Vapaus, March 1, 1958

              savu 2 Lauantaina, maalisk. 1 p. — Saturday, March 1, 1958
V A P A U S
(LIBEETir) — Independent Labor oegmM Finnish Canadians. Es-tebllshed
Nov. 6, 1917.' Authorlzed
tt|..^econd class mail foy the Post
Öttlce Department, Ottawa. Pub-llBbed
thrice weekJy: Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
]pjft>llshlng Company Ltd., at 100-102
pini^St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
-Edltorlal Office OS. 4-4265. Manager
'E. Suksi. Edltor W. ipduluL Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario. Advertlsing rates upon aiiipUcation.
Tranidätlon free of iphjtrg?. . ^
TELAUÖHnttJÄT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk: 3.75
^ 3 kk. 2.25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8;50 '6 kk. 4.75
Ejpäilee omia lupauksiaan?
iJNäytiää siltä, että'pääminjsteri John Diefent)aker epäilee omia
vaalilupauksiafui tulevista työmahdollisuuksista, vaikka konservatii­vit
saisivatkin nniuodostetuksi ehemmistöhalW^
• *eskiviiUjoiltana T V : n uutistietojen yhteydessä luotan pika-si^
j^iYaalikikfeJuun. Siiiiä yhteydessä ivihtän^ pääministeri Die-fenl?
afcer. puhumassa, ja puheensa "filmatussa" kojidassa hän korosti,
" " ^ i ^ tOTyhalUtus on muun ohella pidentänyt työttörayy.svakuutuk-smj^
antiaikaa, jätettä se on valmis sitä pidentämään vielä muuta­malla
viikolla, jos tulee uudelleen valituksi.
^ ^!I.'iNäytiää siltä, ettei ainakaan mr. Diefenbaker usko lupaamansa
"l^jryäh; ajan'' palaamiseen, vaikka torypuolue valittaisiinkin uudel-lÖfeii^
Jtoska nyt jo suunnitellaan työttömyysvakuutuksen saantimah-doUisuuksien
pidentämistä.
5"t»*Ja mr. Diefenbakerilla on ilmeisesti pätevät sy>'t omien lupaus­tensa
epäilemiseen. Tässä on joitakin talouselämämme perusseikko-
W\ • • •
*;;il..jCanadan väkiluku lisääntyi viime vuonna 4 prosentilla. Maamme
If^a^llistuotannon kokonaisarvo oli 31 miljardia dollaria — siis dol-iaViarvolta
3 prosenttia suurempi kuin v. 1936. Mutta kun huomioi-
Wlkb, että hinnat olivat \:iime vuonna 4 prosenttia korkeammat kuin
vuonnna 1956, niin tämä tarkoittaa sitä, että kansallistuotantomme
reaaUmäärä väheni yhdellä prosentilla vuoden 1956 tuotantoon verra­ten!
Väkiluku lisääntyi siis" 4 prosentilla mutta kansallistuotantom­me
lasiki yhdellä prosentilla!
- " ' " J j a sama suunta^untuu jatkuvan edelleen. Esim. Canadan auto-
^^i^to oli tammikuussa 27 prosenttia pienempi kuin vastaavana ai-
«dellisenä vuonna.
. . y a ^ tosiasia onkin, että kummallakaan vanhalla puolu­eetta
ei ole käytännöllistä ohjelmaa taloudell-sesta lamakaudesta sel-
Iviytyiniistä varten. Tässä on yksi perussyy miksi meidän pitäisi tu­ikea
ja äänestää-tjöväen ehdokkaita maallskuim 31 päivän vaaleissa.
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
»jr. i i i n a r Kokko, I^qrt Arthur,
Önt., täytti perjantaiiia, helmikuun
28 pnä 7 i vuotta.
Victor Saari, Lockerb^, Ont., täyt­tää
maanantaina, maalisk. 3 pnä 73
vnotta. ,
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
«.tr ^'Epäitsekästä" dollariapua
II^ihuessM^ "ulkomaiden avustusohjelmastaan", jonka perus-tefellä
hän vaatii kongressia myöntämään 3,40]! miljoonaa dollaria
•avustustarkoituksiin, presidentti Eisenhower korosti viime tiistaina,
«ttä Yhdysvaltain ulkomaiden avustusohjelma "ei ole diktaattorin
•toimeenpanema manööveri — vaan mieluimminkin vapaan. kansan
^vapaaehtoinen hyvän tahdon ja tavallisen järjen ihnaisu.''
Ja vaikka presidentti Eisenhower ja muut puhujat liittivätkin
iikoqiuideh a v ^ ^ Yhdysvaltain "puolustusohjehnaan" —
^iis Yhdysva,ltain .ulkopolitiikan tavoitteisiin — tavallisesti kuivia
'jlakimiespuheita' fntävä valtiosihteeri DuUes nousi hetkellisesti miltei'
'^runoilijaksi kun hän samassa tilaisuudessa kuvasi nyky-Yhdysvaltoja
-^'inluininisen vapauden s u u F ^ kokeiluksi, jota perustajaisät eivät
;3uunhiteneet... itsekkääksi ja yksinoikeutetuksi Shangri-laksi (taru-
;päikak8tt),.i\'aan vapauden tien majakkavaloksi .
: käytännön kannalta tiima Yhdysvaltain ulkomaiden apua on va-
-litettayasti kyllä vallan toisenlaista. Yleisesti tiedetään, että valtaosa
•tästä "avusta" menee — ja päkoitetaah merieniääh — sotilaallisiin
^krkoitlilläp^it^^^ä^^ täytyy siis kuluttaa
:valti|iosä s a i j r t ^ ^ h ayu.s^^ ei tuottavaan, vaan sotilaalliseen tar-
|koitukseen. • ja^^^m taloudelhsta apua on annettu, siihen on ta-
:vaIHsesti pantu sellaisia ehtoja, että "afviistettayat" maat ovat menet-rtäneet
.itsemääräämisoikeutensa vastaavassa määrässä. Toism sa-
•noen, avustusta annettae.ssa on määritelty, että avustettavan maan
.täytyy liittyä Yhdysvaltain sotapäällystön kontrolloimaan johonkin
.;so0^11i^n liittoon ja.että mikäli avustusvarpja. käytetään, tjiptspto-iteHesteA
jakeptamiseen^ tähän, on oikeus,«vain slUoin, jos se.ei louk-
•kää jotakuta yhdysvaltalaista suurta vientililkettä.
* .- Toivottavaa tietysti olisi, että Yhdysvaltain ulkomaiden avustus
:saisi-.sellaisen luonteen, että se oikeuttaisi ylläkuvatut puheet. Ihmis-
|kunnan velvollisuus on auttaa ja tukea teknillisessä kehityksessä
ijätellejääneitä. ma.ita. Siitä .olemme, kaikin, yksimielisiä.. Mutta
•tätä '"avustusta" ei pidä eikä saa käyttää keinona heikompien riis,tä-
'miseksi ja r>'östämiseksi.
I • • •
Suomalaisille omakohtainen ja hyvin läheinen esimerkki Yhdys-
^vallain "avustuksesta" saatiin vasta muutama päivä sitten. Suomea
^ei ole tosin tähän mennessä saatu dollariavustuksen avulla sidotuksi
•mihinkään kansainvälisiin seikkailuihm, vaikka sitäkin on yritetty,
«Mutta Suomikin on saanut maistaa "Yhdysvaltain ulkomaiden avustuk-isen
"q)äitsekkyyttä". iMe emme puhu nyt niistä "lumikengistä" ja
puista romuista mitä Suomelle lähetettiin Yhdysvaltani, armeijan yL-Uäämävarastpista
sodan päätyttyä, vaan aivan viimeisestä "raha-
:iainasta".
* Suomen lehdet kertoivat toista viikkoa sitten suurin otsikoin seu-
"raavaa: (
"Pääministeri von Fieandtin 18/2 —5S antaman tiedon mukaan
»allekirjoitettiin \Vashingtonissa maanantaina 17/2 lainasopimus, jon-kka
mukaan Suomen markkamaksuja vastaan suorittamista ylijäämä-italoustuotteiden
ostoista kertyneistä Yhdysvaltain hallituksen saata-
[vista lainataan E3qx)rt-Im{Kirt Bankin välityksellä IMortgäge Bank
fof Finland Oy:He 15 mllj. dollaria vastaava summa lainattavaksi
^edelleen tuotannollisim tarkoituksiin Suomessa. Laina-aika on 40
Jvuotta ja korko 3% . . . "
» Myös täkäläiset .sanomalehdet antoivat ymmärtää, että Suomi
•isai nyt \Tidysvalloiha 14. miljoonan suuruisen '*<loUarilainan".
' Sittemmm on kuitenkin paljastunut, ettei Suomi saanutkaan mi­stään
ulkomaista valuuttaa, eli "dollarilainaa". Mitä tapahtui oli se,
»että Yhdysvallat rikkoi aikaisemmat ostositoumuksensa, antoi Suo-
^meHe lainaksi täten saamiaan Suomen markkoja ja vaatii kaiken lisäksi
^lainan maksettavaksi Yhdysvaltain dollareissa!
Helsingirsä ilmestyvä työväen suurlehti Kansan Uutiset viittasi
«töimituskirjoltuksessaan tähän sopimukseen, osoitti että Siiomi joutuu
maksamaan markoissa saamansa lainan dollareissa — korkojen kera
ja selitti tätä merkillepantavaa tilannetta mm. seuraavasti:
r " . . . Amerikkalaiset käyttivät Suomen pilaantumaisillaan olevan
^tä^varaiTkä^t^iäikkaDa luvaten ostaa Suomen i'ankkiin~kertynellla~
'markpilla vastaavasti tuotteita Suomesta, mutta eivät ostaneetkaan
^kuid osaksi ja 'lainasivat' loput markkasaatavistaan helpotetuksi n.s.
^ylijäämäpulaansa ja saavat puolet ostoista maksetuksi dollareilla ja
*;hy\'ällä korolla . . .
"Olisiko mahdollista, että USAn 'bisnes'-miehet olisivat olleet
;hiukan meikäläisiä etevämpiä ja vetäneet meikäläisiä, jos ei aivan
<neaästä niin ainakin huulesta? Kaikki kunnia tietysti näille suoma-
Jälleen uskonnollisen
fanatismin uhri
Winiiipeg. — Kuolemansyytä tut­kiva
lautakunta tuli siihen tulok­seen,
että verensiirrosta kieltäytymi
nen oli yhtenä syynä mrs; James
Cunninghamin kuolemaan, tiedoitet-tiin
täällä torstaina.
Mrs. Cunningham kuului Jehovan
todistajain lahjcoon J a hän kuoli
sairaalassa tk. 15 pnä. Useimmat
todistajat sanoivat, että kuolleen
naisen mies kielsi antamasta poti-lalle
verta leikkauksen jälkeen.
armeijan purkaminen
sanoi Hrushtshev Timesille
- Moskova. — (SIB) — Neuvosto-liitto
toivoo aseistariisuntaongel-man
ktrkohaisrälkai&ua ja maan
asievoimakysymyksessä oh se, että
loppntoimenpiteenä armeija pu­rettaisiin
kokonaan ja siirryttäi­siin
miliisijärjcstelmään eli ts. ei
ylläpidettäisi lainkaan asevoimia,
vaan ainoastaan sisäisen järjes­tyksen
säilyttämisep kannalta tar­peellisia
miliisivoimia, totesi N L n
kommunistisen puolueen sihteeri
N. Hrushtshev Times-lchdcn toi­mittajalle
A. A. MacDonaldille
myöntämässään haastattelussa.
Kysymystä edelleen selvittäessään
Hrushtshev korosti neuvostoihnus-ten
olevan hyvästi vakuuttuneita
aatteitteiisa lopullisesta voitosta,
mutta nämä aatteet eivät voita so­dan
avulla, v:Kin kansan korkeampi
elintaso sosialismin oloissa, kult-
Ranskan luotot US Alta
vain ve lien siirtoa
Lontoo, helmikuussa — (KU) —
Ranska on siurtänyt ainoastaan vek­selin
lopullista maksupäivää saa­tuaan
USAn avulla 655 miljoonan
dollarin lainan, kirjoittaa äsken i l ­mestynyt
The Economist. Laina ei
ole niinkään taloudellinen, mutta
sitä enemnv^n poliittinen. Ranska on
kiristänyt lainan amerikkalaisia oh­justukikohtia
vastaan. Mutta saman­aikaisesti
se on sitoutunut ehtoihin,
joita se tuskin pystyy täyttämään
miltään osalta. Lisäksi koko luotto-summa
on koostunut siten, ettei se
ole suinkaan puhtaina dollareina ja
kokonaisuudessaan Ranskan vapaas­ti
käytettävissä. Pisimmän korren
kiristyspolitiikassa oh sittenkin ve­tänyt
USA, joka todellisuudessa
pienin omin dollariuhraiiksin on
pusertanut itselleen ohjustukikoh­dat
sekä lisännyt taloudellista val­vontaoikeuttaan
Ranskan suhteen.
USA ei suinkaan myöntänyt ko­ko
iuottosummaa 655 miljoonaa dol­laria
omasta takaa. • 250 miljoonaa
dollaria tulee Euroopan Maksulii-tolta.
Summa on käytettävä suurim­malta
osalta Ranskan suurien vel­kojen
järjestelyyn Maksuliiton puit-tuurin,
tieteen, taiteen ja kaiken
muun sellaisen korkeampi taso, mi-
,tä ihminen tarvitsee elääkseen, ci
kuollakseen. Kommunismi on kaik­kein
humanistisin, kaikkein ihmis­ystävällisin
ideologia. Jos kommu­nismin
voittoa tavoiteltaisiin asei­den
voimalla, ihmisiä surmaamalla,
niin silloin alkaisin itsekin vastus­taa
kommunismia, sanoi Hrush­tshev.
Neuvostoliiton on pakko pi­tää
asevoimia voidakseen suojella
kansojensa saavutuksia, on päidco
siitä syystä, että länsivaltojen hal­litsevat
piirit ovat sokeita vihassaan
neuvostomaata ja muita sosialisti­sia
maita ja meidän kommunistisia
aatteitamme kohtaan, ne tahtovat
tuhota meidät.
Me olemme aseistariisuntakysy-myksen
täydellisen ja lopullisen sel­vittämisen
kannalla, mutta käsitäm­me,
että neuvottelukumppanimme
eivät ilmeisesti ole vielä valmiit sii­hen,
sanoi Hrushtshev. Aluksi voi­taisiin
selvittää vähemmän kompli­soidut,
ratkaistaviksi kypsyneet ky­symykset,
ja tuonnempana, kun on
saatu syntymään suurempaa luotta­musta
valtioiden välisiin suhteisiin,
voitaisiin siirtyä seuraavaan vaihee­seen
ja täten pyrkiä asteittain aseis­tariisunnan
kokonaisratkaisuun ja
teissä. Kansainvälinen valuuttara­hasto
antaa 131 miljoonaa dollaria.
Tämä summa on puolet Ranskan | ystävällisten suhteiden vakiinnut-vielä
jäljellä olevasta kiintiöstä Va- j tamiseen kaikkien maiden välillä,
luuttarahastossa. USA myöntää Kirjeenvaihtajan kysymykseen pi-omasta
takaa 274 miljoonaa dollaria.
Tästä summasta Ranskan anierik-tääkö
Hrushtshev ydin- tai muiden
pommien räjäyttämistä ehkä mah
kalaiselta Vienti- ja Tuontipankilta dolliscna ilman, että se havaittai-saamien
luottojen moratoorio on 96[siin pitkienkin välimatkojen takaa,
miljoonaa dollaria. 43 miljoonan Hrushtshev vastasi kielteisesti.-Rä-dollarin
arvosta Ranska ostaa USAn jäytykset havaitaan aina.
ylijäämävarastoista puuvillaa, mutta
saa suorittaa maksun frangeissa ja
lisäksi Ranska ostaa sotilasvarustei-ta
45 miljoonan dollarin arvosta,
mutta saa maksaa ne frangeissa.
Tämän pääasiassa vekselien siir­toihin
käytettävän "lainasumman"
vastineeksi Ranska on sitoutunut
ohjustukikohtien luovuttamisen l i ­säksi
— seuraavaan: 1) valtion me­nojen
on pj'syttävä alle 5,300 mil­jardia
frangia; 2) budjettivajaus ei
saa muodostua 600 miljoonaa fran­gia,
suuremmaksi, 3) Ranskan on toi
meenpantava luottorajoituksia var­sinkin
keskipitkien luottojen suh­teen,
4) valtio ei ota enää uusia lai­noja
Ranskan keskuspankilta ja 5)
tuontirajoituksia on helpotettava.
Suuri kdnsanKOKous
vaati suunnan muutosta
Helsinki. — Pääkanpungin l i i ­kenne
pysähtyi helmik. 20 p. i l t a ­päivällä,
kun tehtaista, rakennus-ja
varatyöraailta lähteneet työläi­set
imarssivat kiilkueifna eduskun­tatalolle
suurmielenosoitnkseen,
jossa pääkaupungin j a lähiympä­ristön
järjestyneet työläiset lau­suivat
lujan vaatimuksensa talous­politiikan
muuttamisesta, töiden
järjestämisestä työttömille ja
palkkojen korottamisesta.
Eduskuntatalon aukio, Manner­heimintien
jalkakäytävät ja poik­kikadut
täyttyivät työpukuisista
työläisistä. Työläisten vaatimuk­set
toimitettiin eduskuntaryhmil­le,
mutta porvariirset j a sosiali­demokraattiset
ka-nsanedustajat
pakoilivat eduskuntatalon soppiin.'
Heidän vastaustaan työläisten esi­tyksiin
saatiin turhaan odottaa.
Kansandemokraatlinen edukunta-ryhmä
ilmoitti toimivansa työläis­ten
vaatimusten mukaise:;ti.
Työläisten voimakkaassa suur­mielenosoituksessa
oli 12,000 työ-
Iäistä.
Autotyöläiset seisovat
vaatimustensa takana
Windsor. — United Auto Work-ers
union kansainvälinen president­ti
Walter Reuther on vakuuttanut
union canadalaisille jäsenille, että
union lakkorahasto tulee olemaan
canadalaisten autotyöläisten käytet­tävissä,
jos canadalainen jäsenistö
joutuu turvautuman lakkoon vaa-,
timuksiensa voittamiseksi kun työ­ehtosopimukset
tulevat pian uudel­leen
neuvoteltavaksi: *
Reuther on sitä inieltä, että ku­luvan
vuoden vaatimusten voittami­seksi
on muodostettava 50 miljoo­naa
dollaria käsittävä lakkorahasto.
Samaten hän vakuutti, että kansain­välinen
unio tulee kaikin keinoin
tukemaan candalaisten työläisten
vaatimuksia. Reuther antoi lupauk­sensa
täällä pidetyssä canadalaisten
autotyöläisten konferenssissa, joka
oli kutsuttu päättämään canadalais­ten
autotyöläisteff^neuvotteluvaati-muksista.
Samalla Reuther vakuutti auto­teollisuuden
kykenevän korotta­maan
palkkoja unioh vaatimusten
mukaisesti kohottamatta autojen
myyntihintoja.
laisille 'talous- ja valtiomiehille'!
Sääli vain Suomen kansaa, jota jat­kuvasti
rangaistaan!*'
Kun tällaista tapahtuu Suomen
kohdalta, jota ei yrityksistä huoli­matta
ole tähän mennessä saatu
kytketyksi ulkomaisen avustusoh­jelman
pakkopaitaan, niin mitä sit-len~
f2^älRiiukaanThelkolnmissa ase­missa
olevissa maissa? Jokatapauk­sessa
Suomelle nyt annettu "dollari-laina"
ei sovi lainkaan Arhteen sel­laisten
satujen karissa, ettei Yhdys­valloilla
ole muka mitään itsekkäi­tä
pyyteitä avustusohjelmansa yh­teydessä.
Kokoukseen osallistuneiden 200
edustajan keskuudessa ilmeni pet­tymystä
kun unio oli luopunut vaa­timuksesta
työviikon lyhentämisek­si,
varsinkin koska täällä on vallin­nut
vakava työttömyys.
Kansainväliseji union sihteeri-rahastonhoitaja
Emil Mazey varoit­t
i , että Yhdysvalloissa saavutetut
voitot eivät tule automaattisesti voi­man
Canadassa. Edustajain keskuu­dessa
tuntui vallitsevan sellainen
mieliala, että canadalaiset autotyö­läiset
eivät hyväksy sen vähempää
kuin Yhdysvalloissa saavutetaan.
Reuther viittasi paljon, julkisuut­ta
saaneeseen voittojenjakamis-suunnitelraaansa
vain kuin se olisi
ollut jonkinlainen kepponen, julki­suuden
saamiseksi autoteollisuuden
suuriin voittoihin nähden, ja osqrU,
taakseen, että nämä yhtiöt eivätkä
palkkojen korotukset olivat vastuus­sa
autojen hintojen kohottamiseen.
Kokousta seuranneet henkilöt oli­vat
sitä mieltä, että unio ei yritä
toteuttaa tätä suunnitelmaa tulevis­sa
työehtosopimusneuvotteluissa,
mutta että sitä käytetään edelleen
propagandakeinona. "
Skotlanti ei halua
rakettitukikohtia
Moskova. — (SIB) Pravdan Lon­toon
kirjeenvaihtaja V.. Nekrasov
kirjoittaa Skotlannissa heränneestä
vastustuksesta rakettiasetnkikoh-tien
perustamista vastaan. Tämä
kamppailu saa yhä selvemmin yleis­kansallisen
luonteen. Kysymys ra-kettitukikohdista
tulee- esille Skot­lannin
kuntien maaliskuussa pidet­tävässä
edustajakokouksessa. Maa­liskuussa
sama» kysymystä käsitel­lään
myös Skotlannin labourpuo-lueen
konferenssissa.
Mutta jos muut maat pitävät
tarpeelliiena sopia valvonnasta,
mikäli sopimus ydinasekokeilujen
keskeyttämisestä saadaan aikaan,
niin Neuvostoliitto on tähän val­mis.
Pitäisi sijoittaa järkevästi
joillekin paikoille sekä meidän
alueellemme että maiden maiden
alueille valvontapisteitä lyödäk-semme
pois perustelut niiden kä­sistä,
jotka eivät halua kylmän
sodan lopettamista ja väittävät
meidän muka vastustavan valvon­taa
siitä syystä, että haluamme
jatkaa salaa ydinasekokeiluja, sa­noi
hän. Puheet niinsanotusta
"puhtaasta" vetypommista Hrush­tshev
leimasi kylmän sodan kan­nattajien
keksinnöksi.
HUIPPUTASON N E U V O T T E L UT
MacDonaldin tiedustellessa, voiko
neuvostohallitus snostua siirtämään
huipputason neuvottelua myoEai-semmäksi
ajankohdaksi kuin mitä-
Neuvostoliiton ehdotuksessa mainit­tiin,
jos katsotaan, että siirtäminen
lisäisi neuvottelun järjestämisen
mahdollisuuksia, Hrushtshev vasta­si,
että määräaikoja voidaan siirtää,
jos siitä on etua asialle. Lähimmän
kahden—kolmen kuukauden määrä­aika
esitettiin ehdollisena.
Hrushtshev tunnusti, että -on vält-:
tämätöntä valmistella hyvin huip­putason
neuvottelut, mutta vastusti
samalla uudelleen ulkoministerien
ennakkoneuvotteluja.»Hän sanoi: —
Me haluamme välttää tätä ja estää
vastustajia pääsemästä vaikutta­maan
uuden hengen syntymiseen
kansainvälisissä suhteissa. Haluam­me
luoda olosuhteet tapaamisen
järjestämiselle sekä nyt ajankoh­taisiksi
tulleiden kysymysten ratkai­semiselle.
Aktuaalisten kysymysten
ratkaiseminen voi merkitä hyvää al­kua
myöhemmin tapahtuvalle kyl­män
sodan loppumiselle. E n näe mi­tään
takeita siitä, että jos huippu­tason
neuvottelujen valmistelu an­netaan
ulkoministerien tehtäväksi,
etteikö tämä merkitsisi estettä ko­ko
kysymyksen ratkaisulle.
MacDonald huomautti, että huip­putason
neuvottelujen jälkeenkin
ulkoministerien on kokoonnuttava
toteuttamaan hallitusten päämies­ten
antamia ohjeita, joten on ole­massa
mahdollisuus, että- tulokset
mitätöidään neuvottelujen jälkeen­kin.
N . Hrushtshev sanoi tähän, et­tä
yleensä tämä on tietenkin mah­dollista,
mutta vaikeampaa kuin en­nen
neuvotteluja. Huipputason neu­vottelujen
jälkeen työn jatkaminen
voidaan antaa ministerien tehtSväk-
.si, sanoi Hrushtshev, mutta silloin
heidän on vaikeampaa jarruttaa,
heidän on pakko ottaa huomioon
yleinen mielipide. Sälä yleinen mie­lipide
tulee tarttumaan ensimmäi­siin
myönteisiin tuloksiin ja entis­tä
voimakkaammin painostamaan
saadakseen kansainväliset suhteet
maitten välillä jatkuvasti parane­maan.
A S E I D E N VIENTI
KESKIITÄAN
MacDonaldin kysymykseen, onko
Hrushtshev .sitä mieltä, että kaik­k
i a koskeva kielto aseiden toimit­tamisesta
Keski-idän alueelle olisi
eduksi jännityksen vähentämiseen
tähtäävänä ennakkotoimenpiteenä,
Hrushtshev vastasi myöntävästi. Tä­mä
olisi järkevä tie, hän lausui.
Olemme ehdottaneet sitä jo aikai­semmin.
Mutta paitsi kieltoa asei­den
toimittamisesta Lähi- ja Keski-idän
alueelle tarvittaisiin vielä so­pimus
siitä, ettei puututa arabival­tioiden
asioihin ja että niiden suve­reenisuus
ja riippumattomuus tun­nustetaan.
Tämä kaikki on tehtävä
nim, etteivät arabimaiden kansat
luule meidän julistavan.kieltoa sii­nä
mielessä, että jättäisimme ne
aseettomina muiden valtioiden
hyökkäyshaluisten voimien armoil­le,
antaisimme tilaisuuden näille se­kaantua
arabivaltioiden sisäisiin
asioihin tai hyökätä rankaisematta
niihin riistämään niiden riippumat­tomuuden.
Tämä olisi huono ja va­hingollinen
toimenpide. Se on otet­tava
ennakolta huomioon ja tehtävä
tällainen ilmiö mahdottomaksi.
Kysymykseen, onko Hrushtshev
sitä mieltä, .että Neuvostoliitto voi
tällä hetkellä myötävaikuttaa rau­han
aikaansaamiseen arabivaltioi­den
ja Israelin välillä vai onko ajan­kohta
siihen sopimaton, hän selitti
käsityksenään, että elleivät suuret
maat' sekaantuisi asioihin, n i i n ara­bimaat
ja Israel itse pääsisivät no­peammin
-yhteisymmärrykseen. Jos
nyt ryhdytään jollakin tavoin puut­tumaan
asioihin ulkoapäin, niin sii­tä
tuskin olisi hyötyä, koska kes­kinäiset
suhteet ovat siellä hyvin k i ­reät.
Hrushtshev mainitsi tässä yh­teydessä
Israelin ärsyttävän käyt­täytymisen
arabimaita kohtaan.
MacDonaldin kysymykseen, pitää­kö
neuvostohallitus öljy-yhtymien
toimintaa sekaantumisena Lähi-' ja
Keski-idän maiden sisäisiin asioi­hin,'
Hrushtshev vastasi, että jos tä­mä
toiminta tapahtuu kaupallisella,
kummallekin puolelle edullisella
pohjalla, niin silloin on luonnolli­sesti
kysymys kaupallisesta toimin­nasta.
Meidän aikomuksenamme ei
koskaan ole ollut estää Englantia
saamasta raaka-aineita, e i myöskään
öljyä Lähi- j a Keski-idän maista
enempää kuin muistakaan maista.
Newfoiindlandilaiset
malcsavai; $6 miljoonaa
sosiaaliturvalUsuusveroa
st. Johri's., — Newfoundlahdln
asukkaat maksavat vuosittain maa-kuntahallituk3el|[
e $6,000.000 sosiaali-turvallJsuusyeroja,
Jota peritään 3
prosenttia mlUci kaikista tuotteista
paitsi maidosta, kalasta, lääkärin
määräämistä rohdoista, koneistosta Ja
muista ;samanlaisista välineistä.
Satamatyöläiset lakkoon
Melbtburnessa
Meltranme. — Työt tässä australia­laisessa
• satamassa keskeytyivät kun
satamatyöläiset ryhtyivät lakkoon
viime maanantahia protestiksi työ-joukkojen
pienentämisen johdosta,
satamaan jäi silloin joutilaaksi 32
laivaa. -
JA
TÄTÄ
N A L K U T T A J A , ;
"Minun mieheni on työn joudut-taja",
sanoi rouva Matson naapu-;
rilleen. , ^ ^
"Mitä työn joudultaja tekee?", ky­syi
naapuri.
"Jos me naiset olisimme siinii
hommassa, meitä sanottaisiin nal­kuttajiksi";
EI USKALTAISI
-— Paras keino vaikeuksistasi
pääsemiseksi on katsoa niitä suo­raan
silmiin ja Vain nauraa niille. •
— En uskaltaisi. Vaimollani ja
anopillani ei die sitten yhtään hiiii-morintajua!
; '
KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA
TYÖTTÖMYYSVAKUUTUKSESTA
Työttömyysvakuutusta koske­vat
säädökset ovat varsin moni­mutkaiset
ja sen johdosta työttö­mäksi
joutunut henkilö usein jou­tuu
tiedustelemaan vakuutuksen
saannin ehdoista.
Aika ajoittain työttömyysva-kuutuslaitos
julkaisee sille esitet­tyjä
kysymyksiä ja vastaukset nii­hin.
Kuka tahansa asiaan kiin­nostunut
henkilö voi tiedustella
vakuutusasioista työttömyysva-kuutuslaitokselta.
Suomalaiset
voivat myös kääntyä Vapaus-leh-den
puoleen ja koetamme hank­kia
tiedusteluunne oikeat vas­taukset.
* * •
Kysymys: Vaimoni menetti työ­paikkansa
joku viikko sitten ja saa
nyt $19.00 viikossa työttömyysva­kuutusta.
Olen myös joutunut työt­tömäksi,
mutta minulle maksetaan
vain $23.00 viikossa vakuutusta,
vaikka viime vuonna sain $30.00 vii­kossa.
Miksi,nyt saan vähemmän?
Vastaus: Teidän vaimoanne ei pi­detä
huollettavana silloin kun hän
saa enemmän kuin $14.00 viikossa
ja sikfii teille maksetaan yksityisen
miehen taksan mukaisesti, mikä on
$23.00 viikossa.
Kysymys: Olen ollut ansiotöissä
jatkuvasti, mutta nyt olen sairas.
Lääkärini on sanonut, että voin olla
töissä vain muutaman tunnin päiväs
sä. Enkä itsekään tunne, että voisin
olla koko päivää töissä. Työnvälitys­toimistossa
ei ole tarjolla sopivaa
osa aika työtä. Olenko oikeutettu
nauttimaan vakuutuksesta
__Vastaus; Jos jätitte viimeisen työ­paikkanne
sairauden johdosta, niin
ette ole oikeutettu nauttimaan va­kuutukselta
ennenkuin olette jäl­leen
työkunnossa. Vakuutusoikeu­tenne
riippuu suuresti siitä minkä­lainen
fyysillinen kimtoisuutenne
bn ja paikallisista olosuhteista. Tei­dän
tulisi esittää anomuksenne pai­kalliseen
toimistoon ja antaa täydel­liset
tiedot, että kaikki yksityiskoh
dat huomioiden voidaan päästä oi­keaan
.johtopäätökseen.
Kysyniys: Mieheni on kuninkaal­lisessa
ratsupoliisissa ja usein jou-
Suomen tukkumyynnissä
reaalinen lasku vuonna 1957
Helsinki. — Viime vuoden tuk-knm37nti
jäi reaalisesti y l i 3,5%
pienemmäksi kuin vuonna 1956
nyt valmistuneen tukkumyyntiti-laston
mukaan. Jos jätetään sekä
v-uoden 1936 että 1957 maaliskuut
pois laskuista jäi myj-ati viime
vuodelta reaalisesti 6,3 % pie­nemmäksi
kuin edellisenä vuonna.
Markkamääräisesti koko maan t i ­lastoitu
tukkumyynti nousi viime
vuonna markkamääräisesti 354,6
miljardiin'markkaan sen edellise:
nä vuonna oltua 335,9 miljardia.
Markkamääräinen nousu oli 5,6%
j a J03 maaliskuut (vuoQ'aa 1936
noin 20,5 mrd ja vuonna 1957
n o n 31.0 mrd.) jätetään pois ver­tailusta,
saadaan markkamääräi­seksi
nousuksi vain 2,6 %. Kun
tukkuhinnat viime vuonna olivat
keskimäärin noin 9,5 % edellisen
vuoden tasoa korkeammalla, jää
tosiasialliseksi tulokseksi myyn-toin
reaalinen väheneminen.
dumme siirtymään paikkakunnalta
toiselle, ja minun on kuljettava hä­nen
mukanaan. Toisinaan asumme
lähellä suuria kaupunkeja ja toisi­naan
pienemmissä asutuskeskuksis­sa.
Olen ammatiltani konekirjanpi-täjä
enkä halua tehdä muuta työtä,
koska pelkään menettäväni taidon.
Tällä kertaa en ole työssä. Olenkö
oikeutettu anomaan vakuutusapua?
Vastaus: Kun rajoitatte ansiomah­dollisuutenne
yhdelle alalla, niin
mahdollisesti teiltä kielletään va­kuutuksen
saantioikeus varsinkin,
koska pienemmillä paikkakunnilla
ei ole sen luontoista työtä tarjolla.
Kysymys: Minun on pian pakko
jättää työpaikkani sairauden vuoksi.
Nyt minulle selostetaan, etten voi
nauttia työttömyysvakuutuksesta,
vaikka olen jatkuvasti maksanut ra­hastoon.
Miksi?
Vastaus: Työttömyysvakuutus­maksuja
jatketaan sellaiselle henki­lölle,
joka nauttii vakuutuksesta en­nenkuin
hän sairastuu. Mutta va- -•
kuutusmaksuja ei makseta sellaiset
le henkilölle, joka sairauden joh­dosta
menettää työpaikkansa ja sa­masta
syystä on estetty tekemästä
mitään ansiotyötä.
Kysymys: Jos siirryn eläkkeelle
nykyisestä työpaikastani ja saah
eläkemaksuna $100 kuukaudessa,
olenko oikeutettu nauttimaan työt- «
tömyysvakuutuksen avustuksesta?
Vastaus: Kyllä, sillä ehdolla, että
olette halukjas j a kykenevä ryhty­mään
ansioi^öihin j a täytätte va­kuutuksen
saannin ehdot. .
Kysymys: Olen ollut työttömänä
pidemmän ajan ja nauttinut työttö­myysvakuutuksesta.
Naapurmi qn
sairas ja on pyytänyt minua teke­mään
eräitä töitä hänen kellaris­saan
ja tarjonnut maksua siitä
$10.00 viikossa. Jos otan tämah työn,
vastaan, niin menetänkö vakuutuk­sen
saantioikeuteni?
Vastaus: Vakuutuksen saanti naa­purinne
palveluksessa ollessanne
riippuu siitä kuinka monta timtia
olette työssä, työnlaadusta, jne. Ke­holtamme
teitä tiedustelemaan tar­kemmin
asiasta paikallisesta vakuu­tustoimistosta.
Joka tapauksessa
teidän tulee tiedoittaa kaikista a i ;
sioistanne paikalliseen toimistoon
silloin kun nautitte vakuutuksesta.
Kysymys: Kymmenen vuotta olen
toiminut karpinterina ja minulla on
sen alan ammattitodistus. Viime tal­vena
olin - kaksi kuukautta metsä-työläisenä.
Jos kieltäydyn tekemäs­tä
metsätöitä tänä talvena evätään­kö
minulta vakuutuksen saanti-oikeus?
Vastaus: Jos vakuutusvirkailija
huomioiden teidän fyysillisen kiin- ,
tonne, iän, työhistorianne jne., kat­soo
metsämiehen työn olevan teille
sopivaa, niin kieltäytyminen siitä
voi merkitä, että vakuutuksen saan­ti
evätään enintään kuuden viikon
ajaksi. .
''Heittäkää veijari
Ikivanha ja silU jatkuvasti nuo­ruuttaan
vihannoiva englanninkie­linen
vaalitunnus on: " K i c k the ras-cals
Olit", joka voitaisiin kaiketi
suomentaa seuraavasti: "Heittäkää
veijarit tunkiolle!"
Ja sellaisessa kaksipuoluejärjes­telmän
olosuhteissa, mikä on tähän
asti vallinnut esimerkiksi täällä Ca­nadassa,
ja edelleenkin vallitsee
joskin vanhuuttaan jo rakoillen, on
tavallisen kansan keskuudessa sama
asia sanottu: "Veijarit tunkiolle,
toiset hallitukseen!"
Muun ohella, tämä sanonta tulkit­see
kansanjoukkojen suurta huumo­rintajua
— kykyä nauraa omille
epäonnistumisilleenkin.
Uusin "käännös" tästä "heittäkää
veijarit tunkiolle" vaalitunnuksesta
oli autotyöläisten union sanomaleh­den
( U AW Solidarity) äskettäisessä
Canadan numerossa, missä suositel­tiin
järjestyneen työväen vaalitun­nukseksi:
"Heittäkää lakimiehet
tunkiolle" (Kick lawyers out!)
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä,
että työväenliikkeen pitäisi omak­sua
sellainen kanta, jotta kaikki l a ­kimiehet
ovat veijareita Totta tie­tenkin
on, että esimerkiksi lääkä­reihin
j a opettajiin verraten laki­miesten
keskuudessa on aivan luvat­toman
paljon poliittisia (oikeistolai­sia)
veijareita, mikä ei johdu niin­kään
paljoa heidän yksilöllisestä
"pahuudestaan" kuin heidän joka-päivistä
suhteistaan pääomapiurei-hin.
Seura tekee kaltaisekseen!
Yksi omena pahentaa monta hyvää
omenaa. Ja lakimiehet ovat ylei­sesti
puhuen huonossa seurassa ja
siis vain ympäristönsä tuotteita.
Näistä seikoista johtuu, että työ­väenliikkeen
piireissä .ei tunneta
erikoista rakkautta laki miehiin
yleensä — vaikka avoimesti myön­netään,
että lakimiestenkin keskuu­dessa
on poikkeuksia ja joitakin eri­koisen
hyviä miehiä ja naisia.
Mutta pääseikka, miksi autotyö­läisten
unio suosittelee lakimiesten
tunkiolle heittämistä Ottawasta on
se, että alahuoneen jäsenyydessä on
kerrassaan luvattoman suuri määrä
lakimiehiä.
Jos olisi asia niin, että ienemmistö i Selvää siis on, että työnantajapii-canadalaisista
olisi lakimiehiä, niin fit ja heitä lähellä olevat lakimie-silloin
olisi tietysti oikeus ja koh­tuus,
että lakimlehilläon eniten ala-huoreen
paikkoja.
Tai jos piisi edes niin, että työn-antajapiireistä
ja lakimiehistä muo­dostuisi
enemmistö Canadan kan­sasta,
niin silloinkin piisi ymmärret­tävää,
että työnantajapiu-ien ajatus­maailmaa
edustavilla lakimlehillä
on suurin edustus alahuoneen jäsen­ten
keskuudessa.
Mutta lapsetkin tietävät, ettei asia
ole näin. Suuromistajat muodosta­vat
vain pienen piskuruisen osan
Canadan koko kansasta. Ja vaikka
lakimiehiä on melkoisesti enemmän
kuin suuromistajia, niin hekin muo­dostavat
vain pienen murto-osan
Canadan kansasta.
Jos meillä olisi todella demo­kraattinen
edustus Ottawassa,
n i i n työnantajapiireillä ja laki-miehillä
olisi 16.7 prosenttia ala­huoneen
kaikista paikoista, e l i 22
jäsentä, selittää autotyöläisten
onion lehti. Työnantajapiireillä
oli kuitenkin nyt 154 jäsentä (pää­asiassa
lakimiehiä).
Toisaalta, Jos työläisillä olisi
tasapuolinen edustus parlamentis­sa,
niin lukumääränsä perastP^eHa-heillä
olisi pitänyt olla alahuo­neen
jäsenyydessä 188 miestä ja
naista — miitta heillä oli vain 13.
het ovat suuresti "liikakansoitta-»
neet" parlamenttiamme. Ja yhtä
selvää on, että työläiset ja jEarmarit
ovat yhtä pahasti "alikansoitettuja"
parlamentissamme.
Tältä pohjalta olemme valroiina
liittymään autotyöläisten union vaa­litunnukseen
— vaikka enäme hy­väksykään
lakimiehiin yleensä kiel­teistä
asennetta. /
"Tosiasia tietenkin on, että työtä­tekevienkin
keskuudessa on joitakin
mätämunia, työväenliikkeen pettu­reita,
ilmiantajia j a omanonnen ta­voittelijoita,
jotka ovat valmiina
myymään hopeapenningistä taivas-osuutensakin.
Ero on vain siinä,
että työtätekevien piireistä löytyy
tällaista yhteiskunnan pohjasakkaa
äärettömän vähän ja vain tikulla ha­kemalla.
Alahuoneemme olisi todella ko­koonpanonsa
vuoksi paljon terveetti-mällä
ja demokraattisemmalla poh­jalla,
jos työläiset ja omaa peltoaan
viljelevät farmarit saisivat lukumää­ränsä
perusteella heille suhteellises­ti
kuuluvat paikkansa. Tämä p i t ii
paikkansa sittenkui, vaikka heidln-kin
keskuudessaan olisi vielä suu­riakin
erimielisyyksiä monista tä­män
hetken tärkeimmistä kysymyk­sistä.
— Känsäkoura.