Vapaus, February 15, 1923

              Torstaina, helinikmin 15 p. — Thn. Feb. 15
Yappnoi^^^^^^^^^ Työmieheen
Vapaus välittää taas tänä vuonna Vappuon-nentoivotuksia
Suomen Työmieheen. Tavallisten
pienien toivotusten lilnta on 25c. hengeltä taik­ka
peEheeltä. Jos myöskin osote halutaan jokai­sen
nimen yhteyteen, on hinta 50c.
Lähe^ksien pitää olla meillä viimeistään
Hiaaliskuun 15 p. mennessä.
Tov. Vapauden konttori.
kongKSsissa hyvä&yttiin--teollisuut
ottain järjestäytyminen yhtenälsek-ä
jSrjeätäytymiaperu^jtakiä, koÄa
'ö! on tehoteain muoto taistduRja
jgpftaHsmia , vastaah ; taloudcUisella
OBU:Ua oli edustaja {SIoBkovaesa,
yn antoi raporttinsa ja ilmaiBi per-
'ttoaalliBen mielipiteensä että PTK.
päSlÖs on oikea, joia lisäksi vielft
tqsmitsee ihannenniot, joko OBU:-
gta oK ytoläisiUe luotu;
, jjyt tuli OBU virkailijoillg pui-,
n» eteen. Hyväksyä FKC teesit
öHd tarkoittanut unionhajoittamisr
^ifflBä JäseiynäafäöBi pertrtfeellsi
-d"pBU oUufe^aaäräaVinl-mfesailn
ijfEftalla ja- PTK ktiiiy-ibioÄlteee,
jöJpa^öran^unionismfe,'tiMa oUienl
M ÖBU ,uniona* oUixt lakattava'
ilemasta. Liikkeen iohdossa-oli pä­ti
voimakasta persoonaa F. WoodT
981^ ja Robt B. Russell jotka läh­tivät
vbjaamaan OBU:ta Pl!K:tä
vastaaj^ia aj^jglsOiiyaan taistelun
te^ltuäanionistii^vastaan, Be on
teolbssuksittain järjestymistä vas-tsas
ja - Russell mennen puhees­taan
niinkin pitkälle että kielsi
OBU olevan vallai^moukselhsen
m sanan alkeellisemmassakaan s^hr
taessa. Sellainen on pääpiirteissään
batsans OBU rakenteeseen ja sen
Kubtanttuninen . vallankumoakselli-
8«en työväenliikkeeseen.
Nyt tnlee. meidänv luoda silmäys
eoomalaiaten suhtautumiseen^OBU.:-
hoa. Hyvin pieni osa. Jjuomalaisia on
kadnnut OBU muihin ammattinnit-tiliin
kuin metsätyöläisten, teolli-tausonioon,
myöhemmin ottaneet
nimen OBU Ojntarion: Metsätyöläis-tea
Teollisuusunio. En lähde selos'
lavaan metsätyoläisten union työtä
mioBa, vaan koitan' tuoda esilU si­tä
periaateriatiriitaa ^ mikä -onf'olFutT
OBU ia meteätyöläiBten järjesti
välillä koko. sen ajan kun< metsätyS-Blset
ovat olleet olevinaan kiinteä
osa 0BU:8ta, Ensiksikin OBU jäl­jestää
alueittain,:, sekoittaen 'siihen
snoressa mitassa amtnatittäin - jaot­telua.
Uetsätyöläiset ovat olleet sel-
TäBä. teollisuuksittain' järjestäytymi­sen
perofitalla, ei'-siis ollenkaan-so-pieit
samaan järjestomuotoon>eikä
Bälnpllen Saanaan järjeatoon jos ni-mittfiin
iäiijesto on selvä j a eheS ta­loudellisen
järjestön -.tärkeämmässä
tysymykBeseä järjefitäytymiskyay.
ByksesBä. Kuten jo eräässä köHdas-li
edellä mainitsin, on OBU viral-liaeJt
» taholta käyty aivan a.voihta
tiistdoa teoUisuukgittain järjerty-
«ista vastaan. Että tämä muodolli-
MD jkteistoiminta on ollut mahdol­lista
OB pyy siitä lanijetettavakum-öanKn
ryhmän johdon päällö, koska
ö tStä seikkaa ole tehty selväksi
iäsenJstöHe ja. vallankin metsatyö-l^
lle jotka koko suurena joukko­ja
o'8t. suomalaisia, englanninkielen
taitamattomia. PääByylligiä on In-dustrialisti
JB ne IVfW'puhJ^J8t jotk»
ovat tSHäpuolen, rajan, käyneet^ ne-
»« ovpt'tietoisesti johtanee! tätä'
pMpagan&a että O^U on puhdas
teolBsnnsjärjestö <ja <ttä OBU on
«JIaakafflouksellinen järjestö. Alle-nnoötanut
on kolmen vuoden ajan
o«« kuulemassa jokaista OBU pu-
Jojaa kun Finnipegistä- on ..Port
käynyt ja yhtään ainoa-
»»otaa ei ole sitä paheessaan mai-
»«jeel, mutta vume kesänä kun
Bossell kävi täällä, niin hän
^J^^^BU tulevan teoUisuuksittain
InJ*'"''^^ nastaan .tsppelemaap.
^ voiminsa, sanoi sen olevan'
, S f a kokeUlun ja todistetun
^Kytäa„3liisekfii, esimerkiksi sii-
•"'O wU katuvaunuytpläiset
' «le aJtääntekenjistä toisissa kau-
«'e^en samanalan -tyo-
«^ö kanssa. Myöskin^hän väitti
«M)BU ole vallankumouksellinen,
^ Baman väitteen toi puhees-
^ J U e OBU puhuja T. .Cassidy.
täällä järvien päässä .vii.
» jyksyoä. Vaan että OBUn. ta-
Joifa, *'^ metsätyöläisten
2 "T^^ »anln^in' ovat par-nähneet,
ovatpa vetäytyneet
^ « n c J u n . iohon^he ennen kun
J^^^ten offiisi, oU Port
ton määrätyn ve-sätyöläisten
osaa kohtaan olin sii­tä
ollut ne'surulliset seuraukset, et­tä
OBU olisi menettänyt metsätyö-läistten
järjestön, OBU:ta olisi ru­vettu
arvostelemaan raetsätyöiais-ten
taholta ja siinä olisi havaittu
ee, mitä siinä on' eroa IWW kans­sa,
sillä tosiaeiassa' metsätyöläisten
järjeötö on oUut IWW heiigen läpi­tunkema
ja sen' propagandaa vai­kutuksen
alainen syntymästään
saakka. OBU :11a'ei ple ollut pienin­täkään
vaikutusvaltaa ^sen ^ ylitse.
, Nyt kun OBU :ta on enään muisto
jälellä, niin rehellisemmät metsär
^'iyMll^?ft.-^W^.eW .mukflfia «lleei
t^^j^iseit; jdkavati.tuoda 8sioi:täKpäi-vanvgloori.
peilMsina,-Jtjrin-ne todelji
li^u^essa. pvftt, .tpnn^istetaan -OSIT
epäonnistuneen , vallankumoukselli­selta
ja teollisuusunionistiselta nä-,
kökannalta. Toiselta puolen prvos^
teilaan, ajan olevan otollisen totuu-:
den paljastamiseen, mutta kuiten­kaan
ei olla niin rehellisiä,' että
olisi omassa keskuudessa tämä alo-te
tehty,^ sen ensiksi julkisuuteen
saattaminen. pitää tulla Työväen
Opiston taholta, onipahan siellä yh­tenä
keskustelukysymyksenä «tuli.
lut»' esille ja loppupäätös on: ve­toomus
Ontarion Metsätyöläisten
Teollisuusjärjestölle ruveta keskus­telemaan
yhtymisestä IWW:hen.
Kirjotuksensa sanotaan, että useat
toverit Canadassa käsittävät jo nä­mä
seikat ja olisivat halukkaammat
kuulumaan IWW:hen kuin OBU:-
hun.
Tämä asia on esille tuota Induat-rialifltin
No. 32 päälleldrjotuksella:
Työväen Opiston Kehoitus Canadan
OBU:n Jäsenille.
Ontarion Metsätyöläisten Teolti-suusunion
olisi kyllä alettava" poh­timaan
"kysymystä yhtymisestä teol-lisuusjärjöBtöön.
Sellainen on Ca­nadassa
olemassa Canadan Metsä­työläisten
Teollisuusunio, sen pää­maja
on Vancouverissa. Sehän se
oli, joka Ontariossakin pani järjes­tämisen
alulle, ja johon täm^ sama
Ontarion Metsätyöläisten Teollisuus­unio
kuului kiinteänä osana toista
vuotta. " "
iSitten tulee tähän- Sisältymään
myös työväenliikkeelle kaikkein tär­kein-
periaatekysymys, maailman
vallankumoulcsen puolesta tai sitä
vastaan. .Venäjän puolesta tai sitä
vastaan. Se on helppo ratkaista.
IWW on sanonut kantansa, se^n:
Venäjän vallsnkumou^a vastaan.
G. M. T. U. on ottanut loistavan
kannan tähän kysymykseen, se ei
ole ainoastaan antanut tunnustusta
Punaiselle Taloudelliselle Kansain­väliselle,
vaan on sifhen suoranai-r
yhtynyt. Siis vastapainoksi
OBU:lle, on näyttänyt teossa vai
lankumouksellisuatensa, C. M. T.
U. ei tarvitse lähettää puhujia väit­tämään,
että heidän unionsa on
.vallahkumouksellinen, heillä on par-vfaain
-todistus ^itä{^yhteytensä ..P. T.
K:8sä.-
Missä tämä kysymys tulee esille,
keskusteltakoon öiitä ilman intoilua,
toivottava kuitenkin olisi että la-kattaisiinUlemasta
«uskovia aasejai,
sillä uskovaisina niin kauan pysy­tään
kun rndustrialisti' on oppaa­na,
sen näkee siitäkin että he ovat
uskottaneet tai Johtaneet harhaan
tahallaan tai tietämättään Ontarion
Metsätyöläisiä selittämättä OBU:n
rakennetta tai henkeä, joka on ol­lut
aivan ristiriitainen 0. M. T.
U. kanssa.' Päätökseksi tulkoon:
Maailman vallankumauksen puoles­ta,
^tymällä takaisin koko järjes­tönä
Canadan Metsätyöläisten Te-ollisnusunioon.
—- K. A.
maaperää tällä-'mantereella; i&ikö
ole täydn tunnettua sanottu
4oitottelu on kyllin pätevästi oikdtt
tulMnnnt ja myös todistanut käy­tännössä
oikeaksi ^ sen, että vielä
nyt^tänä päivänä pieni kourallinen
yhä-" koittaa tyrkyttää apuaan mii-joonnJoukoUe,
luulossa että sen
kautta saavutetaan viimeinkin toU
vottu tulos — kidisten her^roineri.
On naurettavan- suuripäisyyttä ko-keiHa
ja toivoa vuodet perätysten
monilla eri nimisillä järjestysnimiK
lä voidakseen saavuttaa jotain hy­vää,
aikaan ja samalla aikaa ;näh-dä
sen surkean tiedottomuuden mi­kä
on olemassa omassa keskuudes­sa
ja kuitenkin' sen ohessa hydn
mielellään sanotaan tuntevamme
yhteiskunnalliset ja., taloudelliset
lait kaiken tekijäksi^ ja ilman nii­tä
edellytyksiä ei milllään yhteis-kuntataloud
«lli£(ella liikkeellä ole
mukf edistysmahdollisuutta. Puut­tuuko
nyt' perus sanotusta touhus­ta,
vaiko menettelyn tuntemattomat-,
tomuus, koska: jo silloin kun oltiin
Socialist Party of Canadan yhtey­dessä,
niin silloin jo koiteföin voin-timme
mukaan auttaa sanottua mu-kaansaanltityötä
ja samoin sosiali-demokraatisessa
puoRieessa ja. yhä
ain^ sama kysymys.-Minkä tähden?
Eikö menneisyys anna mitään tun­temusta
nykyisyydelle. Ainakin ho-ketaiis^^-
pitaisV^^
sii^' it?e /oppi^ui |a. ^ nähnyt. Jrixri
j'ötul£s'feV: samoj9ti» kokfemuteist^. eli
samanlaisista häliJÄnnöiista,, jpten, -n;?-!
kon etten ihan erehtynyt ole. Ja
siksi piirrän toisten nähtäväksi uur
destaan kysymyksen, että mitä. edel­lytyksiä
on'siinä, et^ pieiii Wvek-sittu
siirtoIaiskanBan osa pyrkii
nostamaan sitä, joka ei tunne, jä
tahdo että kukaan ^sivullinen häirit-hänen
rauhaansa (täihä kysy-
,1
V
Yksi parhaimpia ^loja Sault Ste Mariossa, Ont suomalaisen asutuksen keskellä,
12 huonetta, kuumavesUämmitys, joka suhteessa uudenaikainen, kaikki vahhistettu
parhaasta tammesta, tiili päällys myös parhaasta lajista, lotti koskee kahteen kafuim,
koko 49Jxl06. Tämä talo on rakennettu 1914, sUIoin kun hinnat oli vielä halvat Au­totalli
yksistään maksaisi tänään $1500.00. Hinta $9500.00 Käteistä $5500.00. Jäännös
$250J0 joka 6:des kk. 7 pros. korolla.
P CATHCART St. S A U L T S T E M A R I E , O N T .
VaMoverin ontisia
Suomalaisen "fforkers järjestö-)
edustajakokouksella on taaskin aloi­te-
esityksiä^ Evästysten joukdösa kö-ipeileesf^
C^ vanha juttu toiskielisen
väestön mukaan saannin ja niide.i
sanoinalehden atvustuskysjTmys. Yhä-k&^
ysÄnainae halveksita eu-ropalainen
: j;ukkii oppejaaii sivisty­neen
kansakunnian Valkoselle työ-läisainekselle..
Eiko tässäkään tap9-
^ - „ vksessa ole. mitään opittu, eikö ole
j^^«euden keskusneuvostossitiMtp kokeneeksi ffl^ että
tämä on johtunut nitä: luon- kannetta vesi ei kaivossa pysy. On­han
keiiiL toisensa jälkeen toitotta­neet
valkotisten Ididistöj että työ;
väenlupkan luokkaöpit ovar viero­ta
kansallisuutta ja pahoja tarkoi-maan
kurinpitoa met-tusperjä varten, joilla ei-ole mitään
^ Olia" ''^'^^^ OBU joh-töieH
Pf^"^»» järjestön sään-^
ö ii S ^"^^ -kyBymykses-see
mys on tehty minulle monta ker­taa
ollessani jakelemassa, maankie-lisille
lehtiä ja pikku kirjallisuut-fta).
Joku innostunut toveri tietenkin
sanoo edelläolevan johdosta, että
onpa se aika Valkoseksi tullut, kuin
noin paksusti vastustaa hyvää asiaa.
Samaa olen danonut itsekin täihän
käsityksen sanojasi^ jähes parikym­mentä
vuotta sitteu) jolloin samas­ta
kysymyksestä osastossa keskus­teltiin;
Ja lisäsin että mitä mer­kitystä
on työläisten puoluetoimin­nalla,
jos ei maankielinen väestö
ole mukana. En silloin saanut vas­tausta,
joka olisi muuta todia.tanut,
kuin sen, että sanoja tunsi maan
Väestön" ja minä tunsin paljaan in-toostuksen
hyvään asiaan. Vaan nyt
ei tarvitse olla ehään sen innostuk­sen
varassa. Nyt on toiminta muut­tunut
hyvän asian innostuksesta
käytännölliseksi työksi ja sitä työtä
tekee suuremmin unioiden valistus-liitto
yhdeltä puolen ja kukin kieli-jyhmä
huolehtii, että heidän jälke­läisen^
nykyiset lapset,* opetetaan
tuntemaan työväenluokan luoklca-toimintaa.
Ja siinä ,on työmaata suo­malaisillekin,
että- kuurata omat
nurkat ensin ja huolehtia ettei niis­tä
kotoisista tule ihan oman kal­taisia,
vaan vähän parempia jos
mahdollista. Ja jos se työ oikein
tehdään, * niin ei paremman puut­teessa
tarvitse lähteä' merta edem­mäksi
kalaan. Ja tätä tietä pääs-,
ta^n siihen asiain tilaan jolloin
työmaajärjestöt määrittelevät mit­kä
lait ja millä tavalla milloinkin
taistellaan oikeuksiemme puolesta ja
mitä tehdään parlamentissa ja^ mitä
samaan aikaan järjestöt toimivat
pariamentin ulkopuolella. Silloin ei
esihiny luulosairas «teollinen vai
lankumous> ja poliittinen keinotter
lu, vaan työväenluokan taistelu, kair
kissa sen välttämättömissä.^muodois-
— G. A. Nygren.
sa.
Toiskielisten työläisten kiusalli­nen
hitaus, välinpitämättömyys ja
saamattomuus kylläkin helposti syn­nyttää
sellaisen katsantokannan 'mi­tä
toveri Nygren edellä esittää.
Mutta tämä ei mielestämme saa
meitä saattaa pessimisteiksi heihin
nähden, sillä täytyy muistaa, että
jos me menetämme toivomme työ­läisjoukkojen
heräämiseen nähden ja
Takkaamme työskentelemästä aut­taaksemme
tätä-heräämistä, niin
silloin ei ainakaan mitään tuloksia
ole toivottavissa. —- Toim.
Tl . •o
KallsBkaivojien riietSnto. — Tä­mä
Timminsin ympäristö on suurinj-pia
suomalaisten asutusseUtuJa On­tariossa.
Tämän ympäristön kaivan­noissa
ansaitsee leipänsä moni suo­malainen
työmies. Kaikkein enempi
on Buomalaisia HoUinger yhtiön kai-vantotöissä.
Työn sa^ti on ollut
vaikea tämän talven ja viime syksyn
aikana. HoUinger yhtiö on tuotta­nut
'kaivantotyöläisiä- £nglanni8(«i
joten siirtolaisilla on ollut mal^dot-tomuus
saada työtä muiissa Mn
poikkeustapauksessa. Nyt on alka­nut
pienempiä ^ivantoja käyiötiin,
joihin on kyseli suomalaisia mie­hiä.
Monella kaivanndlla on tyo
saatettu huippuunsa, on otettu mie­histä
ulos kaikki ' mitä oii voitu.
Tällä "kertaa joutuu moni lähtemään
työstään^ sentähden kun ei voi; tuot­taa
entisiä saavutuksia.
V Me • työläiset täällä kaivannoissa
teemme ankaraa työtä, kaivamme
kultaa omistavan"' luokan kassahoK
\ rtih. ."»M^ "p-U^trfiämme itsestämAb"ir^
:viimfeisen ^hikipisaran • ja' v&in seiir;
t&hdenr-«ttä :rikkaat säavaf • Mstö'-;
«sineitär einmö^ me^'niitä säa;'~A3>!
noastaan mitä -näemme kultaa plk--
kusen kiveil välissä ja kauppojen,
akkunoilla, se on meidän osamme
sim mitä kaivamme. Me teemme
työtä raskain mielfn, aina odotamme^
kenen vuoro on joutua tapaturman
uhriksi. Ne ihmiset nykyisessä yh­teiskunnassa,
jotka eivät tee mitään
hyvää yhteiskunnan.,eteen, he, eivät
voi aavistaa millC^ vaikeudella oii
heidän kalleutensa otettu kivestä/
Moni mies ja nainen yhtyessään toi­silleen
elämän kumppaniksi, vaihta­vat
tuotteitamme hilpein^ mielin, ei­vät
he voi aavistaa, että saman kul­lan
kaivajalla 0^1 ollut huulilla ki­rous
ja inho kun täytyy kaivaakul-taa
toisten hyväksi.
Täällä Pohjois-Ontariossa oh
käynnissä kaivosmiesten järjestäy­tyminen;.'
Sanotaan unioon jö kuu­luvan
parjpn kaivantomiehiä. Suo'-
malaisia ei pitäisi vi/elä kuulua kuin
kymmenkunta. Monet suomalaiset
tekevät ankaraa vastustustyötä, hii
kaikin , keinoin räil^ätä, puhetapaa
käyttäen koettavat estää kaivosmies­ten
siihen yhtymästä. Ei olisi ihme
jos he .kuuluisivat' OBUrhun t ii
IWW :hen niinkuin he puhuvat, vaan
he, suupaltit, >eivät kuulu mihinkään.
Puheessa he ylistävät OBU :ta,^vaan
kun tuli «nnen joulua kehoitus, e^
tä valita edustaja OBU Sudburyn
ipiirin metsätyöläisten konventsio-niin,
niin eivät he,; saaneet koko-;
usta pystyyUj vaikka vielä jotkut'
heille suopeat W. P. jäsenet koetti-
.vat heitä auttaa. Kun joskus' haluaa
kuulla < asiatonta parjaudta ja provo-seerausta,
niin sopii :käydä Timmin­sin
Poikatalolla, siellä sitä kuulee
vaikka mitä. Poikatalolla tapaa
kaikkein, parhaimpia^ ivvvläisyy^ellii
ratsastavia, jotka eiyät kuitenkaan;
siihen kuulu. Onko missään niin
.tarpeellista työläisten järjestäytyä
kuin täällä Timminsissä. Täällä' nii­tä
riistäjiä on. Ensin' kaivantoyh-tiöt
meiltä riistävät työmme tulok­sia,
sitte työhön kyllästyneet, yh­teiskunnan
likaliejuun vajonneet
pikkukeinottelijat elävät ja hyvin
elävätkin' meidän työmme tuloksis­ta.
Pitää-, olla jo erioDnroiiren tah­don
Injnus V ennenkuin j^ysyyerillään
noista monista keinottelupaikoista»
T ^ ä eräästä ruokatalosta-pantiin
kävelemään Jahtariksi epäilty mies,
mihin hän joutui, hänet otti. huos-'
taansa huonomaisuudestaan tunnet­tu
suomalainen. iSiitä ei voi muuta
sanoa, kuin^ että hän pääsi omiensa
luokse. Jotkut väittävät, että koir
ratorpissa tehdään vallankumous-;
iyötä, sitä ei voi uskoa. Ei aina­kaan
föiratorpissa vainota työläisr
teurastajia. Onko Suomessa jo lop­punut
vallankumouksellisten työläis­ten
vaino? E l Lehtitietojen mukaan
riehun työläisten vaino en^is^
enemmän, siellä uhataan hajottaa
sosialistiset työväen järjestöt, toi­mitsijat
vanuta. Nämä Bnomen tyo
mitsijat vangitaan. Nämä Suomen
työllisten V a i n o a misjärjestdihln
kudlQvat lahtanrtt tultuaan tänne
CaiMt^n, saavat olla kokolailla
rs|)W^a. E i ' heiltä kysellä ovatkj
|ie/l^tareit$ tai ei. Ja jos he oli-,
rfvat, ei hPltä silti Vainota. Meidän
tulisi työmailla, rnokataloi&ffa ^.a
kaikkialla kohdistaa he^jiin vilum­me/
elsovi Ijuojonnusta, on
henkilö sitten kuka hyvään, ^joko
tuttava, tai sukulainen.
8BoiDe»tä;»aapp9at \^tA\9^
Tänne Tfmmjnsiin, ttinaetiuun suo­malaiseen'palloruumaan
saapui syl^-
sylls vanhasta maasta.joukko mie-
Mä. He salvat asunnon pallontn'.
mqh omi^tnjan kämpässä ja tanalla
kävivät enomalaisella Pofkatar
lolJa. " / ,
iSifnä saififusa sakissa oli Vapau^;
den tdman vuoden neljännespä^ nu­mero^
jij^inUut" lahtarit W. ^ *
Kaikki )?ieidän ä u ö Ä ^ ^ oVat valiiiistettu"
-Staotnöh yliopistossa "käytännössä ote^^^ ö^pikirjainf Mi^il';'"
sekä K. G. K. Nymanin erikoiskatsannon alaisina. Me käytäm­me
ainoastaan pasrfiaita rohtoja valmistukseemme.
KUMMITAVAROITA
Kuumavesipussia, hinta $1.25,
$3.00,14.00 ja 95.00.
KuumavesipUBsin letkuja, hin-
.ta $1.00
Ruiskuja naisille, hinta $3.50
Ruiskuja miehille, hinta $1.00
Ruiskuja' laipsllle, hinta .35
Korvaruiskuja, hinta .... .86
Nfenärui^uja^ hinta .... .85
Varmuusesineitä naisille, iin-ta
$8.60
Varmuusesineitä miehille, liin-ta
$3.00 tus.
Kääreitä, plaastaria y.m.
Haavapumpulia 26c, 40c, 760,
$1.60.
Haavakääreitä r 20c, 2' 25c
Munuaisplaastaria ....k....... .50
Selkäplaastaria ........i.. .85
Rintaplaastaria .60
Kummiplaastaria .25
Aniatippoja, yskään, hinta .50
EmätiDDoJB, koliikiin ja sydän-aluskipuun,
hinta .50
Eetteritärpättlä, yskään Ja
hengenahdistukseen .... .50
ExBemasalvaa, hinta ........ .75
Hoffnfannin tippoja, sydän-aluskipuun
.60 ja $1.00
Halvausvottä, hinta ........ .50
HiusSljyä, hinta .50
Hammastippoja, hinta .... .26
Hammnskittiä, hinta ........ .10
Hammaspulveria, .26 ja 60c.
Hammasharjoja, hinta 25c,
40o, 60c ia 75c.
Hemo^oidosalvaa, hinta .75
Haiupihkaai hinta 25o unssi
Intinlinjamenttia, hinta .... .50
Ihosalvaa, hinta' .M. . . . . ^ . . . . . . . .35
Kamferttia, kuivaa. 26o unssi
Kamferttiviinan, hinta . ,i .60
Kamferttilinjamenttia .... .50.
Kamferttiöljyä, hinta
Kolmenlaisia tipp.o/a ........ .60'
Luulinjamenttia .60
Mikstura Slmpleka .50
Ncrvin tippoja .60
Parrannjosoipuoita ........... .50
. Päänklvifltyspulveria .60
*-pikiölj; .60,
Puunöfjyä .60
Pnhdasta Norjan kalamaksa-';
' öljyä, hinta 50c ja $1.00
Prinssintippoja ....,„ .60
Proservceraavia tippoja .. .60
Riigabalsamia .60
Silmävettä .... .60
Silmftsalvna .................f...... ,60
Suu- ja' hammasvettä ;. .50
Snellmannin koliikkitippoja .60
- Tll<^tl<aa meiltä. JäBkflln!ettele,MeillS OD «aatavana ttaiklria Suomen, CaBadan Ja Amerl>
häa lääkkeitä, bumraitavaroiloi naekeerauinaalaja y.n. Ma makiamma poatirahaa kaikista
$5.00 tai vitfi iiomtaiata tilautuiota. >~- Erikoiolaakeluetlelot asiami^^^^
168 So. Algoma St.
W. A. CARLEY,
Omistaja Ja apteekkari.
Port Arthur, Oni
K. G. K. N V M A N , Suomessa ja Canadassa
tut)kinnon «uorittanyt apteekkari.
ma;oen pitäjästä. Heiltä joku ky
syi mitä miehiä he ovat. Kirjoituk­sessa
mainittu Pietilä näytti eräs­tä
todistusta, joka oli annettu Pie­tilälle
Superion piirin metsätyöläis-uniön
sihteeriltä' ennen Suomeeni
menoa, siinä sanottiin, että Pietilä
on' tilittänyt kaikki kirjallisuus ja
muut varat mainitulle sihteerille j /i
että IWW on samaa kuin punakaar­tilaiset
Suomessa. Kenenkään huo­mio
el siihen kiintynyt, sillä pallo-ruumassa
missä he enempi olivat,
oli kova kiire, pelureilla kiire saar
da nähdä kenelle rahat kuuluvat jn
palloruuman pitäjällä saada run­saasti
vuokraa pöydästä. Niin val-litei
yhteisymmärrys.lahtareittert ja
labtarien- kuljettajain ja vallanku­mouksellisten
työläisten välillä, et­tä
ei voitu huomata, että joukossa
on verisiä lahtareita. Nyt olemme
saanut lukea Vapaudesta mikä oli
Ketonen ja Pietilä.. Ensin mainitun
lahtarin päällä raskaat teot Suomen
kapinan aikoina, sitte rikkurien vär-vääjä
ja Suomen työläisten hirmu.
Pietilä, jos hän on joskus kuulunut:
työväenjärjestöön ja sitä edistänyt,
niin silti hän on lahtari Jcun on ku
lettanut tänne Canadaan Suomen
työläisten hirviön, eikä ole palja<j-tanut
sitä. Pietilä on matkustanut
Yhdysvaltain puolelle työn etsin­tään,
vaan Suomen työläisten hir­muksi
mainittu V. Ketonen on työs­sä
metsässä, pohjoiseenpäin Tim-minsistä.
Yksi suomalainen Viron-rtjtkikun
nassa ollut laj^ri, jolle ~on annettu
anteeksi' t^onsa, anteeksipyynnön'
perusteella (onko Suomen työläiset
antaneet, sitä emme tiedä).' Hän
puhui täyllä Vapaasti peittelemättä
tekonsa* santfi rahanhimon kautta
joutuneensa Viron retkikuntaan.
fCaikissa Suomen lahtareitten ret-kiasä
olleitten sanoi rikastuneen,
niin hänkin lähti Viroon, vaan sen
jsanoi olleen erehdyksen, sillä hän
ei saanut-mitään kun joutui jälki­joukkoihin..
Häntä on pidetty tääl­lä
kaikkien suosiossa ja kellään ei
ole ollut häntä kohtaan mit^n sa­nottavaa,
sillä ainakin näihin asri
hän on osoittanut • anteeksipyyntön­sä
ja lupauksensa mukaisesti toimi-
,van. Nyt hän on sairastunut. Ensin
j^n löi kirveellä metsässä jalkaansa,
;i[nimiiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii^iiiiiiiiiiiiiiHinmiiiiiiiiiiH
I SAULT STE MARIEN SUOMAUISET OSTAKAA LEIPÄNNE -
I A. ÄNGILÄN LEIPURIUIKKEESTA / l
Sv 27 ALBERT ST. EAST. — PHONE1280-J.
I Pilaukset toimitetaan nopeaan. — Kirjeosote (FINNISH BAKERY)
iiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiilim
G«ro
nyt hänellä on kuume, lääkäri oli
määrännyt hänet sairaalaan, vaan
dieltä hänet hulluna vietiin poliisi-putkaan.
Sellaista se on köyhän työ­läisen
kohtalo.
Nyt tätä kirjoittaessa on saapu­nut
tieto, että hän on kuollut. Lää­kärin
lausunnon mukaan hän kuoli
keuhkokuumeeseen;. Ei ole tiedossa
<uoliko hän sairaalaan vai poliisi-outkaan.
Vaan monet seikat viit-
;aavat siihen, että hän kuoli hoi­don
puutteeseen, koska lääkärin pi­ti
leikata ennenkuin sai tietää kuo­leman
syyn, Nyt kaupungin viran­omaiset
ovat. käyneet suomalaisia
pyytämässä, kolehdin keräykseen^
että saisivat hänet hautaan. Kellään
/ (Jatkoa 4 :llä sivulla.)~"
ErlkoiaoB huomio annetaaa Siaom»
labille. '
DR. A. D. WEST
SELKXBANKATOHTORI
Tarkastetoao X-sälikdsäde koneelU
217 Gloucester St., Soo, Ont
Pbone J308,
Kymmenen vuoden kokemus euoma
laisten keskuudesu}.
o
li A. Bfaclnnes, B.A. W.H.C. Bnei
MaelNNES ^ ERIEN
Ldtimiehat, Asianajajat, Notoriot.
303«QaMa Str.,
Satdt Sta. fiSario, Oattfrio
Konttori vastapäätä Sault Streettiä
R^haa lainataan halvimmalla korolla
Hyvä valiltoina
Kirjoituspaperia
vihkoissa ja laatikoissa.. Erikoisen hyvästä paperista.
NUTSONS DRUG STORS
& Albert St. ^ Soo, Oat.
AaiasDJaJat, labitaiebet, dotfirtot
Konttori; '
SAULT STE. fitARIE, ONT.
Uriah McFadden, K. C.
E. V. McMillan.
Soomalatneo Vlkoläbetya apteobbi
Canadan Soossa
Ainoa SooiM oleva apteekki. Jo­tta
ilffiottoa Vapaudelta.
E. Hautalan Sauna
Avoinna joka arkipäivä. -
Kuron Ja Albert St. bnlmluaal
SOO. ONT.