Vapaus, August 3, 1928

              Sivii2 Pegjantaiiia, elolnum 3 p:mi—Friday, Angust 3 No. 164^
VAPAUS mUm OMafa
A. VAABA. B. A.
- T O I M I T T A J A T »
yeSBVJiES. H. SULA. FtHJKOSEJ».
at ik« FaM OfBea Dapani—t, Ottawa, aa aaeoM daaa aattcr.
TAPAUS (lAcxtr)
n a «sir ««a> »f FiBB$«fc Votkan !a Caaaaa. TvbUAtd diHr «t Sai&arr. OsMrlo.
OMOnVSBrSHAT VAFAUDESSA:
HAO kota. $tm kaks k«taa. •> ArtaUittoejmaaOaoCakact SOe. .
art Äe, fcma. $1M S kotaa- ~ SrmtriaVImoSSii* ITj» karta, «tOO S kertaa. —
AtfaaaaOaotakact t ^ M karta, C3Ao kakai kartaa. — Kiita^IaMCkkaat $IM kait. — ganl—aiiflaioyk-
M 8 A karta. Sae. COaakaa kjitoahaarrlta tai audataviraria. — HaJataaatSadot ia «vex^tautakart
nrOarta. Hm k«ljBa kartaa. — Tda^SSäaottaiiao i^a Uaotaaacaattssnca oa. »aajjitiaiaa. lOaUttaJa
atakiiaaa — TOaakiU. Joita 4 aanu taka. ai KkmtaiKa, paitak uAtvfimn. \fSi»
TOACSRINNAT:
1 «k. ««JO. « k k . tSJSO. S kk. %iM ia 1 kk. «IjOa. - Tk(ira*al:«!kia ia
s 1 tk. ViM, < kk. »JO. S kk. t t » ia 1 kk. fl.M.
f»*-a mOTtHf
iaktces aiotat flootokMt pitää oUa konncxiita kcUa « ip, UiBCitraiq>SlTla rfallitgai aikipäiTinä.
Tifaaii taiarftaai Uk«tr BaiUiac SS toroa Straa*. Pakati* S36V. ^
T i f i i i » kaMtarii liUrtT BoIUiai; » Uraa St. Pakalte U » . PaattMi^ai » M «9, U/bm. Oat.
CaaanI airartiiiag taiat 7te. per coL iaek. MtaloMa ckaiga far aiagi* iaaarttoa TSa. Tko T^aaa
tfmtm a^fsäibc «aaAa aaaac Oä FiaaUk Paopft ta Caiada.
Tka atta «Olols takaaaa taa «aaiaaaU aaafUaar» kt^foai
" ciaaOit /. V. KAICUSTO. Btkkaanhortaja.
kbjatttkas MdaUaaa Cikkaadkoitaias
Kelloggin ehdotelma miUtaristien
lausuntojen valossa
Kelloggin rauhanehdotelma» min­kä
on hyväksynyt maa toisensa jäl­keen
erikoisella innostuksella, ei ole
mitään muuta kuin myrkyllinen pui-jausyritys.
Silla näet tahdotaan
kansa sokaista siihen tosiasiaan näh­den,
että me olemme nyt uuden,
viimeistä paljoa suuremman maail­mansodan
partaalla ja että ainoasta
menetelmästä, millä sitä olisi saa-telty
lykätä — täydellisestä aseista­riisumisesta
— kieltäydyttiin, kun
Neuvostoliitto . sitä esitti. Tarkas­telkaamme
Yhdysvaltoja ja Suurbri-tanniaa.
Ne ilomielin hyväksyvät
Kelloggin suunnitelman. Sen ham­paattomuutta
kuitenkin osottaa se
tosiseikka, etteivät nuo kansakunnat
mitenkään voineet sopia merivarus-tuksien
rajotuksesta, kuten käy ilmi
kreivi Greyn seuraavasta lausun­nosta:
"Lopputuloksena on se, että näi­den
kahden maan väliset keskuste­lut
merivarusteluista eiyät ole ter­veellisiä
eivätkä hyödyllisiä. Yh-deltä
puolelta on näet Britannian
fiallitukselle mahdotonta asettaa
kättään sopimukseen, joka sitoisi
Britannian ala-aryoiseen asemaan
iherivanisteluihin nähden. Toisaalta
tauen Yhdysvaltain .»hiEiUiUiksen on
vaikealla sitoa kamaansa f jmihinkaln
-semmoiseen, joka ei tiedä sen meri-varusteiden
ehdotonta ylivoimai­suutta."
*' Siinä sen siis kuulitte yhtäällä
on vastustamaton voima ja toisaalla
liikknmaton kivi. Tämmöisten olo-fitihteiden
yailitessa ön puhe Kel­loggin
sopimuksesta silkkaa pötyä.
Kuulkaamme sitten armeian ään-täj
mikä kenjraali Swintonin, tankin
keksijän persoonassa selittää:
"Kun seuraava suurtaistelu al­kaa,
niin sotaakäypien kansojen kes­ken
ei tule olemaan riitaa sopi­muksiin
nähden. Ne tulevat pitä'-
määns^opimiiksia joutavina paperi­liuskoina
ja alkamaan sodan ilman
^Virallista sodanjulistusta. Mikäli
viime sodan piti lopettaa kaikki so­dat,
sikäli se täydelleen epäonnis­tui."
Selittäen miten tulevaa sotaa
tullaan johtamaan, kenraali Swin-ton
jatkaa: "Näbia paremmin kuin
lapsiakaan ei tulla armahtamaan...
seuraavassa sodassa tullaan käyttä­mään
ruttotaudin basilleja ja ke­miallisia
hävitysaineita, joita auto­maattiset
lentokoneet tulevat kylvä­mään
vilja- y.m. satojen tuhoami­seksi."
Tämmöisiä: kauhuja lupaa mili­tarismi.
Mutta ne eivät itkein eivätkä
valittain parane, sillä militaristit
ovat kontrollissa. Canadassakin esim.
ovat sotakulungit yhtämittaisesti ko­honneet.
Kun kadettiliikkeen ylläpi­toon
ennen sotaa kulutettiin 35,000
dollaria vuodessa, niin kulutetaan
siihen nyt vuosittain puolimiljoo­naa
dollaria. Ilmailuvoimien kehit­tämiseen
kulutetaan myös rahaa sa­massa
suhteessa ja samoista syisiä.
Kenraalimarsalkka Foch vahvis­taa
S wintonin lausunnon ja osottaa
Kelloggin ehdotelmain kavaluuden
seuraavalla lausunnollaan: "Seu­raava
sota tulee olemaan maailman­sota
. . . siihien' tulevat osallistumaan
miltei kaikki maat, ja tappelijoihin
eivät tule lukeutumaan vain miehet,
vaan myös Jokaisen kansakunnan
naiset ja lapset."
Niinpä niin. Militaristit ovat
kontrollissa. Toisinaan kohtelevat
he röyhkeästi meitä työläisiä, toisi­naan
taasen mairitellen. Miitta aina
he kulkevat kohti päämääräänsä,
kuten he- tekevät ennen maailmanso­dan
syttymistä 1914.. Ja nykyäänkin,
kuten silloinkin, on olemassa ryh­mä
pasifisteja, jotka, pyhästi julis­tavat
sotaa vastustavansa. Tämän
he tekevät siksi, e;ttä sodan puhjet­tua
heidän maineensa sodan vihaa­jina
auttaisi heitä, kun he muuttu­vat
kellokasoinaiksi, jotka johtavat
lampaita teurastettaviksi. Nykyään,
kuten silloinkin, on kaikenlaisia pe­tollisia
räuhanpuuhia tekeillä ja py
hiä ystävyyden vakuutuksia kanso­jen
kesken.
Mutta 1914 ja nykypäivän välil
lä on olemassa muuan eroavabuus,
ja se on: vapaan Venäjän olemassa­olo.
Alottakaa siis vaiii sotanne te
kapitalistiluokan. herrat. 'Ja kun te
sen, teette, niin suuri määrä maa­ilman
työläisistä tulee julistamaan
sodan teitä, eikä vastakkaisissa valli-haudoissa
olevia tovereitaan vastaan^
Sillä Neuvostoliiton työläisten esi­merkki
osottaa, että heidän menetel­miään
seuraten kulkee kaikkien työ
Iäisten tie vapauteen.
J . S. WALLACE.
PASIFISMI J A S O TA
Mftä fduvät pasifistii?
Näitten vihamielisyyksien kasaantu­misen
edessä, keskellä näitä sotaa var­ten
varustautumisia, näitä sotia j a i l ­meisiä
Juonitteluja Ja provokatsioneja
ainoastaan heikkomleUset Ja ne. Jot­ka
haluavat työväenluokkaa pettää Ja
sokaista sen silmät, saattavat Julistaa,
että sodan vaaraa liiotellaan, taikka
että sellaista vaaraa ei ole olemassa,
taikka että sota on vältetty. Julistettu
laittomaksi taikka poistettu rauhanso­pimusten,
aseistariisumiskonferecssien
Jahyökkaämftttamyyssoplmusten kaut­ta.
Tosiasia on. että (i) vihamielisyyk­sien
ka«tantTima on suurempi kuin
ennen 1914 käyziieellä aikakaudella:
(2> että kaikkien Johtavien imperia­lististen
valtojen toimesta tehdään
suurempia sotavarustautumisia kuin
ennen vuotta 1914; (3> että me olem­me
miden maftllmansodnn aatossa, jo­ka
sota tulee olemaan palje» julmem­pi
ja jättimälsempi kuin viimeinen;
(4) että sitä voidaan työntää muuta­mia
vuosia tuonnemmaksi, tai saattaa
se alkaa jo ylihuomenna, mutta että
sen puhkeamista el voida estää muu­ten
paitsi kapitalismin kukistamalla
Ja poistamalla se Järjestelmä. Joka
siittää sotia j a siittää parhaillaankin
sotaa.
Suunrattojeh hallitukset ovat täysin
tietoisia tästä ja valmistautuvat sii­hen
suurimmalla mahdollisella nope­udella
Ja tarmolla. Hedän varustau­tumisensa
käsittää sotilasrintaman
vahvistamisen (sotilaitten värväämi­nen,
harjoittaminen, kansan militari­soiminen,
laivaston, ilmalavojen r a ­kentaminen,
kemikaalien Ja teknillis­ten
asestusten valmistaminen) Ja r i n ­taman
taustan vahvistamisen tulevaa
sotaa varten.
Niissä maissa. Joissa sosialistipuolue
on hallituspuolue, taikka likipitäen
hallituspuolue auttaa se Imperialismia
sotilasrintaman vahvistamisessa. (Bon-courin
yleinen asevelvollisuustoimen-pide
RanskaJBsa; MacDonaldin lai­vaston
lisäys Ja imperialismin vahvis­taminen
hänen pääministerinä oUes
(Jatkoa edelHseen numeroonJ
masta on merikitykEetön. "Kuka senl nicukselliset kerkesivät antamaan en-alotti"
on taitavan manöverin kysyr­.
amäisen löylyytyksen, mutta tuolla
mys. Alottiko Englanti sodan Saksaa
vastaan vuonna 1914, vai alottlko sen
Saksa hyökkäyksenään* Belgiaan ja
julistamana siten todella sodan Eng­lantia
vastaan ensiksi? Alottiko Ser-t)
ia sodan Itävaltaa vastaan arkkihert-tuan
salamurhauttamalla Sarajevossa,
vai alottiko Itävalta sen sitä seuran­neena
ultimaattumillaan? YhdysvaL
tain hallitus juHstl sodan Saksaa vas­taan
Saksan hallituksen toisttmeitten
neuvottelujen jälkeen estää se. mutta
ei ollut vähäkään kykenemättömämpi
julistamaan sen ptuolustussodaksL I m ­perialismi
siittää sellaisia sotia, kaikki
saan Englannissa; vastaavia toimenpi­teitä
jokaisen maassa, missä sosia­listit
ovat oUeet vallassa'. —jmyösUn
Suomessa — William Greenin salais^
konferenssit Yhdysvaltain , so^akolle-glon
kanssa). Jokaisessa maassa'sosla-llstipuoltieet
Ja pasifistit yleensä aut­tavat
tämän lisäksi toista sotaan v a ­rustautumisen
muotoa, nimittäin rin­taman
taustan vahvistamista ' murs­kaamalla
työväenjärjestöjä Ja salpaa­malla
niitten kehityksen kohden k u ­mouksellisuutta.
Pasifismi olennaisena osana
vamstaatomlsessa
sotaan
imperialistiset kansat varustautuvat n i i ­tä
varten rauhan nimessä, kaikki ne
etsivät parasta heUceä sodan alotta-miselle
ja heille edullisinta muotoa,
jonka kautta tulla parhaiten "provo­soiduksi''
siihen Ja kaikki ne käyttä­vät
mitä hammästyttävlmmanft me-nestj^
csellä propaganda-aseitaan to­distaakseen,
että he ovat puolustautu­massa.
Silloin ' kun tulevat kysymykseen
sodat sozrettuja kansoja vastaan, taik­ka
maata vastaan. Jota työläiset hal­litsevat
työväenluokan Ja työväenluo­kan
liittolaisten puolesta, on se hei­hin
nähden puolustussotaa lainkaan
välittämättä siitä, kuka ensimäisen
laukauksen ampui. Merkitseekö meille
todella mitään olivatko Jim C^nnoUyn
vallankiimoukselliset ne, Jotka pääsiäL
senä 1916 ampuivat ensimäisen lauka­uksen,
vai ampuivatko Britannian hal­lituksen
Joukot ensiksi? (Oliko todella
tärkeätä, kuka ampui ensimäisen lau­kauksen
Lexingtonissa?) Onko perin
tärkeätä ampuivatko Kiinan vallan­kumoukselliset
ensimäisen laukauksen
ajaakseen pois imperialistiset maa-hanhyökkääjät,
vai vastasivatko he
ainoastaan valtausarmeijaitten lauka-seikalla
ei ole suurta merkitystä, eikä
varmastikaan vähennä meidän heille
antamaamme kannatusta ja tukea
tieto siitä, että he ampuivat vasta t o i -
seksL
Ehkäpä Kellogg tulee meille seUttä-mään,
että me Nicaraguassa puolus­tamme
liesiämme, kotejamme j a maa
tamme Sandinon hyökkäyksiä vas­taan?
Jos hän onnistuu todistamaan.
uksiin? Me toivomme, että vallanku-että
Sandino ampui ensimäisen lauka­uksen
Wall Streetin valtstisarmeijaa
vastaan, niin vastaamme K^logg^e
että "se oli Sandinolta hyvästi tehty!"
Ellei näin olisi tapahtunut,"niin me
olemme Nicaraguan vallankumouksen
puolesta siitä huolimatta." Me olemme
Neuvostoliiton puolustamisen puolesta
ja tulemme sitä pitämään oikeutettu­na
puolustussotana imperialistien
hyökkäyksiä vastaan lainkaan^ välittä­mättä
siitä mitä imperialismin propa­gandakoneisto
meille saattaneekin sa-noa
ensimäisen laukauksen ampumi­sesta.
Me kommunistit emme taistele sotaa
vastaan "yleensä" j a abstraktisella t a ­valla.
Me taistelemme imperialistisia
Ja vastavallankumouksellisia sotien
käymisiä vastaan, mutta kannatamme
Ja Johdamme proletariaatin vallanku­mouksellisia
sotia Ja sorrettujen kan­sojen
sotia kapitalismia Ja imperia­lismia
vastaan ja tiedämme, että me
emme voi lopettaa sitä järjestelmää.
Joka sotia siittää taistelematta kaplta.
lismia ja imperialismia vastaan. Me
olemme imperialistisia sotia vastaan
lainkaan välittämättä siitä mitenkä
^sirfTTA hajoittajine tilaisuutta hämä­tä
toimintaamme.
Yllämainittm päätöksen {»sulivat
pohjois-Ontarion metsämiehet käytän-tö&
i lakkotaistelussaan. Kaikki ktani-teat,
lähetit, kaikenlaiset toimitsijat
valittiin yksinomaan L.WJJJ:n jäse­nistä.
K^y^fc-tp keräykset, kaikki tiedoi-tukset
aimettiin ja lähetettiin L . WX
TJ:n nimessä, sen vastuulla oli koko
lakon onnistuminen.
Ja mikä oli tuloksena? Enslmäisenä
huomiota herättävänä seikkana voim­me
merkitä sen, että tämä ensimäi-nen
täydellisesti Ii.WXUnion johdoin
la käyty taistelu kyettiin viemään
voittoisaan loppuun kokonaan ilman
1928
tääkö se työväenhudtan yi
man rakentamiseen famitalisn-V
taan. vai'tähtääkö se t ä m S ^ J ^
taman hajoittamiseen. A n e k i ^ t ^^
on sitä mieltä, että s e l ^ l ^
naikkofensa sän-orH-3»«*o^_
niitä häpeällisiä Ja järjestötoimintaa
hajoittavia loppuselvittelyjä. Jotka jo­kaiselle
LW.W:n kanssa yhteistoimin­nassa
käydyille taisteluille on olleet
ominaisia.
Toisena silmiinpistävimpänä seikka­na
voimme pitää sitä, että nyt käyty
lakko voidaan pitää parhaiten järjes­tettynä
niin avustustoiminnan kuin
kaiken mmmkih puolesta, mitä poh­jois-
Ontarion, tai mahdoUIsesU koko
Ontarion metsätyömailla on käyty.
K^lmnntPn^ B i k S alinkaan pieniar-voisena
seikkana voimme mainita sen
menestyksellisesti ne ovat naamioidut
"isänmaan puolustuksen" tmmuslau-seitten
naamarin taakse. Mutta mitä
Nei^ostoliittoon ja sorrettuihin siirto-maakansoihin
tulee, niin me olemme
Isänmaan puolustuksen puolesta. —
(Jatk.)
Maaiimanpaloii ahb
Neuvostoliiton delegationin vUme
maaliskuun 15 p:nä Genevessä teke­mät
rauhan esitykset ovat jbokona|-
suudessaan julaistut Tukholmassa kir­jasena
nimellä "Täydellinen aseista­riisuminen"
(Den fullständiga avrust-ningen).
Tukholman pormestari pari
Llndhagen on kirjoittanut kirjaseen
esipuheen sekä myös liittänyt oman
äsken Ruotia valtiopäivillä tekemän,
sä välikysymyksen ehdotuksineen,
koskeva :Buotsin suhtautumista aseis-
Amerikan ja Japanin yälm
•lc>.-.v,:---.'--v--.-^'-..-..
Vaikka sota Kiinan kenraalien vä­lillä
onkin liakannut ainakin joksi
kin aikaa, jatkuu näitten kenraalien
t^ana olevien eri imperialistival-tain
Välinen taistelu vielä diplo­maattisin
keinoin, kirjotetaan *'In-
•prekorrissa**i Niinpä kuluneena
^vuonna Japanin Shantungin inter
vention seurauksena oli Tsiimgkai-
«hek pakotettu p^äyttämään hyök
käyksensä pohjoiseen. Ja samaan
aikaan taas Yhdysvidtain diploma
tia, vastaliikkedlui Japanin diplo­matiaa
vastaan, joka vaati Tsangtso-
Unilta joukon uusia etuoikeuksia
silla, että se pelasti taman kenraa­lin
joutumasta armeijoineoi tuhon
o m ^ i , alkoi lähennellä Nankingia.
Totta kylläkin, nankingiläiset ei­vät
kyenneet saamaan mitään muuta
kuin tyhjiä lupauksia, mutta niin­hän
aina imperialistien lakeijat
ovat tyytyväisiä, jos saavat isäntäin-sa
pöydältä pudonneen puoliksi jyr­sityn
luunkaan kalvettavakseen.
Nyt On asiain kulku saanut uu­den
suunnan. Japani sai aikaan
sen, (rtta Tsantsholin katosi näyt­tämöltä,
ja hänen tilalleen nousi
Tsangsuelian, joka alusta alkaen
oeottautui japanilaisen imperialis-jauö
nöyräksi palvelijaksi. Viimei-simmät
tiedot kertovat, että tämä
panin kanssa. Sopimuksen ehdot
ovat kyllä tyhjänpäiväiset. Kenraali
ei saa Japanilta mitään tukea, Ja­pani
ei sellaista takaa, multa ken
raalin on sensijaan turvattava Mant­shuriassa
Japanin etuja, eikä hä
nen saa sallia kansallisten lippua
siellä kohotettavan. Edelleen kerro­t
a ^ , että kenraali pyytää Japania
lähettämään neuvonantajia otta
maan osaa Mongolian hallitukseen
ja harjottamaan sotaväkeä. Ei tar
vitse olla kovinkaan tarkkasilmäi­nen
havaitakseen, että tämä on erin
omaisen mieluinen asia ja lyö yh­teen
Japanin valtausetujen kanssa.
Mutta kaikella tällä on vastavai­kutuksensa.
Niinpä Shanghaissa i l ­mestytä
"China Times" Uetää ker-.
toa, että "Yhdysvallat on ryhtynyt
neuvottelemaan Nankingin hallituk­sen
kanssa etupäässä tarkistaakseen
kiinalais-amerikalaista sopimusta.
Nankingin hallitus onkin viime ai­koina
koettanut voittaa Yhdj-sval-tain
suosiota» huolimatta siiiä, että
"Yhdysvaltain imperialismi joku aika
sitte tur\autuikin tykkeihin diplgi-maanisten
noottien sijasta, tarko-tamme
n.s. N a n k i n ^ tapahtumia.
Kun Nankingin hallitus nyt täten
pääsee Yhdysvaltain imperialismin
Kaikki Imperialistiset vallat tule­vat
yhä enemmän ja enemmän "pa­sifistisiksi"
mitä lähemmäksi sotaa
ne tulevat. Ennen 1914—1918 sotaa oli
täydellinen Haagin rauhankonferenssi­en
kulkutauti raivoamassa ja teh.
tiin rauhan ja pakollisten sovittelu­jen
sopimuksia. Nolliin palkintoja
"tunnustusta saaneesta palveluksesta
rauhan asialle" jaettiin vuoron perään
Theodor Rooseveltille. keisari Wiihel-mllle
Ja tsaari Nikolai n:lle.
"Nyt on samanlainen aseitariisuutu-miskoxiferenssien
kulkutauti raivoa­massa
(Joista jokainen näsrttää suun­nattomasti
kannustaneen aseistautu­misen
asiaa eteenpäin): tehdään so.
pimuksia kemikaaleilla sodankäynnin
laittomaksi julistamisesta (minkä jäl-tarlisumlseen.
Fo^ets Dagblad. samalla kun ke.
hoittaa lukijoitaan tarkoin tutustu­maan
tähän arvokkaaseen julkaisuun
lausuu, mjn.:
Historia .osoittaa, että maailman
suurimpia alueita omistavat valtiot.
Englanti ja Venäjä, ovat olleet päävl-hoUiset
kaikkina aikoina. Mutta eivät
Venäjän tsaaritkaan harjoittanieet niin
väijyvää ja päällekäyvää politiikkaa
kuin EnglantL Suoranaisesti tai mie-luimunin
lakeljavaltioiden: kautta. Jot­ka
se teki välikappaleikseeri ostamal­la
taikka ktulstamisen uhalla, kävi
Englanti sotaa Venäjää vastaan t u .
kahuttaakseen sen elinehtoja: pää­syä
Välimerelle (Dardanellien kautta)
ja Itämerelle, se sodans37y on nyt to­sin
pois, mutta muuten ei ole tapahtu­nut
mitään, joka antaisi aihetta o-lettaa,
että Englannin ikivanha vihan-politiikka
lauhtuisi. Päinvastoin. Tsaa.
kannattavan. On vaarallista antaa
Neuvostoliiton vahvistua liikaa ennen­kuin
isken....
Jagger totesi, että Imperialististen
valtioiden sotilasbudjetit ovat sitten
1913 kohonneet lähes 100 prosentilla
(1926). Samoilla valtioilla on — paitsi
seisovia armeijoita — 20 miljoonaa ^ u -
luutettua sotilasta lailUstutetuissa re^
servijbukoissa. Englannin sotalaivasto
on kasvanut 32:11a, Amerikan 21:llä
ja Japanin 100 pröstentilla (panssari,
laivojen tuhoojain lisäys mainituissa
maissa on 177, 182 ja 360 prosenttia,
vedenalaisten veneiden 62, 62 ja 309
prosenttia). Hmalaivastot (jotka tosin
1913 olivat vielä kapalossaan) ovat sa­moissa
3:ssa maassa ' kohonneet —
2000 prosentilla! Yksistään Balkanin
valtioilla, Neuvostoliiton lähimmiUä
naapureilla. on njrt 4 kertaa suurempi
ilmalalvasto kuin koko maailmassa
1913. (Maailman sotalentokoneiden
määrä on 11,600, mutta liikennelento­koneiden
ainoastaan 1,500!) Jagger
mainitsi niyös, että 1919 Washington-issa
tehtyä sopimusta, joka sisälsi kiel­lon
myrkkykaasujen käytöstä sodassa
ei ole koskaan ratifioitu ja että Ame-rlka
on varmuuden vuoksi vielä selit­tänyt,
että ei tule sitä ratifioiman­kaan.
Siis, sota tulee. Ja millainen sota?
Myrkkykaasi^sota ilmasta, toisten a-selajien
tukemana, mK^ky^aasupom-mitiis.
Jonka uhreiksi joutuu myös s i -
että toisten alojen työläiset paljon
luottavanunin ojensivat auttavan kä­tensä,
tietäessään lakon johdon ole­van,
kansainvälisen maa- j a metsä-työläisten
liittoon kutduvan järjestön
käsissä.
Työidot lakon alkaessa
Lakon edellä vaUitsI yleinen työttö­myys.
Vähän metsätöitä, joista tarjot­tiin
mitättömiä palkkoja. Tilanne y-lelsplirteln
hyvin synkkä, jossa tais­telun
onnlstumlseUe ei oUut nähtä­vissä
erittäin suuria edellytyksiä. K a i
kiBsta tästä huolimatta päätti metsä­miesten
suuri enemmistö, ryhtyä tais-teluim
työnantajain häikäilemättömiä
toimenpiteitä vastaan, luottaen jouk­kojen
yksimielisyyteen ja ulkopuolisten
tovereiden apuun. Nyt käyty taistelu
on osoittanut, että kummassakaan
kohdassa el petjrtty, vaan täyttyivät
laskelmat, ehkä paremmin mitä oli
uskallettu toivoa. Poikkeuksia tosin
löytyy aina. Niinpä nytkin muutamat
suurlsuut.'jotka ennen lakon alkua o^
livat mitä innokkaimpia työväen tals-teUJoita,
puheittensa mukaan, löysi­vät
lakosta Jos minkälaista vikaa. M i l ­loinka
se el alkanut tarpeeksi aikai
sln, milloinka se oli liian pienel^ a -
lalla. milloinka taas liian suurella.
mlUoInka he olivat vannalta taholta
saaneet tietää että palkkoja e l tulla
nostamaan j.n.e. Kuitenkin osottautui
näitä raukkoja, joiden housut heti en­slmäisenä
taistelupäivänä alkoivat t u ­tista,
löytyvän vaan muutamia har­voja,
joiden provoseeraus hukkui jouk­kojen
paheksumiseen. Jos mikään niin
tämä taistelu näyttää pienoiskoossaan
jokaiselle joka tahtoo j a haluaa näh­dä,
kuinka työväestö lujasti järjesty­neenä.
Järjestyneenä kansainvälisesti,
kim sillä on toisten työläisten tuki.
takanaan, pystyy vaikeimmlssakin t i ­lanteissa
suoriutumaan voittajana.
Lakkoavostns
Metsämiehillä el ole lakkokassoja,
siksi ne käänt3?lvät avunpyjmnöllä
ri-Venäjän tilallahan on nyt Neuvos- - - .
keen kemikaaleilla sodan käymisvarus-j tQijjtto jonka yhteiskuntajärjestys on vUUväestö, lapset, naiset vanhukset ja
tteehludaä.ä ns uusnonpaimttuokmsaias ti pakkioilhlidsyetsetatä äsno);­lhengenvaaräUinen
Englannin imperia- " "
vittelusta Ja: hyökkäämättömyyssopl-muksia.
Nobelin palkinto oUsl nyt an­nettava
samassa mielessä ChamberlaL
nlUe, BriandUle ja KeUoggUle. Taik­ka
ehkäpä Amerlka on ansainnut II-säpalkintoja
Coolidgelle ja Hughesille.
Jokaisen imperialistisen hallituksen
tarkotuksena on tässä pasifIstlpropa-gandassaan:
tyynnyttää häl3^ystä Ja
pienentää . työläisten varustautiunista
sodan vastustamiseen samalla kun
imperialistista varustautumista lisä^
tään; valmistaa sellaisia pasifistisia
ja kulttuuritmmuslaxiselta, joitten var­jossa
sotaa tullaan käjonään; vakuut­taa
joukoille, että se pakotettiin so­taan,
että se koetti sodan puhkeamis­ta
välttää, että se joutui sotaan huo­nosti,
variistautuneena, että sota on
"puolustussotaa". sota sotaa vastaan,
sota rauhan etujen puolesta, sota rau.
lum häiritsijöitä vastaan.
Pnolnstos- )a hyökkäyssodista
Tällä hetkellä on typerä väite liik­keellä
puolustus- ja hyökkäyssiodlsta.
Tuon väitteen koko taiiotusperänä ei
ole nllkään muu kuin pettää joukko­ja.
Sekä Kellogg että Briand manöve-raileyat,
saadakseen kukin maaasa
joukoille vakuutetuksi, että heidän
maansa yrittää ylläpitää rauhaa ja
lismllle. Uusimpana torajyvänä, on
englantilaisten vaatimukset tsaari-Ve­näjän
velkain maksamisesta ja Neu­vostoliiton
vastalasku, hyvityksen vaa­timus
Englannin valtaussodissaan
1918—20 tuottamista hävityksistä yjn.
Englannin kapitalistien himo Neuvos­toliiton
raaka-alnerikkauksiin on
muuttumaton. Englannin Ja Neuvos­tovallan
välillä lienevät nyksräan nä­köpiirissä
olevista sotapilvistä uhkaa,
vimmat.
Kolmas eikä suinkaan vähin lähe­nevän
purkauksen tunnusmerkki on
imperialistivaltojen (ja reunavaltioi­den!)
sotavarustusten suunnaton l i ­sääminen
vuoden 1913 jälkeen. Suu­ressa
proletaarien maailmankokoukses.
sa, joka "Neuvostoliiton ystävien kong-ressin"-
nimellä pidettiin syksyllä Mos­kovassa
lO-vuotlsJuhlien yhteydessä,
alusti englantilainen Jagger kysymyk­sen
sodanvaarasta niin valalsevasti;
että<el jäänyt tilaa epäilykselle, että
sota ei jopa piankin, puhkeaisi Vie­kas
John Bun ajattelee: kyllä minä
hyökkään heti kun minä Imtson sen
sairaat. 2^kettäln on eräs Ruotsin
kenraallstaabin upseeri, majuri Bratt
porvarillisissa sanomalehdissä ja jul­kisissa
kokouksissa avomielisesti sellt-t&
nyt, kuten myös ulkomaiset Umaso-taspeslalistlt,
että Ilmahyökkäystä
vastaan el tosiasiassa ole olemassa
mitään tehokkaita suojelus- ja puolus­tuskeinoja.
Joka tapauksessa tiede­tään,
että tekniikian puolustuskeksinnät
jäävät ja täytyy jäädä paljon hyökkä-yskeksinnölstä
jäleUe.
•
Edelläolevia mainitussa konferens­sissa
esiintuotuja tosiasioita ja nume­rotietoja
vastaan kuvastuu oikeassa
valossaan kaikki imperialististen hal­litusten
puheet aseitten vähentandses.
tä ja "sodan lainsuojattomaksi julis­tamisesta".
Neuvostoliiton ehdotuksen
edessä todellisesta aseittenriisumi^a
paljastui kaikessa alastomuudessaan
kauniitten "rauhankonferenssien" to­dellinen
luonne. Vain maailman prole.
letarlaatln vallanotto. Imperialismin
täydellinen kukistaminen voi tuoda
muassaan aseista luopumisen. Imperi­alismille
aseista ja sodista luopuminen
on mahdottomuus.
että sota. silltdn kun se puhkeaa, tul­laan
käymään Isänmaan puolustami­seksi
ei^ikeutettua hyökkäystä vas­taan.
Koko käsite puolustussodlsta ja
hyökkäyssodista. slUoin kun ovat k y ­symyksessä
imperialistiset vaUat. jot­ka
taitelevat keskenään maapallon
jakamisesta ja maapallon valta^ase-kenraali
on tehnrt sopimuksen Ja- suojiin, voi se ^ttuaijyrkemmälle
cannalle japanilaista imperialismia
kohtaan. Ja Mantshurian päällik­kö,
kenraali Tsangsuelian, alkaa
luonnollisesti yhtä jyrkän kamppai­lun
Nankingin hallitusta vastaan.
Niin on sodan uudelleen alkaminen
taaskin valmis.
Tämä kaikki on vain Yhdysvjd-tain
ja'Japanin imperialistien välis­tä
kamppailua Kiinassa.
II mei oaloa* labkotaistela
BUTX SE OPETTI HETSXTTOLXI SILLE? MISTX SAIVAT TAISTFr F
VAT METSÄMIEHET TUKEA XAISIELE-K
i r j . — S —
•Lakon johto Ja otjganlsolnti
Viimeinen pohjois-Ontarion metsä­miesten
taistelu j < ^ tähän mennes­sä
on muutamia kämppiä lukuunotta­matta
päättynyt tySäisten voittoon,
on poikkeuksellinen ennemmin Onta­riossa
käydyistä metsämiesten taiste-liilsta
mikäli tulee kysymykseen lakon
järjestely j a johto. Kalkki ennemmin
käyd3rt taistelut on käyty nimellisessä
yhteistoiminnassa I.W.WaQ kanssa,
vaikkakin vastuunalaisuus lakkojen
onnistimiisesta ja Järjestelystä on aina
jäänyt yksinomaan L . W i U . of Cana­dan
kontolle.
Viimeisessä edustojakokouksessaan
kaikkien Järjest3melden työläisten puor
leen, vedoten työväenluokan soUdari-suuteen.
Kilvalla rienslvätkln eri palk-kakimtlen
Järjestyneet työläiset aut­tamaan
taistelussa olevia tovereitaan.
Suurempien pallikakuntlen S.J. osastot
alkoivat suoranaisen ayustuskllpallun,
samoin useat osuusruokalat riensivät
tarjoamaan apuansa. Suomalaisten
työläisten todellinen ja rehellinen ys­tävä
ja äänenkannattaja "Vapaus"
teki parhaansa lakon tunnetuksi^ te­kemiseksi
ja ^tukemiseksi. Vaikkakin
Järjest3Tiyt työväestö ja sen etupäässä
kommunistipuolueen jäsenet, suurella
joukolla riensikin taistelua tukemaan,
jäi osa, joka myöskin kuuluu Järjesty­neisiin,
kokonaan sivuun. I.W.W:h,
tuon kymmenften tuhatta jäsentä
käsittävän "koko maaliman teollisuus
työläisten Uiton" taholta ei katsottu
tarpeelliseksi edes mainita Julkisuu­dessa
koko lakosta. Päinvastoin, kat­sottiin
kilreelllsemmäksl tehdä lahjoi­tuksia
joUekln porvariston huoltamal­le
laitokseUe. Niinpä kerrotaan Port
Arthurin l.w,w:-lälsen poikatalon lah­joittaneen
$100.00 kaupungin sairaa­lalle,
samoihin aikoihin kuin kommu­nistien
kontrolloima "Tarmo"-poika-talo
lahjoitti $100.00 lakkolaisille. —
Mutta pitäähän ne pönkittäjät ollä
nykyisellä J&rjestehnälläkin, muuten-him
tämä "Ihana" porvarillinen y h -
paikkc^ensa säilyttämiseen, v a i ^ ^
työväestön arjuotnksen h i n n ^ '*
se on sinä a j a o. - TeöTmSir
päinä. että hajoittaja. joka l a S ^
na kulkee, ^saarnaamassa l a k ^ ^
tan, saa palkkansa niiltä joffig
eiäonnistuminen tuo hyötyä, s i l ^S
jo enemmän kuin häpeä jos
työväen unio lähettää miehensä
mään hajotustyötä toisen union ^
mässä /akketaistelussa, ajalla JODX
kaivattaisiin yksimielistä tukea.
Mitä me o^mme
Me pohjois-Ontarion metsämiehet
opimme käydyssä lakkotaistelussayV
märtämään seix tosiasian, että L.wi
Union of Canada on todella järiesffi
joka kj^enee johtamaan metsätyöia
set menestyksellisesti metsäparoone"
ja vastaan. Se opetti näkemään kuin]
ka se kansainvälinen yhtenäisyys, jo.
hon uniomme nojaa, takaa siUe tälou
delllsen tuen. sitä mukaa kun taistelut
käyvät laajemmlksL Samoin se opetti
näkemään kuinka olkea on uniomme
suhtautumhien vallankumouksellisiin,
kommunistisiin järjestöihin. Se Opeu
ti näkemään, että ainoastaan kom-mmdstlsten
j a niille myötämiellstea
Järjestöjen taholta on apua ja myötä-ttmtoa
ratkaisevialla hetkellä odotetta,
vissa. Se aukaisi näköalaamme tule-vaisuuteen
nähden, näkemään ne pe.
riistelut joille suunnitelmat taistelu!,
hin ryhtyessä on tehtävä.
Painakaa mieleenne pohjois-Ontari­on
vuoden 1928 lakon opetukset.
O I K A I S U A L A K K O A L U E E L TA
Lakkokomitean ilmoitus, mikäli se
koskee Goltharpen kämpällä työslien-televää
kolmea slaavilaista miestä, on
nyt saatujen tietojen mukaan virheel­linen.
Utoinltut miehet eivät työslcen-tele
paperipuun, vaan halkojen kat-kaisussa.
eivätkä siis ole rikkureita.
Goltharpen paperipuukämpällä ei
työskentele ketään. — Kiertävä.
JÄRJESTÖN ASIAT
Pöytäkirja
tehty Canadan Suomalaisen Jär-
- jestön toimeienpanevan komite.
an kokouksesta, heinäk. 18. p.
1928.
Saapuvilla Olivat Mertanen, Kahila,
Ahlqvist, K i v i . Pirttlnen Ja HUI.
Lanlnlllatsnjen Järjestämistä poh-ols-
Ontarioon selosti tov. K . Sevander
kirjeellään. Samalla Ilmoitti hän oh-elmansa.
jonka pohjalla pyysi suosi­tusta
jatkuyiUe. Ihatsuille toisilla aUi-eilla
Ontariossa, joka päätettiin myön­tää.
Port Arthurin osaston kirjeen pe.
rusteella, jolla arvosteltiin sitä seik-
::aa, että Vapauden Port Arthurin uu­tistoimiston
ja haarallikkeen hoitajaa
ilmoittaessa unhoitettiin uutistoimis­toa
koskeva puoli,' josta johtui ettei
siihen kykeneviä hakijoitakaan il»
maantunut. päätettiin asia esittää Va­pauden
johtokunnalle uudelleen har­kintaa
varten.
telskunta hajoaa.
Vaikka I.W.W:n taitolta el avustuk.
seen otettukaan osaa. ei sielläkään
sentään toimettomia oltu. E i oltu, sillä
jo ensimnlsinä lakkopälvinä kierteli
kämpiköllä
Lw.w:Iäinen ammattihaj(tfttaja,
smrkean kuuluisa "biilletlinlmestari"
Th^nas HllL Että mies harjoittaa en­tistä
häpeällistä hommaansa, samoin
kuin heidän koko canadalainen Joh-tokoplansa.
selviää hänen tekemästään
työstä. Niin kuin j a mainittiin, kulki
hän lakon oUessa käynnissä useilla
kämpillä selittäen niin monipuolisesti
kuin päänuppinsa, joka ei vielä vuosi
takaperin onien sanojensa mukaan
kyennyt selittämään mikä on syynä
työläisten huonoon asemaan, myöten
antoi, kuinka sopimatonta ja tulokse­tonta
koko taistelu on. E i sanonut y h -
deUä kertaa sentään aivan kaikkia
päätti Ii.WiUnion jäsenistö, sen jäl­keen
kun I.W.W:n taholta pii hyljät­ty
kaikki todellista yhteistoimintaa e-dellyttävät
esitykset ja jatkuvasti haf-joitettu
mitä törkeintä parjausta ne loput voimasanat m u k a n a ^ Y l -
Lumber Workers union toimintaa ja'lämamittu jos mikään täytyy jo t y h -
rhtvä toimi-' tnimmäUplHTi taVi^s
sanovansa, mutta sanoi kuitenkin vie­lä
joskus anovansa ne «Raskaimmat"
sanat.
Kaikista ponnisteluistaan huolimat,
ta ei Hillin onnistunut saada e«tes
pikkusormen ujentävää reikää lakko-rintamnan,
vaan täytyi häpeillään
tyytyä ilman pientäkään saavutusta
poistmnaan lakkoalueelta ja viemään
toimitsijoita vastaan, ryhtyä toimi-[ mimmäHekin tehdä selväksi TniMr»
maan itsenäisesti, antamatta Lw.w:-i LTr.w:läinen johtajisto tähtää, täh-
"Työmies"-lehäen 25-vnotismuistoIle
velvoitettiin sihteeri lähettämään Jär­jestön
puolesta tervehdyksen julkais­tavaksi
muistojulkaisussa.
Vapauden toimitusneuvoston pöytä­kirjoja
luettiin, (a) Edellisessä ko­kouksessa
antamamme kehoituksen
mukaisesti oli toimitusneuvosto suun­nitellut
aluenumeroltten kehittämisen
ja suunnitelman niiden julkaisemi­sesta,
joka hsrväksj^ttiln pienillä muu­toksilla,
(b) Tolmlttajaln kesälomain
järjestämiseen nähden päätettiin pai­nostaa
niiden iärjestämlsessä toimitta-jaln
keskinäistä sovittelua, niin ettei
toimitustyö joudu kärsimään, (c) Toi­mituksen
karttojen , hankkimisen y h ­teydessä
.esitetään kunnollisen kartta-
'atlaksen' ostamista, (d) Korehtuurin
lukua ja korjausta koskevana kllnhite-tään
huomiota ilmenevien epäkohtien
korjaamiseen, (e) Esitys kahdeksansi-vulsten
numeroitten julkaisemisesta
joka toisen viikon torstaina, sekä sii­nä
yhteydessä luettu faktorin tov.
Esteen kirje, jolla esitti kahdeksan-palstalseen
sihtymlstä, päätettiin lä­hettää
johtokuzmalle lausuntoa varten,
(f) Toimltusavustuksen maksusta teh­ty
tilltysrap(n11;i hyväkssrttiin.
Vapaaden painon oppilaan eroitta-mlsta
ja apulaisen eroamista koskevat
painon työläisten lausunnot, päätettiin
selostaa johtokunnalle, koska johto­kunnan
antamat lausunnot' eivät ol­leet
yhtäpitäviä; samalla vetoten oi­keudenmukaiseen
tiftririntftftTi asian
järJestämlseksL
Suomen hxokkasodan ukistoa varten
hankittua ainäilstoa päätettiin -lähet­tää
ttdmlnnassa Olevalle arkistokomi-tealle
Neuvostollittottfi.
Knstannsliikkrftten Urjeenvaibtoa
kä^tdfiin. "Suomen Luokkasodan His­toriikkia
Ja Muistehnla"-teokseUe, joka
osoittautuu nyt Olevan valmis, hy-väksjrttlln
lopullinen myyntihinta, tieh-tien
levltysryntäystä varten kartan
hankintaa koskevana ^ t e t t i i n lausua
epäröinti sen edunisittuteen nähden.
Samoin katsottiin ettei Yhdysvaltain
Workers-puolueen vaaliohjelmaa voi­da
tilata säännöllistä määrää myytä­väksi
Vapaaden johtolmnnan pöytäkirja
uettilzL E l antantit aihetta toimen­piteisiin.
'
nUote Vapaaden liikkeen tileistä
keäkaalta tarkistettiin: E i antanut
aihetta toimenpitösön.
Sihte«i raportteera^ Järjestön « i en
^ t t a n r i s e n suhteen, sekä ilmoitti t aL
letustilille maahskuussa siirretyn v i i ­densadan
dollarin lisäksi vmtavan nyt-