Vapaus, March 3, 1955

              Sivu 2 Torstaina, maaliskuun 3 p. — Thursday, March 3,1955 ' f l 1 r
«•
\
ti
vi
te
n
ii le.
"m
ei
0^
sk
k<
te
f
sä
pi
vi
tt.
Jö
nf
rä.
w
io
ra
-K
VAPAUS j f l B E B TD — Xodepeodeat Xebor
Organ <tt Flnnlnh Onadlana. Es-taUUtoS
Nor. 6, m?. Autborlsed
«f «econd clsss maU by tb» Post
Office Departmest, Ottava. Pul>>
lUbed tbrice iceefely: Tuesdaya
Tlnndftya asd Saturdays by Vapaus
PDblisbixj« C^ompaoy Ltd., at 100-102
Bm Bt. W.. Sudbury. Oat., Caoada.
TeJephones: Bua. Office OS. 4-4264
EdJtorial Office 03.4-4265. Manager
£ . BUbsL Edltcr «T. EkJusd. MalUng
address; Box (9, Sudbury» Oxitarlo. Adverti^K rates upon »ppilcaUoa.
TraAStatlcm free ot.ch&rge.
TILAUSHINNAT;
casMUM*: 1 vk. 1J0O « kk. 3.75
8 kk. 2.25
Tbdysyftllolaui: 1 T L 8iX) 6 kk. 4.30
Soomeim 1 vk. «A> 0 kk. 4.75
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
•2yttää
V|]J(i Hnbta, KapusJ£3«Jng, Ont^ |
perjantaina, maaliskuun . 4 !
; pnä 70 vuotta. :
j yhdymme euJiulalsten ja tuttavien /
f onnentoJvoiuksilnJ
Jänkit "maantierosvoina"
iuonnonkaasumme suhteen
Bonnin ratifioimi^äätös
Kuten on lehtemme uutiso.=^slolla kerrottu, Länsi-Saksan eli
Bonnin valtiopäivillä hyväksyttiin viime sunnuntaina Pariisin ja
Lontoon sopimusten ratiiioimispäätös, mikä tarkoittaa sitä, että Sak­saan
perustetaan puoli miljoona miestä käsittävä armeij'a, että Länsi-
Saksa liittjy jäsenenä .\tJantinpaktiin. ja että 'miehitysarmeijan"
asemassa Länsi-Saksassa olevat yhdysvaltalaLset miehitysjoukot jää­vät-
brittiläisten, canadalaisten ja ranskalaisten joukkojen "säestyk­sellä"
vuosikymmenien ajaksi a5emiin.«a vain sillä erotuksella, että
"miehitysjoukkojen" asemesta niitä sanotaan ''liittolaisjoukoiksi",
—Jos tämä sopimus ratifioidaan myös Ranskassa.
Pinnallisesti katsoen näyttää siltä, että Yhdysvaltain ny^cyi^en
hallitus sai täydellisen voiton Länsi-Saksan valtiopäivillä. Mutta
vaikka ylläolevassa onkin paljon perää, niin sittenkin on sanottava,
että ••kaikki ei ole kultaa mikä_kiiltää".
Yhtenä tärkeimpänä kysymyksenä On tässä yhteydessä se, että
Xänsi-Saksan väestön suuri enemmistö vastustaa militarismin hen­kiinherättämistä.
Kaikki asiantuntijat myöntävät, että jos Pariisin
Ja Lontoon sopimusten ratifioiminen olisi alistettu Länsi-Saksan väes­tön
ratkaistavaksi, niin se olisi hyljätty suurella äänten enemmistöllä.
Se seikka, että kansleri .Adenauer ja hänen kannattajansa jyräsi­vät
valtiopäivillä läpi tämän ratifioimispäätöksen ei suinkaan ole
merkki "Adenauerin voimasta", kuten eräät täkäläiset porvarilehdet
ovat selittäneet. Päinvastoin nähdään, että ko. ratifioimispäätös lepää
hyvin heikoilla oksilla.
Tämä sellaisenaan paljastaa myös .sen, miksi Länsi-Saksan val-tiokonebton
huipulle — ja uuden armeijan korkeimpaan päällystöön
-—kerääntyy entistä enemmän (Hitlerin aikaisia ''natsisuuruuksia".
Kun maata pyritään viemään militarismin ja uusien sotaseikkailujen
tielle vastoin kansan tahtoa, silloin on turvauduttava fasistiseen pakr
kovaltaan. Mutta vaikka sanotaankin, että 'historia toistaa itsensä",
niin tämä ei kuitenkaan tarkoita "sitä, että historian lehtiä voidaan '
.ikäantäa taaksepäin ja järjestää uudelleen samanlainen fasistikomento.
. naihkä Saksan imperialistit pystyttivät Hitlerin johdolla kaksikym­mentä
vuotta sitten. Päinvastoin on luultavaa, että Länsi-Saksan
väestö tulee omalla tavallaan ja omalla ajallaan sivuuttamaan yhdys­valtalaisten
sotapolitiikkojen kenttätyötä tekevän Adenuerin halli­tuksen.
Melkoisella varmuudella voidaan sanoa, että Länsi-Saksan
väestö, mikä on saanut tarpeekseen sodista, tulee löytämään keinot
sitä- uhkaavan fasismi- ja sodanvaaran torjumiseksi.
- 'Ylläolevan Jisäksi on paikallaan huomioida myös Saarin alueen
kysymys, mikä liittyy tähän ratifioimispäätökseen.
Toisen maailmansodan seurauksesta on Saarin alueesta tehty
"eurooppalainen alue", jota asiallisifsti kontrolloi Ranska, Mutta
ratifioimispäätöksestä keskusteltaessa tiedoitti kansleri Adenauer, että
Yhdysvallat ja Britannia ovat salaisesti antaneet ymmärtää, että
Saksa tulee-myöhemmin saamaan Saarin alueen lakaisin. Ratiffoi-mispäätös
näiltä tiimoilta hyväksyttiin Länsi-Saksan vaUiopäivilld
nimenomaan sen "varaMksen"^ perusteella epä Saarin alue liitetään
Länsi-Saksaan. " ' r
Toisaalta tiedetään, että Ranskan Kansalliskokous ratifioi Parii­sin
ja Lontoon sopimuk.set erikoisesti korostaen, että se vakiinnuttaa
Saarin kysymyksen nykyiselleen, ts. että se jättää mainitun alueen
Ranskalle. • •
-Mitä nyt tapahtui Bonnin valtiopäivillä oli,asiallisesti se. että
Länsi-Saksa hylkäsi täydellisesti Ranskan valtapiirien asenteen Saarin'
kys3rmyksen suhteen. Ja ottaen huomioon, että Ranskan kansan­joukkojen
keskuudessa vallitsee ainakin yhtä suuri vastarinta Saksan
militarismin henkiinherättämistä kohtaan kuin Länsi-Saksankin väes­tön
keskuudessa, niin me voimme melkoisella varmuudella sanoa, että
amerikkaiaismielisten ranskalaisten porvaripolitiikkojen on tämän
jälkeen hirveän vaikea saada tätä ratifioimispäätöstä läpi Ranskan
ylähuoneessa. Päinvastoin tuntuu melko varmalta, että Ranskan
ylähuoneen istunnossa tehdään ratilioimispäätöksi^en jokin teknillinen
muutos, minkä perusteella asia alistetaan uudelleen Ranskan Kan­salliskokouksen
käsiteltäväksi. Jos näin tapahtuu, silloin on melkoi­sen
varmca.-että Ranska k i 8 l t ä y t y y lopultakin Pariisin ja Lontoon
sopimusten ratifioimisesta.
, .Tässä yhteydessä on muistettava, että vaikka amerikkalaismie-liset
porvarit ovatkin pinnallisesti katsoen lujissa valta-asemissa niin
Ranskassa kuin Länsi-Saksassakin, he eivät sittenkään voi enää*
julistaa Ranskan muinaisen kuninkaan tavoin: /'Minä olen valtio";
Historia on kehittynyt siihen pisteeseen, että miljoonaisilla ''pikku-ibmisilläkin"
on puheenvuoronsa — ja kun näitä patrioottisia '•pikku-fljmisiä"
on kaikissa maissa paljon samalla kun dollaria kumartavia
porvaripolitiikkoja on sittenkin vain piskuinen kuppikunta, niin kan­aan
tahto ja toivomus on nyt otettava huomioon. Amerikkaiaismie­listen
suurpor\'arien on mahdoton ratkaista näitä kysymyksiä fasis­minkaan
avulla j sillä nyt on vuosi 1955; eikä 1930.
Suuri työväen
kuittuurifalo
Heisinkiin
Helsinki. — Jo pitemmän ajan on
kaupungin vasenjmLstolalsen työväen
keslcuudessa ollut vireillä hanke suu­ren
kulttuuri- ja toimitalon raicennut-tamiseksi
Helsinkiin. Valmistelut ovat
nyt kehittyneet n i in pitkälle, että r a ­kennuksen
pohjatyöt voidaan aloit-tal
lähipäivinä, ^Imolttaa .Helsingin
kulttuuritalo O y : n rakennustoimikun­nan
puheenjohtaja Matti Juntunen.
Helsingin Kulttuuritalo Oy-ni-minea
yhtymä osti Jokin aika sit-ten
tontin Helsingin Icaupangilta
Sturenkadim varrelta korttelista
n:o 357 (Vesilinnan mäeltä). Tälle
tontille ryhdytään nyt rakenta­maan
suurta, kulttuuri- Ja toimi-
. taloa. . •
Tontille tulevan rakennusryh­män
on sounnitellot Ja piirtänyt
pDof. Alvar Aalto. .
Rakennuksessa tulee olemaan suu­ri
juhla-, konsertti-; kokous- ja tans-slsallosa
kaikkine lisätiloineen. Juh­lasaliin
tulee tilaa noin 2,000 henki­lölle.
Suuri näyttämö tarjoaa m a h ­dollisuuden
voimistelu- ja voimakil-pailuiden
järjestämiseen, sekä antaa
mahdollisuuden suurtenkin kuoro-*
orkester- ja tanssiryhmien esiintymi­sille.
Toisen tärkeän osan täJssä raken-nusryhmittymässä
muodostaa jouk­ko
kokoushuoneita, pienempiä Juhla­saleja,
ja luku-, kirjasto- ja askartelu­huoneita.
Kolmannen osan muodos­tavat
toimistohuoneet tarpeellisine l i ­sätiloineen.
Rakennuksen kokonaistilavuus t u ­lee
olemaan n. 36,000 kuutiometriä.
si on viejä k ä j T m l a s ä l^
tä, että 6ttawa saataisiin peruutta­maan
päätöksensä y l e i s ^ n a d a l a i s e ii
putki johtolinjan rakennuttamisesta.
Päärminlsteri Mannlngon puolefstaan
t«hnyt kaikkensa vastustaaicfieeia
yleis-canädalalsen linjan rakenn^
mistä j a taatakseen mahdollisimman
suuret voitot yhdysvaltalaiBllIe öljy­jä
kaasukapltalisteille Ja heidän nuo-,
remmille, caoadalaisille yhtfövaiOaiU
leen. • j ; , ^ '
Viime vuonna, hätien hallittiksensa
I perusti laihlaatljakunnan jälätöksen
I penuteella luonnpnkaasun keräysvar-
I koston, kaasun ulkomaille viemistä
•' varten. Tämän yksityisyhtiöi> nimi on
I Alberta Trunk Line Co., JoiJca, pää
, o.Tiasta 8.002,002 osaketta myydään
j 'yleisölle". ""Näistä osakkeista on a i -
j noastaan 2.002:11a äänioikeus j a ne
i tullaan luovuttamaan kaasuyhtiöille.
kahta lukuunottamatta. Jotka anne-j
taaii maakuntahallitukselle. Yhtiön
I seitsemästä johtokunnan jäsenestä
Helmikuun lopulla esitettiin C C P : n i mmittävät kaasuyhtiöt viisi j a maa-toimesta
Alberton ikinlaatijakunnal-1.kuntahallitus kaksi. N . E . Tanner on
le ehdotus, jossa pyydetään Ottawan! jo valittu yhdeksi johtokunnan jäscr
Kirj. Ben Swankey
hallitusta kieltäytymää-n rahallisen
avun myöntämLsestä Trans-Canada
neksi! Manning on
taannut yhdysvaltain
Ilmeisestikin
kapitalisteille
Pipe Lines-yhtiölle; joka on suunni-! tiukan monopolin meidän luonnon-
Entistä lujempaa
paperia kyetään
valmistamaan
New York. — Sellaista paperia m i ­kä
on 3—10 kertaa lujempaa kuin ta­vallinen
puumassasta ja lumpuista
tehty paperi, voidaan mene.stykselli-sesti
valmistaa keinotekoisista kui­duista,
todettiin E . L du Pont de Ne-mours-
yhtiön täällä julkaisemassa tie­donannossa.
Tämä luja paperi valmistetaan ny­lon,
dacron ja orlon kuiduista. Pape­rin
tuotantokustannukset ovat kuiten­kin
huomattavasti korkeammat kuin
puumassaa raaka-aineena käyttävän
paperin tuotannossa, mutta yhtlör
lausunnossa sanotaan kustannnusten
laskevan sikäli kuin tämän uuden Ja
lujan paperin käyttö lisääntyy.
Vaikka tähän mennesai suoritetut
kokeilut osoittavat, että tätä lujaa p a ­peria
voidaan valmistaa menestyksel­lisesti
kauppaa varten, ei du Pont-yhtiö
ryhdy sen valmistjftniseen vaan
luovuttaa sitä koskevat tiedot paperi­teollisuuden
käytettäväksi. •
Du Pont-yhtiön edustaja tri Robert
A. A. Hentschel on sanonut; että kei­notekoisten
kuitujen ominaisuudet
yhdistyvät niistä valmistettuun pape­riin,
joka kykenee menestyksellisesti
vastustamaan kemikaalien vaikutusta,
eikä ime itseensä kosteutta muuta
kuin varsin vähän Sen lisäksi tämä
paperi kykenee vastustamaan homet­ta,
bakteereita ja valoa. Uutta pape­ria
voidaan edullisesti käyttää sakkei­na,
kemikaalien pakkauksissa ja sy-v>'
ttavien nesteiden sivilöinnlssä.
xV^ialitulos ^'suunnitelmien mukaan"
> Uutistiedoissa kerrotaan, että japanissa on pidetty kansalliset
^^aalit. lievemmin sanoen eriskummallisissa olosuhteissa. Niinpä on
J^'aalituloskin ••suunnitelmien mukainen" paitsi se, että työväenliikettä
ei saatukaan savustetuksi alahuoneen jäsenyydestä. Totta on. että
konservatiiviset demokraattipuolueen ja konsenaliiviset liheraalipuo-iueen
politiikot saivat vielä yhteisesti enemmistön alahuoneen edus-lajäpaikoista.
mutta sosialistit, kommunistit ja muut työväenryhmät
.^•oitlrvat kuitenkin niin paljon edustajapaikkoja, että ne voivat estää
amerikkaiaismielisten kon.servaliivien aikeet, maan i>erustuslain muut­tamiseksi
siten, että Japanin militaristit voisivat lähteä p«rustuslail-lista
tietä sotaseikkailujen tielle.
Mutta tilanne on amerikkaiaismielisten jxjlitiikkojen kannalta
vieläkin huonompi jos huomioidaan se. minkälaisissa olosuhteissa |.
Japanin vaalit pidettiin. Vaaleissa oli noin 48 miljoonaa äänioikeu- !
lettua. Alahuoneeseen valittiin 467 jäsentä ja ehdokkaita oli^l.113.
JJ (Mutta viime ^-uonna h\Täks%'tyn uuden vaalilain perusteella
^hdokkaat ja heidän agenttinsa kiellettiin kä>-niästä ihmisten kodeissa,
konttoreissa, tehtaissa ja kouluissa, mikäli eivät aikaisemmin olleet
ilmoittaneet pitävänsä niissä puheita. Uuden vaalilain mukaan voi
fhdokas pitää korkeintaan 60 puhetta ja ilmoittaa itseään sanoma­lehdessä
ainoastaan kahdesti.
5 Pinnallisesti katsoen tämä näyttää "•tasapuolisuudelta" kaikkia
^hdokkaita kohtaan. Mutta jos otetaan huomioon se, että hallitus­puolueiden
ehdokkaina on ennestään tunnettuja, miehiä aina päämiT
Bisteristä ja muista ministereistä alkaen — samalla kun työväenpuo­lueilla
on ehdokkaita, joita ei suurten joukkojen keskuudessa tunneta
fc-. silloin nähdään kuinka puolueellinen tämä vaalilaki todellisuudessa
^n,.'pörvarillisten valtapuolueiden hjväksi. -
J ' 'Mutta riierkillepantavaa kuitenkin on, otti» vasemmisto- ja oi-
Maamiina tappoi
kuusi sotilasta
Paramaribo, Surinam. — Kuusi
hollantilaista sotilasta sai surmansa
ja kahdeksan loukkaantui, kun maa­miina
räjähti taisteluharjoitusten a i ­kana
lähellä Zanderijin lentokenttää.
Kaikki sotilat . olivat pakollisessa
sotapalveluksessa.
Autoilijoille 2 viikon
lisää armonaikaa
Toronto.:. — Maakunnan ajo­neuvojen
rekistcröintiviraston
päämies J . P. Bickell on ilmoitta­nut,
ctta Ontarion aatoJUJoille on
. aiinetiu 15 päivää lisää armon­aikaa
kuluvan vuoden numero-
: laattojen ja ajolupien uudista-mista
«'rarten. Ensimmälnen.jnää-rp.
pälvä oU tammik. lopulla ja toi-tellut
rakentaa luonnonkaasun-putki-johtolinjan
Albertasta Montrealiin ja
haaralirf5an WinnipegJ3ta Minneso­taan.
Tämän hankkeen toteuttamisen
on arvioitu tulevan maksamaan noin
303 miljoonaa dollaria K u n maakun­nan
pääministeri Mannmg vastusti
sellaisen ehdotuksen hyväksymistä,
hylättiin ccf:Iäisten tekemä ehdotus.
Ehdotuksen johdosta tapahtn- '
nut keskustelu on Jälleen saatta­nut
etualalle taistelun siitä mitä
oUsi tehtävä Albertan runsaille
luonnsnkaaEurikkauksfle. Ny­kyisten
arvioiden mukaan ovat
todetut kaasuvarat noin 14.5 t r i l ­joonan
kuutiojalan suuruiset ja
ne ovat miltei kaikki yhdysvalta-"
laisten öljy- ja kaasuruhtinaiden
käsissä. Kysymys ou nyt siitä, tul­laanko
(ätä kaasua käyttämään^
canadalaisten kotien lämmittämi-'^
," seen Ja uusien teollisuusyritysten •
perustamiseen kaikkialle Cana--. ^
daan, luoden siten tuhansia uusia
työnsaantimahdollisuuksia cana-dalaisillc'
— vai ^'icdäänkö kaasu '
Yhdysvaltoihin? ;
Albertan oljy- ja kaasuparoonlt
taistelevat lujasti- yleis-canadalaisÄÄi-putkijohtolinjan
rakentamista vas-.
taan ja ovat saaneet siinä lujan kan­natuksen
Albertan Social-Credit-hal^
litu'iselta, jota tukee myöskin Social
Credit-puolueerf johtaja Solon Low.
•Miksi.he tekevät siten?,Siitä syystä,-
että kun meidän Iuonnonkaasumme
myydään Yhdysvaltain väkirikkaille
alueille ja teollisuuskeskuksiin n i ia
saadaan siitä paljon runsaammat voi­tot
kuin sen johtamisesta Itä-CanV-dan
markfcnoille. .Meidän luonnon-kaasumme
Yhdysvaltoihin vieminen
on . myöskin osa siitä suunnitellusta
pitkän tähtäimen politiikasta, minkä
tarkoituksena on alistaa Canada pel­kästään
raaka-amciden tuottajaksi
Yhdj-svaltain teollisuutta varten.
Canadan kansan painostus, jossa"
L P P on näytellyt huomattavaa osaa,
on pakoittanut Ottawan suostumaan
yleis-canadalaisen putkijohtolinjan
rakennuttamiseen. Mutta siitä huoli­matta,
että L P P , C C P ja monet muut
ryhmät ovat vaatineet, että tämän
putkijohtolinjan pitäisi ^olla valtion
omistama yritys, ovat Ottaw3n hbe-raalihallitus
j a Albertan Social Cre-dit-
hallitus lyöneet ^ tuumat tukkoon
j a luovuttaneet sen yhdysvaltalaisten
kontrolloimalle yhtiölle, jonka presi­denttinä
toinui entinen Albertan So­cial
Credit-halhtuksen jasen N. E .
Tanner; Vaikka putkijohtohnjan r a ­kennuttamisen
piti aisaa jo taman
kevään aikana, on koko jTitys yhä
edelleenkin vielä neuvotteluasteella
Sanomalehtitiedoistakin päätellen on
perin ilmeistä, etta tämän yrityksen
suhteen on käynnissä paljon juonitr
telua, vehkeilyä ja sabotointia kuhs-sien
takana. Yhtäällä todetaan, että
yhtiö pyrkii saamaan velkakirjoilleen
Ottowan Uikauksen '(vaikka yhtiö
luonnollisestikin saisi niistä koituvat
1 voitot). Toisaalta on tehty yrityksiä
saada Ottawa£ta verohuojennuksia,
joiden arvo kohoaa kymmeniin mil­jooniin
dollareihin. J a kaiken lopuk-kaasuumme
nähden.
Parhaillaan neuvotellaan Alberta
Trunk Line j a Trans-Ganada Pipe
I Lines-yhtiöiden kesken paljonko v i i ­meksimainitun
pitää' maksaa siltä
kaasusta mikä lähetetään pois A l ­bertasta.
Sanomalehtitiedot kertovat
pääministerin sanoneen lahilaatija-kunnassa,
että kaasun hinta tulee
kaasulähteillä Olemaan viisi senttiä
tuhannelta jalalta vaikka sen pitäisi
olla 30 senttiä. Kiinnostavaa tässä
asiassa on se, että kummatkin yhtiöt
ovat yhdysvaltalaisten rahamiesten
kontrolloimia. Siitä aiheutuu seuraa^
vanlainen tilanne:
Ensiksi kaastista peritään mahdol­lisimman
kontea h i n t a kaasulähteillä
että kasulähteiden yhdysvaltalaisille
omistajiUe taattaisiin mahdollisim­man
suuret^voitot. Sen Jälkeen yhdys-va'ltalai6ten.
kontrolloima Alberta
Trunk Lirie-yhtiö perii mahdollisim­man
korJ^f^tUhlnnat^ minkä jälkeen
yhdysvaltalaisten kontrolloima Trans-
Canäda-yhtiö tekee samoin. Mtnkä
kaiken jälkeen luonnonkaasun jake­luyhtiöt,
joista monet ovat myöskin
yhdysvaltalaisten omistamia, perivät
mahöolliöimman korkean hinnan.
• ' E t ole lainkaan vaikeata todeta m i ­tä
tämä 'tulee merkitsemään mikäli
kuluttajien Montrealissa j a Torontos­sa
maksama hinta on kysymyksess;ä.
Maäntierosvous on liian- lievä nimi
sille "rosvöukselle mitä nämä yhdys­valtalaiset
trustit "tulevat harjoitta­maan
Canadan hallituksen suostu­muksella.
Meillä on siitä jo hiukan
kokemusta Albertassk, jossa luonnon'-
kaasun hinnan pitäisi olla varsin a l ­haisen.
Siellä meidän luonnonkaa-suamme
viedään voittoa tuottavasti
Anaconda Copper Companylle • B u t -
teen, Montanaan kymmenen sentin
hinnasta tithannelta .jalalta. Mutta
North West Utilities-yhtiö perii s u -
tä Edmontonissa ensimmäiseltä tu­hannelta
80 senttiä j a seiuraavilta 25
senttiä. Canadian iW€stern Naturat
Gas Co. perii Calgaryn kuluttajilta
$1.25 tuhannelta, kahdelta ensimmäi­seltä
tuhannelU ja sen jälkeen 36
senttiä seuraavilta tuhansilta. K u m ­matkin
nämä yhtiöt ovat Internatio­nal.
Utilities-^htiöa alaybtiäitä ja
n7:n päämlehenä oa Hov&Tä. Butcher
New Yorkista. Te voitte saada jon­kinlaisen
aavistuksen niistä satumai­sista
voitoista, jotka ovat kysymyk­sessä
kun muistetaan, että Trans-
Canada-yhtiöllä on oikeus saada AI-
•hertasta 435 triljoonaa kuutiojalkaa
.kaasua. (Triljoona on tässä tapauk-
.sessa. miljoona miljoonaa.). Jokaisesta,
vliöen serilin hinnanlisäjrksestä t u ­hatta
jalkaa kohti saa Trans-Canar
('da-yhtlö lisää voittoa 217.5 miljoonaa,
dollaria. Canadan historian varhai­semmat
rautatie- Ja voimahuijaukset
vaalenevat tämän jättiläismäisen
huijauksen rinnalla. Siten meidän
asioitamme käsitellään yhdysvaltalai­sella
tavalla!
Pääministeri Manningin väitteet.
Joilla hän puolustaa Icaasun vientiä
yhdysvaltolhla ja rastustaa yleis-ca­nadalaisen
linjan rakennuttamista,
käsittää mm. seuraavaa:
Hän väittää puolustavansa " A l b e r ­ton
tuottajia". Mutta nämä luonnon­kaasun
"tuottajat" eivät ele sen pa-remfiiin
albertalaisia k u i n canadalai-siakaan,
vaan yhdysvaltalaisia öljy­j
ä kaasiUcapitalisteja.
Hän sanoo, että Albertan.kaasu on
-vietävä ulkomaille, että maakunta
voisi periä siitä vientipalkkion. Mut­ta
tämä palkkio on ainoastaan 3/4
senttiä tuhannelta jalalta. Meidän
kaasumme annetaan pois miltei i l ­maiseksi!
Hän sanoo canadalaisen putkijohr
tolinjan olevan kannattamattoman.
Kenelle, jos saamme luvan kysyä?
Se ei varmaankaan ole kannattama­ton
Canadan kansalle, joka tulisi
hyötymään siitä valtavalla tavalla. Ja
jos Trans-Canada-yhtiö on arvellut
sitä kannattamattomaksi, n i i n minkä
takia se tappeli nUn hanakasti saa­dakseen
sitä koskevan yksinoikeuden?
Mitä 'pääministeri Manning todella
tarkoittaa, on tietenkin se; että hä­nen
yhdysvaltalaiset ystävänsä eivät
ole kiinnostuneita kaasun toimittamir
seen canadäiaisille kuluttajille — sillä
he ovat kiirmostuneet' ainoastaan
niistä pikaisista voitoista, joita voi
saada kaasun viennistä Yhdysvaltoi­hin.
L P P vaatii, että yleis-canadalainen
putkijohtolinja pitää olla hallituksen
omistama j a että sen pitää toimittaa
kaasua, kuluttajille kusta:xnushin-taan
Me haluamme, että linja raksn-iietaan
canadalaisella - työvoimalla;
canadalaisista aineista ^Ja canadalais-tpn
Insinöörien johdolla. Edelleen, et­tä
sen pitää olla 36 tuuman putkesta
loppuun saakka, tulevaisuuden tar­peita
silmällä pitäen. Lopuksi, että
kaasua ei saa -viedä Canadasta ulko­maille
ennenkuin kaasuvaramme ovat
n i i n riittävät, että ne kykenevät va­raamaan
Canadan omat tarpeet näh­tävissä
olevien vuosien- aikana. Mei­dän
luonnonkaasiunme ei ole ehty­mätön!
Me albertalaiset vaadimme, että
Alberta Trunk Line pitää olla myös­k
i n valtion omistama j a että sen r a ­kentamisessa
on käytettävä canada-laista
työvoimaa ja canadalaista ma­teriaalia.
Edelleen vaadimme, että tä­hän
maakunnan laajuiseen trunk-line-
verkostoon sisällytetään . johto
Pincher Creekistä MacLeodiin ja
sieltä edelleen Calgaryyn ja Medi-cine
Hatin kauptmkiin koska nykyi­set
suunnitelmat kokonaan si-vuutta-nen
helmik. lopulla, mutta tämän
jälkeen sanotaan maalisk. 13. päi­vän
olevan ^viimeisen päivän,--jo­hon
mennessä mainitut laatat on
hankittava ja ajoluvat on uudis-teltava.
kcistososialidemokraatit saivat sittenkin valituksi yhtecnsii 156 edus­tajaa,
niaanviljelijäin ja työläisten puoliie neljä ja kommunistipuolue
2 edustajaa (entisen yhden asemesta). Ilmeistä on. että Japanin,
konimunisiipuolueen yiiteisrintamataktiikka tuotti tuloksia vaalipäi­vänä!
Tämä näkyy sitäkin selvemmin kun pidetään mielessä, että
pääministeri Hatoyaman edustama konser\atiivinen demokraattlpuo-lue
sai valituksi 185 jäsentä ja'konservatiivinen liberaalipuolue vain
112 edustajaa. •
Japanin vaalit menivät siis ••suunniteiniien mukaan"' sikäli, että
amerikkalaismieliset ,konser\'atiivit voivat vaaliteknillisen kepposen
avulla pitää valta-asemansa — mutta kokonaan "suunnitelmien'" ul­kopuolella
oli työväenliikkeen saama suuri kannatus ja työväenluokan
yhteniiisyyden lujittuminen.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Politikoinnin asemesta enemmän kisoja
Torontossa ilmestyvän Vapaa S a ­nan
"Kiviperän Peikia" esitti viime
lauantaina ajatuksen, että "Euroopan
maat lähettäisivät jääkieKkoJoukatuel-taan?
pelaamaan/ tännekin Cana-d
a a i i v , '
Me'puolestamme kannatamme sitä
lämffiniäsiät Olisi todella hauska
nähdä: ;Jo^,'jääiiekkc(pelin maailman-mestaruu^
lpailujen Jälkeen kutsut-tal;
i:in Cänadaan kilpailumatkalle y k ­si
iSarhäiii eurooppalainen Joukkue.
Sana'-taamme esimerkiksi .vaikka Mos­kovan
pynamon Jotdckue.' Ben otte­luita
olisi täällä lysti katsella ja sel­laiset
miheilukisat^ovat 'juuri sellaisi&
"yhteenottoja" missä voidaan mltellä
miesten kimtoa rehdillä tavalla m i n ­kä
hyvää taritoittavat ihmiset hyväk-sy^-
ät.
Meillä olisi syytä kanaakuntana täl­laisen
kutsun esittämiseen semminkin
kun Neuvostoliitosta tuli muutama
viikko sitten kutsu, että Canadasta
lähetettäisiin hjnä Jääkiekkojoukkue
kilpailemaian Neuvostoliittoon — ja
kuten on i^utistiedoissa kerrottu, C a ­nadan
amatöörien Jääkiekkoliitto on
Ilmoittanut, että "Jos uusi kutaa t u ­lee
kyllin ajoissa, niin Canada on
valmis ensi -vuonna lähettämään k i l ­pailujoukkueen
Neuvostoliittoon."
Jos Vapaa Sana taxkoitti tällaista
urheilullista .vuorovaikutusta Cana­dan
s ^ Neuvostoliiton Ja muiden
Euroopan maiden väUUä, n i i n silloin
olemme pitkästä aikaa löytäneet a i ­nakin
yhden yhtymäkohdan. Josta
olemme yksimielisiä! Toivottavasti
löytyy ajan mittaan mtiitakin f«;llai-
'sia kysymyksiä joita tukemalla voi­daan
auttaa kansojen välistä ystä-vyj-
den. yhteisymmärryksen ja rauhan
asiaa!
« • « »
Valitettavaa kuitenkin on, että K i ­viperän
Pekka erehtyi ylläiviitatussa
ktrjoituksessaan puhumaan jääkiek­koilusta
myös Jonnin joutavia.
Hänen kirjoituksestaan saamme l u ­kea
mm. »auraavaa:
"Olomme eräänlaisella vanhan ur-heilukonin
jännityksellä seuranneet
uutisia Euroopasta Jääkiekon suhteen
JO nseamanau tuoden ajan j a ihme­telleet,
että n'ai]2kapa kansainväliset
mestaruuskisat joka vuosi pidetään
mitään.-yhtenäisyyttä rt ole päässyt
valmistumaan kansainvälisiin jää-kiekkofiiäntöihin
nähden... Euroo­passa
pelataan'jääkiekkoa miltei jo­kaisessa
maassa toisistaan poikkea­v
i l l a säännöillä...
"Toisissa maissa on kuulema n i in
her3ckää jääkiekon peluu, että jos
erotuomari arvelee, että joku pelaaja
aikoi harjoittaa vartalotorjuntaa...
n i i n jäähylle meno tulee.:.. Siis jos
jollakin pelaajalla sattuu naamarua-tinki
olemaan iiähännunenmiassa i r ­veessä,
n i i n erotuomari .voi hänet pas­sittaa
JäShj-lle..."
Vaikka sanotaankhi. että "tietämäU
tömyys ei ole mikään-puolustus", xUin
suomalaisten ttrheilumaineen nimessä
esitämme Vapaa Sanan lukijoille että
antaisivat miehelle anteeksi, sillä hä­nen
oikea kätenal ei ilmeisestikään
^UaniiemlmsUiriön
herrat ovat olleet
raatkustustuulella
Toronto. — Viiroe tammikuun
ioppttwaSä(iua^ii^o i-iiden vaoden
aikana ovat w
mtofcter-ön virkailijat käyttäneet
isbesybdek-sän miijoona» dollaria
toatknstamiiiezn. todettiin maa-konnsn
pääminisicrln äskettäin
jaloIaatliakunnaUe alistamissa
tIedois:ä; Sitten buhtik, 1. päivän
1950 ovat he saneet ns. roallira-hoJa
3.729175 d9llaria Ja molla
mätkaknlDja 4.932,819 dollaria eli
yhteensä 8,701,994 dollaria.
Qiiebeciji maakun­nan
Code Napoleon
tarkisteftavana
. .Quebecin . maakunnassa voimassa
olevat siviiliasioita koskevat lait pe­rustuvat
hyvin suuressa määrin rans­kalaiseen
Code Napoleoniin vuodelta
1804, aivan samoinkuin on asianlaita
Louisianan -valtiossa Yhdysvalloissa.
Näitä siviililakeja ei ole perusteelli­sesti
tarkistettu ja m\iutettu., sitten
vuoden 1866, josta syystä ne ovat var­sin
vanhanaikaiset,, ja kaipaavat k i ­peästi
uijdistamista nykyaikaisen elä­män
j a olosuhteiden pohjalle. Siitä
sjTStä on Quebecin, maakuntahallitus
palkannut Canadan Korkeimman O i ­keuden
entisen ylituomarin, eläkkeel­le
siirtyneen Thibaundeau Rinfretin
tarkistamaan ja uudelleenkirjoitta-maan
kysymyksessä olevat lait, jotka
sallivat 12-vuotiaidan tyttöjen ja 14-
vuotiaiden poikien mennä avioliittoon.
Nämä lait?eivät tunnusta naista täy­sivaltaiseksi
ihmiseksi ja oikeuttavat
maanomistajan rakennuttamaan
maansa rajalle kymmenen jalan kor­kuisen
muurin jonka rakentamiskus­tannuksiin
rajanaapurin pitää osal­listua.
*
Canadan muissa maakunnissa ja
Yhdysvalloissa on voimassa britti­läinen,
osittain kirjoittamaton Com­mon
Law, mikä perustuu tapoihin ja
oikeusistuinten entisten . päätösten
tulkitsemiseen. Canadan rikoslaki on
kuitenkin voimassa kaikissa maakun-nissa.
. : '
SITÄ S
.}.••.;::.
, Nykyisin Täh'
I ko. Helsingissä a
j tettu". Mutta .1
i autuus pul.-ukk
yöi umpeeiisa Ic
Sattuipa kerri
paikalle ja erä
muuan tuuma. ;
lojuville:
— Laskuus o
osaa oiksin vilji
teistä kykenee
kaikista laiskin
jopa satasen.
•'Ukot" alkol^
täilleen ja yksi
littävät, kuinka
laiska. M'auanki
taskln- n i i n ni!
tässä viitsi yaiv
silmiään kiinni.
Käärme-Kust
maata rojotti
tietääkseenkääri
sen tehnyt tapi
hartioihin:,
. — No. ettekö;
ansaita satalap]
S i l l o in Ku-ta
vastasi laiskani
—- No, jaah -
nun hausujeni
ku'an. . :
J a Käärme-myöskin
sai.
vat nämä paikkakunnat. Tämä on
tarpeellista, että . kaupungeillamme
olisi riittävästi kaasua ja että niiden
läheisyyteen olisi mahdollisuus pe­rustaa
kemiallisia ynnä muita teolli­suuslaitoksia.
'
Canadan d
kurssi on 1
Toronto. — C
si on laskenut
se on ollut ko;
tiistaina maks
Canadan dollar
senttiä: ene-mmi
dollarista ja v
Torontossa 31,'3
dan dollari on
paxemi:! kuin U
rahan kurssin 1
Jobtuvan kori-co
Canadassa. Car
helmik. 14. pnä
annettujen laii
prosentista pue
jonka sanotaan
Canadaan varo
dysvaltalaiset k
kan vähemmär
semmm. .
Vapaus on saani
49 uutta tilausta
Eilen ja tänään saapui 16 uutta tilaust
kuusi paikkakuntaa täyttänyt osuuteni
Eilen ja tänään saapui ^Vapaudelle eri puolilta m;
tilausta, joista 7 koko vuoden «lauksia, 7 puolen vuo
kaksi 3 kuukauden tilausta.
Tähän mennessä on siis Vapaus saanut jo 49 uul
daan pitää hyvin lupaavana alkuna, kunhan toiminti
ottein."
Ensimmäisenä ryntäyspäivänä täyttivät hankini
paikkakunnat: Tarzwell, Snnshine, McKerrow j a N e i
osuuksiensa täyttäneiden paikkakuntien joukkoon Dinsi
Nyt saapui uusia tilauksia seuraavasti: Fanny L i
tilaus, Hanna Heinonen, Sault Ste.' Marie 1, M.' Rasii
Särkilahti Dinsmore 1 (täytti osuutensa), Anna Lehto 1
osuutensa), Yrjö Korpi, Port Arthur 1 (kaikkiaan For
10 uutta tilausta), torontolaiset O. Salama, Tom Korli
kukin 1 sekä J . Nissinen 4 (yhteensä 7 uutta tilausta
Mäenpää Vai d'Or 1 uusi tilaus.
Kuten sanottu, alku näyttää; hyvältä,, m u t t a " !
kuten sanotaan.
tiedä mitä vasen kätensä tekee.
Tosiasia nimittäin on, että kansain­väliset
jää'iiekkomestaruuskisat pide­tään
yleisesti käytännössä olevien
•sääntöjen puitteessa. Toinen tosiasia
on se, että Eurooparija pelataan jää­kiekkoa
miltei samanlaisten sääntöjen
perusteella kuin Canadassakin. Eroa
ei ole niinkään . paljoa säännöiss.i,
vaan sääntöjen tulkiimassa ja niiden
noudattamisessa.
Vaikka Vapaa Sana sanoo, että
"Euroopassa pelataan jääkiekkoa m i l ­tei
jokaL'nssa maassa toisistaan poik­keavilla
säännöillä" — n i i n lehti jät­tää
selittänsättä sen. miksi ei ole min­käänlaista
".sääntökinaa"' esimerkiksi
Suomen ja Neuvostohiton, tai Suomen
j a Ruotsin, tai Saksan ja Suomen,
tai Tshekkoslovakian ja Neuvcstolii-ton
joukkueiden välillä?
" K a i k k i kaikkia pastaan" kohdis­tuvaa
sääntökinaa ei siis todelIia°ju-dessa
ole. . ' •
Totta tietenkin on, että Canadassa
ollaan vissin kehityksen tuloksena
"vapaamielisemplä" erinäisten ran-kaisusääntöjen
suhteen kuin'Euroo­pan
maissa; Totta on myös, että joko
oikein., tai, väärin tämä pelityyli on
Euroopassa leimattu ":Villin lännen"
pelityylik-si. Totta on, että sitä " k o ­vaa
pelityyliä" on arvosteltu erittäin
ankarasti myös Canadassakin.
Mutta sittenkin on myöa totta, et­tei
canadalaisten jääkiekkoilijain tar­vitse
lähteä mihinkään "pelisääntöjä"
oppimaan He tietävät ne ilmankin.
Mistä sitten on kysymys? Eräät
polltikbLvat urhslluasiain toimittajat
ovat kehittäneet kerrassaan tuomitta­van
propagandalinjan: He julistavat
etukäteen, että Canadan joukkue on
iMM-klsoissa varroa voittaja. Mes­taruus
kuuluu ilman muuta Canadalle
selittävät he. TSssä menevät eräät
heistä niinkin pitkälle, jotta ehdotta-
I vat, etta Cans
pois jääkiekon ]
soista, jos nyt 1
mestaruus, sik
tava keinoista.
Mutta. :ritä^
manmestaruus
nämä politikoi
: esittivät etukät
tä syynä on "k
j en kehnous" <
maailmassa /voi
kisKcojouitkue :
Sellainen tek
rastaan alenti
Merkillepantav;
näitä "sääntöl
canadalaiset u
lun'varjolla p
tien toimittaja
Mitä Canada
lisuutsen tulee
uskoo, että C an
kue. jolta void
mestaruuttakin
teinen.
Mutta- «nest
vuonna m>iteta
tamalla '.'eikä 1
pelityylilläkään
rusehtona on
kiekkoa kuten
kuten canadali
haluavat.
Toivottaen
cnnea Ja mene!
kl}pailui.'r.a, m(
urheUiJoihln. :
joukkue voittal
J a tässä mi(
että Canadaan
maan IJjroopa
joukkueita j a (
lestaan tekisiv;
merkiksi Neuv
Jääklekkollijoit
kutsuttu — KA