1972-01-05-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ETELÄPÄÄN KUULUMrSIA
South Porcupine Terve mie-
.^(heen « j a t r Vaiklta eipä täällä
'Ekieläpäassä de tapaihtunut vii-ulite
päivinä mitään erikoista. Mut
l"^'- onhan se kielisten sanonta
/•^iirikin, että "no news is good
nem". Joulun etupäivinä ihmiset
'näyttivät "tuhisevan" omissa nur-i
^.kissaan. Kauppamiehillä oli tavallista
pitemmät työpäivät ja
f |Brt*ettua, öli aika viinapuodissa-
'^nV työskenteleville.
;;§vvHuono^ on tietenkin
.^.tijssä,: kerrottava, että rakennus^
iiniehaie'täällä näjrttää tulevan
• '^Öfetömyysaika. Juuri viime viik-
^itpijen • aäkana^ on melkein joka
ijplivä saanut joku mies lopputi-
,!ilin"täkäläiseltä Texas Golfin suli-
•morftkennukselta, Kerrotaan, et-l
ä 'sieltä ori puutyöt käyneet hyvin
vähiin, ja että "karpenterit"
V saavat lopputilejään. Mutta lai-
. tos. ei.' vielä ole hetikään valmis,
,'^teh' asentajat, putkityömiehet
' ja,0aUköalan miehet saavat vielä
'öiiä'työssä .pitkän aikaa.
-'iri.ipahoja uutisia on kuulxmut
riuolta . Timminsin puolelta.- Siel-
> l i , ' pantiin juuri syyskorvalla alalle
sen paikkakunnan suurimman
^asuntotalon ralkennustouhut. Tä-
^^ätt; taloon on meininki saada
103 asuntoyksiiklköä,- etupäässä
vanlhemmille kansalaisille. Talo
oli hyvällä rakennuksen alulla,
mutta sitten työt iopetjettiin'
'.tykkänään. Tästä nousi asukkai-
.den keskuudessa kova rutina, ja
he ovat panneet kovan painostuksen
näitä kansanedustajia vas-
• "taan. Niinpä Ontarion lainlaatija-vkunnassa
työskentelevä Wm. Ferr
rier on saattanut hallituksen tietoon'näiden
kansalaisten valitukset.,
Mutta ei siitä vielä ole ollut
apua- ^ Koska rakennuksen pohja
seisoo: lumen peitossa j a suuret
tiilijcasat ovat ympärillä.
."Sinä näyttää olevan myöskin
kysymykJBessä ;rahojen "kiristäminen"
sillä Ontarion Housing
Corporation, on' kaiketi huoman-nuti
kuinka hallitus maksaa tal-
V i t Ö ^ eri maksuja ja heidän
urallansa on vain kesätyötä var-
VÄLITÄ —
^^tmaHeynon välittää!
^ifa'481-0001
ROLF HEYNO
REALTOR
S3t9 Tonge st. Salte 9, Toronto 12
Täysivaltainen suomalainen
kiinteistövälittäjä -
Toronto Real Estate Boardin
ten. Saapa :^nähdä miten tämä
asia järjestyy. 'Minä kuitenkin
uskon vielä, että kun urakkaan
lisätään joku satatuhatta dollaria,
niin rakennustyöt aloitetaan
ilman suurempia napinoita. Jääm-;
mekin seuraaTnaan asian kehitystä.
• » • • :• ••
Järvien ja jokien jäita kovasti
moittivat nämä täkäläiset moottorikelkkojen
omistajat ja ilmojen
lauhkeana ollen n ^ ovatkin
vielä verrattain heikot. Viime viikon
loppuna kaksi kelkkamiestä
menetti keikkansa järveen, jossa
on. vettä arviolta parikymmentä
jalkaa vahvasti. Kelkkamiehet
ovat siinä käsityksessä, että nii^
tä ei saada pois ilman sukeltajien
apua.
Perukkamme suurimpiin joulu-pitoihin'
on laskettava se kun
Texas Gulfin kaivosyhtiö järjesti
"kemut" työläisilleen j a niiden
perheille. jSiitä pidettiin peräti
kahtena päivänä täikäläisellä Mc
Intyren Arenalla. Ensimmäinen
ilta omistettiin kaivosmiehiUe ja
niiden vaimoille. Toisena päivänä
oli tuhatkunta lasta samoissa t i loissa
iloitsemassa. Ennakko arvioiden
mukaan nämä jouluhuvit^
tulivat maksamaan yhtiölle $20,
000.
KUOLON SAALISTA
' Joulun etu maanantaina saatettiin
täkäläisestä Thomas hau-taustoimistosta
viimeiseen lepoon
sa yli 50 vuotta pcÄijoisessa asunut
kansalaisemme Herman Vä-li'korpi,
joika kuoli Timminsin
vanhainkodissa edellisenä lauan--
taina. Edesmennyt Välikorpi oli
syntynyt Kauhajoella, j a oli kuollessaan
kolmea'päivää vaille 86
Vuoden ikäinen.
Vainajalla ei tiedetä olevan ketään
sukulaisia täällä, mutta
Suomessa pitäisi olla 3 tytärtä
ja 1 poika. Viimeisen siunauksen
vainajalle toimitti pastori J.
Paukkunen kauppalamme talvi-hautaan.
— H:
MikUo Eränen: Keskiviikko, dänrnuk: 5 p. — WödnesdÄy, Jm. .5; 1972 'Sivu;i3l
POROMIEHEN RUNO ON
(Lapin luontoa ja ihmisiä)
RunQ on kalmakaltioUa, urakka keinoUa seisoo, riuku nuorukaista
hyväilee. — Nyt "lantalaislukija" ilmeisesti sääUttelee kir-joittajan
lopullista sekoamista. Lapinf asukas kyllä tajuaa selvän
tekstin. Hän toteaa, että mahoksi jäänyt poronaaras on kylmäveti-sellä
lähteellä^ toisella vuodella Qleva urosjporo seisoo tiellä ja suomalaisittain
pukeutunut Lapin tyttö hyväilee nuorta lehmäänsä.
hieidcannne, selkmien luffjunistuien
MAHO JA KARVAINEN
— Sinä vaan piihut itse ^ k ä
kuuntele.
— Erehdys. Kuulien joka sanan
jonka puhun.
MID-CLAIR
DODQE-CHRYSLER LTD.
747 St Clair Ave. W. Toronto, Ont.
Edustaja, BILL KUNNAS
Myyn nosia erimeriikisiä käyr
tetty^ antoja ja ttokeja. Käsiraha
ei välttämätön.
i-'':. Asioida voi Snomen kielellä
Piili^%4-2424 Kotiin 536-1437
(23-30-6-13)
Jättiläisaskel
eteenpäin
. Sätilkölduas-aCalla
SAMPO-SAUNA on kehittänyt
Unkaan joka lämpiää 6:lla kilo-iratUIa,
Ja kun kiuas on karana,
kliiM jättää vain 2 kw;ta pitämään
kivet iöylylämpiminä,. näin
ollen säästää ^inas sähköä, hao-nuttavasti
Tulkaa kokeilemaan!
Tabnistns aloitetaan Suomessa,
BaofsiflBa ja Ljinsi-Saksassa. Jäl-jeutäjOIe
. hnomantetaan— että
kimM on'täysin patentoitu.
Lisätietoja saa:
Sampo Sauna Ltd.
•Puhdin 691-2297 Kotiin 694-9573
1413 Kingston Rid.
Scarbotttnigih Onlt.
SUOMALAINEN
AUTOKORJAAMO
EKO-GARAGE
382 Dawe8 Bd., Toronto 16, Ont
(Ennen ofi OedlrSpadina
nurkkauksessa)
Pnhelip 751-1227
ERKKI KONTUNEN
Finn Home Baltery
And Delicafessen
RaUi ja Erik Sahlsberr,
omistajat
Puh. 463-3331
281 Danforth Ave., Toronto, Ont^
Valmistamme suomalaista ruoka-
Ja kahvikipää, Uha. ja kaalipiirakolta,
eri laatua täytekaakkuja.
Myymme myös suomalaisia makkaroita,
juustoja, sillejä ja makeisia
sekä maksalaatikkoa, kaali-käärylöitä,
siUi. ja perunasalaattia.
S.C.A. Urheiluliitto
Tirkailljoiden osoitteett
Puheenjohtaja:' Ake Htmnakico
90 NeviSte Park Blvd.,
Puh. 691-6195
Toronto 260 Ontario
Sihteeri: Paavo Vaurio
49 Hlawatha Rd., Toronto 255 Ont.
Puhelin 466-8816
Rahastonhoitaja: Lausi Penttinen
226 McKee Ave., WiMawdale, Ont.
Puhelin 221-8076
CSJ:n OSASTOJEN KOKOUKSET
CSJ:n Totxmton osaston Varsinal-
:nen kuuloausikokouB pidetään
Joka kuukauden enaiininälinen
: raoamntiaina klo 7.30 iflialiaia t>onr
haolHUa, 957 BnQsudviibw Ave.
OSJ:n mtdburyn oaaoton kokouk-aet
pMetään kerran kuukaudessa
Johtokunnan kutmtata. johto* >
kunta kokoontuu useanunln
aslato vaaitieaoa puheenjohtajan
kutmiata. KlrjeenvaUito: Box
854, Sudbury, Ont.
C8J:n Beaver Laken osaaton kuukausikokous
pldetMn Joka kuu*
kxMidMi todsena BunnUntolm klo
1 pUvfiUä oflaaton hoaliUo. Kir-jeenvadhtajan
oeoitev N. Piispa-nm,
B. R. 1, WorthUi(ptoo, Ont.
CSJ;n Vänooiiverln osaston kuu-kausikokouk(
Ki pkletäfin OUn-iton-
haalissa Jokaisen kuukauden
tojaena sunnuntaina keillQ 2 lp.
Kirjeenvaihto osodbteella: 2605
Baat Pender St., Vonoouver, B.p;
CSJ:n Sault Ste. Merien osaston
säiSntAmftärälnen kokous .pidetään
Joka kuukauden, ensimmäisenä
Uiatotaia keUo^ 8 iOlolla
omalla taJoOta, 321Jolm Street.
08J:n Port Arthurin oeaston kuukausikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden .ensimmäisenä
keskdvUkkona, alkalBn klo 7.30 m.
Kirjeenvaihto osoitteella: 316.
Bay St, Port Arthur. Ont.
Lapissa, vaxsitAim sen pohjois-cisassa,
väfistän Icäjyttä^ yisaäoB-^
ten irunilcom on sw johon on 'se-,
ikiaaictuinuit jouUckx) saamea esä mur-ja
oxnjan sa|imjia. Myös hioa-to
:fa ei^äkoisesti maasto <«
Mui!s9ta JSuomeäba poHskieaivia. Kun
nnaaston. fcuflaldn muodoilla on oma
räOTitiyilcseosäj näin leipä ihme, vaikfca
etelösuönKiilaflneai putoaakin keskustelussa
jyväKä.
Poromiiciheit teäyöävät keskustelussaan
anmiattisanastoa, josta
ätön ei fiioin^^y^^
Porojisn nim^s
joten i^ninutys
iän. UFoksilla ja naa-eii
nönityfcset.
yleisniinityfcset h ^ a l -
.lasiaan
miärrä
, vaibhm
iihnaisee
raHtta tio
Kirjiailtaki
le tieddqsi:
iSynitym^ len^nunäisen tal-
\m tuloon "poron aflai" on vasa.
Se on sufcupuodten yhteisnimitys, joka
haluttaessa voidaan täsmieiitää
urosvasa ja räaiasvasa. Ensimmäisenä
tahremaan poro on kermikki,
jossa sidnipuoJien tarkennus samoin
kuin edellä. Toisella vuodellaan
uros;on uraldia, kolmannella vuor-so,
neljänneHä kimteus, viidamellä
kosatus, knudenoeQa maakkana ja
sEdtsemänneliä vuodeillaan nimilop-pu.
Eräin paikoin uroksen ikää mää
riitellään näiden nimityksien jälkeen
sanomalila ensimfnäinen, toinen ja
kolmas nimetön vuosi. Uroksen
yleösmmitys on hirvas.
Toisella vuokaan naaraq[KRt> on
vuone!o, fcohnanäelia vuondoyaadin,
neViänmbillä kimteusvaadin, viidennellä
vaadin ja eräin paikoin vaa-mi.
Viimefei mainitut. nin)ityfcs^
seuraavat .naarasta topun iän,
Poro vasoo ensimmäisen kerran
vuonelona jä jatkaa vasomista 10-
vuotsaakä. Noin yhdessä tapaidcses-sa
tuhannesta poro vasoo jo kermik-känä.
Porojen syntymäaflsaan, sarvien
kasvuun, onHiotoon ja pudattamiseen
sislkä mdnisin muäiin asioihin liittyy
va!itaiba määrä ninutyssanastoa, jota
en'yritäkään kirjata. — M a h ( ^
jäänyt naaiasporo on Lapin miehelle
runo. Synnyttämään pystymä-tön
naairas on tamaldrfl Sarvensa
pudcttanut on nuSppo. Sarvia kas-vamisvafiheessa
peittävä naldcsi on
naiama. Komea sijtosdäimieksi jä-t&;
ty uros on siitosurakka. KuohHtu
poro on paiaSdca tai härkä.
Suoiia on lapissa kolmea jrääia^,
jänkäUä on kasvistoa ja vaivaista
puustoa, aapa on vesinen suoiaavik-ko
ja rJijfipi upottava pohjaton letto.
Vuotsi on pitkä kapea suo, jossa
on pairältäisiä lampia, pahta jyrkänne
tai vuoren seinä, mella vyöryvä
ylädkö, juppura pitbu!aJ!Den loddai-la,
tievia kukkula joka on vaaraa
pienempi^ korkea.vaara cn mulkki;
Vaaiam laella on puustoa, tunturin
laki on puuton ja jos sen laki on
pyöreä, vm se on; kero. ' -
Matkan mittafna on usein paädon
puhuttu "poron IflBenMi" ja hiufco-nen,
joskus on vidä rapiat pääEe.
Kun Lapin kalamies pyydystää
lohia ja jos hai# säiläin efcqry pyy^
^ykseen, niin mdddcpnen toteaa pettyneenä,
että tulikin vain "jäidcä-koira".
PIRKKALAISET UHRASIVAT
JUMALILLEEN LAPPALAISTEN
LAPSIA
Roomalainen maantieibeiiijä Ta-citus
kirjoitti Germiaania-teofcseen-sa
V. 1898, että äärummusessä pohjolassa
asuu fennejä. -— Finn mer-kJtsee
norjankieliaissä l^pisäaasita,
niobsfissa ja monissa muissa kielissä
sucm®'jaiSva. — TuitMjan mukaan
edcilä oleva cHsi ensimmäinen kir-jJOnon
tieto lappalaisista.
Kauan sitten Suomi on ollut lap-p:-
i'jakten aluetta ehkä Ahvenanmaa-ra
ja erä'tä Varsinais-Suomen osia
l't:fc:Tjin>ot.liam!£'tla. — Historia kertoo
'!iapp3j!aisiis!a. Saamelainen on
'.ämäi heimon oma nimitys, joka on
hyväksytty yleiseksi ilmaisuksi vas-ta
vijme vuosina.
Lappa^a!'set ovat olleet pohjolan
rJ"ii'.'£!!y'n heimo kautta aikojen. Alkeellisen
iuonnontahnidiän kaudella
Suonten mylcyisen alueen metsissä oli
nin?aaE'ti riistaa ja vesistössä kaloj
a Se horfcutfceli täraie myöhenraun
itUL!le.'ta ottamaan hakuunsa ^dueita
polhijoista kohbl metsä metsatlitä' ja
VciaLsibö vesistclLtä.SaniaUa myöjhem-
•miin tulleet keksivät, että aikaiseni^
min tulleita v(n anastaa jo valmiiksi
ij^ydxstettyjä tarvikkeita kun
röyidceästi käyttää vakevämmän oi'
koltta.
SAAMELAISET MAKSOIVAT
VEROA JOKA
ILMANSUUNTAAN
Hisiboniailliisen &iim alusta alkaen
asäakörjat kertovat teppaladsten alu-ee:
i2isesb!^ ja itailoudälljsesba nostosta.
Siiihen osaUistuivat kilvaiten
päridcalaLset, fcarialaiseit ja noirja-laiset,
sjjs nykyisibbäJn katsoen kolmen
valtakunnan aihieilta.
Vanhimpina aikoina ei 'Ia{q)alais-ten
verotusta toimeenpaontst valtio,
vaan yksityiset henkiöt omaisi eduk
seen. V. 1277 Icuningas Mauno La-donlukko
antoi pirhlcalaisilile la^qpa-laisten
verotusoikeuden.
'Kun vialtiot keksivät omiin ni-nninsälappalaästen
verotuksen, nim
se aiihiEiuitti eräin. paikoin kohnin-kerbäisen
verotuksen. Siihen j<rfiiti,
l^rötymisen ohella, meridtsenaättö-mät
raja-alueet ja 'ikimuistoisiBta
ajoista" peräisin oleva nautintaoikeus.
Asiakirjat kertovat, että esim.
keminlappailausista 12 henkilöä maksoi
v. 1508 veroa Ruotsille, Ruotsiliö
ja Venäjälle 51. Ruotsille, Venäjälle
ja Tanska-Norjalle 30 henkilöä. Kun
näihin tuomarit, papit, voudit, M -
Mt sun muut satraapit vielä fisäsi-vät
'henkilökohtaiset veronsa, niin
rot koottiin knanuiile pirkkaläiBben
valitiykseilä (olkeanqä xnääiötetoä
niäsi sanoa': ynitsttiin kooiba bruiDMil-le,
sdllä suuri, osa omstä jäi silloinkin
pirkkaSaisäUe). 3) v. 1603-94,
joBoin kokfiiMn verojen vuokiau9ta
ja lapiovoutien järjestetoää. 4) V.
1694 «teenpaiD, joiknn Lapin M ä t
Inaria: jia Utsjokea lukuun ^ottamatta
suorjttiviat vedronsa ralbassa, j o t ^
yhitedssummia koottnn kyUttäin.'
VERONKERAXJAT
TUOMAREINA
Ekmen vuotta 1589 oB^^irikeuden-käyttö
niiden piikkalaisten käsissä,
jotka käräjien aikaan salttuivat ole-nvaan
- Lapissa veraöia kokoamassa.
He näet istuivat ktubamdelnnä kun
lappalaisia tuoinitUini Tuomorina toi
mi fcutftjn !dueen 'k^pinvuotii että
"oikeuden" jäsenistä ei kukaan osan?
Ddt «väe^ön kidUä, mutta viecaalia
kieteiäkin annettu tuomio oli pätevä,
• ., •
T I . Itkosen teoksessa "Su(Hnen
lafifpadaiset" «n seunaova pedjon i l maiseva
lause: "On mieltämasen-tatvaa
hikeä silloisia käräj^ytär
kirjorja: lappaDaiset 'usein oikeuäUi-vasisa
itkien vaiiMivat sortoa, jota
he sahrat kärsiä tulokasten taJboRa."
Vuonna 1693 Kakassa .putettyjen
käräjien lairianiiehiston kc&ooiqrano
muodostui ^snmaMmtapaiikscksä s31ä
'jautamiehistöön kuului fcofane i^pfxa-laista
ja kohne lyrihfcakiynaBe muut
fanutta uudisasukasta. Tämän käytännön
yleistymiseen kukd useiden
sidcupohnen a&a.
Lappaikusten ahieeffista sijaintia
ja siktymistä pohjioiseen osoittavat
seiHiaavat pohnämiot. V. 1390 beitä
oli SääksmäeHlä Kantailan kartanon
väestön pchjciseenty^iaitämisen
vistetyksi yhteemredofcsi. e-
LAPPI OLI ENNEN
LAAJA MAA
LafppinaBiiuisia jpaikam^miä - 00
kautta Suomen. Itfcois^ lustoni*;
teokstessa radtä niaan£baan: sijb^
mennessä iim) kirjatun 575. K ^
joittala toteaa, että luku tide^ k a ^
vainaan eilä :mtdoaa kuunj pattBsup^
iriuiten jäirjestelmälHnen\' keräyp
e^styy. Sellaisia paikannäiniä, joit
den polq^oa on 'jokia saamenki8||i
nen^sana,,on kinatta 900. NMi>
tä saanvelaasta aifoijuurta o i ^ ^
miä e s i i n ^ kokoSuom^ kueeljji^;
nuitta Odun ja Kemin fcoikeud^
niiden esiintyminen tihenee.
TääiM pohjolassa on käyty vu9>/
sisatojen aikana eri heimojen kesv
fcenkdoiisiataisteihnta, tehty ryö^.
töretkiä jia^^^iiiaetity vihaa, mutta mjij-kään
niistä ei ole oQut yhtäjak»
soista ja järjesteimäillistä. Vain saat
nräilaisHn kiAdistettu riisto ja ^aä<
iaminen on o ! ^ yhtäjaksoista vm^
sdsadasta toiseen jatkuvaa? Tänään»
km Suomessa voimassa olevat iät
ja yhteiskunnassa tapahtuvien t i ^
mintojen sääntely on saamdaisills
työnnetty u&oapäin ja uQcopuoiMsteo
ehdoiDa.
lappalaisille ei liioin jäänytkään elämisen
mi^olMsuidcsia. Tämä iaaiis-tamisinto
johti snhen, että o ^ lappalaisina
poistui Ruijaan ja Vienaan
^Mmäänpaikto ; i ; ^ i 5 ^ ^ * ^ ^ ' m m.
heidän omaankm suuhunsa.
Verotusmenetelmien mi^aösesti
jaoteltuna ruotsaHais-suamalalsten
suoritbamassa lappalaisten verott&-
sessa oM 4 vaihetta: 1) Pirkkalais-fcausav
2) V. 1550—1602 joäloin ve-
VUOSIEN TAKAA
49 VUOTTA SITTEN:
Edmonton. — Ennen päivsm valkenemista
oEvat Edmoottmin alueen'kaivoslakkolaiset
Ilmeellä . . .
Marssinen neljä rinnan 104 heidceä
käsittänyt ilaHdsnlalsjoukkue pani
toimeen kulkueen Beverleysta Edmontonin
esikaupungista, missä
kaivokset sijaitsevait.
Eräs naisista, jioka paikallisesti
tunnataian "Joan of Arc— (Orleant-sin
necit!^) nimellä, johtavana
henkilönä lahkolaisten kulkueessa.
Lakkolaisten kidkuetta oli vastaanottamassa
ratsu- ja maalnuitapolii-seja
. . . Lakkolaisia «n kaildciaan
vangittu 130.
Vapaus, tammik. 6 p.
30 VUOTTA SITTEN, 1942:
Jouiufcuun 28 pnä Torontossa pidetyssä
neuvottokikokouksessa nus-
Ontarion <m!aakuniiasta, päätettiin
psTusitaa Suomalais-Canadalaisten
Demokraatt-jnen Liitto, m&ä omaksui
täikdmmäksi tehitäiväkseen "te^
hostaa Canadan ja sen liittolaisten
sä oH edustettuna 37 paildcäkuntaa
sotatoimien voimakkaampaa t i ^
mistä Canadan suomenkielin väestön
kesfcmidessaa", kuten Iqrväk^-
tyissä säännöissä sanotaan . . .
Vapaus tammJk. 3 p.
VAIN OLETTAEN
Jos olisi yhtä helppoa mennä naimisiin rikkaan
kuin köyhänkin kanssa. '
Ja paistetut perunahiutäleet olisivat yhtä vähä-kalorisia
kuin grape-hedelmät.
Ja kirja Karamazow veljekset olisi parempi "best selleri'
kuin Rakkaus kertomus (Love Story).
Ja orkideat olisivat helpompia kasvattaa kuin voikukat.
Ja opettajat saisivat yhtä paljon rahaa kuin rock-laulajat.
Ja aviomiehet olisivat yhtä hyviä kuuntelijoita
kuin psykiatrit.
Ja velkojat yhtä sympaattisia kuin isoäidit.
Ja lapset yhtä tarmokkaita kuin aikuisetkin.
Ja jos palvelijalla olisi sama asema kuin avaruustutkijalla.
Ja "fHet mignon' yhtä halpaa kuiii raavaan sydän.
Ja Ranskan kieli yhtä helppoa oppia kuin sian-saksa.
Ja katajamarjaviina yhtä terveellistä kuin maito.
Ja jos voisi lopettaa polttelemisen yhtä helposti
kuin vauhti numerot.
_^ Ja jos hyviä vitsejä olisi yhtä helppo muistaa
• . kuin on unohtaa pahat unet.
Ja jos vesimeloonit olisivat yhtä siemenettömiä kuin banaanit.
Ja raha olisi yht'^, mieluisia säästää kuin haaskata.
Jä jos kirjastot olisivat tungokseen asti täynnä liiin
kuin yöklubit:
Ja sinfoniat yhtä unohtumattomia
kuin musikaaliset ilmoitukset. (
Ja jos lupaukset olisivat puoliksikaan niin helppoja pitää
kuin ne on antaa.
Ja jos ihmiset useammin kärsisivät unettomuudesta kun on
aika nousta kuin silloin kun on
aika mennä nukkumaan.
Ja jos olisi helpompaa harjata hamitaat edestakaisin'
ylhäältä alas kuten pitäisi, vaan jota se ei ohja
jos eron saisi hei pommih ja naiTtiisiin ' "•
meno olisi vaikeampaa.
Ja jos hiusten kampaus-laite kestäisi yhtä kauan
kuin kesäinen nuha.
Ja jos todellakin olisi joulupukki ja jos verovhastot
olisivat vain tarua.
Tämä olisi paljon parempi maailma:
ikne Goodadl. Suom. R.M.
Kevyemmältä
kannalta
VAIMONSA VAIHTAJA
SAI TAKAISIN FARMINSA
Canadan koikem oilreus on päät
tänyt, näin fcemrottiin joulun edellä
eräässä ottawalaisuutisessa, öttä
Carl Goodfriend saa takaisin Hove
Islandissa Kingstonin lähettyvtUä
olevan suuren a tuottoisan farminsa.
Goodfriend siirsi farminsa omis
tuksen vaimolleen "selvästi epäta-valoisissa
otosuhteissa", sanoi tuo
mari Wisbart Spenoe päätökseni
perusteluksi.
Yhtenä "epätavallisena seikkana'
tuU oikeuskuuhistolussa esiin Good
friend-parisfcunnan flekä . Vince ja
Theresa Coxin väliset suhteet mihin
sisältyi mm., että "puolisoja vaih
dettiin aika-aijoittain seksuaaMtaikoi
ti&sia varten", totesi tuomari Spen
• ce.,
V. 1968 Goodfriend sai joltakin
lafehniebeltä tiedon, että Cox idikaa
nostaa häntä vastaan oikeusjutun
'^affectionm (rakkauden tai hellyyden)
vierottamisesta".
Vaildoa sellaista oikeusjul^ d
vokla oanadaOaislakien pertBteeUa
nostaa, mrs. GoocKriend vieraiU
erään lakimiehen hiona joka neuvoi,
että fanni sUrröttäisiin mrs
Goodfiriendin ninpn jotta se ti£ee
suojatuksi sänä tapauksessa jos Cox
voittaa oikeusjutun.
Parin vuoden kukuttua Goodfriend-it
erosivat Ja rar. Goodfriend pyysi
oikeuslaitosta julistamaan, että farmi
kuuluu sittenkin läilUsestl hänelle:
Alenipi oikeus antoi kieltävän
vastauksen. Mutta Ontarion vetoo
musoikeus antoi mr, Goodfriendia
puo0^avlan 'bjusunnon. Ja kun mrs.
Goodfriend —enUnen settainen -•
V£ito3i Canadan fcoikeimpaan oiiceu
(«en, niiin^mä ka/tsoi miehen koh
dalta "oikeutetuksi sanoa, että vaimo
hariiautU häntä", ja että mie«
siM tuottoisan i^armin takaisin."
Jääskessä. RantasahneUa ja lUuru-vedeM.
Kainuussa' latinalaisia oli
1600^1uvu!l'Ia. Suomussahnen Kian-nal)
a vielä ajanjaksona 1700—25.
Kuhmosta viimeiset lappaisaset pakenivat
V.. 162L . Laiq>ajärveHäj
KuortaiKieilla ja ihnajoella lapps^-
sia asui vielä 1700 hivutta-. ^He ka-lastiiivat
ja hoLtivat pograja. - Kaarifee
XII toimeksiamiosta heidän poronsa
ammultiin, jdta hoitajista disi tullut
tauospoikia . . .
Vimpelin Pyhävuoreja olivat {Uik-icai:
aisps^'iiköt uhi;a(meet k^ip^klais-ten
ilapsia jumalilleen . . .Keuruun
L£Q>inlahdella sur^attön^ viimeiset
lappalaiset kunbe veivät baknneet
kääntyä ilaupiaaseen kristipiskoon.
'EteHäisimpiä pitäjiä, joissa perimätieto
kertoo <dleen lappalaisia,
ovat Lappi Tl., Jan^&kaia, Tottijärvi,
Vesilahti, Sulkava, Kerimäki
ja Kitee.
Kuusamosta on taHIenr^tu sa-nonta:
"Lappi poAmee. Lanta cd-kenee".
Tämä sopii saamelaisen
Suomi siirtyi ^/
muovikaiiteen
Hdsinki. — Suomalaisella kemi^
teoUcsuudeUa oli joidukuun 22
sm "suuri päivä". Neste OY:n etee-nila^
oksen tuotanto Porvoossa saatiin
käynnistetyksi, Laitos tuottajpi
teoiUisuusbensiinistä eteeniä; muovi*
teollisuuden perusraakaHaktetta, mikä
merkitsee käänteent^evää ailue-vaKatBta
— siirtymistä muovien ko*
limaiseen vaUiBstukseen."
Nyt toimintansa aloittaneen tiu*
tairiola^toksen ensisijaisena tehtö-.
vänä on tohnittaa raj^-ainetta fcöhr
ta käynnistyvilte Pekemiä OY:ii tUB^r
tantoyksikäOIe, jotka tulevat väi-mgstamam
polyeteeniä ja polyyi*
nyyjadoridia eli PCVnmuovia. ,\'
< Bteenikaasun osuus tuotanoosta
on" noin kohnannes ja miBden^ ar-yotuotteiden
yli 40 prb^. Prosessisäi
äyit^yy llsäcäi polttokaasuja ja poit*
toötjyä noin 20 pros. jotka käytB»
tään polttoaineeksi. ,.
Jatkojalostuksen toteutuessa tuIS^
Vait eteeniyksikön toiikntaan penfii*
tuvan teollisuuden tuottrat .korvaiti
maan tarpeetoi^ tuontia. Eräidiitt
tuotteiden osalta saadaan lisäksi
vientituloja. , .1''^
\
w ; E t ole vielä tarpeeksi k]^
kenut mennäksesi naimisiin, pÖK
kani.
— Koska sitten olen tarpeeksi
kokenut? u>
— Sitten kun huomaat, ettiaä
kannata mennä naimisiin.
USA ON MUUTTUMASSA
"KASARMIVALTIOKSI"
Sotalaitos on aliötanut vaikutusvaltaansa
USA:n sekä sisa-että
ulkopolitiikan kaikki puolet,
kii^joitti historiantutkija GtogOTi
Trofimenko joulun edellä Izvestijassa.
Sotalaitoksesta on tullut US
A : n kapitalistisen yhteiskunnan
tärkein poliittinen, taloudellinen
ja ideologinen voima.
USA :n asevoimien ja sotateollisuuden
"kiertoradalle" on vedetty
mukaan yli 8 miljoonaa
henkeä (mukaan luettuna sotilaat
ja sotilaalaitoeten palveluk-^
sessa olevat siviiliherikilöt),* eli
12 prosenttia kaikista palkka-:
työntekijöistä.
Pentagonille kuuluvan kiinteistöomaisuuden,
lutteiden jne. arvo
on 200 miljardia dollaria, mikä
on enemmän kuin 75 USA:n
suurimman korporaatio>n aktiivit
yhteensä.
Sota]ai1x)sta eivät muodosta yksinomaan
sotateoUiisuusyhtymät
ja asevoimat. Militarismin helmoissa
on myös tietty oea USAn
tieteestä.
Nykyisin USA :asa vallit8ee''8el-lainen
tilanne, että tieteelliset tut
kimukset kehittyvät kaikilla aloil
la meneaty^ksellisesti önsiaijaisesr
ti silloin kun ne tavalla tai toisella
liittyvät militariatiaiin etuihin.-;'--
\ ' \
tärkeänä välineenä mllitaria-min
vaikutuksessa amerikkalaiseen
yhteiskuntaan on BOtUasval*
taiauua hallitukaen konejotoasa.
Toinen militaristisen vaikutukt
sen kanava on puoluatusministe^
riön ja muiden sotilaallisten lai«
tosten pitkälle kehitetty propa^*
ganda. jonka avulla ne yrittävät
mjrrkyttää joukkojen mielet hk-tionaliamin
ja kommunisminvals-taisuuden
myrkyllä.
Nykyinen militaristivaltaisuus
herättää voimakkaita vastalav;-
seita. Monien amerikkalaisten tipn
demiesten ja julkisuuden henki?
löiden on analysoidessaan kriltr
tisesti amerikkalais^ yhteiskuiis
nan tilaa pakko todeta valittaeQ
ja huolestuneina, että USA on .
kehittymässä yhä enemmän mili-taristise/
ksi yhteiskunnaksi, "ka*^
safinivaltioksi".,:
Minuakin huoleatuiiaa tul<^/
v a i s u U8 ajlatellessani, »1141,
niaammo konirolli anatotaan
lopulia Joiunkin poUa^«4<
viileni, (,
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, January 5, 1972 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1972-01-05 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus720105 |
Description
| Title | 1972-01-05-03 |
| OCR text |
ETELÄPÄÄN KUULUMrSIA
South Porcupine Terve mie-
.^(heen « j a t r Vaiklta eipä täällä
'Ekieläpäassä de tapaihtunut vii-ulite
päivinä mitään erikoista. Mut
l"^'- onhan se kielisten sanonta
/•^iirikin, että "no news is good
nem". Joulun etupäivinä ihmiset
'näyttivät "tuhisevan" omissa nur-i
^.kissaan. Kauppamiehillä oli tavallista
pitemmät työpäivät ja
f |Brt*ettua, öli aika viinapuodissa-
'^nV työskenteleville.
;;§vvHuono^ on tietenkin
.^.tijssä,: kerrottava, että rakennus^
iiniehaie'täällä näjrttää tulevan
• '^Öfetömyysaika. Juuri viime viik-
^itpijen • aäkana^ on melkein joka
ijplivä saanut joku mies lopputi-
,!ilin"täkäläiseltä Texas Golfin suli-
•morftkennukselta, Kerrotaan, et-l
ä 'sieltä ori puutyöt käyneet hyvin
vähiin, ja että "karpenterit"
V saavat lopputilejään. Mutta lai-
. tos. ei.' vielä ole hetikään valmis,
,'^teh' asentajat, putkityömiehet
' ja,0aUköalan miehet saavat vielä
'öiiä'työssä .pitkän aikaa.
-'iri.ipahoja uutisia on kuulxmut
riuolta . Timminsin puolelta.- Siel-
> l i , ' pantiin juuri syyskorvalla alalle
sen paikkakunnan suurimman
^asuntotalon ralkennustouhut. Tä-
^^ätt; taloon on meininki saada
103 asuntoyksiiklköä,- etupäässä
vanlhemmille kansalaisille. Talo
oli hyvällä rakennuksen alulla,
mutta sitten työt iopetjettiin'
'.tykkänään. Tästä nousi asukkai-
.den keskuudessa kova rutina, ja
he ovat panneet kovan painostuksen
näitä kansanedustajia vas-
• "taan. Niinpä Ontarion lainlaatija-vkunnassa
työskentelevä Wm. Ferr
rier on saattanut hallituksen tietoon'näiden
kansalaisten valitukset.,
Mutta ei siitä vielä ole ollut
apua- ^ Koska rakennuksen pohja
seisoo: lumen peitossa j a suuret
tiilijcasat ovat ympärillä.
."Sinä näyttää olevan myöskin
kysymykJBessä ;rahojen "kiristäminen"
sillä Ontarion Housing
Corporation, on' kaiketi huoman-nuti
kuinka hallitus maksaa tal-
V i t Ö ^ eri maksuja ja heidän
urallansa on vain kesätyötä var-
VÄLITÄ —
^^tmaHeynon välittää!
^ifa'481-0001
ROLF HEYNO
REALTOR
S3t9 Tonge st. Salte 9, Toronto 12
Täysivaltainen suomalainen
kiinteistövälittäjä -
Toronto Real Estate Boardin
ten. Saapa :^nähdä miten tämä
asia järjestyy. 'Minä kuitenkin
uskon vielä, että kun urakkaan
lisätään joku satatuhatta dollaria,
niin rakennustyöt aloitetaan
ilman suurempia napinoita. Jääm-;
mekin seuraaTnaan asian kehitystä.
• » • • :• ••
Järvien ja jokien jäita kovasti
moittivat nämä täkäläiset moottorikelkkojen
omistajat ja ilmojen
lauhkeana ollen n ^ ovatkin
vielä verrattain heikot. Viime viikon
loppuna kaksi kelkkamiestä
menetti keikkansa järveen, jossa
on. vettä arviolta parikymmentä
jalkaa vahvasti. Kelkkamiehet
ovat siinä käsityksessä, että nii^
tä ei saada pois ilman sukeltajien
apua.
Perukkamme suurimpiin joulu-pitoihin'
on laskettava se kun
Texas Gulfin kaivosyhtiö järjesti
"kemut" työläisilleen j a niiden
perheille. jSiitä pidettiin peräti
kahtena päivänä täikäläisellä Mc
Intyren Arenalla. Ensimmäinen
ilta omistettiin kaivosmiehiUe ja
niiden vaimoille. Toisena päivänä
oli tuhatkunta lasta samoissa t i loissa
iloitsemassa. Ennakko arvioiden
mukaan nämä jouluhuvit^
tulivat maksamaan yhtiölle $20,
000.
KUOLON SAALISTA
' Joulun etu maanantaina saatettiin
täkäläisestä Thomas hau-taustoimistosta
viimeiseen lepoon
sa yli 50 vuotta pcÄijoisessa asunut
kansalaisemme Herman Vä-li'korpi,
joika kuoli Timminsin
vanhainkodissa edellisenä lauan--
taina. Edesmennyt Välikorpi oli
syntynyt Kauhajoella, j a oli kuollessaan
kolmea'päivää vaille 86
Vuoden ikäinen.
Vainajalla ei tiedetä olevan ketään
sukulaisia täällä, mutta
Suomessa pitäisi olla 3 tytärtä
ja 1 poika. Viimeisen siunauksen
vainajalle toimitti pastori J.
Paukkunen kauppalamme talvi-hautaan.
— H:
MikUo Eränen: Keskiviikko, dänrnuk: 5 p. — WödnesdÄy, Jm. .5; 1972 'Sivu;i3l
POROMIEHEN RUNO ON
(Lapin luontoa ja ihmisiä)
RunQ on kalmakaltioUa, urakka keinoUa seisoo, riuku nuorukaista
hyväilee. — Nyt "lantalaislukija" ilmeisesti sääUttelee kir-joittajan
lopullista sekoamista. Lapinf asukas kyllä tajuaa selvän
tekstin. Hän toteaa, että mahoksi jäänyt poronaaras on kylmäveti-sellä
lähteellä^ toisella vuodella Qleva urosjporo seisoo tiellä ja suomalaisittain
pukeutunut Lapin tyttö hyväilee nuorta lehmäänsä.
hieidcannne, selkmien luffjunistuien
MAHO JA KARVAINEN
— Sinä vaan piihut itse ^ k ä
kuuntele.
— Erehdys. Kuulien joka sanan
jonka puhun.
MID-CLAIR
DODQE-CHRYSLER LTD.
747 St Clair Ave. W. Toronto, Ont.
Edustaja, BILL KUNNAS
Myyn nosia erimeriikisiä käyr
tetty^ antoja ja ttokeja. Käsiraha
ei välttämätön.
i-'':. Asioida voi Snomen kielellä
Piili^%4-2424 Kotiin 536-1437
(23-30-6-13)
Jättiläisaskel
eteenpäin
. Sätilkölduas-aCalla
SAMPO-SAUNA on kehittänyt
Unkaan joka lämpiää 6:lla kilo-iratUIa,
Ja kun kiuas on karana,
kliiM jättää vain 2 kw;ta pitämään
kivet iöylylämpiminä,. näin
ollen säästää ^inas sähköä, hao-nuttavasti
Tulkaa kokeilemaan!
Tabnistns aloitetaan Suomessa,
BaofsiflBa ja Ljinsi-Saksassa. Jäl-jeutäjOIe
. hnomantetaan— että
kimM on'täysin patentoitu.
Lisätietoja saa:
Sampo Sauna Ltd.
•Puhdin 691-2297 Kotiin 694-9573
1413 Kingston Rid.
Scarbotttnigih Onlt.
SUOMALAINEN
AUTOKORJAAMO
EKO-GARAGE
382 Dawe8 Bd., Toronto 16, Ont
(Ennen ofi OedlrSpadina
nurkkauksessa)
Pnhelip 751-1227
ERKKI KONTUNEN
Finn Home Baltery
And Delicafessen
RaUi ja Erik Sahlsberr,
omistajat
Puh. 463-3331
281 Danforth Ave., Toronto, Ont^
Valmistamme suomalaista ruoka-
Ja kahvikipää, Uha. ja kaalipiirakolta,
eri laatua täytekaakkuja.
Myymme myös suomalaisia makkaroita,
juustoja, sillejä ja makeisia
sekä maksalaatikkoa, kaali-käärylöitä,
siUi. ja perunasalaattia.
S.C.A. Urheiluliitto
Tirkailljoiden osoitteett
Puheenjohtaja:' Ake Htmnakico
90 NeviSte Park Blvd.,
Puh. 691-6195
Toronto 260 Ontario
Sihteeri: Paavo Vaurio
49 Hlawatha Rd., Toronto 255 Ont.
Puhelin 466-8816
Rahastonhoitaja: Lausi Penttinen
226 McKee Ave., WiMawdale, Ont.
Puhelin 221-8076
CSJ:n OSASTOJEN KOKOUKSET
CSJ:n Totxmton osaston Varsinal-
:nen kuuloausikokouB pidetään
Joka kuukauden enaiininälinen
: raoamntiaina klo 7.30 iflialiaia t>onr
haolHUa, 957 BnQsudviibw Ave.
OSJ:n mtdburyn oaaoton kokouk-aet
pMetään kerran kuukaudessa
Johtokunnan kutmtata. johto* >
kunta kokoontuu useanunln
aslato vaaitieaoa puheenjohtajan
kutmiata. KlrjeenvaUito: Box
854, Sudbury, Ont.
C8J:n Beaver Laken osaaton kuukausikokous
pldetMn Joka kuu*
kxMidMi todsena BunnUntolm klo
1 pUvfiUä oflaaton hoaliUo. Kir-jeenvadhtajan
oeoitev N. Piispa-nm,
B. R. 1, WorthUi(ptoo, Ont.
CSJ;n Vänooiiverln osaston kuu-kausikokouk(
Ki pkletäfin OUn-iton-
haalissa Jokaisen kuukauden
tojaena sunnuntaina keillQ 2 lp.
Kirjeenvaihto osodbteella: 2605
Baat Pender St., Vonoouver, B.p;
CSJ:n Sault Ste. Merien osaston
säiSntAmftärälnen kokous .pidetään
Joka kuukauden, ensimmäisenä
Uiatotaia keUo^ 8 iOlolla
omalla taJoOta, 321Jolm Street.
08J:n Port Arthurin oeaston kuukausikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden .ensimmäisenä
keskdvUkkona, alkalBn klo 7.30 m.
Kirjeenvaihto osoitteella: 316.
Bay St, Port Arthur. Ont.
Lapissa, vaxsitAim sen pohjois-cisassa,
väfistän Icäjyttä^ yisaäoB-^
ten irunilcom on sw johon on 'se-,
ikiaaictuinuit jouUckx) saamea esä mur-ja
oxnjan sa|imjia. Myös hioa-to
:fa ei^äkoisesti maasto <«
Mui!s9ta JSuomeäba poHskieaivia. Kun
nnaaston. fcuflaldn muodoilla on oma
räOTitiyilcseosäj näin leipä ihme, vaikfca
etelösuönKiilaflneai putoaakin keskustelussa
jyväKä.
Poromiiciheit teäyöävät keskustelussaan
anmiattisanastoa, josta
ätön ei fiioin^^y^^
Porojisn nim^s
joten i^ninutys
iän. UFoksilla ja naa-eii
nönityfcset.
yleisniinityfcset h ^ a l -
.lasiaan
miärrä
, vaibhm
iihnaisee
raHtta tio
Kirjiailtaki
le tieddqsi:
iSynitym^ len^nunäisen tal-
\m tuloon "poron aflai" on vasa.
Se on sufcupuodten yhteisnimitys, joka
haluttaessa voidaan täsmieiitää
urosvasa ja räaiasvasa. Ensimmäisenä
tahremaan poro on kermikki,
jossa sidnipuoJien tarkennus samoin
kuin edellä. Toisella vuodellaan
uros;on uraldia, kolmannella vuor-so,
neljänneHä kimteus, viidamellä
kosatus, knudenoeQa maakkana ja
sEdtsemänneliä vuodeillaan nimilop-pu.
Eräin paikoin uroksen ikää mää
riitellään näiden nimityksien jälkeen
sanomalila ensimfnäinen, toinen ja
kolmas nimetön vuosi. Uroksen
yleösmmitys on hirvas.
Toisella vuokaan naaraq[KRt> on
vuone!o, fcohnanäelia vuondoyaadin,
neViänmbillä kimteusvaadin, viidennellä
vaadin ja eräin paikoin vaa-mi.
Viimefei mainitut. nin)ityfcs^
seuraavat .naarasta topun iän,
Poro vasoo ensimmäisen kerran
vuonelona jä jatkaa vasomista 10-
vuotsaakä. Noin yhdessä tapaidcses-sa
tuhannesta poro vasoo jo kermik-känä.
Porojen syntymäaflsaan, sarvien
kasvuun, onHiotoon ja pudattamiseen
sislkä mdnisin muäiin asioihin liittyy
va!itaiba määrä ninutyssanastoa, jota
en'yritäkään kirjata. — M a h ( ^
jäänyt naaiasporo on Lapin miehelle
runo. Synnyttämään pystymä-tön
naairas on tamaldrfl Sarvensa
pudcttanut on nuSppo. Sarvia kas-vamisvafiheessa
peittävä naldcsi on
naiama. Komea sijtosdäimieksi jä-t&;
ty uros on siitosurakka. KuohHtu
poro on paiaSdca tai härkä.
Suoiia on lapissa kolmea jrääia^,
jänkäUä on kasvistoa ja vaivaista
puustoa, aapa on vesinen suoiaavik-ko
ja rJijfipi upottava pohjaton letto.
Vuotsi on pitkä kapea suo, jossa
on pairältäisiä lampia, pahta jyrkänne
tai vuoren seinä, mella vyöryvä
ylädkö, juppura pitbu!aJ!Den loddai-la,
tievia kukkula joka on vaaraa
pienempi^ korkea.vaara cn mulkki;
Vaaiam laella on puustoa, tunturin
laki on puuton ja jos sen laki on
pyöreä, vm se on; kero. ' -
Matkan mittafna on usein paädon
puhuttu "poron IflBenMi" ja hiufco-nen,
joskus on vidä rapiat pääEe.
Kun Lapin kalamies pyydystää
lohia ja jos hai# säiläin efcqry pyy^
^ykseen, niin mdddcpnen toteaa pettyneenä,
että tulikin vain "jäidcä-koira".
PIRKKALAISET UHRASIVAT
JUMALILLEEN LAPPALAISTEN
LAPSIA
Roomalainen maantieibeiiijä Ta-citus
kirjoitti Germiaania-teofcseen-sa
V. 1898, että äärummusessä pohjolassa
asuu fennejä. -— Finn mer-kJtsee
norjankieliaissä l^pisäaasita,
niobsfissa ja monissa muissa kielissä
sucm®'jaiSva. — TuitMjan mukaan
edcilä oleva cHsi ensimmäinen kir-jJOnon
tieto lappalaisista.
Kauan sitten Suomi on ollut lap-p:-
i'jakten aluetta ehkä Ahvenanmaa-ra
ja erä'tä Varsinais-Suomen osia
l't:fc:Tjin>ot.liam!£'tla. — Historia kertoo
'!iapp3j!aisiis!a. Saamelainen on
'.ämäi heimon oma nimitys, joka on
hyväksytty yleiseksi ilmaisuksi vas-ta
vijme vuosina.
Lappa^a!'set ovat olleet pohjolan
rJ"ii'.'£!!y'n heimo kautta aikojen. Alkeellisen
iuonnontahnidiän kaudella
Suonten mylcyisen alueen metsissä oli
nin?aaE'ti riistaa ja vesistössä kaloj
a Se horfcutfceli täraie myöhenraun
itUL!le.'ta ottamaan hakuunsa ^dueita
polhijoista kohbl metsä metsatlitä' ja
VciaLsibö vesistclLtä.SaniaUa myöjhem-
•miin tulleet keksivät, että aikaiseni^
min tulleita v(n anastaa jo valmiiksi
ij^ydxstettyjä tarvikkeita kun
röyidceästi käyttää vakevämmän oi'
koltta.
SAAMELAISET MAKSOIVAT
VEROA JOKA
ILMANSUUNTAAN
Hisiboniailliisen &iim alusta alkaen
asäakörjat kertovat teppaladsten alu-ee:
i2isesb!^ ja itailoudälljsesba nostosta.
Siiihen osaUistuivat kilvaiten
päridcalaLset, fcarialaiseit ja noirja-laiset,
sjjs nykyisibbäJn katsoen kolmen
valtakunnan aihieilta.
Vanhimpina aikoina ei 'Ia{q)alais-ten
verotusta toimeenpaontst valtio,
vaan yksityiset henkiöt omaisi eduk
seen. V. 1277 Icuningas Mauno La-donlukko
antoi pirhlcalaisilile la^qpa-laisten
verotusoikeuden.
'Kun vialtiot keksivät omiin ni-nninsälappalaästen
verotuksen, nim
se aiihiEiuitti eräin. paikoin kohnin-kerbäisen
verotuksen. Siihen j |
Tags
Comments
Post a Comment for 1972-01-05-03
