Vapaus, November 12, 1966

              Sivu 2 Lauantaina, marrask. 12 p. — Saturday, Nov. 12, 1966 Dmitri Gudkov:
VAPAUS (LIBERT">
INDEPENDENT LABOR ORGAN
O F FINNISH CANADIANS
Established NoV. 6, 1917
E^.OR: W. EKLUND MANAGER: E. SUK8I
TELEPHONE: OFFICE AND EorrORIAL «74-4204
Publlshed thrlce weeltly: Tuesdays, ThursdayB and Sätiirdays by V<4^1»
Publishing Ck). limited, 100-102 Elm St. WcÄ. Sudbury, Ontario, CVViäA
Mailing Aödress: Box 69
Advertlsing rates upon application, translation free of cbaivv-
Authorized as second dass mall by the Post Qttiee Departm^itt, Ottov»,
and for payment of postcge in casb. •
-CANADIAN LANGUAGEPRESS C L U B
TILAUSIIINNAT:
Canadassa: 1 vk. $8.00, 6 Wc. $4.W USA.ssa
S kk. 2.75
1 Tk. $10iW. e kk. (5.26
Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 1^ 8.T5
Aselevon muistopäivänä
Lehtemme ilmestymispäivänä^ marraskuun IL, vietetään
kautta riiaan muistopäivää kahdessa~maailmansodassa kaatu­neiden
nuorten miesten ja sodan muiden uhrien kunniaksi.
Kuteii tavaksi on tullut, muistopäivänä järjestetään juhla­paraatit
sodassa kaatuneiden hautapatsaan luo, missä suorite­taan
lyhyt muisto-ohjelma, sisältyen siihen kukkien laskemi­nen
muistopatsaalle, sekä hetken hiljaisuus jne.
Virallisten juhlamenojen lisäksi tänä muistopäivänä kinn-tyy
huomio myös rauhanasian puolustamiseen yleensä. So­dissa
kaatuneiden muistoa voidaan loppujen lopuksi kunni­oittaa
kaikkein parhaiten huolehtimalla siitä, ettei koskaan
enää tulisi sotaa ja sodan aiheuttamia kärsimyksiä. Jos kah­dessa
maailmansodassa nuoruutensa kukoistuksessa kaatuneet
sotilaat voisivat oman toivomuksensa esittää, niin he varmaan
sanoisivat kuin yhdestä suusta "ei koskaan enää sotaa."
Sodassa kaatuneiden muisto velvottaa siis kaikkia vas­tuuntuntoisia
kansalaisia tehostamaan toimintaansa rauhan
asian puolustamiseksi ja sotatoimien vastustamiseksi. Eikä
tässä yhtej^dessä ole ylimalkaisuus riittävää. Siinä vaaditaan
tekoja nimenomaan nykyisen vaarapesäkkeen sammuttami­seksi.
Valitettava tosiasia on, että Yhdysvaltain sotaretki pientä
Vietnamin kansaa vastaan uhkaa nyt Canadan jakoko maail­man
rauhaa. Sodan eskalointi, mitä Yhdysvaltain sotapääma-jassa
ilmeisesti on suunniteltu pitemmän aikaa, voi johtaa
uuden maailmanpalon alkamiseen ja uusi maailmansota tuli­si
melko varmasti joko ennemmin tai myöhemmin kehitty­mään
ydinasescdaksi, mikä vaarantaisi koko ihmiskunnan
olemassaolon. Tämän vuoksi on tänä muistopäivänä vaaditta­va
Yhdysvaltc ja lopettamaan Pohjois-Vietnamin pommituk­sen,
tuottamaan omat ja liittolaistensa asevoimat pois Viet­namista
ja suostumaan siihen, että Vietnamin kansa saa Ge­neven
sopimuksen kirjaimen ja hengen mukaisesti päättää
omat kansalliset asiansa.
Tässä yhteydessä on syytä erikoisesti korostaa, että Yh­dysvaltain
hallituksen painostaminen rauhan tielle ei ole
"yhdysvaltalaisvastaisuutta", kuten sodanhetsojat väittävät,
vaan todellista ystävyydenosoitusta suurta Yhdysvaltain kan­saa
kehtaan, mikä on johdettu vähitellen, ja pahaa-aavista-rtiatta
tähän hyökkäyssotaan pientä kansaa vastaan tuhan­sien
mailien päässä Yhdysvaltain omilta rajoilta. Yhdysval­talainen
veteraanisosialisti Norman Thomas on varmasti yhtä
hyvä isänmaanystävä kuin kuka tahansa muu amerikkalai­nen,
ja, kuten muistetaan hän kehoitti muutama päivä sitten
meitä canadalaisia painostamaan presidentti Johnsonia rau­hanneuvotteluihin
Vietnamissa.
Samalla kertaa meidän canadalaisten velvollisuus on
vaatia liittohallitukselta entistä päättävämpää asennetta Viet
namin rauhan puolesta. Me kaikin tervehdimme mielihyvällä
pääministeri Pearsonin ja muiden-hallitusministerien lausun­toja,
joissa r.n annettu ymmärtää, että Canada toivoo Poh­jois-
Vietnamin pommituksen lopettamista ja rauhanneuvotte­lujen
aloittamista. Mutta Canadan panos Vietnamin rauhani
hyväksi olisi sitä suurempi jos liittohallitus tuomitsisi julki­sesti
tämän suurmaan sotaretken pientä Vietnamia vas­taan,
vaatisi toisten rauhantahtoisten hallitusten ja voimien
kanssa Pohjois-Vietnamin pommituksen lopettamista ja Ge­neven
sopimukseen palaamista.
Mahdollisesti siitä kuuluisi pahaa murinaa vähän aikaa
Washingtonista, mutta, tulevaisuudessa amerikkalaiset tul»si-vat
muistamaan Canadaa maana, minkä naapuriystävyys oli
niin aitoa ja syvää, että se voi arkailematta tuomita US An
nykyisen hallituksen sotaiset toimenpiteet jotka aiheuttavat
sanoinkuvaamattomia kärsimyksiä Vietnamin kansalle, piden­tävät
tarpeettomasti Vietnamin sodassa kaatuvien amerikka­laisten
lukumäärää ja saattavat Yhdysvaltain nimen ja mai­neen
kyseenalaiseksi koko ihmiskunnan silmissä.
Kunnicitaessamme sodassa kaatuneiden muistoa meidän
kaikkien velvollisuus on sanoa, että ei koskaan enää sotaa,
ja toimia niin, että solapesäkkeet hävitetään ennen kuin ne
vetävät koko ihmiskunnan uuteen onnettomuuteen.
USAn hallitukselle muistutus
Kuten on uutistiedoissa kerrottu. Yhdysvalloissa tiistaina
suoritetuissa "välivaaleissa" sai oppositiossa nyt oleva repub-likaanipuolue
odotettuakin suuremman vaalivoiton, vaikka se
ei saanutkaan enemmistöasemaa kongressissa.
Vanhojen perinteiden mukaisesti odotettiin, kuten on
tältäkm palstalta osoitettu, että oppositiossa oleva valtapuo­lue—
tässä tapauksessa republikaanipuolue — voittaa väli­vaaleissa
lisäpaikkoja varsinkin ^edustajahuoneesta jä sen
hsäksi myös senaatista sekä osavaltioiden kuvernööripaikois^
ta. Mutta kukaan, republikaanipuolueen johtajat mukaanlu­kien,
ei odottanut oppositiolle niin suurta vaalimenestystä
mikä nyt tuli republikaanien osaksi - - vielä epävirallisten
tietojen mukaan.47 edustajahuoneen paikkaa, 3 senaattorin
paikkaa ja 9 kuvernöörin paikkaa.
Tuntematta yksityiskohtaisemmin valituksi tulleita hen­kilöitä
ja eräitä muita seikkoja, meidän on luonnollisesti
vaikea vetää johtopäätöstä siitä, mitä kaikkea tämä vaalitulos
merkitsee.
Ilmeisiä kuitenkin on, ettei se tule suuremmin vaikutta­maan
Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan, sUlä vaalitaistelun ai­kana
ei keskusteltu juuri lainkaan ulkopoliittisista kysymyk­sistä,
vaikka Vietnamin sota oli varmasti useimman amerik­kalaisen
rtiielessavaahuurnalle mennessä.
Näin päällisin; puolin katsoen tuntuu siltä, että amerikka­laiset
äänestivät paremminkin presidentti Johnsonin hallitus­ta
vastaan kuin republikaanipuolueen puolesta. Sanotaan, et­tä
hukkuva tarttuu vaikka oljen korteen. Tämä pätee osal-
BAHREIN - PISTE
TUKIKOHTIEN VERKOSSA
Bahrein on pieni. Niin pieni, ^että
saariryhmää ei tahdo löytyä Persian
lahdelta. Saariryhmän suurin saari
El-Bahrein on vain 60 km pituinen ja
18 km levyinen. Kuiteinkin saariryhmä
on tärkeällä sijalla kansainvälisten
iikemiespiirien voittotilastoissa ja
Englannin' sotilasviraston ticdonan
noissa. '"^
Tällä auringon polttamnlla maatil"
kulia on Englannin puolustusministe­riö
ylläpitänyt jo kauan sotatukikoh-taansa.
Sen ylläpito maksaa brittiläi-
^selle vattravarainministeriölle 10 mil­joonaa
puntaa vuodessa. Lontoolaisen
sanomalehden Sunday Mirrorin kerto
man mukaan tukikohtaföion sijoitettu
1,400 sotamiestä. 1,200 lentäjää jav570
merimiestä. limavmmia edustaa Hun-terimerkkisten
hävittäjSpommittajien.
Pembroke apukoneiden ja kuljetushe^
likoptereiden lentueet, merivoimia
edustavat kolme fregattia ja neljä
miinanraivaajaa.
Emme rupea kiistämään näiden tie­tojen
paikkansapitävyyttä. Huomion-
VALITKAA OIKEIN
Sanomalehdissä on nykyään niin hä
lyttäviä uutisia suurista omiettomuuk-sista
ja ihmisten kärsimyksistä, että
tuntuu kuin ei mitään hyvä enää sii­hen
sopisikaan. Suurin otsikoin lehdet
julistavat milloin mitäkin kauhutapah
tumaa ja sotaa, jota vielä raaoin ku­vin
tehostetaan. Siitä on seurauksena
luonnollinen suhtautuminen — ihmiset
tottuvat siihen kuten tottuvat kaik­keen
muuhunkin, ja voihan sitä aina
kääntää lehteä. Koska nämä suurten
otsikoiden alla olevat tapahtumat
ovat kaukana omilta kotinurkilta, ei
niiden kertoma kauhu ole niin lähei-stä
että niihin moni ottaa edes omaa kan
taansa.
Tämäkin on yksi porvarin käyttämä
ase raaistaa ja sokaista ihmiset, että
tuomionheki sodanlietsojia vastaan
vähenisi. Sillä on oma larkoituk.sen.sa
kun he näkevät, että heidän sotaisuu­destaan
ja hartaista toivomuksi.slaan
sen jatkumi-seksi sekä väkivallanieois-ta
johtuen rauhan. voimat nostavat
päätään sankemmin joukoin tätä raa
kuutta vastaan.
Vaikka rauhanvoimien ääni tuntuu
hukkuvan tähän sotaisten kiihkoilijoi­den
meluun, niin se ei ole totta. Rau­hanvoimat
valvovat ja ilman heidSr
irvokasta työtään olisi maailma jc
kauan sitten ollut kolmannessa maaii
manscdassa .
Lukekaa työväenichtiä. jotka kerto­vat
totuuden maailman tapahtumista
— kaunistelematta, mutta liikaa raa­kuutta
korostamatta. .
Vapauden uusi tilaaja.
taan Yhdysvaltain valitsijoihin näi.s-sä
vaaleissa. He tiesivät kenenkään
sanomatta, että kummatkin valta­puolueet
ovat kaikissa tärkeimmissä
kysymyksissä "yhtä maata" kuin
maalarin housut ja paita. Mutta kun
demokraattipuolueelle annettua ään­tä
olisi tuikittu hallituksen ohjel­man
tukemiseksi, niin monet valit­sijat
äänestivät hallituspuoluetta
vastaan ja antoivat siten äänensä re-publikaaneille.
Joissakin canadalaispiireissä on
povailtu sitä, että tiistaiset välivaa.
Iit, "vaikeuttivat sisäpoliittisesti"
presidentti Johnsonin asemaa eri­koisesti
"Suuren yhteiskunnan" ke­hittämisen
ja neekeriväestön kansa­laisvapauksien
edistämisen kannalta
katsoen.
Tosiasia tietenkin on, että paljon
mainostettu "Suuren yhteiskunnan"
ohjelma köyhyyden poistamiseksi
jäi Vietnamin sotamcnojcn takia
kuolleek.si kirjaimeksi. Presidentti
Johnsonin hallitus ei ole yrittänyt­kään
sitä toteuttaa. Totta on myös,
että neekerien vapausliike on halli-lusportaassa
tallannut jo pitkän ai­kaa
paikallaan.
Perinteellisesti on totta, että re­publikaanit
edustavat oikcistolai-sempaa
suuntaa kuin: demokraatit.
Tältä pohjalta kehitys tapahtui vää­rään
suuntaan. Mutta tässäkin yh­teydessä
on muistettava, että sen
taantumukscllisempia politiikkoja ei
ole missään kuin ovat etelävaltioi.
dcn silmäntckevät dcmokraattipuo-lueessa.
Tosiasia onkin, että molem­missa
valtapuolueissa on sekä libe­raali-
että oikcLstosiipcnsä ja todel­lisena
vedenjakajana vaalituloksissa
on se, missä määrin valittiin kum.
mastakin puolueesta äärioikeiston
"törmääjämiehiä" ja missä määrin
liberaalisiipeen kuuluvia järkeväm­piä
edustajia. Yhdysvaltalaisystä-vämmc
tulevat epäilemättä tutki­maan
asian tätä puolta perusteelli­semmin
Ja suorittamaan yksityiskoh
tuiscmman erittelyn siitä minkälai­nen
voimasuhteiden muuttuminen
on tapahtunut.
Päällisin puolin katsoen tuntuisi
siltä, että vaalien Johdosta tuli de-mokiaattlpuolue
entistä taantumiik-sclli.
scmmaksi ja rcpublikhanipuoluc
jossakin määrin entistä liberaalisem-maksi.
arvoista on, että Englannin labour
hallitus jatkaa vanhaa konservatiivien
aikoinaan aloittamaa impciialistista
suuntausta. Tukikohtaverkon, jonka
kohteet on siroteltu eri paikkoihin
Gibraltarista Hong Kongiin saakka,
tehtävänä on valppaasti varjella mo­nopolien
etuja ja vastustaa kansojen
kansallista vapausliikettä. Jakaen US-A:
n kanssa kansainvälisen santarmin
tehtävät Lontoon viranomaiset pitävät
aseissa huomattavia sotilaallisia jouk:
kpja maailman eri maissa. Varovais­tenkin
laskelmien mukaan 12,000 eng­lantilaista
on keskitetty Kyprokseen^
25,000 Adeniin, 55,000 Malesiaan ja
Singaporeen ja noin 5,000 Hongongiin
Heitä on myös Gibraltarilla, Libyassa
jaMaltalla, Intian valtamerellä ristei
lee 80 brittiläistä sota-alusta.
Tässä ketjussa Bahrein on vain yksi
r£'.':gas. Saariryhmässä on rikkaita öl-jyesiintymia.
öljyä saadaan sieltä yli
2 milj. tonnia vuodessa. Saarilla toi
mivan öljynjalostamon vuosikapasir
teetti cn yli 11 milj. tonnia ja se on
suurimpia öljynpuhdistamoja lähi? ja
keski idässä. Se jalostaa myös Saudi-
Arabiasta saapuvan raakaöljyn "Mus­ta
kuita" ei rikastuta yksinomaan ai-
Khalifan dynastian feodaalihallitsijoi
*a, jotka eivät tee eroa valtion varo­jen
ja yksitjristen rahavaro^ensa vä-
'itlä. Bahreinin saariryhmän luonnon
rikkauksista hyötyvät myös kansain­väliset
monopolit ,mm. amerikkalai­nen
Bahrein Petroleum Co. Siinä si
vussa pääsevät lämmittelemään kä­siään
myös englantilaiset pankit Bri­tish
of Middle East j a Eastern Bank.
Kaikki Bahreinin saarir>^män väcs
'ön, yritykset vastustaa paikalliiilen
feodaalien ja ulkomaisten monopolien
sortca tukahdutetaan julmasti. Saari­ryhmään
sijoitettu englantilainen tuki
kohta ei varjele yksinomaan Bahrei-
,nin saariryhmää rikkauksia. Bahrci
Neues Deutschland:
Sosialistisen yhtenäisyyspuolu-een
pää-äänenkannattaja Neues
DeDtschland julkaisi äskettäin
pääkirjoituksen,, jossa SED sel­vittelee
suhdettaan Länsi-Saksan
sosialidemokraattisen puolueen
johdon politiikkaan viime puolen
vuoden ja erityisesti viime viik.
kojcn kehityksen perusteella. Ky­symys
on erityisesti SPD:n joh-don
asenteesta-Länsi.Saksan hal­lituskriisiin
Ja CDU:n poliittiseen
peruslinjaan. SED:n kannanottoa
voi pitää eräänlaisena päätöspu-heenvuorona
sen ehdottamaan
keskusteluun ja pohdintaan ' SP-D:
n kanssa Saksan tuieyaisuudes.
ta ja jälleenyhdistämisestä.
Kansan Uutiset julkaisi, viime
lauantaina virallisluontoisen lyhen­nelmän
em. pääkirjoituksesta, jon­ka
otsakkeena oli vapaasti kään-n
e t y n ä "Yhdessä bunkkeriin — ja
mihin sillen?"; Tässä viitataan SP-D:
n liittopäiväedust.ijien osallistu­miseen
NATOn "Fallex 66" — ato-misotaharjoitukscn
yhteydcs.sä pi­dettyyn
poikkcustilaharjoituk.seen
salaise.s.sa komcntobunkkorissa..
Kaihdeksan päivää sit*en tulivat
AHR^Iaaiison bunkkerista päivän­valoon
Ronnrn hätäkabinctti, jonka
päiillikkönä oli CDU-johtnja L(icke
(sisäministeri Paul Luckt-.' sekä hä^
täparlamcntti, johon kuiiUii 11 CD-U:
n; 9 SPD:n ja 2 FI>P:n iTTUopäi-väediistaj.-
ia. " H o olivat" — kuten
Die Welt kirjoilt;:;! — ••harjoitel­leet
laajenevan konfliktin eri kchi-pimusvaltojen
heinäkuus.sa 1966 te- san politiikan keskeisimmän kysy-kemät
päätökset rauhan ja turvalli­suuden
lujittamisesta Euroopassa
ovat tehiieet Bonnin aggressiosuun-nitelmien
mielettömyyden entistä
ilmeisenunälisi.
SPD:n JOHTAJAT LÄHTIVÄT
MUKAAN
—Mutta mikä veL„SPD:n edustajat
tähän bun?;i-eriin, "Frankfurter A l l ­gemeine
Zeitungin" erään seloiitjik-sen
nnukaan on "kysymys tosin en­siksi
asetettava toisin: kuka vei hei­dät
sinne. Monopoliporvariston leh­ti
vastaa: "Wehner taisteli SPD:n
osallistumisen puolesta". Vasta kii­vaan
keskustelun jälkeen ja kovas­ta
vastarinnasta huolimatta seurasi
sosialidemokraattien lähtö bunkke­riin
liittopäiväedustajien Helmut
Schmidtin ja Gerhadd Jahnin joh­dolla.
Mutta juuri sen vuoksi on todella
myös kysyttävä, mitkä olivat Weh-nerin
ja Schmidtin motiivit. Ja vas^
taus kuuluu: He haluavat auttaa
CDU:n ulos tämän poliittise.sta um­pikujasta.
Schmidt, tämä "sosiali­demokraatti",
selitti Län.sj-Berlii-iiissä:.
'meidän intressissämme on
terve CDU." Varmasti muistavat
monet Länsi-Saksan sosialidemo­kraatit
tässä yhteydessä vanhan
katkeransävyi-sen sanonnan lääkäris-ä
kapitalismin sairasvuoteella.
MONOPOLIEN VIIDES
KOLONNA
nin pääkaupunkia Manamaa pidetään j V"'-'-;:: ;:*";-*: y . ' \ Miksi haluaa entinen Hitlerin up-yleisesti
Englannin haltuun Persian j tysv.uheet He o.vat julistaneet ^ Bundesvvehrin
jääneiden maa-aluejden "pääkaupun- PO.kke.,st.Ian stab.I.so.noet koti-; . ^ ^ ^ ^ . ^^
kina". Tukikohdan sotilaat vartioivat I nntaman la kukistaneet ampumal-•
myös amerikkalaista pääomaa, Arabi ; la lyöläistcn joukkokokoonrumiset
maiden ja Irania ö l y s t ä USAn mono-1 Ja sitten antaneet käskyn Bundes-polit
hyötyvät 900 miljoonaa dollaria we!iril!e "tapaus ininaisesla" (hyök-vuodessa
.
Lähivuö^na tulee. Bahreinin saari-:
ryhmän merkitys imperialLstisten mai
dcn suunnitelmissa ilmeisesti lisään
tymään. Arabian niemimaan etelii-osien
kansojen taistelu on kir .ny;
sii.nä määrin .että Englannin hallituk­sen
oli pakko ilmoittaa poistavar.sa
joukkonsa vuonna 1%8 Adenista. On
vaikea sanoa .noudatetaanko lupausta
Kuitenkin viime kesänä Englami teki
Bahreinin sheikkien kan^M sopimuk
sen. joka edellyttää Englannin tuki­kohdan
laajentamista saarir}-hmällä.
Luonnollisesti määrätynsuuruisesia
maksusta: miljoona puntaa maksetaan
vur;r.na 1967 ja .seuraavana vuonna
vielä puoli miljoonaa puntaa. Läntiset
huomioitsijat pitivät tätä sopimusta
ilustavana valmistautumisena mah
dolliseen joukkojen siirtoon Adenista
Bahreiniin;
Englanti ei ole aikonutkaan lähteii
keski-idii.stä. Washington, joka on aut
tamattoma.sti sotkeutunut aggre.ssiivi
lOin sotaansa Vietnamissa, vaatii
Lontoota noudattamaan "sitoumuk
siaan" varjella amerikkalaisen bisnek
sen etuja tällä alueella. MahdoHi.se-sti
englantilaisten tukikohtien määrä vä
hence keski-idässä. Mutta imperiumin
politiikka "Suezista itään" tulee la
bourjohtajien lausunnoista päätellen
tuskin kokemaan olee.llisia muutoksia.
Tämä suuntaus tulee kalliiksi Englan­nin
kansalle. Pelkästään niiden tuki
kohtien ylläpitäminen, jotka sijaitse­vat
Adenin ja Hongkongin välisellä
alue-ella, tulee maksamaan valtiolle
300 miljoonaa puntaa vuodessa .kun
käy>i itäiin.) laukaisseet atomiohjuk-sia
ja "kaiuilisoineef pakolaisvir­toja.
.Matkalaukuissaan he toivat
biiiikkcri.sta 17 mitta lakia ja 29 asc-
'usta ••p.ikkotil.-ia' varten sekä
suunnilelnuin toteuttaa pikaise.sti
poikkeustilalainsäädännän tarvitse­ma
perustuslain nuiutos.
Mikä vie CnU:n , bunkkerin on
pian sanotin. .Sen politiikka on um-pikiija.
s.^j. ja tiiinii on invös Bonnin
jatkuvan halliliiskriisin pääsyy.
DDRrn poliittinen ja taloudellinen
mer.e.stvs on loiriiilKJuitanut nauret­tavan
Hallstoin-opin. Varsovan so-
'aas s(;;ilasmc.r.;;l yhteensä nousevat
2 miljardiin pii.Kianvucdcssa. Eng
lännin kansa k.-isiniial että tämä on
lii'.in raskas i:iakka Ja eräs tärkeimpiä
I l i a a n nykviscn i;'lfjii(kllisvn kriisin
pahimpia aiheuttajia.
Miittasfn sijaan; ettii kuuntelisi ler-vejärkisiä
n( uvoja ja ryhtyisi supista
maan sotilaallisia menoja, hallitus et­sii
ulospääsyä kriisisl.T vastakkaiselta
suunnalta — polkemalla väestön elin
tasoa. :. -
Lainaamaamme .SuncJay Mirrorin
(Ilmeisesti kolmesta syystä: Hän ja
\Veliner kannattavat monopolistista
järjestelmää ja pitävät tätä Bonnin
valtiota omana valtionaan. Hän jä
Wehner haluaisivat saada aikaan
suureni ammattiyhdislysvastaisen
koalition (SDU/CSU -f SPD — ).
koska yhdessä voi tehdä enemmän
kapinoivaa ammattiyhdistysväkcä,
•"oppimatlomia" .sosialidemokraatte­ja
sekä kaikkia niitä vastaan, jotka
haluavat rauhaa ja demokratiaa. Ja
vielä yksi syy: \Vehner ja Schmidt
haluaLsivat tämän yhteisyyden kes­kinäisenä
kilpailuna. He.ovat val­miit
toimimaan vielä paremmin
kuin CDU:n johto. He haluavat ol­la
monopolien viides kolonna ja
taistelussa Ulospäin. D D R i ä ä v a s - . , .
taan, militaristien etunenässä. He ! J°^" I>änsi-Saksa tarvitsee
haluavat vielä ylittää CDU-johdon
myksen: "Millainen tulee olla yh­tenäisen
Saksan, johon sinä pyrit?"
Jonkin aikaa näytti siitä kuin SP-D:
n johto yksinkertaisesti väistäisi
koko .kysymyksen. Mutta nj^t on
käynyt selväksi, että SPD:n Johto
on vastannut, ja vastaus on yhtä
.selvä kuin negatiivinenkin.
Kysymykseen on vastattu ja vas­taus
kuuluu; Yhtenäisen. Saksan tu­lee
olla imperialistinen. Vastauk-
.seen sisältyy jopa .sen toteuttamisen
menetelmät. Ensiksi omassa maassa
hyökkäys vasemmistoa vastaan ja
veljeily oikeiston kanssa, poikkeus­tilalait
perustuslakia vastaan, poik-keuslilapamppu
ammattiyhdistyksiä
ja koko työtätekevää kansaa vas­taan
j a sitten sota.
Kun dialogi alkoi sanoimme SP-D:
n johtajille: olette tienhaarassa!
Vielä silloinkin: kun ;Wehner ja
Schmidt veivät Dortmundin puolue­kokouksessa
läpi päätökset poikkeus
tilasta ja .'i'oniivarustelusta, päätök­set
sovintoa vastaan Saksan työväen­luokan
kesken ja DDR:n kanssa,
toistimme uudelleen varoittaen: Te
olette tienhaarassa. Astumalla CDU-bunkkcriin
ovat Wehner ja Schmidt
jättäneet (ionhaaian taakseen.
KAKSI JOHTOPÄÄTÖSTÄ
Tästä seuraa kaksi johtopäätöstä
— yksi meille ja.yksi heille. Meidän
johtopäätökfemme: Me Jatkamme
vääjäämättömästi rauhanomaista so-s'alistista
rakennu.styötämmeJa val-mistuudummc
7. puoluekokouksem­me.
Työskonelemme keskuskomite­an
13. täysistunnon päätösten mu­kaisesti
vaiivistaakscmme kaikin ta­voin
tasavaltaamme. Me olemme ja
py.symme aina Sak.san politiikan to­dellisena
vaihtoehtona, joka Jatku­vasti
ja yhä voimakkaammin vaikut­taa
myös Länsi-Saksaan.
Ja heidän. Länsi-Saksan sosiali-demokiaattich.
johtopäätös: heidän
täytyy irrottautua kohtalokkaasta
bunkkeriyhteisöstä, koska se vaa­rantaa
heidän oman puolueensa ole­massaolon,
koska tämä yhteisö on
poliittisen epäonnistumisen yhteisö,
joka voisi päätyä uuden sodan jäl­keen
jättämiin hautoihin. Heidän
täytyy saada omassa maassaan air
kaan demokraattisia muutoksia ja
kehittää demokratian Ja rauhan po-kansalliskiihkon,
järjestää järjeste­tyn
yhteiskunnan vielä nopeammin
ja tehdä kaiken vielä paljon parem­min
kuin ne, jotka aikoinaan löivät
päänsä kuhmuille muuriin.
— Tämä on biinkkcriyhteisyyden
uskontunnustus.
Kaikki tietävät, että Länsi-Saksan
.sosialidemokraatit eivät halua tätä.
Mutta me panemme huolestuneina
merkille, että monet eivät halua
myöskään uskoa tällaista. Lukekoot
lausuntoa t.klsi otsikko: "Tuhlattuial he siis tarkkaan, mitä AVehner ja
varoja,, tahlattuja ihmisvoimia — tätä
merkitsee Bahreinin miljonäärien suo-jelcmmcn.
Se maksan Enulannille 10
milioonaa puntaa vuodessa."
, Kalliiksi tulee Hahrei.-.in tukikohta
ku'en nniuiki.n länsimaiden ulkomaille
pe'.rustrmial tukikohdat, joiden tarkoi­tuksena
on ryövätii kansoja ja puut­tua
häikiiilemäitä niiden elämään.
Schmidt ovat sanoneet:
RATKAISU OIKEALLE
Kuten tunnettua esitimme jo en-simmäi.
sc.ssä kirjeessämme SPD:n
Dortmundin puoluekokouk.sen edus­tajille
ja sosialidemokraattisen puo­lueen
jäsenille ja ystäville 7. hel­mikuuta
1966 nykyhetken koko Sak-elääkseen.
mutta jonkii muotoutu­misen
VVehncr ja Schmidt ovat tä­hän
saakka estäneet:
: Päävihollinen on ja on. edelleen
oleva CDU. Mutta syylliseksi tekee
itsensä, joka vielä tämänkin jäl­keen
yhä tukee sitä ja kannattaa
sen seikkailupolitiikkaa alpmikuole-man
suunnitteluun ja harjoitteluun
.saakka. Me olemme pitäneet sekä
ItiokkavelvoIIisuutcnamme että kan-
.sallisena velvollisuutenamme sanoa
koko totuus AHR-laakson bunkke­rin
ja viime viikon lopulla Länsi-
Berliinin puhujalavoilta sanotun yh­teydestä.
Joka tämän totuuden tun­tee,
hän tietää, että hänen on teh­tävä
ratkaisunsa.
^ Köyhyys ei käske varastamaan
eikä rikkaus kieliä varastamasta.
— Suomal. sananlasku.
PÄIVÄN PAKINA
OJASTA ALLIKKOON
Jo Aatamin päiviltä on meille
kerrottu, että "ihmisen ei ollut hy­vä
olla yksin".
Juuri sen vuoksi tehtiin Aata­mille
kylkiluusta eukko, ja kuten
tiedetään, sen jälkeen ei meillä
ukkorähjiliä ole ollut mitään va­littamisen
syytä, eli oikeutta.
Mutta yksipuolisuus on aina yk-sipuolisuutta.
Jotkut me-staritekijät voivat eh­kä
s i i t ä silveytyä, mutta useammat
meistä maamöyriäisistä tuntee
olonsa perin tukalaksi Jos uima-'
matkalla oli.si toinen käsi tai vaik­kapa
vain toinen jalka sidottuna.
Huonompikin uimari tulee kuiten­kin
jotenkin toimeen kun hän .saa
räpytellä sekä jalkojaan että kä­siään.
Näin on asia myös yhteiskunnal­lisen
elämän aloilla. Kukaan sodan
kannattaja ei voi rehellisesti sanoa
että hän Oli lasten ystävä. Sota tar­koittaa
lasten ja ennenkaikkea
nuorukaisten tappamista. Siksi las­ten
vanhemmat ja lasten muut ys-tävät
yleensä toivovat ettei heidän
rakkaimpansa joutuisi koskaan so- ,
dan jalkoihin.
Muita esimerkkejä voitaisiin esi­tellä
paljon. Esimerkiksi tällä pals­talla
on silloin tällöin puhuttu pa-.
hcksiicn .siitä kun Canadan ulko-maakaupaii
"kaikki munaton pan-lu
yhteen koriin" niin, että me
olemme kansakuntana miltei 100-
prosenttisesti riippuvaisia Yhdys­valtain
kanssa käytävästä kaupasta
Järkevä politiikka vaatisi, että
kaupankäyntiä kehitettäisiin kaik­kien
maiden kan.ssa. jotka haluavat
olla ta.savertaisuuden pohjalla
kauppasuhteissa Canadan kanssa.
Toisin.sanoen vain järjettömät voi­sivat
omaksua sellaisen toisen ää-rimmäisyyskannan,
ettei Canadan
pitäisi käydä mitään kaiippaa Yh-dy."
5valtain kans.sa.—
Multa on suuri ero jos Yhdys­vallat
olisi yksi monista kauppa-tuttavistamme
sen sijaan, että .se
on nyt yksinään kukkona-lHinkiolla.-
Työviicniiikkcenpiirei.ssä on ai­koinaan
puhuttti paljon taloudelli-.
sen ja poliittisen toiminnan väli­sistä
suhteista. Jotkut ovat sano­neet,
että työväen ei kannata liit­tyä
lainkaan poliittiseen toimin­taan
sillä talousky.symykset ovat
valttia. On myös sellaisia, jotka a l i ­arvioivat
taloudellista toimintaa ja
ylikorostavat poliittista toimintaa.
Kummassakin tapaiik.sessa on niin,
että työläi.set joutui.sivat puolusta­maa
n oikeuk.sien ja tulevaisuuden-niahdollisuuksiaan
vain "toisella"
kädellä — joko poliilti.sella tai ta­loudellisella
voimakeinolla —- mut­ta
ei niolemniilla.
Nyt meille kerrotaan St. Jolin's-ista,
Newfoundlandista, että eräs
m rs. John 0'Brien on hypännyt
hintarintamalla ojasta allikkoon.
Uutistietojen mukaan mrs: 0'-
Brien "ei halua heittää kylmää
vettä perheenemäntien niskaan
k e t j u kauppojen boikottiasiassa.
mutta hän korostaa, että "pysyviä
tuloksia saadaan vain hallituksen
järjestämien ja rahoittamien lail­listen
kanaalien" kautta.
Mainitun henkilön selostukset
ovat murskaavan tuntuisia. " M i l ­lään
vapaaehtoisuuden perustalla
toimivalla ryhmällä ei ole riittä­v
ä s t i , rahaa ja tietoja,- mitä tarvi­taan
pysyvien tulosten aikaansaa­miseksi"
kulutustavarain hintarin­tamalla
hän selittää Ja sanoo sit­ten:
"Mc olemme päättäneet pyy­tää
hallitusta muodostamaan ku­ninkaallisen
komission."
' Kaikki tämä on tietenkin totta
tai osittain tojta, sekä käytännölli­sesti
tarpeellista.
Mutta mrs. 0'Bricn on varmaan
unhoittanut jotakin — esimerkiksi
sen. että hallitukset ovat olleet
täysin tietoisia siitä suuresta hin­tojen
nousuvyöi-ystä. minkä kou­rallinen
suui^htiöitä on Järjestä­nyt
liepävartaan korottamiseksi
pois monen köyhän perheen kä­sien
ulottumasta.
Mrs. 0'Brien on tietoinen myös
siitä, että hallitukset eivät ole täl­laisia
kuninkaallisia komissioita
n i m i t t ä n y t - r j ä mikäli niitä hinfi-tetään,
niiden tutkimustyöt voivat
kestää vuoden tai kauemmankin,
jona aika:frrvQilnm(S*"oppia syömät-tömiksi
kuten se enti.scn mustalai­sen
hevoskaakki.
Kaikin mokomin hallituksilta tu­lisi
vaatia toimenpiteitä ketju-kaupijQJen
hintakiskonnan lopetta­m
i s e k s i ruokatavara-alalla.
Mutta älkäämme pysähtykö sii­hen.
Joukkoprotesteilla, boikotti-kampanja
mukaanluettuna, on suu
rempi vaikutus kuin ehkä luul-laankaan.
sekä hintojen korottajiin
että toimettomina makaaviin halli­tuselimiin.
Älköön siis pidettäkö boikotti-kampanjaa
: "kaikkiparantavana" •
lääkkeenä. Mutta älkäämme liioin
luottako liian paljon hallitusten,
hurskaisiin lupauksiin kun kerran
tiedämme etteivät hallituselimet
ole pannoel l i k k p i ristiin hintakis­konnan
estämiseksi.
Käytännöllisinä ihmisinä on "ta­peltava
molomniin käsin" jos ker-
-ranTjrppoImin mennään — ja tässä
yhteydessä ci ole juuri valinnan
varaa. .'
Mc puolestamme toivomme, e t t ä .
mr.s. 0'Brien jatkaisi toimintaansa
hallituksen painostamiseksi, mutta
omaksuisi samalla Denverin per­heenemäntien
boikottivahtilaulun
mitä he Wall Street Journalin ker­toman
mukaan laulavat "SaintsGo
Marching In" (Pyhimykset mene­vät
marssien sisään) nuotilla:
"Kun he. merkkaavat ne hinnat
alas. ^
me iloilseninie marssistamme
kiui he merkkaavat ne hinnat
.alas.",:,
—• Känsäkoura.