1966-09-29-01 |
Previous | 1 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Vietnamm ongelman umpisolmua ei voida avata ilman USAn lupausta asevpuniensa kotiuttamiseksi; Vietnamm vasuran - pääm. Pearson; Vapausrintan^ United Natlons YJK. — Ranskan ulkoministeri Maurice Couve de Murvllle säilöi keskiviikkona ¥K:n Yleiskokouksen istunnossa, että a i - ada "ajateltavissa oleva keino" Vietnam-ongelman umpisolmun avaanii-seksi oii, että U S A antaa lupauksen Vietnam-Joukkojen kotiuttanU-sesta ilman ehtoja. Yhdysvallat "yksinään . . . voi tehdä uuden siirron, minkä perus- ;l|<se]P^ on muu edistys mahdollista", sanoi Ranskan ulkoministeri. Yhdysvaltain toimesta on korostettu, viimeksi Y K : n edustajan A r thur J . ' Goldbergin "rauhanehto- • |en" yhteydessä, että "seuraava Siirto" kuuluu Pohjois-Vietnamin tehtäväksi. % Yhdysvaltain tapana on ollut tähän asti se, ettei Ranskan arvostelusta tehdä suurta numeroa, mutta jnr, CiOldberg riensi nyt heti vastaamaan mr. M u r v i l l e n puheeseen. Syynä tähän taktiikan muuttoon on e i ^ t t e n huomioitsijain selitysten mukaan s e / että Ranskan ulkoministerin puhe heijasti suuressa määrässä Y K : n jäsenmaiden kantaa siitä, että Yhdysvaltain pitäisi hyväksyä pääsihteeri U Thantin rau-hanohjelman ensimmäisen kohdan lopettaa Pohjois-Vietnamin pommitus.) Singoten takaisin ne sanat, mitkä mr. Goldberg oli tarkoittanut Neuvostoliitolle, Ranskan ulkoministeri Couve de Murville sanoi Y h dysvalloille: "Mitä suurempi on maa ja sen vaikutusvalta, sitä suurempi on sen vastuunalaisuus". 'Soidaan kuvitella", hän sanoi, että '«eskalaation kuluessa sellai-, :nen ehdMiis (poliittisen ratkaisun hyväbi) tulisi joltakin muulta kuin siltä suurmaalta, mikä on yälittdmästi asiaan sekaantunut, minkä sdkaantominen on perussyynä (sodan) eskalaatioon, ja m l k l ^uinääs on siinä asemassa, että se v o i tehda-nnden siirron, minkä perusteella tulee kaikki, ennen kaikkea rauha mahdolliseksi." De Murville sanoi Ranskan katsovan, että tien päässä on ratkaisu mikä perustuu vuonna 1954 tehtyi hin (Jeneven sopimuksiin. N i i h i n sopimuksiin palaamisen täytyy tarkoittaa, hän sanoi, 'suos-tumuista kaikkien ulkomaalaisten joukkojen evakuoimiseen ja nii(- den takaisin tuonnin kieltoon; siihen^ että kielletään kaikki ulkopuolinen sekaantuminen Vietnamin asioiliin sillä perusteella, että Viet nam sitoutuu tiukasti seuraamaan linjoittumattomuusohjelmaa." Vietnamin tulisi saada ratkaista omat sisäiset asiansa "huoli matta s B t i , minkälaisen hallitusmuodon se haluaa", sanoi de Mur-viUe. Ottawa. — Puhuessaan torstaina Britannian kansojenyhteisön parlamentaarikkojen konferenssin avajaisistunnossa pääministeri Lester B. Pearson sanoi tietävänsä, että "Rhodesian kysymys saa huomiota osakseen tässä kokouksessa". ''On kttitcnUn tärkeätä pitää asia oikeassa perspektiivissä", hän sanoL "Squrin hetikohtainen maailman rauhan vaarapaikka on tidianslen mailien päässä Afri kasta — Vietnamissa". Tokio. — Etelä-Vietnamin Kansallisen Vapausrintaman presidentin, Nguyen Huu Thon kerrotaan antaneen tunnetulle vasemmistolaiselle lehtimiehelle, australialaiselle Wilfred Burchettille elokuun 28 p. lausunnon, mikä viittaa siihen, että Vapausrintama ei vaadi ennakkoehtona neuvottelujen aloittamiseksi Yhdysvaltain poistumista, vaan sitä, että Yhdysvaltain täytyy suostua siihen, että kaikki amerikkalaisjoukot viedään pois Vietnamista. Vasemmistolaisena sotakirjten-vaihtajana laajalti tunnetun mr. Burchettin sanotaan vieneen tärkeätä osaa niissä kulissientakaisissa neuvotteluissa, mitkä johtivat Korean sodan lopettamiseen. Hanoin radio on julkaissut mr. Burchettin haastattelulausunnon minkä mukaan Nguyen Huu Tho o l i sanonut: — Yhdy^altain täytyy lopettaa hyökkäyssotansa Etelft-VIetoamiS' sa, vetää sotajoukkonsa Ja kaikki yhdysvaltalaiset aseet, s ^ satel-liittiensa asevoimat pola EteU^ Vietnamista j a purkaa kaikki siel lä olevat sotatukiasemansa. Yhdysvaltain täytyy knnnioit» taa Etelä-Vietnamin väestön kan-salllsoikeuksia, lukeatnen niihin itsenäisyys, kansanvalta, rauha ja linjoittumattomuns. — ^teläVietnamin Kansallisella vapaosiintamalla, Etelä «yieinfr min kansan ainoalla todelliseUa edustajalia, täytyy o l l a ratkaiseva paikka ja' sananvalta Eteiä-Viet> namia koskevien ludklden poliittisten ratkaisujen teossa. VIIME TIEDOT Toronto. — Toronton osakepörssin hinnat ovat laskeneet alhaisimpaan tasoon 29 kuukauden aikana. New Yorkin osakemarkkinoilla Dow-Jonesin teollisuusosakkeiden indeksi laski 13;I4 pisteellä, eli 780.95:een pisteeseen^ ollen lasku nyt suurin kuukauden aikana. ^Isännän äähetlä'' puhuva jenkkipolitiikko katsoo ettei Canada saa *^'liaaskata'' US Allekin kuuluvaa vettä Buenos Aires. — Ryhmä nuoria argentiinalaisia kansallismielisiä, joiden johtajana on eräs 27-vuolias nainen, antautui eil^n illalla brittiläisille viranomaisille pakoileltuaan aikaisemmin päivällä erään matkustajalentokoneen laskemaan Falklandin saarelle. Heidän avoimesti tunnustamana tavoitteenaan oli saada kiinnitetyksi maailman yleisen mielipiteen huomio Argentiinan vaatimukseen mainitun saaren omistuksesta. Se on ollut Britannian hallinnassa 133 vuotta^ Laske-nuuBn pakoitetussa lentokoneessa oli 48 matkustajaa ja toimiisi jakunlaan kuuluvaa henkilöä. Saigon. — Etelä-Vietnamissa olevien amerikkalaisien asevoimien päällystö on pyytänyt presidentti Lyndon B. Johnsonilta lupaa myrkyllisten kemikaalien käyttöön Etelä- ja Pohjois» Vietnamin vSUsellä demarkaaiioalueella. Tämän suunnitelmanmukaan on tarkoilus hävittää puiden lehdet ja muu kasvullisuus 50 neiiömailin alueella. Nainen amnmttu kuoliaaScsi No. 403 maantiellä Burlington. — Burlingtonista kotoisin oleva 18-vuotias Janet Pons-ford ammuttiin kuoliaaksi keskiviikkona puolenpäivän aikaan No. 403 maantiellä kun hän juoksi ulos autosta missä hän o l i matkalaisena. William Lotocki, 31-vuotias myöskin Burlingtonista kotoisin oleva, joutuu vastaamaan muThasyyttees-tä, jonka ovat Burlingtonin poliisit häntä vastaan nostaneet. Torontolainen kuorma-auton kuljettaja Loyd Bouder sanoi, että ajaessaan No. 403 maantiellä hän näki naisen tulevan ulos autosta. Sitten samasta autosta astui ulos mieshenkilö pyssyn kanssa ja ampui naista pään läpi. Todistajat sanoivat, että tämä mifit palasi takaisin autoon peruutti sitä jonkun matkaa, ja ampui maassa makaavaa naista uudelleen. Englannissa ruvetaan lyömään löyllyä Lontoo. — Birminghamin Y l i opisto aikoo varustaa saunan sen kuuden tuhannen oppilaan käyttöä varten — ensimmäinen missään brittiläisessä yliopistossa. 08hawa. — General Motörsin edustajat tiedoittivat keskiviikkoiltana, että mainitun suuryhtiön V . 1967 mallisten autojen hinnat kohoavat keskimäärin $42.00 ajokkia kohti'huo-limattS sUtä, vaikka lUttohallituksen edustajat ovat pyytäneet autoyhtiöitä luopumaan hinnankorolusaikeislaan. Washington. — Eräs yhdysval-talaissenaattori esitti tiistaina ky-symylcsen, onko Canadalla "oikeus" haaskata vettä Yhdysvaltain ollessa janoissaan? Frank Moss (D. Utah), joka on^ spesialisoitunut vesiresurssikysy-mylisiin, sanoi puheensa yhteydessä: ^'Minun mielestäni on selvä kysymys siitä, että onko maan jollakin osalla - r - mantereen JQlla>. kin osalla — oikeus h a a f ^ t a vettä antamalla sen virrata fcäyttär mättömänä mereen samalla kiMn toisella osalla ei ole rUttäväsU vettä lisääntyvän väesttosä tarpeiden tyydyttämhiefcsL'^ Senaattori Moss on Yhdysvaltain hallituspiirien johtava henkilö siinä ryhmässä mikä yrittää saada Canadan' luopumaan vesiresursseistaan sillä perusteella, että tämä kysymys olisi ratkaistava "mannermaisen" käsityskannan pohjalla. Häh suosittelee $100 niiljardin hintaista Northern America Wat(fr and ;Power Alliance (NAWÄP4) suunnitelmaa, jonka perustarkolJUiV.' sena on se, että saataisiin laista vettä Yhdysvaltain kä; Senaattori Moss väittää ki lakin puolen rajaa tehtävien.Jtll musten tulevan osoittamaan.dif^y, ti, että "mannermaisuuden p tehtävä ratkaisu" on paras linen molemmille maille matkan tähtäimestä katsoen. Entinen tuomari, senaattorit esitti nämä ajatuksensa Society of Canadan kokOM Sherbrookessa, Que, viime k sa mutia Kansainvälisen yhtei missionin Canadan jaoston puheenjohtaja, edesmennyt k li A . G. L . McNaughton antoi ankaran tuomion hänen su mastaan. ., ]-'l^XfI Kenraali McNaughton leimasi N A W A P A : n ohjelman "kirotuksi suunnitelmaksi, minkä mukaan kaikki veshmurssit tuUsivat 'yh-teisomistuliseen niin, että suurin osa niistä vedettäisiin Yhdysvaltoj a hyödyttämään." - S e n a a t t o r i Moss sanoi, että Y h dysvaltain edessä on vesikriisi. "Me emme voi pitkää aikaa välttää veden tuontUcysymyksen käsittelyä," Ottawa8sa tämä senaattori Messin piihe sai hetikohtalsesti viileän vastaanoton. " L a k i määrittelee, että me emme voi tehdä mitä haluamme veshresurssiemme kanssa," sanoi liittohallituksen: kalvosmlnisterir ön eräs puhemies selittäen, että niin Yhdysvallat kuin Canadakin tunnustavat tämän. YhdysväUoilf la ei ole mitääi\ oikeutta kulkea ympäri ja tuomita toisia maita veden haaskaamisesta. Yhdysvaltalaiset ovat itse maailman suurimpia veden haaskaajia." Johnsonin kokoukselh iittisot tavoitteet "Vietnamih rauhdsta" keskustellaan konferenssdissa mihiii tiilee vain Vietnamissa hyökkäävät maat istetuomioila olisi pyrittävä vain rajoittamaan — Osler Ammattiyhdistysjohtajat ovat kuiten-fdn sitä mieltä, että työnantajia auttavista estetuomioista olisi päästävä Waihington. — Presidentti Johnson hyväksyi tiistaina ehdotuksen, •jetti hän osallistuu henkilöfcohtai- .- 'seiti Yhdysvaltain aasialais-liitto-laisten "Vietnam-konferenssiin". '-Senaattori J . W. Fullbright l ei t n ^ i heti tämän tiedonannon po-jjiittisluontoiseksi eleeksi, ^.j/v-Presidentti Johnson menee loka- , 7 ^ u n loppupuolella Manilassa pi-jiettävään Etelä-Vietnamin. Thai- ^>^^l,^an, Filippiinien. Etelä-Korean, ifjiVtistralian j a Uuden Seelannin joh- )^jäin konferenssiin. Nämä ovat ai-vh^ t aasiaiaishallitukset mitkä on |ii|[atu vedetyksi Yhdysvaltain tuek- ,ft 'sodankäyntiin Vietnamin kansaa •vastaan. • " • 'A\flenaattori Fulbright ilmaisi epäi- ' t siitä voiko mitään hyvää koi-tällaisen herttaisen pikkuryh- ^ ^ t i l kokouksesta. Hänen mieles-iU|| itt olisi edullisempaa, että Yhdys- 'IttilUtt lopettaisi yksipuolisesti eli ivuoroifluutta vaatimatta Poh- •Vietnamin pommituksen. . konferenssin tarkoituk- 'seiia sanotaan olevan se, että siellä arvioidaan neavottelumahdollisuuk-sia sekX tutkitaan Vietnamin sotilaallista tilannetta ja Etelä-Vietnamin ohjelmia taloudellisen ja poliittisen kehityksen hyväksi. Ollakseen hyödyllisen, selitti se- ILMATORJUNTAYER-KOSTO TEHOSTUU POHJOIS-VIETNAMISSA IVashington. —• U S A : n s^itilasana-lyytikot sanovat että Pohjois-Vietna-ml on Neuvostoliiton avustamana kehittänyt hyvin vaarallisen ilma-torjuntaverkoston, vastaukseksi yhä suureneville ilmapommituksille. Korkean tason tietolähteitten perusteella on Pohjois-Vietnamin i l - matorjuntaverkosto jo kaikkien nykyaikaisin U US A: n lentäjät ovat koskaan kohdanneet. Merkit viittaavat, että se monipuolistuu ja voimistuu jatkuvasti edelleen. Sitten viime syksyn on tavallisten ilmatorjiintaaseitten lukumäärä Pohjois-Vietnamissa lisääntynyt 1,500 kappaleesta 5,000. Eräs epävirallinen arvio asettaa siellä olevien ilmatorjuntatykkien lukumääräksi noin 7,000:ksi. Jotkut analyytikot arvelevat tämän summan liian korkeaksi.'* ' Missä Pohjois-Victnamilla oli vii-jne syksynä käytännössä neljä tulittavaa patteria käyttäen Neuvostoliitossa tehtyjä SA-2 merkkisiä i l matorjuntaohjuksia, niin siellä on nykyään 25—30 samanlaista '4)atte-ria toiminnassa. Pohjois-Vietnamissa on enemmän käytännössä tutkayksiköitä neliömai lia kohden kuin Itä-Euroopassa. Viime kuukausien aikana on erikoisen huomattavasti lisääntynyt tutka- malli joka on suunniteltu seuraamaan matalalla lentäviä koneita. USA-.n ilmavoimat käyttävät usein tällaista matalalentotaktiikkaa hyök käyksissään. Analyytikot uskovat että suurin osa näistä ilmatorjuntavarusteista tulee Neuvostoliitosta, eikä Kiinasta. USA:n tiedustelukoneet ovat useamman kerran valokuvanneet kun Neuvostoliiton laivoista on purettu tavallisia ilmatorjuntaaseitä.ja ohjuslaittcita Haiphongin satamassa, • Ottawa, Työväen asioiden käsittelyssä tunnettu torontolainen lakimiies John Osler esitti täällä tiistaina Canadan johtavan ammat-tiyhdistyskeskuksen — CLCn — järjestämälle konferenssille mielipiteensä, että ammattiyhdistysliike hakkaa päätään seinään vaatiessaan työnantajia avustavien estetuomioi-den poistamista työkiistojen yhteydessä, ja hän suositteli s en sijaan vaadittavaksi lakeihin muutosta, mikä kieltää työnantajat palkkaamasta rikkureita ja takaa työläisille joukkomittaisen lakkovahdintaoi-keuden mikäli siihen ei mitään väkivaltaisuutta sisälly. Tämä lakimies Oslerin esittämä muutosehdotus estetuomiovastaises-sa taistelussa sai kylmähkön vastaanoton ammattiyhdistysmiesten taholta. CLC, minkä johdolla Ottawassa nyt istuva konferenssi kutsuttiin, omaksui huhtikuussa Winnipegissa pidetyssä edustajakokouksessa este-tuomioiden poistamisvaatimuksen. Mr. Osler sanoi, ettei hän vastusta ammattiyhdistysliikkeen kantaa estetuomioiden lopettamisvaati-muksen puolesta, mutta hän ilmaisi käsityskannan, että tätä tavoitetta — estetuomioiden poistamista — ei voida saavuttaa lähitulevana a i - kana. • Ammattiyhdistysväen konferenssissa käsiteltiin tiistaina pakollista sovittelumenetelmää. Mitään kan-nanmäärittelyä ei silloin vielä tehty mr. Oslerin esityksestä. Mutta hänen mielipiteensä asiasta tulee CLCn johtokunnan harkittavaksi lokakuussa. CLCn poliittisen valistustyön johtaja George Homen kerrotaan sanoneen, että mr. Oslerin esittämät-ajatukset edustavat askelta eteenpäin, mutta hän sanoi edelleen kannattavansa estetuomioiden kokonaan poistamisvaatimusta. Hän suositteli jatkuvaa kansallista ja maakunnallista painostusta estetuomioiden poistamiseksi. CLCn suhdannetyön johtaja Jack Williams sanoi, että hänen edustamansa ryhmä ei ole vakuuttunut, että on helpompi saada laadituksi laki rikkuroinnin estämiseksi kuin estetuomioiden poistamiseksi. Osler sanoi, että iakkovahdintaa suoritetaan suuressa määrässä, mi-, käli on kysymys rivijäsenistä, siinä mielessä, että voidaan pitää laitos suljettuna ja rikkurit lakonalaiscn laitoksen ulkopuolella. "Olisi paljon odotettu", sanoi lakimies Osler, 'että lainlaatijakunnat hyväksyvät lain, mikä estää oikeuslaitoksen sekaantumasta tämäntapaiseen lakko-vahdintaan." William Mahoney, terästyöläisten union canadalaisjohtaja, linjoittui mr. Oslerin puolelle sanoen, että viimeksimainittu esitti hyvin harkitun formulan estetuomioiden kärjen tylsistyttämiseksi. Sen sijaan, että liakkaa päätään seinään, työväenliikkeen tulisi huomioida se, että asiaa voidaan paremmin auttaa sivuuttamalla seinä tavoitteena ollen estetuomioiden poistaminen. Autotyöläisten union canadalaisjohtaja George Burt suhtautui kielteisesti mr. Oslerin mielipiteeseen siitä, että parempia tuloksia muka saavutetaan vaatimalla estetuomiolakiin muutoksia kuin itse estetuomioiden. poistamista. " E i ole mitään syytä odottaa, että tähän lakiin tehdään muutoksia. E i ole esitelty mitään päteviä perusteita miksi meidän tulisi pehmittää katsomuksiamme estetuomioiden poistamisvaatimuksen kohdalta. Es-tetuomioilia ei ole mitään paikkaa Canadan työkiistoissa"; sanoi mr. Burt. Mr. Osler puolusteli esitystään myös silläi että Yhdysvalloissa nyt käytännössä olevan Norris-Laguar-dia- lain tapaisten säädösten perusteella voitaisiin Canadassa vähentää estetuomioiden väärinkäyttöä työläisiä vastaan. ryhtyä vaatimaan vain rajirituktfa estetuomioiden käyttöön lak* kolaisia vastaan sen sijaan kun. ammattiyhdistysliike vaatii e ^ tuomioiden käytön kokonaan lopettamista. Kokous, missä on noin 125 edttS' ta jaa, hyväksyi sen sijaan C L C :a huhtikuussa hyväksymän päätSA-lauselman, missä sanotaan, e t ii näistä estetnomioista on päfistS-vä eroon ja suoisitellaan ''voit-makkaampaa kampanjan" jäi» jestämistä tämän tavoitteen saa-^ vuttamiselisi. Ottawa. — CLC:n aloitteessa työsudeiakeja tutkimaan kutsuttu konferenssi hylkäsi keskiviikkona torontolaisen lakimielien John Oslerin aikaisemmin antaman "neuvon", että ammattiyhdistysliikkeen pitäisi lopettaa "päänsä seinään hakkaamisen" ja Portugatin ja Kongon suhteet kärjistyneet Klnshasa. —- Kongon parlamentti esitti vaatimuksen täällä viime maanantaina halitukselleen, katkais ta diplomaattiset suhteet Portugaliin, sulkea kaikki ulkomaiset konsulaatit Kongossa ja kieltää diplomaattien liikuskelu pääkaupungin Kinshasan (entinen Leopoldville) ulkopuolella. Parlamentin hyväksymä päätös kehoittaa halitusta myös tutkimaan mahdollisuuksia diplomaattisuhteiden uudelleen järjestämistä niiden maiden kanssa, joiden suhteen ne ovat katkenneet väärinymmärrysten johdosta. Näihin maihin lukeutuu Neuvostoliitto, joitakin Itä-Euroopan maita ja Yhdistynyt Arabitasavalta. Kongo rikkoi yhteydet häihin maihin V. 1960 väittäen niiden sekaantuneen Kongon sisäisiin asioihin. Maanantaisessa päätöksessä ei (Jatkuu sivulla 4) naattori Fulbright, Aasian maiden konferenssiin pitäisi osallistua sellaiset maat kuin Pakistan j a Intia. Lokakuussa Manilassa pidettävään "Aasian maiden" konferenssiin osal listuu edustajat vain niistä hallituksista, joiden toimesta on lähetetty joku määrä sotilaita Yhdysvaltain avuksi:Vietnamin sotaan. Ennakkovihjeen siitä, millä tavalla Manilan konferenssissa Vietnamin "rauhankysymystä" käsitellään saatiin tiistaina Y K n Yleiskokouksen istunnosta kun Thaimaan ulkoministeri Thanat Khoman sanoi vas tustavansa Yhdysvaltain päätöstä Pohjois-Vietnamin pommituksen lopettamiseksi, ja sotilasvoimien takaisin vetämiseksi ilman vastaavanlaisia myönnytyksiä kommunisteilta ja kun Australian ulkoministeri sanoi, että "Pohjois-Vietnam ei halua sopimusta vaan antautumista". Muun lisäksi mr. Khomanin asenne on täydellinen vastak<Ata Y K n pääsihteeri U Thantin oh> Reimalle, jonka makaan..Yhdys^, valtain pitäisi ehdoitta lopettaa Pohjois-Vietnamin pommituksen, kummankin puolen vähentää so> tilaallisia operatioita j a YhdySf valtain suostua neuvotteluun Ete lä-Vietnamin Kansallisen vapaus* rintaman kanssa. USA-NLn SUHTEITA VOITAISIIN PARANTAA , Näin sanoi Yhdysvaltain presidentti Johnson NLn kansalle osoitetussa lausunnossa^ ..Moskova. — Yhdysvaltain presidentti Lyndon B. Johnson esitti tiistaina Neuvostoliiton kansalle henkilökohtaisen vetoomuksen Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välisten suhteiden parantamiseksi. Neuvostoliitossa leviävän "America Magazinen" kymmenvuotisnu-meroon antamassaan lausunnossa presidentti Johnson sanoO, että Y h dysvalloilla ja Neuvostoliitolla "on enemmän yhteisiä asioita kuin toisinaan käsitämme niitä olevan . Meidän kansamme ovat enemmän luonnollisia ystävja kuin vihollisia. Minä haluaisin nähdä, että vaihtaisimme tavaroita, aatteita j a teknologiaa — kaikkia menetelmiä yhteisen edistyksen ja vaurauden saavuttamiseksi . . . " Mainittua julkaisua levitetään Neuvostoliitossa USAn—NLn yhteisen kulttuurisopimuksen perusteella. Saman sopimuksen mukaan Neuvostoliiton hallitus levittää samantapaista julkaisua Yhdysvalloissa. Amerikkalaispiirien tietojen mukaan julkaisun 60,000 kopion painos loppuunmyytiin 50 kopekan (noin 55__sentin) hinnasta tunnin kuluessa. Julkaisun kaksi ensimmäistä s i vua käsittävässä haastattelulausunnossa presidentti Johnson toistaa suurelta osalta sen, minkä hän sanoi elokuun 25 pnä Idaho Fallsilla, Idahossa pitämänsä puheen yhteydessä: ^ "Kerta toisensa jälkeen havaitsemme, että Neuvostoliitto j a me olemme eri puolilla maailmaa vastakkaisilla puolilla", sanoo presidentti Johnson kO; julkaisun lukijoille. "Mutta vuosien kuluessa me olemme saaneet paljon kokemusta monien vaikeuksiemme ratkaisun yhteydessä. "Minun mielestäni on kummankin puolen käsitettävä, että ne eivät voi käännyttää toinen toistaan. Yhdysvallat ei ole kiintynyt Neuvostoliiton uudelleen luomiseen oman kuvamme mukaan. Ja minä en näe mitään merkkejä siitä, että Amerikka kääntyisi kommunismiin Minä katson, että todelliset kansal-lisedut menevät aatteellisten rajoj e n y l i . "Suurvaltoina meidän maillamme on epäilemättä sitoumuksia, mitkä törmäävät yhteen. Mutta on yksi sitoumus, jonka toivon olevan meillä molemmilla: sitoumus sodat-tomasta maailmasta:" ' Aikaisemmin mainitussa Idahon puheessaan presidentti Johnson vetosi "järkeviin toimenpiteisiin yhteisten tavoitteiden puolesta", minkä lausunnon Neuvostoliiton kom^ munlstisen puolueen äänenkannattaja Pravda leimasr''''tekopyhyydek-s i " kirjoittamalla: "Tekopyhyyttä on ainoa sana millä voidaan kuvata vetoomus yhteisten etujen puolesta ja lausunto, ettei Vietnamin sodan tarvitse estää meitä löytämästä uutta tietä suhteillemme." ROTUSYRJIÄ SAI PUHUA TYHJILLE ISTUIMILLE United Nations, N Y . — Miltei kaikki Aasian ja Afrikan diplomaatit kävelivät pois Y K : n Yleiskokouksen istunnosta maanantaina kun Etelä-Afrikan valtuutettu D. P, de Villiers nousi puhumaan maansa rotusyrjintäohjelman (apartheidin) puolesta ja esitti vihjauksen, että Etelä-Afrikka voi erota YKsta jos maailmanjärjestö sekuantuu sen ro< tusyrjintähallintaan ' Lounais-Afrikassa. Yhdysvaltain ja muiden suurmaiden edustajat jäivät istuntosaliin mutta he kaikin istuivat kylmän äänettöminä, pidättyen tavanmukaisista suosionosoitusten annosta puheen päätyttyä. Suurin osa muista diplomaateista pysytteli kokonaan pois istuntohuoneesta, minkä paikoista oli kaksi kolmannesta tyh< jänä. Etelä-Afrikan valtuutettu pilkkasi cnemmistöhallintaa perustuvaa hallitusjärjestelmää sanoen, että se "työntäisi koko alueen (Lounais-Afrikan) kaaokseen ja kurjuuteen." Afrikkalaismaat ilmaisivat täten ensimmäisen kerran tuomionsa Etelä-Afrikan rotusyrjintäohjelmas-ta sen jälkeen kun Haagen oikeus hylkäsi niiden valituksen Etelä- Afrikkaa vastaan. Ciuinean suurlähettiläs Achkar Marof sanoi puheensa yhteydessä, että Y K : n asevoimia olisi lähetettä-, vä Lounais-Afrikkaan,. jos Etelä- Afrikka kieltäytyy toteuttamasta Y K : n päätöksiä tässä asiassa. Mr. Marof esitti afrikkalaismoi-den ehdotuksen, että Etelä-Afrikan hallintavalta olisi lopetettava Lounais- Af rikassa, missä on 401,000 afrikkalaista ja vain 73,000 valkoihoista, sekä suuria mincraalirikko-uksia. .
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 29, 1966 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1966-09-29 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus660929 |
Description
Title | 1966-09-29-01 |
OCR text |
Vietnamm ongelman umpisolmua ei voida avata ilman USAn lupausta
asevpuniensa kotiuttamiseksi; Vietnamm
vasuran - pääm. Pearson; Vapausrintan^
United Natlons YJK. — Ranskan ulkoministeri Maurice Couve de
Murvllle säilöi keskiviikkona ¥K:n Yleiskokouksen istunnossa, että a i -
ada "ajateltavissa oleva keino" Vietnam-ongelman umpisolmun avaanii-seksi
oii, että U S A antaa lupauksen Vietnam-Joukkojen kotiuttanU-sesta
ilman ehtoja.
Yhdysvallat "yksinään . . . voi tehdä uuden siirron, minkä perus-
;l| |
Tags
Comments
Post a Comment for 1966-09-29-01