1928-07-17-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
i i Siva2 VAPAUS Caamiti. « • i w l t i w trBrlMtSa « SM n>*«ti—itt»i«, niif j j Sädkm- I7M>, OauHo, VrnrVrg». pxhsi n r r n n f i i . Js suirxRyittä JakkpSirial. A . VAAEA. B. A-T O I M t T T A J A T t TE.VHCXE.V, H, SULA. • « I J i t a n d «t th» f<m OtCea Dcpcmscst. Ottxv», M Mcoe4 C I M matxet. VAPAUS ( U b « t y) T i e onlr <"£>a of Finajih \ ? o r i « n in CuuiU. Pobli&ed d«Ily «t Sodboxr, Oaujio, ILMOTOSHefXAT VAPAUDESSA: H»}ir»nmi>tBU«t t l .00 k«t*, «2JOO U u i k e r t u . — Avioliittoonmcnoilaotaicaef SOe. palatstsoa*. — iQMBsnattaUmotalMt 50c. kcrts. f l M S k e r t u . — SrotjrniZilsuitaluet <l4)0 kerU. |2i>0 3 k e r t o . — Aria^nlaotnkKt <24M kert». t3J&9 kaksi k e i l u . — Ki.M^ixBotakMt km». — Kool««i>«iuWok- « * ^ S K kcrt«, SOc. liMB«Ju« kiUa«Ira<ce!ta u i msi«urr«ts7iti. — Balatustiednt )a rsoteiZbioUktet III. flM kolme kertaa. — T i f i j E S l B o t i a j i e o Ja tImotata((Sttaari«s oo. r m f i t t a c i a . 12h«tettä>a J r n n t i i B t a «lakätcca. — Tilaskiia, J o i u et «etoxa n i u . c i talla TiVetriraita. piiMi a»i«Wi>tteB. Joilla m ti kaakut. kejä Kiinan proletariaatin aktiivi suuden kÄsviista- Agraariprobleemi on myös uhkaava, ja sitä Ofvat viime aikoina sissisota ja Verinen terrori kärjistäneet^ samoin kuin Kuo-mintangin reformitoiminnan ^ydel-linen haaksirikko. Nämä gvat tekijöitä, jotka loppujen lopuksi tulevat määräajoiksi Kiinassa ja viemään vallankumouksen todelliseen voittoon Kiinan feodaalis-porvaril-lisen taanttmiusblokin ja ulkomaalaisten imperialistien väliaikaista voitoista huolimatta. , TUAUSHIN?(AT: I rk. $tiO. t kk. S2.S0. S kk. fl.75 U I kk. t l M . — yhir^titoHun Ja Saoseea e eU a u s a l^ ' ~ 1 «k. t6M. 6 kk. t3M. i kk. 13.00 Ja 1 kk. 11.00. Lekteen aiotut ilmotuktct j>itää oUa konttoritu kello 4 if. UstcttpnlipZiTla edeUIxnä a/kljiäitäoä. V q « a ^ teiaitMs LOieitr BoUdiac 33 L o n e Street. Fokclia S36V. T i ^ a d c a kaottori: Ubcity Baildiog, 3S Lorae S i . rohcUa 1038. PoetioaoUi Boa f». SaJbtar, Oat. C c M n I adtccttrfac » t e a 7Se. per eol. i s c b . UioiBiBa ckatta for aia«la inaertioa TSe. ^ hm »imäiiaf mt^miTta a aaoBf iSe Fiaaiab Peop& i s CöiadB. 71M Vapasa Taa ett* taOIoia takaav aaa «aaiaaaU enai«*i*ets UfjecMcssa, kitjottakaa •sdcllaca Bikkaeakoiujaa ~' " simOSt J, V . KAXNASTO, liikkeesbeitaia. Pennsyl^anialainen horna Eräs europalainen aikakauslehti AeloAa^ ;Länsi-Pennsylvaniassa ja Ohiossa jo toista vuotta jatkunutta suurhiilitaistelua. Lakkolaisten asema on hir\-ittävä, lausutaan julkaisussa. Toistasataatuhatta kaivostyöläistä on jo vuoden päivät viettänyt vahnoineen ja lapsineen puolinälkä-elämää. Pieni osa heistä saa jotakin apua tai työtä lähiseutujen verstaissa. Viime talvena häädettiin yli 70,000 perhettä; välistä suoritettiin ämä ilman laillista, tuomiotakin si: ten, että yhtiö sulki sähkö- ja vesijohdot Ja kielsi kauppiaat myymästä elintarpeita. Välistä kiskaistiin mvös katto ilman muuta työlaisteii pääri päältä. Häädetyt kaivostyö-läisperheet "af^uvat" puuparakeissa taikka ladoissa. Yhtiön hurttien konnanteot ovat lukemattomat, rauhallisia kokoukäij hyjotetaan kjy-iielppmmeill i , kou!uj^ amn»utann ja lakkovahdit poistetaan tukahdus kaasuilla. Tuhansista rääkätyistä työläisistä jäävät sadat eliniäkscen invaliideik^.i. Kaikki hurttien suo ' rittamat rikokset jäävät rankaisc-matt9. Antrasiittialueella murhataan työväenjphtaja vähintäin joka 14:s-ta päivä. Murhaajia ei koskaan saada ilmi. Amerikal'ainen^ porvarislehdistÖ koetti viimeiseen asti olla vaiti lakon suhteen. Vasta viime talvena 'saapui paikalle erään n'ewyorkilai-sen lehden kirjeenvaihtaja, joka selosti kokemuksiaan seuraa.vaan. tapaani • • •; -v.- •'i'*'^^ "Näin pennsylyanialaise*a helvetissä melkein uskomattomia asioita. Näin tuhansien naisten ja lasten kirjaimellisesti kuplevan nälästä. Näin itsevaltiaaih tyrannin, joka muistuttaa tsJafarikauden; Siperiaa, henkilökohtaista' orjuutta ja poliisiterroria, selvää lahjontaa ja mielivaltaa. Konekiväärit ja käasupohimit ovat kiväärien tukena, kiväärien, jotka ovat aina valmiita ampumaan nälkäänäkeväin ja epätoivoisten ihmisten kuohunnoita. Kaivosalue muodostaa suuttumuksen kiehuvan kattilan. Pexmsylvaniassa on käynnissä katkera, säälimätön ja verinen sota. Näin julmia kuvia lasten kuolemisesta." Lehti selostaa sitten kuinka paljastukset saivat aikaan erikoisen tut-kimuskomissionin asettamisen, ja lainaa komissionin lausuntoa: "Asema Pittsburghin kaivosalueella on amerikalaisen sivistyksen häpeätahra. On käsittämätöntä, että rikkaimman teoUisuusseudun keskuksessa voidaan sietää niin paljon likaa, kärsimystäf köyhyyttä ja huolia. Komissioni totesi, että miehiä, naisia ja lapsia asuu huoneissa, jotka ovat vahingollisempia terveydelle kuin nykyaikaiset sikolätit. Ne ovat kommunismin ja muiden sellaisten oppien hiryittävimpiä pesimispaikkoja, jotka kehottavat amerikalaisen hallituksen kukistamiseen. Amerikalaisen teollisuuden johtajat eivät saata sallia tällaisen tilanteen jatkumista." Kaivoskapitalistit hymyilevät vain tällaisille sanoille, huomauttaa lainaamamme julkaisu. Mutta työläiset eivät anna näiden konnien terrorin taltuttaa itseään. He kehittyvät reformistien passiivisuuden pai nostamina vasemmalle., Ja he tulevat yoUtamaapi sankarillisen taistelunsa. ' Tästä sankarillisesta taistelusta ja niistä hielvetillisistä olosuhteista, jotka ovat herättäneet huomiota kautta maailman, tekee seikkaperäisesti selkoa Torontoon perustetun kaivosmiesten avustuskomitean puhuja, toveri Martin Hendrickson, joka parhaillaan kiertää Pohjois-Ontarios-sa. Rientäkööt työläiset sankoin joukoin kuulemaan paikan päällä olleen kertomusta pennsylvanialai-sesta hornasta! Suomen sarkatakldiset proletarisoitiivat Pienviljelyskysymys on Suomessa viime päivien poliittisista kysymyksistä kaikkein keskeisimpiä. Kaikki puolueet ovat ottaneet sen ohjelmaansa. Kysymys pn joutunut keskeiseksi kahdestakin eri syystä. Ensiksi pienviljelijäin taloudellisen aseman kurjistumisesta ja toiseksi poliittisen valveutumisen oireiden johdosta. Pienviljelijäin taloudellinen- asema on melkeinpä kurjempi kuin minkään muun kansanosan. VarsiU' kin 1918 jälkeen on kurjistuminen ollut erikoisesti havaittavissa. Porvaristo ei mielellään sitä tunnusta, mutta on silloin tällöin kuin vahingossa lausunut totuuden julki. He väittävät sen johtuvan puuttuvasta ammattisivistyksestä. Ja asiassa onkin jonkun verran perää. Mutta missä ja mistä pikkuviljelijä sitä saa? Ei ole varoja kouluuttaa lapsiaan edes alempaan maanviljelyskouluun. Puuttuupa useassa tapauksessa varoja ostaa edes kunnollista ammattikirjallisuutta. Siis suurin piirtein katsoen mahdottomuus. Yhdellä tavalla porvaristo muistaa kyllä pikkuviljelijää; kun nim. tulee kysymys nylkemisestä. Viime vuosina kasvaneet valtion menot tarvitsevat suuria tuloja jä silloin lisätään verotusta. Kunnat tarvitsevat niinikään tuloja. Pitää maksaa papin- jrf kirkollismaksut. Pankit ottavat velkojen korot. Lisäksi lukuisia muita menoja. Lopputulos: vasaran alle. Viime vuosina Viipurin läänissä toimitetut pikkutilojen pakkohuutokaupat ovat vain alkusoittoa. Etelä- Pohjanmaalla, tyypillisellä pienvil-jelysseudulla, on sama kohtalo edessä. On kerrassaan harvinaista velaton tila. Suurimmalla osalla on 5—6,000 markan velkataakka, eikä ole ollenkaan harvinaista 50—60.- 000 markankaan velkarasitus. Ne tilat, jotka ovat säilyneet velattomina tai joilla on pienemmät velat, ovat säilyneet metsiensä kustannuksella. Viime vuosien armoton metsien raiskaus on loppumassa metsien mukana. Jälellä on vain suuret aukeat murrokot. Pienviljelijäin kohtalo on järkyttävä ja pian saa teollisuuden reser-viarmeija entistä runsaammin s^ka-takkista voimaa. Kaikki valtiovallan toimenpiteet, joihin on ryhdytty, voivat korkeintaan pitkittää katastroofia tai eivät edes sitäkään.- Suomen luokkatietoisen työväestön ensimäinen velvollisuus on ottaa huomioon se mittaamaton voima, joka piiliee repaleisen sarkanutun alla. Sen on ojennettava sille veljellinen kätensä. Kapitalistinen järjestelmä pitää kyllä huolen, että tämä voima tulee liikehtimään. Lupkkatietoinen työväestö pitäköön huolen sen voiman järjestämisestä. — M—lä. NewBedford^^ avun tarp^ssa ViikoB tapahtDmista E t e e n p ä i n - l e h t i kirjoittaa: Workers International Relief.järj e s t ö on l ä h e t t ä n y t lehdellemme pyynnön, e t t ä kehottaisimme lukijoitamme j a ympärillämme olevia järjestöjä ent i s t ä tehokkaampaan lakkolaisten a-vustamlseen. Teemjpie t ä m ä n mielihyvällä j a lausumme omasta puolestamme muutamia syitä* miksi avustuksen tehostaminen on ehdottomasti tarpeen: ~ Selviönä lukijoillemme on ennest ä ä n se, e t t ä tämä lakkotaistelu on k i e r t ä m ä t ö n , koska kysymyksessä on t y ö l ä i s t e n elämä tai nälkäänkuoleml-nen. Entisistä alennetuin, palkoin eivät kutomotyöläiset voi elää. Selvää on myöskin, etfä, lakkolaiset olivat lakkoon mennessä köyhiä ihmisiä, l u kuunottamatta muutamia paremmissa ammateissa työskenteleviä. J a mikä kamalinta, vain osalle, noin 7,000 i h miselle jakoi kutomotyöläistoi unio alussa avustusta, ollen nekin n3rt lo-petettu. ^ ^ h l n t ä i n 20,000 lakkolaista j a heidän p e r h e t t ä ä n sai tulla toimeen niinkuin voivat. Koko tuo suunnaton joukko on k u i . tenkin mitä sumin vaara lakolle, jos s i t ä ei voida ollenkaan avustaa. E - distysmieliset ainekset käsittivät t ä m ä n heti Ja alottivat voimakkaan a-vustustyöskentelyn, jota johtaa Work-ers international Relief. Tämän järj e s t ö n avustus on rohkaissut lakkol a i s i a j a osoittanut, e t t ä toiset työläis-set ovat h e i d ä n lakkonsa talcana. M u t t a W . I J l - j ä r j e s t ö tiedottaa, e t tä m i t ä suurin vaara on siinä, jos avus- PuiUe leivästä miehet lakkohon ref taas Pohjois-Onlanossa. tavat orgaanit lyövät ^e^:^vanma\Työnantaia so laimin avustustyöskenteljm tai heiken- r / e i ä vmltsane koroiiusta. t ä v ä t sitä. Se vaara onkin todellinen. kj^sDä tovent, kaikJd jo M n t t a n i i n el saa tapahtna! I .'^ - ' New Bedfordin lakkolaiset ovat a n - hu_o m_a tlzaa taneet koko Amerikan työväenluokalle ' " « t e a / j o / a i s / e n lakkoa avustakaa! n ä y t t e e n taisteluhalustaan ja sitkey- M u t t a myUyihin ei ilmestynyt työläi. «P*"." vankina pm. siä. Lakkoiaiset ovat alinomaisien van-\£nti apuhun "Krassin", pelastajat, gitsemisien kohteina ja volii^teTVOTi\heidät ihmistemlmoille veti. heiluu aina h e i d ä n päittensä päällä, i ^ g / o ^ -.-„__ "r^«-v„» K a m a l i n vihollinen j a paxoonien 7^'\irl-^ ?^ ^ ^ • vä on kuitenkin nälkä.^ Pienet lapset p-^'" kuulune suta ei nalkutus. vaikuttavat vanhempiinsa tavalla. jonka jokainen isä j a ä i t i parhaiten % i porvari-"olympialaisihin' y m m ä r t ä ä . Pienokaiset pyytävät ^^valtakunnat jo ioukkoia /vA%,r-d e i l t ä ä n leipää j a maitoa. Lakossa o-L,_ , ""7,/f../y"'^'^<'/« tyontaa. leva ä i t i ei voi s i t ä antaa. M u t t a työs. r^'*^^ kansalliskiihko taas ' pisteihirt, s ä oleva äidin työläistoveri voi, jos «os&a Äerra« sen voitoksi tietää tahtoo, talttaa leipänsä lakkolalsper-ÄTu/i työläiset hämätään urheiluun kukistaisi tuo urhean taistelun, jokaj ei koske vain New Bedfordia, vaani k a i k k i a työläisiä. Sillä kapitalistit 7'\Äsken "valtiopetturiteollisuus" r i t t ä v ä t alentaa työläisten palkkoja.- yaasassn kJivntih;^ YhdysvaUoissa kaikilla aloilla. Jos heKf,.'.."^f^f P^ntun. onnistuvat taistelutta sen saamaan ai-p'** tutkUtu syytösten suurekfuius, kaan, nihi hyvä heille. Jos työläiset Aaltos-puolisot tuotihin raatiin. suin Itsekasvatuksesta Tilanne Kiinansa Moskovan Pravda kirjottaa muun V muassa: ;,• Tilanne Kiinassa on sangen seka- X va ja horjuya.' Nankingin hallitus kyllä julistuksessaan sanoo, että "Kiinan yhdistäminen on tapahtunut" ja "kansallishallitus poistaa kaiken militaristisen hallintomuodon". Mutta/tällaiset julistukset eivät muiila tosiasioita. . Ilse Pekingin valtaus paljastaa tosiasioiden pohjaa . . . Sen yhteydessä tapahtui heti suoranainen selkkaus, Jensishanin, joka ensiksi tuli Pekingiiti, ja Fynjuisjanin välillä. Tunnettua on, että Fynjuisjanin ja päitä ristiriitaisuuksia^ kzuisallisen hallituksen välit Kiina." Siis, jos Fynjuisjan "vakiintuu", niin Fynjuisjanin "luo", eikä kansallisen hallituksen. Mutta .Fynjuisjariilla ön kilpailijoita, jotka eivät liuku. Niinpä pelataankin, että lähikuukausina Pekingin tapahtumat saavat saman luonteen kuin Hankoun ja Shang-hain valtaamisen jälkeen, jolloin voittaneet militaristit esittivät avoimesti vihamielisjytensä toisilleen. Näin ristiriitaisuudet vallitsevat taas "yhdistyneen Kiinan" militaristien keskuudessa, ja ulkovallat heittävät kekäleitä tuleen, s>-ventäen Kaikille autolyöläisille Rajakaupimgeissa Työlälstoverit: Rajakaupunkien autotyöläisten teollisuusliitto on j ä r j e s t e t t y tarkoituksella saada kaikki Rajakaupunkien autotyöläiset y h d i s t e t t y ä samaan voimakkaaseen ja inilitanttiseen järjestöön, joka olisi kykenevä taistelemaan j a voittamaan paremmat palkat ja yhteiskunnalliset olosuhteet niille tuhansille autotyöläisille. jotka nykyis in ovat pakotetut työskentelemään huonoissa olosuhteissa' Ja alipalkat tulna. T y ö n a n t a j a t vaativat nykyisin e-nemmän t y ö t ä y h d e l t ä työläiseltä kuin ennen kolmelta ja vieläpä koettavat^ kilhdjrttää työtehoa siitäkin korkeammalle. Me olemme pakotetut työskent e l e m ä ä n työssämme milloin vain t y ö n a n t a j a t vaativat, huolimatta vuorokauden ajasta. Me emme koskaan tiedä, i n i l l o i n työpäivämme päättyy. Mutta ottakaamme esimerkkiä työnantajista. He • ovat järjestyneet sataprosenttisesti, kaikki yksiin suuriin korporatsioneihin, ollen seurauksena heille siitä suunnaton voitto. Meidän t y ö l ä i s t e n täytyy t e h d ä samoin. Meid ä n täytyy myöskin järjestyä yhteen unioon teollisuusalallamme, Rajakaupunkien autotyöläisten tepllisuusllit. toon. Se yhdistää jokaisen autotehtaissa työskentelevän työläisen samaan liittoon, päinvastoin kuin APL., joka eroittaa eri ammateissa työskentelevät työläiset eri ammattiyhdistyksiin j a siten tekee mahdottomaksi työläis, ten voitokkaan taistelun suuria körpOr ratsioneja. niinkuin Ford Motors Companyä, General Motorsia j.n.e., vas-taan. Tämä Canadan , a u t o t y ö l ä i s t e n teollisuusliitto on^ rakennettu siten, että (Luettu j a hyväksytty C.Trn L . keski- Ontarion osastojen neuvottelukokouksessa kesäk. 2 p. 1928.) kykenevät taistelullaan sen ehkäise,] Koulunkäynti kai "valtioDeto^fy." m ä ä n , n i i n hyvä työläisille. Jo taiste. Anhn.^t «^^o / • ' luun meneminenkin antaa kapitalis- r*"'*" Aaltoset odottaa tuomiota. teille arvelim aihetta, kun h ä n aikoo palkkoja alentaa. Uoka vitsikin kymmentä vuotta on Pldettäwöön siis yllä New Bedfordin U y ö ^ puskenut rautatiellä, lakon avustamista ja tehostettakoon saapi nyt "kauniin palkkion" s t ä a n l ö n ! 1. • • . . . ' yosm pienellä "eläkkeellä", \kultanapin kun Pennsylvanian herraP antaa jo orjansa rintahan. Ja satamaparoonit Suhmessa piti "miitingin" keskenänsä. Oli Ruotsinkin jehuja matkassa, neuvoin auttoivat ystäviänsä. Mutta estä se lakon ei jatkoa, ellei työläisten palkkoihin suostuta. o s a s to 1 se on työläisten omassa kontrollissa, eikä muutamien \mion virkailijoiden, jotka ovat siirtyneet kauas työmisisi», kuten on l a i t a A F L : n virkailijoiden, jotkfi jaavat tuhansia dollareita palkkaa Ja jotka pelkäävät r y h t y ä talste-luun suuria korporatsioneja vastaan" t y ö l ä i s t e n puolesta. Me olenune halunneet rakentaa mliitanttisen union, jok a kykenee voittamaan jotain itsemme hyväksi j a Joka ei ole sidottu A P L : n UepelUä oleviin lolseläjlin. Me emme halua olla sellaisten ihmisten kanssa sidottuna minkäänlaisiin suh-teisiin j o i l l a ei ole m i n k ä ä n l a i s t a mielenkiintoa työläisten asioihin, ^ e haluamme oikealla tavalla j ä r j e s t y ä meid ä n teollisuusliittoomme ja taistella t y ö n a n t a j i e n hiestsrtyssysteemiä vastaan j a lyhemmän työpäivän ja pa-rempaln palkkojen J.n.e. puolesta. . Autotyölälset, jos te haluatte taistelevan union, jos te haluatte parem. mat palkat ja olosuhteet, jos te haluatte tulla kohdelluksi ihmisten tavalla, eikä ajetuksi kuten karjaa — j ä r j e s t y k ä ä silloin Rajakaupunkien a u t o t y ö l ä i s t e n teollisuusliittoon. T ä y t t ä k ä ä allaoleva kaavake, johon panette nimenne ja osotteenne, paikan missä työskentelette, j a l ä h e t t ä k ä ä se sitten heti Rajakaupunkien a u t o t y ö l ä i s t e n teollisuusliitr.« sihteerille, jonka osoite on: Post Office, De-voiishlre Rd., Walkerville, Ont. Nimi Osoite Työpalkka Kehittyniisen ensimäistä ehtoja on pyrldmys itsetuntemiseen ja Itsensä-hiUit^ emlseen, jonka Jälkeen seuraa i t s e n s ä kurissa pitäminen. N ä i h i n seikkoihin ei meUtä ole riitt ä n y t aikaa juuri nimeksikään. Useimmat meistä ovat Joutuneet elPntaipa-leelle, saamatta alkeellisintakaan opetusta Ja Phjausta enempi itsekasvatukseen kuin muuhunkaan, joka olisi aivan v ä l t t ä m ä t ö n t ä . Tämä järjestelmä ei anna työläiselle parhaassakaan t a p a u k s e t muuta kun n i u k a n ravinnon Ja v ä h ä n vaaterasuja. Suurin osa meistä joutuu jo elon ensi taipaleelle ilman liäitäkään. Vasta sen Jälkeen k im elämä ö n m e i t ä armottomasi riepottanut, opimme y h t ä Ja toista, mut-tt useimmissa tapauksissa vasta l i l an myöhään. Koska olemme saaneet ostaa v ä b ä i. sen kehityksemme n ä i n kalliisti, tul i s i meidän J ä t t ä ä se mahdollisimman tarkoin jälkeläisillemme ohjeina. Olosuhteet ovat muuttuneet hyviä paljon, kun verrataan toisiinsa omia j ä lastemme nuoruuden aikoja, Lapsiamme vaanii kaikenlaiset viettelyt j a vaarat joka puolella. Heidät olisi saatava mahdollisimman tietoisiksi, että osaisivat jotenkin suojella itseään. Olisi - v ä l t t ä m ä t ö n t ä alkaa kasvattamaan luonteen lujuutta jo lapsuuden ensi vuosina. T ä t ä tietä myös alkaa" itse-kasvatus. Lapseen on helppo juurruttaa sellaista, mikä täysikasvuisena on mahdottomuus. Tämä kuten muutkin tehtävämme on vaikeaa, mutta tuloksia tuottavaa, jos vain tosin sitä yritetään. Meidän ä i t i e n on k i i n n i t e t t ä v ä erikoinen huomio tyttölapsiin. Heihin on kehitett ä v ä itseluottoa j a harkintakykyä. Esim: Nykypäivän tytöt tekevät ai^ van liian paljon työtä ollakseen miel-l3^ täviä ja viehättäviä. T ä t ä seikkaa Rockefellerillä ja Fordin- Heikillä on ystävyys välillä parhain. Toinen "kermonut" maailmaa on öljyllä. mutta siihen vielä vanhanakin opimme edes osittaha, jos todellisesti halu-aa tietoa Ja tahdon lujuutta. Siksi päätettäköön, e t t ä alamme y-h ä innokkaammin k e h i t t ä m ä ä n ^^^-Uoinen rikastui'autoja tuottair, ämme yksilötaä sekä JoukkotoimlUa. U , . , „. »ufoja luottain. T u t k i m i a työväen kirjallisuutta p ä ä - ^"^«n" sai lahjaksi, semme vählteUen yksilöllisyydestä, o- V ' " ' " « ' " e n«Men Heikki kai ansaitsi. plmme tuntemaan Itsemme kaikkine 1 heikkoukslnemme k i m myös sen, e t t ä) yksilöinä emme suuria saa aikaan, vaan, että työläisten Joukkovoimalla | luomme uuden yhteiskunnan. Johon | m e i d ä n lapsemme voivat rauhallisina | lapsensa j ä t t ä ä. MAGNUS RAEUS. Montrealin uutisia Nakina, Ont. ja eivat ole sovinnaiset. Tässä on yksi ristiriita, joka on sangen vakava. Toiseksi :on muistettava, että ulkomaisten imperialististen valtojen keskinäiset suhteet ja niiden kullakin, hetkellä ajama politiikka ovat suurena voimatekijänä Kiinassa. Tällä kertaa on Japanin imperialismi esiintynyt aktiivisemmin. Se alotti sodan Shandunin maakunnassa, kun eteläiset hyökkäsivät sinne. Siellä nimittäin on japanilaista "henkeä ja omaisuutta", jota on puolustettava kansalliselta vallankumoukselta. Mantshuriaan, joka on Japanin pääriistoalue, on se vienyt suuria sotavoimia. Nähdessään eteläisten kiertämättömän voiton oli Japani pakotettu etsimään uutta "ystävää". Ja tämä ystävä on jo paljastanut naamansa. Fynjuisjanin edustaja nimittäin on ilmottanut, että /'jos Fynjuisjan vakiintuu Pofajois-Kiinaan, niin hän luo lämpimät suhteet Japanin kanssa, koska Pohjois-Kiina on lähempänä Japania kuin Keski- ja Etelä- Piakkoin ehkä tiedotetaan, että Japani on antanut sotilaallisen neuvojan Fynjuisjanille ja Hongkongissa oleva Englannin kuvernööri avoimesti julistaa, että hän tunnustaa vain Lilisinin, Kvantungin maakunnan kuvernöörin. Ja Amerikan Yhdysvalloillakin on oma politiikkansa. Se ei ainakaan, kuten sen ulkoministeri on iiniottanut, "tunnusta mitään erikoisia oikeuksia ja etuja Japanille Mantshuriassa Ratkaisevana Ammafti-internit a kuitenkin on vallankumouksen ja vastavallankumouksen suhteet itse Kiinassa. Vallankumouksen ja vastavallankumouksen ^ voimasuhteet taas riippuvat vississä määrin ristiriitaisuuksien kärjislynejsyjT^estä feodaalipor-varillisen blokin keskuudessa ja imperialististen ryövärien, etupäässä Japanin uusi puristus merkitsee mi-iitaristivastaisen liikkeen kasvua, ota liikettä ei voida pitää myötä-tuntoisuuden puitteissa Kuomintan-gia kohtaan. ^ Samalla on epäämättömiä merk- Losovskin ilniotuksen mukaan on Punaisessa A m m a t t i - i n t e m i s s ä 17 miljoonaa j ä s e n t ä , joista 10 miljoonaa Xeuyostoliitossa. Liikkeen mer-k i t j ' s t ä ei voida väheksyä pienemmän j ä s e n m ä ä r ä n takia muissa maissa. Italiassa on punaisten am-m a t t i y h d i s t y s t y ö l ä i s t e n lukumäärä 12,000 — täällä on hengenvaarall i s t a olla vallankumouksellinen — mutta heillä on matkassaan satojatuhansia j ä r j e s t y m ä t t ö m i ä työläisiä. Samoin muissa valkoisen terrorin maissa. P.A.I o n johtava ammatillinen mahti Neuvostoliitossa, J^iinasr-sa j a useissa Amerikan latinalaisissa maissa, j a sillä on tukikohtansa Japanissa, F i l i p p i i n e i l l ä ja muissa siirtomaissa. Myös Ranskassa ja muissa "demokraattisissa" maissa on sillä tukeva jalansijansa. P A I. on jo y l i t t ä n y t Amsterdamin numerollisesti maailman mittapuussa. M u t t a k a n s a i n v ä l i n e n reformismi on silti vielä huomattava tekijä. Se nojautuu huomattaviin työväen-k e r r o k s i i n tärkeimmissä kapitalistimaissa, kuten Saksassa, Englannissa j a Yhdysvalloissa. Sillä on k ä s i s s ä ä n arvokkaita j ä r j e s t ö k o n e i s t o ja j a voimallisena liittolaisenaan imper i a l i s m i . Reformismin rinnalla seisoo maailmankapitaali, poliisi, soti^ lasmahti j a muut kapitalististen valtioiden puolustuslaitokset. Kaikkea t ä t ä vastaan on • vallankumouksellinen liike pakotettu taistelemaan, lausutaan ulkonaisessa lehdessä, jot a lainaamme. Useissa maissa rangaistaan am-m a t t i y h d i s t y s l ä i s i ä joko teilauksella, kidutuksella tai p i t k ä a i k a i s e l l a vankilarangaistuksella. N.k. demokraattisissa maissa ei P A I m j a reformismin välisiä voimasuhteita määrää yksinomaan amsterdamilaisten vaikutusvalta eräihin työväenkerrok-s i i n vaan myös se seikka, e t t ä koko valtiomahti on suunnattu murskaamaan vallankumouksellinen työv ä e n l i i k e . Pennsylvaniassa tapet a a n työväenjohtajia, lakkolaisia jahdataan myrkkykaasulla ja h e i d ät h ä ä d e t ä ä n asunnoistaan. Saksassa j a Ranskassa on käynnissä vallankumouksellisten ammattiyhdistys- I ä i s t e n ajojahti. Englannissa ovat reformistit muodostaneet kapitalist i en kanssa yhteisrintaman. Mutta k a i k i s t a vainoista huolimatta kasr-vaa P A I : n vaikutusvalta kun taas ikävä kyllä, he^ eivät tiedä v siksi, n i i n ollen joutuvat mielistelytyössään rumuuteen päin. Jos t ä t ä "epäkohtaa ei saada pikaisesti korjattua, on t i l a n ne muutaman vuoden kuluttua kurja. Porvarillinen koulukasvatus tekee joka päivä tehokasta työtä tässäkin suhteessa. Sillä m i t ä kevytmielisempää on nuoriso, sitä helpompi on h e i d än siihen vaikuttaa. Työläisäitien on to s i t ä r m o l l a otettava Iriinni t3i;täriemme kasvatukseen. Saatava heidät k ä s i t t ä mään, että sillä ei ole kaunis, vaikka joka tilaisuuteen laitetaan uusi pu ku sekä maalilla p e i t e t ä ä n todellinen kauneus. M a a l i n alta ei voi n ä k y ä sie. l u n kauneus (paitsi näyttämöllä, siell ä k i n vain hyvin esitettsmä). Nykypäiv ä n tyttöön on k a i vaikea saada tuot a käsitjTstä. Mutta hyvin selittämällä h ä n k i n oppii y m m ä r t ä m ä ä n j a sen j ä l k e e n kasvaa luonteen lujuutta n i in paljon, e t t ä h ä n ei välitä vaikka kle-mailijat pilkkaisivatkin h ä n t ä . Vähänk i n ymmärtäväinen työläisnuoriso ei s i t ä tee, vaan kunnioittaa tyttöä, j o l l a on luonnetta karttaa maaliruttoa. Ajatellaan e t t ä onhan meillä lukemat^ tomia t ä r k e ä m p i ä k i h ksrssmiykslä poh. dittavana. E i ole aikaa tuhlata n ä in pieniin yksityiseikkolhin. Mutta me toteamme, e t t ä tämäkin ilmenee yhteiskunnallisena paheena, joka on jokaisen ä i d i n havaittavissa ja ainakin ositt a i n korjattavissa, jos vaan o ^ v a t sen tehdä. ^ ivaamalla ja häiiäises m ä l l ä vaan äidillisen opettavaisella Amsterdam hupenee hupenemistaan-neuvonnalla. Mitä tulee meidän ä i t i e n itsekasva-tiikseen, p i i n on- paljon toivomisen varaa, j a asia. jota emme saisi koskaan unhoittaa. Vaikea on opettaa lapsillemme itsekasvatusta jos ei sitä. harjota jokapäiräisessä elämässä. T o s i n omaa luonnettaan on valkea t i m - tea j a vielä vaikeampi pitää kurissa. F A C I S T I M A I S T A UBKmTAA Fascistimaista urkintaa n ä y t t ä ä a l - T u l i n vaUtuksi naisosaston kirjeen- kavan olemaan Montrealissa Rauhal-valhta j a k s i Vapauteen. Tietysti kiel- listen asu jamien huoneisiin murretaan t ä y d y i n ottamasta vastaan s i t ä virkaa etsivän osaston tohnesta ja käänne (sillä s e h ä n on muodissa), mutta eipä t ä ä n gluoneissa kaikki ylös alaisin" ne kieUot paljoakaan aut^, jos el ole P e r J a n t a i - i l t a n ä , t.k. 13 päivänä ke^lö oikein pätevä syy. Jokainen sitä saa 9:30, toimitti - M o n t r e a l i n " etsiväosasto t ö h e r t ä ä vuoron p e r ä ä n aina kohne kotitarkastuksen ^iseammassa suoma-kuuta, sitten on taas lupa vaihtaa. laisessa majatalossa Ja yksityisissäkin Naisosaston puoUvuoslkokous oU 26 huoneissa. Sanoivat etsivän suoma-p n ä kesäkuuta, jossa vilkaisimme taas laisia puukkoja. Käytäntö millä etsiv ä h ä n jäleUe, e t t ä m i t ä me on aikaan väfc esiintyivät. oU hyVln nalion saatu.v E t e e n p ä i n menossa sitä ollaan, muistuttamassa tavallisten fascistien vaan e i h ä n ihmeitä voida saada kun k ä y t t ä y t y m i s t ä . Vapauden kirjakau-meitä on vain plenl^ joukko Ja palk- pan hoitajan, huoneeseen oli myöskin kakunnalta /poismuuton t ä h d e n mene- ovi murrettu rikktsiUähäii oli itse poissa timme taas yhden Jäsenen, nim, I d a kotoa. Huoneessa oli k ä ä n n e t t y kaikki . -u.. . X , ylösalaisin. Mukanaan olivat vieneet a i . L u e t t i i n p i i r i n naissihteenstolta t u l - noastaan pienen puukon, joka oli r i i p - lut kiertokirje, jt*a sisälsi ohjeita pumassa selnäUä. Ovet oli ' jätetty naisten toiminnalle. Vaan olemme Luki. K o t i i n p a l a t t u a a n ' n ä k i h ä n s i - taalla sellaisia "kananpaita" etta fe gäänmurron tapahtuneen j a soitti heti tahtoo m e n n ä toisesta korvasta ulos 3a poliisiasemalle, josta lähetettiin heti toisesta sisään. Siksi päätimme, e t t ä kohne poliisia tekemään sisäänmur-sail3^ ammene etta voimme .JoskusLon johdosta tutkimus, kuitenkin muuUomkta nuta v^ela lukea. - myöhemmäUä kävi ihni, e t t ä sisään- Seuraava naisosaston kokous on 29 murron oU tehnyt etsiväosasto. p n ä t ä t ä kuuta m e n talossa. Muista- Myöhemmin kääntyi kirjakaupan kaapas ^tulla kaikki J ä s e n e t kokouk-koitaja poliisilaitoksen puoleen j a sa-f!.^°\.?^^^..^ y°''° kokouksissaUoin e t s i v ä n o s a s t o n puoleen, koettaen kayi^tia. silla se veltostaa todenkin ottaa selvää miUä oikeudella yllä ker-toinuntaa. Tulee ajatelleeksi, etta m i - e t u m a i s i a sisäänmurtoja tehdään ja ! ° ™in, kauheasti j ä t e t ä ä n polusilaitoksen puolesta huo-yntan, eihan tuo tomenkaan nay pe- Leen ovet ^uki, jossa omistaja säUyt-rustavan. tulenhan mina touneen t ä ä k a i k k i arvopaperit mitä liikkeellä nimkmn tuo toinenkin j.n.e. Vaan^kmi Ln. Poliisilaitos el ole antanut m i t ä än ä^l^Tl^-P!^"^^^*^^ koetamme t ä y t - vastausta, vaan koettaen sälvttää työn taa tehtavanune aim vointmime muJ^ syyksi; k u k a ^ ei ole halukas antamaan mitään selvää. sillä Kot i t a rka s tuks i en a ikana vangittiin Haaste jokainen t ä y t t ä ä jos on halua, kokous on j a i n .kerran kuussa. - 5 henkilöä, joilla oli det jäsenet myös tervetulleita! ' - 'vänäsakoitetiin $5.00 * j a kulut ja taasen toisten asia s i i r r e t t i in 20 p ä i v ä n o i keuteen. Syytös oli puukon hall&sa p i t ä m i s e s t ä ilman lupaa.. Kaikkein > j kummallisin juttu: o n siinä, että m i - Long Laken työläisnaisten osasto t ä ä n sellaista lupaa ei ole ennen an-haastaa t ä t e n Creighton työläisnaisten nettu, eikä ole vaadittu puukon säilyt-osaston köydenvetoon naisten aluejuh.Itämiseen kotonaan ja nyt kuitenkin Iille, jotka pidetään Creightossa t.k. m ä t k i t ä ä n sakkoja tällaisista asioista. 29 pnä. \ Myöhemmin on käynyt selville, että Antakaa haasteen m e n n ä e t e e n p ä i n ! kaikki urkinta m i t ä on nyt tehty, on T y ö l ä i s n a i s t e n l i i t o n I^ng Laken o- johtunut murhan johdosta, jonka teki sasto * HUda Nirva Mary Bföki (puheenj.) (sihteeri) UUSI NÄKÖKOHTA valko-urho Laitinen, j a jonka hallust a on löydetty suurempi jouldco puukkoja ja ladaittu revolveri. Poliisilaitos on p ä ä t t ä n y t sen t a k i a tehdä hsää tarkastuksia, jos samanlaisia varastoja lösrtyisi muualtakin. Tarkastus kuitenkin ilmiannoista huolimatta meni P u h u t t i i i l keisari Nerosta, Jonka] tmrhaan, s i l l ä kuka an, ei ainakaan kerrotaan polttaneen Rooman kau-( j ä r j e s t y n y t työläinen, pidä puukkoja pungin taiteellisista syistä, saadakseen n i m i t t ä i n soitella suuren tulipalon roihutessa. E r ä s syvämietteinen mies kesStisteli-a i n Joukosta huomautti; — V o i o l l a agia n i i n k i n , mutta oten kuullut, e t t ä Neio oli huonoltaiteflSja, a jos h ä n soitti samaUa tavalla kuin asuntomme s e i n ä n takana asuvan perheen poika soittaa viulua, n i i n pidän todennäköisenä, e t t ä tulipalon sytytti-v ä t k i n kiusaantuneet naapurit. ' varastossaan, enempää Jkuin revolverejakaan, mutta valko-urhoille se on ominaista, j o .Suomessa p e r i t t y ä tapaa, joka ei j ä ä t ä h ä n vmaahan tullessa-ka4n pois. Pahin puoli v a i n oii asiassa se, e t t ä rauhallisten ihmisten asunt o i h i n l ä h e t e t ä ä n poliisiurkintaa j a ett ä polii^en. annetaan ^ y t t ä y t y ä rois-tomaiseen tapaan, kuten nyt^dn käyt-täylgdvät rikkomalla lukot j a ovet jos ei äsujamiä sattunut olemaan kotona. Muufiamat joiden k o t i i n oit murto tefa-
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 17, 1928 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1928-07-17 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus280717 |
Description
Title | 1928-07-17-02 |
OCR text |
i i
Siva2
VAPAUS Caamiti. « • i w l t i w trBrlMtSa « SM n>*«ti—itt»i«, niif j j Sädkm-
I7M>, OauHo, VrnrVrg». pxhsi n r r n n f i i . Js suirxRyittä JakkpSirial.
A . VAAEA. B. A-T
O I M t T T A J A T t
TE.VHCXE.V, H, SULA.
• « I J i t a n d «t th» f |
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-07-17-02