Vapaus, September 29, 1966

              Vietnamm ongelman umpisolmua ei voida avata ilman USAn lupausta
asevpuniensa kotiuttamiseksi; Vietnamm
vasuran - pääm. Pearson; Vapausrintan^
United Natlons YJK. — Ranskan ulkoministeri Maurice Couve de
Murvllle säilöi keskiviikkona ¥K:n Yleiskokouksen istunnossa, että a i -
ada "ajateltavissa oleva keino" Vietnam-ongelman umpisolmun avaanii-seksi
oii, että U S A antaa lupauksen Vietnam-Joukkojen kotiuttanU-sesta
ilman ehtoja.
Yhdysvallat "yksinään . . . voi tehdä uuden siirron, minkä perus-
;l|<se]P^ on muu edistys mahdollista", sanoi Ranskan ulkoministeri.
Yhdysvaltain toimesta on koros­tettu,
viimeksi Y K : n edustajan A r ­thur
J . ' Goldbergin "rauhanehto-
• |en" yhteydessä, että "seuraava
Siirto" kuuluu Pohjois-Vietnamin
tehtäväksi.
% Yhdysvaltain tapana on ollut tä­hän
asti se, ettei Ranskan arvoste­lusta
tehdä suurta numeroa, mutta
jnr, CiOldberg riensi nyt heti vas­taamaan
mr. M u r v i l l e n puheeseen.
Syynä tähän taktiikan muuttoon on
e i ^ t t e n huomioitsijain selitysten
mukaan s e / että Ranskan ulkomi­nisterin
puhe heijasti suuressa
määrässä Y K : n jäsenmaiden kantaa
siitä, että Yhdysvaltain pitäisi hy­väksyä
pääsihteeri U Thantin rau-hanohjelman
ensimmäisen kohdan
lopettaa Pohjois-Vietnamin pom­mitus.)
Singoten takaisin ne sanat, mit­kä
mr. Goldberg oli tarkoittanut
Neuvostoliitolle, Ranskan ulkomi­nisteri
Couve de Murville sanoi Y h ­dysvalloille:
"Mitä suurempi on
maa ja sen vaikutusvalta, sitä suu­rempi
on sen vastuunalaisuus".
'Soidaan kuvitella", hän sanoi,
että '«eskalaation kuluessa sellai-,
:nen ehdMiis (poliittisen ratkai­sun
hyväbi) tulisi joltakin muul­ta
kuin siltä suurmaalta, mikä on
yälittdmästi asiaan sekaantunut,
minkä sdkaantominen on perus­syynä
(sodan) eskalaatioon, ja
m l k l ^uinääs on siinä asemassa,
että se v o i tehda-nnden siirron,
minkä perusteella tulee kaikki,
ennen kaikkea rauha mahdolli­seksi."
De Murville sanoi Ranskan kat­sovan,
että tien päässä on ratkaisu
mikä perustuu vuonna 1954 tehtyi
hin (Jeneven sopimuksiin.
N i i h i n sopimuksiin palaamisen
täytyy tarkoittaa, hän sanoi, 'suos-tumuista
kaikkien ulkomaalaisten
joukkojen evakuoimiseen ja nii(-
den takaisin tuonnin kieltoon; sii­hen^
että kielletään kaikki ulkopuo­linen
sekaantuminen Vietnamin
asioiliin sillä perusteella, että Viet
nam sitoutuu tiukasti seuraamaan
linjoittumattomuusohjelmaa."
Vietnamin tulisi saada ratkais­ta
omat sisäiset asiansa "huoli
matta s B t i , minkälaisen hallitus­muodon
se haluaa", sanoi de Mur-viUe.
Ottawa. — Puhuessaan torstaina
Britannian kansojenyhteisön par­lamentaarikkojen
konferenssin ava­jaisistunnossa
pääministeri Lester
B. Pearson sanoi tietävänsä, että
"Rhodesian kysymys saa huomiota
osakseen tässä kokouksessa".
''On kttitcnUn tärkeätä pitää
asia oikeassa perspektiivissä",
hän sanoL "Squrin hetikohtainen
maailman rauhan vaarapaikka on
tidianslen mailien päässä Afri
kasta — Vietnamissa".
Tokio. — Etelä-Vietnamin Kan­sallisen
Vapausrintaman presiden­tin,
Nguyen Huu Thon kerrotaan
antaneen tunnetulle vasemmistolai­selle
lehtimiehelle, australialaiselle
Wilfred Burchettille elokuun 28 p.
lausunnon, mikä viittaa siihen, että
Vapausrintama ei vaadi ennakko­ehtona
neuvottelujen aloittamiseksi
Yhdysvaltain poistumista, vaan sitä,
että Yhdysvaltain täytyy suostua
siihen, että kaikki amerikkalaisjou­kot
viedään pois Vietnamista.
Vasemmistolaisena sotakirjten-vaihtajana
laajalti tunnetun mr.
Burchettin sanotaan vieneen tär­keätä
osaa niissä kulissientakaisis­sa
neuvotteluissa, mitkä johtivat
Korean sodan lopettamiseen. Ha­noin
radio on julkaissut mr. Bur­chettin
haastattelulausunnon minkä
mukaan Nguyen Huu Tho o l i sano­nut:
— Yhdy^altain täytyy lopettaa
hyökkäyssotansa Etelft-VIetoamiS'
sa, vetää sotajoukkonsa Ja kaikki
yhdysvaltalaiset aseet, s ^ satel-liittiensa
asevoimat pola EteU^
Vietnamista j a purkaa kaikki siel
lä olevat sotatukiasemansa.
Yhdysvaltain täytyy knnnioit»
taa Etelä-Vietnamin väestön kan-salllsoikeuksia,
lukeatnen niihin
itsenäisyys, kansanvalta, rauha ja
linjoittumattomuns.
— ^teläVietnamin Kansallisella
vapaosiintamalla, Etelä «yieinfr
min kansan ainoalla todelliseUa
edustajalia, täytyy o l l a ratkaiseva
paikka ja' sananvalta Eteiä-Viet>
namia koskevien ludklden poliit­tisten
ratkaisujen teossa.
VIIME TIEDOT
Toronto. — Toronton osakepörssin hinnat ovat laskeneet
alhaisimpaan tasoon 29 kuukauden aikana. New Yorkin osake­markkinoilla
Dow-Jonesin teollisuusosakkeiden indeksi laski
13;I4 pisteellä, eli 780.95:een pisteeseen^ ollen lasku nyt suu­rin
kuukauden aikana.
^Isännän äähetlä'' puhuva jenkkipolitiikko katsoo
ettei Canada saa *^'liaaskata'' US Allekin kuuluvaa vettä
Buenos Aires. — Ryhmä nuoria argentiinalaisia kansal­lismielisiä,
joiden johtajana on eräs 27-vuolias nainen, antau­tui
eil^n illalla brittiläisille viranomaisille pakoileltuaan ai­kaisemmin
päivällä erään matkustajalentokoneen laskemaan
Falklandin saarelle. Heidän avoimesti tunnustamana tavoit­teenaan
oli saada kiinnitetyksi maailman yleisen mielipiteen
huomio Argentiinan vaatimukseen mainitun saaren omistuk­sesta.
Se on ollut Britannian hallinnassa 133 vuotta^ Laske-nuuBn
pakoitetussa lentokoneessa oli 48 matkustajaa ja toi­miisi
jakunlaan kuuluvaa henkilöä.
Saigon. — Etelä-Vietnamissa olevien amerikkalaisien ase­voimien
päällystö on pyytänyt presidentti Lyndon B. John­sonilta
lupaa myrkyllisten kemikaalien käyttöön Etelä- ja
Pohjois» Vietnamin vSUsellä demarkaaiioalueella. Tämän
suunnitelmanmukaan on tarkoilus hävittää puiden lehdet ja
muu kasvullisuus 50 neiiömailin alueella.
Nainen amnmttu
kuoliaaScsi No. 403
maantiellä
Burlington. — Burlingtonista ko­toisin
oleva 18-vuotias Janet Pons-ford
ammuttiin kuoliaaksi keski­viikkona
puolenpäivän aikaan No.
403 maantiellä kun hän juoksi ulos
autosta missä hän o l i matkalaisena.
William Lotocki, 31-vuotias myös­kin
Burlingtonista kotoisin oleva,
joutuu vastaamaan muThasyyttees-tä,
jonka ovat Burlingtonin poliisit
häntä vastaan nostaneet.
Torontolainen kuorma-auton kul­jettaja
Loyd Bouder sanoi, että aja­essaan
No. 403 maantiellä hän näki
naisen tulevan ulos autosta. Sitten
samasta autosta astui ulos mieshen­kilö
pyssyn kanssa ja ampui naista
pään läpi.
Todistajat sanoivat, että tämä
mifit palasi takaisin autoon peruutti
sitä jonkun matkaa, ja ampui maas­sa
makaavaa naista uudelleen.
Englannissa ruvetaan
lyömään löyllyä
Lontoo. — Birminghamin Y l i ­opisto
aikoo varustaa saunan sen
kuuden tuhannen oppilaan käyttöä
varten — ensimmäinen missään
brittiläisessä yliopistossa.
08hawa. — General Motörsin edustajat tiedoittivat kes­kiviikkoiltana,
että mainitun suuryhtiön V . 1967 mallisten au­tojen
hinnat kohoavat keskimäärin $42.00 ajokkia kohti'huo-limattS
sUtä, vaikka lUttohallituksen edustajat ovat pyytä­neet
autoyhtiöitä luopumaan hinnankorolusaikeislaan.
Washington. — Eräs yhdysval-talaissenaattori
esitti tiistaina ky-symylcsen,
onko Canadalla "oike­us"
haaskata vettä Yhdysvaltain
ollessa janoissaan?
Frank Moss (D. Utah), joka on^
spesialisoitunut vesiresurssikysy-mylisiin,
sanoi puheensa yhtey­dessä:
^'Minun mielestäni on selvä ky­symys
siitä, että onko maan jol­lakin
osalla - r - mantereen JQlla>.
kin osalla — oikeus h a a f ^ t a vet­tä
antamalla sen virrata fcäyttär
mättömänä mereen samalla kiMn
toisella osalla ei ole rUttäväsU
vettä lisääntyvän väesttosä tar­peiden
tyydyttämhiefcsL'^
Senaattori Moss on Yhdysvaltain
hallituspiirien johtava henkilö sii­nä
ryhmässä mikä yrittää saada Ca­nadan'
luopumaan vesiresursseistaan
sillä perusteella, että tämä kysymys
olisi ratkaistava "mannermaisen"
käsityskannan pohjalla.
Häh suosittelee $100 niiljardin
hintaista Northern America Wat(fr
and ;Power Alliance (NAWÄP4)
suunnitelmaa, jonka perustarkolJUiV.'
sena on se, että saataisiin
laista vettä Yhdysvaltain kä;
Senaattori Moss väittää ki
lakin puolen rajaa tehtävien.Jtll
musten tulevan osoittamaan.dif^y,
ti, että "mannermaisuuden p
tehtävä ratkaisu" on paras
linen molemmille maille
matkan tähtäimestä katsoen.
Entinen tuomari, senaattorit
esitti nämä ajatuksensa
Society of Canadan kokOM
Sherbrookessa, Que, viime k
sa mutia Kansainvälisen yhtei
missionin Canadan jaoston
puheenjohtaja, edesmennyt k
li A . G. L . McNaughton antoi
ankaran tuomion hänen su
mastaan. ., ]-'l^XfI
Kenraali McNaughton leimasi
N A W A P A : n ohjelman "kirotuksi
suunnitelmaksi, minkä mukaan
kaikki veshmurssit tuUsivat 'yh-teisomistuliseen
niin, että suurin
osa niistä vedettäisiin Yhdysvalto­j
a hyödyttämään."
- S e n a a t t o r i Moss sanoi, että Y h ­dysvaltain
edessä on vesikriisi.
"Me emme voi pitkää aikaa vält­tää
veden tuontUcysymyksen kä­sittelyä,"
Ottawa8sa tämä senaattori Mes­sin
piihe sai hetikohtalsesti viile­än
vastaanoton.
" L a k i määrittelee, että me em­me
voi tehdä mitä haluamme
veshresurssiemme kanssa," sanoi
liittohallituksen: kalvosmlnisterir
ön eräs puhemies selittäen, että
niin Yhdysvallat kuin Canadakin
tunnustavat tämän. YhdysväUoilf
la ei ole mitääi\ oikeutta kulkea
ympäri ja tuomita toisia maita ve­den
haaskaamisesta. Yhdysvalta­laiset
ovat itse maailman suurim­pia
veden haaskaajia."
Johnsonin kokoukselh
iittisot tavoitteet
"Vietnamih rauhdsta" keskustellaan konferenssdissa
mihiii tiilee vain Vietnamissa hyökkäävät maat
istetuomioila olisi pyrittävä
vain rajoittamaan — Osler
Ammattiyhdistysjohtajat ovat kuiten-fdn sitä mieltä, että
työnantajia auttavista estetuomioista olisi päästävä
Waihington. — Presidentti John­son
hyväksyi tiistaina ehdotuksen,
•jetti hän osallistuu henkilöfcohtai-
.- 'seiti Yhdysvaltain aasialais-liitto-laisten
"Vietnam-konferenssiin".
'-Senaattori J . W. Fullbright l ei
t n ^ i heti tämän tiedonannon po-jjiittisluontoiseksi
eleeksi,
^.j/v-Presidentti Johnson menee loka-
, 7 ^ u n loppupuolella Manilassa pi-jiettävään
Etelä-Vietnamin. Thai-
^>^^l,^an, Filippiinien. Etelä-Korean,
ifjiVtistralian j a Uuden Seelannin joh-
)^jäin konferenssiin. Nämä ovat ai-vh^
t aasiaiaishallitukset mitkä on
|ii|[atu vedetyksi Yhdysvaltain tuek-
,ft 'sodankäyntiin Vietnamin kansaa
•vastaan. • " •
'A\flenaattori Fulbright ilmaisi epäi-
' t siitä voiko mitään hyvää koi-tällaisen
herttaisen pikkuryh-
^ ^ t i l kokouksesta. Hänen mieles-iU||
itt olisi edullisempaa, että Yhdys-
'IttilUtt lopettaisi yksipuolisesti eli
ivuoroifluutta vaatimatta Poh-
•Vietnamin pommituksen. .
konferenssin tarkoituk-
'seiia sanotaan olevan se, että siellä
arvioidaan neavottelumahdollisuuk-sia
sekX tutkitaan Vietnamin soti­laallista
tilannetta ja Etelä-Vietna­min
ohjelmia taloudellisen ja po­liittisen
kehityksen hyväksi.
Ollakseen hyödyllisen, selitti se-
ILMATORJUNTAYER-KOSTO
TEHOSTUU
POHJOIS-VIETNAMISSA
IVashington. —• U S A : n s^itilasana-lyytikot
sanovat että Pohjois-Vietna-ml
on Neuvostoliiton avustamana
kehittänyt hyvin vaarallisen ilma-torjuntaverkoston,
vastaukseksi yhä
suureneville ilmapommituksille.
Korkean tason tietolähteitten pe­rusteella
on Pohjois-Vietnamin i l -
matorjuntaverkosto jo kaikkien ny­kyaikaisin
U US A: n lentäjät ovat
koskaan kohdanneet. Merkit viittaa­vat,
että se monipuolistuu ja voi­mistuu
jatkuvasti edelleen.
Sitten viime syksyn on tavallisten
ilmatorjiintaaseitten lukumäärä
Pohjois-Vietnamissa lisääntynyt
1,500 kappaleesta 5,000. Eräs epä­virallinen
arvio asettaa siellä ole­vien
ilmatorjuntatykkien lukumää­räksi
noin 7,000:ksi. Jotkut analyy­tikot
arvelevat tämän summan liian
korkeaksi.'* '
Missä Pohjois-Victnamilla oli vii-jne
syksynä käytännössä neljä tulit­tavaa
patteria käyttäen Neuvosto­liitossa
tehtyjä SA-2 merkkisiä i l ­matorjuntaohjuksia,
niin siellä on
nykyään 25—30 samanlaista '4)atte-ria
toiminnassa.
Pohjois-Vietnamissa on enemmän
käytännössä tutkayksiköitä neliömai
lia kohden kuin Itä-Euroopassa.
Viime kuukausien aikana on erikoi­sen
huomattavasti lisääntynyt tut­ka-
malli joka on suunniteltu seuraa­maan
matalalla lentäviä koneita.
USA-.n ilmavoimat käyttävät usein
tällaista matalalentotaktiikkaa hyök
käyksissään.
Analyytikot uskovat että suurin
osa näistä ilmatorjuntavarusteista
tulee Neuvostoliitosta, eikä Kiinas­ta.
USA:n tiedustelukoneet ovat
useamman kerran valokuvanneet
kun Neuvostoliiton laivoista on pu­rettu
tavallisia ilmatorjuntaaseitä.ja
ohjuslaittcita Haiphongin satamas­sa,
•
Ottawa, Työväen asioiden kä­sittelyssä
tunnettu torontolainen
lakimiies John Osler esitti täällä
tiistaina Canadan johtavan ammat-tiyhdistyskeskuksen
— CLCn —
järjestämälle konferenssille mieli­piteensä,
että ammattiyhdistysliike
hakkaa päätään seinään vaatiessaan
työnantajia avustavien estetuomioi-den
poistamista työkiistojen yhtey­dessä,
ja hän suositteli s en sijaan
vaadittavaksi lakeihin muutosta, mi­kä
kieltää työnantajat palkkaamas­ta
rikkureita ja takaa työläisille
joukkomittaisen lakkovahdintaoi-keuden
mikäli siihen ei mitään vä­kivaltaisuutta
sisälly.
Tämä lakimies Oslerin esittämä
muutosehdotus estetuomiovastaises-sa
taistelussa sai kylmähkön vas­taanoton
ammattiyhdistysmiesten
taholta.
CLC, minkä johdolla Ottawassa
nyt istuva konferenssi kutsuttiin,
omaksui huhtikuussa Winnipegissa
pidetyssä edustajakokouksessa este-tuomioiden
poistamisvaatimuksen.
Mr. Osler sanoi, ettei hän vas­tusta
ammattiyhdistysliikkeen kan­taa
estetuomioiden lopettamisvaati-muksen
puolesta, mutta hän ilmaisi
käsityskannan, että tätä tavoitetta
— estetuomioiden poistamista —
ei voida saavuttaa lähitulevana a i -
kana. •
Ammattiyhdistysväen konferens­sissa
käsiteltiin tiistaina pakollista
sovittelumenetelmää. Mitään kan-nanmäärittelyä
ei silloin vielä teh­ty
mr. Oslerin esityksestä. Mutta
hänen mielipiteensä asiasta tulee
CLCn johtokunnan harkittavaksi lo­kakuussa.
CLCn poliittisen valistustyön joh­taja
George Homen kerrotaan sa­noneen,
että mr. Oslerin esittämät-ajatukset
edustavat askelta eteen­päin,
mutta hän sanoi edelleen kan­nattavansa
estetuomioiden koko­naan
poistamisvaatimusta. Hän suo­sitteli
jatkuvaa kansallista ja maa­kunnallista
painostusta estetuomioi­den
poistamiseksi.
CLCn suhdannetyön johtaja Jack
Williams sanoi, että hänen edusta­mansa
ryhmä ei ole vakuuttunut,
että on helpompi saada laadituksi
laki rikkuroinnin estämiseksi kuin
estetuomioiden poistamiseksi.
Osler sanoi, että iakkovahdintaa
suoritetaan suuressa määrässä, mi-,
käli on kysymys rivijäsenistä, siinä
mielessä, että voidaan pitää laitos
suljettuna ja rikkurit lakonalaiscn
laitoksen ulkopuolella. "Olisi pal­jon
odotettu", sanoi lakimies Osler,
'että lainlaatijakunnat hyväksyvät
lain, mikä estää oikeuslaitoksen se­kaantumasta
tämäntapaiseen lakko-vahdintaan."
William Mahoney, terästyöläisten
union canadalaisjohtaja, linjoittui
mr. Oslerin puolelle sanoen, että
viimeksimainittu esitti hyvin harki­tun
formulan estetuomioiden kär­jen
tylsistyttämiseksi.
Sen sijaan, että liakkaa päätään
seinään, työväenliikkeen tulisi huo­mioida
se, että asiaa voidaan pa­remmin
auttaa sivuuttamalla seinä
tavoitteena ollen estetuomioiden
poistaminen. Autotyöläisten union
canadalaisjohtaja George Burt suh­tautui
kielteisesti mr. Oslerin mie­lipiteeseen
siitä, että parempia tu­loksia
muka saavutetaan vaatimalla
estetuomiolakiin muutoksia kuin it­se
estetuomioiden. poistamista.
" E i ole mitään syytä odottaa, että
tähän lakiin tehdään muutoksia. E i
ole esitelty mitään päteviä perus­teita
miksi meidän tulisi pehmittää
katsomuksiamme estetuomioiden
poistamisvaatimuksen kohdalta. Es-tetuomioilia
ei ole mitään paikkaa
Canadan työkiistoissa"; sanoi mr.
Burt.
Mr. Osler puolusteli esitystään
myös silläi että Yhdysvalloissa nyt
käytännössä olevan Norris-Laguar-dia-
lain tapaisten säädösten perus­teella
voitaisiin Canadassa vähen­tää
estetuomioiden väärinkäyttöä
työläisiä vastaan.
ryhtyä vaatimaan vain rajirituktfa
estetuomioiden käyttöön lak*
kolaisia vastaan sen sijaan kun.
ammattiyhdistysliike vaatii e ^
tuomioiden käytön kokonaan lo­pettamista.
Kokous, missä on noin 125 edttS'
ta jaa, hyväksyi sen sijaan C L C :a
huhtikuussa hyväksymän päätSA-lauselman,
missä sanotaan, e t ii
näistä estetnomioista on päfistS-vä
eroon ja suoisitellaan ''voit-makkaampaa
kampanjan" jäi»
jestämistä tämän tavoitteen saa-^
vuttamiselisi.
Ottawa. — CLC:n aloitteessa
työsudeiakeja tutkimaan kutsut­tu
konferenssi hylkäsi keskiviik­kona
torontolaisen lakimielien
John Oslerin aikaisemmin anta­man
"neuvon", että ammattiyh­distysliikkeen
pitäisi lopettaa
"päänsä seinään hakkaamisen" ja
Portugatin ja
Kongon suhteet
kärjistyneet
Klnshasa. —- Kongon parlamentti
esitti vaatimuksen täällä viime
maanantaina halitukselleen, katkais
ta diplomaattiset suhteet Portuga­liin,
sulkea kaikki ulkomaiset kon­sulaatit
Kongossa ja kieltää diplo­maattien
liikuskelu pääkaupungin
Kinshasan (entinen Leopoldville)
ulkopuolella.
Parlamentin hyväksymä päätös
kehoittaa halitusta myös tutkimaan
mahdollisuuksia diplomaattisuhtei­den
uudelleen järjestämistä niiden
maiden kanssa, joiden suhteen ne
ovat katkenneet väärinymmärrys­ten
johdosta.
Näihin maihin lukeutuu Neuvos­toliitto,
joitakin Itä-Euroopan mai­ta
ja Yhdistynyt Arabitasavalta.
Kongo rikkoi yhteydet häihin mai­hin
V. 1960 väittäen niiden sekaan­tuneen
Kongon sisäisiin asioihin.
Maanantaisessa päätöksessä ei
(Jatkuu sivulla 4)
naattori Fulbright, Aasian maiden
konferenssiin pitäisi osallistua sel­laiset
maat kuin Pakistan j a Intia.
Lokakuussa Manilassa pidettävään
"Aasian maiden" konferenssiin osal
listuu edustajat vain niistä halli­tuksista,
joiden toimesta on lähe­tetty
joku määrä sotilaita Yhdys­valtain
avuksi:Vietnamin sotaan.
Ennakkovihjeen siitä, millä taval­la
Manilan konferenssissa Vietna­min
"rauhankysymystä" käsitellään
saatiin tiistaina Y K n Yleiskokouk­sen
istunnosta kun Thaimaan ulko­ministeri
Thanat Khoman sanoi vas
tustavansa Yhdysvaltain päätöstä
Pohjois-Vietnamin pommituksen lo­pettamiseksi,
ja sotilasvoimien ta­kaisin
vetämiseksi ilman vastaavan­laisia
myönnytyksiä kommunisteil­ta
ja kun Australian ulkoministeri
sanoi, että "Pohjois-Vietnam ei ha­lua
sopimusta vaan antautumista".
Muun lisäksi mr. Khomanin
asenne on täydellinen vastak<Ata
Y K n pääsihteeri U Thantin oh>
Reimalle, jonka makaan..Yhdys^,
valtain pitäisi ehdoitta lopettaa
Pohjois-Vietnamin pommituksen,
kummankin puolen vähentää so>
tilaallisia operatioita j a YhdySf
valtain suostua neuvotteluun Ete
lä-Vietnamin Kansallisen vapaus*
rintaman kanssa.
USA-NLn SUHTEITA
VOITAISIIN PARANTAA
, Näin sanoi Yhdysvaltain presidentti Johnson
NLn kansalle osoitetussa lausunnossa^
..Moskova. — Yhdysvaltain presi­dentti
Lyndon B. Johnson esitti tiis­taina
Neuvostoliiton kansalle hen­kilökohtaisen
vetoomuksen Yhdys­valtain
ja Neuvostoliiton välisten
suhteiden parantamiseksi.
Neuvostoliitossa leviävän "Ame­rica
Magazinen" kymmenvuotisnu-meroon
antamassaan lausunnossa
presidentti Johnson sanoO, että Y h ­dysvalloilla
ja Neuvostoliitolla "on
enemmän yhteisiä asioita kuin toi­sinaan
käsitämme niitä olevan .
Meidän kansamme ovat enemmän
luonnollisia ystävja kuin vihollisia.
Minä haluaisin nähdä, että vaihtai­simme
tavaroita, aatteita j a tekno­logiaa
— kaikkia menetelmiä yhtei­sen
edistyksen ja vaurauden saa­vuttamiseksi
. . . "
Mainittua julkaisua levitetään
Neuvostoliitossa USAn—NLn yh­teisen
kulttuurisopimuksen perus­teella.
Saman sopimuksen mukaan
Neuvostoliiton hallitus levittää sa­mantapaista
julkaisua Yhdysval­loissa.
Amerikkalaispiirien tietojen mu­kaan
julkaisun 60,000 kopion pai­nos
loppuunmyytiin 50 kopekan
(noin 55__sentin) hinnasta tunnin
kuluessa.
Julkaisun kaksi ensimmäistä s i ­vua
käsittävässä haastattelulausun­nossa
presidentti Johnson toistaa
suurelta osalta sen, minkä hän sa­noi
elokuun 25 pnä Idaho Fallsilla,
Idahossa pitämänsä puheen yhtey­dessä:
^
"Kerta toisensa jälkeen havait­semme,
että Neuvostoliitto j a me
olemme eri puolilla maailmaa vas­takkaisilla
puolilla", sanoo presi­dentti
Johnson kO; julkaisun luki­joille.
"Mutta vuosien kuluessa me
olemme saaneet paljon kokemusta
monien vaikeuksiemme ratkaisun
yhteydessä.
"Minun mielestäni on kumman­kin
puolen käsitettävä, että ne ei­vät
voi käännyttää toinen toistaan.
Yhdysvallat ei ole kiintynyt Neu­vostoliiton
uudelleen luomiseen
oman kuvamme mukaan. Ja minä
en näe mitään merkkejä siitä, että
Amerikka kääntyisi kommunismiin
Minä katson, että todelliset kansal-lisedut
menevät aatteellisten rajo­j
e n y l i .
"Suurvaltoina meidän maillam­me
on epäilemättä sitoumuksia,
mitkä törmäävät yhteen. Mutta on
yksi sitoumus, jonka toivon olevan
meillä molemmilla: sitoumus sodat-tomasta
maailmasta:" '
Aikaisemmin mainitussa Idahon
puheessaan presidentti Johnson ve­tosi
"järkeviin toimenpiteisiin yh­teisten
tavoitteiden puolesta", min­kä
lausunnon Neuvostoliiton kom^
munlstisen puolueen äänenkannat­taja
Pravda leimasr''''tekopyhyydek-s
i " kirjoittamalla: "Tekopyhyyttä
on ainoa sana millä voidaan kuvata
vetoomus yhteisten etujen puoles­ta
ja lausunto, ettei Vietnamin so­dan
tarvitse estää meitä löytämästä
uutta tietä suhteillemme."
ROTUSYRJIÄ SAI PUHUA TYHJILLE ISTUIMILLE
United Nations, N Y . — Miltei
kaikki Aasian ja Afrikan diplomaa­tit
kävelivät pois Y K : n Yleiskokouk­sen
istunnosta maanantaina kun
Etelä-Afrikan valtuutettu D. P, de
Villiers nousi puhumaan maansa
rotusyrjintäohjelman (apartheidin)
puolesta ja esitti vihjauksen, että
Etelä-Afrikka voi erota YKsta jos
maailmanjärjestö sekuantuu sen ro<
tusyrjintähallintaan ' Lounais-Afri­kassa.
Yhdysvaltain ja muiden suurmai­den
edustajat jäivät istuntosaliin
mutta he kaikin istuivat kylmän
äänettöminä, pidättyen tavanmukai­sista
suosionosoitusten annosta pu­heen
päätyttyä. Suurin osa muista
diplomaateista pysytteli kokonaan
pois istuntohuoneesta, minkä pai­koista
oli kaksi kolmannesta tyh<
jänä.
Etelä-Afrikan valtuutettu pilkka­si
cnemmistöhallintaa perustuvaa
hallitusjärjestelmää sanoen, että se
"työntäisi koko alueen (Lounais-Af­rikan)
kaaokseen ja kurjuuteen."
Afrikkalaismaat ilmaisivat täten
ensimmäisen kerran tuomionsa
Etelä-Afrikan rotusyrjintäohjelmas-ta
sen jälkeen kun Haagen oikeus
hylkäsi niiden valituksen Etelä-
Afrikkaa vastaan.
Ciuinean suurlähettiläs Achkar
Marof sanoi puheensa yhteydessä,
että Y K : n asevoimia olisi lähetettä-,
vä Lounais-Afrikkaan,. jos Etelä-
Afrikka kieltäytyy toteuttamasta
Y K : n päätöksiä tässä asiassa.
Mr. Marof esitti afrikkalaismoi-den
ehdotuksen, että Etelä-Afrikan
hallintavalta olisi lopetettava Lou­nais-
Af rikassa, missä on 401,000
afrikkalaista ja vain 73,000 valko­ihoista,
sekä suuria mincraalirikko-uksia.
.