Vapaus, November 9, 1922

              SivuZ
VAPAUS
CsD&äan soomalaiEen työväestön äänenkannattaja, ilmes­tyy
Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lajuantai.
H. PURO.
Vastaava toimittaja.
VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnish Workers fn Canada, Pob-tUbed
in Sudbury.-Ont., every Tuesday, Tbursday and
ftjiurdsy.
AdvaBtisingrates 40c per col. Inch. Minimum cnarge
foir single insertion 75c. Discount on standing advertise»
saent. The Vapaos is the best advertising medium among
äie Finnish People in Canada. ^ _^
ken suorittaneet yhden verisen ilveilynsä «tasavallan
suojaamiseksi», ilveilyn, jonka menestystä oli osoitta­massa
joukko kuolleita ja haavoittuneita — ei mur-hataanyjmuksen,
keisarimielisten vehkeilijäin ja minis-terimurhaajain
leiristä vaan aseettomain työläisten
joukosta.
7a sadat ja tuhannet porvarilliset ja sosialidemo­kraattiset
lehdet Saksassa ja muissa demokraattisissa
maissa tulevat jälleen toitottamaan, kuinka Berlinin
kommunistit tulivat estetyiksi uudessa kapinahankkees-sa
ja miten valpas poliisilaitos ja «itsesuojelijal» pon­tevalla
esiintymisellään pelastivat «Vapauden ja jär-
Torstaina, marrask 9 p. — ThiirMay, ^ov. 9.
Caiadafi riiaiiiefi listoriaa
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
$1.50 ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.60, puoli vk,
18.00 ja kolme kk. $1.7^.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään.
pajtsi asiamiesten joilly on takaqkset.
IL
Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c.
palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
joiden teikstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja^ 50c. lisää
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
IS-OOlkakslkertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lataantieto-
ja osoteilmotukset SOc. kerta, $1.00 kolme­kertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu­kana.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-eoonallisella
nimellä.
J: V. KANNASTO, Liikkenhoitaja.
Edellämainittu kilpaileva kauppa-yhtiö
oli Company of New France
ja oli SjBn perustanut v. 1627 kardi­naali
Richelieu.
Tätä ei enään omistanut pikku­kaupunkien
kaupiaat, kuten ennen,
vaan pääasiassa parisilaiset, jotka,
huomaten turkiskaupan tuottavai-suuden
ja laajuuden pyrkivät rajoit-jestyfeen
liittoon» kuuluvat isänmaan ystävät ja maan | ^^'^^^^n^.l^onopdin itsd^ He sai-tosiparasla
harrastavat kansalaiset kommunistien kos
tolta.
Multa Saksan proletariaatti on saanut jälleen y
deh opetuksen: hallituksen ja sen takana olevain pu
he «vaarasta oikealta» on ollut mitä paksuinta petos
ta: ne kun itse ovat osa tästä vaarasta, ja sosialide
mokraattisten lehtien ja puoluepomojen ä^eisen yh;
dislymiskongressin aikana pitämät puheet yhteispuo
lueen «luokkataisteluprinssiipeistä» niinikään; sosia
lidemokratia on mukana leivän hinnan korottamisessa
uonnottomiin, sosialidemokratia edesauttaa joukkojen
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Iiom St., Puhelin 1038.PoBtiosote:
Box 69. - Sndbury, Ont.
Retnstered at tl^e Post Office Department, Ottawa, as
eecond dass matter."
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaipa, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 8. '
ärsytystä työehtojen huonontamisen ja huijausvero-v^^^^^^"^^"
jen avulla, ja lopuksi, kun työväestö ei enää voi vaietai
kun se yrittää torjua karkeinta lahtarismia, lähettää
sosialidemokratia sen niskaan omat Noskensa taikka
ilman muuta jättää heidät porvariston verikoston suo
mittavaksi. Kunpa sitten edes tämä kaikkein uusin
'iopetus lankeisi otolliseen itiaahan. — Viimeisen tie
lojen mukaan on vangittu satakunta :koniinunistia ja lu'
vattu puolen miljoonaa «kapinajoH^jain» fäistä.
Berlinjn verilöyly
Kaikki Saksan rehelliset porvarit ja hursjcaat so­sialidemokraatit
Noskesla Kautskyyn ja näiden hal­litus
ovat tehneet kaikkensa «tasavallan suojaamiseksi»
hullun keisarin kannattajia, monailcistisia taantumuk­sellisia
vastaan. Tässä tarkoituksessa on laadittu anka­ra
lakikin. Mutta yhtäikaikki tekevät inonailtiistit mel­kein
mitä ikir^ä tahtovat — ei ainoastaan Baierlssa
vaan koko valtakunnassa. Ja tuo laki on väin kom­munistien
ruuvipihtinä. Siitä, on vereksimpänä todis-lulj^
sena lokakuun 15 päivän verilöyly Berliinissä, jossa
tasavallan poliisien ja suojakaartien suojatteina olivat
imirl lahtarimonarkigtit m«Hö verilöylyn kohteina työ-läjjjet,
kommunlgliti '
'^'/Mainituksi päiväksi oli nimittäin «Vapauden ja
J£\rjeslyksen liitto» järjestänyt kokouksen Buschin sir-kokseen,
minne «kaikkien paikallisten itsesuojelusryh-mäin
» piti marssia kustakin kaupunginosasta; Ei pal­jain
käsin vaan aseistettuna.' Ja kokouspaikalla oleviin
työläisiin, mutta varsinkin kommunisteihin nähden oli
meneteltävä «tarmokkaasti», kuten järjestön kokousil­moituksessa
mainittiin, v»^,— '
Tämä «Vapauden ja järjestyksen Hitto» ei kuiten­kaan
ole mitään muuta kuin monarkistis- ja taantu-liiuksellismielinen
lahtarijärjestö. Hyvissä ajoin ennen
ikcikouspäivää oli «Rote Fahne» jo kiilckaasti ja sel­västi
osoittanut, että tässä ei ollut kysymys mistään'
npuiisla kuin murhataantumuhen avoimesta esiintymi-lej/
ff. Lehti viittasi mainitun liit6n kiertokirjeeseen,
jossa mainitaan, että cvasemmistoradikaalit tulevat
Icaytlamään taloudellisia taisteluja poliittisiin tarkoi­tuksiin,
ja ^ta tämä Voidaan estää vain aseellisella
väkivallalla», samoin kuin että «hallituksen keinot
kapinan kukistamiseksi Berlinissä ovat sanomattoman
heikot ja että pelastus on vain "siinä, että valtiota säi-
Ij^tävät; ainekset ovat kylliksi järjestyneet» jne.
^ , «Rote Fahne» KuöinäUttl HlinlVatln siitä kummal-lisestä
seikasta, 'että lahtnrljärtjestöt ovat paperilla rii­suttu
asel&ta inutta todellisuudessa ovat aseissa ham­paisiin
asti.— työläisten varalta. Toverilehti kiinnitti
myös sosialidemokraattisten huomiota lahtörien mo-bilisoinliin.
Mutta kaikki lehden varoitukset ja huo­mautukset
olivat hukkaan heitettyä vaivaa. Hallituksel­la
ei .näyttänyt olevan mitään Bitä vastaan, että, lah-laril
avoimesti näyttivät mahtinsa ja sosialidemokrä*
tiaa taas ei asia liikuttanut. Uudella puolueella on niin
paljon tehtävää suuntaviivojen vetämisessä vastaista
yhteistä toimintaa varten riippumattomain kanssa
«luokkataistelun pohjalla», (kuten Kaut^y määkii, et­tei
siliä'ole aikaa kiinnittää murhataantumuksen luok-kaiskujoukkojen
rehentelyyn. -
Kommunistiselta taholta vedottiin tällöin yksin­omaan
proletaarisiin joukkoihin ja kehoitettiin näitä
tekemään voitavansa ludendorffilaisten kypäräpäiden
mielenosoituksen estämiseksi.
Nälkää näkevä ja kiusattu ^työvklci noudattikin
valtaisin parvin tätä kutsua ja jäi'jesti mainitun sir­kuksen
edustalla oman vastalausemielenosoituksensa
hyvissä ajoin ennen lahlarien kokoontumisaikaa. Mut­ta
sen sijaan, että hallitus olisi estänyt jälkimäisten
hankkeen, marssituttikin se poliisinsa ja suojakaar­tina
sirkuksen luona m i t ä ä n • osottavia työläisiä vas­taan,
jotka täten joutuivat kahden tulen, poliisilaumain
Ja paikalle s^apuvain taantumuksellisten lahtarij eluk­kojen
väliin. Aseeton työväestö yritti puolustaa itse­ään,
mutta se oli pitkän päälle voimaton aseistettuja
kaiken karvaisia pyöyelefjään vastaan, ja niin saatiin
nähdä näytelmä, joka verisyydessään jättää jälkeensä
kaikki Saksan viimeaikaiset työläisverilöylyt. Työläis­ten
heitettyä nisäkästään paikalla olleet taantumuksen
järjestyksenvalvojat, joista jokunen lienee-tipahtanut
Spreehenkin, saapui paikalle vereksiä poliisi- ja lah-tarijoukkoja
alkaen ilman muuta verisaunan. Halli-tiAsen
lähettämät työläispyövelit ri^uivat kuin mieli­puolet
se^ä teräs-, että ampuma-asein sillä seurauk­sella,
että kun taistelukenttä vihdoinkin saaliin raiva­tuksi
työläisistä, jäi sille 4 kuollutta ja monia kym-.
meniä haavoitettuja. _
Ja niin oli kokoomuspuolueiden, porvarien ja so-
Bialidemokraattien, hallitus ja ppliisiviranomaiset jäi-
Kaivoskapitalistieti- huikeat voitot
Kapitalismin saalistus Pohjois-Ontarion verrattain
rikkailla jalojen metallien kentillä käy yhä huikeam-man
suureksi. Huolimatta siitä, että tämä alue on ollut
pääoman nyljettävänä'vasta sangen vähäisen ajan, ovat
riistäjät korjanneet jo satoja miljooneja puhtaina voit­toina.
Financial Post lehden mukaan ovat Pohjois-
Ontarion kulta-, hopea-, nikkeli- ja kuparikaivokset
jakaneet osakkeenomistajilleen $206,000,000 divident-teinä.
Kapitalismi on koi^jannut tämän jättiläisriisto-"
saaliin, huolimatta siitä, että lukuunottamatta Cobalti.i
hopeatuotänloa, kaivosteollisuus tällä alueella on vas­ta
lapsuusasteellaan. Erikoisesti kultatuotanto bsvaa
päivä päivältä. Uusia toistaan r^ckaampia löytöjä teh­dään
yhtenään. ,
Äskettäin Pohjois-Ontarion matkalta palannut On­tarion
Jcaivosdepartementin geologisti Cyril Knight en­nusti,
tekemiensä geologisten tutikimusten perusteella,
että Pohjois-Ontariosta tulee ainakin yksi, mutta hyvin
luultavasti kaksi «Rand»-aluetta (Rjand on mailman
kuuluisin kultatuotanloke^kus Etelä-Afrikassa). Hän
sanoi geologisten kultamuodostumain Pohjois>Ontari-ossa
kulkevan sekä länteen että itään käsin.
. Johtavimpana saalistajana on tähän mennessä oi-,
lut (loball, joka on vanhin kaivoskaupunki - Pohjois-
Ontariossa. Cobaltin hopeakaivokset ovat nimittäin ja­kaneet
puhtaana voittona osakkeenomista'jilJeen tuon
h u i k e a n summan ^5,000,000. P'örcupine—
/Timmins kaivokset $30,000,000, • viiniemainltut ollen
Vielä sangen nuoria ja on niiss^ lisätty pääomaa yhte­nään
tuotannon laajentamiseen. . f ^
Seuraavat numerot antavat käsityl^sen Pohjois-On-brion
kaivoskapitalistien tähänastisista saalistuksista:
Cobalt , $94,723,806.96
Porcupine 28,661,127.75
Kirkland Lake 1,113,625.00
International iMidkel 51,000,000^)0 ,
Canada Copper Co. . . . . . . . . 15,000,000.00
* Mond Nickel Co. . . . . . . . . . . 16,000,000.00
vasta maasta luopumasta ilmaiseksi.
Toisen kerran Dauversiere, seuras­saan
de Faucamp ja P. Charles
Lallemont, jesuiittain holhooja, pu­hutteli
Lausoiua ja selitti miten
näky oli ilmestynyt hänelle Notre
Damen kirJcossa, ja miten Jesus oli
pannut sormuksen hänen sormeen­sa
jossa oli ollut piirretty nimet,
Jesus, Maria, Josef.
Kuitenkin, mitä tahansa nämä
vaikuttivatkin, saatiin Lauson luo­vuttamaan
masi «niille jotka olivat
liittoutuneet käännyttääkseen Uu­den
Ranskan raakalaisia», jotka sit­ten
antoivat sen lahjaksi St. Sul-pikeen
seminaarille Pariisissa, v.
1663. Vuosi brittläisten voiton jäl­keen,
tämä, välttääkseen mahdol­lista
pakkoluovutusta, antoi sen St.
Sulpiksen seminaarille Montrealis­sa
v. 1764.
Saadessaan täyden omistusoikej-den
Montrealin saareen, julistivat
Yhtenä keinona jota yleisemmin 1™""^'^ "''^^"^ P^""^
käytettiin kaupanteossa oli indiaani-en
juovuttaminen, joffka jälkeen
vatkin täyden monopolin 15 vuoden
ajaksi omistaen täydellisesti St.
Lawrencen laakson kokonaisuudes­saan.
Heitä kyllä vaadittiin kuljet-tarnaan-
usea sata, asukasta Canadaun
joka vuosi, mutta tämän vaatimuk­sen
täyttivät he vaan nimellisesti.
Edelleen, toisia yhtiöitä perus­tettiin
muka tarkoituksella käännyt­tää
indiaaniheimoja kristinuskoon,
mutta joiden todellisena tarkoituk­sena
kumminkin ' oli kaupankäynti,
ollen heillä suunnattomia aloja käy-täytäntöön
«korkea ja alin oikeuis»
omistamallaan maalla.
heiltä petollisesti otettiin turkiksia." -Kaikissa mahdollisissa tilaisuuk­sissa
koettivat papit osoittaa riip­pumattomuuttaan
siviilivallasta, ja
tekivät kirkon ylivaltiaäksi siviili-sek^.
uskonnollisissa asioissa. Tätä
koetti iuninkaan hallitus ehkäistä.
Mutta .maat ja kiinteä omaisuus
eivät olleW pappien ainoana.'tulo­lähteenä.
Jonkunlaisen tittelijärjes-telmän
avulla kannettiin jokaisen
maanviljelijän tuotteista vero, jos­ta
tuli säännöllinen ja varma tulo
papeille.
$206,408,559.71
Kuten näikyy. eivät nikkelikapitalistit ole jääneet
kovin pienelle osalle, he ovat jakaneet dividentteinä
yhteensä $82,000,000.00. Tämän lisäksi, ovat he ra­kentaneet
jättiläismyllyt, ja jalostuslaitokset, jotka
kaikki maksavat miljooiiefja dollareilta. Oh myöskin
huomattava, että edelläolevassa ei ole ensinkään nu-me^
ita $rilish-American Nickel fco,'n voitoista, jotka
tefhnevät myöskin jonkun verran, joskin se on ollut
vähimmän käynnissä ja kuluttanut suuret summat
mahtavien tuotantolaitosten rakentamiseen.
Kuten edellämainittu, on Pohjois-Ontarion kaivos­teollisuus
vielä sangen nuori. Mutta ne suunnattomat
luonnonrikkaudet, joista ainoastaan osa vasta tunne­taan,
näyttävät saaneen monen maan voitonnälkäisten
kapitalistien ahnaat silmät saaliinhimoisesti tuijotta­maan
Pohjois-Ontarion luonnonrikkauksiin. Niinpä nyt
käyvät kilvan canadalainen, englantilainen ja yhdys­valtalainen
pääoma tämän alueen kultakenttiin käsiksi.
West Shining Treen, Lightning River, Goudroun ja
Kenoran alueilla, muodostuu nähtävästi yhtä suuria ja
rikkaita kultakaivoskämppiä kuin on Porcupine-Tim-mins
alue.
Kaikista merkeistä päättäen tulee Pohjois-Ontario
olemaan suurena kapitalistien kiskontakenttänä. Luon­nonrikkauksien
"riistäminen merfcitsee myöskin tuhan­sien
kaivostyöläisten riistähtää, jotka jouduvat näl-käpalkoilla,
alituisessa hengen vaarassa raatamaan kai-vaakseen
näitä jaloja metalleja suunnattomat määrät
päivänvaloon, jo ennestään rikkaitten kaivos- ja pank-kipohattain
edelleen rikastuttamiseksi. Kaivostyöläisten
ja ahnaitten riistäjäin välillä syntyy ennemmin tai
myöhemmin suuria taisteluja. /Näiden taistelujen varal­ta
olisi työläisten ajoissa jär'jestyttävä.
— Rumanian velkakomissioni Yhdysvalloissa il­moittaa,
ettei se voi maksaa 838,000,000 velastaan Yh­dysvalloille
edes korkoa vähintään neljään vuoteen.
Canadakin on lainannut tuohon konkurs^pesään $25,-
000,000. joutuen varmasti myöskin odottelehiaan saata­viaan.
Canada antoi tuon lainan, menemällä takuuseen
>4csityisten kapitalistien täältä Rumaniaan viemien ta­varain
maksusta.
Tämä viattoman-rodun saastuttami­nen
väkijuomilla joka sai aikaan
julmuuksia ja taisteluita, kiellettiin
V. •1664, -mutta kauppiaat, .ollen
kaukana • lain täytäntöonpanijoista,
jatkoivat edelleenkin tätä turmele­mistaan.
Majavan nahka oli yleisesti käy­tännössä
rahan asemasta, hyvin vä
hän rahaa oli liikkeellä, ja sen pi­dättivät
virkailijat ja kaupiaat 't-sellään.
Majava oli' kultakaivos, jo­hon
jokainen pyrki pääsemään
osakkaaksi. Alkuasukkaat mieluum­min
metsästivät, joka tuotti sun-rempia
tuloja vähemmällä työllä
kuin maanviljelys.
Vain hyvin vähän huomiota pan-tii^
rikkaisiin metsiin ja karjan ja
viljan kasvattaminen myöskin olivat
sivuseikkana. Mutta ensimäinen ja
valtavin oli turkiskauppa jota johti
kauppiaat kuninkaallisten virkaili-
, öiden kanssa, jotka, voidakseen
monopoliseerata sen. Usein kiihoit-tivat
indiaanit sotaan josta aina
peurasi «skälppäämiset»/ lahtaukset
a muilt julmuudet. '
Läheisijmpänä vallassa kauppias-uokan
jälkeen olivat feodaliherrat
, otka omistivat suunnattomat alat
maata ja joilla oli tarkoitus juur­ruttaa
tänne uuteen anaahan feuda-ismi.
Kirkko astui., ottamaan, osansa
näistä suurista rikkauksista ja v.
763 lahjoitettiin kirkolle kaikkiaan
yli kaksi miljoonaa eekkeriä maa­ta.
Seivästi käsittäen että varma ta­loudellinen
pohja takasi vallan ja
rikkauden, kilpailivat nämä kirkol­liset
säädyt keskenään, keksien kei­noja
miten saada njiaitaf itselleen.
Niinpä tuli useista roomalais-kato-lisista
lahkoista voimakkaita tilan-omiatajiö,
omaten suunnattomia ta­loudellisia
tulolähteitä jotka takai­sivat
heille ajallisen yliherruuden ja
asteettain lisääntyvän varallisuuden
monen miespolvi ajaksi. Totta t)n
että suuri osa noista maista oli vil­liä
erämaata, ntntta niissä löytyi
viljalti turkiseläimiä, ^uita,. joiden
kysyntä Europassa lakkaamatta l i ­sääntyi,
ja olivat ne hedelmälliset
monella muulla tavalla. Oli varmaa
että tuosta erämaasta kehittyisi
maanviljelysalue.
Näiden suurien maa-alojen tär­keys
tuli huomatummaksi asukkai­den
lisääntyessä Ja rikkaudella jor
ka saatiin joko niiden pakollisesta
myynnistä, jäless* tulevan hallituk­sen
painostuksen; alaisena, taikka
niiden pidättämisestä, oli mitä lä­hin
yhteys nykyajan kapitalismin
myöhemmän kehityksen kanssa. Ta­li
aika jolloin roomalais-katolilainen
papisto ja lahkot voivat, saaden ra­haa
vuokrista, titteleistä, ^taikka
otamalla lainoja pienillä koroilla,
sijoittaa laajasti rautatie- ja höyry-laivalinj^
oihin ja teollisuusosakkei­siin.
St. Sulpicah seminaari Mont­realissa,.
joÖe seitsemännellätoista
vuosisadalla annettiin 250,191 eeK-keriä
maata, jonka arvo nyt on
suunnattoinan suuri, kohoten kym­meniin
miljooniin dollareihin, on
yksi suurimmista osakkeenomista­jista
Canadasstf. Omistaen suunnat­tomia
rikkauksia, sen tulot ovat
suuret, mutta kukaan ulkopuolel­la
oleva ei voi määritellä sitä tar­kalleen;
he itse eivät koskaan ole
tehneet julkista tilinpäätöstä.
Lindsayn mielikuvitusrikkaan ker­tomuksen
mukaan oli St. SuTpican
Seminari saanut Montrealin saaren
(jossa nyt on 500,000 suuruisen
asakasmäärän käsittävä kaupnniki)
täten:
Saari oli annettu Jean de Lanso-nille,
Dauphinen ylihoitajalle, sillä
ehdolla että hän asuttaa sen,, jonka
ehdon hän löi laimin. Sitten .pesuit­ta
Dauversiere, vakuuttaen Lauso-nille,"
että hän «oli saanut käskyn
taivaasta» rakentaa kiraala tuolle
saarelle, yritti saada hänet luopu­maan
maasta, mutta Lauson ei ol­lut
saanut saauankaltaista käskyä ja
kieltäytyi niin hyvällä paikalla ole-
Papit kantoivat veroja ei aino­astaan
viljasta, vaan kaikista maan
tuotteista, oli maa sitten yiljelyk
sen alla taikka ei, ja veroja kar­jasta,
heinästä hedelmistä, pellayas
ta, hampusta, lampaista ja muusta
omaisuudesta.' Seurauksena oli että
kansanjoukoissa alkoi ilmetä tyyty
.mättömyyttä tällaista menettelyta
paa kohtaan. Vaadittiin papeilta se
litystä, johon he puolustuksekseen
sanoivat että «heidän täytyy elää
niin suuressa köyhyydtessä että kan­sa
heitä jialyeksij. Mutta maanvil­jelijät
ijfaötasiyat että' «papit voi­vat
elää mukavuudessa ja vojvat os­taa
itselleen tynnyrin viiniä joka
vuosi».
Esittäessään kuninkaalle, v. 1730,
menetelmiä jotka pakoittaisivat pa­pit
säännöllisyyteen, kirjoittivat
Beauharnais ja Hacquart että ne
m.m. vaikuttaisivat sen että «tulisi
löytynj^n. vähemmän sellaisia pap­peja,
jjOika, työn puutteessa, aika
vat ottamaan osaa maallisiin huvi-tuksiin,^
leikkiin, juorainkeihin ja
kaikenlaiseen. . kohtuuttomuuteen.
Heidän .joutilaan elämänsä vaikutus
ilmenee siinä;, että he eivät pidä
sitä pahana jos he riitelevät kes­kenään
ja saattavat aikaan epäso­pua
». , „vl
Viisi vuotta myöhemmin uhkasi
löi«6h tayi'sky, erään papin vaati-ösSft
Joka 13:sta bush. kaikista tuot­teista,
sen sijaan että siihen sasik-ka
oli otettu Joka 26. Mutta kun
virallisesti ilmoitettiin että «maan­viljelijät
eivät tulisi omasta tah­dostaan
suostumaan tähän, näki
pappi hyväkseen luopua aikeestaan»,
Tässä sitten oli täydellineri kir­kollinen
koneisto ottamassa suurim­man
osan työn tuloksista. Oli vain
ani harvoja pappeja jotka \ rehel­lisesti
toimivat kirkollisissa tehtä­vissään.
Etuoikeutettuna luokkana
vaativat kirkolliset kaikellaisia oi­keuksia.
Mutta jos alempaan sää­tyyn
kuuMiva mies taikka nainen
rikkoi pienimmälläkään teolla kir­kon
sääntöjä taikka määräyksiä,
jotka katsottiin siviililaeiksi, niin
ankara rangaistus, kohtasi häntä
silloin.
2,096,754^eekkerin suuruinen maa
joka oli/ annettu roomalais-katoli-selle
kirkolle, ja joka oli melkein
yksi neljäs osa luovutetusta alasta,
oli muutamien harvojen kirkollis­ten
käsissä. Vaikka eri lahkot rii­telivät
keskenään, ylläpitivät he
kuitenkin kirkon valtaa, ja yhdis­tyivät
milloin vaara uhkasi sen us­konnollista
ja yhä laajenevaa talou-j
dellista valtaa.
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
Canadan
dollarista
lähetyksille ?3.5p lisämaksu.
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T Hill ö=i7 P J vievsr Ave. • , ^oi croad.
7^
I Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
s Tiedustelkaa hintoja y. m.
5 Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
SUDBURY. ONT.
BOX». VAPAUS.
Pilettiliike tehtävä J. V. Kannatton nimessä.
^iiiimitiiiiiiniiiiiiiiiiiiiniiimiiuiiitiiiiiiiiiiiintHiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiM|,,,,,,„^
Työväen taisleliirintaialta eri maisia
Tapahtumat Bulgari­assa,
ja Balkanilla
Kaikki Venäjän kau­pan
kannalla Nor­jassa
Kristiania 23-10. — Bergenin ka­lastusneuvosto
on pitänyt koikoaic-sen,
missä valtioneuvos Movinckel
loi katsauksen tärkeimpiin kysy^
myksiin, mitä hänen' kanppaminis-terikautenaan
on ollut käsittelyn
alaisena. «Nyt on suurkäräjillä tus­kin
ainotakaan miestä, selitti'hä'i
muun ohella, joka toivoisi Venäjän
kanssa tehtyä Sopimusta olematto­maksi.
Olosuhteet Venäjällä iäyvät
yhä paremmiksi, ja valtiorahastolta
ei eriään ole mitääp syytä väliintu­loon
». IKauppaministerin esitys otet­tiin
vastaan suurella mieltymyksel­lä.
Qlemme jo aikaisemmin selosta­neet
porvarillisten, puolueiden blo­kin
yhdessä'Wrangelin kenraalien
ja näiden joukkojen kanssa valmis-masta
valtiokeikauiksesta, minkä tar­koituksena
piti olla nykyisen talon­poikais-
hallituksen kukistaminen,
vallaii siirtäminen vanhoille porva­rillisille
puolueille, joten siten olisi
saatu tuhotuksi kommunistipuolue.
Tukeakseen sodan jälkeen järk­kynyttä.^
ylivaltaansa uskoi Bulga­rian
porvaristo vallan ^vasemmisto­puolueille
», nim. sosialidemokraa­teille
,radikaaleille ja talonpoikais­puolueen
edustajille. Kaksi en­simmäistä
on jo aikoja sitten me­nettäneet
. kansanluottamuksen ja
syrjäytetty vallasta. Tällä haavaa
hallitsee kolmas näistä puolueista,
talonpoikaispuolue, joka edustaa
sodassa ^rikastuneita • kyläporvareja
ja keskivarakkaita talonpoikia mut­ta
laahaa myös perässään satojatu­hansia
pikku- ja^jopa omistamatto­miakin
talonpoikia. Mutta kaupun-kiporyaristo
ja sen puolueet ovat
järjestäneet ijoimiaan ja mielivät
uudelleen astua valtaan ja-rhallita
itsenäisesti. Nämä ovat tyytymät­tömiä
talonpoikaishallitukseen, se
kun ei enää edusta porvarien etuja
eika ole kyennyt tukahuttamaan
kommunistipuolueen yhä kasvavaa
vaikutusvaltaa maassa,' mikä mer­kitsee
todellista vaaraa Bulgarian
porvaristolle.
Porvarillisten blokkien iensimmäi-nen
keikausyritys meni myttyyn
työläisten ja; pikku- sekä omista-mattpmain
talonpoikain vastarin­nasta,
joiden 'taistelun organisoija­na
oli kommunistipuolue. Talon-poikaishallituksella
ei kuitenkaan
ollut rohkeutta häätää maasta Wran
gel-kenraaleja eikä riisua näitä
enempää kuin erilaisia upseerien ja
porvariston järjestöjäkään.
Talonpoikaishallituksen. voimatto-muuifen
ja puolinaisten toimenpitei­den
rohkaisemana teki porvarillinen
porvaristo uuden otteen vallan anas­tamiseksi.
Tällä keilaa poliittisten
mielenosoitusten muodossa «valtin-säännön
puolesta», joiden, mieleno­soitusten
piti syyskuun 17 pnä al­kaa
Tirpovossa ja jatkua, lokakuun
kuluessa muilla paikkakunnilla. So­dan
' huonoon huuto6ri. saattamain
porvarillisten puolueiden blokki ci
kuitenkaan voinut saada jalkeille
mitään kansanjoukkoja, ja edellä-mainittuna
päivänä marssitutti se
Tirnovoon joitaikin .tuhansia reser­viupseereja,
porvarillista nuorisoa
ja muita sellaisia porvariston palk­kaamia
aineksia. Talonpoikaishal-
;itus käytti hyväkseen tätä tilai­suutta
tuottaen porvarilliselle blo­killa
aseellisen mahtikeinojensa avul
a surkean tappion. Tirnovoon joh­tavalla
tiellä lyötiin blokin joukot,
jotka viskattiin suin päin alas ju­nasta,
blokin esikunta, entiset mi­nisterit,
piestiin, eikä puuttunut
paljon, ettei näitä lynkattu. Tirno-vossa
toimeenpani hallitus erään­laisen
konferenssin» jossa päätet­tiin
asettaa syytteeseen kaikki Bal­kanin
sodan ja suursodan aikuiset
ministerit. (Olkoon mainittu, että
ministerit, jotka vuosina 1915-1918
johtivatf sotaa, ovat jo aikaisemmin
saatettu oikeUden eteen). Hallitus
vangitsi kaikki nämä «ministerit —-
porvarillisen blokin johtajat — ja
esitti pariamentille lakiehdotuksen,
jonka mukaan kansa saia ratkaista
näitä ministerejä koskevan asian.
Kommunistipuolue käy _ kautta
maan häikaBemätöntä taistelua" ä-ä
blokkia vastaan. Viime aikoina
on sattunut* monia verisiä yhteen­törmäyksiä
bloMn j a puolueei> vä­illä.
Puolue €i kuitenkaan lottaniit
osaa Tirnovoon kabaickaan mutta
oli Icuitenkin snolnlisöinnt kaikki
v o i m a n s ^ siltä wMÄlta, «t^
blokin joukot olisi tulleet Ivöd-j
Puolue taistelee itsenäisesti'bijl
vastaan, joka edustaa Bulgar'
porvarillista taantun^usta ja va
yallanlcumousta. Mutta samaan
kaan ei se lakkaa paljastamasta
lonpoikaispuolueen voimttamui
ja' -puolinaisuutta ja taistelem;
hallitusta vastaan,' joka on jäj"
kyläporvariston hallitukseksi. I
telussa porvarillista blokkia vast
harjoittavat talonpoikaispuolue
kommunistipuolue yhdensuunta
toimintaa. Kommunistipuolue
on suuri vaikutusvalta pikku-omistamattomain
talonpoikain ji
koihin, joita maalaispuolue vi
perässään. Kommunistipuolue
kii toiselta puolen heiker.tän
talonpoikaispuolueen vaikutusta
hin joukkoihn ja johtamaan
oman lippunsa alle, toiselta taas
säämään kyläjoukkoja, jotka
kuuluvat maalaispuolueeseeiv,
semmalle. Useilla seuduilla m
vat nämä joukot ratkaisevissa
teluissä' eneminäri kommunisti
luetta kuin talonpoikaispuoiui
Viime mainitun johtajat ja sen
litus ovat uskottomia lupauksi
nähden, minkä vuoksi ne men(
vät kannattajainsa luottamuk
Kommunistipuolueen vaikutta
täten vetää se puoleensa yhä
rempia kaupunkilais- ja kyläjou
ja ja saattaa maalaispuolueen
tajat vaihtoehdon eteen: joka a
Vasemmalle, hyväksyä • ehdotu
ministerejä .tuomitsevasta kär
oikeudesta, riisua aseista wran
laiset ja porvarilliset lahtarijä
töt, rajoittaa kiskontaa, taikka
konaan menettää kyläjoukli
kannatuksen, jolloin joukot ka
neen siirtyisivät kommunistisee;
riin.
Kuten samottu, lyötiin por>-a
nen blokki, ja sen johtajat lu
vat enemmistä mielenosotuk
«valtiosäännön puolesta.» 1
sen upseeriliigat ja aseistetut
jestöt jatkavat edelleen vehl
jään. Tilanne maassa pysyy
tiilisenä. Kommunistipuolue ji
tää kauttaymaan joukottain 1
uksia ja mielenosoituksia, j
ottavat osaa kymmenettuhanne'
Iäiset ja talonpojat. Näissä J
jiksissa esitetään ja hyväis;
kommunistipuolueen asettamat
timuksetj jotka koskevat raub
pimiiksen ja sotakorvauksen
jäksitekemistä, työläisten ja
on palveluksessa olevain pai
korottamista, elintarvevaras
takavarikointia ja niid«n jaka
kunnanvaltuustojen kautta tj
ten ja talonpoikain järjestöjen
trollissa, porvariston aseistani
ta ja omistamattomain aseistai
rauhaa ja liittoa Neuvosto-Ve
kanssa. 'Samoin valmistauti
kommunistijiuolue läheisen si
sodan varalta.
Kreiitan tappio taas käit-st
lannetta koko Balkanilla. 1
ei kohtaa ainoastaan Kreika.n
kokansallista porvaristoa vaa
se samalla koko Balkanin v^^
ton kiihkokansaUisen valloiti
tilkan tappio. Kreikan hallitu
ti pidättää kotiinpalaavia so
Egean ja Välimeren saarilla
taakseen täten näiden viha
koston. Saarilla olleet jousot
sivat kuitenkin kapinaan, mi
vät Salonikin, Pirean ja
kukistivat kuningas
v:
Konstai
vaativat hallitushuoneen kari
mistä maasta ja tasavallan J
mistä. Kansallinen porvarist
tää uudelleen petkuttaa kap»^
koja ja kapinoivia sot.la.ta,
.kumousliikkeen, johdossa .-a
ioUinen, kiihkokansall.sen
roofipoiitiikan p^^y^";;"!"'
zelos Lähitulevaisuudessa
d ä ä n ^ i t e . tämäkaikUon-
Porvaris-'Kreikan ja
kärsimä .tappio läheisessä .
muuttaa paljon Balkanin k'
tilannetU Torkin arseija