suudet, rautatietyöläiset ja kaivos­työläiset,
kaikki tuntevat kansainvä­lisen
yhtenäisyyden tairpeen. Ki-
.vihiilikaivospiiehet erittäinkin, ol­en
heidän lukunsa ainoastaan •24,-:
000, ymmärtävät että koko inaata
käsittävä liike on taiteellinen jos
luloksia aijotaan saada<
Nova Seotiah kaivostyöläiset, Uni­ted
Mine_Workersm piiri no.l^O ovat
koko ^viime vuoden ajan tehneet
kasvatustyötä jonka vertaista' har­voin
tapaa tässä maassa. Sun he
Truron konventionissa viime kesä-cuulla
äänestivät., työväen unioit-:
ten Punaiseen Kansainväliseen yh-
.tymisen puolesta, kuvittelivat .use­at,
että tähän päätökseen ei .oltu
päästy täysin rehellisellä äänestys-avalla.
Silby' Barrett, Internatio­nal
Boardin jäsen joka «r tiedä,
yöväenliikkeestä mitään, näennäi­sesti
uskoi asian niin olevan, ja pai-^
nosti uskoansa esittämällä erohake­muksensa.
Seuraavissa pnestyk-sissä
hän / joutui täjydellisesti , hä­viölle,
ja Alex 'Stewart, kapinoitsi-a,
valittiin hänen tilalleen.
Miten pitkälle virkavalta menee
pysyäkseen vallassa \'näkyy- tämän
miehen toimesta ja avustuksesta jo­ta
Lewis säkkinsä Wssa hänelle
antoi. Kansan hylkäämänä yleis-äänestyksessä,
riensi parrett In-dienapolisiin,
palatakseen sillä häm­mästyttävällä
tiSdonannoUa etta
vaikka hän oli vapaaehtoisesti eron­nut
ja Alex iStewaTt oli.valittu hä­nen
tilalleen, pitäisi International
Board häntä edelleen jäsenenä. Kun
häneltä kiellettiin pääsy piiriviras-ton
(District Board) kokouksiin,
alotti hän vaalitaistelun, kiertäen
piiriä aikomuksdlsr turmella sitä,
saada vijäl.te pois' edistysmielisten
b^toee^npan^a';'komitea,. ja^ järjes­tää-
keinoteHÖifita ...vastarintaa, työ­väen
unioitt^: Punaiseen Kansain-kaivosmiesten
kesknudtessa perön-väliseen
Uittynusta .Wtaan. Mutta jftan.vaalitfllstelua asetettuna eh-hänen
saavutuksensa tässä suhtees­sa
ovat olleet hyvin vähäiset '
Suurin osa Nova ^Scotian kivihii-likaivostyöläisistä
häsittää että hei­dän
ainoa toivonsa on taistelevassa
kansainvälisyydessä. He ovat tie­toisia
siitä että tuo 800,000 tonnia
käsittävä kivihiilimäära joka / tuo­tiin
Englannista Canadaan viime
vuonna • voitaisi suurentaa nykyisr
ten 'järjestys tilanteitten vallitessa
ri maan on huomattavissa varma yh- .työnantajien toimesta. He myös­kin
käsittävät, että edistystä edel
lyttävät voimat ovat matkalla ja
että niitiL ei voida pidättää. Huo­matessaan
• Punaisessa Kansaiväii'
sessärtoiveittensa ilmaisun ja tu­levaisuuden
eväämättömän kehityk­sen,
he ovat päättäneet pysytellä
nykyisessä aS'emassaan,^ Canadan
työläisten etujoukoissa.
Edistys jonka teki taistelijat vii­me
vuoden ajalla yhdessä piirin no.
-26 ja muitten ainesten teholdcaan
propagandan yhteydessä, ' on pan­nut
alkuun voimakkaan järjestäyty-misaallon
Canadassa.. Innostunee­na
saavutetuista tuloksista, palaa­vat
kapinoitsijat kaikkialla^ järjes­töihinsä
ja ovat he juuri unioitten
uskollisimpia ja hyödylMmpiä toi­mitsijoita.
Amopattiuniot näyttää
vallanneen taisteli^enki kokonai­suudessaan.
United Mine Workers uiiion piuri
no. 18 on se jossa kapinoitsijoitten
paluu on ollut täydellisin ja' onnis­tunut.
Tämä on ainoa piiri jossa
O.^..JB. U. sai todellisen jalansijan
tymispäiyien kestäessä. Heidän ko-kemuksensa
oli äärimmäisen kätke,
ra. TuUessaan ajetuksi takaisin
')??>oj?V Jie»<i|^r.'t<wn>eU8lmma'flfl8t.
n^eiHä.jtplleasji 5rS8ftetuksi'.Ma«ataBe
listäUe, sekä, ^yannoissa'
pissa, k88voi'heissä:syvä' jä'kitfc
ra viha vanhaa järjestöä kohtaan.
Tämä lsulki,pois kauan aikaa kaiken
toimintamahdolli^nuden.' Mutta op­piessaan
häviöstään läksynsä, o?at
he lopullisesti palanneet uriiooa»
melkein viimeiseen mieheen' saax-ka.
Tänä päivänä ei olo oleoas-sa
uskollisempia työntekijöitä M.
W. union ylösrakentamistyössä koin
ovat nämä samat kapinoitsijat joita
vasta hiljakkoin.- niin\ häpeamättö-mästi
lyötiin. Suuren^ muutokBeir
voi huomata tapahtuneen tarkastel­lessa
viime toukokuun ja joulakuan
vaaleja joissa : taistelijat palagivat
valtaansa piirissä »o. 18. -
H^joitettuna suurelle alueelle |o>
ka ulottuu Kalliovuorten idästä iSn-teeri
ja Crowa. Nest, Paasista 700
mailia pohjoiseen kämpille Coalspur
ja Yellowhead maakunnissa, edus­tavat
nuo 12^000 kaivosmiestä 86»
erillään olevassa kaivannossa pul­mallista
kysymystä joka jo maan­tieteellisten
suhteittensa vuoksi on
isui^naton., .rKuitetikin- ^öo- SiU-Sherman,
yksi O . B . ' U : n i a kan­sainvälisin
kesken tapahtuvan tais-^
teinit ^uhreista, salli nimensä olh
piirin^presidentin' ehdokaslistalla vii-^
me toukokuussa,-valittiin hänet kah­deksasta,
: suuremmalla äännnääräl-'
lä kuin. mitä hänen kilpailijansa sai­vat'
yhteensä. Kertomus siltä mi-:
ten .hänen .paikallisen unionsa mie^
het pitjröt hänet siellä huolimatta
mustista listoista, tekemällä hänes­tä
toimivan kirjurin, kun taas TOM
Whitehouse,- kirjuri, meni työhön
kaivantoihin, olisi iteessään kerto­misen
arvoinen. Maakuntavaaleis­sa
joulukuun • 12 p. valittiin Sher-man
uudelleen,' Bob Peacock valit­tiin
kirjuriksi 5,000 :nen äänienem­mistöllä,
Tom Whitehousfr, SUnv
Evans, Drumhelleri8ta,Ahgu8 Mor­rison,
Colemanista, ja Geo. Fam-worth
tethbridgestäjv kaikki toimi­via
vuosien 1919-1920 onnettomis­sa
taisteluissa, valittiin viraston
Janseniksi kukin piiristään.' Dan Mc-
Neil valittiin Gailominista, ja Matt
Logan, progressiivi.
Enimmän 'hämmästytti. Rod Mac-
Donaldiit valinta Blairgioresta, kan-sainyäliseri
virastoi^ jäseneksi. I!-
dokkaaksi tviime hetkefllä, hänen
voittonsa ' Uvettin,' -kansainvälisen
komissionin muinaisjätteen ylits»
joka halUtsi piiriä O.' B."U:n tais-telusssj
tapahtui öeri nojalla etta-hänet
tunnettiin' kansanjoukkojen
rehellisiksi ja innokkaaksi puolta-jaksi.
Siinä ilmenee tämänpäiväi­sen
työväenliikkeen 'suurimman to­siasian
symbooli-rkapinoitsijat ovat
tnUeet-takmsin*' ^
Suom. A I- K.
M Artein uutisia
Totutts oUcaa lulla punavaloon.
1920 syksyllä kun OBU:n konvent-sionissa,
joita pidettiin Port Arthu­rissa,
tuli esille seikkoja jotka pa-koittivat
Lännen Metsätyöläisten
Wollisuusjärjeston" my ö h e mmmin
eroamaan OBU:s(ta. Erimielisyyden
aiheuttajana ja lopullisena ratka*-
sijana eroon oli järjestön järjes-taytymisperuste.
- OBU perustaen
moantiet^selle eli alueettain jar-jestäytymisfn
perusteelle, " samalla,
sisältyen siihen ammatittain jaotte­lu;
Tcuteh ammattiuniomstisessa jär­jestäytymisessä,-
siis sangen seka-vaperäinen;
kantaakseen teoUi^uus-union
nimeä. lännen Metsätyöläis-ten
Teonisnus Unio, ollen taas
puhtaasti teotEsUQsqnionistisella jär-jestäytymisperusteeno.
Punaisen T^qudeHisen Kansain­välisen
cnsimaisessä maailmaa