Vapaus, December 1, 1962

              S i v u 2 Lauantaina, jouluk. 1 p. — Sati^rday, Dee. 1, 1962
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANAOIANS
(LIBERTY) Establlähed Nov. 6, 1917
Editor: Wi Eklund Manager: E. Saksi
Telephones: Office OS'4^4261— Edltorlal OS 4-4265
Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Sativdays by VapÄU^.
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elin St. West, Sudbury, Ontario, Canada.,
Mailing address: Box 69
Advertisirig ratas upon kpplication, translations free of charge.
Authorized as second c^ass mall by the Post Office Department, Ottawa
and for payment of postage In-cash;
TILAUSHINNAT
CanadassaM vk. $8.00 6 kk. $4.25 USArssa;
..... 3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 «I kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk. 5.26
Grey Cup kiisUili ratkaisu
Lauantaina, joulukuun 1 pnä pelataan Torontossa riig-byn
"Grey C u p " ottfelu, jonka televisiointijupakasta on n i in
paljon puhuttu.
Mielihyvällä on pantava myös merkille se, että yksityi­sesti
omistettu TV-verkosto j a sen puolelle asettunut "Board
of Broadcast Governors" eivät saaneet kansallisesti omistet­tua
j a paljon suurempaa CBC:sta kokonaan polvilleen. Lopul­linen
ratkaisu tehtiin GBC.n jo aikaisemmin tekemän ehdo­tuksen
mukaisesti, että C B C ottaa myös televisioverkostoon­sa
Grey Gup pelin, mutta kieltäytyy televisioimasta sellaise­naan
yksityisesti omistetun TV-verkoston (CTV) mainoksia
— riiiden yhtiöiden mainoksia, jotka olivat tehneet sopimuk­set!
Jämän ottelun televisioimisesta C T V : n kanssa. Sen sijaan
CBC suostui siihen, että se antaa "hyvän tahdon maininnan"
k;0. -yhtiöille tämän ottelun aikana. K u n yksityisesti omis­tettu
CTV-verkosto hyväksyi tämän, n i i n tulokseksi saatiin,
että Grey Cup ottelu televisioidaan sekä yksityisesti että kan­sallisesti
omistetun TV-verkoston kautta.
'' Tämä ratkaisu tyydyttää meidän käsittääksename suu­r
i n t a osaa canadalaisista tässä ^ vaiheessa: Mutta tämän Grey
Clii) jutun yhteydessä nousseen kiistan pitäisi velvoittaman
parlamenttia tutkimaan perusteellisesti sitä, että tarvitaanko
maassamme lainkaan yksityisesti omistettua TV-verkostoa?
Meidän lehtemme l i i t t y y niihin edistyksellisiin canadalai-s
i in jotka katsovat, että yksityisesti omistettu TV-verkosto ei
ole ainoastaan tarpeeton, vaan suorastaan vaarallinen laitos.
Siksi olisi käsittääksemme sitä parempi mitä pikemmin otet­taisiin
koko yksityinen TV-verkosto CBC:n haltuun ja yh­teyteen.
Totuus oti sodan ensimmäinen uhri
Yleisesti tiedetään, että totuus "on sodan ensimftiäinen
u h r i " . Tosiasiassa on sanottava, että jo sotaan valmistaudut-täi^
sä, kuten on julkisesti todettu Yhdysvalloissa Kuuban
k r i i s in tiimoilta, "uutiset" määritellääpi "aseiTisi" ^ siinä mie;-. :
lessä, että "uutisia" annetaan tarkoituicsellisöti-; ihitaist4Ä' !
mielien kiihoittamiseksi ja hallituksen hyökkäystoimenpitei-den
"oikeuttamiseksi" lainkaan välittämättä tosiasioista.:
K a i k i s t a epäluotettavista, uutistiedoista "ovat siis epäluch
tettavimpiä sotauutiset. Niitä "väritetään" ja vääristellään-k
i n sekä "strategisten" sekä " t a k t i l l i s t e n " ja " p o l i i t t i s t e n"
vaatimusten mukaisesti. K a i k k e i n uusin esimerkki siitä 'saa-t
i i n . I n t i an j a K i i n a n rajakahakkain yhteydessä.
'<• Huolimatta siitä, että mainittujen maiden rajakiista on
kestänyt useita vuosia — j a syventymättä syntyihin s y v i in
tämän kiistan oikeudellisista seikoista tosiasia on, että I n ­tian
pääministeri Nehru antoi lokakuun 12 päivänä määräyk­sen
Intian asevoimille "ajaa kiinalaiset pois" visseiltä alueil­ta.
Se johti mainittujen maiden välillä laajakantoisiin raja­selkkauksiin,
missä kiinalai.set antoivat niin voimakkaita ja
nopeita vastaiskusja, että Intian koko rajavartiosto Himala­jan
vuoristossa tuli lyödyksi. Kaiken tämän jälkeen Kiina
hämmästytti sekä Intian hallitusta ja koko porvarillista maa­ilmaa
tiedoittamalla^ että se vetäytyy takaisin entisiin ase­miinsa,
luovuttaa Intialle takaisin kaikki valloittamansa,
alueet j a lopettaa vihollisuudet yksipuolisesti mikäli Intia ei
tee uusia hyökkäyksiä.
.Näitä kauaskantoisia tapahtumia on kuitenkin "selitetty"
täkäläisen valtalehdistön palstoilla Jotenkin samaan tapaan
•kuth paholaisen sanotaan selittävän Raamattua. Intiasta on
yritetty tehdä vitivalkoisen puhdas ja viaton hyökkäyksen
uhri j a K i i n a s t a jättiläismäinen pahantekijä, jonka rinnalla
kalpenee pahinkin " v i l l i n lännen" elokuvien "paha mies".
«Tällä " t u l k i n n a l l a " ei luonnollisestikaan ole sen enempää
, yhteyttä tosiasiain kanssa kuin on yhtäläisyyttä yön ja päi-
' vän välillä.
* * *
. •/ . \ ' • .!
; Samaa maata olivat ilmeisesti Intian hallituksen "anta-j
mat" sotauutisetkin, joiden perusteella tuli suurelle yleisölle
• sellainen kuva tapahtumista, että vaikka Intia ei olisikaan
vvoittanut taisteluja, niin se p i t i kuitenkin hyvin puolensa ja
,' — hävisi vasta siihen, kun K i i n a julisti yksipuolisesti että
; sotatoimet saavat lakata.
' Eräs canadalainen sanomalehtimies selitti tätä tilannetta
[ a l k u v i i k o l l a New Delhistä lähettämässään katsauksessa mm^
••näin:" :•••• . • •;• — ,.•^•- • • •:".•••
"ViFallisessa informaatiotilaisuudessa sanottiin kirjeen-'
Ivaihtajille tiistaina, että intialaiset taistelevat 15—20 mailin''
•päässä Walongista etelään. Keskiviikkoisessa informaatioti-
; laisuudessajviranomaiset sanoivat pääjoukkojen tulleen Hay-liähgiin,
80-mailia__Walongista etelään.
"Kuudestakymmenestä kuuteenkymmeneenviiteen mai­l
i in päivässä mitä vaikeimmassa maastossa; se on uskomaton
. • saavutus murtomaajuoksussa ; . .
"Pääministeri Nehrun tytär, mrs. Indira Caridhi vieraili
.viime v i i k o l l a Tezpurissa j a k i i t t i siviilihallinnon jä poliittis-
; t e n j o h t a j a i n moraalia Assam'in kauppalassa Nofth East
T r o n t i e r A g e n c y n rajan lähettyvillä.
"Tosiasia on, että maanantaina j a tiistaina, jolloin, k i i n a -
• laisten hyökkäys Tezpuriin näytti välittöhfiältä, siviilijohta­jat
joutuivat paniikkitilaan ja tekivät perusteellista työtä
joukkopaniikin aiheuttamiseksi.
"Lauantaina kenraali K. M.Kariappa, Intian armeijan
"entinen ylipäällikkö väitti, että yksi intialainen sotilas vastaa
kahtakymmentä kiinalaista. Ainoa syy Intian tappioihin
N E F A : n alueella, hän sanoi, on se k u n intialaisten täytyi siel­lä
taistella yksi sataa vastaan . . . Intialla oli sillä rintanta-
'^löhkolla ainakin divisioonan miesvahvuus, mikä yiittaa s i i -
Aseistarilsuntaneuvottelujen alkaessa jälleen Genevessä yli
kaksi kuukautta kestäneen tauon Jälkeen julkaisemme seuraa­vassa
hieman lyhentäen inMalaisen LINK-lebden yhteenvedon
aseistariisunnan tähän astisista näköaloista. Artikkeli on luon­nollisesti
kirjoitettu lähinnä intialaiselta näkökulmasta ja siinä
tähdennetään' sjiten erityisesti p^olu^etton^ panosta,
miitta silti se ^valottaa »i^lvettt^Vällä
ASEISTARIISUNTANEUVOTTILUJEN JÄLLEEN ALICAESSA:
Tassa
Miaailman aseistariisuntakonf 6-
enssissa Moskovassa viime heinä-iuiissa
pääministeri Hxushtshev si-eeVasi
erästä amerikkalaista aika-tauslfehteä
ja sanoi, että kuluneen
16 vuoden aikana, vv. 19^6—1962,
>ii järjestetty 863 kansainväliltä
iseistariisuntakokousta, joihin käy-ettiin
aikaa 17,000 tuntia ja joissa
mhuttiin 18 n i i l j , sanaa. Geneves-ä
maaliskuussa suurin toivein a-oitettu
neuvottelusarja on huomat-avasti
kartuttanut tätä sanatulvaa,
viutta vaikka on esitetty luottayai-
:ia käsityksiä mahdollisuuksista
Jäästä sopimukseen^ niin varsinaT
ien edistyminen on rajoittunut psy-iologian
alalle.
Amerikan aseistariisuntapolitiik-ka
pelkää nykyisin enemmän aseis­tariisunnan
vaikutuksia omalle,
puolustusnäkökohdille peinistuvalle
taloudelleen kuin N L : n sotilaallista
mahtia. Tämä pelko ei ole perus­teetonta.
Puolustuslaitoksen tilauk­set
hallitsevat 90% Amerikan len­tokone-
ja rakettiteollisuudesta,
nyt
tämän hetkistä vaniettft.:V%
••.,.;•;:, •::^-:•''^••^^•;:;.f
60% laivanrakennus- ja 40%^ radio-ja
tiedotusvälihfeteollisuuidestat Ta-loustieti^
ilijäin; vakuutukset, että
aseistariisunriän ei tarvitse häiritä
talouselämää; rhikäli muihin toi­menpiteisiin
ryhdytään riittävjän
kysynnän ylläpitämiseksi, eivät
näissä amerikkalaisissa selittelyissä
tunnu kovin vakuuttavilta.
Aseistariisuntaneuvoittelujen toi­sen
kierroksen päättyessä USA yrit­ti
vakuuttaa maaiinialle, että kaikki
esteet sopimukseen pääsemisen tiel­lä
jölituvat NL:sta. Neuvottelujen
alkaessa N L esitti 17 vallan konfe­renssille
niaaiislcuun 19 pnä "sopir
musluonnoksen yleisestä ja täydel­lisestä
aseistariisunnasta tiukan,
karisainnvälisen valvonnan alaise­na".
Siihen sisältyivät NL:n aja­tukset
aseistariisunnasta ja kansain­välisestä
valvonnasta ja myös ai­karajoitus
sopimuksen toteuttami-
Saksan valtakunnan on pakosta- | sesta kolmessa vaiheessa. USA esit­ti
oman esityksensä vasta kuukaut­ta
myöhemmin, kun lykkääminen
oli jo tullut kansainvälisen pilailun
aiheeksi. Huiitjkuuh 18 pnä esitet­ty
'yleisen j a täydellisen aseista-
Mitä muut
sanovat
HITLER EI ONNI9TIINUT.
MUTTA .
kin satava siirtomaita sillä valtakun­nassamme
on liian vähän tilaa kan­sallemme.
Jatkuvasti menetämme
rohkeat, selkkailuhaluiset ja eteen­päin
pyrkivät ihmisemme kun he ei-tuaalisuuteen
perustuvaa supistus-ehdotusta.
Tämä oli selvä niyönrty^
tys amerikkalaiselle näkemykselle,
mutta Dean katsoi, että se" e i men­nyt
riittävän pitkälle' ja loisi soti­laallisen
tasapainottomuuden tilan.
Zorin vastasi, että länsi oli vihai­nen
venäläisten tultua lähemmäksi
USA:n esityksiä.
Tämä järjestetty umpikuja ydin­kokeiden
jatkuessa aiheutti erias­teista
toivottomuutta kokoukseen
osallistuvien puolueettomien mai­den
keskuudessa. Arthur Lall sa­noi
suurvaltoja 'vilpillisiksi'. Ruot­sin
edustaja Alva Myrdal sanoi, et­tä
'koekieltosopimus on' mitä tär­kein'.
Jopa lännen liittolainen, Ca­nada,
yhtyi vaatimukseen.
NL:n TARJOUS
vät löydä kotimaastaan sellaista toi-i riisunnan yleiset peruspiirteet rau-mintaa
mikä heitä tyydyttäisi, jota-1 hanomaisessa maailmassa" ei aset-vastoin
siirtomaat avaisivat suuren jg^ut tiettyä aikarajoitusta kolmelle
vainion heidän askartelureen. Mei- 1 vaiheelle, vaan ehdoUi kolmen kuu-dän
pitää löytää tilaa kansallemme [kauden taukoa kunkin aseistariisun-ja
siirtomaita on meidän p a k o s t a k i n v ä l i l l ä , jolloin suoritet-hankittava.
— Adenauer," itäisiin tarkistus.
Ylläolevan julistuksen saneli Ade- j
rtauer vuonna 1928, siis 34 vuotta s i t - 1 ERIMIELISYYS ^
ten. ollessaan Kölnin kaupungin j TYÖJÄRJESTYKSESSÄ
pormestarina. Adenauer el ole t i e - ; Ensimmäinen yhteentörmäys kos-tääksemme
tästä suunnitehna.sta |_ki konferenssin työjärjestystä. US-luopuiiut
ja kaikesta päättäen Län.si- A:n edustaja Arthur Dean esitti.
Saksan imperialismin saaliinhimo gttg
'iasvä päivä päivältä valmistelleB.saan key.sjärjestys muodostelisi
ryöstösotaa.
Dean torjui epärealistisena N L :n
ehdotuksen ensimmäiseen vaihee­seen
liittyvän vaatimuksen, että luo
vuttaisiin kaikista sellaisista järjes­telyistä,
jotka voisivat johtaa ydin­aseiden
leviämiseen. Zocin pyrki
lähestymään tätä väittämää tarjou­tumalla
yhtymään USA:n, Iso-Bri­tannian
ja Ranskan lupaukseen es-l
tää ydinaseiden leviäminen laajem­malle.
Tämä t u l i vaarallisen lähelle
Amerikan edustamaa kantaa. Dean
astui asiasta nokkelasti syrjään ja
sen sijaan ehdotti, että Kolmen suu­ren
komitea sopisi toimenpiteistä,
jotta voitaisiin poistaa vahingossa
syttyvän sodan mahdollisuus.
Heinäkuun 2 pnä N L ilmoitti pää­töksestään
jatkaa ydinasekokeita.
i PUOLUEETTOMIEN
SUUNNITELMA
Puolueettomien maiden — Bra­s
i l i a , Burma, Etiopia, Intia, Mek­siko,
Nigeria, Ruotsi ja Y A T —
ydinasekokeiden kieltoon tähtäävä
ehdotus laadittiin erityisellä huolel­la,
iotta se saataisiin hyväksyttä­väksi
molemmille osapuolille. In­tian
puolustusministerin puhuessa
Genevessä heinäkuussa hän viittasi
havaintomenetelmien alalla tapah­tuneeseen
kehitykseen ja suositte­l
i , että molemmat osapuolet harkit­sisivat
kahdeksan valtion huhtik.
16 pnä esittämää sopimusluonnosta
jotta voitaisiin raivata maaperää
aseistariisuntaneuvotteluille. Kum­matkin
osapuolet olivat aikaisem­min
hyväksyneet sen periaatteessa.
Krishna Menon yritti myös selviy­tyä
N L : n huomautuksista paikalla
suoritetuista tarkastuksista ehdotta­malla,
että puolueettomalla maape­rällä
oleva puolueettomien maiden
kansainväliset tiedemiesryhmät voi­sivat
täyttää tarpeen, joka koskee
salaisten kokeiden tarkkailemista,
Arthur Lall toisti suunnitelmansa
elokuun 8 päivän yleiskokouksessa
ja ehdotti, että ydinkokeiden kiel­toa
koskevaan sopimukseen liitct
täisiin kaikkien massatuhoaseiden
kuljetukseen soveltuvien laitteiden
hävittäminen (joka sisältyi N L : n
ehdottamaan ensimmäiseen vaihee­seen)
ja laadittaisiin luettelo kul­jetusvälineistä,
joiden voitaisiin
TOIMITTANUT EEVA
Avomielisyys
Joskus voi' avomielisyyskin olla
kodin onnen hajoittajana kun olem­me
enemmän tai vähemmän epä­onnistuneet
yhteisen pesän teossa
ja sitten kun vielä löytyy asioita,
joissa emme voi löytää mitään yh­teistä,
eikä niitä silti voida jättää
man uhkavaatimuksia, että kaikissa
kodeissa säilyisi rauha ja ystävyys
mahdollisimman eheänä, että s i e l - ''
lä olisi turvapaikka kodin jäsenille '
ja että siellä voitaisiin antaa h y i " '
vää n i i l l e k in j o i l la ei kotia ole.
On paljon ihmisiä täällä kauriiis-^
unholaan, vaikka-koettaisikin s a j i s a maailmassa, jotka eivät ole-op-noa.
että " t i k u l l a silmään joka van' pineet antamaan kanssaihmisille
hoja muistelee". mitään hyvää vaikka heillä olisi
Useammassa tapauksessa on onni Mt^' aivan rajattomasti. Enemmän
myötämielinen jos voisi jättää kai- kum raha tai mikään tavara on hyvä
ken menneen unhoon, koska meillä
ei ole elämässä kuitenkaan mitään
pe$i'ääntymi,'>mahdoUisuutta, sillä
päivä, joka on mennyt, ei koskaan
tule takaisin. Siis alkakaamme uusi
päivä aina uusin toivein, puhumalla
ja .auttava sana tutulle tai tunte­mattomalle
jos osaamme ne sovittaa
oikeaan aikaan ja paikkaan jolloin
niitä i-tarvitaan. Sillä hyvät sanat
ovat halvempia kuin huonot j a n c -
myöskin ovat osoittautuneet kel-:-:
niistä asioista jotka ovat edessäm- yöllisiksi kaikissa tilanteissa. Siis
me, sillä menneistä asioista puhu- ol^aarnme taloudellisia, käyttä­minen
on vain ajan tuhlausta. To- käämme hyvää ja halpaa aina ja
dellinen yhteisymmärrys ei kos-] Joka,paikassa. , i- •
kaan johda meitä harhaan, vaikka
joutuisemmikin hyvin ahtaisiin
oloihin.
Nytkin eräs kotien onnen hajoit-^
taja puhui radiossa ja TV:ssä. Hä
Lapset ja vanhat
Maistuu mieleeni kuinka eräs
vanha vaimo sanoi joutuessaan ^ r i -
nellä ei varmaankaan ole tietoakaan jmieHsyyksiin aikuisten lastensa'
kodin onnesta, koska hänellä on | kanssa: 'Se öh mukavaa kun kalkki
kova huoli siitä, että ihmiset ovat j pitäVäi pienistä lapsista, mutta
jossakin rakentamassa rauhaa ja I vanhuksista ei välitä kukaan".' Ja
juiu*vdii..c.bid, ju.ue.i vouaisiin vapautta. Toivottaa sopii kyllä hä ' tarkflstPl^^mmp elämää V.^W3J
katsoa soveltuvan näiden aseiden nellekin rauhaa semmoista ioka e i : • n • ^'»"^^a ymjia^
lfiilipfiik«:ppn ineiieKin raunaa semmoista, joKa ei i pijanune nim suurm piirtein niin
^ tarvitse atomipomeillä suojata, eikä on, mutta tietysti poikkeuksia
' aina löytyy.-Sanotaan, että vanhat
Brittiläisten, tapana on tunnustaa
joku uusi hallitus vasta siUoinr kun
ko,'uudep rialUhiksen: valta:'hn- täy­dellinen
koko maassa.
— " D a i l y ,Telegraph", Lontoo, lo­kakuun
9 pnä 1962.
vaksi: 1) vahingossa syttyvien so­tien
ja yllätyshyökkäysten mahdol­lisuuksien
vähentäminen: 2) asiei-siiti
tarkoitetun: ydinmateriaalitäo-tarinön
lopettamineh j a 3) ulkoava­ruuden
käyttäminen rauhanomai­siin
tarkoituksiin. N L : n edustaja
y a i e r i a n Z p r i n puolestaan esitti en­s
i sijassa kesku.stelua seuraavista
kysymyksistä: l) sotapropagandari
kieltäminen; 2) ydinaseettomat vyö-
K Y S Y M Y S ; Onko Saksan Derpo- j,y,^,^gg|. 3) ydinaseiden enemmän
kraattlsen Tasavallan, hallitus täy-, valmistuksen lopettaminen . ja 4)
dellUesti kontrollissa sen alueella? j hyökkäämättömyyssopimus NATO:n
VASTAUS: Kyllä on ja on ollut j Varsovan liitpn maiden välille., |
13 vuotta., 1 NLin esityksen ensimmäinen koh-
K Y S Y M Y S : No mik.si el B r i t a n - h y v ä k . s y t t i in koemielessä sopii
N L : n ilmoituksessa sanottiin, että
käsiteltävien kysymysten tär-, Amerikan aikaisemmin tekemät ko-seuraa-
keet olivat pakottaneet maan niihin.
Kaksi . päivää myöheinrpin Zorin
hyökkäsi katkerasti länsivaltoja vas­taan
syyttäen niitä aseistariisunta-neuvottelujen
ajamisesta umpiku­jaan."
Hän vdati, että aseistariisun­nan
ensimmäiseen vaiheeseen olisi
liitettävä kaikkien ydinaseiden hä-vittäminen.
;
nian hallitus tunnusta sitä ? J musluonnokseen Deanin ja Zo r inin
VASTAUS: Senvuoksi ettei Ade-j^^^^^j^j^^^ kahdenkesken, mutta
nauer halua Britajin^n^slta te»^evan. ^.^^^^ konferenssi ja kolmen suu-
; . ren alakomitea joutuivat jälleen
hen, että ( k i i n a l a i s t e n ) y l i v o i - ! umpikujaan niiden periaatteiden
rna o l i v a i n neljä kolmea vas-l vuoksi, jotka olisi pitänyt liittää
i aseistariisuntasopimuksen ensim-
I maiseen kohtaan! Dean ja Zorin o l i -
I vat alikomiteoi.ssa päässeet yksi-taan
On tärkeätä palauttaa mie­leen
näiden tosiasiain vääriste->>
ly siksi, kun se on ainoa pe­rusta,
miltä pohjalta voidaan
"oikeuttaa" sotatoimien jatka­minen
tai niiden vaimistelemi:
nen Intian jä K i i n a n rajalla.
Tosiasia nimittäin on, että
sotatoimien uusiutumisesta
kärsisivät sekä Intia että K i i ­na.
Kummankin maan todelli-jet
kansallisedut vaativat rau­han
vakiinnuttamista j a kiis­tanalaisten
kysymysten ratkai­semista
neuvottelupöydän ää­ressä
kuten K i i n a on aivan o i ­kein
ehdottanut.
Tässä tilanteessa ei voida
?iis mitenkään hyväksyä val­heelliseen
informatioon perus­tuvaa
Intian sotilaallista
" a v u s t a m i s t a V Meidän liitto­hallituksemme
pahentaa edel-
'een tilannetta-tarjoamall^ ja
lähettämällä sotavälineitä • In-^
tiaan. /_Sen sijaan pitäisi vai­kuttaa
mahdollisimman voi­makkaasti
Intian hallitukseen
niin, että se luopuisi sotaisista
suunnitelmistaan ja ryhtyisi
neuvottelemaan Kiinan kans­sa.
Tärkeintä on kuitenkin
meidän canadalaisten etujen
kannalta se, että rauhantilan
vakiinnuttaminen Intian ja
K i i n a n rajalla on loppujen l o ­puksi
myös Canadan kansan j a
valtion etujen mukainen toi*
menpide. Sodan liekeillä on
mahdollisuus levitä yleismaail­malliseksi
paloksi mistä maa­ilmankolkasta
tahansa. Siksi
on pyrittävä estärnään kaiken­laiset
sotatoimet lähellä ja
kaukana.
Hän sanoi, että N L o l i valmis te­kemään
myönnytyksiä eri vaihei­den
aikarajoihin ja lähestymään
USA:n ehdotuksia, jotka koskevat
tavanomaisten aseiden vähentämis­tä.
Hän o l i valmis' suostumaan
1,900.000 miehen rajaan 1,700,000
asemesta, joka sisältyi sopimuseh­dotukseen
ja tulemaan siten lähem­mäksi
USA:n ehdottamaa 2.100.000
miehen rajaa. Amerikan taholta ei
PAIKALLA SUORITETUT
TARKASTUKSET
Sekä itä että länsi hyväksyivät
ehdotukset lähtökohtana neuvotte­luille,
mutta USA:lle tuotti vaike­uksia
teeskennellä pitkään ihastus­ta.
Se saneli ehdotukseen lisäpiir­teen,
jota siihen ei ollut tarkoitet-!
tu .— nimittäin että tarkastusryh-!
mät ovat välttämättömiä. Tämä tu-j
li USAn kannatuksen ehdoksi. US-An
tarkoituksena
kä.vttää ehdotusta
neenä, j o l l a lyödään venäläisiä, jot-loisten
rauhaa häiritsemällä.
! Siis ottakaamme opiksi, että koe-, ovat ilkeitä ja itsepäisiä omaisteii^
I tamme välttää semmoista mielen-! 53 keskuudessa. Tähän öh useinkin
purkausta, joka häiritsee kotien syynä sairaudesta johtuva mieien-rauhaa,
vanhuksien ja lapsien rau­haa.
Toivottavaa olisi, että kaikki
avomielisyyskin tuotaisiin esille i l -
mielipiteilJe',
USA:n 'myönnytyksiin' sisältyi
kuitenkin enemmän kuin propagan^
! daa. Tieteellisen havaintotekniikan
masennus ja katkeruus. Mutta xänr
hukS:illa on meille antaa paljon
eletyn elämän . viisautta kunhan
hetkeifsi pysähdymme kiireittemme
keskelle heitä kuuntelemaan.
Lapset ovat totta kyllä kajkki
-l^uoj^ensavetäviä ja herttaiöai^
11 mutta" usein väärällä kasvattamiseli:
,ena oh selvästikin tapahtunut edistyminen oli lYaTheistä tehdääh kotityrannejä jä, v
usta pj-opagand^^^^^^^^ USA:n itsepäisten vaa- siitä saavat vanhemmat itse eniten'"
...v»a j«..a .jodaan venalaisia jot-, ^ j ^ ^ ^ ^ ^ ^ kan.ssa. että ydinräjäytys- kä^iä ja vieraile sellainen kylä-'"
ka P>t.vat| k.lnn. suta. etta ryhmät j tarkastukset paikalla olivat paitkä,on kauhistus. On s^iiantapa.'?
vo.s.vat ka.vda maassa vam kutsus-1 . ,^ voi ..eivittäSlasten • ?
ta', Dean' lausui clok. 14 päivän i
i välttämättömiäj Saapuessaan Gene­veen
Arthur Dean oli sotkeutunut
3nkoisistunnossa ,että Venäjä ei j manannut esiin k i i -
,lme.sest.kaan halua opetus or^ reisi^. kieltoja VVashin^tonin tahol-aseitten.
sa kokeileniist3\;Ödn taitjo-^ '
SI 'myönnytyksenä'"* säännölliseen
tarkastusten määi'än ' supi^itäthista'.
mutta piti kiinni itse tarkastuksis­ta.
Vasili . Kuznetsov, joka o l i saa­punut
Zorinin tilalle NL:nvvaltuus-kunnan
johtajaksi, vastasf- puoles­taan,
että amerikkalaisten' halutto­muus
h.vväks.vä «puolueettomien
suunnitelmaa johtui siitä, että se
ei halunnut tehdä -.sopimusta'. Pa-kasvatuksen
kehitystä. Ennen sanot-i J
tiin "Hil;^a kakavat, että aikuiset' *
saavat- ;pulHia".( • Nykyään sanotaan:! H
ta ' päljastaessaan ' ,hiioniaamattaan "1^3^ yieraat saavat, lähteä, sillä on' •
uskonsa.että tarkastuksista paikal-, ai^ar, meidän, lastemme mennä n u k . -i
la voitaisiin .mahdollisesti luopua.
NL tähdensi, että maanalaisetkin
kokeet voidaan havaita- uusin nfe-netelthin.
tietotoimisto NovosU viit­tasi
amerikkalaisen tiedemiehsn^
Don Leetin laiisiMitooii ja sanoi, et­tä'
N L : n heimikuussa suorittama
maanalainen koe havaittiin 30 ase-
. ,. , maila NL:ssa sekä Uppsalassa j
kolhset paikalla suoritetut tarkas- (3,730 km räjähdvspisteestä) Strass-1
tukset merkitsivät 'ultimaatumin] ,:•.,:__„
luontoista vaatimusta . . . jolla ei
ole käytännön merkitystä'. Brasi­lian
Joao de .Araujo Castro lausui
burgissa (4,950 km), Besanconissa | Jacobson. Edmonton Alta..r
mitenkään "kommentoitu tätä ehdo-1 toivorikkaana, että puolueettomien
lusta. Dean rajoitti vastauksensa ! suunnitelma 'oli riittävän laajapoh-siihen.
että hän valitteli NL:n a-j jäinen ja riittävän joustava muo-loittamia
ydinasekokeita. dostamaan yhtymäkohdan eriäville
(Kongo, 7.000 km). Sitä paitsi näis­sä
pisteissä käytetyt havaintoväli-
(Ranska. 5.220 km) ja Lvisossa '^^.y"^^.. "»«an^taina. joulukuun 3J
paivana 81 vuotta. K
Thomas T^iori, Sudbury, Ont.; j
neet 'eivät 7dVsYaneet" viimeisiä i ^^ytt^ä "istaina 4päi. 8,
I vana. 82 vuotta.
mallia. , . . , . , .
i . Yhdymme sukulaisten j a tuttar»
(Jatkuu sivulla 4) [vain onnentoivotuksiin.
mielisyyteen yhteisestä esitysluon­noksesta,
mutta siihen jäi monia
aukkokohtia kysymyksistä, joista
sopimukseen ei päästy. Intian e-dustaja
Arthur Lall puuttui kiistaan
j a tähdensi, että erimielisyydet oli­vat
vähemmän merkittäviä kuin
saattoi näyttää. Intia antoi täyden
tukensa N L : n näkemyksille tietyis­sä
ydinaseriisunnan teknillisissä ky­symyksissä.
Lall tähdensi, että
Amerikan ehdotukset eivät edellyt­täneet
kaiken tyyppisten aseiden
samanaikaista hävittämistä. Täten
.saattoi vielä jäädä runsaasti ydin-ja
muita joukkotuhoaseita USA:ri
suunnitelman toisenkin vaiheen jäl­keen.
Hän ei myöskään hyväksynyt
minkä myös Zorin oli aikaisem­min
tuominnut jyrkin sanoin —
USA:n ehdotusta ylläpitää ydina­seilla
varustettuja 'rauhan joukko­ja'.
USArn YDINKOKEET
Heti tämän jälkeen konferenssia
lykättiin kuukaudella ilman että o l ii
si päästy yhteisymmärrykseen sopi­musluonnoksen
ensimmäisestä koh­dasta.
Sillä välin USA oli myös jo
aloittanut uuden koesarjansa^ En­nen
uutta kokousta USA, • Iso-Bri­tannia
ja Irlanti esittivät, yhdessä
sopimusluonnoksensa ydinasekokeir
den kieltämiseksi, mutta—; samoin
kuin aikaisemminkin — ehdotetut
valvontamenetelmät eivät muutt.n-neet
N L : n kantaa* jonka mukaan ne
merkitsevät laillistettua vakoilua.
Konferenssi kokoontui uudelleen
heinäkuussa. "Myönnytyksiä" teh­tiin
molemmin puolin, mutta sopi­mukseen
ei päästy. Dean torjui suo­ralta
kädeltä N L : n ehdotuksen, että
kiellettäisiin suuret sotilasharjoi­tukset
aseistariisunnan ensimmäi­sen
vaiheen aikana. Zorin meni e-teenpäin
ja teki uuden ehdotuksen
tavanomaisten aseiden pro.scntuaa-lisesta
vähentämisestä kussakin
vaiheessa sekä toimenpiteistä sodan
vaaran vähentämiseksi — tämä o l i
pyrkimys lähestyä USA:n proscri-
PÄIVÄN PAKINA laiset papit pitävät "'velvollisuute- heuttavat sen, että kansanjoukot ka- •
naan olla kaikissa tärkeimmissä po­liittisissa
kysymyksissä ''vallanpitä-tionin
— yhdeksännessä vuosiko­kouksessa
Rev. Baker sanoi: "Eivät
kaikki kommunistit mene helvet­tiin,
eivätkä kaikki pohjois-amerik-kalaiset
pääse taivaaseen". Ja hä­nen
kerrotaan jatkaneen:
Älkäämme tulko niin sokaistuksi
kommunismin aktiivisen jumalan-kieltämisen
(ateismin) vuoksi, että
emme näe oman maamme talous
ohjelmiin, poliittisiin- oppeihin ja
sosiaaliseen elämään liittyviä pe
tollisia jumalan kieltämisen perin­teitä."
Rev Baker varoitti kuulijakun-taansa^
kristillisiä kirjailijoita, että
heidän; tulee heittää pois "hurs­kas
pelkuruus" ja puhua rohkeasti
uudistusten eli reformien puolesta.
L i i an moni uskonnollinen kirjaili­ja
"välttelee todellisuutta'' hän sa­noi.
"Meidän yhteysvälineemme ovat
tulleet liian hyviksi", jatkoi Rev.
B a k e r , " j a ne heijastavat meitä
Juuri sellaisina mitä olemme —
siinä syy miksi ihmiset kapinoivat
meitä vastaan.
"Meidän täytyy uskaltaa kastella
jalkamme j a vaarantaa päämme
kolhiintumisille.
"Meidän täytyy heittää pois yk­sinoikeutettu
ja ylevä kristillinen
klubi-kuväuiksemme ja mennä ih
inisten joukkoon Bay kadulle, twist-tansslklubeille
. \ . s i e l lä ihmiset
Papillinen neuvo joillekin papeille
Eräs torontolainen lehti kertoi ovat ruumiineen ja sieluineen."
parisen viikkoa sitten, tarkemin sa- ; Mr. Baker osoitti, että Kristus
noen. marraskuun 12 päivänä. A n - 1 oli maallinen; hän seurusteli kun-glikaanikirkon
: kansallisen lehden, i nianarvoisten ihmisten, keinotteli-
"Canadian Churchman'in" toimitta- i jäin. intellektuaalien, tomppelien,
jan, Rev. A . Gordon Bakerin sa > prostituuttien ja vieläpä, sovinnai-noneen,.
että kommunisteilla ei ole seen uskontoon innostuneiden i h -
erikoisoikeutta synninteossa. i misten kanssa. .
Puhuessaan kristillisten kynäilij ' * *
jäin — Christian WritersAssocia- Lainasimme näin paljon maini­tun
kirkonmiehen puhetta yksin
kertaisesti siitä syystä, että sellai­nen
avomielinen ja totuutta; kaunis­telematon
puhe miellyttää nieitä
aina, huolimatta lainkaan siitä, k u -
ka on puheen pitäjä, tai hyväksym­me
puheen sisällön sen viimeistä
kirjainta ja i i - p i l k k i i a myöten t a i
emmekö hyväksy.
; Kaikan lisäksi; on asia-^sattumalta
r i i i n i . että mr. Baker esittää yllä
lainatussa lausunnossaan paljon
Hellaista, mikä on l i i a n k in totta;
.; Olisi tuomittavaa lyhytnäköisyyt
tä jä lahkolaisten intoilua se, jos
panisimme kaikki papit jä kalkki
kirkot samaan karsinaan.
Tunnettu tosiasia nimittäin on,
että yhä useammat ja useammat
papit: ja piispat osallistuvat esim:
rauhanliikkeen toimintaan, jä suo­rittavat
siten, niin kallisarvoista
työtä, etteivät" aikalaisemme sitä
vielä täydellisesti oivallakaan. Mo­net
korkeissakin asemissa oleyal
papit ja piispat ovat ottaneet to­sissaan'
seurakuntalaistensa ia
yleensä ihmiskunnan etujen puo­lustamisen
sydänasiakseen.
Tällaisista papeista meillä työ-yächliikkeen
jäsenillä ei ole mi­tään
muuta kuin kiittäyiä ja ylis.
täviä lausuntoja^
Mutta on valitettavasti myös pap
peja, joiden uskpnkäsitteestä on
tullut jonkinlainen liikeatääri. Täi
jän puolella. Heille näyttää sovin­nollisuus,
ja siihen liittyvä kirkon
oma etu olevan paljon tärkeämpi
kuin "syntiset" ihmiset. He kauhis­tuvat
ajatustakin siitä, että heidän
pitäisi jotenkin lähestyä myös " t o i ­sin
ajattelevia" ihmisiä. He ovat
fariseuksia jotka omien sosiaalisteh
ja taloudellisten etujen vuoksi kiit
tävät Jumalaansa siitä, etteivät ole
" n i i n pahoja kuin sosialistiset maat
yleensä ja erikoisesti kommunis
tit."
N i i n pitkälle on tämä uskonkaa-puun
k ä ä r i t t y äärioikeistolai
nen p o l i t i k o i n t i mennyt joi­denkin
pappien keskuudessa, että
esim. eräs lehtemme lukija tiedoit-ti
päivänä muutamana miltei usko­mattomalta
vaikuttaneesta tapahtu­neesta.
Oli ollut hautajaistilaisuus
ja vainajan omaiset olivat kutsu­neet
hautajaistilaisuuteen papin l i
saksi myös ko. henkilön järjestö
toverin siinä mielessä, että hänkin
olisi lausunut jäähyväisiksi muuta­man
sanan vainajan muistoksi.
Mutta k.o. pappi, niin meille on
ainakin kerrottu, niin uskomatto
malta kuin se tuntuukini oli uhan­nut
kävellä ulos hautajaistilaisuu­desta
hän kun ei "hyväksynyt'' toi­sen
"mielipiteitä" jos maallikkopu-huja'
lausuu omaisten pyynnöstä
muutaman sanan järjestötoverinsa
muistoksi?
Välikohtauksen välttämiseksi, o l i
"maallikkopuhuja" viisaampana
miehenä väistänyt ja jattänytf
skandaalin välttämiseksi puheensa
pitämättä.
Mutta toisin kuin ko. pappi "ite''
mahdollisesti laskelmoi, hän ei mi­tenkään
loukannut tätä"maalikko
puhujaa" Ja hänen mainettaan,
vaan siunaamansa vainajan muistoa
ja ennenkaikkea hänen läheisempiä,
omaisiaan.
Tällaisia pappeja ei luojan kiitos
ole paljoa. Mutta j u u r i hänenlaisen-sii
ovat niitä, jotka teoillaan a i -
piliöivat pappeja vastaan, kuten t
edelläkerrottu Rev. Baker selitti-.«
Juuri • heidänlaisille papeille Rev.i
Baker sanoi meidän käsityksemme*^
mukaan, että menisivät kansan tyrV
kö.
Emme halua tyrkytellä kenelle--
kään tässä asiassa minkäänlaisia'
neuvoja. Mutta sen tiedämme, mitä"
itse-tekisimme. r *
Henkilökohtaisesti emme usko»
mihinkään yliluonnollisiin. Mutta-j
jos joku uskovainen omaisemme t a i ';
tultavamme kuolee ja me joudum-;
me vastuuseen hautajaisten järjes-.
täfiiisestä, niin me kutsumme vai-^
'aäj&H' muistoa kunnioittaen juuri»
en papin, minkä hän itse olisi.^
-mahdollisesti halunnut.
Henkilökohtaisesti vastaisimme^
mv'6& siitä, että pappi saisi korrek-^
tin j a asiallisen kohtelun osakseen'
alusta loppuun saakka. '
Mutta jos hän osoittautuisi niiDj
"pyhäksi mieheksi';, ettei hän mah*;;
tuisi..puhumaan sukulaistamme jär-'
jestötoverin rinnalla saman arku^|
iäres^ä, vaan antaisi ultimaatumin»
.2ttä joko maallikko puhuu, j a hänj
Icäyfilee ulos, tai ainoastaan hän*
puhuu yksinään, silloin olisimmekin
valmiina keskeyttämään koko se-V
.-emonian siihen asti, että saisini-1
me hankituksi paikalle sellaiseh^
papin, jota kiinnostaa asiakkaansa^
muutfenkin, eikä vain "kylmän sq-'"
ian' politikoinnin kannalta. I?
Meitä ihmetyttääkin hieman,-
mitä olisi Rev. Baker sanonut usfl
Xonnollis^ten kirjailijain vuosiko-o
koilksessa, jos hänelle olisi vähäSj
ennen puheensa pitoa kerrottu y i - *
läkuyaluiilaiseata "hanltaustapauki-il
•.esta"?
Kaikkien väärinkäsitysten väittä-*
miseksi lienee paikallaan mainita,4
äjttä vaikka kySymyrf on erään ca-J
ijHlan suomalaisen hautajaistilai-v
suudesta. niin mainittu "ruumiini-^
siunauksensa" kieltämisellä^ uhkaile*
lut pappi ei luojan kiitos ollut suqr"
jaalaiaien--^ Känsäkoura. N- ' i