Vapaus, October 12, 1957

              Sivu2 Lauantaina, lokak. 12 p. — Saturday, Oct. 12, 1957
VAPAUS
iJLOUtmt} r-r. mdependent Lsbor
taUiSlied ffov, 6, mi, Atttborlzed
as «e^ond elaa mail bjr tbe Post
OfDe» D^artment, Ottawa. Pub-
Vstaed . tlulee weeUy: Tuesdays,
Tbrnsdajfa and Saturdsys by Vapaus
PmdUblng Company Ltd^ atlQO-m
S3m Sk W^ eudbuiy, Ont, Canada.
Telepbones: Boa. Office OS. 4-49S4:
Bditnrial Office OS. 4-4285, Manager
E, SuksL Editor W. Eklund. MaOlng Advertlalng rates tipon applleatton.
TatanalatUm free of diaige.
TILAUSHXMNA.T; :
canadaasa: i vk. 7X10 6 Jdc
3 kk. 2.25
YJidyaranolsaa: 1 vk. «JOO 6 kk. 430
Suomesu: l fk. ftSO e kk. 4.75
1917 — Juhlavuosi — 40. vuosikerta — i957
* * *
C!SJ:n 21. eduslajakokoiu
Viime lauantaina ja sunnuntaina pidettiin Torontossa
Canadan Suomalaisen Järjestön 21. edustajakokous, joka kai­kilta
puoliltaan muodostui yhdeksi parhaimmaksi edustaja­kokoukseksi
mitä Järjestöllämme on koskaan ollut. Erikoi­sesti
toivoriklcautta herättävä puoli oli se, että edustajain
joukossa oli useita Canadassa syntyneitä nuoria ja että nuo­riso-
ja yhteistoimintakysymykset saivat erikoise;! asiallisen,
' sovinnollisen ja lämminhenkisen huomion osakseen.
Järjestön toimeenpanevan komitean ja alueiden rapor­teissa,
samoin kuin lukuisissa puheenvuoroissa, todettiin Jär­jestömme
viimeksi pidetyn edustajakokouksen jälkeen joutu­neen
kulkemaan vastatuuleen, kamppailemaan monia hyök­käyksiä
ja vaikeuksia vastaan. Uusia eanadalaisia on peloi-teltu
liittymästä Järjestömme jäsenyyteen^ jopa käymästä
Järjestömme haaleillakaan ja-samalla selitetty sen olevan
jonkin muun kuin mikä se todellisuudessa on. Täll^ mene-telipällä
on luonnollisesti ollut vaikutusta vasta maahan saa­puneiden
keskuudessa ja näin ollen monet heistä ovat vält­täneet
kosketusta Järjestömme kanssa. Tämän' lisäksi on
monin paikoin peloiteltu myöskin vanhoja Järjestömme jä­seniä
Ja siten yritetty saada heidät uskomaan, että Järjes-tdö)
ltime kuuluminen on jossakin mielessä sopimatonta, jopa
xikpllistakin. Järjestömme jäsenistö kuitenkin on tietoinen
siitk; että heidän Järjestönsä on täysin laillinen järjestö ja
että kaikki sen toiminnot julkisia ja hyväksyttyjä ja siitä
syystä vanhempaan .jäsenistöön kohdistetulla peloittelulla ei
ole.oUut suurtakaan vaikutusta.
Nyt pidetty edustajakokous totesi, että Järjestömme on
kuluneen toimintakauden aikana pitänyt edelleen korkealla
suomalaisen kansankulttuurin lippua Canadan suomalaisten
kedcuudessa.' Se on/ollut ainoa suomalaisten ryhmä Cana­dassa,
joka on pystynyt pitämään yllä näyttämötoimintaa,
•kuorotoimintaa ja muita suomalaisten kulttuurin ipuotoja
jÄtlt^uvasti. Suurin 20. edustajakokouksen jälkeen saatu saa­vutus
oli yhteiset kulttuurijuhlat, Sudburyssa viime kesänä
pidetyt Suurjuhlat. Monien vuosien ajan kestäneet neuvot­telut
johtivat siihen, että CSJ:n laulujuhlat ja SCAULrn
liittojuhlat yhdistettiin, josta oli seurauksena suurmenestys.
•"Tämä nyt pidetty 21. edustajakokous katsoi, että Suur-ju^
tiUen järjestämisessä saavutettu kahden rinnakkain kul­kevan
järjestön yhteistoiminta voi muodostua avaimeksi laa-jei^
aan, kaikkia Canadan suomalaisia käsittävään yhteis­toimintaan
kulttuuririntamalla. Tässä ymmärryksessä pää­tettiinkin
pyrkiä jo lensi vuoden Suurjuhlille saamaan mui-denjcin
suomalaisten ryhmien urheilu-, laulu-, ym. kulttuuri-,
toiminta ryhmiä. Kun edustajakokouksen tekemät suunni­telmat
tässä suhteessa, kuten kaikissa muissakin, ovat täysin
vilpittömiä ja kaikkien ryhmien toimintaa edistäviä,' on syytä,
uskoa, että alustavaa menestystä tullaan saavuttamaan.
^ frJJriköisen suuria toiveita herättävä on 21. edustajako­kouksen
hyväksymä kanta nuorisokysymyksessä. Siinä suh-
\€esga hyväksyttiin kokoukseen osallistuneiden nuorten cana-dale^
sten laatima päätöslauselma, jossa esitellään realistiset
menetelmät, joita tulee ryhtyä käyttämään nuorison kiinnit-täniifieksi
suuremmass^ määrässä Järjestömme toiminnan
piiriin. Samalla siinä osoitetaan, kuinka läheinen yhteistoi­minta
urheilujärjestöjen kanssa on välttämätön ja ainoa tie
hyvien' tulosten saavuttamiseksi. Tervehdimme lämpimästi
edustajakokouksen kantaa nuorisokysymyksessä ja toivomme
sen avulla saavutettavan hyviä tuloksia.
Edustajakokouksen päätös, et*tä luovutaan vuotuisista
nuorten näytelmäkilpailuista, tulee varmasti myöskin osoit­tautumaan
oikeaksi ja toimintaa elävöittäväksi. Koska meillä
on vain muutamia paikkakuntia — nekin kaukana toisistaan
T- joissa toimintamme mukana on niin paljon nuoria, että
näytelmien henkilöt voitaisiin saada pelkästään nuorista, jäi­vät
kilpailut pääasiassa parin paikkakunnan välisiksi. Toj
seks^ ulkopuolisten pätevien arvostelijain hankinta osoittau­tui:'
erittäin vaikeaksi. Tässä mielessä edustajakokouksen
päätös, että näytelmäkilpailut muutetaan vuotuisiksi näytel-mäfestivaaleiksi,
tulee varmasti olemaan hedelmällinen. Kun
näytelmissä lisäksi voivat olla mukana sekä vanhat että nuo­ret,
on pienemmilläkin paikkakunnilla tilaisuus osallistua
niihin.
r . Järjestömme 21. edustajakokous oli myöskin sitä mieltä,
<Sttä Järjestömme tulee edelleenkin kaikin mahdollisin tavoin
tukea maailman rauhanliikettä. Se antoi kehoituksen jäse-'
nistölle osallistua allekirjoitusten keräykseen ydinasekokei­den
lopettamisvaatimuksen tueksi ja kaikin tavoin tukea
rauhanliikettä omassa maassa ja koko maailmassa. Tämä
edustajakokouksen vetoomus tulee varmasti saamaan kaik­kien
rauhaa rakastavien Canadan suomalaisten kannatuksen,
sillä onhan rauhansäilyminen menestyksemme ja elämämme
ensimmäinen ehto. ,
• "Edustajakokous huomioi myöskin demokraattisten oi­keuksien
loukkaamattomuuden tärkeyden, ja lähettikin siinä
j^uhteessa kirjelmän Canadan oiKeusministeriUe. Samoin huo­mioitiin
vanhojen ihmisten elämän turvaaniisen tärkeys ja
Jjyväksyttiin vaatimus vanhuudenvakuutuksen korottamises­ta
vähintään 65 dollariin kuukaudessa.
> Edellä mainitut ja monet muut GSJ.n 21. edustajako-
Icpuksen päätökset osoittavat, että kokouksessa huomioitiin
Canadan suomalaisen väestön tarpeet, niin-kultturellisella
Jcuinjnuillakin aloilla ja päätettiin toimia niiden tyydyttä-iniseksi.
Erikoisen ilahduttava ja hyviä toiveita herättävä
^uoli kaikissa kokouksen keskusteluissa ja päätöksissä on se,
*tta niissä ei millään tavoin hyökätty eikä hyökätä toisin
Jijattelevia yksilöitä eikä ryhmiä vastaan. Päinvastoin jokai^^
^essa kysymyksessä ilmaistaan vilpitön halu sovinnolliseen
Jtesjkusteluun,ja rakentavaan yhteistoimintaan.
^ " Edfilleen tämä edustajakokous osoitti, että Järjestömme
'jäsenistö on oppinut heittämään syrjään turhanaikaiset pik-
Jcuvirheiden ympärillä tapahtuvat väittelyt ja käy päättä-i^
äisesti suurien kysymysten ratkaisun etsimiseen. Tämä
ipnkin se, joka antaa suuria toiveita uskoa, että Järjes^mme
yakeijtSMninen tulee tuottamaan hyviä tuloksia ja että^^^U^^^
-yhtQl^minta kaikkien Canadan suomalaisten kesken tul­laan
vielä saavuttamaan.
Erikoisella ilolla on merkille pantava vielä se,'että
SYNTYÄAÄ-
PÄIVIÄ
Edia Kinntmen. l ^ g ; Lakelta
täytti ellen lokakuun m ' pnä 83
vuotta.
Yhdymme omaisten ja. sukulaisr
ten onnentoivotoksiin.
Mitä muut sanovat
KUMPI KESTAA KAVEHHIN?
Reuterin uutistoimisto tiedoitti
Pariisista viime maanantaina, ettj
eräät kansalliskokouksen valtuute­tut
ovat lyöneet vetoa siitä, kumpi
ensin lakkaa kiertämästä — NLn
keinokuu vai presidentti Coty uutta
pääministeriä metsästäessään. Veik­kaus
on Z—l kuun hyväksi, väite­tään.
Lunastaako Diefenbaker vaalilupauksensa ?
Kifj. NELSON CLARKB
Parlamentin istuntokausi alkaa
Aasialaista flunssaa
ilmennyt N-llitossa
. .Moskova; •— Useat lääkärit sanovat
aasialaista Influenssaa Ilmestyneen
Neuvostoliitossa.
Moskovan lehdissä tledoitettiln-il­mestymisestä,
selostettiin taudin o i ­reita
Ja annettiin Jääkärien mää-räyicset
sen parantamiseksi.
Lehtikirjoituksissa muistutettiin,
että muutamaa Maailman Nuoriso­festivaaliin
saapuneet olivat sairastu­neet
Influenssaan elokuussa. Ja että
Neuvostoliiton terveysministeriö silr
loin tiedotti varustautuvansa mah­dollisen
epidemian varalta.
— Espanjalaiset asettuivat Flo­ridaan
v. 1565.
lokakuun 14 pnä j a silloin canadä-laiset
saavat tietää mitä uusi kon­servatiivi-
hallitus tekee vaalilupaukr
siensa^suhteen.
Parlamentin alkamista odottaessa
Piefenbaker korkeapalkkaisten mai-nosmiesj^
nsä opastamana on jo
aloittanut uuden vaalikampanjan­sa
oauttiessaan pääministerm ase­masta.
Hänen tähänastinen toimintansa
viittaa siihen, että hän aikoo "pon­nistella"
vähämerkityksellisten asi­ain
parissa- ja matkustaa laajasti
jättäen tärkeämmät kysymykset
koskematta. '
' Tähän mennessä tiedämme eräi­tä
tosiasioita. John Diefenbaker
ratsastaa aallon harjalla, vaikka
hän nyt ensimmäisen kerran kol->
meenkymmeneen vuoteen johtaa
vähemmistöhallitusta Canadassa.
Puhuessaan konservatiivien kon-ventionissa
Charlottetownissa hän
vakuutti, ettei hänen puolueensa
tule sietämään oppositiopuolueiden
tönäilyjä parlamentissa.
Hän ei siis tule sietämään väes­tön
enemmistön tahtoa, sillä väestö
valitsi parlamenttiin enemmistön
joka vastustaa Diefienbakerin puo­luetta.
Moinen pulie tuntuu omitui­selta
sellaiselta mieheltä j o l l a muu­tama
kuukausi sitten o l i n i i n paljon
sanomista parlamentin päätösval­lasta.
Diefenbaker luulee olevansa tur­vallisessa,
asemassa. Social Credit
puolue on asiallisesti luvannut kan­nattaa
häntä. Liberaalit eivät halua
! uusia vaaleja toimitettavaksi en­nenkuin
he valitsevat nudäh johta­jan
j a saavat koneistonsa kuntoon.
Ja C C F väittää, e t t e i sillä ole mah­dollisuutta
rahoittaa toista vaali­kampanjaa.
Tämän tilanteen joh­dosta
Difenbakerin omaksuman teo­r
i a n mukaan kukaan e i halua "kei­nuttaa
venettä" j a pa|(oittaa pian
toimitettaviin vaaleihin.
Konservatiivit ovat oikeutettuja
esittämään parlamentille joitakin
ääniä kalastavia asioita, odottamaan
tärkeimpien asiain ratkaisuja, kut­sumaan
uudet vaalit omien etujen­sa
mukaisesti j a heille edullisem­paan
aikaan toiveissa saada enem­mistö
parlamenttiin. Sitten he voi­vat
täyttää rahamiehille tekemänsä
lupaukset viimeistä lupausta myö­ten
j a unohtaa kansalle tehdyt l u ­paukset.
ELÄKKEET?
tivat suoranaisia muutoksia h a l l i - herrojen varpaille — j a n i i h i n l u
keutuvst Canadan monopoUsti^ jot­ka
ovat meiii^tynee
yaltain suurliäiijnue^^ ^^ikkuyiel-tuksen
ohjelmaan.-
TULEVIA NEUVOTTELUJA
Ennen parlamentin avaamista hal^
Onko TansMssa mätäS?
Kansa naiuraa Tanskan manööveri "voitolle''
ja e|>äilee suuresti uutt^ NATO-porrasta • -
Kööpenhamina, — NATO:n>
Pohjois-Atlantin liiton, valtavat
sotilasharjoltuksei Tanskassa ja
S f n läheisyydessä ovat taas tois­taiseksi
päättyneet. Sotaleikki on
maksanut kut|den nuoren ihmi­sen
elämän. Harjoitusten tarkoi­tuksena
oli saada tanskalaiset va­kuuttaneiksi
sodan väistämättö­myydestä
ja sotalaitoksen lisä­määrärahojen
välttämättömyydes­tä.
Ne olivat myös ensimmäinen
yritys suorittaa sotilaallisia ope-matlolta
yhdessä Länsi-Saksan
kanssa ja todistella väestölle, että
Hitlerin entiset upseerit kyllä
puolustavat Tanskan "vapautta",
jos se on "vaarassa" ^ . .
2,00a amerikkalaisen "enkelin"
j a suurten brittiläisten joukkojen
pudottaminen ilmasta, vieraiden
joukkojen maihinnousu j a tanska­laisten
joukkojen " v o i 11 o" hyök­kääjistä"
— siinä o l i manööverelt-ten
tanskalainen tulos. Tanskalais­ten
"voitto" U S A : n , Canadan, Eng­lannin
ja Hollannin joukoista bn
tietenkin Koomillinen ja herätti
huumorintajuisissa tanskalaisissa
hymyä kaiken sotasynkkyyden kes
kellä.
Noin 25,000 tanskalaista osallistui
harjoituksiin j a häistä 11,000 o l i
kutsuttu 3—4 viikon kertausharjoi­tuksiin,
jotta he oppisivat käyttä­mään
uusia aseita. Nämä 11,000 ve­dettiin
pois työpaikoiltaan, j a mo­net
heistä eivät enää päässeet ta­kaisin
työhönsä. Viime vuoden ker­tausharjoituksissa
menetti noin 25
% kutsutuista työpaikkansa.
TYYTYMATföMIÄ
: Kertausharjoituksiin kutsuttujen
keskuudessa vallinnut tyytymättö­myys
on tänä vuonna ollut vähin­täin
yhtä suuri kuin vuosi sitten.
Kutsutut pitävät koko puuhaa pelk­känä
ajan haaskauksena. He eivät
näekään uusia aseita, j a ainoa uusi,
joka heille opetetaan, on suojautu­minen
atomipommien varalta. Aikaa
kulutetaan vain kotiinpääsyn mer­keissä.
Harjoitukset j ^ kutstmnat maksa­vat
miljoonia. Miljoonien tappiot
tulevat pelkästään ^ niistä vahin­goista,
jolta aiheutuu talonpoikien
pelloille j a niityille.
NATO:n harjoitukset järjestet­tiin
siitä huolimatta, että sosialisti­set
maat useaan otteeseen ovat esit­täneet
Itämeren maiden neuvon­pitoa
ja Itämeren saattamista
rauhanmereksi, kauppalaivaston j a
kulttuurisiteiden lujittamista.
YHA ENEMMÄN
Tanskan hallitus J a erikoisesti
sen sosialidemokraattinen puolus­tusministeri
Poul H a n s e n ovat
Järjestömme 2L edustajako­kouksen
veljesedustajina osal­listuneet
SCAUL:n jäsenet i l ­maisivat
vilpittömän kiitolli­suuden
siitä, millä ^tavalla
edustajakokous suhtautui näi­den
kahden järjestön väliseen
yhteistoimintaan ja yleisesti
niiden keskisiin Iqrsymyksiin.
Se osoitti, että vankka ja kes­tävä
yhteistoiminnan perusta
on jo laskettu.
Toivotamme menestystä CS
J:n 21. edustajakokouksen pää­tösten
käytäntöön panossa ja
kiitämme toverillisesta luotta­muksesta
minkä edustajat an­toivat
Vapaudelle!
hiljalsuudesisa kehitelleet kysymys­tä
N A T O : n uuden yleisjohdon muo­dostamisesta
laivastoa varten. Kö.
laivaston yhteisjohdön tulisi ensi
sijassa käsittää Länsi-Saksan ja
Tanskan yhteiset meritalsteluvoi-mat.\
On tunnettua, että Tanskan
merivoimien upseerit suhtautuvat
suurella vastenmielisyydellä suun-nitelmaiah,
juuri hehän upottivat
Tanskan laivaston. elokuun 29. pnä
1943, jolloin H i t l e r i n upseerit alkoi­vat
vallata sen omaan käyttöönsä.
Juuri he osallistuivat tanskalaiseen
vastarintaliikkeeseen.
Myös Tanskan väestö suhtautuu
epäluulolla puolustusministerin
suunnitelmiin. Se ymmärtää, että
Itämeirellä oleva -saksalainen sotq-'
laivasto, Joka on 5—6 kertaa tans-.
kalaista voimakkaampi, alistaa vii­me
mainitun täysin komentoonsa^
Oh. puhuttu, että tanskalais-länsi-saksalainen
laivastojohto sijoitettai­siin
tanskalaiseen Arhusih kaupun­k
i i n tai K i e l i i n Länsi-Saksassa.
.Korsärin j a Frederikshavhin sata­makaupungeissa
rakennetaan jo
nyt •solasatamia vieraita sotalaivoja
varten. Tähän liittyy päätös raket-tiaseiden
sijoittamisesta Tanskan
maaperälle. J o nyt on N A T O : n käy­tössä
suuria sotilaslentokenttiä.
LÄNSI-SAKSA " S U O J E L I J A N A"
. E i ole montaakaan tanskalaista,
Joka ei pitäisi paradoksaalisena väi­tettä,
että Länsi-Salcsan militaristit
olisivat nyt valmiita "suojelemaan"
tanskalaisia. Nämä väitteet 'käyvät
sitäkin kummallisemmiksi, - k un n i ­menomaan
länsi-saksaiaiset milita­ristit
nyt innokkaasti toistavat sa­maa.
Mutta Tanskan hallitus on
kohtalohomaisesti mykkänä.. . J o ka
tapauksessa, tanskalaiset sanovat,
piisi ensimmäinen kerta tuhanteen
vuoteen, j o l l o in meitä suojeitaisiin
eteläiseltä taholta.
NATO.-n tähtäimessä on sellainen­k
i n hanke, että kaikki J y l l a n i l l a ole­vat
tanskalaiset Joukot siirrettäisiin
Sjellandille. Jotta täten Jyllannin
niemimaalle muodostunut "sotilaal­linen
tyhjiö" saataisiin täytetyksi,
on tarkoituksena, että Länsi-Saksan
sotavoimat ottaisivat huolekseen
Jyllannin "puolustamisen".
Täten Tanskan NATO-poliitikot
sekaantuvat yhä pahemmin siihen
vaaralliseen pellin, jolla Tanskasta
tehdään tärkeä strateginen ; solmu­kohta
Itämeren porttina. Jos syt­tyisi
sota, n i i n e i olisi paljonkaan
toivoa Tanskan kansan pelastumi­sesta,'
mikäli maasta tehdään eräs
NATOn lujimmin varustettuja pis-
^teitä:.;.,:
Y H T E I S M A B K K I N A T
Tanskan riippuvaisuus Länsi-Sak­sasta
aiotaan; sitä paitsi tehdä yhä
suuremmaksi Länsl-Euröopan yh-teismarkkinoideh
puitteissa. Tans­kan
teollisuus tulisi riippuväidieksi
suurista mohopoleista, pientälonpo-'
jat jotituisiyat tuotantovaikeukslih
j a heidän olisi pakko maksaa kor­keampi
hinta viljasta, jä tanskalais­ten
työläisten sosiaaliset > d u t k o^
kisiviat takaiskun - t - samalla k un
T a i j a n kansallinen j a poliittinen
riippumattomuus joutuisi uhan alle.
Maan taloudelliset - vaikeudet eivät
suihkaah vähenisi, vaan päinvastoin
lisääntyisivät
:'NäiQaä -poliittiset, t a l o u d e t ja
sotilaälUset kysymykset ovat nyt
polttopisteessä Tanskassa. Ja k un
kahsankäräjät kokoontuvat Jälleen
Eräitä lupauksiaan Diefenbakerih
on täytettävä. Hän on sanonut, että
tiallitus korottaa vanhuudeneläkkei-tä.
Korotetaanko niitä 70—75 dolla­r
i i n , niinkuin huoltojärjestöt ovat
keholttaneet?
Sitten vaalien konservatiivit ovat
antaneet ymmärtää, että Dlefenba-kerin.
viime talvena tekemä verhot­tu
lupaus 60 dollarista kuukaudes­sa
ei ollutkaan ; mikään kiinteä
lupaus.
Charlottetownissa piefenbaker
myös lupasi hätätila-lainsäädäntöä
maatalousalalle suojellakseen far­mareita
farmituotteiden hintojen;
laskiessa . . ..Tarkoittaako tämä, että
liän myöntyy maksamaan lännen
farmarien uniön vaatimaan 20 .sen­tin
lisäkorvausta vehnän kohdalle
j a suostuu muiden farmijärjestöjen
vaatimuksiin. Tähän asti konserva­tiivihallituksen
m i n i s t e r i t eivät ole
lännellä sanoneet paljon muuta k u in
mitä entiset ministerit (Gardiner j a
Howe ovat toistaneet i20 vuoden
ajan. ':
Jo tässä; vaiheessa On annettu
ymmärtää, että he eivät aio kulur
van syksyn aikana toteuttaa lupaus-^
taan työttömyysvakuutuksen paran­tamisen
suhteen. Työministeri Starr
oh siitä sanoniit selvät sanat vaikka
Hioneita taholta ennustetaan, että
työttömyyttä tulee olemaan tavallis­ta
ene^mmäntulievan talven aikana.
; Eräs toinen Dieferibakerin Char-lottetownissa
esitetty laajakantoi­nen
lupaus on saanut paljon huo­miota
osakseen. Hän lupasi 'iuoda
perustukset ylevän Canadan raken­tamiseksi,
missä k a i k i l l a tulee ole­maan
tasasuhteiset taloudelliset
mahdollisuudet".
Mutta entäs sen suunnitelman
Shhteen, että Canadan talous tulisi,
järjestää lujemmalle perustalle siir­tämällä
15 pros. ulkomaankaupas­ta
Yhdysvalloista Commonw'ealthin
maihin? Entäs lupaus vähentää Y h ­dysvaltain
yliotetta raaka-aineisiim­me
ja teoUisuuslaitoksiimme? Nämä
ovat sellaisia muutoksia, että ne vaa-litukselle
tarjoutuu tilaisuus jul­kaista
suunitelmiansa. Syyskuun 28
pnä Commonwealthin maiden f i ­nanssiministerit
kokoontuivat Cana­dassa.
Lokakuun 7 pnä useimmat
ministereistä matkusti Washingto
n i i n , missä he tapasivat Yhdysval­tain
hallituksen ministereitä ja
neuvottelivat yhteisistä ongelmilta.
Näistä tulevista konferensseista
Financial Postin Ottawan kirjeen^
vaihtaja kirjoittaa: "Monet hallituk­sen
lähellä olevat henkilöt ovat
osoittaneet huolestumista niiden
viivytysten johdosta, joita on tapah­tunut
talous- j a kauppapolitiikkaa
suunniteltaessa. He pelkäävät, että
hallitus on sallinut ajan kulua näi-^
hin tärkeisiin neuvoteluihin saakka
päättämättä peruspolitiikastaan". ,
Financial Postin kurjeenvaihtaja
el yritäkään selostaa miksi hallitus
on sallinut tällaisen tilanteen kehit­tyvän
päättämättä hallituksen jpoli-tiikasta.
Tämän kirjoittaja olisi sitä
mieltä, että hallitus ei yksinkertai­sesti
halua käydä käsiksi näihin
sUuriin peruskysymyksiin varsinkin
.kun ne koskevat ongelmaa Yhdys­valtain
yliherruudesta Canadassa,
vaikka he puhuvatkin toisin. Puhu­minen
on helppöai mutta toimenpi-teisin
ryhtyminen merkitsisi, että
olisi tallattava erittäin mahtavien
jinä"
Diefenbaker on sitä mieltä, että
hän voi aikaansaada joitakin pie­nempiä
refohnejai välttyä käsittele­mästä
perustaloudellisia j a poliitti­s
i a o n g ^ i a , j a kukaan e i o le tilai­suudessa
tehokkaasti vastustamaan
häntä parlamentissa.
Ainoa heikko puoli on siinä, että
Diefenbaker on huomioinut asian
kaikki puolet paitsi Canadan kan­san
edut. .
Kansan yhteisen painostuksen
johdosta - hän joutuisi hylkäämään
suunnitelmansa. Kansan vaatimuk­set
että konservatiivit täyttävät
vaalilupaukseni^ -saattavat Diefen-bakerin
vähemmistäballltuksen sii­hen
asemaan, mihin: se kuuluu.
Työväen-; j a farmijärjestöjen j u l ­kinen
painostus antaa C C F : n ryh­mälle
tilaisuuden vaatia hsdlitusta
ryhtymään pikaisiin toimenpiteisiin.
Liberaalit • joutuvat selvittämään
kantansa eivätkä Social Creditin jä­senetkään
pääse' pelkällä koiiserva-tiivien
ohjelman toistamisella.
Yleinen painostus "tällä kertaa voi
pakoittaa Diefenbakerin iheiiemään
paljon pitemmälle kulin hänen tar­koituksensa
ph. Sitä tietä voidaan
myös seuraavissa' yaialeissa - lähettää
Ottawaari enenimähtyöväeh j a far­marien
edustajiä- k u i n tällä kertaa.
Kysyinyksiä ja
vastauksia
KyaymyB: Mieheni baM Canadan
kansalaispaperit vuonna 1931 önkn
vaimo tullut samalla kertaa
kansalaiseksi? Jos el, niin onko pitS
oloaika Canadassa tehnyt vaimm
maan^ansalalseksi ja olenko olkeii.,
dettu saamaan sen $20.00, minkä AI-bertan
pankki maksaa kaikille maai
kunnan asukkaille? — Tiedosta i f i '
tolltoen.
liei
O'
es
en
i
Vastans: Mikäli me käsitämme, jos
miehenne on edelleen elossa, te olette
Canadan kansalainen., Tutkimatta -
midhiemie kansalalspaperia. meidän
on mahdoton sanoa paäsittekö «a- » äk
maila Canadan - kansalaiseksi, mutta
aas
meillä on sellainen lplsitys,.£ttä koska,
te olitte siUoin avioliitossa niaaii kan­salaisen
kanssa, niin lekta olette kan.
salainen.*
Canadassa oloajan pituudella el ole aasi
mitään tekemistä kansalalstuinlsen
kanssa, vaikka sen perusteella 'voi
nauttia vanhuuden eläkkeestä;
MikäU Albertan hallituksen luoit.:
nonkaasun ja öljyn vientitulleista
maksama $20.00 on kysymyksessä, yb-tenä
eddlytyksenä on että lienkUö on
Canadan kansalainen Ja toisena edel-lytyiteenä
on, että henkilö on asunnt
maakunnassa 10 vuotta. Joista viimai­set
kaksi yhtämittaisesti ennen m ^ -
suerän perimistä.
een
tUe
1
.Pi
ei
nipnistit KesKiisi
böliittise$tä ioiiitintidst^^
K i r j . WILLIAAI K A S H T AN
Kun Charles MlUard joku aika
sitten j u l i s t i , ettei hän näe mitään
tarvetta tunnustaa CCF puoluetta
unionistien puolueeksi, hän aihetitti
eräänlaisen- poliittisen myrskyn.
Lausunto aiheutti kaikenlaisia joh­topäätöksiä
j a eräät poliittiset kom-raentaattprit
olivat sitä.mieltä, että
M i l l a r d i n j a Jodoinin lausunnot
merkitsivät heidän olevansa sitä
mieltä, että unioiden. ei pjdä se­kaantua
politiikkaan. Mutta se on
harhaan johtava päätös.
Totta on, että ammattiyhdistys­liikkeessä,
varsinkin kahden unio-keskuksen
yhteenliittymisen jäl­keen,
on ollut käynnissä vakava
keskustelu poliittisen toiminnan
muodoista j a tavoitteista. Uniokes-kuksien
yhteenliittyminen ei rat­kaissut
tätä kysymystä j a sitä kos­kevat.
päätöslauselmat olivat - sovlt-teluluontoisia.
Se jätti oven avoimeksi C C F : n tu­kemiselle
maakunnittain j a toisaal­ta
se viittasi yhteistoimintaan unioi­den,
farmijärjestöjen, CCF:n ja
muiden järjestöjen kesken. Siitä o l ­tiin
kuitenkin päättäväisiä, että
kautta uniolilkkeen on perustettava
poliittiseeh valistuneisiiuleen ja
toimintaan johtavia koiniteöitai .
Sitten näiden päätöslauselmien
hyväksymiseii keskustelu bn jatku­nut
siitä initä tietä itsenäisen poliit­tisen
toiminhan olisi .seurattava.
LiittovaaUeh aattoria C^Crn Onta­rion
maakiihtajärjestö ratkaisi ky­symyksen
- siten, että kehoitet-tiin
ammattiyhdistysliikkeen jäse­niä
kanhattiaihaan C C F : n ehdokkai­ta.
Koko riiäatä käsittävässä mitäs
sa C L C kuitenkin rajoitti toimin­tansa
pääasiassa siihen, että ke-hoitti
työläisiä käyttämään ääni­oikeuttaan.
Koska uudet liittovaalit ovat tu­lossa
ensi vuonna j a poliittinen t i ­lanne
ori kärjistynyt useimmissa
maakunnissa, kysymys .poliittisesta
tbiminnakta on tullut esille terä-vammassa
^'muodossa. Hyökkäys
unionistisen liikkeen oikeuksia vas­taan,
josta räikeänä esiinerkkinä
on ' Murdochvillen tapahtumat, on
määräävänä 'tekijänä poliittisen toi­minnan
määrittelemisessä Que­becissa.
Sekä Quebec Federation of L a -
Kaasua, kiveä" ja laavaa syöksyy Atlantin pohjasta lähellä Fayalin saarta Azorien
saariryhmässä vedenalaisen tulivuoren jatkaessa purkautumistaan jä uuden saaren
muodostuessa. Noin 500 jalan levyiseksi kehittyneen uuden saaren yllä leijailee
kiehuvien vesimassojen ilmoille antama höyry. Kansainvälisen Geofyysillisen vuo­den
tiedemiehet voivat vielä tutkia uutta ihmettä. V
bourin presidentti Roger Provosti:
että kiatollstän unioiden presidentti;
PIcard ovat korostaneet hetikobtakt
.sen poliittisen toiminnan välttämät­tömyyttä.
Jos Järjestynyt työväestö
mielii jpäästa Duplesslsin pak&b:;:
paidasta. -.•v.
Albertassa järjestynyt työväki oli
pakpitettu asettamaan oman ehdok­kaansa
maakunnin lainlaatijakvnn ]
nah täytevaaleissa Calgaryssa. Koko
maata käsittävässä mitassa on ha­vaittavissa
suuntaus voimakkaajjn-paä
ppilittista toimintaa kohti.
On kuitenkin julkinen tosiasia,
että vieläkin on olemassa eritnieli--
syyksiä siltä kuinka poliittista toi- ?
mintaa pitäisi edistää. Suuri Osa
CCF-puöltietta kannattavista unio-1
nisteista edelleen vaatii CCF:n kan­nattamista
työväen poliittisena sii­penä.
Toisaalta useat CCF:n kannat-;
tajat ovat asettaneet sellaisen poli­tiikan,
kyseenalaiseksi, varsinkin
uniokeskuksien yhteenliittymisen
jälkeen, ja ovat alkaneet, etsiä
uusia muotoja poliittiselle toimin- ^
nalle.* v ~
Jos sanomalehdissä on kerrotta:
oikein, C L C : n presidentti Jodoin on
antanut ymmärtää, että hän kannat­taa
ammattiyhdistysliikkeeseen no­jautuvan
Labor-puolueen perusta-.,
mistä samaan tapaan kuin Britan-niassa.
Nähtävästi hänen ajatuksen­sa
takana on huomattava määrä toi-'
sia. Eräät toiset taas kannattavat
monia Järjestöjä käsittävää kokoo^
musta.
Voi hyvin käydä niin, että tämän
keskustelun j a taloudellisten, yli-teiskunnallisten
j a poliittisten ,ta-v^ j
pahtumien johdosta C L C on palcwrv|
tettu perustamaan tai kannattamaan-;]
poliittista keskustaa, joka mahdol­lisesti
ei toimi osana CLC.sta mu]:
ta hyvin läheisesti sen kanssa. Tä­hän
johtopäätökseen voidaan hel­posti
päästä Millai-bin ja Jodoinin
vihjauksien johdosta, että "unionis:
teja on. kehoitettu olemaan sito­matta
itseänsä suorastaan mihin-
(Jatkuu 4:llä sivulla) ,
DDkaa
H,
|fäi(si i
J(
een j
yöryä
G.
ITapaui
SI
rau(
ckei
ES
liinsa
E i
Ensi
•SE
^aastec
kdatii
LI]
)n ha<
Yhdysvaltain v^ooja
tunnustanut Prahassa
Wienl, Itävalta. — Prahan radiossa
sanottiin viime viikolla, että tshekko*' j
slovakialaista. syntyperää oleva "ib.-.
dysvaltain vakoilija on antanut i ^
sensä vapaaehtoisesti Tshekkosloya- 1
kian poliisin käsiin. J
Tämä vakoilija. Josta Prahan r8''jj
diossa tiedotettlta Vain Rudolf B.-,;J
nhnellä, antoi yksityiskohtaisia tieto- |l
j a Josef Ivcenta toimenpiteistä. l 7 - fl
cen on vangittu aikaisemmin, syytetr ]|
tynä vakoilusta Yhdysvaltain hyrolcd. i l
Duisb
Itana 1
laaotte
18-^94
RansJ
iuoksi
iaavuttj
ikar
Euroo
Gei
S:
;an; 8i
I
ihskar
f.23 ka
lokakuiin alussa, niin ainakin kom^
munistit elleivät muut — nosta-,i
vat> ne keskustelujen alaisiksi.:
PÄIVÄN PÄKINÄ
"Paljastuksia" entisten lisäksi
I Joiden'.avulla- Venäjä, kykeni' laske­maan
avaruuteen ensimmäisen satel­liittinsa.
"\%näläiisten saavutus viittaa'^ h y ­vin
Järjestetyn .vaköllujärjestclmän
olemassaoloon, .sanoi Gouzenko. Hän
Vuonna 1946 Canadassa "paljas-tuksia"
tehnyt Igor Gouzenko on
jälleen päässyt "tapetiUe", nimittäin
sanomalehtien palstoille. J a lienee
jo OUut aikakin, sillä tästä isän­maansa
petturista ei olekaan kuulu­nut
pitempään aikaan juuri mitään.
Asia nimittäin on siten, että kun
neuvöstoUittoIaiset ilmoittivat -viime
viikonvaihteessa avaruuteni' lähettä-tnästään
kehiokuusta J a sUtä että se
lähti onnistuneesti ensiyrityteellä
puhaltamaan m a a p a l l o n ympäri
useiden tuhansien mailien tuntino­peudella,
niin isännilleen uskolhnen
Igor sai aihetta tehdä-uuden "paljas­tuksen"
Yhdysvsdtain presidentti
senhowerille. Hänen kertomansa m u ­kaan
: neuvostoliittolaiset ^ olivatkin
saaneet kalkki tähän tarkoitukseen
tarvitsemansa tiedot laajalle -levln-xiem
J a : hyvin järjestetsmvvakollu-verkoston
avulla Yhdysvalloistai Itol-sln
sanoen, Igor vielä vain väitti, että-neuvostoliittolaiset
eivät suinkaan
olisi kyenneet saavuttamaan tätä tie­teellistä
saavutusta ennen yhdysval­talaisia
elleivätvlje olisi salakavalasti
hankkineet tarpeelliset tieteelliset s a ­laisuudet
Yhdysvalloista".
Väitettä riensivät kannattamaan
kaikki, jotka tavalla t a i toisella näke^
vät siinä'jonkinlaisen vaaran flänsi-maiseUe
elintavalle". - Näiden joukos­sa
oli myös torontolainen vapaa S a ­na,
joka khrjoitti, että v'fTorontossa
kerrottiin eilen, että »venäläisen u r ­kinnan
entinen asiantuntija Igor
Gouzenko^ Joka aikoinaan teki mah­dolliseksi
suuren venäläisen urtdnta-koplan
paljastamisen, Canadassa. on
lähettänyt presidentti; £isenhowerille
kirjeen. Jossa hän väittää, etfö Y h ­dysvaltain.."
rakettiasetuotantojär Jes-telmän:<
sisälle pesiytyneet urkkijat
vetosi presidenttiin; etfö hän-ryhtyisi
viipymättä toimenpiteisiin näiden
urkintakoplien murskaamiseksi pane­malla
täytäntaan aikaisemmin laadi­tun
viiden pykälän suuniiltehhan ' e n ­nen
kuin se on myöhäistä'."
Näin pyrka Igor parka pääsemän
jälleen kaikkien huomion 'kohteeksi,
sillä viimeaikaisten suurten tapahtu­mien
-rinnalla hän on jäänyt vähän
kuin varjoon. J a saattaapa olla n i i n ­kin,
että hänen taantumukselliset
ovat onnistuneet saamaan . ne tiedot.
Isäntänsä vähän, kyllästyvätkin yllä­pitämään
miestävjos häh e i mitään
suiurempaa tee särpimensä edestä.
Kuitenkin :tässä' yhteydessä lienee
paikallaan huomioida sOi että jos y h -
dysvalt^aisllla <olM todella ollut
kaikki näjmä tarpeelliset tiedot, n i la
miksi he sitten viivyttelivät suunni­telman
toteuttamisensa j a sallivat
neuvostoliittolaisten päästä n i i n h u i ­maavasti
heidän edelleen ? £1 tunnu
lohdonmnlrfttgAlta Tyn^ii^iirininiP: että
nämä "ekspertit?, selostaisivat meille
asiaa tuntemattomille tätä puolta «|
vähän seikkaperäisemmhi. .«--'-r
Kuitenkin tältä kulmalU katsottu­na
tuntuu kysymys olevan sätä, ett» ,
eräillä tahoilla haluttaisiin kokolai"»
kipeästi ylläpitää' vihamielisiä sulir I
teitä Neuvostoliiton Ja länshnaideo J
välillä — halultaislhi, että maailm» 1
ei miteiikään voisi elää rauhassa J»,j
vaiirastua kaikkien ihmisten tySskfl»*^ }j
nellessä koko ihmiskunnan eikä »aia
muutamien sotahullujen hyväksL_
Niinpä Neuvostoliiton taholta » • j
rostetaankto, että näitä uusia t^'
shitöjä j a tieteen edistystä
missään tapauksessa käyttää somi
sytyttämiseksL Eshnerkiksi Nenv*^^!
Su
SIL
U Sai
jJolä t<
ki
tolUton kommunistisen Puolueen * ^
sihteeri Nikita Hrusntshev sanoi ^
kon aiu-särkun h 2 i puhui p o n ^
tajakonelden museotavaraksi » « " ^ j
misesta:- "Niiden paikat ovat
neet armottomat ja pysäyttäma^|
mät raketit. -Heidän. Joiden tas^
on Ihmisten kohtalo, tulee pitää
n^ielessään j a auttaa estämään
Nihi, eiköhän olisi aika ryhtyä'^
hän tarkemmto liarkitsemaan P"^
hallisen rinnakkaiseton ^tuisnnla^
yU sotaan ^vArustelun? «-r Ne??* »^-i