Vapaus, January 5, 1972

              mmm TT
Keriraii-llSh-lT vuodessa Marsin ollessa minimietäisvvdellä < eli
nöii»,56 miijöpnan kilometrin pääesa Maasta (maksimietäisyys on
ndiit'400 Itiiljdbnaa kilometriä) täi kuteit astronomit sanbväc suo-tuisaii
opposition vallitessa Maa suhtautuu erittäin tarkkaavasti
Kauan aikaa näitä tutkimuksia suoritet-thV^
i^^l^yn teleskoopein. Sitten saatiin käyttöön radio- ja röntgen-
''|^le4kc|0pit>^Ja nyt olemme ehtineet aikaan, jolloin Maasta lähete-t
tyt a^aroi^luotaimet taittavat tämän pitoani matkan, ^
ly r^Ir^t^i^i^yiset M a ^ t a j a avaruu- [ vallitsee —130 C. k y l m y y s , mutta
c(es»ta^itäsin suoritetut tutkimijk-
' ^fC^^^Vantaneet.meille ?uotetta-l'
\ya]m}ei;id6\jo2a. M a r s i s t a feuin e s i -
\ m e r J ^ B i Venuksesta, v a i k k a neu-
' . vost^ijittd^ainen Venus-7-Iuotain
^P^/mittösilciil sen tiiviin-kaasukehän
i l luUe||;ji|i^^ästa;i luonteesta, sen
1 p i n t a a Vjöidaan esteettä t u t k i a e r i -
?qviaisiit,teleslro^
j kalal§f&h< M a r i n e r - 4 : n j a v a r s i n -
, ^ kin;Miirlner-6 ja 7-luotainten ot^
t fettiai^alokuvat ovat merkinneet
] , Miliä&n salaisuus ei ole sekään,
\- \ e t t ä j y ^ ^ t a j ä i n - M a r s i a kohtaan
' \ t u n t e q i f mielenkiinto ', b n viime
: / vuoo^ija;'-! selvästi vähentynyt,
U s e i n käyJaii j u u r i näin, että rat-r,
kaisi&ifi(iä£on'ongelma saa laajan
j harrastajajoukon ' mielenkiinnon
r jj^ Ji^lntaen: . mitä syvempi oh
/ probleemi, s i l ^ kapeammaksi käy
Ä f a s i o i h i n perehtyneiden j)iiri. L i -
'.VeättäfeÖöttrtähän vielä ihmisen
ammpinen toive löytää maan ul-kojp^
q!{etta drgaanista elämää.
i kiylllpen ' elahiän^ puoltajien
1 pääp^?itelu — Marsin^kuuluisat
~ - kanayat,. j p ^ Gibvanni Schiapa-r
e l l l ,4ni P e r c i v a l li0well havait-
\ s i v a t viime vuosisadalla, katosi-
> vat likldä I i j a n n e r - 6 : n ja 7:n ob-
I jektii)^eijH l ^ r k k a i l l e s s a niitä. S i e l -
^ l ä , m i ^ ä . o l i s i pitänyt olla kana­si
f. Viai':,«valokuvassa näkyykin erin-
:*,X)maw
, 'tumia, kraattereita, vuoriketjuja
j l i i^aj^bja. K u i n kuumaisema
V ; ikään! Epäilemättä M a r s i a t u t k i -
; i ; nfeideb astronomien käsi on p j a l c i -
[ \ n y t yhdiptämään nämä lähellä
^ t o i s i e n sijaitsevat yksityiskohdat
r!' älyUisen Jäuunnitehnan selkeiksi
1 y i i v b i k s i .
\ \ ' i. ' - •
' ^ t i ^ ö p yhä jäljellä -toiveita
siita^ että M a r s i s t a löydettäi-
1 'BiiH^^S^ksinkertaisimpia elämän
; mudtj^ia: Tämän pohjana on
i|i^|ok0amista M a r s i n l^si-l
i ^ l ^ o s i i h t e i t a koskevista
. tie^otdt^ te]^ty analyysi. K o l -
• , men,fysikaalisen käsitteen ym-
\ pädst^ (fiaasukehän tai p i n -
I talieit«l»en) kemiallisen koos-
I tumuksen, sen lämpötilan ja
paineen, suotuisa yhdistyminen
'isaatt^to'synnyttää itsestään ke-
' hittfväit^ molekyylin, elämän
f ensimmäisen perusosasen,
i iv;.
\ Infrapijnainen spektrometrian
: k e i n p i n ' , o n todettu, että Marsin
I kaasukehän perusosana on h i i l i -
f d i b l a i j J I ^ i S i t t e n monien^^v^
-li i n t e n s i i v i s t en tutkimusten tulok-S
t senavhiilidiöksidiin s a a t e t t i in li-
•1 sätäjyielä häkäkaasut sekä vesi-fl
j höyBKt,. N i i d e n vähäisen määrän
f käsittää k u i t e n k i n , seuraavan esi-planeetan
pinta on luonnollisesti
lämpimämpi, ekvaattorialueella
k a i k k i a a n —70 C. päivälämpöti­lan
kohotessa +30 C:een. — •
M i t e n on sitten elämän'laita?
H a r v a h i i l i o k s i d i s t a koostuva kaa­sukehä
j a s u u r i v u o r o k a u t i n e i;
lämpötilanvaihteli^ eivät ole par­haat
edellytykset > yksinkertaisten
organismien olemassaololle. L i -;
saksi M a r s s i s s a on t i e t e e l l i s in ko­j
e i n todettu olevan intensiivistä
ultraviolettisäteilyä, j o k a on kuo-^
lettavaa kaikille. Maan organis­meille,
m u t t a ei orgaanisille mole­k
y y l e i l l e , j o i d en synteesiä se edis­tää.
JaT kuteia biologit olettavat;
tällaisia muodostumia saattaa
löytyä myös M a r s i n kaasukehästä
j3 pintakerroksesta.: Tällä tavoin
siis M a a s t a arvioidaan mahdolli­suudet
v a s t a t a vakiokysymykseen
"Onko' M a r s i s s a elämää?"
: K i i h k o t t o m a n tiedemiehen kä-
6ity!ksen . m u k a a n mikä taihänsa
tutkimuslkolhde ,on yhtä mielen­kiintoinen
— o l i l l a se s i t t en tun­netusti
"(kuollut" asteroidi t a i p la
heetta, j o l t a kiehuu tuntematonta
elämää. S i l t i voidaan epäillä s i ­tä,
missä määrin vilpitön tällai­nen
käsitys on.
Eritä' j o l l e i elämää olekaan?
S i l l o i n astuu voimaan todella k i ih
koton tieteellinen määritelmä —•
"kielteinen tulos on tulos", kos­k
a se puolestaan johtaa uusiin
olettamuksiin. K i i v a s t a väittelyä
herättää esimerkiksi M a r s i n kuu­l
u i s a n Hellasaavikon luonne. Tä­mä
M a r s i n hämmästyttävän epä­t
a v a l l i n en iuonnonmuodostuma
on y l i puolentoista tuhannen k i l o ­metrin
läpi?nittainen, väriltään
arvoituksellinen oranssinpunerva.
Sen kirikkausaste vaihtelee jyr-;
käöti päivän kuluessa^ eikä sen
alueella ole havaittavissa yhtään
ainakaan sataa, metriä korkeam­paa
kraatteria. H e l l a s ei muistu­t
a yhtäkään sen enempää Kuus-s
a kuin Maassakaan olevaa alu­etta.
OEräät t u t k i j a t olettavat, että
k r a a t t e r i t ovat aikoinaan katta­neet
H e l l a a n k i n , m u t t a että a i ­kojen
kuluessa hiekka on peit­tänyt
ne; M u t t a miten mahtavia
täytyisJkään s i l l o i n olla eroosio-prosessien!
Edes kiivaat Marsin
tuulet,- joiden 'nopeus kohoaa
a j o in 80 m e t r i i n sekunnissa, eivät
p y s t y tällaiseen tehtävään, OUT
han niiden tiheys vain sadasosa
Maan tuulista.
Kenties oikeassa ovatkin • ne,
jotlka olettavat Hellaan olevan
p a i t s i M a r s i n t a s a i s in myös a l h a i ­sin
tasanko, joka on syntynsrt
jättiläismäisen: asteroidin f pudo­tessa
planeetalle? J a v i i m e i n ; m i ­ten
kaukana totuudesta mahta­vat
olla ne, j o t k a olettavat,- että
kyseessä on suunnaton jäätynyt
vesiallas, j o k a on pölyn j a hiekan
peittämä?
' brällä tavoin v o i t a i s i i n esittää
loputtomia k y s : ^ y k s i ä paitsi H e i
laan myös koko Marsin suhteen.
On turha lohduttautua sillä, että
kysymystulva vielä k e r r a n eht5ry,
kukaan ei ole vielä - kumonnut
vanhaa v i i s a u t t a , siitä; että " m i ­tä
enemmän me tiedämme,, sitä
laajempi on myös meidän tieto­jemme
j a tuntemattoman välinen
r a j ^ . "
A L E K S A N D R M A L I N OV
teknisten tieteiden kandidaatti.
Revalvaatioita
ja devalvaatioita
Istanbul. — Turkin keskus­pankki
ilnujitti joulun aatonaat­tona,
että maan valuutta reval­voidaan
6.6 prosenttia suhteessa
d o l l a r i i n .
A u s t r a l i a n hallitus päätti sar
maan aikaan devalvoida A u s t r a ­l
i a n d o l l a r i n 2.25 prosenttia.
Wellingtonissa Uuden Seelan­n
i n , v a l t i o v a r a i n m i n i s t e r i i l m o i t t i '
Uuden Seelannin seuranneen esi­merkkiä.
Australian j a Uuden
Seelannin valuuttojen suhde säi­l
y y entisellään, hän sanoi.
N i i n pulmuseni, sen *
löin puhelimen k i i n n i.
'arvaa kuka" rutiini^ jälkeen
Pravda Intiaii nienlimaantapahti^
NAAMrOT RIISUTTU
PEKINGIN JOHTAJIILTA
M a d r i d . — Espanjan h a l l i t us
päätti säilyttää entisellään pese­tan
kulta-arvon, mijsä merkitsee
pesetan revalvointia 8.57 prosent­t
i a d o l l a r i i n nähden. .
Mao juhli hiljaa
Peking. -~ Kiinan johtaja pu--
"hemies Mao Tse-tung v i e t t i 78:
tta syntymäpäiväänsä Viikko sitr
ten sunnuntaina Pekingin asun­nossaan.
Maon toivomuksesta Pe­k
i n g i n radio j a uutistoimisto U u "
si K i i n a eivät julkaisseet erikois-u
u t i s i a syntymäpäivän johdosta.
' HUOMIOTA
Jos tahdot saada jakamatonta
huomiota osaksesi pikaisesti. Tee
virhe. •• - •
Tito Kroatian tapahtunnista:
SISÄLLISSOTA UHKASI
KOKO JUGOSUVIAA
Moskova. — Sctatoimiein loppuesr
sa Intian niemimaal^la muodostui t i -
1'arjiie, jctea edisti syntyneen konflik­tiin
selvfittämistä todeiEisellia o&«i-
(Jeranuikalseila -(a tehokkaalla piA-j
a a a eli raiuban ja kamsojen teiEis-t€
in etiuj en torvaamissin asemista kä­sin,
kirjci:tiaa Pravdan kansainväli­sen
katsauksen laatija Vladimir Jer-
Jermakov muistuttaa, että koa-fliiktln
viimeisinä päivinä Pentagon
päätti turvautua kcetejtuuin aseeseen
— fciristykseea, sotilaaUisEisn j a psy­kologiseen
painostukseen Inöaa vas­taan.
Wash!ngtcinin käskyn mukaan
Yhdysvaltain 7. laivaston toiminta-alueitba
laajennettiin huomattavasta
Laivasto ttjirai alemmin Indokiinan
raiiraikoDa, multa nyt sen alue ulct-ituu
ntycs BengaiiDlahdeUe.
Yhdysvaltain harjoittaman tykki-venepoIMfcan
ja maaahnan santar-mi^
politiikain alennustilan syvyys
käy yhä sslvemmäksi. J a samaan
•aijkaan voidaan seurata yhä.bavain-noEis^
mmin, kuinka Pekingin jobta-j*
i;n coudsittama poliittinen linja yh­tyy
Pentagonin haukkojen provoka-
S m e r k i n pohjsdta^ Henkäiskää-pie-
Inee^ taskupeiliin. T u s k i n huo-
^ ^ t ^ v a kostea kalvo on k a i k k i,
' ' ^ t f c vesihöj^yistä jää jäljelle,
' j o s '^Qe. kpndepspituisivat Marsin
I pinnalle. )Mitään muuta Marsin
-f kaasukehäsi^ ei ole löydetty: M a h
l dblHsta muuten on, että kaasujen
t määrä ort alle n y k y i s t e n mittausr
' laiti!eidfinirekist6röintikynnyksen.
vuoksi (paine on
n p i n n a l l a 150—200-osä pie-k
u i n ' m a a s s a ^ vallitseva),
^kaasukehä ei p y s t y pidät-
' l^iopösäteilyä j a n i i n p l a -
jäähtyy yön aikana äinarj;;:^
C:een asti. Tämän omalaa-n
'/pyydyksen" l u o n n e on hy­vin'ijksittkertäine^
muVtaa oiömuotoaan, se muuttuu
l kuiAksi- jääksi j a estää planeet-
J', t a a i jäähtymästä. Kaasukehässä
[ff
• •r
t
i
I
KAUNEIMMAT
KUKKASET
ec^m»im^a lapsuuden to-vcfini
hyvän luttavanmie
ASnö Hirvikosken
\ MUISTOLLE
Hänen muistoaan
kunnioittaen
I L A U R A .JA VIETTI
UUSIVIRTA
South Porcupine Ontario
LEMJPI J A V I L I SIHLMAN
Klrldand Lake Ontario
Belgrade. — Presidentti Tito sa-ncd
joukkuun 18 pnä, etitä Jugosla-vJaHa
olisi ctliuit edessään sisällissota
ja tiiikonxaiidxin asxciihm sekaau-Lumi-nan
pucleai vuoden fcuihiessa, ellei
fcainsailLsia.-.ja separaifcjjitis:'a mieili-aildjai
Krc>£itl'asisa cllid tukahdut$ititu.
, Piöhuessaaia Belgradissa - Jiigosla-vjain
ammiaititdiiXtbtojEtn pubemiiEihiäbön
kckouksessa Tito samci, että tilajme
Kroailiiassa, Jugosflavciam toiseksi suu
rimmassa osavaltiossa oli ollut ää-jununäiisen
vaiaraliiinein. KaMd ei
ote kuitemlkiaain vLeläkään järjestyk­sessä
csafvaltiicsea, hän lisäsi.
Kroatian kniJsi huipentui viime
kuussa' Zagrebin opiskEÖjoiden lak­koon,
joka sittemmin johti Kroa-tjam
puoluejohtajien eroon; "Jos
emme olisi 'aloittaneet taistelua ja
lopatlianut itätä suuntausta — eikä
taistelu ole vieläkään ohij paljon on
vieJä tehtävää — kuuden kuukauden
kuluttua ol'isi alkanut ammunta ja
sisäliissoba; Olisimmeko sallineet,
elitä joku muu olisi tullut ja palaut­tanut
rauhan ja järjestyksen kes-kuuileemme",
Tito sanoi. " E n olisi
koskaan sallinut tätä. Olisui ennem­min
turvautunut äärimmäisiin toi­miin,
ja tiedätte, mitä nämä olisi­vat."
Eräät Itasviikset ovat
nyt paljon kaJUiimpia
Toronto; Kuluttajat joilta oi
jäänyt tähteeksi kalkkunaa j a kink-laia
cvajt onii:]£l'lisessa lasemassa siQä
eräät kasvikset maksavait myt fcakä
kermaa «nemmän kuin vastaavana
vuodcinaikaina 1970,
Dominilon, A & P : n j a Loblawn kas­visten
hininiat olivat joulun jälkeen
osapuilleeii saanoiissa:. 'kukkalba'a!lin
kerä 69 senttiä, vihreät poiVUt i48
senlltiä pauna, pikkukaalit (Brussel
sprouls) 44 senttdä 10 unssin as-tiia;
keskikokoinen kaali 39 senttiä,
isckokoisst cellerit 58 senttiä, pd-naatlt
29 senttiä; anssaritomaatit 68
senttiä pauna, isokokoinen vihreä
pippuri 20 senttiä.
Viime vucitisöiaba hinnoista mainit
takoon: vihreä pippuri 10 senttiä;
isokokoiset ceHenit 29 senttiä, iso
kurkku 23 senttiä jne.
Neuvostojohdon onnittelut
Waldheimille
Moskova. _-, Pääministeri
A l e k s e i Kosygin sekä ulkominis­t
e r i Andrei Gromyko onnittelivat
j o i i l u k . 22 pnä Y K : n uudeksi-pää­sihteeriksi
nimitettyä K u r t Wald-heimia.
; — Toivomme, että käytätte
tässä korkeassa asemassa menes-tykseliä
runsasta kokemustanne
kansainvälisen toiminnan alalla
Yhdistyneiden Kansakuntien te-hokkuudrai
j a ^ o s t u k s e n kohot-tammiseksi
j a ennen muuta sen
täikeimmän tehtävän toteuttami­seksi
— kansainvälisen rauhan ja
turvallisuuden ylläpitämiseksi ja
lujittamiseksi, sanotaan Kosygi-n
i n onnittelussa.
Brandt vierailulla
Nixonin luona
Key Biscayne, F i a . —- Presidentti
Rädiard Nixon j a liiiisd-Saksan |
bansteri Wiay Brandt aio'ttivat tiis­taina
keäkiistehit maaäman asioista
i a näiden maidem välisietä suhteis­ta.
Bjraodt sai virallisesti hienon vas­taanoton
ifaultuaian kaksipäiväii^elle
vlenaihille mr. Nixonin luo. Kans-
Ii£iri Brandtän arvcGlaan fcetskurtele-van
NdxtBun kanssa nun. Itä- ja {
Läosi-Salksän hyväk^Tndsestä YK:iij
jäsei^yyteen mahdollisesti v. 1973,
T u i s i mennä pannuun vähän l i i k a a " p p c o m i u ".
Monien vattiolden u s k t a tunmrsfavan
Bangia DesKin; fiatlitus AwaniMfitosta
Aihmed sa,noimyösi että l u ­kuisten
maiden odotetaan piak­k
o i n vtunnustavaiuuuden täsäyal-i
a n . Hän ei kuitenkaan mainin­nut
mitään nimiä. Kiiiiaaie osoit­tamassaan
vetoomuksessa hän
köhoittiKiinaft) j o h t a j i a muutta­maan
. suhtautuniistaan . B a n g ia
Deahiin./y^:'''.:':^
Delhissä Hindustan Times -leh­ti
kertoi Daccasta, että Bangia
Deahin hallituksella on edessään
voimainkoetus Mukti Bahinin
(vapautusarmeijan) kapinaUissii-ven
kanssa. Hallituksen vastais­ta
toimintaa johtaa . k i e l l e t y k si
j u l i s t e t t u lÄujib Bahini ( M u j i b i ii
armeija), joka toimii pääasiassa
maan pohjois- j a koillisosissa. •
•Mujib B a h i n i n armeija koostuu
lähinnä nuorista muslimeista, ja
järjestö ort muuttanut ohjelman­sa
oikeistolaisesta vasemmistolai­seksi
pakistanilaisten joukkojen
a n t ^ t u m i s e n jälkeen, kertoo
p. Bangia Deshin hallitiia j u -
i s t i viime v i i k o l l a l i i k k e e n k i e l l e -
tksi.
Dacca. _ Bangia Deshin; pää­ministeri
Tajuddin Ahmed on tor
junut oppositiopuolueiden vaati­mukset
, uudesta väliaikaisesta
hallituksesta sekä uusista vaa-,
leista.
Puhuessaan lehtimiehille Dac-can
hallitusrakennulksessa Ahmed^.
sanoi, että h a l l i t u s muodostetaan
A v a m i - f l i i t o n jäsenistä, j o t k a v a ­l
i t t i i n perustuslakia säätävän k an
salliskokouksen vaaleissa-' viime
vuonna. Nykyiseen hallitukseen
kuuluu v i i s i jäsentä, mutta sitä
on tarkoitus laajentaa piakikoin.
Sheikki M u j i b u r Raihmanin j o h ­tama
A w a m i - l i i t t o v o i t t i 167 Itä-
Palkistanille varatuista 16Ö p a i ­kasta
ennen k u i n vaatimukset l aa
jemmasta itsehallinnosta johtivat
armeijan väliintuloon.
**-Hallitu]isen ensisijaisista tehtä­vistä
hän mainitsi maan talous­elämän
jälleenrakentamiaen_ se­kä
Intiaan paenneiden pakolais­ten
kotiuttamisen. Ahmed lupasi
Bangia Deshille valtiosäännön he­t
i kun kiireiset asiat on ^aatu
kuntoon.
Kuubassa olriilylj^jji
T
mmmmmp\'-f:^':: mf:m^i;?i;p:^km > -''••m
«IpiHaiavvqiaJnniniaai.i isa— j aK uulabaav iopnjm «' se^teQUtf. iPäJvää/fls^OTmi» hä^rtys*^
t - i ! ' a ^ i a väfcuiuttanuit jiaitkäiv^RM^-
.tt¥^ia3in$a 'laiivpja' V}j(^m^;^Jsk^
hssrjoittiavait "ipiOTimvouttä'' "KUUT
haa vastaan, kirjoitti Kvjiibaiii.kom*
ibunistipuolueen vu^Uken Jehtl
Graioma joulukuun ^8 pnä. " '
PääiiiJs tehtjKn san^jäibeen, ^kun
Yhdysvaltain'ukominfef€t48>li i l -'
mcöt&ut Yhdysvaltojen"' aikovaq
ryi:tyä,toimiin Kuuban Iigrökkäysten
torjiimisefcai KaribianriieJeBa.' • '
veneet olivat fcaafsdineet kmisain-
: vidillä yesä^lä Palnamain l i p t ^ ^
vaeieia^gma. nahUatuicäea, /jbl&a Irifii- -
hti kuubaM^sten p3kolafl8tea',Qmi9-
^raob^a sand, ^ Kuuba jatkaja
tolmmtaansa laivoja vasbäan, jotka
hsa:)(KibtafV£vt meriibsvouttä K g i ^ l i^
vaist^iain riijppumiafbta siltä icuiinlsa
i B s u b m aihikset ovait Kuuban rai^-
.jilkdä^'4^ n^nkä.maan Hpim aiUa
i » piurjehtivait. ' ^
torisdin totmenpiteisiin, kirjoittaa |
Jermaikov..
Intian niemimaan tapahtumat, rii-1
surivat ^Jäamaxk PcJdngm johtajilta
ja inäyttlvät kok» maai^hnalle, etitä
i-^ämä johtajat kulkevat käsi kädessä]
kEiosojen vapauden tufcahduitajlicin i
fcainssa. Jos'ed muodcläisestirnicn ai-1
n£fe'n asiafflsesti P ^ m g on K i t t y i^
yhi^eea erjtikcmmunlÄisten sotaliit-fccöea
Seatcn .ja Senlon järjestäjien
jia ionoattiajien kanssa, toteaa Jer-1
makov.
mm
RYTMr LP LEVYJÄ
BU,P 7019 VANHOJA VALSSEJA I^UUB^UNA
KesäUta — Häanmistojen^valsii, H LokU — VUliruusu — Poika­miehen
huolia r - KQiv9< p-T Kidon jäähyväiset r^. Canuen i Sylva. -r-
Vanlia Valssi — |iop<^ili&äpäiväiiiä — K u n Kesä 09 mennyt -r
KulkJ^rin Valssi. , ,> \ '
RILP 7072 V A N H O J E N TANSSrt
. Vesivehmaan Jenkka 'Hämeenkyrön sahtikalaasit — Pustan
poika — Katnlyhdyt MtMoif, hiiUokseUa — Etokuun Uta m:
TnleÄos Maiita --r^avattiln 'iaaö KUttt ol.^irtyitö — Minä
soitan snlle^illalla Kiiltekttnmetta' -r^.Saimaan rannan laula
~ Mennehet ajat — Sig(^iSj#lJin poUtfca. .
RILP 7038'OLAVI VÄTAV '
Ennen fcaolemaa: >!riai{8äoi9»lm& ~ Sokeripala— Sinun silmiesi
täliden — Täs^Bikna. ~ ItfandoUiio-Mand^riano — Yli aaltojen
Siqinen tango..---Kölnttkanägant.JTom Dooley — Eva — Istan­bul
—-.Ajomies —'KDio^lapBCiu ennen.
BILP 7009 TAPIO BAIJtAVAAltA ^
' Lapin jenkka -^^Neljän itt|ilen:ti«Uä — Bingo — Lasso — Reppu
ja reissmnies — Tuoli Tantarin fcäy — Ki|lksurin Utatäbti — Hää­valssi
— Kuubalainen setenaadl — Pelimannin penkillä Laulajan
ystävä. . ^ .'
nthV 7074 YÖLINJALLA— T . HAVTAVAARA
Ensimmäisenä iltana —; Vain' jtnerbnies voi tietää — Juokse sinä
hnnuna .-r- Isoisän oUdbattu — Sininen uni. — Exodus Kyhnää
vettä — V i i ^ T d ^ ä Kohti Alaskaa — Lentäjän valssi — Kun
ei niin ei. ' , -
BILP 7063 BAUTAVAABA LAULAA, J A JLAVLATTAA
Laulakaamme silloin — Epma -~.Varjele luoja .—Kulkurin kaiho'
— Eikä me olla veljeksi^.—L^ndreenaka ja Lindreeni — Boiona-riini
Poikani oli Pohjan .TorQiosta. r- Jos sais kerran reissullan­sa
— Testamentti .OalUn pojat' ^ Kiinan pelastusarmeijassa
— Inarinjärvi Wei-Hal-Wei.^ Tnnlia tnn.
BILP 7002 B A U T A V A A B A N IIUSrairlA LAULELMIA
Tuopin jäljet -r^ Bosvo Boope ^ J B d l ( m a J 4 Bodrijco— HUjainen
satama — lapsuuden koti -r-IoiAt|rim -r- Spuvaripoika --•
Peltoniemen Hintriikan smimuin»! vr* Meremieidon. Kyynel —
Metsäkukkia — Jomsnun ElU >.-^ Olkoon näin — Ohimennen -r-
Jätkän lauantai.
BILP 7049 ORVOKKEJA ÄIDILLE " .
Orvokkeja äidUle — Aldin sydän Äitini pieni — Kukkia äidiUe
Lapsuuden toverille .— . K o K ^ e n . naomns. kodin kynttilät —.:
Bantamökissä — Äidin syntymi^vä.-:- Hopeahapset — Häävalssi
Bomanssi — Kesäilta Bantskofvnn alla —• Bakastan sinua
elämä — Biepnmatto.
BILP 7075 I S K E L M X A A B T E I T A OLAVI VIBTA
Kuolleet lehdJet-»-: Preerita kUtattte» rVfsa ^ Sateenkaaren tuolla
puolen — Tiikerihai -r-TiiUran. »npallii.B41}y Boy — Kaunein
iltanune — Poik» Varjf^aä^ I ^ U a , — Mostalaismhtinatar —
Bakkantta |ei se ollut Kaksi ruusua.
BILP 7028 TANGO , T O l V j ^ O K S E B t T fM • • - . t
Marja — Jos muisttflei: aidaw Postap yksinäinen — Lumen alla
— Bui8kuJdwnenr--TnIiai<ariii8s.--- Perhonen — Tuomittu rak^
Irauteen Kylniää sptaa j« f»)k^
Maarit — Hakasta, iu^.jä'OPholtA..
BILP 7060 S U O M A L A I S T A L E V Y K U U M O B IA
Lännen lokari —Aaltoskair haitariswiivi — Suhmuran Santra -r
Kekkerit Mäkelän kaoatäriiiU^-^^Ai. Ai, Arttari — Emma, —
Laula MarJ-Loviisasta-^ Maijan, kalissa markkinoille — Honolulu
— Savolainen Fiikiiri - - EemeU Ipt torvi — Jätkän jenkka — Mexi-kon
pikajuna — Ryysyranta - ~ T U t a päin —.Uljankokka
BILP 7059 ILOINEN TEBVEitpYS SUOMESTA
Vesivehmaan •— TammeikosM SäUdJärven polkka — Bovanie-men
markkinoilla —..Yaasalainen^ JCn^» — Saimaan kanavalla —
Karelia — Tuhansien järvien tan«rV Koskenkorva jenkka r - Tari-go
Kauhaioien fcaainpä» -f^p, LaM>t; jenkka -r- Kaustisen polkka —
Joensuun Elli Ma]lM(8en^ AOniM^^^^-H kesä r— Suoma­la
lainen polkka • " •
BlLP 7021 VANHOJA VALSSEJA LAULETTUNA
Kultaa ja hopeaa'Elämä jUoltsa}iaadoissa — Rantamökissä —
Rakas maisto — Emana—^ Otn*fcejar äidille — Valssi menneiltä
ajoilta — Taikayö — Orpopojan valasi Kodin kynttUät Etä-maan
ruusuja — Äidin syntymäpäivä. •
RILP 7058 AIKUISTEN TANSSIT
Metsäkukkia—Unohtumaton Etmeri — Nyt soita balalaika^^—Soi­dessa
tangon ja loisteess a Iraan Elämänlanka —i Kyllä tukki­poika
tunnetaanSydä^nesl tyhjä hnone — Mä kaiken tunnen
muuttuneen — Väärä viitonen — Anitan parempi polkka — Missä
oot rakkakin — Muistatko vielä sen tangon — Tule hUjaa — Muis­telo
— Sinulle kaulaa lemjpeni^
SÄLP 604 METBO-TVTÖT
Sunnuntairomanssi — Murtunut dämä'— Kylmät huulet — Pai­menhuilu
soi niin katkeraan —•Iläämuistojen valssi — Bakasta,
l(ärsi ja unhoita — Äiti sytytä lamppu — Heijaa, heijaa, hei — Les-kläidin;
tyttäret — K<ditaus kujassa — Elämää suomalaismetsissä
— Vanhan myllyn taru. — Kaiho — Sydän lyö —. Tosca — Ethän
minua unhoita • : '
TLP 302 NYT JOULU ON. ^ Joulalauluja
SALP 632 NAUBA KANSSAMME ~
Sisäelinten juhlat— Yhteinen koti -r-Yrfö -r- Minä en muista mi­tään
— Suhina-Lempin' sydäasnrut -r- Eemelin saunassa — Eugen
ja Esa atngojasäveltämäs^-^Bepenfnvkyaiitaiset kansanlaulut —
Muistatkos Miina — Vaacivaina^n eväät -rt Viinatrokarin laulu —
Suutarin tyttären pihalla r^;P9hJ9nmaan kautta — Varsinaiset —
Tisltarin polkka
SÄLP 639 JOBMA IKÄVALKO
Tukkilaisten tanssit—- Tailckalaii Tarja --Hevosmiesten polkka -r
Metsä-Kalien jenkka — Säkkljä^en polkka — Bumarellumarillu-majrei
— I{|iliviUp9i»li poUdta Jjpensuan SIU — Lauantain toivut­tu
jenkka — HdlöjUcä polkka Kekrimasorkka Moukkalan polkka
— Kaksi elon-parhainta— Isuuatin polkka '
SÄLP 622 K A N S A N T A N H U J A JTA . ^ L A U L U JA
KesäUlalla — Pappftnit^Io'— Miuon k o l a n i —JTule tule kuUani
— KaurapeUon pIeutäreelU> --r K^tideelle — Tule ystäväni ranta-_ ;
hanr<— Poika>ajpl/p«narn|inill»,'r^^ kehrää tyltösein — Tu-latulla
' ' - _ \ ' "
SÄLP 649 KUf L ^ m MESr^Jltii'- Pekkarisen, HamstedtiiTja
Weismanin kupletteja . • <
SÄLI> 647 KUPLETTI A^sipASI^ti Tinnerinrja Kaiijuldisen
. kupletteja '. ., " . u ,
SÄLP 648 MUlSTAmOS EMftA -
Enuna — Puuseppä—> Janltyitö — Ei mitään uutta länsirintamalla
— Villlruas^u — A^fajlttikukka ^- Tel>tfm»tyttö — Elmme päivät —
Kukkaset »aan^l — j*ppi — Sjikkijänacti polkka - r Miks mi armas
kyynel sun siUnäs täyttää — Talonpojan Jenkka — Koskenlaskijan
rakkaus
SIBELIUS, B-199-201 Symphony Nö: 5
HINNAT $5.85
Ynnä 5% myyntivero Ontariossa
^ FosUtse läheiettyifä JUs^ttävä postlkulat seuraavasti:
ONTABIOSSA: QUEBEC. MANITOBA ALBERTA JA
JA SASKATCnEWAN BRITISH COLUMBIA
1—2 levyyn 45o 1—2 levyyn 80o 1—2 levyyn ((5o
3—4 levyyn 65e . S-r* levyyn 70o J-4 Ic^vyyn 75o
T I L A t l C A A OSOITTEELLA:
Vapaus Publishing Company Ltd,
P.O. Box 69 ^
102ElmStre«lW^» Sudbury. Ontario
/
'J
i
'6
gi..
tl
(
i
r
/i
r
T
t
• j
• !.)•
(
J T
'/
l
" "a
r.
• '
n
0
>*
.1
if
1